Palveluseteli - tehoa ja joustoa

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 1

2 Palveluseteli - tehoa ja joustoa SISÄLLYS PALVELUSETELI VARMISTAA LÄHIPALVELUT JA LISÄÄ ELINVOIMAA... 2 Valinnanvapausjärjestelmä vahvistaa asiakkaan valtaa... 4 Paikalliset ja pk-yritykset otetaan mukaan uudistukseen... 4 Palveluseteli on yksi tie valinnanvapauteen... 5 Hallitus on luvannut laajentaa palvelusetelin käyttöä... 5 Miksi kunnan kannattaa panostaa palveluseteliin juuri nyt?... 5 MONITUOTTAJAMALLI SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUKSEN POHJAKSI... 6 Uudistusten vaikutus yrittäjyyteen merkittävä vaikutukset arvioitava tarkasti... 6 Järjestäjän rooli eriytettävä ja valittava monituottajamalli... 6 Valinnanvapautta nopeasti palvelusetelillä... 7 Kehittäminen lähellä luvat sujuvasti valvonta valtakunnallisesti... 7 Alueellinen valmistelu maakuntaliittojen vetovastuulle... 7 Elinvoima- ja elinkeinonäkemys otettava mukaan valmisteluun... 7 PALVELUSETELI - TEHOA JA JOUSTOA, TOINEN 1.12.2015 PÄIVITETTY PAINOS... 8 1. JOHDANTO MITÄ SELVITETTIIN?... 8 2. SELVITYKSEN TULOKSET... 8 2.1 Kaikki 30 suurinta kuntaa käyttävät palveluseteliä... 8 2.2 Tehokkuus tunnistetaan, mutta moni ei tiedä säästöjä... 10 2.3 Paljon hyötyjä kuntalaisille... 11 2.4 Enemmän yrittäjiä ja elinvoimaa... 11 2.5 Joustoja myös kunnalle... 12 2.6 Palvelusetelin hyötyjä kootusti... 13 2.7 Volyymit olemattomia, vaikka säästöpotentiaali on huikea... 14 3. MITÄ TULEE TEHDÄ KESKEISET EHDOTUKSET... 14 3.1 Palvelusetelin käyttöönotto helpommaksi... 14 3.2 Jokaiseen kuntaan tieto palvelutuotannon kustannuksista... 14 3.3 Kunnille kannustin käyttää palveluseteliä... 15 3.4 Ehdotus kokeiluksi kokonaisvaltainen palveluseteliasiakkuus... 15 4. HALLITUSOHJELMA TUKEE PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISTA... 16 4.1 Poliitikot valmiita lisäämään palvelusetelin käyttämistä... 16 4.1.1 Kansanedustajilta vihreää valoa... 16 4.1.2 Palvelusetelin laajentaminen yksi hallituksen kärkihankkeista... 17 LIITTEET... 18 1. LIITE 1: SÄÄSTÖPOTENTIAALI OLISI HUIKEA... 18 1.1 Laskukaavat esimerkkilaskelmien verrokkilukuihin... 18 1.2 Jyväskylän taustatiedot... 18

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 3 1.3 Esimerkkilaskelma - volyymit... 19 1.4 Esimerkkilaskelma - säästöt... 20 1.5 Tulos 1. Volyymi... 21 1.6 Tulos 2. Säästöt... 21 2. LIITE 2: PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ... 22 2.1 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet... 22 2.2 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset... 22 3. LIITE 2: SUOMEN KUNNAT ASUKASLUKUINEEN 31.12.2014 JA NIIDEN TEOREETTISET PALVELUSETELIN KÄYTÖN VOLYYMIT JA SÄÄSTÖT... 23 Tässä selvityksessä olevat luvut perustuvat kuntien antamiin vastauksiin, eikä Suomen Yrittäjät vastaa lukujen oikeellisuudesta. Raportin ensimmäisen painoksen julkaisun jälkeen saamamme palautteen perusteella voimme todeta, että luvuissa saattaa olla epätarkkuuksia. Esimerkiksi osa kunnista on ilmoittanut koko palveluseteliin käytetyn rahamäärän ja osa jättänyt varhaiskasvatuksen osuuden pois luvuista, koska varhaiskasvatus ei enää määritelmällisesti kuulu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lukujen mahdollinen epätarkkuus ei kuitenkaan muuta selvityksen johtopäätöstä, jonka mukaan palvelusetelin käyttö sote-palvelujen tuotannossa on tunnistetuista hyödyistä huolimatta vielä erittäin vähäistä. Suomen Yrittäjät: Palveluseteli - tehoa ja joustoa Toinen, 1.12.2015 päivitetty painos Tekijät Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Anssi Kujala varatoimitusjohtaja 0400 567 925 anssi.kujala@yrittajat.fi Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö 040 587 2445 susanna.kallama@yrittajat.fi Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka Hannamari Heinonen elinkeinopoliittinen asiamies 050 567 3395 hannamari.heinonen@yrittajat.fi Vilma Repo assistentti 09 2292 2934 vilma.repo@yrittajat.fi Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00100 HELSINKI puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

4 Palveluseteli - tehoa ja joustoa PALVELUSETELI VARMISTAA LÄHIPALVELUT JA LISÄÄ ELINVOIMAA Hallitus päätti marraskuussa, että osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Se mahdollistaa, että ihminen voi itse valita, käyttääkö julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019. Hallituksen mukaan valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Hallitus ei vielä päättänyt valinnanvapauden yksityiskohdista. Nyt alkaa työ Suomen valinnanvapausmallin luomiseksi. Selkeä tavoite on se, että jatkossa suomalaiset voivat itse valita itselleen parhaimmaksi katsomansa palveluiden tuottajan. Valinnanvapausjärjestelmä vahvistaa asiakkaan valtaa Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä eli sote-alue vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Palveluja tuottavat useat erilaiset järjestäjän hyväksymät tuottajat: esimerkiksi julkisen sektorin palveluntuottajat, yritykset ja järjestöt. Järjestäjä hyväksyy tuottajat sekä määrittelee palvelusta maksettavan korvauksen. Asiakas valitsee itselleen sopivimman tuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Asiakkaalla pitää olla oikeus vaihtaa tuottajaa vapaasti. Hallituksen mukaan valinnanvapaus on pääsääntö kaikissa perustason sote-palveluissa. Erikoistason sote-palveluissa valinnanvapautta käytetään soveltuvin osin. Perustason palveluilla tarkoitetaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eli perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa. Käytännössä näitä ovat terveyskeskusten ja sosiaalitoimen tarjoamat palvelut. Erityistasolla tarkoitetaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien keskussairaaloissa tarjoamia erikoissairaanhoidon palveluja. Kehitysvammahuollon kuntayhtymien tarjoamat ja jotkut sosiaalihuollon (mm. päihdehuollon) palvelut kuuluvat tähän ryhmään. Paikalliset ja pk-yritykset otetaan mukaan uudistukseen Hallitus linjasi myös, että lainvalmistelussa ja sote-uudistuksen alueellisessa toteutuksessa huolehditaan kilpailun toimivuudesta ja monipuolisesta sote-palveluiden tarjonnasta. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annetaan tehtäväksi valvoa kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Hallitus lupaa luoda menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on voimakkaasti säännelty toimiala. Sääntelyn pienetkin yksityiskohdat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, toimiiko kilpailu, pääsevätkö uudet yritykset markkinoille ja onko pk-yrityksillä mahdollisuus menestyä. Pienten yritysten pääsy tuottajiksi luo edellytyksiä riittävälle kilpailulle. Tämä pitää varmistaa, kun määritellään valinnanvapauden piiriin tulevia tuotteita ja palveluja ja kun luodaan hyväksymismenettelyä ja -kriteerejä. Pieniä yrityksiä, uusia yrittäjiä ja

