Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXVII PUOLUEKOKOUKSESTA 1966

Pöytäkirja SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXVII PUOLUEKOKOUKSESTA 1966 SOSIALIDEMOKRAATTIKEN PUOLUETOIMIKUNTA

Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ry.n varsinaisesta puoluekokouksesta, joka pidettiin Helsingin Työväentalon juhlasalissa Helsingissä 26 28. marraskuuta 1966. Puheenjohtajina kokouksessa toimivat Rafael Paasio, Paavo Lehtinen, Paavo Tirronen ja Hjalmar Elomaa. Ensimmäinen kokouspäivä 26. marraskuuta 1966 Kokouksen kulun mukainen tekstin jaottelu: 1. Kokouksen avaus. S. Muistosanat vainajille. S. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 4. Läsnä-olooikeuden myöntäminen lehdistön edustajille. 5. Kutsuvieraiden ja vanhojen kunniajäsenten esittely. Kutsuvieraiden tervehdykset. Kokoukselle saapuneet kirje- ja sähketervehdykset. 6. Uusien kunniajäsenten kutsuminen. 7. Kokouksen työjärjestys. 8. Kokouksen järjestäytyminen. 9. Kokouksen järjestyssäännön hyväksyminen. - 10. Valiokuntien asettaminen. 11. Puoluetoimikunnan kertomukset vv. 1963 65. 12 Menettelytapavaliokunnan asettaminen. 13. Puoluetoimikunnan tilikertomukset vv. 1963 65. ja tilintarkastajien lausunnot. H. Puoluetoimikunnan kertomusten vv. 1963 65 jatko järjestely. 15. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen. 16. Sos.-dem. eduskuntaryhmän kertomukset vv. 196S 65. 17. Kansainvälisten asiain valiokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntaan. 18. Talouspoliittiseen valiokuntaan evästettävät esitykset 7 9. Asian lähettäminen valiokuntaan. 19. Poliittinen tilannekatsaus ja keskustelu. 20. Tilintarkastajien palkkioiden sekä puoluekokousedustajien ja puolueneuvoston jäsenten päivärahojen määrääminen. 21. Tilintarkastajien vaali. 22. Talouspoliittiseen valiokuntaan evästettävät esitykset (esitykset 10 19). Asian lähettäminen valiokuntaan. 23. Sosiaalivoliittisiin valiokuntiin evästettävät esitykset. Asian lähettäminen

6 valiokuntiin. 24. Kulttuuripoliittiseen valiokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntiin. $5. Kunnallisasioin valiokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntaan. 26. Järjestöasiain valiokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntaan. 27. Sääntövaliokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntaan. 28. Talousasiainvaliokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntaan. 29. Menettelytapavaliokuntaan evästettävät esitykset. Asian lähettäminen valiokuntaan. 30. Puolueneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten vaali. Asian lähettäminen valiokuntaan. 31. Puoluetoimikunnan puheenjohtajan, jäsenten, ruotsinkielisten puoluejärjestöjen edustajan ja puoluesihteerin vaali. Asian lähettäminen valiokuntaan. 32. Päätös kokouksen jatkamisesta seuraavana päivänä. Puoluekokousta varten kokoussali oli (koristeltu kukkasin ja laakeripuin sekä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan, Englannin, Länsi-Saksan ja puolueen lipuin. Edustajain pöydillä oli puolueen pienoislippuja ja kutsuvieraiden pöydillä feunkin maan pienikokoiset pöytäliput. Puheenjohtajakorotkkeen takana olevalla seinällä oli vasemmalla puolella suurikokoinen tunnuslausekilpi "SOSIALIDEMOKRATIA", keskellä ylhäällä suurikokoinen puolueen tunnus "SDP", raikennelman alapuolella sosialidemokraattiseen liikkeeseen liittyviä vertauskuvallisia valokuvasuurennuksia; ja oikealla seinällä tunnuslause "ROHKEASTI TAVOITTEISIIN". Kokoustilaisuuden alkamisajaksi merkittiin kokouskutsuissa mainittu aika, kello yksitoista. Sen jälkeen kun kokousedustajat, koti- ja ulkomaiset kutsuvieraat, kunniajäseniksi kutsuttavat sekä muut kokouksen osanottajat olivat asettuneet palikoilleen, Helsingin Työväen Orkesteri kapellimestari Kalervo Tuuk&asen johdolla esitti Robert Kajanuksen Rapsodian ja Leevi Madetojan sävellyksen Pieni satu. 1. Musiikkiesityksen päätyttyä puhujakorokkeelle astui puolueen puheenjohtaja Rafael Paasio suorittaen kokouksen avauksen seuraavin sanoin:

Arvoisat puoluekokousedustajat ja kutsuvieraat, arvoisat lehdistön edustajat, hyvät puoluetoverit! Runsaat kolme vuotta on ehtinyt kulua siitä, Ikun olimme viimeksi tässä samassa muistorikkaassa salissa pitämässä puoluekokoustamme. Kolme tapahtumarikasta vuotta on vierähtänyt ja nyt meillä on tehtävänä tarkastella, mitä kaikkea tärkeätä on tapahtunut, ja meidän tehtävämme on myös linjoittaa tulevan työmme suunta. Puoluekokouksemme olisi pitänyt kokoontua jo vuoden alkupuoliskolla, mutta eduskunnan hajoitus ja valtiollisten vaalien toimittaminen maaliskuussa pakottivat siirtämään kokouksemme pitämistä. Puoluetoimikunta katsoi, ettei ollut mahdollista kutsua puoluekokousta koolle keskellä kesää, minkä vuoksi olemme nyt vasta marraskuun loppupuolella tulleet koolle. Bhkä on onneksikin, että kokousemme aika on siirtynyt, sillä tarjoutuuhan puoluekokoukselle mahdollisuus tuoreeltaan punnita viimeaikaisia tapahtumia, jotka ovat hyvin tuntuvasti muuttaneet puolueen asemaa ja mahdollisuuksia siitä, kun viimeksi olimme koolla. Olosuhteet, nimenomaan poliittiset Olosuhteet olivat kolme vuotta takaperin hyvin toisenlaiset kuin tämän päivän Suomessa. Niin oli myös puolueen tila ja asema yhteiskunnassamme. Vuoden 1957 puoluekokouksen jälkeen tapahtunut hajaannus oli vielä kolme vuotta takaperin tuntuva eikä sen voittamisesta ollut tietoa, vaikka joitakin yrityksiä siihen suuntaan olikin tehty. Puolue oli oppositiossa ja sen toiminta oli normaalia vaikeampaa. Hajaannus ja eräät muut tapahtumat olivat antaneet vastustajapuolueille aseita käteen eivätkä ne epäröineet käyttää niitä työntääkseen puolueemme takaisin niistä asemista, jotka se oli aikaisempina vuosina itselleen hankkinut. Hallitusvalta oli silloin ja aina tämän vuoden alkukevääseen asti porvarillisten voimien käsissä. Politiikka oli sen mukaista ja siitä johtuen puolueemme toiminta oppositiosta käsin sai usein jyrkempiä muotoja kuin normaalisesti on laita asetelmassa hallitus oppositio. Oli luonnollista, että heti edellisen puoluekokouksen jälkeen oli selvitettävä, millä tavoin ja keinoin puolueen asemaa voidaan parantaa ja sen otetta valtakunnan asioihin lisätä. Piti hankkia puolueelle takaisin se merkittävä asema, josta se vuoden 1957 jälkeen oli työnnetty pois. Näin saivat alkunsa ne kuukausia kestäneet ns. sovintoneuvottelut, jotka sittemmin johtivat puolueesta eroon vetäytyneen ryhmän kanssa tehtyyn yhdistymissopimukseen, joka ei kuitenkaan täydellisesti koskaan tullut voimaan. On kuitenkin todettava, että melkoinen osa puolueesta pois siirtyneistä on eri syistä, mutta pääasiassa sovintosopimuksen perusteella ja harjoit- 7

