Sosiaaliturvaoikeudet Kreikassa
Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langid=en&catid=815 Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu 2012 2
SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 5 Rahoitus... 6 II luku: Terveydenhoito... 8 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 8 Mitä järjestelmä kattaa?... 8 Hoidon saaminen... 9 III luku: Sairausetuudet...11 Sairausetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...11 Sairauspäivärahan saaminen...12 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...13 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...13 Mitä järjestelmä kattaa?...13 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...14 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...15 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...15 Mitä järjestelmä kattaa?...16 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...17 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...18 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...18 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Vanhuusetuuksien saaminen...20 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...21 Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi...21 Mitä järjestelmä kattaa?...22 Perhe-eläke-etuuksien saaminen...23 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...24 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...24 Mitä järjestelmä kattaa?...24 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...25 IX luku: Perhe-etuudet...26 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...26 Mitä järjestelmä kattaa?...26 Perhe-etuuksien saaminen...27 X luku: Työttömyys...28 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset...28 Mitä järjestelmä kattaa?...28 Työttömyysetuuksien saaminen...29 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...30 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...30 Mitä järjestelmä kattaa?...30 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...30 XII luku: Pitkäaikaishoito...31 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...31 Mitä järjestelmä kattaa?...31 Pitkäaikaishoidon saaminen...31 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...33 Heinäkuu 2012 3
I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Kreikassa työskentelevällä henkilöllä on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin samoin edellytyksin kuin kreikkalaisilla työntekijöillä. Työntekijän Kreikassa asuvilla perheenjäsenillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin kreikkalaisen työntekijän perheenjäsenillä. Kaikkiin vakuutuslaitoksiin ei sovelleta samaa lainsäädäntöä. Näin ollen sosiaaliturvaetuudet, oikeuksien saavuttamista koskevat ehdot sekä vaadittavat asiapaperit vaihtelevat laitoksesta riippuen. Sosiaalivakuutuslaitos eli palkansaajien yleinen vakuutuskassa, josta käytetään lyhennettä IKA-ETAM, on kuitenkin maan suurin työntekijöiden sosiaaliturvalaitos. Suurin osa väestöstä on vakuutettuna tässä kassassa. Tässä oppaassa keskitytään sen tarjoamaan sosiaaliturvaan. IKA-ETAM-kassassa ovat vakuutettuina yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, joilla on yksityisoikeudellinen työsopimus ja jotka eivät kuulu johonkin muuhun yleiseen vakuutusjärjestelmään. IKA-ETAM maksaa rahallisia sairaus- ja äitiysetuuksia sekä eläkkeitä. Työttömyys- ja perhe-etuuksia hallinnoi työvoimaviranomainen (OAED): IKA-ETAM perii työttömyysvakuutusmaksut OAED:n puolesta ja maksaa ne sitten tälle. Jos henkilön harjoittama ammatti kuuluu jonkin toisen vakuutuslaitoksen piiriin, hänen kannattaa pyytää tietoja kyseiseltä laitokselta. Suurimpien vakuutus- ja eläkelaitosten yhteystiedot ovat tämän oppaan hyödyllisiä osoitteita ja Internet-osotteita sisältävässä osassa. Myös IKA-ETAMin paikallistoimisto voi kertoa, mihin vakuutusjärjestelmään kuulut. Liittyminen IKA-ETAMiin IKA-ETAMin toimivaltaan kuuluvilla aloilla uusien työntekijöiden on rekisteröidyttävä järjestelmään asuinpaikkansa IKA-ETAMin paikallistoimistossa. Jatkossa myös kaikista henkilötietoja koskevista muutoksista on ilmoitettava välittömästi. Työntekijän on toimitettava työnantajalleen jäljennös rekisteröitymistodistuksesta. Todistus osoittaa, että työntekijä on vakuutettu ja että hänelle on näin ollen myönnetty IKA-ETAMin rekisteristä vakuutusnumero. Vakuutustiedot ilmoitetaan määräaikaisessa analyyttisessä ilmoituksessa (A.P.D.), jonka työnantaja laatii ja toimittaa IKA-ETAMille tiettyinä määräpäivinä. Sähköisestä sosiaaliturvaotteesta käy ilmi asianomaisen henkilön vakuutushistoria (työpäivien määrä sekä muut vakuutustiedot). Kun A.P.D:n tiedot on käsitelty, henkilökohtainen sosiaaliturvaote päivitetään. Työnantajalle toimitetaan puolen vuoden välein uusi versio, joka hänen on välitettävä työntekijälle. Kun kaikki vakuutetun osoitetiedot on saatu päivitettyä IKA-ETAMin sähköiseen arkistoon, ote lähetetään suoraan asianomaisen henkilön kotiosoitteeseen. Itsenäisten ammatinharjoittajien on tarvittaessa ilmoittauduttava itse jäseniksi vastaavaan ammattiliittoon tai kauppakamariin (esim. Ateenan asianajajaliitto, tekniikan alan kauppakamari) ja ilmoittauduttava valtion tuloviranomaiselle (Δημόσια Οικονομική Υπηρεσία, Δ.Ο.Υ.) sekä ilmoittauduttava sitten asianomaiseen sosiaaliturvalaitokseen. Heinäkuu 2012 4
