NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSOPPAAT

NUMMELAN PALLOSEURA VALMENNUSLINJAUS 2014

NUPS STRATEGIA 2014-2016 Aktiivinen ja laadukas liikuttaja Kasvava, monipuolisesti menestyvä ja kehittyvä seura Harrastajamäärän kasvattaminen Joukkueiden kilpailullinen menestys Yksilöiden kehittäminen Valmennuksen kehittäminen Päiväkoti- ja koulufutis Päiväkodit Iltapäiväkerhot Peruskoulut 2.asteen koulutus Kaikkipelissä turnaus Jalkapallokoulu Jalkapalloa kaikille Erityisryhmät ( Brazil) Vesselifutis Harrasteryhmät KKI-Futis Naiset Nousu 3. divisioona Miehet Nousu 2.divisioona Juniorit Vähintään 2 joukkuetta liiton sarjoissa joka vuosi Valmennuslinjaus Yhtenäinen pelaajapolku Taitomerkkisuoritukset Määrän lisääminen vuosittain kaikissa ikäluokissa Alueellinen yhteistyö Yhteistyön kasvattaminen lähiseurojen kanssa Kykykoulun järjestäminen Yhteistyöseurojen etsintä Valmennuslinjaus Yhtenäinen valmennuslinja Sisäisen koulutuksen perusta Eri ikäluokkien vaatimat koulutustasot

Nummelan Palloseura Valmennuslinjaus 2014 1. Johdanto 4 2. Valmennuksen periaatteita Nummelan Palloseurassa 5 3. Henkilökohtaisen taidon kehittäminen 6 4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen 7 5. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen 8 6. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen 9 7. Testaaminen 10 8. Harjoittelun suunnittelu 11

1. Johdanto Nummelan Palloseuralle on tehty valmennuslinjaus v. 2007, jota tämä linjaus päivittää. Linjaus toimii pelaajakehityksen perustana ja valmennuskoulutuksen kivijalkana Nummelan Palloseurassa. Päivitys on tehty valmentajien kanssa yhteistyössä niin, että valmennusvastaavien ryhmä on valmistellut linjauksen. Valmentajat ovat kommentoineet linjausta omissa pienryhmäpalavereissaan. Lisäksi valmentajat ovat osallistuneet työryhmätyöskentelyyn, joiden avulla on luotu eri ikäluokkien valmennusoppaat. Linjauksen teossa on noudatettu palloliiton linjauksia sekä käytetty pohjana seuran voimassa olevaa strategiaa. Linjauksen teko on ollut mielenkiintoinen ja erittäin opettavainen projekti. Suuret kiitokset linjauksen valmistumisesta edellisen linjauksen työryhmälle Jukka Kemppaisen johdolla. Tämän linjauksen tekoon ovat aktiivisesti osallistuneet työryhmä Ville Kiuru, Jan-Henrik Nyberg ja Erkki Pääkkönen. Isot kiitokset kuuluvat myös fysiikkavalmentaja Keijo Petäkoskelle, henkiselle valmentajalle Petteri Sveinsillle sekä kaikille valmentajille ja muille nupsilaisille, jotka ovat korvaamattoman panoksensa tähän työhön antaneet. Työryhmän puolesta, Urheilutoimenjohtaja Timo Tuomi

2. Valmennuksen periaatteita Nummelan Palloseurassa Nummelan Palloseuran valmennuslinjaus pohjautuu Suomen Palloliiton linjauksiin. Seura pyrkii tarjoamaan elämyksiä kaikille pelaajille, mutta myös samalla tarjoamaan laadukasta valmennusta huipulle pyrkiville pelaajille. Nummelan Palloseuran jokaisessa joukkueessa noudatetaan seuran strategiassa esiintyviä arvoja. Jalkapallon harrastaminen pitää olla ensisijaisesti iloista toimintaa, josta kaikki toiminnassa olevat voivat nauttia. Joukkueena toimimisen peruspilareita ovat yhteisöllisyyden ja avoimuuden vaaliminen, jolloin kaikki joukkueen jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa ja joukkuehenki korostuu. Nämä arvot ovat merkittäviä myös seuran toiminnassa kun yhteistä suuntaa luodaan ja joukkueiden välistä yhteistyötä kehitetään kohti yhtä suurta vihtiläistä jalkapalloperhettä. Yhteistyön tekeminen kaikilla tasoilla on ehdoton edellytys edellä mainittujen arvojen toteutumiseen. Nummelan Palloseura haluaa olla omalla osaltaan kasvattamassa vihtiläisiä lapsia ja nuoria liikunnallisiin ja terveisiin elämäntapoihin, sosiaalisesti osaaviksi ja henkisesti hyvän itsetunnon omaaviksi positiivisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Nummelan Palloseurassa keskitytään vahvasti yhteisöllisyyden lisäksi yksilökeskeiseen pelaajan kehittämiseen Yhteistyö eri joukkueiden välillä tulee olla saumatonta, jotta pelaajien kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen mahdollistuu. Jokainen pelaaja on seuran pelaaja ja jokainen valmentaja seuran valmentaja. Tällä taataan pelaajien yhtenäinen pelaajapolku Nummelan Palloseurassa. Valmentajien tehtävänä on kehittää pelaajia kokonaisvaltaisesti ja luoda heille paras mahdollinen ympäristö kehittymiseen vahvan valmentajien välisen yhteistyön avulla. Jatkuvaan valmennuskoulutukseen panostetaan, jotta pystymme tarjoamaan pelaajille parhaat mahdolliset kehittymisolosuhteet. Myös muiden taustahenkilöiden tärkeys ja heidän osaamisen tarpeet tiedostetaan joukkueiden toimivuuden varmistamiseksi. Nummelan Palloseurassa pelaajat jaetaan neljään pääryhmään iän mukaan. Vesselifutis (alle 6v), lapset (6-11v), nuoret (12-17v) ja aikuiset(a-jun ja edustus). Keskitymme linjauksessa lapsiin ja nuoriin, joiden ikäluokat on jaettu edelleen kahden ikäluokan alaryhmiin. Näille alaryhmille esitämme jatkossa harjoittelun pääpainoalueet. Käsittelemme jatkossa pelaajien kehittämistä neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat taito, fysiikka, henkinen ja taktinen. Alla olevasta kuvasta ilmenee palaajan kehittämisen eri muotoja sekä ikäluokkien jako ettäjoukkuetoimintaa tukevat seuran ja piirin toiminnot. Myös seuran tavoittelemat palloliiton valmennustasot näkyvät kuvassa. Kuvasta puuttuvat seuramme edustusjoukkueet naisissa ja miehissä, reservijoukkue miehissä, kunnossa kaiken ikää (KKI) joukkueet miehille ja naisille sekä erityisryhmäjoukkue Brazil. Tenavafutis Lapsifutis Nuorisofutis Aikuisfutis Päivähoito Eskari 1. LK 2. LK 3. LK 4. LK 5. LK 6.LK 7.LK 8.LK 9.LK I LK II LK III LK IV LK - 5 vuotiaat 6 G 7 G 8 F 9 F 10 E 11 E Leikki Harrastus Kehitys Menestys PK-futis 12 D 13 D 14 C 15 C Koulukerhot, liikuntatunnit, valinnaisainekurssit jne. P taitok T taitok Talentti 1 Talentti 2 Poikien P kykyk P piirijoukkue Aluejoukkue, maajoukkue T kykyk T piirijoukkue 1 Aluejoukkue, maajoukkue 16 B 17 B 18 A 19 A

