OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Vanhus- ja vammaispalvelut 1.1.2020 alkaen
1 Sisällysluettelo 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö... 2 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 2 3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen tekeminen... 3 4 Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma... 3 5 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa... 4 6 Omaishoidon tuen maksaminen...5 7 Omaishoitajalle järjestettävä valmennus ja koulutus... 5 8 Hyvinvointi- ja terveystarkastukset.5 9 Omaishoidon tuen keskeytys, loppuminen ja irtisanominen... 6 10 Maksettavien omaishoidon palkkioiden määrät 1.1.2020 alkaen.... 6
2 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön säännöllisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Se on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annetuista, palvelusuunnitelmassa määritellyistä palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Omaishoidon tuki on omaishoitolakiin perustuvaa sosiaalipalvelua, jonka järjestämisvastuu on kunnalla. Tuki maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. 2. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset Omaishoidon tuella tapahtuva hoito on vaihtoehto pitkäaikaishoidolle, palveluasumiselle ja runsaalle kotihoidon tai muille palveluille. Omaishoidon tuki voidaan myöntää, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa ja hoidettavan omainen tai hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta tai huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla (laki omaishoidon tuesta 937/2005). Omaishoidon tuki ei ole tarkoitettu korvaamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia kustannuksia, kuten Kelan maksamat hoitotuet ja vammaistuki. Omaishoidon tuen hoitopalkkio ei ole toimeentuloturvaetuus, vaan se on korvaus omaishoitajan antamasta hoidosta ja huolenpidosta. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikunnan tulee olla Muurame. Omaishoidon tuen myöntämisen ja maksettavien omaishoidontukipalkkioiden perusteena on hoidon sitovuus ja vaativuus. Hoidon, tuen, ohjauksen ja valvonnan tarvetta arvioidaan kotikäynnillä sekä käytettävissä olevista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjoista. Sitovuutta ja vaativuutta arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä toimintakykymittareilla. Lapsilla hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Omaishoidon tukea maksetaan, kun henkilökohtainen hoidon tarve on ympärivuorokautista tai päivittäin sitovaa. Päävastuu omaishoidettavan päivittäisestä hoidosta tulee olla omaishoitajalla. Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti, kun tuen tarpeen arvioidaan olevan pysyvä tai pitkäaikainen (yhtäjaksoisesti yli 3 kk). Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksikössä hoidettava on kunnan järjestämässä ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella säännöllisesti yli 16 vuorokautta kalenterikuukaudessa hoidettavan avuntarve päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa on vähäistä tai apu kohdistuu pelkästään asiointi- ja/tai kodinhoitotehtäviin. omaishoitaja on itse säännöllisen kotihoidon asiakas omaishoitajalla on etenevä sairaus esim. muistisairaus, jonka voidaan katsoa heikentävän selviytymistä omaishoitajan tehtävästä omaishoitajalla on päihdeongelma tuen maksaminen keskeytetään, jos vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai nuori opiskelee oppilaitoksessa, jossa on mahdollisuus asua kouluviikkojen ajan oppilaskodissa
3 Omaishoitajana voi toimia hoidettavan omainen tai läheinen, täysi-ikäinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia, jotta hän kykenee kantamaan kokonaisvastuun hoidettavasta sekä takaamaan hänelle asianmukaisen ja turvallisen hoidon. Tarvittaessa omaishoitajan terveydentilasta voidaan pyytää lääkärin tai muun terveydenhuollon asiantuntija lausunto. Hoidettavan kotiolojen tulee olla omaishoidolle sopivat. Tuen myöntämisen on oltava hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa hoitajan saamiin muihin etuisuuksiin ja hoitajan tulee itse tarkistaa etuuden maksajalta ennen sopimuksen tekoa mahdollinen tuen vaikutus. 3. Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen tekeminen Omaishoidon tuki myönnetään kirjallisen hakemuksen perusteella. Erillistä hakuaikaa ei ole. Hakemuksen liitteenä tulee olla ajan tasalla oleva lääkärinlausunto (C tai B) tai muu asiantuntijalausunto josta ilmenee hoidon sitovuus ja vaativuus. Hakemuksen saapumisen jälkeen tehdään kotikäynti, jolla selvitetään asiakkaan hoidon, tuen, ohjauksen ja valvonnan tarve, hoidon sitovuus ja vaativuus. Lisäksi selvitetään asiakkaan käytössä olevat palvelut sekä mahdollinen lisäavun tarve. Toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään soveltuvia toimintakykymittareita, yli 65-vuotiailla Rava-toimintakykymittaria ja muistisairaiden osalta tarvittaessa MMSE-muistitestiä. Vammaisten, alle 18-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sekä kaikkien kehitysvammaisten toimintakyvyn arvioinnissa käytetään hyväksi erilaisia toimintakykymittareita (esimerkiksi Toimi tai Specs) sekä verraten vastaavan ikäisen terveen lapsen tai nuoren toimintakykyyn. Tarpeen mukaan käytetään apuna myös eri alojen asiantuntemusta. Omaishoidontukipäätöksen tekee omaishoidontuesta vastaava kunnan viranhaltija. Omaishoidon tuki myönnetään hakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta eikä sitä myönnetä takautuvasti. Omaishoidon tuki myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi tai erityisestä syystä määräaikaisena. Toistaiseksi voimassa olevaa päätöstä voidaan muuttaa tai tuki voidaan päättää, jos hoitajan tai hoidettavan tilanne muuttuu. Viranhaltijan päätökseen on asianomaisella oikeus esittää oikaisuvaatimus kirjallisena Muuramen kunnan yksilöasioiden jaostolle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen saannista. 4. Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään omaishoidontuen sisältö. Jos täysi-ikäinen asiakas ei itse kykene päättämään ja ilmaisemaan omaa tahtoaan hoidon tai huollon järjestelyistä, selvitetään asiakkaan edun mukaiset ratkaisut yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta hoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin 2-3 vuorokautta kuukautta kohti määräaikaisen sopimuksen kestosta
4 hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä sekä hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä sopimuksen irtisanominen Sopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimus pyritään tarkistamaan vuosittain tai tarvittaessa. Hoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai hoidettavan huoltajaan. Sopimus on ns. toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole työsopimuslain mukaisia loma-, päiväraha- ja työaikaoikeuksia ja etuuksia. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Tuki kartuttaa eläkettä 68-vuotiaaksi asti. Omaishoitajan tuesta hoitajan kanssa tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukainen vakuutus hoitajalle. 5. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Lain mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vähintään kaksi vuorokautta vapaata kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Lakisääteisten vapaiden aikainen hoito ei vähennä hoitajan hoitopalkkion määrää eikä vähennä uusien vapaiden kertymistä. Vapaa tulee pitää sen kalenterivuoden aikana, jona oikeus vapaaseen on syntynyt. Poikkeuksena joulukuun vapaat, jotka voi tarvittaessa siirtää tammikuulle. Vastuu vapaan aikaisen hoidon tilaamisesta/järjestämisestä ja omaishoidon vapaiden pitämisestä on omaishoitajalla. Vapaapäivät on tarkoitettu hoitajan jaksamisen tukemiseen. Tavoitteena on, että vapaapäivät järjestetään säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Omaishoitajan vapaita ei vahvisteta hoidettavan äkillisen sairaalajakson ajalle. Vapaita saa kerryttää enintään 4 kuukauden ajalta. Oikeutta lakisääteiseen omaishoitajavapaaseen ei kerry sellaiselta kalenterikuukaudelta, josta hoidettava on vähintään 15 vuorokautta poissa omaishoidosta hoitajan vapaan vuoksi esim. perhehoidossa, palveluasumisessa tai laitoshoidossa (ei koske omaishoidontuen lakisääteisten vapaiden pitämistä). Hoidettava maksaa hoidostaan kulloinkin voimassa olevan asiakasmaksun. Kunnan on huolehdittava omaishoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Hoito voidaan järjestää mm. lyhytaikaishoitopaikassa eri asumisyksikössä, perhehoidossa tai sijaishoitosopimuksella omaishoidettavan kotona. Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus. Omaishoitajalla tai hoidettavalla ei ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa. Hoitajan lakisääteisestä vapaasta ja sairauden aikana hoidettavan hoidon järjestelyistä sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hoito-ja palvelusuunnitelmassa. Vuorohoito- ja kuntoutusjaksot voidaan sopia omaishoitajan vapaapäiviksi. Asiakasmaksulain 6 b :n mukaan hoidettavan maksettavaksi voi tulla lakisääteistä vapaapäivää kohti korkeintaan 11,40 euroa (vuonna 2020)
