Jyväskylän yliopiston ekotehokkuuden parantaminen EKO JYU Loppuraportti

Jyväskylän yliopiston ekotehokkuuden parantaminen EKO JYU Loppuraportti Leena Lahti Niina Nieminen Jane Porter Huihan Yang Wiktor Zaremba Yritysten ympäristöjohtaminen, Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, 2008

1. Johdanto... 3 2. Taustatietoa... 4 2.1 JYU:n sitoutuneisuus ympäristöasioihin... 4 2.2 Projektiin liittyvä tutkimus... 4 3. Ympäristötoimintasuunnitelma... 6 3.1 Lyhyen aikavälin tavoite: Pilottiprojekti... 6 3.2 Pitkän tähtäimen tavoitteet... 7 3.3 Materiaali- ja energiavirta-analyysit sekä suositukset... 9 3.4 Yleiset suositukset jätteiden käsittelyyn:... 11 4. EKO JYU -pilottiprojekti... 13 4.1 Jätehuolto... 13 4.1.1. Jäteastioiden uudelleenorganisointi... 14 4.1.2 Tulostus... 14 4.1.3 Paperipyyhkeiden vaihto puuvillaisiin käsipyyherulliin... 15 4.2 Energiankulutus... 16 4.2.1 Liiketunnistinvalot... 17 4.2.2 Tietokoneet... 17 4.3 Vedenkulutus... 19 4.4 Tavoitteet... 19 4.5 Organisaatiokulttuuri... 19 4.5.1 Markkinointistrategia... 19 4.5.2 Jyväskylän yliopistokunnan ympäristötoimikunta... 20 4.6 Haasteet... 20 4.7 Yhteenveto tuloksista & jäljelläolevat tehtävät... 21 5. Laatu- ja Ympäristöpolitiikka... 24 6. Pohdintaa & suosituksia... 25 7. Johtopäätökset... 27 Yhteystietoluettelo... 29 Tapaamiset... 30 Markkinointipaketti... 31 2

1. Johdanto Jyväskylän yliopisto on yksi Suomen arvostetuimmista ja nopeimmin kasvavista yliopistoista. Vuonna 1863 perustetussa yliopistossa on yli 16 000 opiskelijaa ja 2500 henkilökunnan jäsentä, jotka toimivat eri tiedekunnissa. Tämän raportin on koonnut viisi yritysten ympäristöjohtamisen maisterikoulutuksen opiskelijaa osana projektityötään kevätlukukauden 2008 aikana. Projekti koostuu kahdesta päätehtävästä: ympäristötoimintasuunnitelmasta, joka sisältää ohjeet ekotehokkuuden kehittämiseksi yliopistolla, sekä pilottiprojektista T-rakennuksessa ja kirjastossa, jonka aikana tehdään lyhyen aikavälin parannuksia ja muutoksia rakennuksissa. Projektin päätavoitteet ovat: siirtyä suljettuihin systeemeihin materiaali- ja energiavirroissa (kierrätys) pienentää kuluja per kuutiometri parantaa Jyväskylän yliopiston imagoa Tämä raportti sisältää koko projektin yksityiskohdat sekä havainnot. Kappaleessa kaksi esitellään projektin taustaa, selvitetään miten tietoa on kerätty ja ketkä ovat olleet projektin pääkontaktit. Kappaleessa kolme kerrotaan ympäristötoimintasuunnitelmasta, joka luovutettiin hallinnolle 26.3. 2008. EKO JYU -pilottiprojektin yksityiskohdista kerrotaan kappaleessa neljä. Tietoa tämänhetkisestä laatupolitiikasta on kappaleessa viisi ja lopuksi kappaleessa kuusi annetaan suosituksia tulevaisuuden varalle. Lisätietoa projektista löytyy raportin lopussa olevista liitteistä. EKO JYU raportin tarkoituksena on auttaa Jyväskylän yliopistoa muuttumaan toimintakeskeisemmäksi organisaatioksi ympäristöasioissa. 3

2. Taustatietoa 2.1 JYU:n sitoutuneisuus ympäristöasioihin Tällä hetkellä Jyväskylän yliopisto työskentelee laatujohtamisjärjestelmän parissa, jonka tulisi olla käyttöönotettu kokonaisuudessaan syksyn 2008 loppuun mennessä. Yliopistolla ei ole kuitenkaan vielä käytössään ympäristöjohtamisjärjestelmää. Tämän lisäksi yliopistolla ei ole ympäristöpäällikköä tai muuta työntekijää, jonka tehtävänä olisi huolehtia Jyväskylän yliopiston ympäristönäkökohdista. Akateemisesta näkökulmasta Jyväskylän yliopisto on ensimmäinen yliopisto koko Skandinaviassa, joka tarjoaa täyden ympäristöjohtamisen maisteri- ja tohtoriohjelman sekä useita korkeamman asteen koulutusohjelmia ympäristöön liittyvissä asioissa. Projektin aikana ryhmä kohtasi vain vähän erimielisyyttä siitä, mitä tulisi tehdä. Projekti on saanut positiivista palautetta eikä ole kohdannut huomattavaa muutosvastarintaa. Kaiken kaikkiaan organisaatiokulttuuri Jyväskylän yliopistossa on melko ympäristöystävällinen - esimerkiksi henkilökunnalla on paperin kierrätysastiat pöytiensä alla ja biojäte lajitellaan kahvihuoneissa. Aina on kuitenkin mahdollista tehdä enemmän, ja kun organisaatiokulttuurin linjaa strategisen vision kanssa yhtäläiseksi, muutokset on helpompi toteuttaa onnistuneesti. 2.2 Projektiin liittyvä tutkimus Koska yliopistolla ei ole ympäristöasioista vastuussa olevaa henkilöä, tiedot ja tilastot joita projektissa käytettiin, saatiin useista eri lähteistä. Seuraavia tietolähteitä ja ohjelmia on käytetty projektissa: Initial Environmental Review for JYU (CEM projektityö, 2007) Lassila & Tikanojan jätemääräraportti EnerKey- tietokanta (Yliopiston ensisijainen energian-, lämmön- ja vedenkulutustilastojen tietokanta) Tietokoneiden energiankulutustiedot tietohallintokeskukselta Hallitusohjelman kestävän kehityksen linjauksen toimeenpano-ohjeistus Jätehuollon esiselvitys Seminaarinmäellä, Senaatti-kiinteistöt Jyväskylän yliopiston laatukäsikirja Hankintamenettelyjen periatepaatos.pdf Hankintaohjeet.pdf EKO JYU projektin sisällön laajuuden vuoksi useisiin henkilöihin sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella oltiin yhteydessä. 4