3. Henkilökohtaisen taidon kehittäminen Taidon kehittäminen on tärkein linjauksen painopistealue. Alla on esitetty pääpainopisteet taidon kehittämiselle eri ikäluokissa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ikäryhmän jälkeen osattava taito siirryttäessä seuraavaan ikäryhmään. Lisäksi jokaisessa ikäryhmässä syvennetään aina edellisessä ikäryhmässä opittuja taitoja. Taidon kehittymistä seurataan mm. taitokilpailujen avulla joukkueissa, seurassa ja piirissä. Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Kuljettaminen Juokseminen pallon kanssa, kosketusten lisääminen Sisäsyrjä, ulkosyrjä, jalkapohjakuljettaminen + käännökset pallon kanssa Erilaiset harhautukset Syöttö Maata pitkin syöttö paikallaan olevaan palloon Maata pitkin sisäsyrjäsyöttö sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon Ulkosyrjäsyöttö paikallaan että liikkuvaan palloon 1. Kosketus Pallon pysäyttäminen Ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen maassa tulevaan palloon Peliasento, suuntaaminen pelin mukaan Laukaus Oikea potkutekniikka paikallaan olevaan palloon Laukaukset liikkuvaan palloon maasta Laukaukset liikkuvaan palloon ilmasta Pääpeli Totuttelu pääpeliin Pääpeli peruspuskut Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Kuljettaminen Tempokuljettaminen, käännöksien harhautuksien parantaminen Tempokuljettamisesta nopeat suunnanmuutokset Tempokuljettamisesta nopeat suunnanmuutokset Syöttö Syöttö aina liikkeestä liikkeeseen, pidemmät syötöt maassa Pitkät syötöt ilmassa Ristipallot, keskitykset ja erikoistilanteet 1. Kosketus Pallon liikkeen jatkuminen pelin suuntaisesti, menosuuntaan Ilmasta tulevan pallon suuntaaminen Pelinopeus, tempo suuntamisella Laukaus Laukaukset liikkuvaan palloon jalan eri osilla Laukaukset erilaisilla kierteillä Maalinteko viimeistely, erikoistilanteet Pääpeli Pääpeli puskujen suuntaaminen Pelipaikkakohtainen pääpeli Pelipaikkakohtainen pääpeli

4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Jalkapallo on hyvää fyysistä osaamista vaativaa laji. Pelaajien fysiikan tulee olla sillä tasolla että se mahdollistaa muiden osa-alueiden kehittymisen. Fyysisessä valmennuksessa on huomioitava että kaikki lapset ja nuoret ovat yksilöitä. Fyysisen valmennuksen on oltava nousujohteista ja sen on huomioitava lajin vaatimat erityistarpeet. Pelaajien liikkuvuuteen on kiinnitettävä huomiota kaikissa ikäluokissa. Fyysiseen harjoitteluun liittyy oleellisesti lepo ja ravinto, joita tarvitaan, jotta elimistön ylikorjautuminen harjoituksen palautumisvaiheessa (superkompensaatio) voi toteutua ja fyysinen kehittyminen mahdollistuu. Testaaminen on tärkeä osa harjoittelun painopisteitä suunniteltaessa. Eri ikäisten testaukset on esitetty kohdassa testaus. Alla olevissa taulukoissa on esitetty eri ikäluokkien fyysisen kehittymisen pääpainokohteet. Kestävyys Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Voima Juokseminen, hyppääminen Hyppelyharjoitteet Lihaskunto Nopeus Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Kehonhalinta Tasapaino, koordinaatio. ketteryys Tasapaino, koordinaatio. ketteryys Tasapaino, koordinaatio. ketteryys Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Kestävyys Aerobinen kestävyys, anaerobinen kestävyys Aerobinen kestävyys, anaerobinen kestävyys Aerobinen kestävyys, anaerobinen kestävyys Voima Lihaskestävyys, pikavoima hyppelyharjoitteet, keppijumppa Lihas- voimakestävyys, pikavoima, hyppelyharjoitteet Voimakestävyys, perusvoima pikavoima, hyppelyharjoitteet Nopeus Liikenopeus, räjähtävä nopeus, reaktionopeus Liikenopeus, räjähtävä nopeus, reaktionopeus Liikenopeus, räjähtävä nopeus, reaktionopeus Kehonhalinta Tasapaino, koordinaatio ketteryys Tasapaino, koordinaatio ketteryys Tasapaino, koordinaatio ketteryys

5. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen Nummelan Palloseuran haluaa pelata lyhytsyöttöpelin pohjalle rakentuvaa pallollista peliä. Peliä avataan lyhyellä avauksella leveyttä hyväksi käyttäen. Pelin rakentelu tapahtuu keskikentän kautta Puolustuspelaaminen alkaa heti pallon menettämisen jälkeen ja prässääminen tapahtuu ylhäältä. Mikäli korkea prässi ohitetaan, puolustamisen tavoitteena on ohjata vastustajan peliä laitoihin. Kaiken puolustuspelin pohjana on tiiviinä joukkueena liikkuminen, jolloin pelaajien etäisyydet säilyvät kentän joka alueella. Tällä pyritään syöttösuuntien peittämiseen sekä toisaalta hyvään prässipeliin. Pallon riistoa seuraa pyrkimys nopeaan vastahyökkäyksen kentän joka alueilla käyttäen nopeita eteenpäin suuntautuvia syöttöjä Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaiset pelijärjestelmät sekä yksittäisen pelaajan näkökulmasta puolustus- ja hyökkäyspelaamisen oppimisen tavoitetasot. Pelijärjestelmien yhtenäisyys helpottaa yhtenäisen pelaajapolun rakentamista Nummelan Palloseurassa. Pelijärjestelmissä pyritään kehittämään laitapelaamista, kolmioiden muodostuminen kentän eri osa-alueille sekä keskustan vahvaa puolustamista. 5 v 5 7 v 7 9 v 9 11 v 11 Pelijärjestelmät Puolustuspeli Yhden pelaajan prässi Kahden pelaajan prässi ja tuki Prässi ja tuki, pelipaikkakohtaiset perusteet, aluepuolustamiset, alkeet 1-3 pelaajaa Osajoukkuepuolustaminen, aluepuolustaminen puolustuslinjalle Hyökkäyspeli Yhden pelaajan ratkaisut, 1v1 1v1, 2v1 hyökkääminen, pelin avaaminen Pelipaikkakohtaiset perusteet, rakentelu Murtautuminen, pelipaikkakohtaiset ratkaisut

6. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen Nummelan Palloseurassa henkisellä valmentautumisella tarkoitetaan kokonaisvaltaista valmennusotetta, jossa pyritään huomioimaan ihmisenä olemisen kaikkia puolia. Henkisellä valmentautumisella pyritään auttamaan urheilija tasapainoiseen elämään, liittämällä urheilu muuhun elämän kokonaisuuteen sekä kehittymään ihmisenä. Menestyksekäs henkinen valmentautuminen edellyttää urheilijalle vahvaa taustatukea; sosiaalisen verkoston, perheen ja seuran toimihenkilöiden tuki on tärkeää. Henkiseen valmentautumiseen Nummelan Palloseurassa kuuluvat vuorovaikutustaidot, tavoitteiden asettaminen, peleihin valmistautuminen, ryhmädynamiikka ja urheilijan sisäisten tekijöiden tunteminen ja kehittäminen itselle sopiviksi. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää tiedottamiseen, koulutusosioihin ja henkilökohtaisiin keskusteluihin. Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Psyykkinen osa-alue Myönteinen tunneilmasto, hyvän olon, viihtyvyyden ja hauskuuden kokeminen Itseluottamuksen lisääntyminen, myönteisen minäkuvan syntyminen, erilaisuuden hyväksyminen Moraali, arvot ja asenteet Kognitiivinen osa-alue Uteliaisuuden ja kiinnostuksen herätäminen Tiedon lisääminen, omien havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä loogisen ajattelun kehittäminen Opitaan valitsemaan eri vaihtoehdoista toimivimmat, ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen Sosiaalinen osa-alue Yksilöllisten erojen hyväksyminen Positiivisten kokemusten saaminen yhdessäolosta ja yhteistoiminnasta Opitaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä, kokemus, että kuuluu ryhmään Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Psyykkinen osa-alue Oma identiteetti ja rajat, sopimukset, neuvottelutaidot, valinnat ja harkintakyvyn kehittäminen Pitkäjänteisyys, vastuullisuus, periksi antamattomuus, stressin ja pettymysten sietokyky Luovuus, rentoutumis- ja rauhoittumiskyky, rohkeus, keskittymiskyky, kyky ylittää itsensä painetilanteessa Kognitiivinen osa-alue Tiedon lisääminen liittyen motivaatioon, tarpeet, tavat, toiveet Henkilökohtaiset keskustelut, tavoitteiden asettaminen ja peleihin valmistautuminen, koulutus psyykkisistä lainalaisuuksista Henkilökohtaiset keskustelut, tiedon lisääminen, rentoutuminen, keskittyminen, ahdistuksen sietokyky Sosiaalinen osa-alue Yhdessä tekeminen, onnistutaan yhdessä, jaetaan epäonnistumiset yhdessä Vertaisryhmän tuki, hyvän suhteen luominen muihin toimijoihin Eri toimijoiden, tukiryhmien tavoitteellinen, luottamuksellinen yhteistoiminta

7. Testaaminen Taito Jokainen Nummelan Palloseuran joukkue järjestää joukkueen sisäisiä taitokilpailuja 3-5 kertaa kaudessa. Joukkueiden kisoihin osallistuvat kaikki pelaajat. Seura järjestää 1-2 kertaa vuodessa seuran taitokisat. Seuran kisoihin osallistuu kaikki joukkueet ja kaikki pelaajat aina D13 ikäluokkaan asti. Tätä vanhemmissa joukkueissa osallistuminen seuran kisoihin on vapaaehtoista. Näistä kisoista taitomerkkisuorituksen tehneet pääsevät edelleen piirin vastaaviin kilpailuihin. Taitokilpailut tuloksia seurataan seuran tasolla pitkäjänteisesti ja tätä tietoa käytetään myös harjoittelun suunnitteluun. Taitokilpailujen tulokset ovat hyvä väline motivoida pelaajia omatoimiseen harjoitteluun. Pelaajakohtaisesti tavoitteena on parantaa omia tuloksia joka kerta. Joukkueena tavoitteena on parantaa joka kerralla joukkueen keskiarvoja. Seurakohtaisesti tavoitteena on lisätä merkkisuoritusten määrää joka vuosi. Taitosuoritukset tallennetaan seuran yhteiseen tietokantaan. Fysiikka Lapsifutis- ikäluokissa G6 E11 testataan ketteryys sekä liiketaidon testaukset 1-2 kertaa vuodessa. Testien perusteella voidaan laatia henkilökohtaisia harjoitusohjelmia. Testien tuloksia seurataan pitkäjänteisesti. Henkilökohtaisen tavoitteena on kehittää tuloksia joka kerralla ja joukkuekohtaisen tavoitteena on kehittää joukkueen keskiarvoja joka testissä. Ikäluokissa D12 ja D13 testataan edellä mainittujen ketteryyden ja liiketaidon lisäksi SHA-akatemian mukaiset nopeus ja kimmoisuus. Ikäluokissa C14 testataan nopeus, kimmoisuus, ketteryys, kestävyys sekä voimaominaisuudet kaksi kertaa vuodessa syksyllä ja keväällä. Testien tuloksena saadaan henkilökohtaiset harjoitusohjelmat, joita kannustetaan tekemään lähinnä pelaajien omalla ajalla. Pelaajan henkilökohtaisena tavoitteena on kehittää testien tuloksia joka kerralla. Joukkueen tavoitteena on parantaa joukkueen keskiarvoja joka testissä. Fyysiset testitulokset tallennetaan seuran yhteiseen tietokantaan. Taktiikka Pelaajan taktinen osaaminen on sidoksissa aina koko joukkueen taktiseen osaamiseen. Joukkueiden taktisen osaamisen mittarina voidaan pitää etenkin vanhemmissa ikäluokissa peleissä menestymistä. Joukkueen ja yksittäisten pelaajien toimiminen otteluissa voidaan analysoida videoinnin avulla. Videointi on hyvä työkalu taktisen osaamisen testaukseen ja kehittämiseen. Videoiden tallentaminen on yksi mahdollisuus seurata joukkueen ja yksilön kehittymistä pidemmällä aikajänteellä.

