Nro 1/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/59/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 1/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/59/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2012 ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Kyyjärvi HAKIJA Jukka Salama Hokkasenahontie 137 43700 Kyyjärvi Liike- ja yhteisötunnus 2212509-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla on 32 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 13 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa sekä kaksi hevosta. Lupaa haetaan 68 lypsylehmälle, 44 hieholle ja 22 vasikalla. Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta, jossa eläimet tulevat olemaan lietelannalla. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi noin 2 500 m 3 :n betoninen lietesäiliö. Pihaton valmistuttua vanhaan navettaan ei sijoiteta eläimiä. Hevoset ovat erillisessä tallissa. Tila sijaitsee Kyyjärven kunnan (312) Kyyjärven kylän (403) Kallioahon tilalla, RN:o 1:362. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai vähintään 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Keski-Suomen ELY -keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 3.3.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Kyyjärven kunnan 22.5.2001 myöntämä ympäristölupa ja Kyyjärven kunnan 2.5.2001 myöntämä rakennuslupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007-2013. Lisätoimenpidettä ei ole valittu. Kallioahon tila ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lupahakemuksen kohteena oleva Kallioahon tila sijaitsee Kyyjärven kunnan Kyyjärven kylässä noin 9,5 kilometriä Kyyjärven keskustasta Kokkolan suuntaan. Tila sijaitsee Kortejoen valuma-alueella (14.646). Kortejoki kulkee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä tilasta ja matkaa Kyyjärveen on noin 2,2 kilometriä. Kyyjärven vedenlaatu on luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Kyyjärvi kuuluu pintavesityyppiin "Matalat runsashumuksiset järvet". Kortejoen valuma-alue on maatalouden painopistealuetta. Lähin Peuralinnan (0931203) pohjavesialue sijaitsee lähes 9 kilometrin etäisyydellä tilasta. Peuralamminnevan Natura 2000-alueelle (FI0900031) matkaa on yli neljä kilometriä. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta samoin kuin hakijan vanhempien asuinrakennus. Noin 100 metrin etäisyydellä on kesäasuntona toimiva rakennus. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kallioahon tilalla on ollut viime vuodet 32 lypsylehmää ja saman verran nuorta karjaa. Tilalla on myös kaksi hevosta. Vuonna 2001 peruskorjatussa parsinavetassa eläimet ovat kuivalantajärjestelmän piirissä. Keskituotos lehmää kohden on ollut noin 9 700 kiloa maitoa vuodessa. Tilalla on kaksi betonista ja kattamatonta lietesäiliötä tilavuuksiltaan 115 m 3 ja 255 m 3. Isompi säiliö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta pellon reunalla. Säiliöt täytetään altapäin. Lietekuilut toimivat valuttamalla. Tilan kattamattoman kuivalantalan pinta-ala on 126 m 2 ja seinien korkeus 1,80 m. Lantalan seinät ja pohja ovat betonia. Lantalassa ei ole ajoluiskaa eikä kuormauslaattaa. Lannan kuivikkeena käytetään olkea, turvetta tai purua.

