Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 1

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Teksti: Anne Ryhänen Kuvat: Taru Moilanen Taitto: Tarja Petrell Paino: Tyylipaino 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi 2

Sisältö: Lasten ja nuorten puhelin ja netti kunnan lastensuojelusuunnitelmaan!... 4 1. Puhelut ja viestit... 5 1.1. Kokonaismäärät... 5 1.2. Mistä aiheista puhuttiin?... 5 1.3. Mistä aiheista kirjoitettiin?... 7 1.4. Jatko-ohjaus: osa tarvitsee ammatillista apua... 7 2. Päivystäjien kokemuksia... 8 3. Lasten ja nuorten palaute... 9 4. Johtopäätökset: liian moni lapsi jää yksin huolineen... 10 5. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta... 11 5.1. Valtakunnallinen maksuton palvelu... 11 5.2. Vapaaehtoiset päivystäjät... 11 5.3. Ryhmäpäivystys... 11 5.4. Eettiset periaatteet ohjaavat päivystystyötä... 12 Liite Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut... 13 3

Lasten ja nuorten puhelin ja netti kunnan lastensuojelusuunnitelmaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjät kohtaavat vuosittain jopa 70 000 eri puolilla Suomea asuvaa lasta ja nuorta. MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset aikuiset tukevat ja kannustavat, kun lapsella on huolia, hän on yksinäinen tai perheessä on vaikeaa. Päivystäjät vastaavat lasten ja nuorten puheluihin ja kirjeisiin vuoden jokaisena päivänä MLL:n työntekijän ohjauksessa. Yhteydenottojen mukaan suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin ja heistä pidetään huolta. Liian moni jää kuitenkin pulmineen yksin, aikuiset eivät huomaa lapsen hätää eikä lapsi tiedä mistä hakea apua. Siksi on tärkeää, että on olemassa paikka, jossa aikuisella on aikaa kuunnella ja keskustella. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on matalan kynnyksen palvelu, jonne on helppo ottaa yhteyttä. Puhelujen ja kirjeiden suuri määrä kertoo palvelun tarpeellisuudesta. Kaikkiin puheluihin ei edes pystytä vastaamaan. MLL teetti syksyllä 2007 lapsille ja nuorille kyselyn, jolla kartoitettiin puhelin- ja nettipalvelujen tunnettuutta sekä kokemuksia niiden käytöstä. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 449 lasta ja nuorta 395 kunnasta. Kyselyn mukaan lapset ja nuoret tuntevat palvelut hyvin ja arvostavat niistä saatavaa apua. Palvelujen suosiosta kertoo sekin, että useat koululaiset osallistuvat vuosittain Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi toteutettaviin koulujen päivätyökeräyksiin. Palvelujen laatua ja seurantaa kehitettiin vuonna 2007 ottamalla kaikissa päivystyspisteissä käyttöön ryhmäpäivystysmalli, jossa MLL:n työntekijä ohjaa ja tukee päivystäjien työtä. Osa lapsista ja nuorista saa päivystäjältä tarvitsemansa avun, osa ohjataan keskustelemaan vanhempiensa tai ammattilaisten kanssa. Uuden lastensuojelulain (417/2007) 12. pykälän mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on ehkäisevän lastensuojelun työmuoto, joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja tukemisen. MLL esittääkin, että kunnat sisällyttäisivät jatkossa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin osaksi kunnallista tai seudullista lastensuojelusuunnitelmaa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti on maksuton palvelu kaikille suomalaisille lapsille ja nuorille. Laadukkaaseen puhelin- ja nettiauttamiseen tarvitaan hyviä yhteistyökumppaneja. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä, lukuisia yrityksiä, yksityishenkilöitä, kouluja sekä kuntia, jotka loivat taloudellista pohjaa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminnalle. Toiminnan perusta on kuitenkin 250 vapaaehtoisessa päivystäjässä. Sydämellinen kiitos Teille kaikille. Marie Rautava ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto 4