8. Harjoittelun suunnittelu Suunnitelmallisuus kaikessa toiminnassa on erityisen tärkeää. Suunnittelun tarkoituksena on selkeyttää ja raamittaa tulevaa toimintaa. Se vaatii aikaa ja vaivaa, mutta kun isot tavoitteet ovat selvänä, ne on helppo pilkkoa pienempiin. Harjoittelun suunnittelussa se tarkoittaa kausisuunnitelman, jaksosuunnitelman, viikkosuunnitelman, yksittäisen harjoitussuunnitelman ja yksittäisen harjoitteen. Nämä ovat vastuuvalmentajan tehtäviä. Tämän linjauksen liitteenä on seuran kausisuunnitelmapohja sekä mallipohjia muihin suunnitelmiin. Suunnittelu aloitetaan kausisuunnitelmasta, jossa käytetään seuran yhteistä suunnittelupohjaa. Kausisuunnitelmassa käydään läpi mm. kauden tavoitteet, ottelut, leirit, turnaukset, lomat ja karkea teemojen rytmitys. Kausisuunnitelma pilkotaan jaksosuunnitelman avulla pienempiin ja tarkempiin osiin. Jaksosuunnitelman pituus voi vaihdella 4-8 viikon välillä. Viikkosuunnitelmassa suunnitellaan mm. tulevan viikon harjoituksien teemat, rytmitys ja harjoitteiden karkea runko. Jokaisessa harjoituksessa tulee olla selkeä teema, jota yksittäiset harjoitteet tukevat. Kenttävuorot voivat olla joskus liian lyhyitä. Tällöin on hyvä sisällyttää harjoitussuunnitelmaan myös oheisharjoitteita, joita voidaan tehdä ennen tai jälkeen varsinaisen kenttävuoron. Alla olevissa taulukoissa on esitetty harjoittelun pääperiaatteita eri ikäryhmissä Harjoituksen rakenne Lapsifutis G6 G7 F8 F9 E10 E11 Lämmittely, lajitaito, teemapeli, peli loppuverryttely, kotitehtävät Sisäsyrjä, ulkosyrjä, jalkapohjakuljettaminen + käännökset pallon kanssa Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Joukkueharjoitus/vko 2 3 3 Oma liikunta h/vko 12 12 12 Kokonaisliikunta h/vko 14 16 17 Pelien määrä /v 35 40-45 40-45 Harjoittelun painotukset Pienpelit 50% Yleistaitavuus 25% Lajitaito 25% Pienpelit 50% Yleistaitavuus 25% Lajitaito 25% Pienpelit 50% Yleistaitavuus 20% Lajitaito 30% Harjoitusten organisointi 1 valmentaja / 6 pelaajaa 1 valmentaja / 6 pelaajaa 1 valmentaja / 10 pelaajaa Valmentajien koulutus D-lisenssi D-C-lisenssi C-lisenssi Harjoituksen rakenne Nuorisofutis D12 D13 C14 C15 B16 B17 Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli loppuverryttely, kotitehtävät Joukkueharjoitus/vko 4 4-5 4-6 Oma liikunta h/vko 10 10 10 Kokonaisliikunta h/vko 17 20 24 Pelien määrä /v 40-50 40-50 40-50 Harjoittelun painotukset Pelit 50% Oheisharjoittelu 20% Lajitaito 30% Pelit 40% Taktiikka 20% Lajitaito 20% Oheisharjoittelu 20% Pelit 40% Taktiikka 20% Lajitaito 20% Oheisharjoittelu 20% Harjoitusten organisointi 1 valmentaja / 10 pelaajaa 1 valmentaja / 10 pelaajaa 1 valmentaja / 10 pelaajaa Valmentajien koulutus C-UEFA B UEFA B NuVk-UEFA A

NUMMELAN PALLOSEURA

6-7 VUOTIAIDEN Valmennusopas

1. Yleistä Tässä vaiheessa hermosto kehittyy erittäin voimakkaasti ja vastaavasti liikunta- ja tukielimet sekä sukuelimet eivät kehity keskimääräisesti kovinkaan paljon. Kuvasta 2 näemme miten liikunnalliset yleistaidot ja jalkapallon lajitaidot kehittyvät toisiinsa nähden. Yleistaitojen eli liikunnallisten perustaitojen oppimiskyky alkaa laskemaan tässä ikäluokassa. Kuitenkin se on lähes korkeimmalla tasolla, joten liikunnallisten perustaitojen kehittyminen on hedelmällisintä näissä ikäluokissa. Lajitaitojen oppimiskyky kasvaa puolestaan vielä n. 14 ikävuoteen asti. Kuva 1. Kehon kehittyminen ja murrosikä Kuva 2. Liikunnallisten yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen

1.1 Urheilevan lapsen ja nuoren peruspilareita ovat harjoittelu, ravinto ja lepo. Ruokavaliolla on merkitystä mm. terveenä pysymiseen, harjoituksissa jaksamiseen, kehittymiseen, kilpailuissa menestymiseen ja jopa koulumenestykseen. Tärkeimpiä asioita ruokavalion koostamisessa ovat ruuan laatu ja sen monipuolisuus, (hiilihydraatit n. 45-60%, rasvaa 25-35%, proteiineja 15-20%) kohtuus, riittävyys, ruokailujen säännöllisyys (aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, iltapala), syömisen on oltava hauskaa sekä että kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäiset asiat. Aterian pitäisi aina sisältää jotain värikästä (kasviset, marjat, hedelmät), proteiineja (liha, kala, kananmuna, maitovalmiste, soijavalmiste), hiilihydraatteja (täysjyväviljaa, hedelmää, juureksia, palkokasviksia) ja vettä. Lautasmalli on hyvä muistaa pääaterioilla. Lautasmalli sisältää n. puolet kasviksia, neljäsosa pastaa/riisiä/ perunaa ja neljäsosa lihaa tai kalaa. mahdollisimman nopeasti pelin jälkeen. Varsinainen monipuolinen ateria nautitaan muutaman tunnin sisällä pelin päättymisestä. Nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää olon ja vireystilan kohentamiseksi sekä yleisen jaksamisen ja suorituskyvyn parantamiseksi. Nestettä olisi nautittava jo ennen kuin janon tunne yllättää. Lapsille ja nuorille paras janojuoma on vesi. Lapset ja nuoret tarvitsevat säännöllisesti unta n. 10h joka yö. Unirytmi olisi hyvä säilyttää samana myös viikonloppuisin. Uni on merkittävässä osassa mm. lapsen ja nuoren oppimisessa, fyysisessä kehittymisessä, palautumisessa, mielialassa sekä painonhallinnassa. Peliä edeltävän päivän ruokailuihin ja nestetankkaukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, jotta energiavarastot saadaan täyteen peliä varten. Pelipäivän ruokailujen ajoitukset ja sisällöt on suunniteltava huolellisesti pelien ajankohtien mukaan. Nestettä tulee nauttia tasaisesti päivän mittaan. Palautumisen kannalta on tärkeää täyttää energiavarastot sekä palauttaa nestetasapaino

2. Harjoittelun käytännön toteutus Harjoituksen rakenne Joukkueharjoitus /vko Oma liikunta /vko Kokonaisliikunta /vko Pelien määrä /vuosi Harjoittelun painotukset Organisointi Valmentajien koulutus lämmittely, lajitaito teemapeli, peli loppuverryttely kotitehtävät 2 12 14 35 Pienpelit 50%, oheisharjoittelu 25%, lajitaito 25% 1 valmentaja / 10 pelaajaa D-lisenssi 2.1 Harjoituksen rakenne Harjoitusten perusrakenne on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa. Esitetyt teemat on kuitenkin löydyttävä harjoitusrakenteesta. Niiden järjestykset ja määrät voivat vaihdella. Kotitehtävät tässä ikäluokassa voivat olla luonteeltaan myös omatoimiseen harjoitteluun kannustamista. Alkulämmittely ja loppuverryttely voidaan suorittaa myös varsinaisen kenttävuoron ulkopuolella. 2.2 Tapahtumien määrät Joukkueharjoitusten lisäksi pelaajien tulisi liikkua omatoimisesti vähintään 12 tuntia viikossa. Tällaista liikuntaa voisi olla esimerkiksi koululiikunta, koulumatkat, muut harrastukset, jalkapallon oheisharjoitukset, pihapelit jne. Omatoimisen liikunnan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta fyysiset ominaisuudet kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Lisäksi henkinen jaksaminen säilyy monipuolisen omatoimisen liikunnan avulla. Pelien määrään lasketaan harjoituskauden ja pelikauden ottelut ja turnaukset. Tavoitemäärä tarkoittaa yksittäisen pelaajan pelimäärää. 2.3 Harjoittelun painotukset Painotukset on esitetty koko kauden keskimääräisinä osuuksina. Oheisharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti omatoimisena harjoitteluna joukkueharjoitusten ulkopuolella. Pelaamisen osuus tulee olla noin puolet joukkueharjoitteluun käytettävästä ajasta. Pelit tarkoittavat tässä ikäluokassa pääsääntöisesti erilaisia pienja teemapelejä.