8 tamamme politiikan vuoksi palannut puolueeseen, ja niin on puolueen yhtenäisyys palautunut ja sen sisäinen henki vahvistunut siinä määrin, että me kokoontuessamme tähän puoluekokoukseen voimme katsoa koettelemusten vuodet sivuutetuiksi ja puolueen elinvoimaiseksi ja voimassaan kasvaneeksi. Se, että mitä hajaannuksesta vielä on jotain jäljellä poliittisella puolella, on suurempaa merkitystä vailla. Nämä tunnetut ja laajaa mielenkiintoa herättäneet sovintoneuvottelut nostattivat aikaan puolueen jäsenten kesken ristiriitaisia tunteita. Niiden onistumiseen eivät kaiki jaksaneet uskoa, ja toiset epäilivät niiden johtavan jopa ikävyyksiin myöhemmin. Ajan mukana käsitykset ovat selkiintyneet ja voimme nyt yhtyä siihen, että saavutimme mitä tavoittelimme ja että tulos muodostui puolueelle edulliseksi, samalla kun maamme sisäpoliittinen tilanne jossain määrin vakaantui ja rauhoittui. Sen sijaan puolueen hajaannuksen seurausilmiöt ammattiyhdistysliikkeessä, nais- ja nuorisoliikkeessä sekä urheiluliikkeessä ovat vielä selvittämättä. Monitahoiset neuvottelut ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyden palautaamisesta ovat olleet käynnissä ja hyvin todennäköisesti johtavat myös tulokseen, vaikka ajankohtaa, milloin jälleen yhtenäinen, poliittisista puolueista riippumaton ammattiyhdistysliike saadaan aikaan, samoin kuin sen muotoa, minkä tämä liike on saava, on tarpeetonta yrittää tässä määritellä. Puuttumatta yksityiskohtaisemmin kaikkiin kuluneiden kolmen vuoden takaisiin poliittisiin tapahtumiin on kuitenkin perusteltua todeta, että puolue on kyennyt voittamaan takaisin menettämäänsä kannatusta siinä määrin, että saavutimme viimeksi pidetyissä kunnallisvaaleissa ja samoin maaliskuun eduskuntavaaleissa hyvin tuntuvia voittoja. Menestymisemme kunnallisvaaleissa enteily sitä, mitä sitten tapahtuikin viime maaliskuussa. Näissä maaliskuun vaaleissa puolueemme saavuttama äänimäärä oli korkein, mihin puolue on koskaan kyennyt, ja edustajamäärämme nousi 38:sta 55:een. Saavutimme täten suurimman puolueen aseman jälleen ja se johti meidät myös hallitukseen, josta olimme olleet pois vuoden 1959 alusta lähitien.' Saimme välittömästi maaliskuun vaalien jälkeen tehtäväksemme uuden hallituksen muodostamisen. Vaihtoehtoisia mahdollisuuksia oli useampiakin hallituksen muodostamiselle. Poliittisten ja taloudellisten olojen punninta ja pitemmälle johtavien toimintamahdollisuuksien arviointi johti puolueen johtoelimissä ja eduskuntaryhmässä nykyisen hallituspohjan valintaan. Puoli vuotta on näistä ratikaisun päivistä vierähtänyt ja nyt on

aika puoluekokouksen osaltaan todeta, oliko tien valinta oikea ja onko tarkoituksenmukaista pysytellä sillä eteenkin päin. On palikallaan tässä yhteydessä myös todeta, että puolueen jäsenluku on viime vuosina tuntuvasti kasvanut. Erityisen ilahduttavaa on, että mukaan on tulut runsaasti nuorempaa väkeä, mikä merkitsee jatkuvaa elinvoimaa puolueelle, jota yhteiskuntamme nykytila ja voimakas kasvu sekä vahvat- muuntumispiirteet, erityisesti tarvitsevat oikeiden ratkaisujen tekemiseksi. Lausun arvoisat puoluekokouksen edustajat tervetulleiksi' suorittamaan vaativaa tehtäväänsä. Lausun myös kalkki kutsuvieraat, kotimaiset ja muista maista ikoikoustamme seuraamaan saapuneet tervetulleiksi. PuoluekakoukseniTne on ensimmäisen kerran avoin mvös lehdistön edustajille, mikäli puoluekokous tämän toimenpiteen hyväksyy. Lausun heidät tervetulleiksi seuraamaan kokouksen kulkua. Julistan seitsemänkolmatta puuoluekakouksen avatuksi! 2. Puheenjohtaja: Viime puoluekokouksen jälkeen on riveistämme poistunut moni hyvä toveri ja ystävä. Useat heistä ovat suorittaneet sekä puolueessa että yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä todella mittavan työn, josta meillä on syytä osoittaa kiitollisuuttamniie. Kaikkia keskuudestamme poistuneita puoluejäseniä on mahdotonta luetella, mutta keskeistä osaa esittäneet on syytä tässä yhteydessä mainita. Puolueemme kunniajäsenistä ovat poistuneet keskuudestamme Väinö Tanner, Väinö Salovaara, Tuomas Bryggari, Eetu Karjalainen ja Mooses Lehtinen selkä entiset kansanedustajat Juho Karvonen, Väinö T i k k a o j a ja Georg Eriksson. Kunnioittakaamme elämästä tuntemattomaan siirtyneiden toverien ja ystävien muistoa hetken hiljaisuudella. Vainajien muistoa kunnioitettiin hetken hiljaisuudella. 3. Puheenjohtaja: Nyt meidän tulee päättää tämän kokouksen laillisuudesta. Sääntöjen 12 1 mom. kuuluu: "Pulueen ylimpänä päättävänä elimenä on puoluekokous. Varsinainen puolueko- 9

10 kous pidetään joka kolmas vuosi, lähinnä vuoden alkupuoliskolla. Kokouspaikasta ja ajasta päättää puoluetoimikunta. Varsinaisesta puoluekokouksesta on ilmoitettava vähintään 6 kuukautta aikaisemmin puoluelehdissä tai kirjallisella kutsulla puoluejärjestöille. Kokouskutsu on julkaistava puoluelehdissä viimeistään 2 kuukautta ennen kokousta." Edellinen varsinainen puoluekokous pidettiin v. 1963. Kokouksesta ilmoitettiin puoluelehdissä 23 päivänä huhtikuuta 1966 eli yli 6 kuukautta ennen kokouksen pitämistä. Kirjallisella kutsulla ilmoitettiin puoluekokouksesta 28. 4. 66 ja varsinainen kokouskutsu julkaistiin puoluelehdissä 6. 9. 66, siis yli 2 kuukautta ennen kokousta. Puheenjohtaja: Sääntöjen 17 :n 3 momentin mukainen puoluekokousedustajien valtakirjojen ennakkotarkastus on toimitettu. Sihteeri lukee valtakirjantarkastajien lausunnon. Sihteeri Anssi Kärkinen: Valtakirjantarkastajain lausunto on seuraava: "Puoluetoimikunnan määrääminä puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastajina olemme suorittaneet meille uskotun tehtävän ja todenneet kokouksen osanottajille jaettuun luetteloon merkittyjen kokousedustajien valtakirjat sääntöjen määräämällä tavalla annetuiksi ja muutenkin laillisiksi. Meille esitetyn selvityksen mukaan ei niiden enempää kuin itse edustajien vaalienkaan suhteen ole tehty huomautuksia minkään piirijärjestön tai vaaliyhtymän osalta. Tämä vuoksi esitämme, että puoluekokous vahvistaisi puoluekokousedustajien edustajavaltuudet oheisen nimenhuutoluettelon mukaan. (Liite 1) Sos.-dem. Puoluetoimisto, 25 päivänä marraskuuta 1966. Puoluetoimikunnan määräämät valtakirjantarkastajat Aatto Väyrynen Aarne Paananen Anssi Kärkinen." Kokous vahvisti kaikkien edustajien edustajavaltuudet. Tämän jälkeen sihteeri toimitti nimenhuudon. Puheenjohtaja: Todetaan nimenhuuto suoritetuksi. Tämän jälkeen kokous voitaneen todeta päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti kokon/kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4. Puheenjohtaja: Olisi päätettävä kokouksen avoimeksi julistamisesta. Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokous olisi avoin,

