OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖTURVALLISUUS- OPAS

Sisällys 1. Oppaan tausta ja tarkoitus 3 2. Fyysinen työturvallisuus 5 2.1 Fyysinen kuormittuminen 6 2.2 Fysikaaliset tekijät 8 2.2.1 Melu 8 2.2.2 Lämpö 9 2.2.3 Sähkö 10 2.2.4 Säteily 11 2.3 Kemialliset tekijät 12 2.3.1 Ärsytystä aiheuttavat ja allergisoivat tuotteiden aineosat 12 2.3.2 Märkätyö 13 2.4 Biologiset tekijät 14 2.4.1 Home ja hiivasienet, bakteerit, virukset ja loiset 14 2.4.2 Terävät, leikkaavat ja pistävät työvälineet 16 3. Psyykkinen ja sosiaalinen työturvallisuus 18 3.1 Yksintyöskentely 19 3.2 Väkivalta ja uhkatilanteet 20 3.3 Sosiaalinen kuormitus 21 4. Opiskelija,tutustu perehdytyksen aikana 22

1. Oppaan tausta ja tarkoitus 3

Tämän oppaan tarkoituksena on saada opiskelijat miettimään, miten he itse voivat vaikuttaa omaan ja muiden työturvallisuuden lisääntymiseen huomioimalla omaa työympäristöään sekä työskentely- ja toimintatapojaan. Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Työntekijää ja myös opiskelijaa koskevat työturvallisuuslain yleiset velvollisuudet ja työnantajan antamat määräykset ja ohjeet. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn, työympäristön ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Tämän oppaan keskeinen sisältö voidaan tiivistää alla olevaan muistilistaan. Listaa voi hyödyntää opiskelijan perehdytyksessä ja se kannattaa olla näkyvillä työyhteisössä. Opiskelija on tietoinen yksikön töiden suunnittelusta ja organisoinnista, vaaratekijöiden ennakoinnista sekä niistä tiedottamisesta tuntee potilaiden/asiakkaiden toimintakyvyn ja tiedottaa huomioistaan suullisesti ja kirjallisesti asennoituu työhön vastuullisesti; huolehtii omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan sekä sitoutuu työhön toimii kiireettömästi ja rauhallisesti ylläpitää hyvää järjestystä ja siisteyttä sekä toimii aseptisen työjärjestyksen mukaan noudattaa turvallisia työtapoja, ergonomisia työasentoja ja käyttää apuvälineitä toteuttaa turvallista lääkehoitoa toimii ensiapukäytänteiden mukaisesti käyttää asianmukaisia työvaatteita ja jalkineita 4

2. Fyysinen työturvallisuus 5

2.1 Fyysinen kuormittuminen Hoitotyössä fyysistä kuormitusta aiheuttavat hankalat työasennot, potilassiirrot sekä seisominen ja kävely. Erityisen vaarallisia ovat arvaamattomat, äkkinäiset kuormitustekijät esimerkiksi tilanteissa joissa potilas menettää tasapainonsa. Potilassiirtojen kuormitukseen vaikuttaa se, millä siirtomenetelmällä hoitaja potilasta avustaa. Fyysinen kuormitus kohdistuu tuki- ja liikuntaelimistöön, minkä hoitaja aistii erilaisina fyysisinä tuntemuksina kuten väsymyksenä ja puutumisena. Pitkään jatkuessaan kuormitus voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Fyysistä kuormittumista aiheuttavat staattiset työasennot sekä potilassiirrot, puutteet työergonomiassa tai apuvälineiden käytössä tai niiden käytön hallinnassa. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Huolehtia työskentelyergonomiasta Suunnitella ja toteuttaa työnsä siten, että se mahdollistaa vaihtelevat työmenetelmät- ja asennot. Käyttää tarkoituksenmukaisia apuvälineitä esim. potilaiden siirto- ja hoitotilanteissa. Huolehtia taukoliikunnasta ja omasta toimintakyvystään ja terveydestään. 6