3. Taito-ominaisuuksien kehittäminen Kuljettaminen Syöttö 1. kosketus Laukaus Pääpeli Juokseminen pallon kanssa, kosketusten lisääminen Maata pitkin syöttö paikallaan olevasta pallosta Pallon pysäyttäminen Oikea potkutekniikka paikallaan olevaan palloon - 3.1 Kuljettaminen Tässä ikäluokassa opetellaan juoksemaan pallon kanssa. Kosketuksia lisätään taidon karttuessa. Harjoittelun perusteena on pelaaja ja pallo. Erilaiset viestit ja leikit ovat hyvä tapa harjoittaa pallon kanssa juoksemista. Molempijalkaisuutta tulee korostaa. 3.2 Syöttö Tavoitteena on opetella aluksi syöttämään paikallaan olevaa palloa. Kun taidot karttuvat, siirrytään liikkeessä olevan pallon syöttämiseen. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella syöttämisen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.4 Laukaus Tavoitteena on opetella aluksi oikea potkutekniikka paikallaan olevaa palloa. Kun taidot karttuvat, siirrytään liikkeessä olevan pallon potkaisemiseen. Rintapotkun harjoittelu on hyvä aloittaa miinan päältä, jolloin jalan asento tulee oikeaksi. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.5 Pääpeli Tässä ikäluokassa ei harjoitella varsinaista pääpeliä. 3.3 Ensimmäinen kosketus Tavoitteena on oppia pysäyttämään pallo jalkapohjalla tai sisäsyrjällä. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella haltuunoton perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa

4. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Oheisesta kuvasta 3 näemme, milloin erilaisten fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ovat. Herkkyyskausi on se ikä kun kyseistä ominaisuutta on hedelmällisintä harjoittaa. Kuten kuvasta näemme motorisia perustaitoja olisi paras harjoittaa n. 7-15 vuoden iässä. Nopeusominaisuuksien herkkyyskausi taas on hieman myöhemmin eli n. 10-18 vuoden iässä. Aerobisen peruskestävyyden harjoittelussa herkkyyskautta on lähes koko lapsuus ja nuoruus, kuitenkin niin, että 10-vuotiaasta lähtien elimistö on siihen valmis. Voiman ja nopeuskestävyyden osalta herkkyyskaudet ovat suotuisimmillaan vasta n.18 vuoden iässä. Kuitenkin ennen 18 vuoden ikää tätä ominaisuutta voidaan harjoittaa tasaisesti nousevalla teholla. Liikkuvuutta on paras harjoittaa n. 12-17 vuoden iässä. Kuva 3. Herkkyyskaudet

Alla olevassa taulukossa esitetään tämän ikäluokan fyysisten ominaisuuksien kehittämisen osa-alueet. Kestävyys Voima Nopeus Kehonhallinta - Juokseminen, hyppääminen Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Tasapaino, koordinaatio, ketteryys 4.1 Kestävyyden kehittäminen Tässä ikäluokassa ohjattua kestävyysharjoittelua ei suoriteta. Valmentajan tehtävä on motivoida pelaajia liikunnalliseen elämäntapaan peruskestävyyden kehittämiseksi. 4.2 Voiman kehittäminen Tässä ikäluokassa monipuoliset leikit ja pelit varmistavat pelaajien motoristen perustaitojen kehittämisen. 4.3 Nopeuden kehittäminen Tässä ikäluokassa monipuoliset leikit ja pelit varmistavat pelaajien motoristen perustaitojen kehittämisen 4.4 Kehonhallinnan kehittäminen Kehonhallinta on edellytys monipuoliselle kehittymiselle. Tämä ominaisuus kehittyy parhaiten 7-15 vuoden iässä. Murrosiässä suhteellinen lihasvoima ja koordinaatio-ominaisuudet heikkenevät, jolloin on erityisen tärkeää harjoittaa kehonhallintaa monipuolisesti. Perusharjoitteita ovat erilaiset askellus- ja ketteryysradat sekä liiketaitoharjoittelu.

5. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen Psyykkinen osa-alue Kognitiivinen osa-alue Sosiaalinen osa-alue Myönteinen tunneilmasto, hyvän olon, viihtyvyyden ja hauskuuden kokeminen Uteliaisuuden ja kiinnostuksen herättäminen Yksilöllisten erojen hyväksyminen 5.1 Psyykkinen osa-alue Tärkeää on luoda koko ryhmään myönteinen ilmapiiri, jossa kaikki pelaajat kokevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Hauskuus on oltava toiminnan yksi johtavista periaatteista. Leikinomaisuuden avulla päästään parhaiten myönteiseen ilmapiiriin. 5.3 Sosiaalinen osa-alue Lapsia opetetaan hyväksymään yksilöllisiä eroja eikä syrjimistä tule hyväksyä. Kaikki ovat tasa-arvoisia ryhmässä. Valmentajan tulee omalla esimerkillään opettaa pelaajat huomioimaan toisensa. 5.2 Kognitiivinen osa-alue Yksi valmentajan tehtävistä on saada harjoitustapahtumat lasten mielenkiintoa, uteliaisuutta ja oppimishalua herättäviksi. Tällainen tapahtuma saadaan aikaan mm. erilaisilla virikkeillä ja monipuolisilla harjoitteilla. Lasten tulisi saada kokonaiskuva jalkapallosta harrastuksena, jotta kiinnostus jalkapalloa kohtaan lisääntyisi. Monipuoliseen jalkapallon ja muun urheilun seuraamiseen kannustetaan.

6. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen 5 v 5 Yhden pelaajan prässi Yhden pelaajan ratkaisut, 1v1 6.1 Puolustuspelaaminen 5v5 - Tavoitteena opettaa pelaajille lähimmän pelaajan prässäämistä. - Toisena tavoitteena on opettaa pelaajia ymmärtämään erilaiset puolustustehtävät ja tavat, joita ovat mm. hidastaminen, ohjaaminen, peittäminen, prässääminen, tukeminen, riistäminen ja varmistaminen. - Tässä pelijärjestelmässä käytetään yhtä keskuspuolustajaa, laitapelaajia ja hyökkääjää. Tämä ryhmitys tukee seuraavaan pelijärjestelmään siirtymistä. Opetetaan joukkueen yhtenäisen liikkumisen alkeita. - Esimerkkiharjoitteina toimivat erilaiset 1v1 harjoitteet. 6.2 Hyökkäyspelaaminen 5v5 - Tavoitteena on opettaa pelaajia syöttämään toisilleen pelin aikana mahdollisuuksien mukaan aina liikkeeseen. Myös peliasentoja ja pallottoman pelaajan liikettä tulee harjoitella. Opetellaan myös eri pelipaikkojen hyökkäystehtäviä. - Maalivahti opetetaan aluksi avaamaan laitapelaajalle. Pyritään säilyttämään omat pelipaikat timantissa koko hyökkäyspelin ajan. - Peliharjoitteet tai sitä edeltävät pelinavaamista tukevat syöttöharjoitteet ovat hyviä tapoja opettaa pelin avaamista ja hyökkäyspelaamista.