1. Puhelut ja viestit 1.1. Kokonaismäärät Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastaanottivat 70 041 yhteydenottoa eri-ikäisiltä tytöiltä ja pojilta. Vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat 67 312 puheluun ja 2 729 nettiviestiin. Yhteydenottojen kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta yli 14 000 puhelulla. Vuonna 2007 kirjepalvelun etusivu ladattiin 54 965 kertaa. Kävijöistä 7 287 päätyi ruuhkasivulle, jossa kerrottiin, että palvelussa ei juuri nyt voida vastaanottaa enempää lasten ja nuorten kirjeitä. Vuoden aikana kaikista niistä, jotka halusivat kirjoittaa kirjeen päivystäjälle, pystyttiin kohtamaan 27 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Lasten ja nuorten puhelimen numeroon 0800 120 400 soitettiin yhteensä 503 421 kertaa. Kaikista soittoyrityksistä pystyttiin vastaamaan 14 prosenttiin. Lasten ja nuorten puhelimen numeroon soitettiin aukioloaikojen ulkopuolella yhteensä 38 565 kertaa. Päivystyksen aikana ruuhkavastaajaan päätyi 390 382 soittajaa. Luopuneita soittajia, jotka soittivat numeroon, mutta eivät jaksaneet odottaa pääsemistä päivystäjälle asti, oli koko vuonna 7 162. 1.2. Mistä aiheista puhuttiin? Lasten ja nuorten puhelimeen tulevat puhelut voidaan luokitella keskustelupuheluihin ja testauspuheluihin. Keskustelupuheluilla tarkoitetaan sellaisia kohtaamisia vapaaehtoisen ja soittajan välillä, joissa ehtii syntyä vuorovaikutusta ja jakamista. Puhelun kesto vaihtelee viidestä minuutista 45 minuuttiin. Testauspuheluilla tarkoitetaan puheluja, joissa lapsi tai ryhmä lapsia koettelee eri keinoilla aikuista. Aikuiselle saatetaan vitsailla, huudella, kiroilla, kiukutella tai ärhennellä. Testauspuhelut kuuluvat luonnollisena osana Lasten ja nuorten puhelimen kaltaiseen palveluun. Niiden pituus ja sisältö vaihtelee, mutta yhteistä on, että ne ovat kuin oven koputuksia, joilla lapsi ja nuori testaa aikuista. Kestääkö aikuinen minua? Hyväksytäänkö minut tällaisenakin? Uskallanko kertoa, mikä mieltäni painaa? Lasten ja nuorten puhelimessa käytiin vuonna 2007 yhteensä 67 312 keskustelua, joista 37 928 oli testauspuhelua ja 29 384 keskustelupuhelua. Keskustelupuhelujen soittajista 60 prosenttia oli tyttöjä ja testauspuhelujen soittajista 80 90 prosenttia poikia. Molempien puhelutyyppien suurin soittajaryhmä olivat 11 13-vuotiaat pojat ja tytöt, jotka soittivat yhteensä yli 40 000 Lasten ja nuorten puhelimeen soitettiin yhteensä 503 421 kertaa Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet puhelut 38 565 kpl 8 % Luopuneet 7 162 kpl 1 % Vastatut puhelut 67 312 kpl 13 % Ruuhkavastaajaan tulleet puhelut 390 382 kpl 78 % 5

puhelua. Seuraavaksi eniten soittivat 14 16-vuotiaat. Suurimman osan testauspuheluista soitti 11 13-vuotiaiden ryhmä. 11 13-vuotiaiden keskustelupuheluiden yleisimmät aiheet olivat päivän kuulumiset, seksiin liittyvät kysymykset sekä tietokysymykset. Tietokysymyksiä olivat muun muassa: Miten tämä matematiikan lasku tehdään? ja Miten leipää leivotaan? Tämän ikäiset tytöt pohtivat lisäksi ihastumisia ja rakastumisia, kyselivät kuukautisista ja kaipasivat ajanvietevinkkejä. He jakoivat päivystäjien kanssa kaveri- tai perhesuhteisiin liittyviä pulmia, kertoivat kiusaamisesta ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Myös pojat tiedustelivat ajanvietevinkkejä ja keinoja kiusaamisen lopettamiseksi. Murrosiän muutokset vartalossa, seurustelupulmat, harrastukset, perhesuhteet sekä koulunkäyntiin liittyvät seikat