2.2 Fysikaaliset tekijät 2.2.1 Melu Voimakas tai pitkäaikainen melu voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Lisäksi melu lisää tapaturmariskiä, heikentää keskittymiskykyä ja työviihtyvyyttä Päiväkodeissa, kouluissa ja toimintakeskuksissa voi melun taso nousta tilapäisesti yli suositusarvojen. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Käyttää kuulosuojaimia sellaisissa työtilanteissa, joissa ohjataan asiakkaita äänekkäiden työkoneiden ääressä. Kiinnittää huomiota omaan toimintaan, äänen käyttöön ja sanattomaa viestintään ohjaustilanteissa. 8

2.2.2 Lämpö Kuumassa pintaverenkierto ja hikoilu lisääntyvät, mutta jos ilma on lisäksi kosteaa ja seisovaa, hien haihtuminen vaikeutuu. Silloin elimistön lämpötila alkaa nousta ja elimistön toiminta häiriintyy, josta voi olla haittaa terveydelle. Jatkuva kuumuus voi aiheuttaa lämpöhalvauksen. Sen oireita ovat mm. voimakas väsymys, kouristukset, pahoinvointi, päänsärky, hikoilu ja kalpeus. Kuumuus aiheuttaa myös tarkkaavaisuuden häiriintymistä, joka puolestaan lisää tapaturmariskiä. Sosiaali- ja terveysalan töissä opiskelija voi altistua korkeaan lämpötilaan esim. saunotustilanteissa. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Pukeutua asianmukaiseen suojavaatetukseen. Jaksottaa työ mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Huolehtia omasta nesteensaannista. Sosiaali- ja terveysalan töissä opiskelija voi altistua kylmälle esim. päiväkodin ja toimintakeskuksen ulkoilutilanteissa. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Pukeutua säänmukaisesti. 9

2.2.3 Sähkö Väärinkäytetty, viallinen tai virheellisesti korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengenvaaran tai palovaaran, joten annettuja ohjeita on noudatettava ja tarvittaessa pyydetävä apua sähköalan ammattilaiselta. Tilapäiset sähkölaitteet ja -kaapelit eivät saa häiritä liikkumista tai työskentelyä ja ne on sijoitettava niin, etteivät ne vahingoitu, ole liikennevälineiden kulkuteillä tai aiheuta vaaraa työpaikalla liikkuville. Hoitotyössä käytettäviä sähkölaitteita ovat esimerkiksi ekg-kone, jatkuvasti seinässä olevat sähkölaitteet (laturit,- nostolaitteet), kotihoitoasiakkaiden sähkölaitteet. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Ilmoittaa havaitsemistaan. sähköturvallisuusriskeistä esim. rikkoontuneet sähköjohdot ja laitteet. Noudattaa sähkölaitteiden käyttöohjeita. 10

2.2.4 Säteily Radioaktiivisten aineiden ja röntgenlaitteiden synnyttämää säteilyä kutsutaan ionisoivaksi säteilyksi. Se voi vahingoittaa elävien solujen perimää. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi aiheuttaa paikallisen kudosvamman, säteilysairauden tai sikiövaurion. Pienikin säteilyannos voi lisätä syöpäriskiä. Opiskelija voi altistua säteilyn aiheuttamille vaaroille esim. RTG- osastolla. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja käyttää annettua suojavarustusta ohjatessaan ja avustaessaan asiakasta toimenpiteen aikana. 11

2.3 Kemialliset tekijät 2.3.1 Ärsytystä aiheuttavat ja allergisoivat tuotteiden aineosat Työpaikoilla on käytössä lukuisia erilaisia kemikaaleja. Lisäksi työprosesseissa ja materiaaleja työstettäessä vapautuu haitallisia aineita. Kaikkia näitä kutsutaan kemiallisiksi tekijöiksi, joiden riskit on arvioitava. Kemikaaleihin liittyvät akuutit vaarat, kuten palo- ja räjähdysvaara sekä myrkytysriski, tiedetään yleensä hyvin. Kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät kuitenkin usein vasta pitkäaikaisen altistumisen jälkeen tai pitkän ajan kuluttua altistumisesta, kuten asbestialtistuksessa. Kun vaikutuksia ei nähdä välittömästi, turvallisuustoimet, kuten suojainten käyttö, laiminlyödään helposti. Esimerkiksi hoitotyössä kemiallista altistusta aiheuttavat laboratoriokemikaalit, pesuaineet, alkoholit, vaarallisten lääkeaineiden käsittely; eetterit, antibiootit ja sytostaattien sytostaatit. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja käyttää asianmukaisia suojavälineitä esim. suojakäsineitä, hengityssuojaimia ja suojavaatteita. Päällekkäisiä kertakäyttökäsineitä ei saa pitää. Huolehtia omasta ihonhoidosta. Huolehtia aseptiikasta. Kotihoidossa, toimintakeskuksessa sekä mielenterveys- ja päihdepuolella opiskelija voi altistua tupakansavulle. 12