NUMMELAN PALLOSEURA Toiminnassani noudatan seuraavia NuPS:n arvoja ilo - avoimuus - yhteisöllisyys - yhteistyökyky - kasvatuksellisuus NuPS:n valmentajana olen aina innostunut - positiivinen - tasapuolinen - vaativa helposti lähestyttävä - kuunteleva henkilökohtaiseen ohjaukseen pystyvä ajatuksia herättävä - järkeviä tavoitteita luova itseluottamusta vahvistava - lajiosaava

1. Yleistä Tässä vaiheessa hermosto kehittyy edelleen voimakkaasti ja vastaavasti liikunta- ja tukielimet sekä sukuelimet eivät kehity keskimääräisesti kovinkaan paljon. Kuvasta 2 näemme miten liikunnalliset yleistaidot ja jalkapallon lajitaidot kehittyvät toisiinsa nähden. Yleistaitojen eli liikunnallisten perustaitojen oppimiskyky alkaa laskemaan tässä ikäluokassa. Kuitenkin se on lähes korkeimmalla tasolla, joten liikunnallisten perustaitojen kehittyminen on hedelmällisintä näissä ikäluokissa. Lajitaitojen oppimiskyky kasvaa puolestaan vielä n. 14 ikävuoteen asti. Kuva 1. Kehon kehittyminen ja murrosikä Kuva 2. Liikunnallisten yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen

2. Harjoittelun käytännön toteutus Harjoituksen rakenne Joukkueharjoitus /vko Oma liikunta /vko Kokonaisliikunta /vko Pelien määrä /vuosi Harjoittelun painotukset Organisointi Valmentajien koulutus lämmittely, lajitaito teemapeli, peli loppuverryttely kotitehtävät 3 12 16 40-50 Pienpelit 50%, oheisharjoittelu 25%, lajitaito 25% 1 valmentaja / 10 pelaajaa D-C-lisenssi 2.1 Harjoituksen rakenne Harjoitusten perusrakenne on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa. Esitetyt teemat on kuitenkin löydyttävä harjoitusrakenteesta. Niiden järjestykset ja määrät voivat vaihdella. Kotitehtävät tässä ikäluokassa voivat olla luonteeltaan myös omatoimiseen harjoitteluun kannustamista. Alkulämmittely ja loppuverryttely voidaan suorittaa myös varsinaisen kenttävuoron ulkopuolella. 2.2 Tapahtumien määrät Joukkueharjoitusten lisäksi pelaajien tulisi liikkua omatoimisesti vähintään 12 tuntia viikossa. Tällaista liikuntaa voisi olla esimerkiksi koululiikunta, koulumatkat, muut harrastukset, jalkapallon oheisharjoitukset, pihapelit jne. Omatoimisen liikunnan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta fyysiset ominaisuudet kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Lisäksi henkinen jaksaminen säilyy monipuolisen omatoimisen liikunnan avulla. Pelien määrään lasketaan harjoituskauden ja pelikauden ottelut ja turnaukset. Tavoitemäärä tarkoittaa yksittäisen pelaajan pelimäärää. 2.3 Harjoittelun painotukset Painotukset on esitetty koko kauden keskimääräisinä osuuksina. Oheisharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti omatoimisena harjoitteluna joukkueharjoitusten ulkopuolella. Pelaamisen osuus tulee olla noin puolet joukkueharjoitteluun käytettävästä ajasta. Pelit tarkoittavat tässä ikäluokassa pääsääntöisesti erilaisia pienja teemapelejä.

3. Taito-ominaisuuksien kehittäminen Kuljettaminen Syöttö 1. kosketus Laukaus Pääpeli Sisäsyrjä, ulkosyrjä, jalkapohja kuljettaminen + käännökset pallon kanssa Maata pitkin sisäsyrjäsyöttö sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon Ensimmäisen kosketuksensuuntaaminen maassa tulevaan palloon Laukaukset liikkuvaan palloon maasta Totuttelu pääpeliin 3.1 Kuljettaminen Tässä ikäluokassa opetellaan kuljettamaan palloa eri jalan osilla (sisäsyrjä, ulkosyrjä ja jalkapohja). Lisäksi opetellaan erilaisia käännöksiä pallon kanssa. Harjoittelun perustana on pelaaja ja pallo. Aluksi kuljetustapoja on hyvä harjaannuttaa ilman eteen tulevia esteitä. Kun kuljettaminen eri tavoilla on edistynyt, voidaan pelaajia laittaa kuljettamaan pienellä alueella toisiaan väistellen. Molempijalkaisuutta tulee korostaa. 3.2 Syöttö Tavoitteena on oppia sisäsyrjäsyötön perusteet sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella syöttämisen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.3 Ensimmäinen kosketus Lisätään edellisessä ikäluokassa opittuun pallon haltuunottoon ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen maassa tulevaan palloon. Erilaiset syöttöharjoitteet estekartioilla 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella haltuunoton ja ensimmäisen kosketuksen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.4 Laukaus Tavoitteena on vahvistaa oikeaa potkutekniikkaa paikallaan olevaan palloon. Pääpaino on kuitenkin jo liikkuvaan palloon suoritettava potku. Laukausharjoittelua on hyvä suorittaa sekä omasta kuljetuksesta että erilaisista syötöistä. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.5 Pääpeli Tässä ikäluokassa totutellaan pääpeliin. Aluksi pelaaja pitää itse palloa käsissä ja keskittyy oikeaan pään osumakohtaan. Kehittely jatkuu omasta heitosta osumiseen ja edelleen kaverin heitosta palloon osumiseen.

Alla olevassa taulukossa esitetään tämän ikäluokan fyysisten ominaisuuksien kehittämisen osa-alueet. Kestävyys Voima Nopeus Kehonhallinta - Hyppelyharjoitteet Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Tasapaino, koordinaatio, ketteryys 4.1 Kestävyyden kehittäminen Tässä ikäluokassa ohjattua kestävyysharjoittelua ei suoriteta. Valmentajan tehtävä on motivoida pelaajia liikunnalliseen elämäntapaan peruskestävyyden kehittämiseksi. 4.2 Voiman kehittäminen Ikäluokassa totutellaan erilaisiin hyppelyharjoitteisiin erilaisten leikkien ja pelien avulla. 4.3 Nopeuden kehittäminen Tässä ikäluokassa monipuoliset leikit ja pelit varmistavat pelaajien motoristen perustaitojen kehittämisen 4.4 Kehonhallinnan kehittäminen Kehonhallinta on edellytys monipuoliselle kehittymiselle. Tämä ominaisuus kehittyy parhaiten 7-15 vuoden iässä. Murrosiässä suhteellinen lihasvoima ja koordinaatio-ominaisuudet heikkenevät, jolloin on erityisen tärkeää harjoittaa kehonhallintaa monipuolisesti. Perusharjoitteita ovat erilaiset askellus- ja ketteryysradat sekä liiketaitoharjoittelu.