niin että lehdistön edustajat voivat seurata puoluekokouksen menoa. Voidaanko tämä puoluetoimikunnan toimenpide tässä vahvistaa yksimielisesti kai? Puoluetoimikunnan ehdotus hyväksyttiin. 5. Puheenjohtaja: Meillä on kokouksessamme runsaasti kutsuvieraita, mm. veljesjärjestöistä eri maista saapuneita. Nyt on aika esitellä heidät ja lausua heidät tervetulleiksi. Ensimmäiseksi mainittakoon Sosialistisen Internationaalin pääsihteeri Albert Carthy, sitten Ruotsin Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen puheenjohtaja, pääministeri Tage Erlander, puolueen puoluesihteeri Sten Andersson ja Tukholman piirin sihteeri Björn Björnström; Norjan Työväenpuolueen puheenjohtaja Trygve Bratteli; Englannin Työväenpuolueen puheenjohtaja John Boyd ja kansainvälisten asiain sihteeri Gwyn J. Morgan; Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen kansainvälisten asiain sihteeri Hans- Eberhard Dingels. Kokous osoitti ulkomaisille kutsuvieraille runsaasti suosiota, kun heidät esiteltiin. Puheenjohtaja: Lausumme nämä ulkomaiset kutsuvieraat sydämellisesti tervetulleiksi ja toteamme, että on runsaasti kotimaisia kutsuvieraita. Työväen Sivistysliiton edustaja Olavi Hurri, Sosialidemokraattisen Raittiusliiton edustaja Erkki Kuoppala, Nuorten Kotkain Keskusliiton edustaja Ilpo Rossi, Kasvatustoimikunnan edustaja Reino H. Oittinen (sairauden vuoksi ei ole läsnä), Sos.-dem. Maaseutuvaltuuskunta Heikki Simonen, Kristillinen Sos.-dem. Liiton edustaja Vilho Närhi, Työväenlehdistön edustaja Eino A. Wuokko, Suomen Ammattijärjestön edustaja Jaakko Rantanen, Virkamiesten Yhteisjärjestön edustaja Paavo Markkola, SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen, Työväen Matkailuliiton edustaja Olavi Järvelä, S. Pienviljelijäin Liiton edustaja Waltter Kuusela, Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton edustaja Sulo Hostila, Kuntoliikunnan Keskusliiton edustaja Väinö Soininen, Kasvatustyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistyksen edustaja Inkeri Airola ja Helsingin Työväenyhdistyksen edustaja Uno Nurminen. Kutsuttuina ovat läsnä toimitusjohtajat Eero Salovaara, Jorma Jalava ja Paavo Heinimo. 11

12 Kokous osoitti suosiotaan kotimaisille kutsuvieraille, kun heidän nimensä' mainittiin. Puheenjohtaja: Puolueellamme on kunniajäseniä, jotka on myös kutsuttu seuraamaan kokousta: Santeri Saarikivi, Maria Sinisalo, Oskari Reinikainen, J.E. Malmivuori, Edvard Metsola, Otto Toivonen, Juho Pyy, Aapo Kesti- Helia, Vihtori FaHila, Onni Hiltunen, Lempi Lehto, Onni Peltonen, Viljo Rantala, Albert Sirjola ja Jalmari Väisänen. Lausun kunniajäsenet tervetulleiksi. Kokous osoitti runsaasti suosiota kunniajäsenille. Puheenjohtaja: On tervehdysten vuoro. Luovutan ensimmäisen puheenvuoron Sosialistisen Internationaalin pääsihteerille Albert Carthylle. Hänen puheenvuoronsa tulkitsee tohtori Ahti M. Salonen, Albert Carthy: Olen saanut kunnian ja mielihyvän tuoda Sosialistisen Internationaalin tervehdyksen tähän teidän suureen kokoukseenne. Toverinne Internationaalissa ovat ihaillen seuranneet, miten te vaali vaalilta olette voittaneet alaa, olette saavuttaneet tuloksia, joita ei aikaisemmin ole saavutettu. Me olemme mielihyvin ja suurella ilolla ottaneet osaa teidän menestykseenne. Tuon teille veljelliset hyvän menestyksen toivotukset Sosialistiselta Internationaalilta ja kaikilta niiltä puolueilta, jotka siihen* kuuluvat. Salittakoon minun kiittää tässä tilaisuudessa teitä siitä solidaarisuudesta, jota puolueenne on aina osoittanut Internationaalia ja siihen kuuluvia muita veljespuolueita kohtaan, Sallittakoon minun edelleen muutamin sanoin todeta, mitä Sosialistinen Internationaali on, mitä se tekee, mitä se ei ole ja mitä se ei tee. Internationaali on itsenäisenä pysyen, omista asioistaan määräävien jäsenpuolueiden vapaaehtoinen yhteenliittymä, jossa jäsenpuolueet keskustelevat yhteisistä asioista vapaasti ja pyrkivät yhtenäistämään politiikkansa, kuitenkin aina ottaen huomioon oman maansa erityisolosuhteet. Internationaali on sellaisten puolueiden yhteenliittymä, jotka pyrkivät edistämään kansojen parasta, maailmanrauhaa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Olemme tekemisissä työn kanssa, joka pyrkii (luomaan kansainvälistä tasa-arvoisuutta. Sosialismi on tasa-arvoisuutta. Kuokin puolueen tehtävänä on luoda tasa-arvoisuutta omassa maassaan. Internationaali pyrkii luomaan tasa-arvoisuutta kansojen kesken. Sosialistinen Internationaali tunnustaa kunkin'maan erilaiset tarpeet. Erityisesti puolueettomat maat, kuten Suomi, Itävalta, Ruotsi, Sveitsi, Intia ja Japani, voivat työskennellä siinä oman ominaisen luonteensa ja henkensä sekä puolueettomuutensa säilyttäen rinta

rinnan sellaisten valtioiden kanssa, jotka ovat löytäneet tiensä erilaatuisissa yhteenliittymissä. Kaikki pyrkivät samaan päämäärään: kansojen yhteiseen menestykseen Yhdistyneiden Kansakuntien yleisten turvallisuuspyrintöjen piirissä. Sosialistinen Internationaali ei ole mikään keskeinen elin, joka pyrkisi ohjaamaan sen jäseninä olevaa 50 puoluetta. Sosialistinen Internationaali ei pyri määräämään, «iistä jäsenpuolueet keskustelevat tai kenet ne valitsevat johtaviksi henkilöikseen. Ottaessaan hallitusvastuun Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on liittynyt siihen ryhmään maita, joissa sosialidemokraatit ovat hallitusasemassa. Meidän keskuudessamme on täällä sosialistisen rakentamisen ensimmäinen vertaistensa joukossa, Ruotsin pääministeri Tage Erlander. Meidän keskuudessamme olisi Saksan sosialidemokraattien johtaja Willy Brandt, elleivät tärkeät tehtävät olisi vaatineet häntä jäämään omaan maahansa. Meidän keskuudessamme on Englannin työväenpuolueen johtaja John Boyd, jonka puolueen hallitus joutui ottamaan vastaan kenties raskaimman ja vaikeimman perinnön, mitä minkään maan hallitus on vastaavassa asemassa joutunut tekemään ja joka hoitaa tehtäviänsä, kuten myös tehtäviä kansanvälisellä kentällä, osoittaen rohkeutta, näkemystä ja viisautta. Dopuksi minun sallittaneen mainita joitakin niistä pulmista, joita Internationaali pyrkii käsittelemään ja joihin se pyrkii saamaan yhteiset suuntaviivat. Ne ovat: saada atomiaseiden leviäminen ehkäistyksi, mikä olisi ensimmäinen askel yleiseen aseiden riisuntaan; saada Vietnamin hirvittävä sota päättymään; saada se epäinhimillinen ja epäoikeudenmukainen systeemi loppumaan, joka tunnetaan nimellä Apartheid; saada ratkaistuiksi idän ja lännen väliset suhteet; saada jännitys Euroopassa päättymään, mihin liittyy Saksan pulman ratkaisu; tuoda lähemmäksi toisiaan Länsi-Euroopan kaksi suurta ryhmittymää, Euroopan talousyhteisö ja EFTA, mikä olisi ensimmäinen askel Euroopan yhdistymiseen; päästä vapautumaan nälästä, mikä koskee % ihmiskunnasta. Ei auttamalla heitä ruokalahjoin vaan auttamalla heitä saamaan taloutensa järkevään kuntoon. Kaikki nämä pulmat vaativat yhteisiä toimenpiteitä. Elämme maailmassa, joka on jakautunut. Sosialistien tarkoituksena on rakentaa sillat erottavien kuilujen yli ja ratkaista ongelmat. Marssimme Sosialistisen Internationaalin toista vuosisataa kohden. Puolueideimme asema on täysin toinen kuin silloin, jolloin sosialistinen liike vuosisata sitten alkoi. Neljätoista meidän 50:stä jäsenpuolueestamme on nyt edustettuna hallituksissa tai niitä johtamassa. Tämä ei ehkä ole kovin paljon ajatellen maailman väkilukua, mutta 13