Sosiaaliturvamaksut Vakuutettuja riskejä sekä niitä koskevia IKA-ETAMiin kuuluville henkilöille maksettavia etuuksia säännellään säädöskokonaisuudella. Sen eri säännöksiä sovelletaan sen mukaan, milloin henkilö on liittynyt järjestelmään. Vuonna 1992 hyväksytyn ja edelleen voimassa olevan erittelyn mukaan työntekijät jaotellaan kahteen kategoriaan: työntekijöihin, jotka ovat liittyneet sosiaaliturvajärjestelmään ennen 31. joulukuuta 1992, ja työntekijöihin, jotka ovat liittyneet järjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen. Vakuutuksen kattavuus ja oikeudet etuuksiin ovat näissä kategorioissa erilaiset. Myös etuuksien suuruus vaihtelee. Vuodesta 2011 käytössä on ollut kaikkia (työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia) koskevat yhdenmukaistetut eläke-ehdot Sekä työntekijä että työnantaja maksavat sosiaaliturvamaksuja (työntekijän ja työnantajan osuudet) vanhuuden, työkvyttömyyden, kuleman, työtapaturmien ja ammattitautien, sairauden, äitiysvapaan ja työttömyyden varalta. Työntekijän osuus on tietty prosenttiosuus työntekijän bruttopalkasta. Työnantaja pidättää osuuden palkanmaksun yhteydessä tai korkeintaan kaksi kuukautta sen jälkeen. Myös työnantajan osuus vastaa tiettyä prosenttiosuutta työntekijän bruttopalkasta, ja työnantaja maksaa sen työntekijän bruttopalkan lisäksi. Työnantaja maksaa maksut (sekä työntekijän että työnantajan osuuden) IKA-ETAMille määrätyn ajan kuluessa. Sairausajan etuuden maksetaan maksetaan kaiksita sosiaalivakutusrahastoista EOPYY:lle. Muutoksenhaku Jos työntekijä on tyytymätön IKA-ETAMin toimiston tekemään päätökseen, hän voi valittaa siitä asuinpaikkansa IKA-ETAMin paikalliselle hallintokomitealle (TDE.) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Eläkkeitä koskevista päätöksistä on valitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Jos työntekijä ei ole tyytyväinen paikallisen hallintokomitean päätökseen, hän voi hakea muutosta toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Sosiaaliturvan järjestäminen Useimmat sosiaaliturvalaitokset toimivat työ-, sosiaali- ja hyvinvointiministeriön alaisuudessa ja valvonnassa. Viranomaiset puuttuvat mahdollisiin petoksiin yleisen edun turvaamiseksi ja valvovat, että sosiaaliturvalaitokset (vakuutuskassat) soveltavat lainsäädäntöä ja määräyksiä oikein. Kaikkia edellä mainittuja sosiaaliturvalaitoksia johtavat hallintokomiteat, joissa on vakuutettujen, eläkkeensaajien, työnantajien ja valtion edustajia. Tärkein vakuutuslaitos on sosiaaliturvalaitos (IKA-ETAM, Ιδρυμα Κοινωνικων Ασφαλισεων-Ενιαιο Ταμειο Ασφαλισης Μισθωτων), jossa suurin osa palkansaajista on vakuutettuna. Maanviljelijät kuuluvat maataloustyöntekijöiden vakuutusjärjestelmään (OGA, maanviljelijöiden vakuutuskassa, Οργανισμος Γεωργικων Ασφαλισεων). Itsenäiset ammatinharjoittajat, kuten käsityöläiset, liikemiehet, hotellinomistajat, kuljettajat ja matkanjärjestäjät, kuuluvat itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutuskassaan (OAEE, Οργανισμος Ασφαλισης Ελευθερων Επαγγελματιων). Vapaiden ammattien harjoittajien vakuutuskassa (ETAA, Ενιαιο Ταμειο Ανεξαρτητα Heinäkuu 2012 5
Απασχολουμενων) on terveysalan ammattilaisten, lakimiesten ja insinöörien vakuutuskassa. Tiedotusvälineiden työntekijät (eli lehden tekemisen parissa työskentelevät työntekijät, lehtikuvaajat, päätoimittajat ja toimittajat sekä muut tiedotusvälineiden työntekijät) kuuluvat tiedotusvälineiden vakuutuskassaan (ETAP-MME, Ενιαιο Ταμειο Ασφαλισης Προσωπικου Μεσων Μαζικης Ενημερωσης). Merimiehet kuuluvat merimiesten sosiaalivakuutuskassaan (NAT, Ναυτικό Απομαχικό Ταμείο). Valtion virkamiehet kuuluvat yleislaskentavirastoon (GLK, Γενικό Λογιστήριο του Κράτους), joka toimii valtiovarainmimisteriön alaisuudessa. Tammikuusta 2011 alkaen julkisella sektorilla työskentelevät kuuluvat IKA-ETAM-sosiaaliturvalaitoksen alaisuuteen. Lisävakuutuksen (lisävakuutus ja kertakorvaukset) varalle on olemassa myös sektoreita ja osa-alueita, jotka toimivat joko päävakuutusrahaston alaisina tai erillisinä rahastoina. Lisäksi on olemassa 2. pilarin lisävakuutusjärjestelmä, johon kuuluu yhdeksän ammattivakuutusrrahastoa. Kuhunkin vakuutuslaitokseen sovelletaan eri lakia. Joissakin tapauksissa etuudet, niiden myöntämisen ehdot ja niiden myöntämiseen liittyvät muodollisuudet eroavat vakuutuslaitoksesta riippuen. Erot ovat kaventuneet huomattavasti lakien 2084/1992, 3655/2008, 3863/2010 ja 3918/2011 myötä. Nämä lait sisältävät eläkesäännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan ehtoja. Nämä lait syntyivät valtion virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinaosapuolten pitkän, maan sosiaaliturvajärjestelmää koskevan työmarkkinavuoropuhelun tuloksena. Edellä mainitun lainsäädännön yleisenä tavoitteena