5. Henkisten ominaisuuksien kehittäminen Psyykkinen osa-alue Kognitiivinen osa-alue Sosiaalinen osa-alue itseluottamuksen lisääntyminen, myönteisen minäkuvan syntyminen, erilaisuuden hyväksyminen Tiedon lisääminen, omien havaintojen ja johtopäätösten tekeminen sekä loogisen ajattelun kehittäminen Positiivisten kokemusten saaminen yhdessäolosta ja yhteistoiminnasta 5.1 Psyykkinen osa-alue Tässä iässä itseluottamuksen lisääntyminen auttaa myönteisen minäkuvan syntymiseen. Valmentajan roolina tässä on tasapuolisen, positiivisen palautteen antaminen ja kannustaminen. Erilaisuuden hyväksymistä tulee vaatia lapsilta ja vanhemmilta kaikissa tilanteissa. Harjoittelu tulee toteuttaa niin, että lapsille tulee tarpeeksi onnistumisia ja toisaalta riittävästi haasteita. Jokaisen pelaajan huomioiminen henkilökohtaisesti joka tapahtumassa on tärkeää. 5.2 Kognitiivinen osa-alue Edellisessä ikäluokassa herätetty mielenkiinto jalkapalloa kohtaan on tässä ikäluokassa jalostettava enemmän tiedolliseen suuntaan. Jalkapallon lajitietoutta aletaan tässä ikäluokassa tietoisesti lisätä. Kannustetaan omien johtopäätösten ja havaintojen tekoon. Tämän valmentaja voi todentaa kyselemällä ja johdattelemalla pelaajia omaan ajatteluun. Samalla pelaajan looginen ajattelu kehittyy ja hän oppii ennakoimaan tulevia tilanteita paremmin. 5.3 Sosiaalinen osa-alue Tässä ikäluokassa lasten tulisi saada positiivisia kokemuksia joukkueena toimimisesta ja yhdessäolosta. Erilaiset yhteiset tapahtumat auttavat näiden kokemusten saamisessa. Esimerkiksi turnaustapahtumien kokonaisvaltainen onnistuminen on tärkeää postitiivisten kokemusten saamiseksi. Joukkueen sääntöjen opettelu kuuluu tähän ikäluokkaan.

6. Taktisten ominaisuuksien kehittäminen 5 v 5 7 v 7 Yhden pelaajan prässi Kahden pelaajan prässi ja tuki Yhden pelaajan ratkaisut, 1v1 1v1, 2v1 hyökkääminen, pelin avaaminen

6.1 Puolustuspelaaminen 5 v 5 Tavoitteena opettaa pelaajille lähimmän pelaajan prässäämistä. Toisena tavoitteena on opettaa pelaajia ymmärtämään erilaiset puolustustehtävät ja tavat, joita ovat mm. hidastaminen, ohjaaminen, peittäminen, prässääminen, tukeminen, riistäminen ja varmistaminen. Tässä pelijärjestelmässä käytetään yhtä keskuspuolustajaa, laitapelaajia ja hyökkääjää. Tämä ryhmitys tukee seuraavaan pelijärjestelmään siirtymistä. Opetetaan joukkueen yhtenäisen liikkumisen alkeita. Esimerkkiharjoitteina toimivat erilaiset 1v1 harjoitteet. 7 v 7 Tavoitteena opettaa pelaajille kahden pelaajan yhteistyötä puolustettaessa, jossa lähin pelaaja (1. puolustaja) prässää pallollista vastustajaa ja seuraava (2. puolustaja) tukee prässääjää (1. puolustajaa) mahdollisen ohittamisen varalta. Jos prässi ohitetaan puolustavien pelaajien tehtävät vaihtuvat. Toisena tavoitteena on opettaa pelaajia ymmärtämään erilaiset puolustustehtävät ja tavat, joita ovat mm. hidastaminen, ohjaaminen, peittäminen, prässääminen, tukeminen, riistäminen ja varmistaminen. Tässä pelijärjestelmässä käytetään kahta keskuspuolustajaa, laitapelaajia, keskikenttäpelaajaa ja hyökkääjää. Tämä ryhmitys tukee seuraavaan pelijärjestelmään siirtymistä. Opetetaan joukkueen yhtenäisen liikkumisen perusteita. Esimerkkiharjoitteina toimivat mm. 1v2 hyökkäysharjoitteet sekä erilaiset 7v7 peliharjoitteet.

6.2 Hyökkäyspelaaminen 5 v 5 Tavoitteena on opettaa pelaajia syöttämään toisilleen pelin aikana mahdollisuuksien mukaan aina liikkeeseen. Myös peliasentoja ja pallottoman pelaajan liikettä tulee harjoitella. Opetellaan myös eri pelipaikkojen hyökkäystehtäviä. Maalivahti opetetaan aluksi avaamaan laitapelaajalle. Pyritään säilyttämään omat pelipaikat timantissa koko hyökkäyspelin ajan. Peliharjoitteet tai sitä edeltävät pelinavaamista tukevat syöttöharjoitteet ovat hyviä tapoja opettaa pelin avaamista ja hyökkäyspelaamista. 7 v 7 Tavoitteena on oppia pelin avaamisen perusteet. Avataan peliä lyhyillä syötöillä leveydessä oleville keskuspuolustajille. Tällä haetaan useita syöttösuuntia pelin viemiseksi eteenpäin. Mikäli eteenpäin pelaaminen ei ole mahdollista, kierrätetään peliä toisen keskuspuolustajan tai maalivahdin kautta toiselle puolelle. Opetellaan pelinrakentelun perusteita, jolla ohitetaan vastustajan keskikenttä lyhyillä syötöillä. Murtavien syöttöjen harjoittelu ja niistä maalinteko kuuluvat myös tämän ikäluokan tavoitteisiin. Muodostetaan kolmioita pelaajien välille hyökätessä koko kentän alueella. Keskuspuolustajat avaavat peliä ja osallistuvat aktiivisesti myös pelin rakenteluun. laitapelaajat hakevat avattaessa leveyteen. Pallollisena heidän tehtävänä ensisijaisesti on pyrkiä kohti maalia. Keskikentän keskimmäinen pelaaja tukee pallollista pelaajaa ja muodostaa erilaisia kolmiomahdollisuuksia keskustan kautta. Hyökkääjien tehtävänä pelin rakentelussa on joko tulla vastaan hakemaan palloa tai tehdä pystyjuoksuja linjan taakse.

