RT 103193 HYGIENIA SISÄTILOISSA Siivous ja huolto OHJE maaliskuu 2020 1 (10) korvaa RT 18-11267 KH 60-00621 LVI 05-10605 Tässä ohjekortissa esitetään hygieenisen sisätilan siivoukseen ja huoltoon liittyviä ohjeita. Ne on suunnattu erityisesti siivouksesta ja huollosta vastaavalle palvelun tilaajalle. Ohjeessa annetaan tietoa myös siivouksen ja huollon palvelun tuottajalle ja hygieenisten sisätilojen käyttäjille. Ohjekortti kuuluu Hygienia sisätiloissa -sarjaan, jonka muut osat ovat Yleiset perusteet ja Tilasuunnittelu. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KÄSITTEITÄ 3 HYGIENIA RAKENNUKSEN ELINKAARESSA 3.1 Rakentaminen 3.2 Käyttöönotto 3.3 Käytön aikaiset muutostilanteet 3.4 Käytön aikaiset poikkeustilanteet 4 HYGIEENISTEN SISÄTILOJEN SIIVOUS 4.1 Antimikrobiset materiaalit siivottavuuden kannalta 4.2 Siivousmenetelmien valinta 4.3 Siivouksen laadun määrittäminen ja arviointi 4.4 Eri sopimusten välisten rajapintojen määrittely 4.5 Erittäin vaativa 4.6 Vaativa 4.7 Hyvä 4.8 Perus 5 HYGIEENISTEN SISÄTILOJEN HUOLTO 5.1 Ilmanvaihtojärjestelmä 5.2 Käyttövesijärjestelmä 5.3 Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät 6 HYGIEENISTEN SISÄTILOJEN KÄYTTÖ 6.1 Pääkäyttäjät 6.2 Kiinteistössä usein olevat käyttäjät 6.3 Kiinteistössä vierailevat käyttäjät KIRJALLISUUTTA 1 JOHDANTO Hygieenisillä sisätiloilla tarkoitetaan sisätiloja, joissa suunnittelun, materiaalivalintojen ja muiden toimien lisäksi on erityisesti kiinnitetty huomiota terveellisyyteen ja puhtauteen käyttämällä ratkaisuja ja tuotteita, jotka jo itsessään lisäävät tilojen puhtautta ja terveellisyyttä. Näitä ovat esimerkiksi antimikrobiset materiaalit ja kosketusvapaat ratkaisut. Hygienia sisätiloissa -ohjeissa on tiloille esitetty neljä a, jotka ovat erittäin vaativa, vaativa ja hyvä sekä perus. Hygienian toteutumisen kannalta on tärkeä ottaa huomioon koko tilojen elinkaari suunnittelusta käyttöön asti. Tässä ohjeessa asiaa tarkastellaan siivouksen ja huollon näkökulmasta. Ohjeessa myös esitetään, miten käyttäjä voi omalla toiminnallaan edistää terveyttä ja puhtautta.
ohje 2 2 KÄSITTEITÄ Aseptisessa työjärjestyksessä siivouksen suoritusjärjestys ja puhdistaminen tapahtuvat puhtaasta likaisempaan ja ylhäältä alaspäin. Käyttöönottosiivous tarkoittaa tässä ohjeessa ennen tilan käyttöä tehtävää siivousta. Käyttöönottosiivouksessa pinnat puhdistetaan ja tarvittaessa suojataan, jolloin luodaan perusta tulevalle ylläpitosiivoukselle ja hoidolle. Kiinteistönpito on kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen. Kiinteistönpitokirja tarkoittaa kiinteistönpitoa tukevaa kiinteistökohtaista asiakirjakokonaisuutta, joka sisältää kiinteistön perustiedot kiinteistön elinkaaren hallinnasta sekä tiedot kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta. Se sisältää suunnittelussa ja uudis- ja korjausrakentamisessa päätetyt kiinteistön elinkaaritalouden perusteet. Kunnossapitosuunnitelma on tietyn aikavälin suunnitelma kiinteistön kunnossapidon ohjelmaksi. Se sisältää suositeltavien kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden määrittelyn, ajoituksen ja kustannusennusteen esimerkiksi seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kunnossapitosuunnitelma laaditaan kuntoarvion ja muiden selvitysten perusteella. Loppusiivous tarkoittaa tässä ohjeessa rakennussiivoukseen kuuluvaa luovutusta/vastaanottoa edeltävää kaksivaiheista siivousta. Ensimmäinen vaihe tehdään ennen iv-laitteiden toimintakokeita ja toinen toimintakokeiden jälkeen. Loppusiivouksessa poistetaan rakentamisen aikana syntynyt lika sekä mahdollinen pintamateriaalissa oleva tehtaan suojakäsittely. Puhtaustaso on tilassa vallitseva puhtauden taso. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää perustietojen lisäksi kiinteistön ylläpitoon liittyvät ohjeet ja tavoitteet sekä seurantatietoja. Rakennussiivous on purkuvaiheen ja rakentamisen aikainen sekä luovutusta edeltävä siivous. Siivous on sisätiloissa tehtävä pintojen puhdistus, suojaus ja hoito sekä erilaiset järjestelytyöt, jossa puhtaus tuotetaan ammattimaisesti. Siivottavuus tarkoittaa sisätilan ominaisuuksia, jotka helpottavat tai vaikeuttavat sen siivoamista tehokkaasti, ergonomisesti ja ennalta sovitusti. Siivottavuuteen vaikuttavat esimerkiksi sisätilan rakenne-, pintamateriaali- ja tilaratkaisut. Myös kalusteet ja niiden siirreltävyys sekä tavaran määrä tiloissa ja pinnoilla, esimerkiksi työpöydillä, vaikuttavat sisätilan siivottavuuteen. Siivoussuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa kerrotaan siivousmenetelmät, -taajuudet ja -ajankohdat sekä ohjeet siivouksessa käytettävien aineiden, välineiden, koneiden ja laitteiden turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Ylläpitosiivous on säännöllisin väliajoin käsi- ja/tai konemenetelmin tehtävä siivous, joka on määritelty palvelukuvauksessa/työohjeissa. 3 HYGIENIA RAKENNUKSEN ELINKAARESSA Hygieenisten sisätilojen puhtaudenhallinnan lähtökohta on suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut tilasuunnitteluineen ja materiaalivalintoineen. Rakennuksen elinkaaressa on vaiheita, joissa on erityisesti huolehdittava, että hygieenisyysnäkökulma otetaan huomioon. Tällaisia vaiheita ovat rakentaminen ja käyttöönotto sekä myöhemmin käytön aikaiset korjausrakentaminen ja muut tilan muutokset. Hygienian kannalta on hyvä tehdä suunnitelma myös käytön aikaisten poikkeustilanteiden varalta. 3.1 Rakentaminen Rakentamisvaiheessa noudatetaan puhtauden- ja pölynhallintasuunnitelmaa, jossa on otettu huomioon työmaan siivous ja suojaus pölyä ja likaa vastaan sekä niiden leviämisen estäminen. Työmaalla käytetään esimerkiksi kohdepoistoja, työkohteiden osastointeja, pölyn muodostamisen vähentämistä työtapojen ja -paikkojen valinnoilla sekä pintojen, koneiden ja laitteiden suojausta. Työmaan rakennussiivous toteutetaan pölyämättömillä siivousmenetelmillä ja imureissa käytetään asianmukaisia suodattimia pölyn leviämisen estämiseksi. Rakentamiseen kuuluva loppusiivous on kaksivaiheinen: ensimmäinen vaihe on ennen iv-laitteiden toimintakokeita ja toinen vaihe toimintakokeiden jälkeen. Toimintakokeiden jälkeen varmistetaan vielä tilojen puhtaus sekä tehdään tarvittaessa pintojen suojaus. Myös taloteknisten järjestelmien osalta varmistetaan kanaviston ja päätelaitteiden puhtaus. Vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan, että eri tilojen on suunnitelmien mukainen esimerkiksi käytettyjen materiaalien, kalusteiden ja kosketusvapaiden ratkaisujen suhteen ja että siivouksen taso on riittävä tilan vastaanottoa varten. Myös tarkastetaan, että rakennuksen käyttö- ja huoltoohjeeseen (kiinteistönpitokirjaan) on koottu tilojen, pintojen, materiaalien ja kalusteiden valmistajilta käyttö- ja huolto-ohjeet. Puhtausluokan P1 kohteissa noudatetaan Sisäilmastoluokituksen ohjeita toimintakoe -ja vastaanottovaiheen puhtaudesta ja sen raja-arvoista. RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO KÄYTTÖ RAKENNUSSIIVOUS loppu- siivous KÄYTTÖÖNOTTOSIIVOUS TEHOSTETTU YLLÄPITOSIIVOUS YLLÄPITOSIIVOUS IVtoimintakokeet Luovutus/ vastaanotto Kiintokalusteiden, lattioiden yms. käyttöönottopuhdistus Irtokalusteiden yms. käyttöönottopuhdistus Kuva 1. Kaaviokuvassa esitetään, miten tässä ohjeessa siivousvaiheet liittyvät rakennuksen luovutukseen/vastaanottoon. Käyttöönottosiivousta tehdään myös myöhemmin käytön aikana eri muutostilanteiden jälkeen.