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 5 innovaatioita ei saa säädellä pois markkinoilta, vaan yrittäjyyden pitää antaa syntyä. Tästä hyötyvät kansalaiset. Valinnanvapauslainsäädäntöä luotaessa ja alueellisia päätöksiä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota markkinoiden syntymiseen ja niiden muodostumisen esteisiin, johtamiseen tuotannossa sekä tuotantorakenteen monipuolisuuteen. Vastuu tästä pitää kuulua sote-palvelujen järjestäjälle eli sote-alueelle. Palveluseteli on yksi tie valinnanvapauteen Nykyisen lainsäädännön puitteissa varmin tapa edistää valinnanvapautta on lisätä ja laajentaa palvelusetelin käyttöä voimakkaasti. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole vielä hyödyntäneet palvelusetelin mahdollisuuksia laajasti. Palvelusetelijärjestelmää voidaan käyttää myös tulevassa valinnanvapausmallissa esimerkiksi säätämällä sote-alueille velvollisuus tarjota palveluseteliä aina vaihtoehtona omalle tuotannolle. Hallitus on luvannut laajentaa palvelusetelin käyttöä Hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että se käynnistää palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Ajatus on, että kokeiluun osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Näillä kokeiluilla pitää joustavoittaa palvelusetelin käyttöönottoa ja hallinnointia lisätä valinnanvapautta, parantaa ja nopeuttaa palvelujen saatavuutta turvata alueen lähipalvelut ja parantaa asiakastyytyväisyyttä samalla, kun vauhditetaan palveluseteliyrittäjyyttä vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Palvelusetelijärjestelmää on mahdollista laajentaa nopeasti hyödyntämällä kuntien jo tekemä työ. Suomessa on käytössä lähes 500 erilaista palvelusetelituotetta, jotka voisivat toimia hyvänä pohjana valtakunnallisille palvelusetelituotteistuksille. Miksi kunnan kannattaa panostaa palveluseteliin juuri nyt? Valinnanvapaus avaa sosiaali- ja terveyspalvelut erilaisille tuottajille ja kilpailulle vuoden 2019 alusta. Kunta voi valmistautua uudistukseen jo nyt. Avaamalla nopeasti ja määrätietoisesti sote-palveluja palvelusetelillä tuotettavaksi kunta pystyy vaikuttamaan siihen, että jo olemassa olevat pk-yritykset kehittyvät ja toimialalle syntyy uutta, paikallista yrittäjyyttä. Näin kunta vahvistaa alueensa elinvoimaa ja varmistaa, että asukkaille on valinnanvapauslainsäädännön astuessa voimaan riittävästi valinnanvaraa lähipalveluissa. Työ kunnan elinvoiman ja lähipalveluiden puolesta pitää aloittaa heti. WWW.VALITSEVAPAASTI.FI WWW.YRITTÄJÄT.FI/KUNTA Lisätietoja sote-uudistuksen etenemisestä, valinnanvapaudesta ja yrittäjyydestä voit lukea osoitteesta www.valitsevapaasti.fi. Laajemmin elinkeinopolitiikan taustaa, tietoa ja uutisia olemme koonneet osoitteeseen www.yrittäjät.fi/kunta.

6 Palveluseteli - tehoa ja joustoa Suomen Yrittäjien hallituksen kannanotto 20.10.2015 MONITUOTTAJAMALLI SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUKSEN POHJAKSI Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu kuntaa suuremmille itsehallintoalueille toteutetaan sote-palveluiden integraatio ja rakenneuudistus yksinkertaistetaan nykyistä monikanavarahoitusta selvitetään mahdollisuudet laajentaa asiakkaan valinnanvapautta. Hallitus aikoo toteuttaa myös aluehallintouudistuksen, jossa valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sovitetaan yhteen ja julkisen aluehallinnon järjestämistä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Suomen Yrittäjien 20.10.2015 kokoontuneen hallituksen mielestä uudistusten valmistelussa ja toteuttamisessa tulee huomioida tässä kannanotossa esitettävät asiat. Uudistusten vaikutus yrittäjyyteen merkittävä vaikutukset arvioitava tarkasti Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistuksen sovittaminen yhteen ovat muutoksia, joilla on merkittävä vaikutus yrittäjille toimialasta riippumatta. Esimerkiksi nykyisin ELY-keskuksien yrityksille tarjoamat neuvonta- ja tietopalvelut, rahoituspalvelut ja liikenteen ja ympäristön luvat ovat sellaisia, joiden joustava ja kohtuuhintainen saatavuus tulee turvata yrityksien sijainnista riippumatta mm. sähköisiä palveluita hyödyntäen. Muutoksella ja muutoksen vaatimilla päätöksillä voidaan joko heikentää tai parantaa yrittäjyyden olosuhteita Suomessa. Pieniltäkin vaikuttavat toimet voivat vaikuttaa yrittäjiin merkittävästi. Suomen Yrittäjät korostaa, että uudistuksia ja niihin liittyviä päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, että Suomi on yritystensä summa. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Uudistusten onnistuminen edellyttää yrittäjyyden huomioimista koko muutosprosessin ajan sekä kaikkien päätösten ja osa-alueiden yritysvaikutusten arviointia. Järjestäjän rooli eriytettävä ja valittava monituottajamalli Uudistusten keskeiseksi periaatteeksi on otettava järjestäjän roolin eriyttäminen. Sote-uudistuksessa tämä tarkoittaa, että järjestämisvastuuta kantava itsehallintoalue ei ensisijaisesti itse tuota palveluita. Sen pitää järjestää palvelut ensisijaisesti monituottajamallilla kaikissa palveluissa siten, että mahdollisimman laajasti hyödynnetään yksityisen sektorin tuottamia palveluita. Monituottajamallin tulee olla aito, ja sitä valmistellessa on luotava mekanismit, jotka kannustavat käyttämään erilaisia palveluntuottajia. Tämä edellyttää myös julkisen sektorin tuottaman oman palvelutuotannon kustannustenlaskennan kehittämistä. Myös aluehallintouudistuksessa on tunnistettava, mitä palveluja yksityiset yritykset tuottavat paremmin kuin julkinen sektori ja päinvastoin. Työnjako sekä yksityisen sek-