NUMMELAN PALLOSEURA Toiminnassani noudatan seuraavia NuPS:n arvoja ilo - avoimuus - yhteisöllisyys - yhteistyökyky - kasvatuksellisuus NuPS:n valmentajana olen aina innostunut - positiivinen - tasapuolinen - vaativa helposti lähestyttävä - kuunteleva henkilökohtaiseen ohjaukseen pystyvä ajatuksia herättävä - järkeviä tavoitteita luova itseluottamusta vahvistava - lajiosaava

1. Yleistä Tässä vaiheessa hermosto kehittyy edelleen voimakkaasti ja vastaavasti liikunta- ja tukielimet sekä sukuelimet eivät kehity keskimääräisesti kovinkaan paljon. Kuvasta 2 näemme miten liikunnalliset yleistaidot ja jalkapallon lajitaidot kehittyvät toisiinsa nähden. Yleistaitojen eli liikunnallisten perustaitojen oppimiskyky on laskenut jo 8v iästä lähtien. Lajitaitojen oppimiskyky kasvaa puolestaan vielä n. 14 ikävuoteen asti. Eli tässä ikäluokassa molempien harjoittaminen on lähes yhtä hedelmällistä oppimisen näkökulmasta. Kuva 1. Kehon kehittyminen ja murrosikä Kuva 2. Liikunnallisten yleistaitojen ja lajitaitojen kehittyminen

2. Harjoittelun käytännön toteutus Harjoituksen rakenne Joukkueharjoitus /vko Oma liikunta /vko Kokonaisliikunta /vko Pelien määrä /vuosi Harjoittelun painotukset Organisointi Valmentajien koulutus lämmittely, lajitaito, teemapeli, lajitaito, teemapeli, loppuverryttely, kotitehtävät 3 12 17 40-50 Pienpelit 50%, oheisharjoittelu 20%, lajitaito 30% 1 valmentaja / 10 pelaajaa C-lisenssi 2.1 Harjoituksen rakenne Harjoitusten perusrakenne on ohjeellinen ja sitä tulee soveltaa. Esitetyt teemat on kuitenkin löydyttävä harjoitusrakenteesta. Niiden järjestykset ja määrät voivat vaihdella. Kotitehtävät tässä ikäluokassa voivat olla luonteeltaan myös omatoimiseen harjoitteluun kannustamista. Alkulämmittely ja loppuverryttely voidaan suorittaa myös varsinaisen kenttävuoron ulkopuolella. 2.2 Tapahtumien määrät Joukkueharjoitusten lisäksi pelaajien tulisi liikkua omatoimisesti vähintään 12 tuntia viikossa. Tällaista liikuntaa voisi olla esimerkiksi koululiikunta, koulumatkat, muut harrastukset, jalkapallon oheisharjoitukset, pihapelit jne. Omatoimisen liikunnan tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa, jotta fyysiset ominaisuudet kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Lisäksi henkinen jaksaminen säilyy monipuolisen omatoimisen liikunnan avulla. Pelien määrään lasketaan harjoituskauden ja pelikauden ottelut ja turnaukset. Tavoitemäärä tarkoittaa yksittäisen pelaajan pelimäärää. 2.3 Harjoittelun painotukset Painotukset on esitetty koko kauden keskimääräisinä osuuksina. Oheisharjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti omatoimisena harjoitteluna joukkueharjoitusten ulkopuolella. Pelaamisen osuus tulee olla noin puolet joukkueharjoitteluun käytettävästä ajasta. Pelit tarkoittavat tässä ikäluokassa pääsääntöisesti erilaisia pienja teemapelejä.

3. Taito-ominaisuuksien kehittäminen Kuljettaminen Syöttö 1. kosketus Laukaus Pääpeli Erilaiset harhautukset Ulkosyrjäsyöttö paikallaan että liikkuvaan palloon Peliasento, suuntaaminen pelin mukaan Laukaukset liikkuvaan palloon ilmasta Peruspuskut 3.1 Kuljettaminen Tässä ikäluokassa vahvistetaan erilaisia kuljetustapoja sekä erilaisia kääntymisiä pallon kanssa. Uutena asiana opetellaan erilaiset harhautukset ja niiden käyttö erilaisissa pelitilanteissa. Harjoittelu on hyvä aloittaa harhauttamalla kartiota, lisätään harhautukseen selkeä rytminvaihdos. Kun tämä sujuu, vaihdetaan kartion paikalle passiivinen puolustaja ja lopuksi puolustaja muuttuu aktiiviseksi eli pelataan 1v1 tilanteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.2 Syöttö Tavoitteena on oppia ulkosyrjäsyötön perusteet sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon. Erilaiset syöttöharjoitteet 2-4 pelaajan ryhmissä on hyvä tapa opetella syöttämisen perusteita. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.3 Ensimmäinen kosketus Tavoitteena on ensimmäisen kosketuksen suuntaaminen haluttuun suuntaan oikeassa peliasennossa. Erilaiset pienpelit ovat paras tapa opettaa oikeaa peliasentoa ja ensimmäisen kosketuksen suuntaamista. Molempijalkaisuutta tulee korostaa. 3.4 Laukaus Tässä ikäluokassa vahvistetaan edelleen laukauksia sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan palloon. Uutena asiana opetellaan laukaukset ilmasta tulevaan palloon. Laukaisuharjoitteita tehdään erilaisista omista tai jonkun muun heitoista. Molempijalkaisuutta tulee korostaa 3.5 Pääpeli Tässä ikäluokassa opetellaan puskun perustekniikka. Puskutekniikkaa harjoitellaan sekä omasta heitosta että kaverin heitosta

Alla olevassa taulukossa esitetään tämän ikäluokan fyysisten ominaisuuksien kehittämisen osa-alueet. Kestävyys Voima Nopeus Kehonhallinta - Lihaskunto Reaktionopeus, askeltiheys, rytmikyky Tasapaino, koordinaatio, ketteryys 4.1 Kestävyyden kehittäminen Tässä ikäluokassa ohjattua kestävyysharjoittelua ei suoriteta. Kuitenkin mikäli pelaajien peruskunto ei ole riittävällä tasolla muiden osa-alueiden kehittymiseksi, tulee aerobista kestävyyttä kehittää esim. 30 minuutin yhtäjaksoisella liikunnalla kerran viikossa. 4.2 Voiman kehittäminen Lihaskuntoharjoittelu aloitetaan tässä ikäluokassa. Joukkueharjoittelun yhteydessä suoritetaan lihaskuntoharjoittelua kuntopiirien avulla. Kuntopiireissä vahvistetaan lihaksia kokonaisvaltaisesti. Kuntopiirit ovat hyvä esimerkki pelaajille annettavista kotitehtävistä. 4.3 Nopeuden kehittäminen Reaktionopeutta kehitetään erilaisilla reaktiolähtöharjoitteilla, joissa käytetään monipuolisesti eri aisteihin perustuvia ärsykkeitä. Askeltiheyttä ja rytmikykyä kehitetään erilaisilla askellusharjoitteilla. 4.4 Kehonhallinnan kehittäminen Kehonhallinta on edellytys monipuoliselle kehittymiselle. Tämä ominaisuus kehittyy parhaiten 7-15 vuoden iässä. Murrosiässä suhteellinen lihasvoima ja koordinaatio-ominaisuudet heikkenevät, jolloin on erityisen tärkeää harjoittaa kehonhallintaa monipuolisesti. Perusharjoitteita ovat erilaiset askellus- ja ketteryysradat sekä liiketaitoharjoittelu.