Laajennus 3 Tilalle rakennetaan vuonna 2012 uusi pihatto. Vanhaan tuotantorakennukseen ei sijoiteta eläimiä uuden pihaton käyttöönoton jälkeen. Pihattoon tulee 68 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 22 vasikkaa. Eläinmäärän on tarkoitus olla täynnä aikaisintaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Pihatossa tulee olemaan luonnollinen ilmanvaihto, jossa tuloilma tulee kennoikkunoista ja poistohormit sijaitsevat katolla. Pihatossa lanta käsitellään lietelantana. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 2 480 m 3 :n kattamaton betoninen lietesäiliö. Lietesäiliö täytetään valuttamalla alakautta. Pihaton lietekuilujen tilavuudeksi tulee noin 397 m 3. Pumppukaivossa on automaattinen lietepumppu ja sekoittaja ja sen lietetilavuus on noin 8 m 3. Vanhaan kuivalantalaan varastoidaan hevosten lanta sekä pilaantunut säilörehu. Laajennuksen yhteydessä siirrytään robottilypsyyn. Laajennuksen jälkeen maitoa tuotetaan noin 630 000 kiloa vuodessa. Lannanlevitys Tilalla syntyvä lanta käytetään peltoviljelyksessä lannoitteena. Tilan käytössä lannan levitykseen on 76,28 hehtaaria peltoa, josta omaa 31,09 hehtaaria, vuokrapeltoa 31,66 hehtaaria ja sopimuspeltoa 13,52 hehtaaria. Lannasta levitetään 60 % viikkojen 24-27 aikana ja 40 % viikkojen 33-34 välisenä aikana, syyslevitystä ei tehdä. Lietelanta levitetään urakoitsijan toimesta multaimella nurmikasvustoon. Kauimmaiset pellot sijaitsevat noin 6,5 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Peltoja ei ole pohjavesialueilla. Laiduntaminen Säilörehu Tilan kaikkia lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan tällä hetkellä kolmen kuukauden ajan. Eläimet ovat yöt sisällä. Laidunaluetta on noin 3,5 hehtaaria. Laitumet sijaitsevat talouskeskuksen ympärillä eivätkä rajoitu vesistöihin. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, mutta laitumella on siirrettäviä rehuhäkkejä, joiden käyttöaika kesässä on 100 vuorokautta 7-14 vuorokautta kerrallaan. Eläinten juotto tapahtuu astioista, joihin vesi tulee kaivosta. Uuden pihaton valmistuttua eläimiä ei enää laidunneta. Hakemuksen mukaan säilörehua valmistetaan 1 200 tonnia vuodessa esikuivattuna aumoihin ja jatkossa rakennettaviin laakasiiloihin. Säilörehuaumojen pohjalla on muovi, jonka päällä puristenesteen keräysputkisto. Siiloja tullaan rakentamaan kaksi kappaletta ja ne tulevat olemaan kattamattomia ja suuruudeltaan 40 m x 8 m. Puristeneste johdetaan 12 m 3 :n umpisäiliöön ja siirretään umpisäiliöstä lietevaunulla lietesäiliöön tai suoraan lannoitteeksi pellolle. Hakijan mukaan jo ensi kauden eli vuoden 2012 säilörehu tullaan tekemään siiloihin. Talous- ja jätevedet Tila käyttää Kyyjärven kunnan vesijohtovettä.