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 7 torin hyödyntäminen aluehallinnossa tulee toteuttaa tämän arvioinnin pohjalta. Monituottajamallia pitää siis hyödyntää laajasti kaikissa itsehallintoalueen järjestämisvastuulle tulevissa palveluissa. Valinnanvapautta nopeasti palvelusetelillä EU:n potilasdirektiivin toteuttaminen EU-komission hyväksymällä tavalla vaatii julkisten ja yksityisten palveluntuottajien asettamista samalle viivalle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää siis vahvistaa valinnanvapautta. Nopeasti valinnanvapautta voidaan Suomessa edistää lisäämällä palvelusetelin käyttöä. Uudet itsehallintoalueet tulee velvoittaa käyttämään palveluseteliä ensisijaisena tuotantotapana. Järjestämisvastuun keskittämisestä huolimatta palvelusetelin avulla voidaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti lisätä palvelujen saatavuutta parantaa asiakkaan valinnanvapautta varmistaa asiakkaan kokemukseen perustuva palvelun laadun paraneminen ja palvelujen aito vaikuttavuus varmistaa lähipalvelut kaikkialla Suomessa kehittää alueiden elinvoimaa sekä vetovoimaisuutta. Kehittäminen lähellä luvat sujuvasti valvonta valtakunnallisesti Suomen Yrittäjien mielestä aluehallintouudistuksen periaatteena tulee olla, että yrittäjyyden olosuhteisiin, yritysten toimintaympäristöön sekä alueiden elinvoimaan ja vetovoimaan liittyvät päätökset tehdään mahdollisimman lähellä asukkaita ja yrittäjiä. Viranomaispalvelut (mm. luvat, valvonta) on hyvä järjestää yhden luukun periaatteella jopa yhden viraston kautta valtakunnallisesti. Yrittäjien näkökulmasta on tärkeää, että palveluketjut määritellään asiakaslähtöisesti ja asiakkaaseen luotetaan. Hallinnon tehtävänä pitää olla yrittäjyyden mahdollistaminen. Alueellinen valmistelu maakuntaliittojen vetovastuulle Suomen Yrittäjät esittää, että itsehallintoalueita valmistelevat väliaikaiset organisaatiot muodostettaisiin alueilla maakuntaliitoista. Näin varmistettaisiin riittävän laaja monialaisuus sekä aluekehityksen ja yritysten palvelujen huomioiminen, eikä uudistus keskity liikaa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Itsehallintoalueiden määrään Suomen Yrittäjät ei ota kantaa. Elinvoima- ja elinkeinonäkemys otettava mukaan valmisteluun Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistaminen on valtava muutos. Itsehallintoalueista tulee väistämättä myös elinkeinopoliittisia toimijoita. Sekä valmisteluorganisaatioita että itsehallintoalueita muodostettaessa on ehdottomasti varmistettava, että organisaation eri tasoilla ylin johto mukaan lukien on vahva liiketaloudellinen osaaminen ja yrittäjyyden tuntemus. Uudistusten valmistelussa pitää hyödyntää kaikki olemassa oleva osaaminen ja huomioida uudistusten vaikutukset myös alueiden elinvoimaan ja yrityksiin. Suomen Yrittäjät esittää, että kunkin alueen valmisteluorganisaatioon kutsutaan mukaan alueen yrittäjäjärjestön edustaja.

8 Palveluseteli - tehoa ja joustoa Palveluseteli - tehoa ja joustoa 1. JOHDANTO MITÄ SELVITETTIIN? Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän myöntämä sitoumus maksaa palveluntuottajan tuottamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus, joka on yhtä kuin palvelusetelin arvo. Se on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei voi kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää palvelutuotantoa. Palvelusetelin arvo voi kattaa ostetun palvelun kokonaan tai osittain, jolloin kuntalainen maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuuden. Jos palvelu on lain mukaan kuntalaiselle maksutonta, sen tulee olla maksutonta myös palvelusetelillä. Suomen Yrittäjät selvitti palvelusetelin käyttöä 30:ssä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa ja kunnassa. Tiedot kerättiin kunnista touko-elokuussa 2015. Saimme 28 kunnalta vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Paljonko kaupunkisi euromääräinen palvelusetelin käyttö oli vuonna 2014? 2. Millaisia säästöjä olette saaneet järjestelmän avulla aikaan? 3. Missä palveluissa palveluseteli on käytössä? 4. Mitä muita vaikutuksia palvelusetelin käytöllä olette havainneet? Tässä raportissa esitellään näiden vastauksien perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ja tehdään esityksiä siitä, miten palvelusetelin käyttöä tulisi edistää. 2. SELVITYKSEN TULOKSET 2.1 Kaikki 30 suurinta kuntaa käyttävät palveluseteliä Kyselyyn vastanneista kunnista palveluseteli oli vuonna 2014 käytössä 25 kunnassa. Lisäksi yhdessä kunnassa käytettiin palvelusetelin tapaan toimivaa palvelurahaa, joka on vaihtumassa palveluseteliksi vuonna 2016. Kahdessa kaupungissa palveluseteliä ei vielä vuonna 2014 käytetty, mutta palveluseteli oli otettu käyttöön vuonna 2015. Nettisivujen tiedon mukaan palveluseteli on käytössä myös niissä kahdessa kaupungissa, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Kiteytetysti voi sanoa, että kaikki 30 suurinta kaupunkia ja kuntaa käyttävät palveluseteliä. KAIKKI 30 SUURINTA KUNTAA KÄYTTÄVÄT PALVELUSETELIÄ. Palvelusetelin käyttö kuitenkin jää vähäiseksi. Käyttö on vain vajaat 65 miljoonaa euroa. Jos sote-menoista 10 prosenttia käytettäisiin palveluseteliin, käyttö olisi lähes 1,2 miljardia euroa. Seuraavasta taulukosta näkyy kuntien ilmoittama euromääräinen käyttö sekä teoreettiset volyymit ja säästöt. Laskelmien pohjana on oletus, että jos kunnat käyttäisivät palveluseteliä yhtä paljon/asukas kuin Jyväskylä vuonna 2013, ne myös säästäisivät yhtä paljon. Laskelman taustat kerrotaan tarkemmin tämän raportin liitteessä 1.

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 9 HUOM! Kunnan ilmoittama käyttö 2014 -luvut ovat kuntien itsensä ilmoittamia. Kaupunki Väkiluku Kunnan ilmoittama käyttö 2014 3 Teoreettinen käyttö, jos osuus 2 % 4 Teoreettinen säästö, kun osuus 2 % 5 Teoreettinen käyttö, jos osuus 10 % 6 Teoreettinen säästö, kun osuus 10 % 7 Espoo 265 602 2 300 000 19 564 243 3 325 337 97 821 217 16 626 685 Helsinki 622 240 11 994 964 45 834 198 7 790 445 229 170 992 38 952 224 Hyvinkää 46 413 284 000 3 418 782 581 091 17 093 908 2 905 454 Hämeenlinna 68 017 275 000 5 010 132 851 573 25 050 661 4 257 864 Joensuu 75 088 3 324 000 5 530 982 940 102 27 654 910 4 700 509 Jyväskylä 135 761 10 400 000 10 000 000 1 699 728 50 000 776 8 498 639 Järvenpää 40 427 137 000 2 977 853 506 146 14 889 264 2 530 730 Kajaani 1 37 801 4 000 000 2 784 422 473 269 13 922 108 2 366 343 Kirkkonummi 38 215 3 000 2 814 917 478 452 14 074 585 2 392 259 Kokkola 47 294 14 700 3 483 676 592 121 17 418 380 2 960 604 Kotka 54 587 7 200 000 4 020 878 683 429 20 104 392 3 417 146 Kouvola 86 488 2 114 288 6 370 706 1 082 830 31 853 530 5 414 149 Kuopio 107 607 682 591 7 926 332 1 347 240 39 631 658 6 736 198 Lahti 103 805 2 500 000 7 646 276 1 299 639 38 231 382 6 498 193 Lappeenranta 2 72 830 1 500 000 5 364 658 911 832 26 823 289 4 559 158 Lohja 47 653 1 499 499 3 510 120 596 616 17 550 600 2 983 078 Mikkeli 54 616 561 860 4 023 015 683 792 20 115 073 3 418 962 Nurmijärvi 41 584 ei käytössä 2014 3 063 077 520 632 15 315 387 2 603 158 Oulu 196 305 11 500 000 14 459 826 2 457 739 72 299 132 12 288 693 Pori 83 528 385 503 6 152 672 1 045 771 30 763 362 5 228 853 Porvoo 49 792 1 400 000 3 667 679 623 396 18 338 394 3 116 979 Rauma 39 994 ei pysty arvioimaan 2 945 958 500 725 14 729 790 2 503 624 Rovaniemi 61 568 ei vastausta 4 535 099 770 831 22 675 494 3 854 157 Salo 54 277 18 309 3 998 044 679 548 19 990 219 3 397 740 Seinäjoki 60 903 1 210 000 4 486 115 762 506 22 430 575 3 812 528 Tampere 223 148 ei eritelty 16 437 082 2 793 813 82 185 408 13 969 065 Turku 184 112 1 370 000 13 561 690 2 305 082 67 808 450 11 525 411 Tuusula 38 204 ei käytössä 2014 2 814 107 478 314 14 070 533 2 391 570 Vaasa 67 001 ei vastausta 4 935 294 838 853 24 676 468 4 194 263 Vantaa 210 810-15 528 265 2 639 341 77 641 323 13 196 706 Asukkaita yhteensä 3 215 670 Ilmoitettu käyttö yhteensä 64 674 714 Palvelusetelillä 2 % palveluista, teoreettinen käyttö yhteensä 236 866 097 Palvelusetelillä 2 % palveluista, teoreettinen säästö yhteensä 40 260 188 Palvelusetelillä 10 % palveluista, teoreettinen käyttö yhteensä 1 184 331 261 Palvelusetelillä 10 % palveluista, teoreettinen säästö yhteensä 201 300 942 1. Kajaani: Päivähoidossa käytetty palveluraha muuttunut palveluseteliksi v. 2015 alussa. 2. Lappeenranta: Käyttö koko Eksoten alueella. 3. Kuntien ilmoittamissa luvuissa ovat todennäköisesti mukana myös varhaiskasvatuksen palvelusetelit, vaikka varhaiskasvatus ei enää kuulu sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan on osa kuntien sivistystoimea. 4. Teoreettista käyttöä kuvaava luku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas. Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu kaupungin asukas määrällä, jolloin on saatu teoreettinen käyttö. 5. Teoreettista säästöä kuvaava verrokkiluku on saatu jakamalla Jyväskylän ilmoittama palveluseteleiden yhteenlaskettu euromääräinen käyttö Jyväskylän asukasluvulla = käyttö per asukas. Saatu verrokkiluku ( ) on kerrottu kaupungin asukas määrällä, jolloin on saatu teoreettinen käyttö. 6 ja 7.Teoreettinen käyttö ja teoreettinen säästö on laskettu kertomalla 2 prosentin käytön teoreettiset luvut viidellä.