14 kukaan ei voi epäillä, etteikö sellaiset teot, joita Englannin ensimmäinen työväenhallitus teki tehtäviinsä astuessaan Attlee'n johdolla, jotka vaikuttivat Intian, Burman ja Ceylonin sekä Aasiassa ja Britannian afrikkalaisten kolonioiden asemaan, olisi olleet toimenpiteitä, jotka muuttivat maailmanhistoriaa. Etsimme yhtä yhteistä maailmaa. Se panos, jonka tässä työssä sosialidemokratia voi antaa, on erittäin merkittävä. Se merkitsee työtä vapauden hyväksi. Ja missä työtä vapauden hyväksi tehdään, se koituu työksi vapauden hyväksi kaikkialla. Tuon teille tähän kokoukseen Sosialistisen Internationaalin tervehdyksen ja toivotan teille mitä parhainta menestystä. Teidän menestyksenne on Sosialistisen Internationaalin menestys. (Suosionosoituksia). Puheenjohtaja: Seuraavana tervehtii kokoustamme Ruotsin pääministeri Tage Erlander. Hänen puheensa tulkitsee tohtori Ahti M. Salonen. Tage Erlander: Kun tällä kertaa tuon puoluekokouksellenne tervehdyksen Ruotsin Sosialidemokraattiselta Puolueelta, voin sa-' maila kertaa esittää lämpimät onnitteluni niistä saavutuksista, joihin suomalainen veljespuolueemme on päässyt puoluekokousten välisenä aikana. Teidän suurenmoinen vaalimenestyksenne aiheutti meillä iloa ja ihailua. Se osoitti, että Suomen sosialidemokratia on voittamassa ne vaikeudet, joiden kanssa se on saanut painiskella. Työväenliikkeen keskittyminen sosialidemokratian ympärille on täällä, kuten muissakin Pohjoismaissa, ensimmäisenä edellytyksenä sille, että radikaaliset edistykselliset voimat pääsevät -määräävällä tavallaa vaikuttamaan vaalipolitiikkaan. Kansa on uskonut teille hallitustyön johdon. Ette ole tulleet valmiiksi katettuun pöytään. Suomen elinkeinoelämä on tosin saavuttanut kauniita tuloksia, mutta täällä kuten muissakin Euroopan maissa niiden uhkana ovat hintojen nousu ja inflaatio. Ihaillen seuraamme myös Englannin työväenhallituksen kamppailua maan taloudellisten vaikeuksien voittamiseksi, mikä vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen kaikissa niissä maissa, joilla on merkittävät kauppayhteydet Iso-Britanniaan. Taloudelliset vaikeudet vaativat kaikilta hallituksilta rohkeutta ja päättäväisyyttä, jolloin on aina muistettava myös ihmisyksilön tarpeet. Yhtä tärkeää on, että kansalaiset suhtautuvat välttämättömiin toimenpiteisiin yhteisvastuuta tuntien ja yhteistyöhön halukkaina. Näihin periaatteisiin nojaa sosialidemokratian yhteiskunnallinen näkemys. Sen vuoksi sillä ilmeisesti on paremmat edellytykset kuin

muilla puolueilla ohjata kansat tämän hetken vaikeuksissa siten, että valoisamman tulevaisuuden rakentaminen varmistuu. Ei näet ole epäilystäkään siitä, etteikö niin hyvin Iso-Britanniassakin kuin pohjoismaissakki olisi suotuisia edellytyksiä voimakkaalle kehitykselle pitempää ajanjaksoa ajatellen, kunha päivän vaikeuksien ei anneta hämärtää näköaloja. Läheisempi taloudellinen yhteistyö Pohjolassa on omiaan vahvistamaan pohjoismaiden taloutta niin, että ne entistä paremmin kykenevät kohtaamaan kaiken, mitä tulevaisuus tuo tullessaan sen suuret kehitysmahdollisuudet kuten myös vaarat. Iloitsemme pohjoismaisista yhteistyöajatuksista ja toivomme pohjoismaiden välisten taloudellisten siteiden entisestäänkin vahvistuvan. EFTA:n välityksellä ovat monet unelmat pohjoismaisesta yhteistyöstä toteutuneet. Mitä suurinta mielihyvää tuntien panemme merkille sen virstanpylvään pohjoismaisen yhteistyön tiellä, jota yhteinen esiintyminen Kennedy-kierroksen neuvotteluissa merkitsee. Ilomme Suomen sosialidemokratian menestyksestä ei pienene kovien vastoinkäymistemme vuoksi. Vuoden 1966 vaalit Ruotsissa olivat kunnallisvaalit, joilla kuitenkin on suurempi yleispoliittinen merkitys kuin muissa maissa. Ruotsissa ovat nyt kaikki puolueet yksimielisiä siitä, että kunnallisvaalien yleispoliittista merkitystä on edelleenkin vahvistettava. Sen vuoksi on kyseessä vakava asia, kun Ruotsin sosialidemokratia menestyi kunnallisvaaleissa huonommin kuin kertaakaan 30 vuoteen. Vaalien jälkeen olemme ryhtyneet kriittiseen itsetutkisteluun, joka koskee politiikkamme kaikkia puolia, mutta myös propagandamenetelmiämme. Tutkimuksemme ovat johtaneet sosialidemokraattisten pääperiaatteiden entistä määrätietoisempaan omaksumiseen. Harkintamme tuloksena tahdomme entistä voimakkaammin tähdentää, että nykyaikaisen yhteiskunnan jäsenillä on aikaisempaa suurempi solidaarisen yhteistyön tarve, jotta turvallisuutta ja laajenevaa valinnan vapautta koskevat vaatimukset voidaan toteuttaa. Epäilemättä saatamme kohdata vaikeuksia pyrkiessämme näihin tavoitteisiin yhteiskunnassa, joka ruotsalaisen yhteiskunnan tavoin rakentuu sekamuotoisen talouden periaatteille. Oleellisissa kohdin elinkeinoelämä on saanut toimia täysin vapaasti. Valtion valvonta sekä ohjaus on toteutettu omistussuhteisiin puuttumatta. Ruotsin sekamuotoinen talous on tehokkuutta ajatellen saavuttanut erinomaisia tuloksia. Tuotanto on meidään maassamme kehittynyt erinomaisen nopeasti. Tuotannon nopea kehitys onkin edellytyksenä sille, että köyhyys väistyy ja kaikkien kansalaisten elintaso nousee. 15