2.3.2 Märkätyö Märkätyö voi altistaa työntekijän iho-ongelmille. Toistuva käsienpesu ja desinfiointi heikentävät ihon normaaliflooraa. Märkätyö ja tiiviit suojakäsineet voivat pahentaa iho-ongelmia. Märkätyölle opiskelijaa altistavat käsienpesu, desinfiointi ja työvälineiden pesu ja huoltotyöt. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Käyttää asianmukaisia suojavälineitä (käsineet, jalkineet sekä suojavaatteet). 13

2.4 Biologiset tekijät 2.4.1 Home ja hiivasienet, bakteerit, virukset ja loiset Biologiset tekijät ovat biologista alkuperää olevia epäpuhtauksia työympäristössä (mm. home- ja hiivasienet, bakteerit, virukset, punkit ja hyönteiset). Infektiovaara on terveydellinen riskitekijä. Työntekijät voivat altistua taudinaiheuttajille ja saada infektion veri-, aerosoli-, pisara- tai kosketustartuntana. Vaikka riski on nykyajan hoito- ja hoivatyössä pieni, se on edelleen todellinen. Opiskelija voi altistua biologisille tekijöille esim. ihon, hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan kautta hoitokontaktissa asiakkaan kanssa. Tämän vuoksi opiskelijan tulee: Huolehtia itselleen tarvittavat rokotukset ennen työssäoppimisen alkua (A- ja B-hepatiitti, jäykkäkouristus- ja poliorokotus). Rokotuksista kannattaa keskustella opiskelijaterveydenhoitajan kanssa. Noudattaa aseptista toimintaa ja työympäristön hygieniaa kaikissa työtehtävissä. Huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta; peseytyminen, rakennekynnet, kynsilakka, lävistykset, korut ja kellot. Huolehtia käsien desinfioinnista jokaisen asiakkaan välillä ja hoitotoimissa. Käyttää asianmukaisia suojavälineitä (käsineet, jalkineet sekä suojavaatteet). 14

2.4.2 Terävät, leikkaavat ja pistävät työvälineet Terävän instrumentin aiheuttama pisto tai viilto itsessään ei yleensä ole seurauksiltaan vakava. Tilanne muuttuu, jos työntekijä altistuu tapaturmassa verelle tai muulle tartuntavaaralliselle kehon nesteelle tai eritteelle. Suurin tartuntavaara on toimenpiteissä, joissa käytetään onttoja neuloja (mm. verinäytteenotto, IV-kanylointi ja injektion antaminen), sillä ontelolliset neulat sisältävät paljon enemmän mahdollista tartunnan aiheuttajaa kuin esimerkiksi ompeluneulat. Opiskelijan tulee noudattaa erityistä huolellisuutta käsitellessä esim. neuloja, saksia, veitsiä, siipineuloja, lasiampulleja, iv-kanyyleja tai leikkausveitsiä. Neuloja ei tule hylsyttää takaisin suojukseen. Työvälineet on laitettava välittömästi käytön jälkeen niille osoitettuun turvasäiliöön. Tutustu työterveyslaitoksen oppaaseen: Terävät instrumentit, ehkäise pisto ja viiltotapaturmat tehokkaasti! http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/teravat_ instrumentit.pdf 16