10 Palveluseteli - tehoa ja joustoa 2.2 Tehokkuus tunnistetaan, mutta moni ei tiedä säästöjä Kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet arvioi palvelusetelin käytön tuoneen mukanaan säästöjä. Palvelusetelillä tuotettu palvelu oli edullisempaa kuin oma tuotanto. Olennaista on huomata, että harva kunta tietää todelliset taloudelliset vaikutukset. Vain kuusi kuntaa ilmoitti laskeneensa tai arvioineensa palvelusetelin tuomia euromääräisiä säästöjä tarkemmin. Nämä kunnat kertoivat palvelusetelillä tuotetun palvelun olevan 10 75 prosenttia edullisempaa kuin oma tuotanto. Säästöprosentti vaihteli eri palveluissa. Kunnat ilmoittivat säästäneensä palvelusetelillä seuraavasti: Helsinki 17 45 % Joensuu 10 % Jyväskylä 17 % Lohja 15 25 % Mikkeli 17 75 % Oulu 22 55 % Suurin säästö eli 75 prosenttia ilmoitettiin Mikkelistä. Mikkelin kaupungin mukaan oman tuotannon kotihoidon keskimääräinen tuntikustannus on kaupungin tilinpäätöksessä vuonna 2014 ollut 83 euroa/tunti. Kotihoidon palvelusetelin arvo eli kustannus kaupungille on ollut 20 euroa/tunti. Mikkelin oman tuotannon kotihoidossa asiakasmaksu on tulosidonnainen ja siihen vaikuttaa käyntikertojen määrä. Esimerkiksi yksin asuvalla takuueläkettä saavalla henkilöllä asiakasmaksu voi olla 3 8 euroa/käyntikerta (15 min 1 h). Palvelusetelin omavastuuhinnaksi muodostuu arkipäivisin 5 17 euroa/tunti tuottajasta riippuen. PALVELUSETELI SÄÄSTÄÄ KESKIMÄÄRIN 20 PROSENTTIA. Kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Huomionarvoista on, että kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu oli myös ostopalveluna toteutettua palvelua edullisempaa. Yli puolet kunnista ja kaupungeista ei osannut kertoa, miten isoja euromääräisiä säästöjä palvelusetelin käyttö oli tuonut. Säästö tunnistettiin, mutta tarkempaa laskentaa tai esimerkiksi vertailua oman tuotannon kustannuksiin ei oltu tehty. Voi perustellusti kysyä, miten kunnan on mahdollista tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja tehokkaasti ilman tietoa palvelujen tuotantokustannuksista. Myös palvelutuotannon ja kuntatalouden strateginen johtaminen ilman tietoa on vaikeaa. MITEN KUNTA VOI KÄYTTÄÄ VEROVAROJA TEHOKKAASTI ILMAN TIETOA PALVELUJEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA? Palveluseteli ei ollut lisännyt kustannuksia yhdessäkään kyselyyn vastanneista kunnista. Viisi kyselyyn vastanneista kunnista arvioi, että palvelusetelillä ei ole ollut kustannusvaikutusta.

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 11 2.3 Paljon hyötyjä kuntalaisille Kyselyssä pyydettiin kuntia arvioimaan myös palvelusetelin muita kuin suoraan taloudellisia vaikutuksia. Yli kolmannes vastanneista mainitsi kuntalaisten hyötyneen palvelusetelistä. Palvelusetelin höytyjä kuntalaisille ovat valinnanvapauden lisääntyminen Lisää asiakkaan mahdollisuutta valita itselleen parhaiten sopivan palvelun sekä palveluntuottajan, joka tukee juuri hänen hyvinvointiaan Vantaa palvelujen saatavuuden paraneminen Palvelun saatavuus ja joustavuus on parantunut olennaisesti Rauma palvelun saaminen nopeammin Palvelusetelipalvelun saa nopeammin, jonotusaika sairaalassa on jäänyt lyhyeksi Tampere joustavuuden lisääntyminen. Helppokäyttöisyys, ei ole sidottu aikaan Mikkeli Lisännyt asiakkaiden mahdollisuuksia ostaa palvelua kotiin omarahoitteisesti Lappeenranta Lisäksi vastauksissa nousi esiin, että palvelusetelin myötä palvelutuotanto on monipuolistunut. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa yksityiset palveluntuottajat ovat olleet halukkaita tuomaan päivähoitoon erilaisia painotuksia. 2.4 Enemmän yrittäjiä ja elinvoimaa Kolmannes vastaajista sanoi palvelusetelin lisänneen yritysten määrää ja alueen elinvoimaa. Erityisen myönteisenä palvelusetelin vaikutukset nähtiin pk-yrityksille. Pienyrittäjien määrä on lisääntynyt ja etenkin tukipalveluiden palvelutuottajien rekisteriin ja setelituottajiksi ilmoittautuneiden määrä on kasvanut. Jyväskylä Palvelusetelituottajina on tällä hetkellä 92 yritystä. Palvelusetelin käyttö on lisännyt yrityksien määrää alueella ja asiakkaiden mahdollisuuksia ostaa palvelua kotiin myös omarahoitteisesti. Lappeenranta ERITYISEN MYÖNTEISENÄ VAIKUTUKSET NÄHTIIN PK-YRITYKSILLE. Palveluiden tuottamisessa väestön ikääntyessä palvelutarve lisääntyy tulevaisuudessa ja jatkossa palveluseteleillä tuotettava palvelu on kiinteä osa kunnan toimintaa. Toiminnassa myös jatkuvasti puntaroidaan mikä palvelu sopisi palveluseteleillä tuotettavaksi. Lisää seudun yrittäjyyttä ja sitä kautta myös elinvoimaisuutta. Mikkeli