on toteuttaa uudistus, jolla taataan järjestelmän sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä keskittymällä sosiaaliturvan julkisen, yleisen ja pakollisen luonteen ja jakojärjestelmän säilyttämiseen. Sosiaaliturvalaitosten eläkekassojen rahoituksen turvaamiseksi tulevaisuudessa (vuodesta 2019 eteenpäin) ja sukupolvien välisen yhteisvastuun ja suojelun edistämiseksi on perustettu sukupolvien välisen yhteisvastuun vakuutuskassa (AKAGE, Ασφαλιστικο Κεφαλαιο Αλληλεγγύης Γενεών), johon on maksettu varoja tammikuun 1. päivästä 2009 lähtien. Työvoimaviranomainen (OAED) vastaa työttömyysvakuutuksesta ja perhe-etuuksista. OAED:n vakuutusmaksut kerää kuitenkin IKA-ETAM, OAEE ja ETAP-MME. Lopuksi EOPYY (Terveyspalveluiden kansallinen organisaatio) huolehtii sairausajan etuuksista ja toimii 1. tammikuuta 2012 alkaen sekä terveysministeriön että työvoima-, sosiaaliturva- ja hyvinvointiministeriön alaisuudessa. Vakuutettujen rahaetuuksista sairauden aikana huolehtivat päävakuutuksesta vastaavat rahastot. Rahoitus Sosiaaliturvajärjestelmä perustuu kolmen rahoittajan periaatteeseen (työntekijä, työnantaja ja valtio), ja sosiaalivakuutuslaitokset saavat valtiolta vuotuisia tukia. Heinäkuu 2012 6
Vuonna 1975 säädetyssä Kreikan perustuslaissa, jota tarkistettiin vuonna 2001, vahvistetaan hyvinvointivaltion periaate kattavan sosiaaliturvan takaavilla säännöksillä. Erityisesti sosiaaliturvaa koskevan 22 pykälän 5 momentissa säädetään valtion velvollisuudesta tarjota työntekijöille (toisen palveluksessa oleville ja itsenäisille ammatinharjoittajille) sosiaaliturva. Sosiaaliturvajärjestelmän toiminnasta vastaavat omaa määräysvaltaa käyttävät sosiaaliturvalaitokset, ja järjestelmä kattaa työssäkäyvän väestön koko maassa. Se perustuu kolmeen pilariin: pakolliseen perus- ja lisävakuutusjärjestelmään, josta huolehtivat vakuutuskassat joka perustuu tyypillisesti tulorahoitukseen (jakojärjestelmäperiaatteeseen) vapaaehtoisiin ammatillisiin lisäjärjestelmiin, jotka ovat rahastoeläkejärjestelmiä, joista huolehtivat vakuutuskassat vapaaehtoisiin yksityisiin vakuutuksiin, jotka ovat lukuisten yksityisten vakuutusyhtiöiden tarjoamia rahastojärjestelmiä. Heinäkuu 2012 7
II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset EOPYY myöntää luontoisetuuksia seuraaville ryhmille: IKA-ETAM-järjestelmään kuuluville työntekijöille, valtion ja kuntien työntekijöille, maanviljelijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille, merimiehille ja julkisista palveluista vastaavien yirtysten työntekijöille yllä oleviin ryhmiin kuuluville eläkkeensaajille, eli kaikille työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-eläkettä saaville henkilöille erityiskassoista eläkettä saaville henkilöille, jotka ovat ovat työssäoloaikanaan maksaneet sairausvakuutusmaksuja IKA-ETAMiin vakuutettujen ja eläkkeensaajien huollettavana oleville henkilöille, jos näillä ei ole itsellään välitöntä oikeutta sosiaaliturvaetuuksiin työttömyyskorvauksia saaville työttömille sekä tietyille työttömien ryhmille, joihin sovelletaan erityisiä määräyksiä. Huollettaviksi katsotaan puoliso, joka ei ole töissä lapset lainmukaisesta sukulaisuussuhteesta riippumatta 18 vuoden ikään saakka 24 vuoden ikään saakka, jos kyseessä on työtön opiskelijoille kahden vuoden ajan opintojen päätyttyä tai korkeintaan 26 vuoden ikään saakka, riippuen siitä, kumpi ehto täyttyy ensin vanhemmat (tietyin edellytyksin) täysorvot, lapsenlapset sekä veljet ja sisaret eronnut puoliso (tietyin edellytyksin). Lisäksi luontoisetuuksien saamiseksi on täytettävä tietyt ehdot. Henkilön on täytynyt olla töissä vähintään 50 päivää sairauden alkamispäivää edeltävän kalenterivuoden aikana tai alkamispäivää edeltävien 15 kuukauden aikana. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseisen ajanjakson viimeisten kolmen kuukauden aikana tehtyjä työpäiviä ei oteta huomioon. Yksi työpäivä vastaa yhtä vakuutuspäivää. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Luontoismuotoisten sairausvakuutusetuuksien määrittämisessä otetaan huomioon kaudet, joiden aikana työntekijä on saanut sairaus- tai työttömyyskorvausta. Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan joissakin tapauksissa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei säädetäkään kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa tällaisessa tapauksessa noudatettavista muodollisuuksista. Mitä järjestelmä kattaa? Vakuutetulla on oikeus seuraaviin luontoismuotoisiin sairausvakuutusetuuksiin: sairaanhoito laboratoriotutkimukset / kliiniset tutkimukset hammashoito Heinäkuu 2012 8