ohje 3 3.2 Käyttöönotto Loppusiivouksen jälkeen tilat ovat valmiita käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönotossa on eri vaiheita kalusteiden, laitteiden ja henkilöstön muutosta teknisten laitteiden käyttöönottoon, mikä edellyttää, että käyttöönottosiivouskin tehdään vaiheittain. Vaiheistus suunnitellaan kiinteistökohtaisesti. Jos lattialle on tehty loppusiivouksen yhteydessä käyttöönottopuhdistus, suojataan se likaantumisen ja kolhiintumisen estämiseksi muuton ajaksi esimerkiksi pahveilla tai kovalevyillä. Muuton jälkeen tehdään myös irtokalusteille käyttöönottopuhdistus. Puhdistetut pinnat mahdollisesti myös suojakäsitellään käytön aikaisen ylläpitosiivouksen helpottamiseksi. Tilojen käyttöönottosiivouksen jälkeen pidetään yllä tehostettua ylläpitosiivousta esimerkiksi kahden kuukauden ajan. Tehostetussa ylläpitosiivouksessa pyyhitään yläpölyt ja vaikeasti saavutettavissa olevat pinnat normaalia useammin, mikä auttaa hitaasti laskeutuvien epäpuhtauksien ja rakennuspölyn poistumista. Tämän siivouksen tilaaminen on käytön aikaisen siivouksen tilaajan vastuulla. Tiloja tuuletetaan ilmanvaihdon avulla uusista pinnoista ja kalusteista haihtuvien orgaanisten aineiden ja muiden päästöjen poistamiseksi huoneilmasta. Tuuletuksen kesto vaihtelee kiinteistökohtaisesti ja voi olla vuodenkin mittainen. 3.3 Käytön aikaiset muutostilanteet Hygieenisten sisätilojen käytön aikana voi tiloissa tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat on. Näitä muutostilanteita ovat esimerkiksi korjausrakentaminen tai tilan käyttötarkoituksen muuttuminen. Muutostilanteissa tilojen hygieenisyyden jatkuvuuden luomiseksi tulee tietää tilan ja sen puhtausvaatimukset. Muutosten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset siivouksen tasoon sekä kiinteistön huoltoon. Korjausrakentamisessa keskeistä on ottaa huomioon, miten korjattavan tilan ympärillä olevia tiloja korjauksen aikana käytetään. Korjausrakentamisessa usein puretaan vanhoja rakenteita ja materiaaleja, mikä vaikuttaa ympärillä ja kiinteistössä muualla olevien tilojen puhtauteen. Puhtauden säilymistä voidaan edistää estämällä lian ja pölyn leviäminen, esimerkiksi käyttämällä pölyämättömiä työmenetelmiä, kohdepoistoja ja osastointeja sekä ilmanpuhdistusta. Lisäksi lika- ja pölyhaittaa voidaan vähentää suunnittelemalla ja rajaamalla tarvittavat kulkureitit ja käyttämällä näissä pölyä sitovia mattoja sekä tehostamalla ympäröivien tilojen siivousta. Korjausrakentamisen lopuksi varmistetaan myös irtaimiston, ilmanvaihtokanaviston ja erilaisten päätelaitteiden puhtaus, osittain korjatuissa kohteissa myös korjausalueen ympärillä olevien alueiden puhtaus. Muutoissa ja muissa erityistilanteissa estetään likaantuminen tai lian kulkeutuminen suojaamalla ovien edustat ja kulkureitit esimerkiksi irtomatoilla. Muuton jälkeen varmistetaan tilojen puhtaus. Käyttötarkoituksen muutoksessa arvioidaan, miten muutos vaikuttaa tilan on ja edelleen siivoukseen ja huoltoon. Siivoussuunnitelman päivityksen lisäksi tarkistetaan esimerkiksi jätehuollon toimivuus. Siivottavuusolosuhteiden muutoksista, esimerkiksi kalustuksen määrän vaihtumisista, ilmoitetaan palvelun tuottajalle. Muutostilanteissa selvitetään niiden vaikutus myös taloteknisten järjestelmien toimintaan. Korjausrakentamisen yhteydessä varmistetaan, että kanavistot ja päätelaitteet ovat puhtaat eivätkä ne heikennä tilan hygieniaa. Tilojen käyttötarkoituksen muuttumisen jälkeen varmistetaan, että esimerkiksi lämpöolosuhteet ja tilan ilmamäärät sekä paineolosuhteet ovat suunnitelmien mukaiset. 3.4 Käytön aikaiset poikkeustilanteet Hygieenisten sisätilojen käytön aikana voi tulla eteen sisätilan hygieniaan vaikuttavia poikkeus tilanteita. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöön liittyvä putkirikko tai käyttäjiin liittyvä vatsatautiepidemia. Tilanteisiin voi valmistautua ennalta luomalla toimintaohjeet kontaktihenkilöineen ja tiedotuskäytäntöineen. Ohjeet laaditaan tilojen n ja käyttötarkoituksen mukaan. 4 HYGIEENISTEN SISÄTILOJEN SIIVOUS Hygieenisten tilojen siivouksella ylläpidetään n mukaista puhtaustasoa. Siivouksen tilaamiseksi palvelun tilaaja esittää tarjouspyynnössä tarjoukseen vaikuttavat tiedot, kuten tilojen t, hygieeniset pinnat, puhtaustasot sekä palvelun tarjoajan sekä sen henkilöstön osaamisvaatimukset. Lisäksi tarjouspyynnössä esitetään eri tilojen ja toimintojen asettamat vaatimukset siivoukselle ja mainitaan erityisesti kriittiset kohteet, esimerkiksi kosketuspinnat. Tarkoituksenmukaiseen siivoukseen kuuluu kohdekohtainen ylläpito- ja perussiivous. Puhtaustaso määritellään sekä ylläpitosiivouskertojen välissä että ylläpitosiivouksen jälkeen. Palvelun tarjoajille varataan mahdollisuus tutustua siivottaviin tiloihin ja toimintaan. Palvelun tarjoajalle tulee täyttää tilaajan esittämät osaamisvaatimukset. Tilojen siivousohjeet tuottaa palvelun tuottaja tarvittaessa yhteistyössä tilaajan kanssa ottaen huomioon valmistajien ohjeet pintamateriaalien puhdistuksesta ja hoidosta. Tilojen siivouksesta laaditaan n mukaan siivoussuunnitelma, jonka tekee joko palvelun tuottaja yhdessä palvelun tilaajan kanssa tai palvelun tuottaja yksin. Siivoussopimuksen teon jälkeen tilaaja vastaa tilojen siivottavuudesta ja siivottavuuteen vaikuttavien muutosten tiedottamisesta sekä kertoo käyttäjille, millainen siivouspalvelu on ostettu ja mitä sopimukseen kuuluu. Samalla heille kerrotaan, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa tilojen siivottavuuteen ja hygieenisyyteen. 