16 Se tekee myös sellaiset uudistukset mahdolliseksi, että luokkaerot pienenevät. Suuri eläkeuudistus, sairausvakuutuksen uudistus ja uusi koulu ovat luokkaerojen muuri en suuria murtajia. Mutta olemme joutuneet toteamaan, että nopean taloudellisen kasvun aikana saattavat tulojen eroavaisuudet ja niihin liittyvät jännitykset kasvaa. Tulökuilujen tasoittaminen ja hävittäminen on Ruotsin sosialidemokratian tärkeimpiä tehtäviä. On myös ilmeistä, että jatkuvan kehityksen vaatimat talousrakenteen muutokset aiheuttavat huolia monille yksityisille ihmisille. Tuhannet ruotsalaiset ovat joutuneet jättämään vanhan työalansa ja etsimään uutta. He ovat joutuneet lähtemään entisiltä asuinpaikoiltaan ja hakeutuman suuriin vaestokeskuksiin. Useimmiten muutos on myös yksilön kannalta merkinnyt edistystä, ja melkein poikkeuksetta asianomainen on ottanut muutoksen vastaan paremman tulevaisuuden lupauksena. Mutta jos muutokset ovat aiheutuneet tehtaiden lakkauttamisesta ja teollisesta keskittymisestä, muutos on käsitetty turvatulta näyttäneen elämän uhkaajalta. Tämä tunne on herättänyt ihmisissä epätietoisuutta ja epävarmuutta. Sitä ovat edelleen lisänneet ne vaikeudet, jotka suurkaupunkeihin suuntautuva väestövirta on tehnyt ajankohtaisiksi vaatiessaan valtavasti kasvavaa asunnontuotannon ja kunnallisten investointien tarvetta kouluja, sairaaloita, teitä ja katuja varten. Kukaan ei tosissaan kuvittele muutosprosessin katoamista. Pontikkojen on noudatettava sellaista politiikkaa, että muutoksien tapahtuessa kansalaiset tuntevat olevansa turvattuina. Pohjoismaisten sosialidemokraattisten puolueiden tulevaisuus riippuu siitä, kykenemmekö mainitun pulman ratkaisemaan. Meidän oleelliset pulmamme ovat kaikkialla Pohjolassa samat. Yhteiskuntiemme rakenne on suuressa määrin samankaltainen ja meillä sosialidemokraateilla on yhteinen solidaarinen näkemys. Tehtäviemme ratkaisuissa tarvitsemme läheistä yhteyttä ja neuvonpitoa toistemme kanssa. (Voimakkaita suosionosoituksia). Puheenjohtaja: Seuraavana puhuu Norjan Työväenpuolueen puheenjohtaja Tryggve Bratteli. Hänen puheensa tulkitsee tohtori Ahti M. Salonen. Tryggve Bratteli: Toivotan ensinnäkin menestystä kongressille ja tuon tervehdyksen norjalaiselta veljespuolueelta, Norjan taholla on aina katseltu ystävän silmin Suomen kansaa ja Suomea ja kaikkia teidän maanne tapahtumia. Toivon, että Suomessa, jossa nyt sosialidemokraatit ovat saavuttaneet hallituspuolueen ja maan

suurimman puolueen aseman, se aloitekykyä ja energiaa osoittaen säilyttää tämän asemansa ja sitä edelleen vahvistaa. Meidän pulmamme ovat yhteiset. Ne ovat yhteisin menetelmin sisäisessä rakennustyössä ratkaistavissa siitä huolimatta, että ulkoisesti meidän asemamme voi oua erilainen. Meidän ohjelmamme on ollut toisenlainen. Meidän ulkoinen ympäristömme eroaa toisistaan. Tästä syystä Pohjolan maat ovat joutuneet etsimään eri teitä turvallisuuttansa ajatelleessaan. Joka takauksessa Pohjola on ollut rauhan tyyssijana maailmassa, tasapainoittavana elementtinä rauhattomassa maailmassa. Jokainen Pohjoismaa, joka muotoilee politiikkansa omien tarpeiden mukaan, on kuitenikin siinä suhteessa samoilla linjoilla, että me kaikki rakennamme sosialistista yhteiskuntaa. Toivotan menestystä sosialidemokraattisen puolueen puoluekokoukselle. (Suosionosoituksia).. Puheenjohtaja: Seuraavana puhuu Englannin Työväenpuolueen puheenjohtaja John Boyd. Puheen tulkitsee suomeksi tohtori Ahti M. Salonen. John Boyd: Historia tietää ensimmäisen englantilaisen tulleen Suomeen ensimmäisen ristiretken aikana. Hän oli piispa Henrik, jonka te suomalaiset tapoitte ja tyypilliseen suomalaiseen suurpiirteiseen tapaan teitte sen jälkeen hänestä pyhimyksen! Vanhoista ajoista alkaen, vaikka ei aivan näin vanhoista, on ollut kiinteitä taloudellisia yhteyksiä Suomen ja Englannin välillä. Kauppaa on näiden maiden välillä tehty vanhoista ajoista saakka. Samoin on olemassa läheiset suhteet Suomen ja Englannin työväenpuolueiden välillä. Ja kuten tiedätte, puheen ollen Englannin työväenpuolueesta, se on nyt hallitseva puolue. Sillä on ehdoton 97 paikan enemmistö Englannin parlamentissa, jossa on jäseniä noin 650. Saimme viime vaaleissa 14 miljoonaa ääntä. Meidän puolueessamme on noin 3 miljoonaa jäsentä. Siitä lähtien kun Labour-party on Englannissa ollut olemassa eli vuodesta 1900, Englannin Työväenpuolue on ollut kuusi kertaa hallituksessa, nimittäin vuosina 1924, 1929, 1945, 1950, 1964 ja 1966. Joka kerran kun' Englannin Työväenpuolue on hallitukseen astunut, se on perinyt taloudellisen kaaoksen. Niin oli nytkin laita. Meidän tehtävämme oli vaikea ja olemme pyrkineet saamaan asioita järjestykseen sellaista ohjelmaa noudattaen, jonka esitimme ohjelmanamme vaalien alla. Ulkomailla esiintyy osittain melkoisesti väärinkäsityksiä tästä ohjelmasta. Tahtoisin tässä todeta, että meidän työvoimastamme runsaat puolet ovat palveluelinkeinoihin kiinnittyneitä, ja hallitus on säätänyt sellaisia verolakeja, jotka aiheuttavat siirtymistä sel- Sos.dem. P. Pöytäkirja - 2 17