12 Palveluseteli - tehoa ja joustoa Yrittäjyyden lisääntyminen erityisesti päivähoito/ kotipalveluissa pienyrittäjien toiminnan laajentuminen. Porvoo Palvelusetelin käytön todettiin lisävään yritysten kehitysmahdollisuuksia ja halua, millä nähtiin olevan myönteinen vaikutus kilpailutilanteeseen. Palvelusetelin käyttö lisää yritysten kehitysmahdollisuuksia ja -hakuisuutta, millä on positiivinen vaikutus myös kilpailutilanteeseen. Seinäjoki Palvelusetelijärjestelmässä yrittäjien on helpompi tulla markkinoille ja lähteä pois sekä päivittää hintoja kuin ostopalvelujärjestelmässä. Palvelusetelin todettiin myös hyödyttävän erityisesti pk-yrityksiä. Sosiaalipalveluissa etenkin pienet yritykset hyötyvät palvelusetelitoiminnasta, siinä missä isommat etenevät helpommin hankintojen kilpailutuksissa palvelujen tuottajiksi. Helsinki Palvelusetelituottajien määrän kehitys Jyväskylän seudulla 2009 2013 (lähde: Jyväskylän kaupunki, Jykes) Palvelualue 2009 2012 2013 Vanhusten tilapäinen kotihoito 19 27 29 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 8 10 Omaishoitajien sijaispalvelu 19 26 32 Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 14 22 22 Päiväkodit 21 33 34 Perhepäivähoitajat 68 118 127 Suun terveydenhuolto 3 6 Palvelusetelitoimialat yhteensä 168 297 298 2.5 Joustoja myös kunnalle Selkeiden taloudellisten säästöjen lisäksi kunnat kertoivat palvelusetelin eduiksi säästöt investoinneissa ja tilakustannuksissa. Kunnan näkökulmasta palveluseteli helpotti myös henkilöstön rekrytointia ja laskutusta sekä antoi tilaa muulle työlle. Kunnat näkivät positiivisena se, että palvelusetelijärjestelmä vapauttaa kilpailuttamiselta. PALVELUSETELI HELPOTTAA TALOUSARVIOSSA PYSYMISTÄ. Palveluseteliä pidettiin joustavana ja nopeana tapana järjestää uusia lakisääteisiä palveluja. Useamman kunnan kokemuksen mukaan palveluseteli helpotti myös talouden seuraamista ja talousarviossa pysymistä. Merkittäviä säästöjä arvioitiin syntyvän siitä, että palvelusetelillä tuotanto on aina vastikkeellista. Kunta maksaa vain käytetyt setelit, eikä esimerkiksi käyttämättömistä vastaanottoajoista. Merkittävä säästö tulee siitä, että se on aina vastikkeellinen, koska ei makseta esim. käyttämättömistä vastaanottoajoista. Kotka Osa kunnista koki hallinnollisen työ vähenevän palvelusetelin myötä, mutta toisten mielestä hallintoa tuli lisää. Yhteinen näkemys kunnilla oli siitä, että palvelusetelin te-

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 13 hokas käyttö vaati ehdottomasti sähköisen palvelusetelijärjestelmän. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa myös välttämättömän tiedonsiirron. Uuden sähköisen järjestelmän myötä toiminta virtaviivaistuu, paperimäärät vähentyvät ja useista työvaiheista tulee tarpeettomia. Turku Sähköinen palvelusetelijärjestelmä välttämätön jotta käyttöä voidaan laajentaa ja valinnanvapautta lisätä kannattavasti. Espoo 2.6 Palvelusetelin hyötyjä kootusti Selkeästi keskeisin hyöty vastaajien mielestä on asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen. Aula Research Oy:n vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan 91 prosenttia kansalaisista kokee valinnanvapauden terveyspalveluissa on tärkeäksi. Palveluseteliä käyttäneistä 78 prosenttia koki palvelusetelin käytön myönteiseksi. Myös yrittäjyyden lisääntyminen ja hallinnollisten prosessisen helpottuminen nähtiin kunnissa palvelusetelin selkeinä hyötyinä. Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Oulu Pori Porvoo Rauma Salo Seinäjoki Tampere Turku Vantaa Syntyy säästöä Asiakkaan valinnanvapaus paranee Yrittäjyys lisääntyy Hallinnolliset prosessit helpottuvat Pääsy palvelujen piiriin nopeutuu Kilpailutus poistuu Käyttö on helppoa Yhteensä 15 13 11 8 5 2 2 Nurmijärvellä ja Tuusulassa palveluseteli ei ollut käytössä vuonna 2014.

14 Palveluseteli - tehoa ja joustoa 2.7 Volyymit olemattomia, vaikka säästöpotentiaali on huikea Kaikki kyselyyn vastanneet kaupungit ja kunnat ovat jo ottaneet tai ottamassa palveluseteliä käyttöön. Käytön volyymit ovat kuitenkin vielä varsin vaatimattomat. Suurimmat osuudet vuonna 2014 sote-palveluista palvelusetelillä tuottavat Jyväskylä 2,8 % Kotka 3,5 % Oulu 2,2 % Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta. Espoo 0,35 % Helsinki 0,62 % Vantaa omaishoidon palveluseteli myönnettiin 27 asiakkaalle Tieto on laskettu suhteuttamalla kuntien itse ilmoittaman palvelusetelin käyttö Kuntaliiton sivulta löytyviin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Laskelmassa saattaa olla epätarkkuutta, koska kunnan ilmoittamat palvelusetelin euromääräiset luvut sisältävät varhaiskasvatuksen palvelusetelin, mutta sote-menoissa tuo luku ei näy. Tästä huolimatta laskelma osoittaa selvästi, että palvelusetelillä tuotettujen sote-palvelujen osuus on häviävän pieni. MIKSI KUNNAT EIVÄT HYÖDYNNÄ PALVELUSETELIÄ? Kuntaliiton mukaan vuonna 2013 kuntien sote-menot olivat 21,5 miljardia euroa. Tilastoitu palvelusetelin käyttö oli 117 miljoonaa euroa. Koko maassa palvelusetelillä tuotettiin 0,5 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Määrä on vähäinen hyötyihin nähden. 3. MITÄ TULEE TEHDÄ KESKEISET EHDOTUKSET 3.1 Palvelusetelin käyttöönotto helpommaksi Kuntien käytössä nyt olevat ja jo valmiiksi tuotteistamat palvelusetelit tulee levittää kaikkien kuntien vapaasti hyödynnettäviksi. Kansallisen toimijan tehtäväksi voitaisiin antaa palvelusetelin tuotteistaminen ja hinnoittelu kuntien ja muiden sote-järjestäjien käyttöön. Tavoitteena on oltava se, että palvelusetelituottajat voivat toimia koko maassa. Yrittäjille enemmän mahdollisuuksia tuotteistaa palvelusetelejä ja tarjota niitä kuntien käyttöön palvelualoitemenettelyn avulla. Luovutaan erillisestä palvelusetelituottajan hyväksynnästä ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn. 3.2 Jokaiseen kuntaan tieto palvelutuotannon kustannuksista Valtiovarainministeriön johdolla tulee luoda nopeasti yhteinen malli palvelujen tuotantokustannusten laskemiseen. Tavoitteena on se, että julkisen sektorin ja yrityksien palvelutuotannon hinnat ovat vertailukelpoisia. Kunnilta tulee edellyttää tämän yhteisen mallin käyttöä.