4.1 Antimikrobiset materiaalit siivottavuuden kannalta Jokaisesta kalusteesta ja pintamateriaalista tulee olla käyttöohjeet, joihin sisältyvät puhdistus- ja hoito-ohjeet voivat olla esimerkiksi kalusteessa QR-koodina. Antimikrobiset materiaalit eivät poista siivouksen tarvetta, mutta voivat osaltaan oikein hoidettuina vähentää infektioiden leviämistä. Näkyvä lika heikentää pintojen antimikrobisia ominaisuuksia. Jotta antimikrobinen materiaali toimii toivotulla tavalla, siivouksen ja huollon täytyy olla materiaalille sopivaa. Antimikrobista materiaalia hoidetaan puhdistusmenetelmällä, josta ei muodostu pinnalle peittävää kerrosta. Tällaisen kerroksen voi muodostaa esimerkiksi vaha tai puhdistusaineiden sisältämä tensidi. Tarkemmat antimikrobisten materiaalien puhdistus- ja hoito-ohjeet sekä elinkaareen vaikuttavat tekijät saadaan tuotteiden valmistajilta. 4.2 Siivousmenetelmien valinta Käytettävien siivousmenetelmien tulee olla tiloille ja materiaaleille sopivat. Useimmiten paras valinta syntyy palvelun tilaajan ja palvelun tuottajan yhteistyönä. Tilaajalla on tieto tilojen materiaaleista, esimerkiksi kemikaalinkestävyydestä, ja myös pintojen ja materiaalien puhdistusohjeista. Näin palvelun tuottaja osaa valita kullekin tilalle ja materiaalille sopivan siivousmenetelmän. Siivouksen kustannuksiin vaikuttaa, miten suurelta osalta siivous kohdistuu helposti ja vaikeasti luokse päästäviin pintoihin. Helposti luokse päästäviä ovat esimerkiksi vapaat tasopinnat ja esteettömät lattiapinnat sekä vapaat pystysuorat
ohje 4 pinnat, jotka on tavoitettavissa ilman lisävälineitä. Vaikeasti luokse päästäviä ovat pinnat, joiden siivoaminen vaatii epäergonomisia työasentoja tai apuvälineitä ja -laitteita, kuten A-tikkaita, rakennustelineitä tai henkilönostimia. Vaikeita ovat myös pinnat, joilla on paljon tavaraa. 4.3 Siivouksen laadun määrittäminen ja arviointi Siivoussuunnitelmaa ja laatutasoja laadittaessa selvitetään tilojen ja tiloissa olevien pintojen n mukaiset puhtaustasovaatimukset sekä sovitaan siivouksen laadun arviointikäytännöt raja-arvoineen ja toimenpiderajoineen. Kohteen toiminnasta ja sta riippuen laatua valvotaan omavalvontana tai omavalvontana ja terveydensuojeluviranomaisen viranomaisvalvontana. Osassa kohteista laadun arviointi kuuluu terveydensuojeluviranomaisen valvontaohjelmaan. Kohteissa, joissa viranomaisvalvontaa ei ole, voidaan terveydensuojeluviranomaisen kanssa sopia laadunvalvontaan liittyvästä näytteenotosta. Siivouksen teknistä laatua voidaan omavalvontana arvioida visuaalisella eli silmämääräisellä tarkastuksella ja mittalaitteiden käyttöön perustuvalla tarkastuksella. Mittalaitteilla tehtäviä tarkastuksia ovat muun muassa pintojen pölyisyyden, n, kitkan ja kiillon mittaus. Arvioinnissa voidaan käyttää kumpaakin menetelmää erikseen tai niiden yhdistelmää. Arviointien tulokset ja lopputulokseen vaikuttavat tekijät on hyvä olla myös palvelun tarjoajan nähtävillä. Laadun arviointi edellyttää aina tilakohtaista n mukaista puhtaustason määrittelyä. Puhtausalalla ei ole viranomaismääräyksiin perustuvaa tapaa laadun määrittelyyn, joten käytettävät menetelmät kuvataan siivoussuunnitelmassa. Laatutason määrittäminen tehdään tilaajan ja palvelun tuottajan yhteistyönä. Määrittelyssä voidaan käyttää esimerkiksi KiinteistöRYL -julkaisua tai SFS-INSTA 800-1 Siivouksen tekninen laatu. Osa 1: Siivouksen teknisen laadun määrittely- ja arviointijärjestelmä -standardia. KiinteistöRYL -julkaisussa määritellään tiloille viisi puhtaustasoa: puhdas ja hygieeninen (5), puhdas ja edustava (4), siisti (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1). KiinteistöRYLiä käytettäessä tiloille asetetaan hygieenisyyden, terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimuksia, jotka ilmaistaan tilakohtaisina puhtaustasovaatimuksina. Tilojen siivottavat pinnat jaetaan helposti ja vaikeasti luokse päästäviin pintoihin. Lika jaotellaan irtolikaan, kiinnittyneeseen likaan, pinttyneeseen likaan, eritetahroihin, mikrobilikaan ja biofilmiin. Lian määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla erittäin runsas, runsas, jonkin verran ja vähän. Arvioinnin tulosta verrataan asetettuun puhtaustasovaatimukseen, joka määrittää sallitun lian laadun ja määrän ylläpitosiivouksen jälkeen ja siivouskertojen välissä. Mittalaitteiden käyttöä suositellaan käytettäväksi ainoastaan tasolla viisi. INSTA 800-1:2019 -standardissa kuvataan silmämääräisen ja mittauslaitteiden käyttöön perustuvan tarkastuksen pääperiaatteet. Siivoussopimukseen kuuluviin tiloihin laaditaan tilakohtaiset laatuprofiilit, jotka muodostuvat kunkin tilan huonekaluille ja kiintokalusteille, seinille, lattioille ja katoille määritellyistä laatutasoista. Tarkastuksen yhteydessä lasketaan roskien ja irtolian, pölyn ja tahrojen määrää sekä arvioidaan pintalian prosenttiosuus. Silmämääräisessä tarkastuksessa on käytettävissä kuusi eri laatutasoa (5...0). Arvioinnin tulosta ver- Erittäin vaativa Vaativa Hyvä Perus Huomautus KiinteistöRYL Silmämääräinen tarkastus (5...1) 5 5...4 3 3...1 INSTA 800-1:2019 Silmämääräinen tarkastus (5...0) 5 4 3 3...0 Mittalaitemittaukset - pintojen pölyisyys (5...1) 5 4 4...3 3...1 Mitä korkeammat hygieniavaatimukset ovat sitä tiukemmat ovat myös vaatimukset pintapölyn määrälle. Kun halutaan varmistaa hyvä sisäilman laatu pölyn osalta, on käytettävä pölyisyystasoa 4 ja siivoustoiminnan (sii vouksen tiheyden ja tasokkuuden) tarkastukseen käytettävät pölymittaukset on tehtävä juuri ennen siivousta. - kitka (5...1) 5...4 5...4 4...3 5...3 Mittaaminen kohdistuu lattiapinnoille tiloissa, joissa liikkumisen turvallisuuteen kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Vaatimukset vaihtelevat tilan käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi sopiva kitkakerroin märälle lattiapinnalle on 0,7 < μ < 0,8. Jos kitkakerroin on alle 0,7, on lattia liukas. Jos kitkakerroin on yli 0,8, on lattia raskas siivota. - kiilto (5...1) Mittaaminen kohdistuu lattiapinnoille. Kiillolla ei ole hygienian kannalta merkitystä, mutta kiiltävät lattiat koetaan olevan liukkaita. Kiiltomittauksia suositellaan käytettäväksi laadunvalvontaan tiloissa, joissa palvelusopimus edellyttää lattioiden hoitoa. Kuva 2. Siivouksen laatua voidan arvioida käytössä olevien julkaisun KiinteistöRYL ja standardin INSTA 800-1:2019 mukaan.