18 laisiin elinkeinoihin, jotka paremmin palvelevat vientiä. Tällaista verotuspoliittista ohjelmaa onkin boteutsttu. Myös siinä suhteessa esiintyy väärinkäsityksiä, että luullaan Englannin työttömyyden olevan kovin pelottavan suurem, Siellä on tosin tällä hetkellä työttöminä, työttömyyskortistoon merkittyinä 545.000 henkilöä, mutta on muistettava, että 100.000 näistä on osatyössä, ts. 4 5-päiväisiä työpäiviä tekemässä ja että 50.000 on sellaisia, jotka vaihtavat työpaikkaa. Sitä paitsi on uusi työväenhallitus äskettäin säätänyt uuden rahan. Jokainen, joka pakosta joutuu työpaikastaan eroamaan, saa erityisen hyvityksen, joka vastaa noin kymmenen viikon normaalipalkkaa, joten hänen elantonsa ja olemisensa on turvattu sinä aikana, kun asianomainen etsii uutta työpaikkaa. Englannin hallitus on periaatteessa päättänyt pyrkiä jäseneksi Euroopan Talousyhteisöön, mutta tässäkin on hyvin tarkkaan haluttu ottaa huomioon siteet EFTA-maihin, Suomi niiden joukkoon mukaan luettuna. Englanti ei jätä ystäviään. Ensi viikolla onkin EFTA-maiden pääministerikokous, jossa asioita käsitellään. Englannin hallituksen pyrkimyksenä mainitsen, että se pyrkii aikaan saamaan- rauhansopimuksen Rhodesiassa ilman verenvuodatusta; se pyrkii edistämään kunniallisen rauhan aikaansaamista Vietnamissa. Pyrkimyksenä Englannin hallituksen maailmanlaajuisista rauhantavoitteista haluan mainita ulkoministeri Brownin äsken päättyneen Moskovan-matkan. Esitän lopuksi kokoukselle lämpimät ja sydämelliset tervehdykset. (Suosionosoituksia.) Puheenjohtaja: Seuraavana puhuu Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen kansainvälisten asiain sihteeri Hans-Eberhard Dingels. Puheen tulkitsee suomeksi tohtori Ahti M. Salonen. Hans-Eberhard D i n g e 1 s: Minulla on ilo tuoda Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen tervehdys kokouksellenne. Valitan, että puheenjohtajamme Willy Brandt ei maamme sisäpoliittisen tilanteen vuoksi ole voinut noudattaa teidän ystävällistä kutsuannne saapua tänne. Saksan ja Suomen sosialidemokraatit ovat Sosialistisessa Internationaalissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä aina olleet vilpittömässä yhteistyössä. Molemmat puolueet ovat jatkuvasti joutuneet ratkomaan vaikeita probleemeja oman maansa asioiden hoitoon liittyvissä kysymyksissä ja sosialidemokraattisen tien löytämisessä. Sosialidemokraattisten puolueiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluu rauhan ja kansojen välisen ystävyyden lujittaminen. Saksalaiset sosialidemokraatit, jotka ovat joutuneet taistelemaan sangen vaikeissa olosuhteissa kahtia jaetussa maassaan, ovat toimineet

erityisesti eurooppalaisen yhteistyön puolesta tietäen, että kaikista poliittisista vastakohtaisuuksista ja erilaisesta historiallisesta kehityksestä huolimatta Euroopan maat joutuvat etsimään yhteistä tietä. Puolueeni on juuri nyt, kuten tiedätte, suurten probleemien ja ratkaisujen edessä, joissa kaikki voimamme joutuvat koetukselle. On varmaa, että sosialidemokraateilla kaikissa maissa on samat päämäärät ja sama yhteisvastuuntunne. Se antaa meille voimaa harjoittaa Liittotasavallassa politiikkaa rauhanomaisen kehityksen edistämiseksi Euroopan kansojen kesken. Tässä mielessä tervehdin Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen puolesta teidän kongressianne ja tuon sille parhaat toivotukset, samoin kuin teille kaikille henkilökohtaisesti. (Suosionosoituksia.) Puheenjohtaja: Kotimaisten kutsuvieraiden puolesta esittää tervehdyksen Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Olavi H u r r i. Olavi Hurri: Toveri puheenjohtaja, arvoisat puoluekokousedustajat! Olen saanut erittäin suuresti arvostamakseni tehtäväksi esittää nyt alkavalle puoluekokouksella tähän kokoukseen kutsuttujen kotimaisten kutsuvieraiden ja heidän, edustamiensa järjestöjen sekä puolueen alatoimlkuntien tervehdykset. Laajana yhteiskunnallisena kansanliikkeenä työväenliike on, kuten hyvin tiedämme, ulottanut työnsä, pyrkimyksensä ja vaikutuksensa mitä moninaisimmille elämänaloille. Näin on vuosikymmenien mittaan syntynyt lukuisia työväenliikkeen järjestöjä, jotka ovat ottaneet tai saaneet suorittaakseen tiettyjä erikostehtäviä. Inhimillisen elämän monipuolisuus on puoltanut tällaista työnjakoa, joka varmaan on myös antanut toiminnalle tehoa ja tuloksellisuutta. Mutta aivan kuten kenen tahansa yksilönkin kohdalla erikoistuminen vain joihinkin tehtäviin ja harrastuksiin toisaalta voi rajoittaa hänen kokonaisnäkemyksensä piiriä, aivan samalla tavalla työväenliikkeessä monesti on tunnettu huolta siitä, että tällainen järjestöllinenkin erikoistuminen, keskittyminen nimenomaisesti 'omiin tehtäviin', voi aikaansaada vastaavaa näkemyksen supistumista ja laajempien maisemien varjostumista. Merkittävää ja nähdäkseni erityisen ilahduttavaa on, että epäilyksiä näistä erikoistumisen tarjoamien etujen rinnalla esiintyvistä mahdollisista haittavaikutuksista ovat monesti esittäneet juuri asianomaiset järjestöt ja niiden edustajat itse. Se osoittaa, että työväenliikkeen eri tahoilla ja työkaistoilla tunnetaan näinä meidän aikoinamme monien kielteisistä tapahtumista runsaiden vuosien jälkeen suurta yhteisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tarvetta. Tervehtiessäni tätä Sosialidemokraattisen Puolueen omalta kan- 19

20 naita jo etukäteen merkittäväksi luonnehdittua puoluekoikousta työväenliikkeen monien muiden järjestöjen puolesta pyydänkin korostaa aivan erityisesti sitä 'menon yhteisyyttä', jota tässä liikkeessä tarvitaan ja laajalti toivotaan. Olkoon kysymys sitten leimallisesti puhtaasti sosialidemokraattisista järjestöistä tai laajempaakin edustavuutta omaavista muista työväen järjestöistä, niin niiden kaikkien elämään ja toimintaan hyvin keskeisesti ja usein jopa ratkaisevasti voi vaikuttaa se, mikä asema sosialidemokraattisella puolueella tässä maassa kulloinkin on. Aivan samoin niiden antama työpanos ja sen tehokkuus voidaan tuntea SDP:n toiminnassa. Monina taakse jääneinä vuosina, jolloin sosialidemokraattisella puolueella oli sekä sisäisiä että ulkoisia vaikeuksia, nämä samat vaikeudet löivät leimansa moniin muihinkin järjestöihin. Sosialidemokraattisen puolueen vastoinkäymiset ovat olleet myös meidän muiden murheinamme. Nyt kun suunta on kääntynyt, nyt kun Suomen kansan antama poliittinen' kannatus on nostattanut sos.-dem. puolueen yhteiskuntamme tämänhetkisen vaiheen johtoasemaan, tämä nousu koetaan kehityksenä, josta iloitaan ja myös hyödytään muun työväenliikkeen piirissä. Tämän puoluekokouksen esityslista kertoo niistä lukuisista suurista ja pienemmistä kysymyksistä, jotka suomalainen työväenliilke usein juuri poliittinen työväenliike sen kärjessä joutuu ottamaan ratkaistavakseen. Toivon, että voin ilmaista meidän kaikkien tätä kokousta kutsuvieraina seuraavien yhteisen ajatuksen sanoessani, että juuri nyt ja tulevaisuudessa me sosialidemokraatit, toimimmepa millä yhteiskunta- tai järjestöelämän saralla tarhansa, olemme oman etsikkoaikamme edessä ja kohdalla. Jos koskaan, niin nyt meiltä edellytetään paljon ei vain tietoa ja taitoa, ei vain kykyä ja asiantuntemusta, vaan ehkä ennen kaikkea vastuun suuruudesta tietoista elämänasennetta, joka leimaisi toimintaamme kaikissa sen asteissa ja portaissa. Sosialidemokraattisen puolueen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin ratkaiseva. Sen merkitys myös muun työväenliikkeen piirissä on keskeinen. Sen vuoksi on vain luonnollista, että me muut toivotamme Sosialidemokraattiselle Puolueelle kaikkea hyvää ja toivomme, että tämä puoluekokous omalta osaltaan loisi tulevien vuosien varrelle onnen ja menestyksen edellytyksiä. (Suosionosoituksia..) Puheenjohtaja: Kokoukselle on lähetetty eri tahoilta kirjeitä ja sähkeitä, jotka sihteeri nyt esittelee. Anssi Kärkinen: Kokousta on sähkeitse muistanut Tanskan