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 15 Kunnan tulee julkaista palvelujen yksikkötuotantokustannukset vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Kaikkien kuntien palvelutuotannon kustannukset tulee koota kaikille avoimeen tietokantaan internetiin. Avataan yrittäjille mahdollisuus päivittää omia tuotantokustannuksiaan samaan tietokantaan. Näin mahdollistetaan avoin vertailtavuus sekä kuntien välillä että julkisen ja yksityisen tuotannon välillä. Näin myös kuntalaiset saavat avoimesti tietoa palvelujen kustannuksista. 3.3 Kunnille kannustin käyttää palveluseteliä Hallitus osoittaa määrärahan palvelusetelin laajentamiseen ja kehittämiseen sitoutuville kunnille. Hallitusohjelmassa on linjattu kannustinjärjestelmän luomisesta sairaanhoitopiireille. Laajennetaan kannustinjärjestelmä koskemaan myös kuntien järjestämisvastuulla olevia sote-palveluja. 3.4 Ehdotus kokeiluksi kokonaisvaltainen palveluseteliasiakkuus Palvelusetelin käyttöä voitaisiin lisätä ja valinnanvapautta vahvistaa antamalla asiakkaalle oikeus hakeutua terveyspalveluissa palveluseteliä käyttäväksi asiakkaaksi. Henkilö voisi siis nykyiseen tapaan kerran vuodessa valita palveluntuottajan, mutta terveyskeskuksen rinnalla olisi mahdollisuus valita palveluseteliasiakkuus eli automaattinen oikeus hyödyntää palveluseteliä. Palveluseteliasiakkuus sisältäisi perustason palvelut, kuten perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, näönhuollon, ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan hoidon, vanhusten kotihoidon sekä erilaiset kotiin tuotavat palvelut, avohuollon palvelut ja fysioterapiapalvelut.

16 Palveluseteli - tehoa ja joustoa 4. HALLITUSOHJELMA TUKEE PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISTA Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan elokuussa vuonna 2009. Siitä lähtien kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita palvelusetelillä. Palveluseteliä voi käyttää lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. Palveluseteliä käytetään kuitenkin erittäin vähän. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 123 kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Palvelusetelin käyttöönottoa suunnittelee 72 organisaatiota. Käytössä on yhteensä 438 palvelusetelituotetta. Palveluseteleitä käytettiin vuonna 2013 Kuntaliiton tilastojen mukaan 117 miljoonaa euron arvosta. Se on erittäin vähän, sillä kunnat käyttivät samana vuonna sotepalveluihin yhteensä on 21,5 miljardia euroa vuodessa kasvua vuodesta 2012 on peräti 900 miljoonaa euroa. Kuntaliiton kyselyssä vain osa vastaajista ilmoitti palveluseteleihin käyttämänsä euromäärät. Yhteensä kunnat ilmoittivat käyttävänsä palveluseteleihin 96,6 miljoonaa euroa. Euromäärä jakautuu seuraavasti: sosiaalihuolto 56,9 miljoona euroa perusterveydenhuolto 0,2 miljoonaa euroa suun terveydenhuolto 1,6 miljoonaa euroa erikoissairaanhoito 0,9 miljoonaa euroa varhaiskasvatus 37 miljoonaa euroa (ei enää lueta sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan on osa kuntien sivistystoimea) 4.1 Poliitikot valmiita lisäämään palvelusetelin käyttämistä 4.1.1 Kansanedustajilta vihreää valoa Suomen Yrittäjien eduskuntavaalien vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta samaa mieltä eri mieltä -asteikolla mielipidettä väitteeseen Palvelusetelin käyttöä on lisättävä kunnissa. Vaalikoneeseen vastanneista 128 kansanedustajasta enemmistö oli samaa mieltä väitteen kanssa. Eduskunnan tahto näkyy myös hallitusohjelmassa. Palvelusetelin käyttöä lisättävä kunnissa Eri mieltä Samaa mieltä (Lähde: Suomen Yrittäjien vaalikone 2015, 128 kansanedustajaa)

Palveluseteli - tehoa ja joustoa 17 4.1.2 Palvelusetelin laajentaminen yksi hallituksen kärkihankkeista Hallitusohjelmassa linjataan palvelusetelin käytön laajentaminen Hyvinvointi ja terveys -osion kärkihankkeeksi. Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä. Palvelusetelilain mukaan tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tehostaa, monipuolistaa ja joustavoittaa palvelutuotantoa edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä ja tukea pienyrittäjyyttä. Etuja kunnalle tai kuntayhtymälle kevyempi tapa tuottaa palveluita palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kilpailla asiakkaiden suosiosta tuo säästöjä lisää yrittäjyyttä. Hallitukselta kaivataan enää vain nopeasti päätöksiä, jotta hallitusohjelman tavoite toteutuisi. Hallituksen on tehtävä vahvoja ja konkreettisia toimia, jotka helpottavat palvelusetelin käyttöä ja kannustavat kuntia sen käyttöön. Tässä raportissa esitetyt toimet ovat hyvä alku oikeaan suuntaan. PALVELUSETELI UUDISTAISI HELPOSTI PALVELUJEN TUOTANTOA JA SÄÄSTÄISI NOPEASTI JULKISEN TALOUDEN MENOJA.

18 Liitteet Liitteet 1. LIITE 1: SÄÄSTÖPOTENTIAALI OLISI HUIKEA Suomen Yrittäjät julkaisi maaliskuussa 2015 laskelman siitä, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos maamme 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät palveluseteliostoihin suhteessa saman euromäärän asukasta kohden kuin Jyväskylän kaupunki. Tässä muistiossa 30 suurimman kunnan tietojen lisäksi - olemme laajentaneet tämän teoreettisen laskelman koskemaan maamme 30 suurinta kaupunkia sekä kuntaa ja maamme kaikkia kuntia. 1.1 Laskukaavat esimerkkilaskelmien verrokkilukuihin Jyväskylän malli Volyymi Säästö Laskukaavat 10 000 000 / 135 761 asukasta = 73,66 /asukas 1 699 728 / 135 761 asukasta = 12,52 /asukas Jyväskylä on ilmoittanut käyttäneensä noin 10 miljoonaa euroa palveluseteliostoihin vuonna 2013. Tämä vastaa noin kahta prosenttia kaupungin koko sote-volyymista. Palvelusetelin käyttö säästi Jyväskylän kaupungin menoja noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna siihen, että vastaavat palvelut olisi tuotettu kaupungin omana toimintana. 1.2 Jyväskylän taustatiedot Käytössä olevat palvelusetelit lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli (lapsiperheet) omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito päivähoidon palveluseteli, päiväkoti päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito suun terveydenhuollon palveluseteli tilapäisen kotihoidon palveluseteli kotiutustilanteisiin (seniorit ja pitkäaikaissairaat) tuetun kotona asumisen palveluseteli ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 168 yritystä niissä palveluissa, joissa palveluseteli oli käytössä. Vuonna 2013 vastaava luku oli 298. Vuoden 2015 alussa yrityksiä oli jo 322. Näiden tietojen lähteenä on Jyväskylän kaupungin oma ilmoitus. Jyväskylässä palvelusetelin käyttö on nyt kaksi prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista.