4 Maitohuoneen jätevesiä syntyy noin 300 m 3 ja eläinsuojan muita pesuvesiä noin 170 m 3 vuodessa. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wcvedet johdetaan 6 m 3 :n umpisäilöön. Polttoaineet ja kemikaalit Jätteet Liikenne Tilalla on oma 2 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Säiliö sijaitsee ontelolaatalla. Muita öljytuotteita on enimmillään 200 litraa autotallissa, jossa on betonilattia. Säilörehun säilöntäainetta käytetään noin 5 000 litraa vuodessa, joka varastoidaan 1 000 litran konteissa. Säilöntäaine hankitaan keväällä. Torjunta-aineita käytetään tarvittaessa ja ne varastoidaan lukittavassa kaapissa. Kasvinsuojeluaineita hankitaan pääosin keväällä kasvukaudella tarvittava määrä. Lypsylaitteiden pesuaineet varastoidaan pesurin vierellä 20/200 litran astioissa. Hakijan esittämät tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka paalimuovi 2,5 t/a kierrätys Kuusakoski Oy jäteöljy 0,1 t/a kierrätys Ekokem Oy kuolleet eläimet 2 kpl/a Honkajoki Oy jäterehu 10 t/a lannoitteeksi lantala/ pelto loisteputket 5 kpl/a kierrätys keräyspiste akut 2 kpl/a kierrätys keräyspiste romumetalli metallinkeräys Jalostukseen kelpaamaton maito johdetaan lietesäiliöön ja yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Maito noudetaan joka toinen päivä. Teurasauto käy noin 15 kertaa vuodessa. Välityseläinten kuljetuksia on arviolta 20 kertaa vuodessa. Ostorehua toimitetaan noin 25 kertaa vuodessa. Omaa liikennettä tarpeen mukaan, voimakkainta se on rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Maidon jäähdytyslämpö tullaan ottamaan talteen. Valaistuksessa tullaan käyttämään mahdollisimman paljon luonnonvaloa, esimerkiksi valoharja, kennoikkunat ja hämäräkytkimet. Lietteen levitykseen käytetään multainta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tilalla harjoitettu kasvinviljely ja kotieläinten kasvatus tapahtuu ympäristötukisitoumuksen ja täydentävien ehtojen mukaisesti. Lantasäiliöiden rikkoutuminen voi aiheuttaa valumia ympäristöön. Ravinteita voi huuhtoutua lannanlevityksen aikana tai pintavaluntana pelloilta. Myös polttoainesäiliöiden rikkoutumiset ovat mahdollisia.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 5 Tulipalojen varalle tilalla on alkusammuttimia. Lantasäiliöiden mahdollisesti rikkoutuessa valumia estetään esimerkiksi turpeella patoamalla. Lantaa voidaan myös siirtää naapurilla olevaan lantavarastoon. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Vesikatkojen aikana vettä saadaan Perhon kunnan vesijohtoverkostosta. Eläinsuojan ovet pidetään lukittuna, näin voidaan välttyä ilkivallalta ja eläintaudeilta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Kyyjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 27.9.2011-27.10.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Viispiikkisessä 6.10.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kyyjärven kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 8.9.2011. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kyyjärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, 30.9.2011 Toiminnan sijoittumiseen ja yleiseen järjestämiseen ei ole huomautettavaa. Noposen eteläpuolella Kortejoen varrella oleva peltolohko (peruslohko 01145) on kasvukaudellakin tulvaherkkää aluetta, eikä sinne tulisi levittää lantaa muuten kuin kasvuston perustamisvaiheessa mullattuna. Pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi tulisi lannan levityksessä valtaojien varrelle jättää riittävä suojakaista levittämättä. Maatalouden muovijätteen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kyyjärven kunnanhallitus, 24.10.2011 Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei Kyyjärven kunnalla ole huomauttamista lupahakemuksesta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 27.10.2011 Keski-Suomen ELY keskus katsoo, että toimintaa koskevien tavanomaisten lupamääräysten lisäksi; - Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) suositusten mukaiset suojavyöhykkeet tulisi toteuttaa vesistön rantaan, valtaojien varsille ja talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille. - Lannan levityksestä ja varastoinnista on annettu määräyksiä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).

6 - Uusien eläinsuojien tulisi sijaita 200-500 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Hakemuksessa esitetyn uuden eläinsuojan sijoituspaikasta on kaksi asuinrakennusta alle 200 metrin etäisyydellä. Uuden eläinsuojan toiminnoissa ja sen logistiikassa tulee ottaa huomioon mahdolliset haju- ja meluhaitat ympäristöön. - ELY keskus katsoo, että uusi rakennettava lietesäiliö tulisi kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Mikäli käytetään kelluvaa katetta, sen tulisi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön hyväksymää polyeteenisolumuovilevyä (nro 2273/44/2007) tai vastaavaa. Kyseinen rakenne muodostaa lietelannan päälle vesi- ja haju/kaasutiiviin katteen. ELY keskus ei hyväksy käytettäväksi turvetta kevytkatteena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 9.11.2011 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa annettuihin lausuntoihin. Hakijan vastine, 25.11.2011 Keski-Suomen ELY keskus esittää lausunnossaan, että lupamääräyksiin olisi lisättävä nitraattiasetuksen suositusten mukaiset suojavyöhykkeet vesistön rantaan, valtaojien varsille ja talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille. Hakija ei hyväksy vaatimusta, koska tila on sitoutunut maatalouden ympäristötukijärjestelmään, jonka suojaetäisyysvaatimuksia noudatetaan. Lanta levitetään kokonaisuudessa kasvukauden aikana multaavalla lietevaunulla. Näin lannan pintavaluntaa ei pääse tapahtumaan ja lannan ravinteet ovat pintalevitystä tehokkaammin kasvuston käytettävissä. Multaavan lietevaunun käyttö ehkäisee myös levitysvaiheessa ammoniakkipäästöjä. Hakijan mielestä ELY keskuksen viittaus nitraattiasetuksen määräyksiin on tarpeeton, koska nitraattiasetusta on joka tapauksessa noudatettava. Lausunnossa kiinnitetään huomio siihen, että uuden eläinsuojan etäisyys on alle 200 metriä lähimmästä asuinrakennuksesta ja että uuden eläinsuojan toiminnoissa ja sen logistiikassa tulee ottaa huomioon mahdolliset haju- ja meluhaitat. Hakija toteaa, että alle 200 metrin etäisyydellä ei ole kahta asuinrakennusta, ainoastaan yksi, joka sekin on vain osan vuotta asuinkäytössä. Lisäksi lähimpien asuinrakennusten haltijat/omistajat ovat tietoisia uuden eläinsuojan aiotusta sijainnista ja ovat antaneet hyväksyntänsä rakentamisesta kyseiselle paikalle. Mahdollisia hajuhaittoja pyritään ehkäisemään käyttämällä multaavaa lietevaunua ja kattamalla lantalassa oleva lanta turvekatteella. ELY keskus katsoo, että rakennettava lietesäiliö tulisi kattaa hajuhaittojen vähentämiseksi, mutta se ei hyväksy kevytkatteena turvetta. Hakija kyseenalaistaa vaatimuksen lietesäiliön kattamisesta eikä myöskään hyväksy turpeenkäytön kieltämistä katemateriaalina. Hakijan mukaan ei ole olemassa suoraan säädöstason vaatimusta, vaan kattamisvelvoite on harkittava tapauskohtaisesti. Vastaavantyyppisiä lantaloita on tiettävästi yleensä hyväk-