Sosialidemokraattinen Puolue, joka ilmoittaa, että tärkeät poliittiset neuvottelut estävät edustajan lähettämisen tänne. Mutta he lähettävät lämpimän tervehdyksen, ovat hengessä mukana ja toivottavat menestystä ja hyvää tulevaisuutta. Allekirjoittajina ovat Jens- Otto Krag ja Nils Mathiassen. (Suosionosoituksia.) Kirjeen on lähettänyt myös Islannin Sosialidemokraattinen Puolue, joka toivittaa menestystä puolueelle tärkeässä työssä. Allekirjoittajana on Emil Jonsson. (Suosionosoituksia.) Sähketervehdyksen on lähettänyt myös Israelin Sosialidemokraattinen Puolue, Mapai-puolue, joka palauttaa mieleen puolueiden väliset veljelliset suhteet ja toivottaa menestystä tärkeässä työssä. Allekirjoittajana on August Baiser. (Suosionosoituksia.) Kirjeitse on tervehdyksen lähettänyt Luxemburgin Sosialistinen Puolue, joka toivottaa menestystä. Allekirjoittajana on pääsihteeri. (Suosionosoituksia.) Kirjeitse on tervehdyksen lähettänyt myös Itävallan Sosialistinen Puolue, joka onnittelee vielä vaalivoiton johdosta ja toivottaa menestystä puoluetyossa ja hallitustyössä. Allekirjoittajina ovat Bruno Pittermann ja Karl Czernetz. (Suosionosoituksia.) Puheenjohtaja: Tämän jälkeen luovutan puheenvuoron Satakunnan Sos.-dem. Puolueen piirin puheenjohtajalle Uolevi Kaukovaaralle. Uolevi Kaukovaara: Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluekokousedustajat! Pyydämme tuoda tälle puoluekokoukselle Satakunnan sosialidemokraattisen piirin ja Kankaanpään kunnallisjärjestön tervehdyksen. Samalla pyydämme ojentaa puolueelle Väinö Voionmaan Tampereella yliopiston edustalla sijaitsevan muistomerkin alkuperäisen pienoismallin. Muistomerkin on veistänyt kankaanpääläinen kuvanveistäjä Kauko Räike. Kuten tunnettua, muistomerkin nimi on "Kasvu". Se kuvaa työvöenliikkeen poikkeusasemaa. Samalla se ilmentää myös suuren sosialidemokraatin Väinö Voionmaan monitahoista työtä yhteiskuntamme ja työväenliikkeen hyväksi. Olkoon tämä pienoismalli, sopivalle paikalle sijoitettuna, muistuttamassa siitä, että menneiden polvien työ ja saavutukset velvoittavat myös meitä ponnistelemaan Sosialidemokraattisen Puolueen päämäärien hyväksi. (Suosionosoituksia.) Tämän jälkeen piirin puheenjohtaja Kaukovaara ja Kankaanpään kunnallisjärjestön sihteeri Voitto Kivistö luovuttivat kokouksen puheenjohtajalle puheessa mainitun pienoismallin. 21

22 Puheenjohtaja: Olemme kuulleet runsaan kutsuvierasjoukon tervehdykset puoluekokoukselle. Pyydän kiittää näistä lämpimistä ystävyyden osoituksista, joita olemme eri tahoilta saaneet. Lausumme kaikki kutsuvieraat tänne sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme, että he vievät täältä miellyttävät terveiset sekä kotimaassa että muihin veljesjärjestöihin toisiin maihin ja ilmoituksen siitä, että Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii parhaansa mukaan hoitamaan tässä maassa niitä tehtäviä, joita sosialidemokraattinen periaate meitä velvoittaa suorittamaan. Kiitoksia! (Suosionosoituksia.) 6. Puheenjohtaja: Meillä on ollut hyvänä tapana aina puoluekokouksissa muistaa niitä tovereita, jotka ovat vuosikymmenien aikana tehneet paljon työtä työväenliikkeessä ja yhteiskunnassa ja kutsua heitä puolueen kunniajäseniksi. Tällä kertaa puoluetoimikunta ehdottaa, että puolueen uusiksi kunniajäseniksi kutsuttaisiin seuraavat toverit: Alpo Lumme, Aino Takala, Juho Lukkarinen, Pekka Railo, K.-A. Fagerholm, Yrjö Nurmi, Artturi Komppa ja Edvard N e i 11 o 1 a. (Voimakkaita suosionosoituksia.) Puoluetoimikunnan ehdotus hyväksyttiin. Uusille kunniajäsenille jaettiin kunniajäsenkirja. Puheenjohtaja: Pyydän esittää näille uusille kunniajäsenille, joista Artturi Kompalla ei ole ollut tilaisuutta saapua tänne, puolueen lämpimän kiitoksen siitä, mitä he ovat puolueen hyväksi sekä työväenliikkeessä ja yhteiskunnassa suorittaneet monien vuosien aikana. Toivomme, että me edelleenkin voimme käyttää hyväksemme teidän kokemuksianne esimerkkinä ja kannustimena kaikessa toiminnassamme. Kiitämme teitä kaikesta suoritetusta työstä ja toivotamme teille hyvää terveyttä. (Suosionosoituksia.) K.-A. Fagerholm: Hyvät toverit ja ystävät! Uusien kunniajäsenten puolesta esitän lämpimän kiitoksen siitä kunnianosoituksesta, joka on tullut osaksemme. Minun oh tarpeetonta sanoa, että tämä kunnia on korkein ja arvokkain, minkä vanha sosialidemo-

kraatti voi saada. Me annamme sille suuren arvon ja tiedämme sen velvoittavan meitä voimiemme mukaan jatkamaan työtä sen puolueen hyväksi, joka on ollut meidän koko elämämme ajan. Vuosikymmenien kuluessa olemme olleet mukana puolueemme myötäja vastoinkäymisissä. Olemime iloinneet, kun menestys on seurannut lippujamme, mutta enkä vielä enemmän on merkinnyt se, että emme ole hellittäneet otetta vastoinkäymisten aikana; silloin on uskollisuus joutunut koetukselle. Juuri nyt on meillä myötäkäymisen ailka. Puolueemme on jälleen saavuttanut poliittisessa elämässämme sen aseman, joka sille kuluu. Kukaan ei voi iloita tästä enemmän kuin me, joille on karttunut runsaasti vuosia. Suurella tyydytyksellä panemme myös merkille, että nuoria, reippaita, lahjakkaita voimia on virrannut puolueeseen ja että nämä ovat valmiit jatkamaan työtä, ja tehtäviä riittää kaikille, jotka tahtovat viedä sosialidemokratiaa ja sen aatetta eteenpäin voittoa kohti. Vielä kerran sydämellinen kiitoksemme ja toivomuksemme hyvistä, kokoavista, tulevaisuutta rakentavista päätöksistä puoluekokouksessa. (Voimakkaita suosionosoituksia.) Aino Takala: Minä tahdon kiittää puoluetoimikuntaa ja ennen kaikkea tätä puoluekokousta, että minä vieläkin olen saanut tulla seuraamaan kokousta, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta, mutta mahdollisesti viimeinen. Kun on saanut jo 60, ehkäpä ylikin, vuotta seurata sosialidemokraattista kehitystä tässä maassa, voi sanoa, että se on toisinaan joutunut lamaan, mutta se on noussut ja se nousee edelleenkin. Minä, toivon vielä nytkin, ettei lamaannus meitä saa millään tavalla laskea eikä painaa, mutta elämän matkallahan sattuu aina tilapäisiä sekä nousu- että laskukausia. Olen sattunut olemaan mukana suurissakin laskukausissa ja nähnyt, mitkä seuraukset kaikesta sellaisesta on. Mutta sittenkin eläköön edelleenkin ja kehittyköön tämä sosialidemokraattinen työväenliike Suomenmaassa! Kiitos! (Voimakkaita suosionosoituksia.) Puheenjohtaja: Pyydän kiittää toveri Aino Takalaa hänen erittäin innoittavista sanoistaan, jotka hän. esitti tälle puoluekokoukselle. Erityinen kiitos on lausuttava myös Satakunnan piirille ja Kankaanpään Kunnallisjärjestölle siitä muistomerkin pienoisjäljennöksestä, jonka he ovat täällä jättäneet puolueelle. On miellyttävää, että puolueen suojissa on jokin esine muistuttamassa meitä Väinö Voionmaasta, joka suoritti niin ansiokkaan työn Sosialidemokraattisen Puolueen riveissä monien vuosikymmenien aikana. Kiitoksia tästä muistamisesta. 23