Liitteet 19 1.3 Esimerkkilaskelma - volyymit Jyväskylän kaupungin verrokkiluku (73,66) on kerrottu kunkin kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen volyymi 30 suurimmalle kaupungille. Laskelmat eivät ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Väkiluku Volyymi 2013 Ilmoitettu käyttö 2014 1 Helsinki 622 240 45 834 198 11 994 964 2 Espoo 265 602 19 564 243 2 300 000 3 Tampere 223 148 16 437 082 4 Vantaa 210 810 15 528 265 5 Oulu 196 305 14 459 826 11 500 000 6 Turku 184 112 13 561 690 1 370 000 7 Jyväskylä 135 761 10 000 000 10 400 000 8 Kuopio 107 607 7 926 332 682 591 9 Lahti 103 805 7 646 276 2 500 000 10 Kouvola 86 488 6 370 706 2 114 288 11 Pori 83 528 6 152 672 385 503 12 Joensuu 75 088 5 530 982 3 324 000 13 Lappeenranta 72 830 5 364 658 1 500 000 14 Hämeenlinna 68 017 5 010 132 275 000 15 Vaasa 67 001 4 935 294 16 Rovaniemi 61 568 4 535 099 17 Seinäjoki 60 903 4 486 115 1 210 000 18 Mikkeli 54 616 4 023 015 561 860 19 Kotka 54 587 4 020 878 7 200 000 20 Salo 54 277 3 998 044 18 309 21 Porvoo 49 792 3 667 679 1 400 000 22 Lohja 47 653 3 510 120 1 499 499 23 Kokkola 47 294 3 483 676 14 700 24 Hyvinkää 46 413 3 418 782 284 000 25 Nurmijärvi 41 584 3 063 077 0 26 Järvenpää 40 427 2 977 853 27 Rauma 39 994 2 945 958 28 Kirkkonummi 38 215 2 814 917 3 000 29 Tuusula 38 204 2 814 107 0 30 Kajaani 37 801 2 784 422 4 000 000 Yhteensä asukkaita 3 215 670 Koko maa 31.12.2014 5 475 429 Yhteensä teoreettinen käyttö 236 866 097 Yhteensä ilmoitettu käyttö 64 537 714 Koko maa (kts. taulukko s. 19) 403 319 945

20 Liitteet 1.4 Esimerkkilaskelma - säästöt Jyväskylän kaupungin verrokkiluku (12,52) on kerrottu kunkin kaupungin asukasmäärällä, jolloin on saatu teoreettinen säästö 30 suurimmalle kaupungille. Laskelma ei ota huomioon suureksi tiedettyjä eroja kaupunkien välisissä kustannuksissa, vaan laskelmissa on käytetty Jyväskylän tunnuslukuja. Kaupunki Väkiluku Säästö 1 Helsinki 622 240 7 790 445 2 Espoo 265 602 3 325 337 3 Tampere 223 148 2 793 813 4 Vantaa 210 810 2 639 341 5 Oulu 196 305 2 457 739 6 Turku 184 112 2 305 082 7 Jyväskylä 135 761 1 699 728 8 Kuopio 107 607 1 347 240 9 Lahti 103 805 1 299 639 10 Kouvola 86 488 1 082 830 11 Pori 83 528 1 045 771 12 Joensuu 75 088 940 102 13 Lappeenranta 72 830 911 832 14 Hämeenlinna 68 017 851 573 15 Vaasa 67 001 838 853 16 Rovaniemi 61 568 770 831 17 Seinäjoki 60 903 762 506 18 Mikkeli 54 616 683 792 19 Kotka 54 587 683 429 20 Salo 54 277 679 548 21 Porvoo 49 792 623 396 22 Lohja 47 653 596 616 23 Kokkola 47 294 592 121 24 Hyvinkää 46 413 581 091 25 Nurmijärvi 41 584 520 632 26 Järvenpää 40 427 506 146 27 Rauma 39 994 500 725 28 Kirkkonummi 38 215 478 452 29 Tuusula 38 204 478 314 30 Kajaani 37 801 473 269 Yhteensä asukkaita 3 215 670 Koko maa 31.12.2014 5 475 429 Yhteensä teoreettinen säästö 40 260 188 Koko maa (kts. taulukko s. 19) 68 552 371

Liitteet 21 1.5 Tulos 1. Volyymi Jos 30 maamme suurinta kaupunkia ja kuntaa käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi näissä 30 kaupungissa ja kunnassa lähes 237 miljoonaa. Jos kaikki maamme kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin palvelusetelivolyymi olisi koko maassa yli 403 miljoonaa euroa. 1.6 Tulos 2. Säästöt Jos 30 maamme suurinta kaupunkia käyttäisi saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi näissä 30 kaupungissa yli 40 miljoonaa euroa. Jos maamme kaikki kunnat käyttäisivät saman määrän palveluseteleitä asukasmäärään suhteutettuna kuin Jyväskylä, niin yhteenlaskettu teoreettinen säästö olisi koko maassa yli 68,5 miljoonaa euroa. Sekä volyymissa ja säästöissä on hyvä huomata, että vaikka Jyväskylä on hyvä malliesimerkki, sielläkin palvelusetelijärjestelmään on käytetty vain kaksi prosenttia koko sote-menoista.

22 Liitteet 2. LIITE 2: PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelilain ensimmäisen pykälän mukaan sen tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää palvelusetelikäytäntöjä. 2.1 Palvelusetelin käyttöönoton toimenpiteet Tässä kuvataan tiiviisti, miten palveluseteli voidaan ottaa käyttöön ja mitä perustoimenpiteitä sen käyttö edellyttää. 1. Kunta määrittelee palvelutarpeen ja myöntää asiakkaalle palvelusetelin. 2. Kunta määrittelee palvelusetelille arvon. Määrittääkseen arvon kunnan pitää tietää ensin, paljonko oma tuotanto kussakin palvelussa maksaa. 3. Asiakas valitsee itse palveluntuottajansa kunnan hyväksymien tuottajien joukosta. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. 4. Asiakas maksaa palvelun palvelusetelillä. Seteli voi kattaa koko palvelun hinnan, mutta on mahdollista, että asiakas maksaa palvelusetelin lisäksi osan hinnasta itse. Palveluissa, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, palvelu pitää saada maksutta myös palvelusetelillä. 5. Palveluntuottaja veloittaa palvelusetelin arvon kunnalta. 2.2 Palvelusetelin käyttöönoton onnistumisen edellytykset Palvelusetelin onnistunut käyttöönotto sisältää muutaman kriittisen päätöksen. Ensimmäisessä vaiheessa tehdessään päätöstä palvelusetelin käyttöönotosta kunnan pitää määritellä, miten paljon kyseisestä palvelusta tuotetaan palvelusetelin avulla. Tämä strateginen linjaus on keskeinen palvelumarkkinoiden synnyttämiseksi. Päätös voi olla esimerkiksi linjaus siitä, että tietty prosenttiosuus palvelusta tuotetaan jatkossa palvelusetelillä. Palvelusetelin toimivuuden ja hyötyjen näkökulmasta on keskeistä määrittää palvelusetelin arvo oikein. Kunnan kannattaa ensin laskea mahdollisimman tarkasti oman palvelutuotannon kustannukset ja asettaa sen jälkeen palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on palveluiden käyttäjille ja palveluiden tuottajille aidosti houkutteleva vaihtoehto. Liian alhainen euromäärä johtaa palvelusetelin käyttäjän omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Toisaalta palveluntuottajat tarvitsevat korvauksen työstään. Jos arvo määritellään epärealistisen alhaiseksi, jäävät palveluseteleiden hyödyt kunnilta saamatta. Oikein ja asiakkaan kannalta houkuttelevasti hinnoiteltu palvelusetelijärjestelmä voi olla kunnalle imago- ja kilpailuvaltti. Kolmas edellytys onnistumiselle on, että henkilökunta sitoutetaan hyväksymään palveluseteli yhdeksi vaihtoehdoksi ja ottamaan se käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi palvelusetelistä on tarpeen tiedottaa laajasti kuntalaisille.