7 sytty ilman kattamisvelvoitetta, eikä lantalan sijoitus tässä tapauksessa ole poikkeuksellisen häiriötä tuottavassa paikassa. Mikäli kattamiselle on riittävän vahvat perustelut ja se vaaditaan, on kohtuutonta ilman selkeitä ympäristöperusteluja vaatia käyttämään turpeen sijasta teollisesti valmistettua tuotetta (esim. polyeteenisolumuovilevyä). Tällaisen valmiskatteen käyttövaatimuksesta aiheutuisi yrittäjälle selvästi suuremmat kustannukset lähiseudulta hankittavissa olevaan turpeeseen verrattuna ja ilman, että tälle vaatimukselle on esitetty mitään ympäristöperustetta. Ympäristönäkökulmasta lantalan kattamisen tärkein tavoite on vähentää ilmapäästöjen, erityisesti kasvihuonekaasujen haihtumista ja hajuhaittoja. Turve soveltuu tähän tarkoitukseen erinomaisesti, koska se lietteen pinnalla ehkäisee tehokkaasti ammoniakin haihtumista ja hajuhaittaa. Katteena käytetty turve on katteen uusimisen yhteydessä myös sellaisenaan lantaan sekoitettuna levitettävissä lannan mukana pellolle. ELY keskus ei ole esittänyt mitään ympäristövaikutuksiin liittyvää perustetta katemateriaalivaatimukselleen. Hakijan mukaan se onkin vaikeaa, jos aletaan vertailla muovimateriaalin ja turpeen elinkaaren mittaisia ympäristövaikutuksia. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jukka Salamalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoimintaan ja sen laajentamiselle Kyyjärven kunnan Kyyjärven kylän kiinteistöllä Kallioaho, RN:o 1:362. Ympäristölupa myönnetään enintään 68 lypsylehmän, 44 hiehon ja 22 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle pihattonavetassa, sekä lisäksi enintään 2 hevosen pitämiselle tallissa. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirustuksen mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojasta muodostuvat lietteet/kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä niin paljon lannanvarastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3 200 m 3. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla hevosten lannalle vähintään 37 m 3 sadevedet huomioituna. Tilan lantavarastojen, eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään ti-

8 lanteessa valumaan ympäristöön. Rakennettava, kevytkatettava lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Betonisissa lietteen pumppukaivoissa on oltava tiivis kansi. Lietesäiliö siihen liittyvine rakenteineen tulee olla käyttövalmis, kun pihattonavetta otetaan käyttöön. Uusi rakennettava lietesäiliö ja olemassa olevat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden ja kuivalannan lastausalueet tulee olla tiiviitä. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön, vaan ne tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesi johtamalla ne esim. 6 m 3 :n umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet sekä lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen/kuivalannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan varastotilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai huonokuntoisiksi havaitut lietteen varastointitilat tulee korjata välittömästi tai ne on korvattava uusilla. Lietesäiliöiden/kuivalantaloiden käytöstä, niiden tyhjennyksistä, lannan kuljetuksista tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivalanta, puristeneste, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan peltoviljelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 68 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät.