ohje 5 rataan asetettuihin laatutasotavoitteisiin. Myös mittalaitteilla tehtyjen tarkastusten tuloksia verrataan asetettuihin laatutasotavoitteisiin. Hygienian kannalta tärkeimpiä mittalaitteilla tehtäviä tarkastuksia ovat n ja pintojen pölyisyyden mittaukset. Pintahygieniamittauksilla selvitetään hygienian kannalta oleellisen lian, mikrobien ja niiden muodostaman biofilmin määrä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa kriittiset kohdat ja nähdä, onko siivous riittävää ja kohdistettu oikein ja missä on korjaustarvetta. Pintahygienian mittaamiseen omavalvontana on erilaisia menetelmiä, joista käytetyimpiä ovat kokonaisbakteerimäärää osoittavat pikatestit, proteiinijäämätestit ja mikrobien tuottamaa ATP:tä (adenosiinitrifosfaattia) mittavat laitteet. Pölynmäärää voidaan mitata erilaisilla INSTA 800 -standardissa määritellyillä menetelmillä, esimerkiksi geeliteipin avulla. Pölyn määrällä on vaikutusta sisäilman laatuun, ja pöly toimii myös mikrobien kasvualustana. Ilmavirtaukset mahdollistavat pölyssä olevien mikrobien siirtymisen paikasta toiseen. Siivouksen laadun lisäksi voidaan arvioida tilojen siivottavuutta, mikä kertoo kuinka hyvin puhdistettavat pinnat ovat saavutettavissa. Tähän saavutettavuuteen vaikuttavat tilaratkaisut, kalusteiden sijoitus ja käyttäjien toiminta. Siivottavuuden kannalta tulisi tiloissa liikkuminen olla esteetöntä ja siivouskoneiden ja -vaunujen kuljettaminen vaivatonta. Pintojen puhdistamista vaikeuttavat tai estävät esimerkiksi pinnoilla olevat paperit ja lattialla olevat laatikot ja johdot. Tilan siivottavuutta parantavat riittävät säilytystilat ja ovelliset säilytyskaapit sokkeleineen. Merkittävä vaikutus on myös käyttäjien toiminnalla. Tarvittaessa käyttäjien kanssa neuvotellaan toimenpiteistä tilan siivottavuuden parantamiseksi. 4.4 Eri sopimusten välisten rajapintojen määrittely Kiinteistössä on useita eri palveluja tuottavia toimijoita. Tilaajan tulee ottaa huomioon kaikki puhdistettavat pinnat ja järjestää eri toimintojen vaatima jätehuolto. Katselmuksen yhtey dessä on hyvä tarkastaa tilojen siivottavuuteen, jätehuoltoon ja huoltoon liittyvät asiat ja tunnistaa sopimusten kattavuus ja eri toimijoiden velvollisuudet. Seuraavana on lueteltu esimerkkejä kohteista, jotka on hyvä ottaa mukaan siivous- tai huoltosopimukseen: tekniset tilat, kuten sähköpääkeskukset, lämmönjakohuoneet ja ilmanvaihtokonehuoneet lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden sekä ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteet hygieenisten tilojen siivous huoltotoimenpiteiden jälkeen alakatot valaisimet kaappien yläpinnat ja muut korkealla olevat pinnat yhteiskäytössä olevat laitteet, näytöt, näppäimistöt, hiiret, kaukosäätimet, puhelimet ym. av-laitteet tuolit ja pöydät, sekä jääkaapit ja kahvinkeittimet välineet, kuten lelut, jumppamatot ja juoksuvyöt tekstiilit, kuten verhot ja väliverhot, yleisten tilojen tekstiilikalusteet sekä tyynyt ja matot viherkasvit jäte- ja lajitteluastioiden tyhjennys ja huolto. 4.5 Erittäin vaativa RYL 5 Erittäin vaativa silm.tark. 5 pölyisyys 5 kitka 5...4 Kuvaan on merkitty puhtauden arviointitasoja julkaisujen KiinteistöRYL ja INSTA 800 mukaan. KiinteistöRYL, puhtaustaso (5...1) INSTA 800, silmämääräinen tarkastus (laatutaso 5...0) Mittalaitteilla tehtävät mittaukset: INSTA 800, pintojen pölyisyys (pölyisyystaso 5...1) INSTA 800, kitka (kitkataso 5...1) Sulkuihin on merkitty asteikko paremmasta heikompaan. Infektioiden torjuntataso Korkein. Infektioiden leviämisestä koituisi merkittävä terveysja turvallisuusriski. Esimerkkitilat Sairaaloiden leikkaussalit, teho-osastot, infektioherkkien potilaiden osastot, lääkkeiden valmistustilat, laboratoriot ja välinehuollon tilat sekä elintarvikkeiden valmistustilat. Siivoussuunnitelma Puhdistusohjeet laaditaan palvelun tilaajan ja palvelun tuottajan yhteistyönä. Tilaaja esittää n ja puhtaustasovaatimukset sekä valmistajien puhdistusohjeet pinnoille, kalusteille ja laitteille sekä tilaajan omat siivousohjeet. Tuottaja esittää siivousmenetelmät. Tietojen perusteella laaditaan yhteistyössä siivoussuunnitelma. Hygieniaratkaisujen siivouskäytännöt esitetään siivoussuunnitelmassa. Siivouskäytännöt vaihtelevat tilan käyttötarkoituksen mukaan. On tiloja, jotka puhdistetaan useita kertoja päivässä, kuten esimerkiksi leikkaussalit, joissa siivous ja toimenpidevälineiden vaihto tehdään jokaisen leikkaustoimenpiteen jälkeen. Infektio-osaston tiloissa taas potilashuoneet siivotaan perusteellisesti potilasvaihdon yhtey dessä. Ylläpitosiivous tehdään useimmiten päivittäin. Erityisesti huomioitavat asiat Taukotilojen siivous ja vastuiden jako: käyttäjä vai siivooja? Tekstiilien, kuten sairaalasänkyjen välissä olevien verhojen, puhdistus tai vaihto Hygieniaa edistävät ratkaisut Siivouksen laadunvalvonta. Siivouksen laadunvalvonta Siivouksen laadunvalvontaan käytetään visuaalista tarkastusta sekä pintojen n ja pölyisyyden mittausta. Laadunvalvontaan kuuluu siivouksen omavalvonta ja valvonnan suorituksesta sopiminen sekä omavalvonnan ilmoitusvelvollisuus ilmoitus- ja toimenpiderajoineen. Puhtaustason seuranta toteutetaan yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kanssa. Palvelun tilaajan ja tuottajan osaaminen Palvelun tilaajalta edellytetään tietoa kohteessa tarvittavista osaamisvaatimuksista ja laadunvarmistusmenettelyistä sekä kohteeseen liittyvistä riskeistä. Palvelun tuottajan osaamisvaatimukset määritellään tarjouspyynnössä. Määrittelyssä huomioidaan mahdollinen lainsäädäntö ja kohteiden hygieniavaatimukset. Siivoojalla tulee olla alan perus- tai ammattitutkinto ja kohteissa vaadittu hygieniaosaaminen esimerkiksi aseptiikasta, välinedesinfektiosta, suo-