5 niistä kunnallisista palveluista, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa esim. kotihoidon käynteinä, perhehoidossa tai palveluasumisen yksikössä. Hoidettavan kotona tapahtuvasta hoidosta sijaishoitosopimuksella ei hoidettavalta peritä asiakasmaksua ko. päivistä. Omaishoitaja voi pitää vapaapäivänsä useampana alle vuorokauden pituisena jaksoina. Tämä edellyttää aina kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä kumpikaan osapuoli voi vaatia sitä yksipuolisesti. Jaksottamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti tai siitä voidaan sopia toistaiseksi voimassaolevasti omaishoitosopimuksessa. Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, peritään enintään yksi asiakasmaksu vapaata vuorokautta kohti. Asiakasmaksu peritään ensimmäisen vapaajakson alkaessa. 6. Omaishoidon tuen maksaminen Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen indeksikorotukset lisätään vuosittain palkkioihin ilman sopimuksen uusimista. Omaishoidontukipalkkio maksetaan kuukauden viimeinen päivä tai edeltävänä arkipäivänä. Omaishoidon tuki voidaan maksaa alennettuna hoitajan pyynnöstä (esim. eläkkeeseen vaikuttava tuloraja). Hoidon sitovuutta ja maksettavaa omaishoidontukea vähentävät: hoidettava käyttää kotinsa ulkopuolisia palveluja säännöllisesti yli 7 tuntia arkipäivän aikana runsaat kotiin annettavat palvelut (kotihoidon palveluita yli 40 h/kuukausi tai henkilökohtainen avustaja 30 h/viikko tai enemmän) lyhytaikaishoitojaksot yli 7 vrk/kk (jaksoon sisältyy omaishoitajan lakisääteinen vapaa 3 vrk/kk) jos lapsesta maksetaan kotihoidon tukea, se vaikuttaa omaishoidontuen arviointiin samalla tavalla kuin, jos lapsi olisi kokopäivähoidossa Jos rahana maksettavan omaishoidon tuen ohella järjestetään muita sosiaali- ja terveyspalveluja ja niitä ei ole sovittu osaksi omaishoidontukea, niistä peritään normaalit asiakasmaksut. Kunta voi myöntää palvelut maksuttomina tai alentaa niistä perittävää maksua (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista). 7. Omaishoitajalle järjestettävä valmennus ja koulutus Kunnan on tarvittaessa järjestettävä uudelle omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Valmennuksessa käsitellään omaishoitajan asemaan ja hyvinvointiin, sekä kunnan ja omaishoitajan yhteistyöhän liittyviä kysymyksiä. Kunta järjestää yhdessä seurakunnan ja Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajien tueksi säännöllisiä kokoontumisia ja erilaisia virkistystilaisuuksia. 8. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon tuen asettamia vaatimuksia. Kunta järjestää tarvittaessa omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita (Omaishoitolaki 3 a 2 mom). Tarkastukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.
6 9. Omaishoidon tuen keskeytys, loppuminen ja irtisanominen Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvista syistä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Vapaata ei tällöin kerry ajalta, jolta ei makseta hoitopalkkiota. Omaishoidettavan kuollessa, siirtyessä asumispalveluihin tai joutuessa laitoshoitoon maksetaan omaishoidon tukea kyseisen kuukauden loppuun saakka. Omaishoitajan kuollessa tai estyessä hoitotyöstä palkkion maksaminen keskeytyy välittömästi. Omaishoidon tuki keskeytetään, jos hoito keskeytyy muun syyn kuin hoidettavan terveydentilan tai omaishoitajan lakisääteisen vapaan vuoksi. Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan keskeytyksistä viipymättä päätöksentekijälle. Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ja omaishoitaja yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkuminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan turvallisuuden, omaishoidon tuki voidaan lakkauttaa välittömästi. Omaishoitajalle annetaan kirjallinen huomautus, mikäli todetaan hoidon laiminlyöntiä. Mikäli laiminlyönti jatkuu huomautuksesta huolimatta, sopimus irtisanotaan. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana omaishoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Omaishoitaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tuen saantiin vaikuttavista olosuhteiden muutoksista päätöksentekijälle. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin virheellisiin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä, kunta voi periä tuen takaisin tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin, kun tuen myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin (Sosiaalihuoltolaki). Omaishoidon tukea ei myönnetä ulkomailla oleskeleville tai asuville. Hoitajan ja hoidettavan ollessa yhteisellä lomamatkalla voidaan katsoa, että hoito jatkuu keskeytyksittä ja näin ollen palkkio maksetaan normaalisti tältä ajalta. Lomamatkana pidetään korkeintaan kolmen kuukauden matkaa. Tätä pitempi aika katsotaan ulkomailla asumiseksi. 