olivat myös tavallisimpia poikien puhelujen aiheita. Lasten ja nuorten puhelimen puhelujen aiheet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina viime vuosina. Sekä tyttöjen että poikien puheluissa kuuluvat normaalit lapsen ja nuoren elämään liittyvät asiat: oma kasvu, arki, ihmissuhteet, seurustelu ja seksi. Jo toista vuotta peräkkäin poikia mietitytti kaikkein eniten omaan seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi puheluissa nousi esiin kiusaamisen yleisyys. MLL lisäsi heti Jokelan koulusurmien (7.11.2007) jälkeen päivystäjien määrää, jotta mahdollisimman moni tukea tarvitseva lapsi ja nuori saisi tilaisuuden puhua tai kirjoittaa aikuiselle. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaanotti noin 200 Jokelan koulutragediaan liittyvää puhelua ja nettiviestiä. Erityisesti aihe näkyi puhelinpalvelussa. Puheluita tuli eniten surmien jälkeisinä päivinä, mutta tapahtumat puhuttivat lapsia ja nuoria jouluun asti. On kuitenkin huomioitava, että Poikien 10 yleisintä aihetta puhelimessa Pojat soittivat 12 007 keskustelupuhelua vuonna 2007 (ilmoitettu prosentteina, samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) seksi päivän kuulumiset tietokysymykset ei tekemistä seurustelu itsetyydytys kiusaaminen kysymykset murrosiästä suhteet kotona koulu 20 18 11 8 5 4 4 3 3 3 0 5 10 15 20 Tyttöjen 10 yleisintä aihetta puhelimessa Tytöt soittivat 17 377 keskustelupuhelua vuonna 2007 (ilmoitettu prosentteina, samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) päivän kuulumiset 17 tietokysymykset 11 seksi 9 seurustelu 8 ei tekemistä 6 suhteet kotona suhteet kavereihin 5 5 kiusaaminen koulu kuukautiset 4 4 4 0 5 10 15 20 6

koulusurmien jälkeisinäkin päivinä soittajat kertoivat enemmän omaan arkeen liittyvistä asioista kuin mediassa vahvasti esillä olleista tapahtumista. Jokelan tragedia vaati vapaaehtoisilta päivystäjiltä kykyä kohdata lapsen ja nuoren hämmennys ja järkytys. Lapset ja nuoret eri puolilla Suomea samaistuivat ikäistensä kohtaloihin, ja heillä oli tarve purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Monia pelotti ajatus siitä, että sama tapahtuu omassa koulussa ja uskaltaako enää mennä sinne. Usealle soittajalle tapahtumat aktivoivat omat vanhat muistot läheisen kuolemasta. Osa oli huolissaan siitä, miten tapahtuman kokeneet oppilaat ja uhrien läheiset selviävät. Joitakin masennuksesta kärsiviä nuoria askarrutti, voisivatko he päätyä samanlaiseen ratkaisuun kuin Jokelan ampuja. MLL:n päivystäjät tekivät tärkeää työtä olemalla lasten ja nuorten käytettävissä ja tavattavissa. 1.3. Mistä aiheista kirjoitettiin? Lasten ja nuorten netti vastaanotti vuonna 2007 yhteensä 2 729 nettiviestiä. Eniten viestejä lähettivät 14 16-vuotiaat tytöt, jotka kirjoittivat yli 1 300 kirjettä. Seuraavaksi eniten kirjepalveluissa otettiin vastaan 11 13-vuotiaiden viestejä. Kaikista kirjoittajista 92 prosenttia oli tyttöjä. 14 16-vuotiaat tytöt kirjoittivat ennen kaikkea ihmissuhteistaan kotona ja kaveripiirissä sekä pohtivat ihastumisiin ja seurusteluun liittyviä kysymyksiä. Tyttöjen viesteissä näkyivät myös mielen sairauksiin liittyvät aiheet: masentuneisuus, itsetuhoisuus, ahdistuneisuus ja syömishäiriöt. Samat teemat ovat näkyneet kirjeissä vahvasti koko kirjepalvelun viisivuotisen historian ajan. 1.4. Jatko-ohjaus: osa tarvitsee ammatillista apua Lapsen ja nuoren kannalta on aina tärkeää, että jatko-ohjaustaho löytyy läheltä kotoa, koulusta tai terveyskeskuksesta. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä puhutaan ensisijaisesta jatko-ohjaustahosta. Yhteydenottajan kanssa pohditaan, keitä aikuisia hänen tavalliseen arkeensa kuuluu ja kuka heistä voisi olla sellainen, jolle voisi mennä omasta asiastaan puhumaan. Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimeen soittajista 30 prosenttia ohjattiin keskustelemaan omien vanhempiensa tai ammattilaisten kanssa. Lasten ja nuorten nettiin kirjoittajista peräti 65 prosenttia kehotettiin kääntymään vanhempiensa tai ammattiauttajien puoleen. Tämä johtui siitä, että nettiviesteissä esiintyi puheluita enemmän vakavia mielenterveydellisiä pulmia. Päivystäjät ohjasivat yhteensä 13 000 lasta ja nuorta puhumaan tilanteestaan lähiympäristönsä aikuisille. Eniten ohjattiin vanhempien, kouluhenkilöstön sekä terveydenhuollon ammattilaisten luokse. Jatko-ohjaus ammattihenkilöstön luo ei kuitenkaan aina onnistunut, sillä nuoren mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta tarvittaessa tavata koulussa terveydenhoitajaa, kuraattoria tai koulupsykologia. Usein päivystäjät kuulevat, että terveydenhoitaja käy esimerkiksi vain kerran viikossa nuoren omalla koululla. Nuoret kertoivat myös, ettei omilla vanhemmilla ole riittävästi aikaa jutella. Päivystäjät ohjasivat soittajia ja kirjoittajia terveydenhuoltoon silloin, kun esiin tuli vakava huoli lapsen tai nuoren henkisestä hyvinvoinnista. Tällöin kyseessä oli yhteydenotto, jossa puhuttiin masentuneisuudesta, itsetuhoisuudesta, ahdistuneisuudesta ja syömishäiriöistä. Lisäksi omaa raskautta epäileviä ja somaattisesta sairaudesta kertovia lapsia ja nuoria ohjattiin eteenpäin. Tyttöjen 10 yleisintä aihetta netissä Tytöt kirjoittivat kirjeitä yhteensä 2 459 kappaletta vuonna 2007 (ilmoitettu prosentteina, samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) suhteet kotona suhteet kavereihin seurustelu masentuneisuus koulu itsetuhoisuus kiusaaminen ahdistuneisuus alkoholi jännittäminen ja pelot 14 11 10 8 5 5 4 4 3 3 0 3 6 9 12 15 7

2. Päivystäjien kokemuksia Päivystäjien mukaan Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin ottavat yhteyttä fiksut ja mukavat lapset ja nuoret. Vapaaehtoisten kokemusten mukaan päivittelyyn nykynuorison käyttäytymisestä ei ole aihetta soittajien ja kirjoittajien tarinoita kuunnellessa. Monet soittavat ystäviensä puolesta ja pyytävät apua. Osa pohtii isoja kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin tai omaan tulevaisuuteen. Nuoret ja heidän tarinansa huolestuttavat usein päivystäjiä, sillä nuoret on jätetty yksin asioidensa kanssa. Miten kukaan nuori voi olla niin yksin ison asian kanssa!, Olin vihainen, miksi lapsen pitää kestää ja salata äitinsä sairaus. Nämä olivat vapaaehtoisten kommentteja MLL:n joulukuussa 2007 teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin päivystäjien kokemuksia työstään. Päivystäjät kokivat työnsä merkittäväksi monin eri tavoin: Olin ensimmäinen ihminen, jolle nuori kertoi asiansa. Eräs päivystäjä kirjoitti, miten nuori oli kiittänyt häntä puhelun päätteeksi: Kiitos, kun arvostat mua ihmisenä. Se, että nuoren kanssa oli keskusteltu ja häntä oli kuultu, oli ainut, mitä aikuinen päivystäjä oli tässäkin tapauksessa tehnyt. Päivystäjien mukaan yhteydenottajista pieni, mutta huolestuttava osa ei enää luota aikuisiin. Testauspuhelun soittaja ei aina uskalla seitsemänkään soiton jälkeen kertoa, mitä hänelle kuuluu. Useassa pidemmässä keskustelupuhelussa viestitetään puolestaan, miten lapsi tai nuori joutuu huolehtimaan aikuisille kuuluvista asioista. Nämä tilanteet liittyvät usein siihen, että jompikumpi vanhemmista juo liikaa tai on täysin alkoholisoitunut. Lapsi tai nuori saattaa kertoa, että hän huolehtii sekä vanhemmastaan että sisaruksistaan. Vanhemman juomista yritetään