ohje 6 jautumisesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Hänen tulee olla perehtynyt myös kohteen erityispiirteisiin sekä poikkeustilanteiden edellyttämiin käytäntöihin ja ohjeisiin. Siivoustilat Siivoustilan on sijaittava siivottavien tilojen läheisyydessä. Tilassa on eriteltynä puhtaiden ja likaisten välineiden käsittely sekä mahdollisuus välineiden puhdistamiseen ja desinfiointiin. Useimmiten puhdistuslaitteena on pesu- ja desinfiointikone. Siivoustilaa käytetään vain erittäin vaativan n tilojen puhdistuksessa käytettävien välineiden ja laitteiden huoltoon. 4.6 Vaativa RYL 5...4 Vaativa silm.tark. 4 pölyisyys 4 kitka 5...4 Kuvaan on merkitty puhtauden arviointitasoja julkaisujen KiinteistöRYL ja INSTA 800 mukaan. KiinteistöRYL, puhtaustaso (5...1) INSTA 800, silmämääräinen tarkastus (laatutaso 5...0) Mittalaitteilla tehtävät mittaukset: INSTA 800, pintojen pölyisyys (pölyisyystaso 5...1) INSTA 800, kitka (kitkataso 5...1) Sulkuihin on merkitty asteikko paremmasta heikompaan. Siivouksen laadunvalvonta Siivouksen laadunvalvontana käytetään visuaalista tarkastelua, pintojen n ja pölyisyyden mittausta, kitkamittausta sekä siivottavuuden arviointia. Laadunvalvontaan sisältyy siivoustason omavalvonta ja valvonnan suorituksesta sopiminen sekä omavalvonnan ilmoitusvelvollisuus ilmoitus- ja toimenpiderajoineen. Puhtaustasojen toteutumisen ja pintojen siivottavuuden seuranta toteutetaan yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kanssa. Palvelun tilaajan ja tuottajan osaaminen Palvelun tilaajalta edellytetään tietoa kohteessa tarvittavista osaamisvaatimuksista ja laadunvarmistusmenettelyistä sekä kohteeseen liittyvistä riskeistä. Palvelun tuottajan osaamisvaatimukset määritellään tarjouspyynnössä. Määrittelyssä huomioidaan mahdollinen lainsäädäntö ja kohteiden hygieniavaatimukset. Siivoojalta edellytetään alan perus- tai ammattitutkinto ja kohteissa vaadittu hygieniaosaaminen esimerkiksi aseptiikasta, välinedesinfektiosta, suojautumisesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Häneltä edellytetään myös perehtymistä kohteen erityispiirteisiin. Terveydensuojelulaki velvoittaa toiminnanharjoittajan huolehtimaan siitä, että uima-allas- ja märkätilojen siivoukseen ja puhtaanapitoon osallistuvilla henkilöillä on riittävää tieto siitä, miten tilojen hygienia vaikuttaa allasveden terveydelliseen laatuun, ja riittävä osaaminen näiden tilojen siivoukseen ja puhtaanapitoon. Siivoustilat Siivoustilan on sijaittava siivottavien tilojen läheisyydessä. Puhtaiden ja likaisten välineiden käsittely ja säilytys sijaitsevat tilassa erillään toisistaan, esimerkiksi eri puolilla huonetta. Tilassa on mahdollisuus välineiden pesuun ja desinfiointiin. Infektioiden torjuntataso Korkea. Infektioiden leviämisen riski on tavallista suurempi ihmisten vaihtuvuuden tai käyttäjien alhaisen vastustuskyvyn takia. Esimerkkitiloja Sairaaloiden tutkimus- ja vastaanottohuoneet, vuodeosastojen potilashuoneet, vanhusten palveluasumisen ja päiväkodin yhteiset oleskelu- ja saniteettitilat, ruuanvalmistustilat sekä uimahallien ja kylpylöiden märkätilat. Siivoussuunnitelma Palvelun tuottaja laatii siivoussuunnitelman ottaen huomioon tilaajan esittämät hygienia- ja puhtaustasovaatimukset sekä valmistajien puhdistusohjeet pinnoille, kalusteille ja laitteille. Hygieniaratkaisujen siivouskäytännöt esitetään siivoussuunnitelmassa. Siivouskäytännöt vaihtelevat tilan käyttötarkoituksen mukaan. On tiloja, jotka puhdistetaan useita kertoja päivässä, kuten käyttäjämääriltään suuret saniteettitilat lentokentillä, uimahalleissa ja kylpylöissä. Käyttäjämäärien kasvu tulee ottaa huomioon myös siivouksen toteutuksessa ja tarvittaessa käyttää sesonkiaikana tehostettua siivousta. Erityisesti huomioitavat asiat Tunnistaa keskeiset ihmisten koskettamat pinnat eri tiloissa: päiväkodeissa lattia, pöydät, tuolit, vuoteet ja lelut vanhusten palveluasunnoissa yhteiskäytössä olevat ruokapöydät ja tuolit sekä asukkaiden vuoteet uimahalleissa ja kylpylöissä lattiakaivot ja -kourut sekä jalkojen ja käsien koskettamat pinnat, kuten kaiteet, lattiapinnat kulkuväylillä, saunan alin askelma ja oviaukot Yhteiskäytössä olevien koneiden ja laitteiden siivous, erityisesti terveydenhuollon tiloissa. Sisätilojen yläpölyjen siivous. Kuva 3. Kohteiden kävijäämäärät ja käyttö vaikuttavat siivoustaajuuteen. Riittävän hygienian varmistamiseksi siivous voi tapahtua myös tilojen käytön aikana.