10. Maksettavien omaishoidon palkkioiden määrät 1.1.2020 alkaen. Hoitajalle maksettava hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkion määrittelyn suuntaa antavana perusteena käytetään yli 65-vuotiailla RAVAtoimintakykymittaria ja tarvittaessa MMSE-muistitestiä. Vammaisten, mielenterveysasiakkaiden, alle 18-vuotiaiden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sekä kaikkien kehitysvammaisten toimintakyvyn arvioinnissa käytetään hyväksi erilaisia toimintakykymittareita (esimerkiksi TOIMI tai Specs). 1. HOITOISUUSLUOKKA: 408,09 /kk Hoidettava tarvitsee huolenpitoa ja hoitoa henkilökohtaisissa päivittäisissä
7 toiminnoissa eri vuorokauden aikoina useita kertoja (esim. aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wc-toimissa, hygienianhoidossa, lääkehoidossa). Hoidettava tarvitse yleensä hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti, hoidontarvetta voi olla myös yöaikaan. Hoidon tarve ei välttämättä edellytä hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa, mutta hoitajan tulee sitoutua toistuvaan päivittäiseen huolenpitoon ja hoitoon Suuntaa antava RAVA-toimintakykyindeksi vähintään 2,3 ja/tai MMSE 17-21. Hoidettavalle on jo yleensä myönnetty korotettu Kelan hoitotuki (viitteellinen suositus). alle 15-vuotiailla SPECS-arvioinnin pistemäärä 28-38, alle 18- vuotiailla TOIMIarvioinnissa 4-9 sisältöalueella suuri avun tarve. kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa Vaihtoehtoinen hoitomuoto on runsaat kotihoidon palvelut. Lasten ja nuorten osalta perhehoito tai asumispalvelut. 2. HOITOISUUSLUOKKA: 482,71 /kk Hoidettava tarvitsee runsaasti apua tai valvontaa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa (esim. aamu- ja iltatoimet, ruokailu, wc-toiminnot, lääkehoidon toteutus). Hoidon tarve voi olla myös yöaikaan. Hoitotyö sitoo pääsääntöisesti hoitajaa ympärivuorokautisesti. Hoidettava ei voi olla yksin kuin pieniä hetkiä, noin 1-2 tuntia Suunta antava RAVA-toimintakykyindeksi vähintään 3 ja/tai MMSE 12-16. Hoidettavalle on jo yleensä myönnetty korotettu Kelan hoito- tai vammaistuki (viitteellinen suositus). alle 15-vuotiailla SPECS-arvioinnin pistemäärä 39-50, alle 18-vuotiailla TOIMIarvioinnissa 10-15 sisältöalueella suuri avun tarve kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa Vaihtoehtoinen hoitomuoto on tehostetun kotihoidon palvelut tai ympärivuorokautinen palvelutalo. Lasten ja nuorten osalta perhehoito tai asumispalvelut. 3. HOITOISUUSLUOKKA: 636,54 /kk Hoidettava tarvitsee useasti päivittäin hoitoa ja huolenpitoa kaikissa henkilökohtaisissa toiminnoissa (esim. peseytyminen, pukeutuminen, syöminen, wctoiminnot, lääkehoidon toteutus) ja/tai valvontaa tai ohjausta muistamattomuuden, kehitysvamman tai psyykkisen vointinsa vuoksi. Hoitotyö sitoo hoitajaa säännöllisesti ja useaan otteeseen vuorokauden aikana. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito ovat toistuvaa ja säännöllistä. Suuntaa antava RAVA-toimintakykyindeksi vähintään 3,5 ja/tai MMSE alle 15. Hoidettavalle on jo yleensä myönnetty Kelan erityis- tai korotettu hoito- tai
8 vammaistuki (viitteellinen suositus). alle 15-vuotiailla SPECS-arvioinnin pistemäärä 51-65, alle 18-vuotiailla TOIMIarvioinnissa kaikilla sisältöalueilla suuri avuntarve kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoinen hoitomuoto on ympärivuorokautinen palveluasuminen. Lasten ja nuorten osalta sairaala, muu laitoshoito tai ammatillinen perhehoito. 4. HOITOISUUSLUOKKA (Raskas siirtymävaihe): 816,18 /kk Omaishoidon tukea voidaan maksaa korotettuna tilapäisesti silloin, kun omaishoitaja jää työstään palkattomalle vapaalle (ei vuorotteluvapaalle) omaisensa äkillisen vaikean sairauden tai saattohoidon vuoksi. Hoidon tarve ja sitovuus vastaa 3. hoitoisuusluokkaa. Lyhytaikaista, korotettua omaishoidontukea maksetaan enintään 6 kuukauden ajan. Tuen saannin edellytyksenä, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: - vähäistä suurempia työtuloja - oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen - oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan 5. SIJAISHOITAJAN KORVAUS Sijaishoitajan korvaus hoidettavan kotona omaishoitajan vapaapäivän aikainen hoitopalkkio on 47,74 /hoitopäivä.