vain kestää hiljaa perheen ja suvun sisällä. Toinen vanhempi saattaa paeta kestämätöntä tilannetta työkiireisiin. Monille soittajille ja kirjoittajille on uusi kokemus, että joku aikuinen on kiinnostunut hänen asioistaan ja että tällä on aikaa kuunnella nuorta. Joku nuori on ollut ihmeissään siitä, että viranomaisiltakin voi saada apua mahdottomaan tilanteeseen. Testauspuhelujen soittajat ovat isoin haaste Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjille, joita nuori haastaa ärsyttämällä ja koettelemalla aikuisen sietokykyä. Päivystäjien kokemus on usein ollut se, että jos testaamista sietää hiukan, se palkitaan. Monen pilasoiton jälkeen lapsi kertoi asian, joka häntä mietitytti. Kaiken pilan takaa kuuluikin lapsen vilpitön ääni ja tarve aikuisen mielipiteille, MLL:n päivystäjä tiivisti erään puhelun. Puhelu alkoi mahdottoman tuntuisena pelleilynä ja hermojen koettelulla ennen kuin päästiin varsinaiseen asiaan. Moni soittajista todella kaipaa vain aikuisen arvostusta ja hetken huomiota. Jotkut testaajista saattavat soittaa monen tunnin ajan, jopa monena peräkkäisenä päivänä. Nämä testaajat ovat usein haastavimpia soittajia. Heidän kanssaan on liki mahdoton jutella, koska keskustelutyyli on hyökkäävä ja aggressiivinen. Muutamassa tapauksessa päivystäjät pääsivät keskustelemaan hiukan pidempään tällaisen soittajan kanssa. Soittajan tilanne oli usein se, että hän oli ollut jo pidempään yksin kotona, esimerkiksi koulujen loma-aikana, jolloin vanhemmat olivat töissä. Vanhemmat olivat myös voineet lähteä keskenään juhlimaan koko illaksi. 8

3. Lasten ja nuorten palaute MLL teetti syksyllä 2007 internetissä kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää lasten ja nuorten käsityksiä ja kokemuksia Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä. IRC-Gallerian ja Habbo-hotellin sivuilla olleeseen kyselyyn vastasi 11 449 lasta ja nuorta, joista enemmistö oli 14 17-vuotiaita tyttöjä. Vastaajia oli 395:ltä eri paikkakunnalta. Kaikista vastaajista 67 prosenttia tunsi entuudestaan Lasten ja nuorten puhelimen ja netin. He olivat saaneet tietoa palveluista koulussa joko MLL:n materiaaleista tai opettajalta. Vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että Lasten ja nuorten puhelin on erittäin tai melko tarpeellinen palvelu. 16 prosenttia oli itse soittanut palveluun. Palveluun soittaneista 79 prosenttia suosittelisi Lasten ja nuorten puhelinta kavereilleenkin. Soittajat olivat toivoneet keskustelulta ennen kaikkea sitä, että joku vain kuuntelisi tai että omaan tilanteeseen saisi apua. Keskustelu oli vastannut täysin 37 prosentin ja kohtalaisesti 48 prosentin odotuksia. Kielteistä palautetta vastaajat antoivat ennen kaikkea siitä, että puhelinpalveluun oli ollut vaikea päästä läpi. Lasten ja nuorten netin kirjepalvelua piti erittäin tai melko tarpeellisena 46 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Viisi prosenttia vastanneista oli lähettänyt kirjeen aikuiselle päivystäjälle. Heistä 85 % suosittelisi palvelua kavereilleen. Kirjoittajat, kuten soittajat, olivat halunneet ennen kaikkea apua ja kuuntelijaa omalle asialleen. Kirjepalvelu oli vastannut täysin 41 prosentin ja kohtalaisesti 46 prosentin odotuksia. Eniten kritiikkiä tuli myös kirjepalvelulle siitä, että palvelu oli usein ruuhkautunut eivätkä kaikki halukkaat päässeet kirjoittamaan kirjettä. MLL:n kirjepalvelun nettisivuilla palautetta kysellään jokaiselta kirjeen kirjoittajalta. Palautteen antajista suurin osa, 81 prosenttia, kuvaili saamaansa vastauskirjettä ennen kaikkea rohkaisevaksi, ystävälliseksi ja asialliseksi. Oli tosi helpottavaa puhua puhelimessa jonkun kaa, ketä oikeesti kiinnostaa sun paha olos. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on omakohtaisten ja lähimmäisteni kokemusten pohjalta erittäin tärkeää apua lapsille ja nuorille. Toivon ehdottomasti toiminnan jatkuvan aina. 9