ohje 7 4.7 Hyvä 4.8 Perus RYL 3 Hyvä silm.tark. 3 pölyisyys 4...3 kitka 4...3 RYL 3...1 Perus silm.tark. 3...0 pölyisyys 3...1 kitka 5...3 Kuvaan on merkitty puhtauden arviointitasoja julkaisujen KiinteistöRYL ja INSTA 800 mukaan. KiinteistöRYL, puhtaustaso (5...1) INSTA 800, silmämääräinen tarkastus (laatutaso 5...0) Mittalaitteilla tehtävät mittaukset: INSTA 800, pintojen pölyisyys (pölyisyystaso 5...1) INSTA 800, kitka (kitkataso 5...1) Sulkuihin on merkitty asteikko paremmasta heikompaan. Kuvaan on merkitty puhtauden arviointitasoja julkaisujen KiinteistöRYL ja INSTA 800 mukaan. KiinteistöRYL, puhtaustaso (5...1) INSTA 800, silmämääräinen tarkastus (laatutaso 5...0) Mittalaitteilla tehtävät mittaukset: INSTA 800, pintojen pölyisyys (pölyisyystaso 5...1) INSTA 800, kitka (kitkataso 5...1) Sulkuihin on merkitty asteikko paremmasta heikompaan. Infektioiden torjuntataso Matala. Tavoitteena on varmistaa terveellinen ja turvallinen sisäympäristö. Esimerkkitiloja Koulut, liikuntahallit, odotustilat ja liikenneasemat. Siivoussuunnitelma Palvelun tuottaja laatii siivoussuunnitelman ottaen huomioon tilaajan esittämät n ja puhtaustasovaatimukset. Siivous voidaan jaksottaa käyttäjämäärien mukaan. Tai se voidaan rytmittää sisätilojen vyöhykkeiden mukaan: julkinen, puolijulkinen ja yksityinen. Jos käyttäjämäärät kasvavat pysyvästi, päivitetään siivoussuunnitelma vastaamaan muuttunutta tilannetta. Siivousta voidaan tehostaa esimerkiksi koulussa olevan vatsatautiepidemian (saniteettitilat ja kosketuspinnat) tai täiepidemian (naulakot) aikana. Erityisesti huomioitavat asiat Tunnistaa keskeiset ihmisten koskettamat pinnat eri tiloissa: kouluissa ovenkahvat liikuntahalleissa ovenkahvat ja peseytymistilat odotustiloissa ja liikenneasemilla ovenkahvat, käsijohteet ja asiakastiskit Julkisissa tiloissa saniteettitilat Kouluissa sisätilan yläpölyjen siivous. Siivouksen laadunvalvonta Siivouksen laadunvalvontana käytetään visuaalista tarkastelua ja pintapölymittauksia sekä siivottavuuden arviointia. Laadunvalvontaan sisältyy siivoustason omavalvonta ja valvonnan suorituksesta sopiminen sekä omavalvonnan ilmoitusvelvollisuus ilmoitus- tai toimenpiderajoineen. Puhtaustasojen toteutumisen sekä pintojen siivottavuuden seuranta toteutetaan yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kanssa. Palvelun tilaajan ja tuottajan osaaminen Palvelun tilaajalta edellytetään tietoa kohteessa tarvittavista osaamisvaatimuksista ja laadunvarmistusmenettelyistä. Palvelun tuottajan osaamisvaatimukset määritellään tarjouspyynnössä. Siivoojan tulee osata ylläpito- ja perussiivous sekä olla perehtynyt kohteen erityispiirteisiin. Siivoustilat Siivoustilana käytetään suunniteltuja siivoustiloja, jotka voivat olla jaoteltuina eri kerroksiin. Infektioiden torjuntataso Matala. Tavoitteena on varmistaa terveellinen ja turvallinen sisäympäristö. Esimerkkitiloja Perustaso käsittää suurimman osan rakennuskannasta. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi asuinrakennukset. Siivoussuunnitelma Siivoussuunnitelma laaditaan tarpeen mukaan. Erityisesti huomioitavat asiat Saniteettitilat. Siivouksen laadunvalvonta Siivouksen laadunvalvonta on visuaalinen. Jos sisäilmassa on ongelmia, voidaan pintapölymittauksilla seurata pintapölyn määrää. Palvelun tilaajan ja tuottajan osaaminen Palvelun tilaajalta edellytetään tietoa kohteessa tarvittavista osaamisvaatimuksista ja laadunvarmistusmenettelyistä. Palvelun tuottajan osaamisvaatimukset määritellään tarjouspyynnössä. Siivoojan tulee hallita ylläpito- ja perussiivous. Siivoustilat Siivoustilana käytetään suunniteltuja siivoustiloja.
ohje 8 5 HYGIEENISTEN SISÄTILOJEN HUOLTO Hygieenisissä sisätiloissa on pintoja ja kalusteita, jotka edistävät tilan hygieenisyyttä. Näiden ominaisuuksien ylläpitämiseksi voidaan tarvita säännöllisiä huoltotoimenpiteitä. Toimenpiteet suoritetaan valmistajan ohjeistuksen mukaan tai mittausten ja seurannan perusteella. Muiden kalusteiden osalta huoltotoimenpiteillä varmistetaan, etteivät ne heikennä tilan puhtaustasoa. Hygieenisten sisätilojen puhtauden kannalta on tärkeää, että kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaa noudatetaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen (kiinteistöpitokirjan) mukaisesti sekä seurataan säännöllisesti taloteknisten järjestelmien kuntoa. Valmistajilta saaduissa käyttö- ja huolto-ohjeissa käy ilmi laitteiden käyttö, säätö ja huoltovälit. Hygieenisissä sisätiloissa järjestelmien osia koskevat huoltotoimenpiteet voivat vaikuttaa tilapäisesti tilan on ja huoltotoimenpiteiden jälkeen tila tuleekin siivota hygieniavaatimukset täyttävään kuntoon. Tulee myös huolehtia, etteivät teknisissä tiloissa sijaitseviin järjestelmien keskusyksiköihin kohdistuvat huoltotoimenpiteet heikennä puhtautta niissä hygieenisissä sisätiloissa, joita ne palvelevat. Huoltotoimenpiteet perustuvat huoltosuunnitelmaan, jossa esitetään hygieenisten tilojen osalta toimenpiteitä, joilla huolto voidaan toteuttaa tilojen n mukaisesti. Ennakoimattomat huoltotoimenpiteet pyritään toteuttamaan niin, että ne heikentävät tilan puhtaustasoa mahdollisimman vähän. Huoltoa suorittavien henkilöiden tulee olla tietoisia hygieenisten sisätilojen ominaisuuksista ja heillä tulee olla riittävä koulutus ja perehdytys toimenpiteiden suorittamiseen. Huoltotoimenpiteissä otetaan huomioon valmistajien antamat ohjeet huoltotoimenpiteistä sekä huoltoväleistä järjestelmien, laitteiden ja niiden osien tarkastusta ja vaihtoa koskevat vaatimukset järjestelmien säätö tehtyjen toimenpiteiden jälkeen ja tarvittavat muutokset hygieenisen tilan puhdistus ennen huoltoa, huollon aikana sekä huollon jälkeen huollon jälkeen vaadittavien toimien, menettelyjen ja tarkistusten määrittelyt huollon vaikutus tilan käyttäjiin eri osapuolille tiedottaminen. Huoltotoimenpiteistä kirjataan: huoltotoimenpiteiden määrittely toimenpiteen suorittajien henkilötiedot ja pätevyydet tehtyjen toimenpiteiden päivämäärät tilanne ennen ja jälkeen huoltoa mahdolliset raja- ja säätöarvojen muutokset. Seuraavassa tarkastellaan huoltoa vielä erikseen ilmanvaihto-, käyttövesi- sekä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kannalta. 5.