lääkehoito sairaalahoito lisähoito (terapia, ortopediset välineet, silmälasit, kuulolaitteet, proteesit jne.) terveyskylpylähoidot ja -hoitokuurit avustus ilmahoitoa varten. Jos vakuutettu täyttää laissa säädetyt edellytykset, luontoismuotoiset etuudet myönnetään koko siltä kaudelta, jonka ajan vakuutetulla on oikeus etuuksiin. Etuuskausi mainitaan terveyskortissa. Jos sairaus jatkuu etuuskauden päättymisen jälkeen, henkilön oikeus saada hoitoa jatkuu toipumiseen saakka (jälkihoito). Vakuutetun oma osuus hoitokustannuksista määritetään EOPYYn säännöstössä. Se ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla yli 25 prosenttia (esimerkiksi lääkkeiden tai proteesien osalta). Vakuutetulla on oikeus sairaalahoitoon julkisessa sairaalassa, tai vakuutuslaitoksen nimeämällä rekisteröidyllä klinikalla. Hätätilanteissa sallitaan sairaalahoito muissa kuin sopimuksen tehneissä sairaaloissa. EOPYYn paikallistoimisto antaa lisätietoa erilaisista luontoisetuuksista sekä vakuutetun osuudesta hoitokuluista. Hoidon saaminen Terveydenhuoltopalveluja voi saada julkisista sairaaloista ja rekisteröidyiltä yksityisklinikoilta. Kaupunkialueilla vakuutetut valitsevat luettelosta perhelääkärin. Maaseutualueilla valintaa ei voi tehdä vapaasti, vaan vakuutetut menevät paikallisen vakuutuslaitoksen lääkärille. He pääsevät erikoislääkärille sosiaalivakuutuslaitoksen alueellisessa laitoksessa ajanvarauksella jonotuslistan mukaisesti. Kiireisissä tapauksissa he voivat käydä myös yksityisellä erikoislääkärillä. Tässä tapauksessa kustannuksista vastaa EOPYYn vakuuttama henkilö. Terveydenhuoltopalveluista ei tarvitse maksaa palvelun suorittamispaikassa. Yksityiset erikoislääkärit kuitenkin edellyttävät, että vakuutettu maksaa palkkiosta ennakkoa. Sosiaalivakuutuslaitos, lukuun ottamatta EOPYYtä, maksaa vakuutetulle korvausta hallituksen vahvistaman määrän (valtion vahvistama palkkio). Henkilökohtainen terveyskortti osoittaa, että henkilö on välittömästi vakuutettu ja hänellä on välitön oikeus luontoismuotoisiin tai rahamääräisiin sairausvakuutusetuuksiin. Perhekohtainen terveyskortti annetaan vakuutetun perheenjäsenille. Henkilökohtaisen terveyskortin saaminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään 50 vakuutuspäivää edellisen kalenterivuoden tai viimeisten 15 kuukauden ajalta. Jos laskenta suoritetaan viimeisten 15 kuukauden ajalta, viimeisiä kolmea kuukautta ei oteta huomioon. Henkilökohtainen terveyskortti myönnetään niille, jotka ovat välittömästi vakuutettuja, eli työntekijöille ja vanhuustai työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöille, sekä sellaisille muissa vakuutuslaitoksissa vakuutetuille, jotka ovat EOPYYn luontoismuotoisten sairausvakuutusetuuksien piirissä (eli esimerkiksi OAEEn eläkkeensaajille). Perhekohtainen terveyskortti annetaan vakuutetulle hänen perheenjäseniään varten edellyttäen, etteivät nämä ole töissä (eli heillä ei ole välitöntä oikeutta etuuksiin). Perhekohtainen kortti voidaan myöntää myös välittömästi vakuutetun leskelle tai lapsille, sekä sairausvakuutuksen osalta muiden kassojen eläkkeensaajille, jotka ovat EOPYYn vakuutuksen piirissä. Syyskuussa kaikille terveyskortin uudistamista koskevat ehdot täyttäville vakuutetuille IKA-ETAM lähettää vakuutustarran. Tarra lähetetään vakuutetuille lokakuun aikana, ja se liimataan terveyskorttiin. Sama menettely toistetaan joulukuussa, jotta järjestelmä kattaisi myös ne henkilöt, jotka täyttävät Heinäkuu 2012 9
ehdot syys-joulukuun aikana. Henkilökohtaisen terveyskortin hyväksymiseksi on käytävä EOPYYn alaisuudessa toimivassa sosiaaliturvaorganisaatiossa (IKA-ETAM). Heinäkuu 2012 10
III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Työssäkäyvällä vakuutetulla on oikeus sairauskorvauksiin siinä tapauksessa, että hänet katsotaan joko fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi työkyvyttömäksi ja hän on poissa töistä yli kolme päivää. Vakuutettu voi saada korvausta sitä kauemmin, mitä kauemmin hän on maksanut vakuutusmaksuja. Hänen on kuitenkin täytynyt olla vakuutettuna vähintään 120 päivää edellisen kalenterivuoden aikana (100 päivää, jos vakuutettu työskentelee rakennusalalla) tai 12 ensimmäistä kuukautta sairastumista edeltäneiden 15 kuukauden aikana (etuuden kesto: 182 päivää yhtä tai useampaa sairautta kohden yhden vuoden aikana) 300 päivää, jos hän on maksanut vakuutusmaksuja kahden vuoden ajan, tai 27 kuukautta sairastumista edeltäneistä 30 kuukaudesta (etuuden kesto: 360 päivää samaa sairautta kohden yhden vuoden aikana) 1 500 vakuutuspäivää, joista 600 päivää viiden viimeisen samasta sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden aikana (etuuden kesto: 720 päivää) 4 500 vakuutuspäivää ennen sairautta koskevan ilmoituksen tekemistä. Ellei 1 500 tai 4 500 päivää koskeva vaatimus täyty, potilaalle voidaan maksaa hänen iästään ja hänelle kertyneestä vakuutusajasta riippuen korvausta 720 päivää. Työpäiväksi katsotaan työssäolopäivä tai vakuutuspäivä. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Sitä vastoin rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia määritettäessä vakuutuspäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut työttömyyskorvausta. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa enintään 25 sairauspäivärahapäivää. Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan joissakin tapauksissa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei säädetä kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa tällaisessa tapauksessa noudatettavista muodollisuuksista. Mitä järjestelmä kattaa? Etuuksien määrä Sairauspäivärahan laskennassa sovelletaan sitä palkkaluokkaa, johon vakuutetun katsotaan kuuluvan edellisen kalenterivuoden 30 viimeiseltä työpäivältä saamiensa keskiansioiden perusteella. Sairauspäivärahan perusosa on 50 prosenttia sen palkkaluokan viitepalkasta, johon vakuutettu kuuluu. Tähän lisätään 10 prosentin korotus jokaista henkilön huollettavana olevaa perheenjäsentä kohti. Kokonaissumma ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 70 prosenttia viitepalkasta eikä suurempi kuin kahdeksannessa palkkaluokassa sovellettava viitepalkka. Jos henkilö saa sairaalahoitoa, korvaus pienenee 2/3, ellei hänellä ole huollettavia. Ensimmäisten 15 päivän ajan sairausetuuden ja huollettavista (enintään neljästä huollettavasta) maksettavan lisän kokonaiskatto on 15,99 euroa päivässä. 15 päivän jälkeen etuuden ja huollettavista (enintään neljästä huollettavasta) maksettavien lisien kokonaiskatto on 29,39 euroa päivässä. Heinäkuu 2012 11
Etuuksien kesto Sairauspäivärahaa aletaan maksaa neljäntenä päivänä lukien siitä päivästä, jona sairautta koskeva ilmoitus on tehty tai jona IKA-ETAMin valtuuttama sairaanhoitoyksikkö on todennut sairauden. Jos vakuutettu todetaan uudelleen työkyvyttömäksi saman kalenterivuoden aikana joko saman tai eri sairauden vuoksi, sairauspäivärahaa maksetaan ensimmäisestä päivästä alkaen. Jos vakuutettu on liittynyt järjestelmään vapaaehtoisesti tai kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja (esimerkiksi rakennustyöntekijä), sairauspäivärahaa aletaan maksaa 11. päivänä sairauden alkamisesta. Sairauspäivärahaa maksetaan jokaiselta viikonpäivältä 182 päivän ajan saman kalenterivuoden aikana saman tai eri sairauden takia 360 päivän ajan saman sairauden takia, jos vakuutetun vakuutuskausi ylittää 300 päivää kahden edeltävän vuoden tai 30 viimeisen kuukauden ajalta lukuun ottamatta viimeisiä kolmea kuukautta jälkimmäisessä tapauksessa 720 päivän ajan, jos vakuutetun vakuutuskausi on 1 500 päivää ja niistä 600 päivää on kertynyt viimeisten viiden vuoden ajalta, tai jos sairauden alkamista edeltävä vakuutuskausi on 4 500 päivää tai 300 4 200 päivää vakuutetun iästä riippuen. Sairauspäivärahan saaminen Saadakseen sairauspäivärahaa vakuutetun on toimitettava seuraavat asiakirjat: henkilökohtainen sosiaaliturvaote terveyskortti (sekä henkilö- että perhekohtainen) työnantajan selvitys työn keskeytymisen kestosta IKA-ETAMin valtuuttaman lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä. Heinäkuu 2012 12
IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Äitiyspäivärahan myöntäminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään 200 vakuutuspäivää synnytystä edeltävien kahden vuoden aikana. Lisäksi henkilön on oltava lopettanut työnteon. Yksi työpäivä vastaa yhtä vakuutuspäivää. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Työpäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut työttömyyskorvausta. Sitä vastoin rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia määritettäessä vakuutuspäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut työttömyyskorvausta. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa enintään 25 sairauspäivärahapäivää. Toisessa EU:n jäsenvaltiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan tarvittaessa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei säädetäkään kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa tällaisessa tilanteessa noudatettavista muodollisuuksista. Mitä järjestelmä kattaa? Lapsen syntymän johdosta myönnetään seuraavat äitiysetuudet: synnytysetuus muissa kuin sopimussairaaloissa/klinikoilla synnytykseen liittyvän hoidon kustannuksista (luontoisetuus) EOPYYltä äitiyspäiväraha (raskaus- ja äitiysloma-ajalta) (rahallinen etuus) IKA-ETAMilta erityisäitiysraha EOPYYltä vain EOPYYhyn rekisteröitymättömillä yksityisklinikoilla tapahtuvaa hoitoa varten erityinen äitiysloma. Synnytysetuus Synnytykseen liittyvän hoidon kustannuksiin naiset, jotka ovat välittömästi vakuutettuja, eläkkeensaajia tai välittömästi vakuutettujen tai eläkkeensaajien puolisoita, saavat synnytysrahaa EOPYYhyn rekisteröitymättömillä yksityisklinikoilla tapahtuvaa hoitoa varten. Kyseessä on kiinteämääräinen summa, joka on suuruudeltaan 900 euroa. Synnytysrahan saaminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään 50 vakuutuspäivää edelliseltä kalenterivuodelta tai viimeisten 15 kuukauden ajalta lukuun ottamatta kolmea viimeistä kuukautta. Äitiyspäiväraha Äitiyspäivärahaa aletaan maksaa 56 päivää ennen synnytyksen laskettua aikaa ja sitä maksetaan 63 päivän ajan synnytyksen jälkeen sillä edellytyksellä, ettei henkilö ole töissä. Äitiyspäiväraha (jota maksetaan raskausajalta sekä synnytyksen jälkeiseltä ajalta) vastaa asianomaisen henkilön palkkaa. Erityisäitiyspäiväraha Raskaana olevat, juuri synnyttäneet ja imettävät naiset, joiden työ vaarantaa tiettyjen erityisolosuhteiden vuoksi heidän oman terveytensä tai lapsen terveyden, ovat Heinäkuu 2012 13