4. Johtopäätökset: liian moni lapsi jää yksin huolineen Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yli 70 000 puheluun ja kirjeeseen. Tämä oli 14 000 keskustelua enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin soittajaryhmä oli aiempien vuosien tapaan 11 13-vuotiaat pojat ja tytöt ja suurin kirjoittajaryhmä 14 16-vuotiaat tytöt. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin yhteyttä ottavista suurin osa kaipaa aikuisen aikaa. Soittajat ja kirjoittajat tarvitsevat usein vain sitä, että turvallinen aikuinen kuuntelee ja keskustelee sekä tarvittaessa hiukan opastaa eteenpäin. Osa lapsista uskaltautuu keskustelemaan omasta asiastaan heti tuntemattoman päivystäjän kanssa. Osa kokeilee ja testaa päivystäjää pitkäänkin ennen kuin kertoo huolistaan. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteydenottajia kuunnellessa tuntuu, että yhteiskunnassamme vallitsee käsitys siitä, että lapsi kasvaa aikuiseksi kertaheitolla, ihan kuin televisiosarjoissa. 70 000 soittajaa ja kirjoittajaa viestittävät kuitenkin siitä, että on lapsi sitten 7-vuotias tai 17-vuotias, hän tarvitsee aikuisen aikaa ja apua niin isoissa kuin pienissä kysymyksissä. Aikuiselle halutaan kertoa päivän tapahtumista, sydänsuruista sekä koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen apua itsetuhoajatusten ja perheen vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen. He kaipaavat aikuisen tukea ja keskustelua myös silloin, kun muille lapsille tapahtuu jotain järkyttävää. Lasten ja nuorten yhteydenottojen perusteella suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Kuitenkin yhä useampi kamppailee yksin vakavien mielenterveyspulmien kanssa. Ei ole ketään, jolle kertoa asioistaan. Vanhemmilla ei ole aikaa tai keskusteluyhteys puuttuu. Kotoa on vaikea hakea turvaa etenkin silloin, kun lapsen huolet liittyvät vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmiin. Koulujen oppilasryhmät ovat niin isoja ja opetussuunnitelmat täyteen ahdettuja, että keskustelun mahdollistavat suvantopaikat ovat harvassa. Oppilashuollon ja mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Liian moni nuori kertoi yrittäneensä turhaan päästä tapaamaan edes terveydenhoitajaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetoaa valtion ja kuntien päättäjiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Jokaisella lapsella ja nuorella peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksessa tulee olla mahdollisuus kouluterveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palveluihin. Opettajat kohtaavat lapset ja nuoret lähes päivittäin. He voivat tunnistaa pulmatilanteita, antaa niissä tukea ja ohjata tarvittaessa ammattiavun piiriin. Opetussuunnitelmiin tulee saada tilaa käsitellä lasten ja nuorten arkea, niin ilon kuin huolen aiheita. Tämä edellyttää oppilasryhmäkokojen pienentämistä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Keskustelua ja huolenpitoa tarvitaan joka päivä, ei vain silloin kun jotain kamalaa tapahtuu. Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetoaa kaikkiin aikuisiin: huolehditaan yhdessä lapsista vielä silloin, kun he ovat lapsia. Turvallinen lapsuus on itseisarvo, ei siirtymävaihe matkalla aikuisuuteen. Lapsi saa olla lapsi 18-vuotiaaksi asti, ja senkin jälkeen vanhempia tarvitaan nuoren aikuisen elämän haasteissa. Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa aikaa, huomiota ja kiinnostusta. Isovanhemmat, kummit, sedät, tädit, naapurit ja harrastusohjaajat voivat tukea ja kannustaa lasta. Aikuisilta voi vaatia rohkeampaa puuttumista tilanteisiin, joissa lapsen on vaikea hakea yksin apua. Aikuinen voi ja osaa hakea apua, lapsen on usein mahdoton sitä tehdä. 10

5. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta 5.1. Valtakunnallinen maksuton palvelu Lasten ja nuorten puhelin ja netti (LNPN) on perustettu, jotta jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella olisi tukenaan mahdollisimman monta aikuista. Soittaminen ja kirjoittaminen on lapselle maksutonta. Puheluihin ja viesteihin vastaavat aikuiset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät. Lasten ja nuorten puhelin on ainoa suomenkielinen, valtakunnallinen, yksinomaan lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelinnumeroon 0800 120 400 vastataan arkipäivisin kello 14 20 ja viikonloppuisin kello 17 20. Juhlapyhinä päivystetään kello 14 17. Lasten ja nuorten puhelimen toimintaperiaatteisiin kuuluu, että se on auki vuoden jokaisena päivänä. Lasten ja nuorten netti on kirjepalvelu, jonne lapset voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Palvelu on osa MLL:n nuorille tarkoitettua nettisivustoa, Nuortennettiä (www.mll.fi/nuortennetti). Kirjeisiin luvataan vastata viimeistään kahden viikon sisällä. Käytännössä kirjoittaja saa keskimäärin kolmessa päivässä päivystäjän vastauskirjeen, joka on luettavissa omilla tunnuksilla kirjepalvelun nettisivuilta. Lasten ja nuorten puhelin avattiin vuonna 1980 ja kirjepalvelu vuonna 2002. Molemmat palvelut tarjoavat aikuisen tukea ja aikaa. Yhteydenotot ovat kertaluonteisia. Jos asia ei tunnu ratkeavan tai huoli helpottuvan, yhteydenottaja ohjataan puhumaan asiasta oman lähipiirinsä aikuisten kanssa. LNPN:n toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä 76 kuntaa, kaupunkia ja maakuntayhtymää ja 30 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut on lueteltu liitteessä. 5.2. Vapaaehtoiset päivystäjät Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä toimi 250 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat lasten ja nuorten yhteydenottoihin Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Kaikki päivystäjät haastatellaan ennen 25 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskurssin jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön sekä osallistumaan jatkokoulutuksiin. Vuonna 2007 MLL järjesti seitsemän vapaaehtoisten päivystäjien 25 tunnin mittaista peruskurssia. Lisäksi järjestettiin 28 jatkokoulutusiltaa, joissa vapaaehtoisia perehdytettiin muun muassa nuorten nettielämän kysymyksiin. 5.3. Ryhmäpäivystys Yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa ja tukee aina MLL:n työntekijä. Ryhmäpäivystysmallia kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 Helsingin päivystyspisteessä, ja vuonna 2007 malli otettiin käyttöön myös Oulussa ja Jyväskylässä. Ryhmät alkavat 15 minuutin startilla, jossa valmistaudutaan yhdessä päivystysvuoroon. Päivystys päättyy 30 minuutin mittaiseen purkuun, jossa käsitellään yhdessä päivystyksen aikana heränneitä ajatuksia ja tunteita. Päivystysvuoron aikana vapaaehtoiset vastaavat sekä kirjeisiin että puheluihin. Ryhmäpäivystysmalli on osoittautunut niin työntekijöiden kuin päivystäjien kannalta toimivaksi tavaksi 11