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja ylläpito järjestetään siten, ettei järjestelmä heikennä hygieenisen sisätilan puhtautta. Tämä edellyttää, että toimenpiteiden jälkeen tilojen toteutuneet ilmamäärät vastaavat suunniteltuja ja tilojen painesuhteet ovat sellaisia, että ilman liike on puhtaammista tiloista likaisempiin päin. Myös läpiviennit tulee olla tiivistetty asianmukaisesti, ettei niiden kautta pääse leviämään epäpuhtauksia tilojen välillä. Jos sama ilmanvaihtokone palvelee useampaa eri n tilaa, suunnitellaan huolto ja ylläpito korkeamman tason mukaan. Perushuoltotoimenpiteisiin kuuluu ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto tarpeen mukaan sekä ilmanvaihtopäätelaitteiden puhdistus. Puhdistustoimenpiteistä aiheutuvaa haittaa voidaan pienentää esimerkiksi osastoinnilla ja paineistuksella. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden seurannalla voidaan varmistaa, ettei tiloihin tuotava ilma heikennä tilan puhtaustasoa. Puhtauden seurannasta kerrotaan ohjeessa KH 28-00389, LVI 39-10409 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Puhtauden seurannan tuloksia käytetään kanaviston puhdistustarpeen määrittämisessä. Hygieenisten sisätilojen osalta seuranta toteutetaan ilmanvaihtojärjestelmien puhtausluokan P1 mukaan. Ilmanvaihtojärjestelmän huollosta ja ylläpidosta tehdään erillinen suunnitelma ja seuranta. Erittäin vaativa ja vaativa Ilmanvaihdon toimintaa seurataan ja huolehditaan, että ilmamäärät ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa tiloissa. Ilmanvaihtokoneen, kanaviston sekä päätelaitteiden puhtaudesta huolehditaan säännöllisillä tarkastuksilla ja näihin perustuvilla puhdistuksilla erillisen suunnitelman mukaan. Suodattimien puhtauteen kiinnitetään erityistä huomioita ja tarpeen vaatiessa pidetään yllä tiheämpää vaihtoväliä. Hyvä Ilmanvaihdon toiminta sekä ilmamäärät tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Ilmanvaihtokoneen, kanaviston sekä päätelaitteiden puhtaudesta huolehditaan säännöllisen puhdistuksen avulla. Suodattimien puhtautta seurataan ja ne vaihdetaan tarpeen vaatiessa. Perus Ilmanvaihdon toimintaa, ilmamääriä ja järjestelmän puhtautta pidetään yllä normaalin huolto-ohjelman mukaan. 5.2 Käyttövesijärjestelmä Käyttövesijärjestelmän osalta varmistetaan ja seurataan, että veden lämpötila pysyy määräysten mukaisissa rajoissa. Lämpimän käyttöveden lämpötilan tulee olla 55-65 C ja sitä on saatava 20 s kuluessa. Kylmän veden lämpötila saa olla enintään 20 C tai vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen kylmän veden lämpötila saa olla enintään 24 C. Veden virtaama tulee olla tasainen, eikä se saa aiheuttaa haitallisia paineiskuja tai ääntä. Virtaama vaikuttaa veden kulutukseen, putkiin ja kalusteisiin kohdistuvaan rasitukseen ja biofilmin muodostumiseen. Liian suuret virtaamat voivat aiheuttaa vesikalusteiden käytön aikana veden roiskumista, mikä lisää tilan kosteusrasitusta ja voi mahdollistaa pintojen toimimisen kasvualustana. Ajan kuluessa putkistoihin muodostuu biofilmejä ja ne kalkkeutuvat. Vesikalusteiden poresuuttimien kunto tarkastetaan säännöllisesti. Tarkastusväliin vaikuttavat veden laatu ja käyttöolosuhteet. Tarkastusten perusteella ne puhdistetaan tai vaihdetaan uusiin. Käyttövesijärjestelmään voi päätyä myös erilaisia epäpuhtauksia. Niissä tiloissa, joissa veden laatu on kriittinen tekijä, voidaan käyttää erilaisia seurantajärjestelmiä veden tilan monitorointiin. Jos käyttövesijärjestelmässä käytetään automaattijuoksutusta veden laadun ylläpitämiseksi, seurataan järjestelmän toimintaa säännöllisesti. Käyttövesijärjestelmän osalta tilan käyttäjiä ohjeistetaan ilmoittamaan havaituista poikkeamista ja epätavallisista tilanteista tilan tai kiinteistön ylläpitäjälle. Vettä käyttävien laitteiden osalta otetaan huomioon niiden siivous ja huolto valmistajan ohjeiden mukaan. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi ilmankostuttimet, juoma-automaatit sekä uima- ja porealtaat.
ohje 9 5.3 Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmän tehtävänä on ylläpitää tilojen haluttuja lämpöolosuhteita. Lämpötilan muuttumisella saattaa olla vaikutusta hygieenisessä sisätilassa käytettyjen tuotteiden, esimerkiksi eri pinnoitteiden, toimintaan, joten tulee varmistaa ja seurata, että halutut lämpöolosuhteet säilyvät. Huolto- ja korjaustoimenpiteiden jälkeen varmistetaan ja seurataan, että tilojen lämpöolot ovat suunnitelmien mukaiset. Jäähdytysjärjestelmien osalta varmistetaan, että kondenssivedet on viemäröity eikä kondenssia synny paikoissa, joissa ei ole kondenssiviemäröintiä. Jäähdytyspalkkien patterit ja järjestelmien päätelaitteet keräävät itseensä pölyä, minkä vuoksi huolehditaan niiden säännöllisestä puhdistuksesta. 6 HYGIEENISTEN SISÄTILOJEN KÄYTTÖ Jos suunnittelun ja rakentamisen aikainen hygieniasta vastaava asiantuntija ei jatka käyttöönottovaiheessa, varmistetaan tiedon siirtyminen rakentamisen aikaiselta projektilta käytöstä vastaavalle henkilölle. Tämä henkilö vastaa esimerkiksi tilaan liittyvien materiaalien, kalusteiden ja palveluiden hankinnasta. Tapauskohtaisesti mietitään rakennuksen omistajan ja eri käyttäjien vastuut ja velvollisuudet. Mitä korkeamman n tilasta on kysymys, sitä herkemmin on käyttäjien ilmoitettava ja puututtava poikkeamiin sekä toimittava yhteisvastuullisesti. Yhteistoimintaa edistää toimivien tiedottamis- ja palautekanavien käyttö sekä yhteiset palaverit. 6.1 Pääkäyttäjät Pääkäyttäjät perehdytetään sisätilojen hygieniaa edistäviin ratkaisuihin sekä niiden ohjeistukseen ja terminologiaan esimerkiksi käyttöönottovaiheessa. Osana perehdytystä käytetään kiinteistön omistajalle kiinteistön vastaanoton yhteydessä luovutettua dokumentaatiota. Perehdyksen tarkoituksena on, että pääkäyttäjät osaavat ohjeistaa kiinteistössä työskenteleviä käyttäjiä siivouksessa ja huollossa ja osaavat auttaa kiinteistöön siivoukseen ja huoltoon liittyvien tarjouspyyntöjen ja sopimusten laatimisessa. Lisäksi he voivat yhdessä palvelun tuottajan kanssa sopia siivous- ja huoltosuunnitelmista ja laadunvarmennuksesta. Näitä toimintoja varten pääkäyttäjien tulee tietää seuraavat hygieeniseen sisätilaan liittyvät asiat: hygieenisen sisätilan merkitys sisätilan ja sijainti kalusteiden sijainti ja merkitys hygieeniselle sisätilalle kalusteiden lisätilaukset antimikrobisten materiaalien ominaisuudet, käyttö, siivous ja huolto kosketusvapaiden ratkaisujen käyttö ja tekninen toiminta, siivous ja huolto hygieenisten sisätilojen oikeaoppinen käyttö, siivous ja huolto taloteknisten järjestelmien sekä laitteiden käyttö ja säätö hygieenisten sisätilojen tuuletus ja tuuletuksen vaikutus ilmanvaihtoon jätehuolto pyykkihuolto. 