Liitteet 23 3. LIITE 2: SUOMEN KUNNAT ASUKASLUKUINEEN 31.12.2014 JA NIIDEN TEOREETTISET PALVELUSETELIN KÄYTÖN VOLYYMIT JA SÄÄSTÖT Nro Kunnat Väkiluku Teoreettisen käytön Teoreettinen säästö 31.12.2014 31.12.2014 volyymi 2013 2013 1 Helsinki 622 240 45 834 198 7 790 445 2 Espoo 265 602 19 564 243 3 325 337 3 Tampere 223 148 16 437 082 2 793 813 4 Vantaa 210 810 15 528 265 2 639 341 5 Oulu 196 305 14 459 826 2 457 739 6 Turku 184 112 13 561 690 2 305 082 7 Jyväskylä 135 761 10 000 000 1 699 728 8 Kuopio 107 607 7 926 332 1 347 240 9 Lahti 103 805 7 646 276 1 299 639 10 Kouvola 86 488 6 370 706 1 082 830 11 Pori 83 528 6 152 672 1 045 771 12 Joensuu 75 088 5 530 982 940 102 13 Lappeenranta 72 830 5 364 658 911 832 14 Hämeenlinna 68 017 5 010 132 851 573 15 Vaasa 67 001 4 935 294 838 853 16 Rovaniemi 61 568 4 535 099 770 831 17 Seinäjoki 60 903 4 486 115 762 506 18 Mikkeli 54 616 4 023 015 683 792 19 Kotka 54 587 4 020 878 683 429 20 Salo 54 277 3 998 044 679 548 21 Porvoo 49 792 3 667 679 623 396 22 Lohja 47 653 3 510 120 596 616 23 Kokkola 47 294 3 483 676 592 121 24 Hyvinkää 46 413 3 418 782 581 091 25 Nurmijärvi 41 584 3 063 077 520 632 26 Järvenpää 40 427 2 977 853 506 146 27 Rauma 39 994 2 945 958 500 725 28 Kirkkonummi 38 215 2 814 917 478 452 29 Tuusula 38 204 2 814 107 478 314 30 Kajaani 37 801 2 784 422 473 269 31 Savonlinna 35 969 2 649 477 450 332 32 Kerava 35 331 2 602 481 442 344 33 Nokia 32 854 2 420 026 411 332 34 Ylöjärvi 32 266 2 376 714 403 970 35 Kaarina 32 161 2 368 979 402 656 36 Kangasala 30 487 2 245 672 381 697 37 Riihimäki 29 384 2 164 425 367 888 38 Vihti 29 015 2 137 245 363 268 39 Raasepori 28 703 2 114 263 359 362 40 Imatra 28 050 2 066 163 351 186 41 Sastamala 25 392 1 870 375 317 908 42 Raahe 25 388 1 870 080 317 858 43 Raisio 24 399 1 797 230 305 475 44 Tornio 22 333 1 645 049 279 609 45 Lempäälä 22 222 1 636 873 278 219 46 Iisalmi 22 110 1 628 623 276 817 47 Kemi 21 939 1 616 027 274 676 48 Hollola 21 902 1 613 301 274 213 49 Varkaus 21 863 1 610 429 273 725 50 Jämsä 21 824 1 607 556 273 236 51 Siilinjärvi 21 670 1 596 212 271 308 52 Valkeakoski 21 165 1 559 014 264 986 53 Hamina 21 068 1 551 869 263 771 54 Mäntsälä 20 634 1 519 900 258 338 55 Äänekoski 19 919 1 467 234 249 386 56 Heinola 19 712 1 451 986 246 794 57 Pietarsaari 19 580 1 442 263 245 142 58 Mustasaari 19 296 1 421 343 241 586 59 Pieksämäki 19 066 1 404 402 238 706 60 Sipoo 19 058 1 403 812 238 606 61 Naantali 18 883 1 390 922 236 415

24 Liitteet 62 Laukaa 18 712 1 378 326 234 274 63 Pirkkala 18 696 1 377 147 234 074 64 Forssa 17 534 1 291 554 219 526 65 Lieto 17 237 1 269 677 215 807 66 Akaa 17 051 1 255 977 213 479 67 Kauhava 16 926 1 246 769 211 914 68 Kempele 16 881 1 243 454 211 350 69 Janakkala 16 849 1 241 097 210 949 70 Loimaa 16 619 1 224 156 208 070 71 Orimattila 16 301 1 200 732 204 089 72 Kuusamo 15 818 1 165 154 198 041 73 Uusikaupunki 15 565 1 146 518 194 874 74 Parainen 15 497 1 141 509 194 022 75 Loviisa 15 457 1 138 563 193 522 76 Ylivieska 14 975 1 103 059 187 487 77 Nastola 14 905 1 097 902 186 611 78 Lapua 14 741 1 085 822 184 557 79 Kontiolahti 14 681 1 081 402 183 806 80 Kurikka 14 186 1 044 941 177 609 81 Kauhajoki 14 014 1 032 271 175 455 82 Ulvila 13 330 981 888 166 892 83 Kalajoki 12 633 930 547 158 165 84 Liperi 12 344 909 259 154 547 85 Eura 12 320 907 491 154 246 86 Ilmajoki 12 186 897 621 152 569 87 Lieksa 12 123 892 980 151 780 88 Alavus 12 104 891 581 151 542 89 Kankaanpää 11 891 875 891 148 875 90 Maarianhamina 11 488 846 206 143 830 91 Pedersören 11 065 815 048 138 534 92 Kitee 10 995 809 892 137 657 93 Nivala 10 945 806 209 137 031 94 Mänttä-Vilppula 10 738 790 961 134 440 95 Paimio 10 635 783 374 133 150 96 Hämeenkyrö 10 621 782 343 132 975 97 Sotkamo 10 606 781 238 132 787 98 Huittinen 10 493 772 914 131 372 99 Keuruu 10 187 750 374 127 541 100 Alajärvi 10 174 749 417 127 378 101 Lapinlahti 10 093 743 450 126 364 102 Saarijärvi 10 089 743 156 126 314 103 Leppävirta 10 025 738 442 125 513 104 Masku 9 764 719 216 122 245 105 Liminka 9 749 718 111 122 057 106 Hattula 9 739 717 375 121 932 107 Muurame 9 693 713 986 121 356 108 Ii 9 664 711 850 120 993 109 Orivesi 9 584 705 957 119 992 110 Närpiö 9 398 692 257 117 663 111 Kauniainen 9 358 689 310 117 162 112 Somero 9 179 676 125 114 921 113 Hanko 9 028 665 002 113 031 114 Muhos 8 984 661 761 112 480 115 Karkkila 8 981 661 540 112 442 116 Kuhmo 8 950 659 257 112 054 117 Sodankylä 8 825 650 050 110 489 118 Hausjärvi 8 816 649 387 110 376 119 Kiuruvesi 8 752 644 672 109 575 120 Pöytyä 8 618 634 802 107 897 121 Laitila 8 544 629 351 106 971 122 Suomussalmi 8 490 625 373 106 295 123 Keminmaa 8 474 624 195 106 094 124 Pudasjärvi 8 408 619 333 105 268 125 Asikkala 8 380 617 271 104 918 126 Loppi 8 302 611 525 103 941 127 Nurmes 8 084 595 467 101 212 128 Laihia 8 070 594 436 101 036 129 Mynämäki 7 921 583 461 99 171 130 Jalasjärvi 7 890 581 177 98 783