tehdä vapaaehtoista auttamistyötä. Puheluiden ja nettiviestien sisältöjä on voitu entistä paremmin pohtia yhdessä. Malli tarjoaa päivystäjille mahdollisuuden saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Päivystäjillä on tilaisuus purkaa tunnelmiaan jo päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Vuonna 2007 MLL lisäsi päivystysohjaajien määrää varmistaakseen sen, että jokaista päivystysvuoroa ohjaa ammattilainen. Joulukuussa 2007 tehdyn päivystäjäkyselyn mukaan vapaaehtoiset kokivat, että ryhmässä päivystäminen on aikaisempaa motivoivampaa. Päivystäjät kokivat saavansa vinkkejä ja tukea toisilta päivystäjiltä. He antoivat myös myönteistä palautetta siitä, että ryhmiä ohjaa työntekijä, joka kantaa vastuun koko päivystyksestä. 5.4. Eettiset periaatteet ohjaavat päivystystyötä Lasten ja nuorten puhelin ja netti kuuluu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). MLL toimi vuosina 2006 2007 neuvottelukunnan puheenjohtajana. PuhEetin piiriin kuuluvat yhteisöt sopivat keväällä 2006 uusista eettisistä periaatteista, jotka laajennettiin myös verkkoauttamiseen. Uusissa periaatteissa haluttiin määritellä PuhEetiin piiriin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa nettiosoitteesta www.mll.fi/puheet. Periaatteet on tiivistetty seuraavaan kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joita voivat olla yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 12

Liite: Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä seuraavat 76 kuntaa, kaupunkia ja maakuntayhtymää ja 30 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. ANJALANKOSKEN KAUPUNKI ELIMÄEN KUNTA ESPOON KAUPUNKI HAAPAVEDEN KUNTA HANKASALMEN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA IITIN KUNTA JOENSUUN KAUPUNKI JOUTSENON KAUPUNKI JUVAN KUNTA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ KANGASNIEMEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANNUKSEN KAUPUNKI KARVIAN KUNTA KASKISTEN KAUPUNKI KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUNIAISTEN KAUPUNKI KEMINMAAN KUNTA KEMPELEEN KUNTA KEURUUN KAUPUNKI KIRKKONUMMEN KUNTA KOKEMÄEN KAUPUNKI KOTKAN KAUPUNKI KOUVOLAN KAUPUNKI KUHMOISTEN KUNTA KUOPION KAUPUNKI KUUSANKOSKEN KAUPUNKI KUUSJOEN KUNTA KYYJÄRVEN KUNTA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LEMUN KUNTA LEPPÄVIRRAN KUNTA LIEKSAN KAUPUNKI LOVIISAN KAUPUNKI LUUMÄEN KUNTA MASKUN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA MIEHIKKÄLÄN KUNTA MULTIAN KUNTA MUURLAN KUNTA MÄNTSÄLÄN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOORMARKUN KUNTA NÄRPES STAD ORIVEDEN KAUPUNKI OULUNSALON KUNTA PAIMION KAUPUNKI PETÄJÄVEDEN KUNTA PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PIHTIPUTAAN KUNTA POHJAN KUNTA PORVOON KAUPUNKI 13

PUKKILAN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI RANUAN KUNTA RISTIINAN KUNTA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SAVITAIPALEEN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA SIILINJÄRVEN KUNTA SIPOON KUNTA SUOMUSSALMEN KUNTA TAIPALSAAREN KUNTA TOIVAKAN KUNTA TUUSULAN KUNTA VALKEAKOSKEN KAUPUNKI VALKEALAN KUNTA VANTAAN KAUPUNKI VIHDIN KUNTA VIITASAAREN KAUPUNKI VIROLAHDEN KUNTA YLI-IIN KUNTA ANTTILAN KOULU ELEVKÅREN VID KÄLLHAGENS SKOLA HARJUN YLÄASTE HAUKILAHDEN LUKIO HUUTJÄRVEN KOULU JEESIÖNRANNAN KOULUN 6B JUUPAJOEN KOULUKESKUS KARAKALLION KOULU KESKUSKOULU LIEKSA KILONPUISTON KOULU KORSON KOULU KOTIMÄEN KOULUN OPPILASKUNTA KURIKAN LUKIO MERIKARVIAN LUKIO MERIKARVIAN YLÄASTE MERIKOSKEN LUKION OPPILASKUNTA MERILUODON KOULUN OPPILASKUNTA MERITALON KOULU NILSIÄN YHTENÄISKOULU OULUNKYLÄN LUKION OPPILASKUNTA OULUNSALON YLÄASTE SOTUNGIN LUKION OPPILASKUNTA SYLVÄÄN KOULU / VAMMALAN KAUPUNKI TOIVALAN YLÄASTE TOPELIUS GYMNASIET UIMAHARJUN KOULUN OPPILASKUNTA VAMMASKOSKEN KOULU/MUISTOLAN KOULU VANTAAN KAUPUNKI/VIERUMÄEN KOULU VILPPULAN YHTEISKOULU VIMPELIN LUKIO 14

15