3. Psyykkinen ja sosiaalinen työturvallisuus 18

3.1 Yksintyöskentely Yksintyöskentely on työtä, jota tehdään sosiaalisessa tai fyysisessä eristyneisyydessä ja joka voi aiheuttaa haittaa työntekijän turvallisuudelle. Yksintyöskentelystä on kyse silloin, kun työntekijä ei voi saada yhteyttä työpaikan muihin työntekijöihin käyttämättä teknisiä yhteydenpitovälineitä esimerkiksi puhelinta. Jos työntekijä joutuu työskentelemään yksin, varmistetaan, että esimerkiksi vartija on tarvittaessa käytettävissä. on työtä, jota tehdään sosiaalisessa tai fyysisessä eristyneisyydessä ja joka voi aiheuttaa haittaa työntekijän turvallisuudelle, esim. kotikäynnit, yötyö, aggressiivinen henkilö; potilas, omainen, ulkopuolinen - ryöstö, varkaus, potilassiirrot Esimerkiksi kotikäynnit ja yötyö ovat työtä jota tehdään sosiaalisissa tai fyysisisä eristyneisyydessä. Haittaa työntekijän turvallisuudelle voivat aiheuttaa esim. potilassiirrot, agressiivinen henkilö (potilas, omainen, ulkopuolinen). Opiskelijaa ei tule jättää tekemään työtä yksin. 19

3.2 Väkivalta ja uhkatilanteet Asiakaspalvelutöissä saattaa syntyä tilanteita, joissa asiakas käyttäytyy uhkaavasti tai toimii väkivaltaisesti. Suurin osa näistä tilanteista tapahtuu asiakkaan ollessa päihtyneenä, yleensä alkoholista mutta myös lääkkeistä, hormonivalmisteista, huumeista tai eri aineiden sekakäytöstä johtuen. Väkivalta- ja uhkatilanteet voivat olla sanallista tai fyysistä väkivaltaa. Asiakasryhmillä voi olla puutteellisia psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia, sairauksia tai kehitysviivästymiä, jotka voivat aiheuttaa väkivalta ja uhkatilanteita. Työpaikkaohjaaja on velvollinen antamaan tietoa opiskelijalle ennakkoon haastavasti käyttäytyvistä asiakkaista. Opiskelijan tulee noudattaa työpaikan toimintaohjeita. Tarvittaessa käyttää turvavälineitä esim. hätäranneketta 20

3.3 Sosiaalinen kuormitus Sopimatonta henkistä kuormitusta, stressiä, aiheuttavat työn ominaisuudet voivat liittyä työyhteisöön ja työn sisältöön. Haitallinen stressi syntyy, kun ihminen kokee ympäristön asettamat vaatimukset suuremmiksi kuin omat selviytymiskeinonsa. Vaatimukset voivat johtua työstä tai työympäristöstä tai ne voivat olla itse asetettuja. Asiakaspalvelutyö ja työyhteisön ihmissuhteet ovat kuormitustekijöitä, jotka saattavat näkyä epätasa-arvoisena kohteluna, huonona tiedonkulkuna, asioiden ja toiminnan johtamisen puutteena työyhteisössä. Opiskelijan tulee neuvotella työyhteisön ja ohjaajan kanssa sopivista työjärjestelyistä, työskentelystä sekä huolehtia sujuvasta tiedonkulusta. Ristiriita tilanteissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä oppilaitoksen ohjaavaan opettajaan. 21

4. opiskelija, tutustu perehdytyksen aikana

Alkusammutusvälineistöön (käyttö ja sijainti) Toimintaan ensiaputilanteissa Toimintaan palo- ja pelastautumistilanteissa (pelastussuunnitelma) Toimintaan poikkeustilanteissa esim. sähkökatkos Toimintaan potilastapaturma- tai läheltä piti tilanteissa (Hai pro) Toimintaan työtapaturmatilanteissa Tämä opas on tuotettu osana Vastuuta ottamalla opit 3-hanketta. Hanketta koordinoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Ylivieskan ammattiopisto. Hankeverkostossa ovat mukana Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden diakonian instituutti, Oulaisten ammattiopisto ja Point College. 23