7. P uh eenjohtaja; Tämän jälkeen olisi ryhdyttävä kokousasioihin muilta osin. Ensimmäisenä asiana tulee nyt esille kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen. Se on monistettuna jaettu edustajille. "Voitaisiinko se hyväksyä sellaisenaan lukuunottamatta erästä ehdotusta, joka on tehty 11. asiassa, että rnenettelytapavaliokunnan vaali toimitettaisiin ennen muiden valiokuntien vaalia. Muuten seu rattaisiin puoluetoimikunnan ehdotusta. Voitaneen työjärjestys hyväksyä näin muutettuna. Puoluekokoukselle hyväksyttiin puoluetoimikunnan esittämä työjärjestys em. poikkeusta lukuunottamatta. (Liite 2) 8. Puheenjohtajien vaali Puheenjohtaja: Työjärjestyksen mukaan seuraa nyt puheenjohtajien vaali. Puoluetoimikunta esittää, että puoluekokouksen puheenjohtajiksi valittaisiin seuraavat toverit: Rafael Paasio, Paavo Lehtinen, Paavo Tirronen ja Hjalmar Elomaa. Voitaisiinko näistä yhtyä. Kokous hyväksyi yksimielisesti puoluetoimikunnan ehdotuksen, ja kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Rafael Paasio, Paavo Lehtinen, Paavo Tirronen ja Hjalmar Elomaa. Sihteereiden vaali Puheenjohtaja: Sen jälkeen toimitettaneen sihteereiden vaali. Puoluetoimikunta ehdottaa, että kokouksen sihteereiksi nimettäisiin Anssi Kärkinen, Unto Niemi ja Matti Nieminen. Voitaneen hyväksyä? Kokouksen sihteeriksi valittiin puoluetoimikunnan ehdotuksen mukaisesti Anssi Kärkinen, Unto Niemi ja Matti Nieminen. Puheenjohtaja: Pyydän, että toveri Paavo Lehtinen tulee jatkamaan kokouksen asioiden hoitamista. Paavo Lehtinen ryhtyy johtamaan puhetta. Puheenjohtaja: Pyydän kiittää kdkousvirkailijoiden puolesta meille osoitetusta luottamuksesta.

Vaalilautakunnan vaali Puheenjohtaja: Jatkamme kokousta. Seuraavana olisi vaalilautakunnan valitseminen. Tällä kohdin on puoluetoimikunnan ehdotus. Voitaneen hyväksyä? Vaalilautakuntaan valittiin puoluetoimikunnan ehdotuksen mukaisesti Onni Lautasalo, Lars Flindk, Olli Helminen, Eino Heinola ja Veikko Halonen. Pöytäkirjan tarkistajain vaali Puheenjohtaja: Seuraavana olisi valittava pöytäkirjan tarkistajat. Puoluetoimikunnan ehdotus voitaneen hyväksyä? Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin puoluetoimikunnan ehdotuksen mukaisesti Yrjö Hätinen, Seija Kärkinen ja Ilmari Joentaus. 25 9. Puheenjohtaja: Seuraavana olisi päätettävä kokouksen järjestyssäännöstä. Järjestyssääntö on jaettu muiden kokousasiakirjojen mukana kokouksen osanottajille. Voitaneen hyväksyä ehdotetussa muodossaan? Kokouksen järjestyssääntö hyväksyttiin yksimielisesti puoluetoimikunnan esittämässä muodossa. (Liite 3) 10. Menettelytapavaliokunnan vaali Puheenjohtaja: Valiokuntien asettamiseen on pyydetty puheenvuoroja, ja jotta voitaisiin säilyttää käsittelyjärjestys johdonmukaisena, olisi kai meneteltävä siten, että keskustelu käydään valiokunnasta kerrallaan eikä kaikista valiokunnista yhtaikaa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä puheenvuoron pyytäjän myös puheenvuoroa pyytäessään mainita lapussa valiokunta, jonka kohdalla hän aikoo puheenvuoron käyttää. Täällä oli jo joitakin puheenvuoroja pyydettynä. Niistä ei voi saada selville, mihinkä valiokuntaau on tarkoitus puhua.

26 Kokoushan jo aikaisemmin päätti, että ensimmäisenä käsitellään menettelytapavaliokunnan vaali. Tähän ikohtaan on Lindgren pyytänyt puheenvuoron. Aarne Lindgren (Et.-Hämeen piiri): Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät puoluekokousedustajat. Tämä puheenvuoro johtui siitä, että olen jättänyt kirjallisena puheenjohtajan pöydälle muutosehdotuksen puoluetoimikunnan tekemään ehdotukseen menettelytapavaliokunnan puheenjohtajaksi ja jäseniksi. Kuluttamatta sen enempää aikaa ilmoitan vain, että siinä luettelossa on osa toisia henkilöitä kuin mitä puoluetoimikunnan ehdotus sisältää ja osa samoja. Perusteluna tällaisen toimenpiteen tarpeellisuudelle sanoisin, että se on ilmiö, joka kaikissa ratkaisevissa tilanteissa vaikuttaa, nimittäin edellisen suunnan tai edemistein käsitysten jatkuminen seeaisissa tilanteissa, joissa voidaan menetellä toisinkin. On todennäköistä, että jonkinnäköiset muut ajatukset olisivat myös huomioonotettavia. Näin oletan tässäkin kokouksessa joidenkin asioiden kohdalla olevan. Jos noudatetaan tätä kylläkin hyviäkin puolia sisältävää menettelyä, että entiset toimihenkilöt asettavat tällaiset ehdokkaat, niin silloin suunta säilyy ja siitä on etuja. Mutta siinä on ehkä jarruttavia tekijöitä. Tässä kokouksessa katsoisin ehdottamallani menettelyllä saavutettavan: jos niissä kysymyksissä, joita menettelytapavaliokunta joutuu käsittelemään, kokouksen mielipide olisi toinen ja jos nyt kokouksen alussa annetaan menettelytapavaliokunnalle lähimain sellainen kokoomus, mitä voidaan olettaa paikalla olevien edustajien edustavan, niin tämä helpottaa asioiden käsittelyä. Kokemuksesta tiedämme, että muuten tapahtuu useita edestakaisia liikkeitä asian palauttamiseksi uudelleen valiokuntaan ja lopuksi ehkä äänestyksiä. Jos äänestyksiä tarvitaan, niin katsoisin tämän rationalisoimistoimenpiteeksi, että mahdollisesti äänestettäisiin jo tästä menettelytapavaliokunnasta niin, että se vastaisi kokouksen mielipiteitä. Minulla ei ole luetteloa, jota oli vain yksi kappale. Olen sen jättänyt puheenjohtajalle. Ehkä sihteeri lukee tämän luettelon. Edellytän yleisten sääntöjen mukaan, että jos tästä asiasta ollaan eri mieltä, siitä silloin äänestetään. Toisin sanoen: suoritetaan vaali. Puheenjohtaja: Näin suuren kokouksen on aivan mahdototn lähteä rakentamaan valiokuntia uudelleen. Menettelytapavaliokunta on luonnollisesti eräs tärkeimpiä valiokuntia. Lindgrenin ehdotus on jätetty tänne kirjallisena. Ehkä sihteeri Kärkinen lukee sen. Sihteeri Kärkinen: Menettely tapavaliokuntaan ehdotetaan: Veikk o Järvinen Helsingin piiri, Kaarlo Salmivuori Uudenmaan