6.2 Kiinteistössä usein olevat käyttäjät Pääkäyttäjät opastavat käyttäjiä työskentelytilojen käyttöön. Opastuksessa otetaan huomioon hygieenisten tilojen osalta tarpeen mukaan seuraavia asioita: Eritetahrasiivous. Se kuuluu jokaisen käyttäjän vastuulle jokaisen hygienialuokan tilassa, ja on hoidettava välittömästi. Käyttäjän siivousvastuulla olevat asiat, kuten tilojen järjestyksen ylläpito. Tilan siivottavuuteen vaikuttavat asiat, esimerkiksi kalusteiden sijoittelu ja tilassa säilytettävän tavaran määrä ja laatu. Yhteiskäytössä olevien tilojen ja laitteiden siivousvastuut ja tarvittaessa siivoustavat. Jätehuollon hoitaminen ja jätejakeiden lajittelu ohjeistuksen mukaan. Esimerkiksi terävät, viiltävät esineet lajitellaan omaan astiaan, jotta ne eivät aiheuta vaaraa siivoojalle ja muille tilojen käyttäjille. Myös tietosuojan alaisen materiaalin käsittely jätehuollossa on turvattava. Pyykkihuolto ja sen toiminnan tunteminen. Hygieeniset pinnat ja kalusteet. Voiko kalusteita siirtää tilasta toiseen ja miten siirtäminen vaikuttaa tilan hygieenisyyteen? Kiinteistössä työskenteleville käydään tarpeen mukaan läpi työtapahygieniaa. Läpikäynnissä otetaan huomioon työtehtävät ja työtehtävien vaihtuvuudesta mahdollisesti aiheutuva kontaminaatioriski. Tällainen kontaminaatioriski on, kun sama henkilö huolehtii eri tehtävistä tai tiloista, esimerkiksi siivous- ja ateriapalveluista tai tilojen huollosta. Riskiä voidaan vähentää esimerkiksi vaihtamalla tehtäviin eri vaatetus ja huolehtimalla käsihygieniasta tai ryhmittämällä työtehtävät puhtaammasta likaisempaan päin. 6.3 Kiinteistössä vierailevat käyttäjät Hygieenisten sisätilojen ulkopuolisille käyttäjille laaditaan ohjeistus. Heitä ohjeistetaan tilan sta riippuen käsihygieniaan joko käsienpesulla tai käsidesinfektioaineella. Kulkureitit hygieenisten tilojen välillä suunnitellaan niin, ettei kulku vaaranna tilojen hygieenisyyttä. Kulkureittien suunnittelulla voidaan myös vähentää ulkoa tulevan lian määrää.
ohje 10 KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset Terveydensuojelulaki. Suomen säädöskokoelma 763/1994. Seurattu säädökseen 942/2016 asti. (KH STM-620125, RT STM-21725, LVI STM- 00602. 13 s.) Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. RT 103046, 46 s. Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Suomen säädöskokoelma 1047/2017. (RT RakMK-21750, KH RakMK- 10790, LVI RakMK-00622, SIT RakMK-620134, Infra RakMK-720290, 5 s.) Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Suomen säädöskokoelma 1009/2017. (RT RakMK- 21752, KH RakMK-10791, LVI RakMK-00623, SIT RakMK-620135, Infra RakMK-720292, 8 s.) RYL-julkaisut KiinteistöRYL. Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset. Rakennustieto Oy. KH-, RT-, LVI- ja Ratu-ohjeet RT 103191 Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet. 2020. 9 s. RT 103192 Hygienia sisätiloissa. Tilasuunnittelu. 2020. 10 s. RT 07-11299 Sisäilmastoluokitus 2018. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. (KH 27-00662, LVI 05-10629, Ratu T-444, SIT 05-610148, RT 07-11299 en). 2018. 24 s. KH 28-00389 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut. (LVI 39-10409) 2007. 12 s. KH 28-00492 Työturvallisuus ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisessa. (LVI 39-10480). 2011. 14 s. KH 60-00432 Puhtaudenhallinnan huomioonottaminen rakennussuunnittelussa. (RT 91-10970, LVI 06-10447). 2009. 8 s. KH 90-00611 Kiinteistönpitokirja kiinteistön elinkaaren hallinnassa. (RT 18-11240, LVI 01-10590). 2016. 6 s. KH 90-00612 Kiinteistönpitokirja. Uudisrakennukset ja rakennukset, joita RakMK A4:n määräykset velvoittavat (KP1). (RT 18-11241, LVI 01-10591). 2016. 7 s. KH 90-00613 Kiinteistönpitokirja. Ennen RakMK A4:n voimaantuloa rakennettu kiinteistö (KP2) (RT 18-11242, LVI 01-10592). 2016. 8 s. LVI 31-10507 Hiukkassuodatuksen peruskäsitteet. 2012. 9 s. Ratu-1214-S Työmaan aputyöt ja huolto. Työmaatekniikka - Rakennusten suojaus, työmaatilojen huolto, työmaakuljetukset, työnaikainen siivous, loppusiivous. 2005. 27 s. Standardit SFS 5967 Puhtausalan sanasto. 2010. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 77 s. SFS-INSTA 800-1:2019 Siivouksen tekninen laatu. Osa 1: Siivouksen teknisen laadun määrittely- ja arviointijärjestelmä (INSTA 800-1:2018) ja Korjaus:2019. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 109 + 1 s. Muu kirjallisuus Rakennussiivous - Työnaikainen siivous ja loppusiivous osana rakentamisen puhtauden hallintaa. Andersson T. SSTL julkaisuja 2:10. Suomen Siivoustekninen liitto. 2004. 36 s. Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Loppuraportti hankkeesta Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa. Puhdas ja turvallinen saneeraus. Kokkonen A., Linnainmaa M., Koski H:, Kanerva T:; Laamanen J., Lappalainen V., Merivirta M-L., Oksa P., Piirainen J., Rautiala S., Säämänen A., ja Pasanen P. Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Forestry and Natural Sciences No 12. 343 s. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1052-3/urn_isbn_978-952-61-1052-3.pdf Kuvaluettelo Etusivun kuva: Vilma Hassi Kuva 3. Antti Ojala. Ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta 371 Hygieeninen sisäympäristö Marko Kukan ja Aino Pelto-Huikon käsikirjoituksen pohjalta: Mervi Savolainen WSP Finland Oy, puheenjohtaja Veli-Jukka Anttila HYKS Tulehduskeskus / Infektioidentorjuntayksikkö Mauno Kemppi Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Kalle-Heikki Koskinen Saircon Oy Marita Koskinen Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy Servi Marko Kukka Satakunnan ammattikorkeakoulu Riika Mäkinen Satakunnan ammattikorkeakoulu / Vesi-Instituutti WANDER Aino Pelto-Huikko Satakunnan ammattikorkeakoulu / Vesi-Instituutti WANDER Leena Pirttilä Lahden kaupunki, Tilakeskus Aila Puusaari Granlund Oy Jonna Taegen Taegen Arkkitehdit Oy Kari Laine Rakennustieto Oy, sihteeri (-2017) Heta Timonen Rakennustieto Oy, sihteeri (päivitys 2020) Ohje on laadittu Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDERin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön Hygieniasta liiketoimintaa HygLi -hankkeen yhteydessä. Hanketta on rahoittanut Satakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahoituksella (EAKR). Ohje on päivitetty vuonna 2020 vastaamaan muuttuneita määräyksiä ja Insta-standardia.