oikeutettuja erityisäitiyspäivärahaan, jos työnantaja ei teknisestä tai objektiivisesta syystä voi siirtää heitä toisiin työtehtäviin. Erityisäitiyspäivärahan saaminen edellyttää, että vakuutetulle on kertynyt sosiaaliturvajärjestelmässä vähintään 200 työpäivää niiden kahden vuoden aikana, jotka edeltävät työskentelyn keskeyttämispäivää. Erityisäitiyspäiväraha vastaa suuruudeltaan sairauspäivärahaa, mutta siihen ei sovelleta enimmäismäärää koskevia rajoituksia (viitepalkkana 8. palkkaluokan palkka), ja sen maksavat työnantaja ja sosiaaliturvalaitos. Erityinen äitiysloma Tämä loma pidetään normaalin äitiysloman jälkeen tai sellaisen jakson jälkeen, jonka aikana työntekijä tekee vähemmän työtunteja. Sen kesto on enintään kuusi kuukautta. Loman aikana OAED maksaa vakuutetulle kuukausittain minimipalkkaa vastaavan summan sekä osan lomakorvauksista. Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Lomakkeita saa IKA-ETAMin paikallistoimistosta. Synnytysrahaa haettaessa on esitettävä henkilö- tai perhekohtainen terveyskortti sekä lapsen syntymätodistus. Äitiyspäivärahaa saadakseen henkilön on toimitettava seuraavat asiakirjat: henkilökohtainen sosiaaliturvaote henkilökohtainen terveyskortti perhekohtainen terveyskortti huollettavien perheenjäsenten johdosta maksettavien korotusten laskemiseksi IKA-ETAMin valtuuttaman synnytyslääkärin/gynekologin todistus synnytyksen lasketusta ajasta työnantajan todistus työnteon lopettamisesta lapsen syntymätodistus (lapsen synnyttyä synnytyksen jälkeiseltä ajalta maksettavaa äitiyspäivärahaa varten). Ensimmäisen työvuoden aikana työnantaja jatkaa palkanmaksua naiselle 15 päivän ajan tämän äitiysloman aikana, jos naiselle on kertynyt vähintään kymmenen työpäivää. Jos naiselle on kertynyt vähintään yksi työvuosi, työnantaja jatkaa palkanmaksua yhden kuukauden ajan naisen äitiysloman aikana. Työnantaja voi vähentää palkasta määrät, jotka nainen saa vakuutuskassastaan samalta ajalta. Erityisäitiysrahan maksaa työvoimaviranomainen (OAED). OAED hyvittää myös vanhuuseläke-, sairaus ja lisäeläkemaksut tältä ajalta. Heinäkuu 2012 14
Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Etuudet Terveysministeriö on perustanut 10 raha-avustusohjelmaa, jotka koskevat seuraavia työkyvyttömiä ryhmiä: Sokeat Kuurot Vakavasti henkisesti jälkeenjääneet Talassemiaa sairastavat Hemofilia- ja AIDS-potilaat Vaikeavammaiset CP-vammaiset Alaraaja- tai neliraajahalvaantuneet ja amputoidut Lepraa sairastavat Kuljetusetuuden saajat. Nämä etuudet myönnetään sosiaaliavustusmekanismien välityksellä, ja ne on tarkoitettu työkyvyttömille Ne ovat maksuihin perustumattomia etuuksia, jotka rahoitetaan kunnallisista varoista ja myönnetään tulokriteereistä riippumatta. Edunsaajille asetetut ehdot vaihtelevat ohjelmakohtaisesti, ja ne käsittävät lähinnä sosiaalivakuutusstatusta ja muiden työkyvyttömyysetuuksien saamista koskevia kriteereitä. Työkyvyttömyyseläke Muun sairauden kuin ammattitaudin perusteella myönnettävä työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että Työkyvyttömyyden arviointikeskus (KEPA) on arvioinut vakuutetun työkyvyn alentuneen vähintään 50 prosenttia; vakuutettu on ollut vakuutettuna vaadittavan vähimmäisajan. Toisessa EU:n jäsenvaltiossa kertyneet vakuutuskaudet lisätään Kreikassa kertyneisiin vakuutuskausiin, ja ne on ilmoitettava eläkehakemuksessa. Henkilö on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän täyttää edellä esitetyt yleiset ehdot. Lisäksi hänelle on täytynyt kertyä IKA-ETAMissa vähintään 4 500 vakuutuspäivää 1 500 vakuutuspäivää, jos näistä vähintään 600 on kertynyt työkyvyttömyyden toteamista edeltäviltä viideltä vuodelta 300 vakuutuspäivää, jos kyseinen henkilö on alle 21-vuotias. (Tämä luku nousee asteittain 4 200:aan siten, että lukuun lisätään vuosittain 120 päivää henkilön täytettyä 21 vuotta; vaadittavien 300 päivän on kuitenkin täytynyt kertyä työkyvyttömyyden havaitsemista edeltäviltä viideltä vuodelta.) Heinäkuu 2012 15
Työtapaturman vuoksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdasta riippumatta vakuutetulle, joka on arvioitu vähintään 50-prosenttisesti työkyvyttömäksi ja jolle on kertynyt IKA-ETAMiin liityttyään vähintään yksi työpäivä. Muusta syystä kuin työtapaturman takia myönnettävä työkyvyttömyyseläke Eläke voidaan myöntää vakuutetulle, joka täyttää edellä esitetyt yleiset ehdot ja jolle on kertynyt IKA-ETAMin jäsenenä puolet niistä työpäivistä, joita tavanomaisen sairauden vuoksi myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdan huomioon ottaen. Ammattitaudin vuoksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke Eläke myönnetään sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdasta riippumatta henkilöille, jotka täyttävät edellä mainitut yleiset ehdot ja joille on jo kertynyt IKA- ETAMin kyseistä ammattitautia koskevien sairausvakuutusmääräysten vaatima vähimmäisvakuutusaika. Mitä järjestelmä kattaa? Etuudet Terveysministeriö myöntää työkyvyttömyydestä seuraavia etuuksia, jotka maksetaan kahden kuukauden välein: Sokeus: 362 euroa tai 697 euroa (riippuu alakategoriasta) Kuurous: 362 euroa Vakava henkinen jälkeenjääneisyys: 527 euroa Talassemia: 362 euroa Hemofilia, AIDS: 697 euroa Vaikeavammaisuus: 313 euroa CP-vamma: 697 euroa Alaraaja- tai neliraajahalvaus, amputointi (vakuutetut ja vakuuttamattomat henkilöt): 771 euroa Lepra: 362 tai 697 euroa (riippuu alakategoriasta) Kuljetusetuus: 165 euroa Työkyvyttömyyseläke Täysin sokeat ja tietyistä sairauksista kärsivät vakuutetut, joille on kertynyt vakuutusaikaa 4 050 päivää, saavat 10 500:aa työpäivää vastaavan eläkkeen ikäänsä katsomatta. Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa otetaan huomioon työkyvyttömyysaste, työkyvyttömyyden syy sekä eläkehakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden palkka. Vakuutetulla on oikeus Heinäkuu 2012 16
täyteen eläkkeeseen, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on yli 80 prosenttia 75 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on 67 79,9 prosenttia, mutta tässäkin tapauksessa täyteen eläkkeeseen, jos hän on työskennellyt yli 6 000 päivää tai jos työkyvyttömyys johtuu psyykkisestä sairaudesta 50 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on 50 66,9 prosenttia, mutta tässäkin tapauksessa 75 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hän on työskennellyt yli 6 000 päivää tai jos työkyvyttömyys johtuu psyykkisestä sairaudesta. Työkyvyttömyyseläke muuttuu tietyin edellytyksin pysyväksi, jolloin henkilön ei tarvitse läpikäydä tarkastuksia työkyvyttömyyden arviointikeskuksessa (KEPA). Lisätietoja saa paikallisesta IKA-ETAMin toimistosta. Tämä etuus on mahdollista yhdistää muihin eläkkeisiin tai ilmoitettuihin tuloihin, kunhan eläkkeiden kokonaismäärä ei ylitä 3 680 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on täysin työkyvytön, kolmannen osapuolen antamaa hoitoa varten maksetaan lisäeläkettä enintään 660,80 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Etuudet Lisätietoja kustakin ohjelmasta sekä vaadituista asiakirjoista saa oman kuntansa sosiaalipalveluista, jotka vastaavat edellä mainittujen raha-avustusohjelmien täytäntöönpanosta. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan tulee toimittaa seuraavat asiapaperit IKA-ETAMin paikallistoimistoon: työkyvyttömyyseläkehakemus, jota varten tarkoitettuja kaavakkeita saa IKA- ETAMilta kaikki vakuutusasiakirjat (henkilökohtaiset sosiaaliturvaotteet, vakuutuskortti ja vakuutuskassan jäsenkortti, vakuutuskirjat jne.) työnantajan todistus työskentelykaudesta, työskentelyn keskeytymisestä tai työskentelyn jatkumisesta valokopio henkilöllisyystodistuksesta valokopio veroviranomaisten antamasta verotustodistuksesta perhesuhteita koskevat todistukset (vihkitodistukset sekä lasten syntymätodistukset) opiskelevia tai työhön kykenemättömiä lapsia koskevat todistukset kaikki työkyvyttömyyshakemusta tukevat terveystiedot. Heinäkuu 2012 17
Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Vanhuuseläkkeen myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on saavuttanut tietyn iän ja että hänelle on kertynyt tietty määrä työpäiviä. Tärkeimmät edellytykset täyden vanhuuseläkkeen saamiseksi ovat seuraavat: Täysi eläke: vähintään 4 500 vakuutuspäivää 65 ikävuoteen mennessä miehillä (naisilla ikäraja on 60 vuotta, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 65 vuotta vuonna 2015). Alennettu eläke: vähintään 4 500 vakuutuspäivää 60 ikävuoteen mennessä miehillä, kun henkilö on ansainnut 100 vakuutuspäivää vuodessa eläkkeelle siirtymistä edeltävinä viitenä vuotena (naisilla ikäraja on 55, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 60 vuonna 2015). Eläke raskaissa ja epäterveellisissä ammateissa: 60 vuoden iässä miehille, vähintään 4 500 vakuutuspäivää, mukaan lukien 3 600 raskaassa ja epäterveellisessä ammatissa ja 1 000 päivää 13 vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä tai eläkkeen hakemista (naisilla ikäraja on 55, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 60 vuonna 2015). Täysi eläke täysillä eläkemaksuilla: 10 500 vakuutuspäivää 58 vuoden iässä miehillä ja naisilla, 31. joulukuuta 2010 mennessä. Yllä oleva ikäraja nousee 59 vuoteen vuonna 2012 ja vuodesta 2013 eteenpäin 60 vuoteen. 10 500 vakuutuspäivää nousee 300 vakuutuspäivällä joka vuosi, kunnes se on 12 000 päivää vuonna 2015. Eläke, jota koskee 10 500 vakuutuspäivää, joista 7 500 raskaassa ja epäterveellisessä ammatissa: 55 iässä miehille ja naisille täysi eläke ja 53 vuoden iässä alennettu eläke. Yllä oleva ikäraja nousee 60 vuoteen ja 58 vuoteen vuoteen 2017 mennessä niin, että se nousee 9 kuukaudella joka vuosi vuodesta 2011 eteenpäin. Eläke, jota koskee 10 000 vakuutuspäivää: miehet: täysi eläke 62 vuoden iässä tai alennettu eläke 60 vuoden iässä (henkilöllä on oltava 100 vakuutuspäivää joka vuosi viitenä vuotena ennen eläkkeen hakemista). Yllä oleva 62 vuoden ikäraja nousee nousee 63:een vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 65 vuotta. naiset: täysi eläke 57 vuoden iässä tai alennettu eläke 55 (henkilöllä on oltava 100 vakuutuspäivää joka vuosi viitenä vuotena ennen eläkkeen hakemista). Ikärajan ja vaadittavan jakson kasvu: 1. tammikuuta 2011 alkaen 10 000 vakuutuspäivää nousee 12 000:een joka vuosi 400 päivällä. 