9 Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 30-100 m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannanlevitystä peltolohkolle, peruslohko 01145, tulee tehdä ainoastaan kasvustoa perustettaessa ja lanta tulee mullata välittömästi levityksen jälkeen. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lietteen levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa. Levitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä.

10 Uusi rakennettava lietesäiliö samoin kuin jo olemassa olevat säiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja katteen pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistus esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä kannetta ja lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Tyhjennettäessä lietekärrystä lietettä olemassa oleviin lietesäiliöihin on purkauskohdan oltava lietepinnan alapuolella. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 4. Säilörehu 5. Jätteet Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristeneste tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä säiliössä, joka tulee kattaa tiiviillä kannella. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Säilörehu tulee tehdä rakennettaviin laakasiiloihin jo vuodesta 2012 alkaen. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa niin, ettei valumia pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Kyyjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi

11 tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Toimenpiteet tulee olla tehty 30.9.2013 mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojia, lietesäiliöiden, kuivalantalan, säilörehuvarastojen, polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotilojen kuntoa on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuvat lantamäärät (m 3 /vuosi)

12 - lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä, toimituspaikat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttäen sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta 31.12.2013 mennessä ja se on esitettävä seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Suunnitelma varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ympäristön kannalta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa Keski-Suomen ELY - keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärissä tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden pihaton sekä uuden lietesäiliön käyttöönotosta hyvissä ajoin kuitenkin vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

13 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Jukka Salamalle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

14 Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvanmyöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Suojaetäisyyksien lähimpiin vakituisesti asuttuihin naapureiden asuinrakennuksiin voidaan katsoa olevan riittävät normaaleissa olosuhteissa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 68 lypsylehmän, 44 hiehon ja 22 vasikan (alle 6 kk) sekä 2 hevosen (noin 573 ey) pihattonavetalta vähintään 200 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 220 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 300 metrin etäisyyttä. Lähin häiriintyvä kohde (kesäasunto) sijaitsee noin 100 metrin päässä ja lähin vakituisesti asuttu kiinteistö noin 170 metrin päässä uudesta pihattonavetasta. Eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 2,2- kertainen) kyseessä olevaa laajennusta ei voida rinnastaa uuteen toimintaan vaan kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen talouskeskuksen yhteyteen. Tällöin voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä ja tämä etäisyysvaatimus täyttyy. Sekä uusi rakennettava että jo tilalla olevat lietesäiliöt on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Pihaton sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Laajennuksen ei voida ennalta arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapurustolle. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Yleisestä siisteydestä huolehtimisesta sekä eläinsuojien sisätiloissa että ulkopuolella on annettu määräys, kuten myös lannan käsittelystä ja levityksestä, jätteistä ja hajuhaittojen vähentämisestä. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lietteen/kuivalannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lietteen, maitohuoneen ja muiden eläinsuojan pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden varastointitilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaan liete- ja kuvalannan varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suorien valumien estämiseksi.

15 Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan noin 3 255 m 3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuina. Vaadittava lietesäiliötilavuus, noin 3 200 m 3, sisältää lietelannan noin 2380 m 3, mahdollisen puristenesteen noin 60 m 3, avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 290 m 3, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet yhteensä noin 470 m 3. Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan lietteen ja puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010), jossa arvioidaan esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohden vuodessa. Lietelannan varastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Hevosten tuottama kuivalanta on noin 24 m 3 vuodessa. Avonaisten kuivalantaloiden sadevesimitoitus on 0,1 m 3 /m 2 /vuosi, joka on otettava huomioon kuivalantalan mitoituksessa. Tilalla on noin 230 m 3 :n kuivalantala, joka on riittävä tilalla syntyvän kuivalannan varastointiin. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä siten, että valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) vaatimukset täyttyvät. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan wc vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjennyksellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1) Pinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmää, 1 ha/3,5 12-24 kk:n ikäistä hiehoa, 1 ha/4,5 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa, 1 ha/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa ja 1 ha/2 hevosta kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltomäärä (76.28 ha) on mainitulla tarkkuudella riittävä. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty, joten päätöksessä on annettu määräyksiä lannan levityksestä pohjavesialueella, vaikka tällä hetkellä peltoa ei ole pohjavesialueella. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden

16 pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. Lannanlevitys peltolohkolle 01145 muuten kuin nurmikasvuston perustamiseksi on kielletty lohkon tulvaherkkyyden vuoksi. Tilan käytössä on tarpeeksi peltoa vaikka lohko jätetään huomioimatta lannanlevitykseen tarvittavaa peltoalaa laskettaessa. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä voi aiheutua vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Lupamääräys 2) Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta välittömästi sekä tekemällä levitys sellaisissa olosuhteissa ja ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä mahdollisimman vähän hajuhaittaa. Määräys lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lähin loma-asuntokäytössä oleva kiinteistö on koillisen suunnassa noin 100 metrin päässä ja lähin asuinkiinteistö kaakon suunnassa on noin 170 metrin päässä ja määräys kaikkien säiliöiden kattamisesta on annettu naapurustolle aiheutuvan viihtyisyyshaitan lieventämiseksi. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010). Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja pumppukaivo tulee pitää katettuna tiiviillä kannella hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antaminen eläimille. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja rehuvarastojen ympäristön pitäminen hyvässä kunnossa ja siistinä vähentää myös hajuhaittoja. (Lupamääräys 3) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Myös pilaantunut säilörehu on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. Hakija on ilmoittanut rakentavansa uudet laakasiilot jo vuoden 2012 säilörehulle, jonka vuoksi lupamääräys on annettu. (Lupamääräys 4)

17 Jätehuoltoa koskeva määräys on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pohja- ja pintavesien pilaantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen, torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien rakenteiden, hygienian ja yleisen viihtyisyyden kannalta. (Lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009)) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen pääsyä ympäristöön. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. (Lupamääräys 7) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, säilörehuvarastojen sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan niiden tiiveydestä varmistua ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa, jolle lanta voidaan levittää asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. (Lupamääräys 8) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski, joihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen toiminta poikkeustilanteessa. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 9) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon

18 aikana, jos päästöjä tai jätettä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 10) Uuden toiminnan aloittamisesta tehtävä ilmoitus on määrätty tehtäväksi valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. (Lupamääräys 11) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Annetuissa lupamääräyksissä on otettu huomioon lausunnoissa sekä luvanhakijan vastineessa esitetyt asiat. Lupamääräyksessä 2 on edellytetty nitraattiasetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksessa käsitellään lannan levitystä ja varastointia. Asetuksessa annetaan mm. vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille jätettävät suojavyöhykkeiden suositusleveydet sekä ohjeet lannan käytöstä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla. Lupamääräyksissä 5 ja 6 on käsitelty tilalla muodostuvien jätteiden käsittelyä. Hajuhaittoja on käsitelty lupamääräyksessä 3. Määräyksessä käsitellään lannan levitystä, eläinten ruokintaa ja sekä ulko- että sisätilojen siisteyttä. Määräyksessä on annettu myös lietesäiliöiden kattamisvelvoite vähintään kelluvalla katteella. Turpeen käyttöä katemateriaalina ei kuitenkaan ole voitu täysin kieltää, koska se on yleisesti hyväksytty ja myös mainittu ympäristöhallinnon kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (1/2010) katemateriaalina. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 15.3.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Korvattavat päätökset 19 Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Kyyjärven kunnan yhdyskuntalautakunnan 22.5.2001 myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, voidaan nykyistä toimintaa jatkaa keskeytyksettä ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 83 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki, 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jäteasetus, 5 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu määräytyy

20 valtioneuvoston aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon "muu eläinsuoja" kohdan mukaan. Maksun suuruus on 1740 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kyyjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Viispiikkinen - lehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi Jukka Salama, Hokkasenahontie 137, 43700 Kyyjärvi Kyyjärven kunnanhallitus Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Sijaintikartta Kaija Kuivasniemi Rea Salminen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristötarkastaja Rea Salminen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.2.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE

LIITE