57 vuoden ikä nousee 58:aan vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 60 vuotta. 55 vuoden ikäraja nousee 56:een vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 58 vuotta. Alaikäisten lasten äitien ja isien eläke: miehillä ja naisilla 5 500 vakuutuspäivää ja 55 vuotta täyttä eläkettä varten tai 50 vuota alennettua läkettä varten. Yllä oleva ikäraja nousee 57:ään ja vastaavasti 52:een alkaen 1. tammikuuta 2011, 60:een ja 55:een vuonna 2012 ja 65;een ja 60:een vuonna 2013. Vanhuuseläkeoikeuden määrittämisessä voidaan ottaa huomioon korkeintaan 200 sairauspäivärahapäivää ja 200 työttömyyskorvauspäivää, jos kyseisten etuuksien Heinäkuu 2012 18
saaminen sijoittuu eläkehakemuksen jättämistä edeltävien kymmenen vuoden ajalle. Eräitä muita jaksoja voidaan erityisehtojen täyttyessä huomioon vanhuuseläkettä määriteltäessä, kuten opiskeluvuodet, vakuutusten välijaksot, asepelvelu, lakkoajat, harjoitteluajat, vanhempainvapaat, sairauslomat, synnytys ja sen jälkeiset jaksot, palkaton opintovapaa, vankeusaika tai ammattiin valmistumisen ja lisenssin saamisen välinen aika. Tällaisissa tapauksissa on otettava yhteys IKA-ETAMin paikallistoimistoon.toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet lisätään Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin. Eläkehakemuksessa on mainittava kyseiset kaudet, ja siihen on liitettävä kaikki hakijan hallussa olevat vakuutusasiapaperit. Edellä kuvattujen täyden tai alennetun vanhuuseläkkeen myöntämistä koskevien edellytysten lisäksi on myös muita tapauksia. Lisätietoja saa IKA-ETAMin verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä IKA-ETAMin paikallistoimistoon; itsenäiset ammatinharjoittajat saavat lisätietoja OAEE:n tai ETAA:n verkkosivuilta. Mitä järjestelmä kattaa? Jos henkilö täyttää edellä luetellut ehdot ja on liittynyt sosiaaliturvajärjestelmään ennen 31. joulukuuta 1992, IKA-ETAMin myöntämän vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttaa vakuutuskauden pituus, eläkkeen perusteena oleva palkka sekä palkan suhteen viiden parhaan vuoden tulot eläkehakemusta edeltävien kymmenen vuoden ajalta, joiden perusteella henkilön katsotaan kuuluvan johonkin voimassa olevista palkkaluokista. Eläkkeen perusteena olevien tulojen lisäksi otetaan huomioon jo myönnetyt eläkekorotukset. Eläkkeen nykyinen vähimmäismäärä on 486,84 euroa kuussa ja enimmäismäärä 2 373,57 euroa kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta. Jos henkilö täyttää edellä esitetyt ehdot mutta on liittynyt vakuutusjärjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen, IKA-ETAMin myöntämä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke on kaksi prosenttia eläkehakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden tuloista kutakin vakuutusvuotta kohti. Näiden tulojen lisäksi otetaan huomioon jo myönnetyt eläkekorotukset korkeintaan 70 prosenttiin saakka. Eläkkeen nykyinen vähimmäismäärä on 495,74 euroa kuussa ja enimmäismäärä 2 773,40 euroa kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta. Ennen 31. joulukuuta 1992 vakuutusjärjestelmään liittyneille myönnetään seuraavat eläkekorotukset: puolisokorotus, jos puoliso ei työskentele eikä saa eläkettä lapsikorotus (korkeintaan kolmesta lapsesta), jos nämä ovat naimattomia, eivät työskentele, eivät saa eläkettä ja ovat alle 18- vuotiaita tai alle 24-vuotiaita ja opiskelevat kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa ovat kykenemättömiä elättämään itsensä ansiotyöllä ja työkyvyttömyys on todettu ennen 18 vuoden ikää eikä eläkkeellä oleva vanhempi nosta heistä lapsikorotusta. Järjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen liittyneet vakuutetut saavat eläkekorotuksen ainoastaan naimattomista alaikäisistä lapsista (korkeintaan kolmesta), jotka eivät ole töissä tai ovat kykenemättömiä elättämään itsensä työnteolla eivätkä saa eläkettä. Korotusta voidaan jatkaa 24 ikävuoteen saakka, jos lapsi opiskelee kotimaassa tai ulkomailla tunnustetussa toisen asteen jälkeistä koulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Jos myös puoliso saa Heinäkuu 2012 19
eläkettä, korotus myönnetään jommallekummalle vanhemmista näiden valinnan mukaan. Vanhuusetuuksien saaminen Vanhuuseläkkeen hakijan tulee toimittaa seuraavat asiapaperit IKA-ETAMin paikallistoimistoon: hakulomake, jonka saa IKA-ETAMin toimistosta kaikki vakuutusasiakirjat (henkilökohtaiset sosiaaliturvaotteet, vakuutuskortti ja vakuutuskassan jäsenkortti, vakuutuskirjat jne.) työnantajan todistus työskentelykaudesta, työskentelyn keskeytymisestä tai työskentelyn jatkumisesta valokopio henkilöllisyystodistuksesta valokopio veroviranomaisten antamasta verotustodistuksesta perhesuhteita koskevat todistukset (vihkitodistukset sekä lasten syntymätodistukset) opiskelevia tai työhön kykenemättömiä lapsia koskevat todistukset. Heinäkuu 2012 20