Grönlund Anna, Tiedottaja, Viestintä Halonen Pirjo, Laatupäällikkö, Hallinto Hassi Timo, Johtaja, Tietohallintokeskus Jyväskylän yliopisto: Korhonen Esko, Kiinteistöpäällikkö, Tilapalvelut Lindroos Elina, Siivousteknikko, Tilapalvelut Pesonen Hanna Leena, Professori, Yritysten ympäristöjohtaminen, Taloustieteiden tiedekunta Sarvilinna Marja, Kehittämispäällikkö & Varajohtaja, Kirjasto Sulander Miika, Asiantuntija, Tietohallintokeskus Tuunanen Erkki, Hallintojohtaja, Hallinto Virtanen Jani, Kiinteistöinsinööri, Tilapalvelut Companies cooperating with the University: Jyväskylän Yliopistopaino, Kalavainen Veli-Matti ja Viitala Ilpo Lassila & Tikanoja (L&T), Jyväskylä, Joensuu Olli SCA Tissue Europe, Jarkko Sinisalo, Aluepäällikkö Senaattikiinteistöt, Miettinen Anja, kiinteistöpäällikkö, Keski-Suomen alue SOL siivous- ja toimitilapalvelut, Leppänen Päivi, Palveluesimies 5

3. Ympäristötoimintasuunnitelma Ryhmän ensimmäinen tehtävä oli laatia hallinnolle (Tuunanen, Halonen ja Korhonen) suunnattu ympäristötoimintasuunnitelma, joka sisältää ehdotuksia yliopiston ekotehokkuuden parantamiseksi. Ympäristötoimintasuunnitelma toteutettiin ensimmäiseksi, koska Jyväskylän yliopiston hallintoryhmällä oli tapaaminen opetusministeriön edustajien kanssa maaliskuun viimeisenä päivänä, ja tähän tapaamiseen toimintasuunnitelmaa ryhmältä pyydettiin. Maaliskuun 26. päivänä ryhmä toimitti hallinnolle ympäristötoimintasuunnitelman, joka sisälsi sekä lyhyen- että pitkän aikavälin tavoitteet sekä materiaali- ja energiavirta-analyysit. Hallinto hyväksyi toimintasuunnitelman ja pyysi ryhmää toimimaan lyhyen tähtäimen tavoitteiden implementoimiseksi. WWF:n Green Office-standardin käyttöönotto oli aluksi yksi lyhyen tähtäimen tavoitteista, mutta siirrettiin pyynnöstä pidemmän aikavälin tavoitteeksi. Kappaleet 3.1. ja 3.2. muodostavat halinnolle toimitetun toimintasuunnitelman. 3.1 Lyhyen aikavälin tavoite: Pilottiprojekti Implementoida kierrätä kaikki -aloite JY:n kirjasto sekä hallintorakennukseen (T rakennus) Työskennellä helposti korjattavissa olevien ympäristöepäkohtien poistamiseksi Lisätä JY:n henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietoisuutta kampanjan avulla Kierrätä kaikki aloite Kierrätä kaikki -aloitteen tavoitteena on minimoida yliopistolta kaatopaikalle vietävän jätteen määrä. Seminaarinmäellä kuivajätteen osuus kaikesta jätteestä on 48%. Projektin aikana tutkitaan, mistä jätejakeista k.o. määrä syntyy, ja tehdään toimintasuunnitelma kuivajätteen syntymisen minimoimiseksi, ja vastaavasti kierrättämisen tehostamiseksi. Taulukossa 1. esitetään alustavia suosituksia eri jätejakeiden tehokkaammaksi kierrättämiseksi. Helposti korjattavissa olevat ympäristöepäkohdat JY aloittaa puuttumalla helposti korjattavissa oleviin ympäristöepäkohtiin. Kappaleessa 3 on esitetty kuvaukset näistä epäkohdista sekä korjausehdotukset. JY:n henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietoisuuden lisääminen Projektin onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää tiedottaa yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille meneillä olevasta projektista ja yliopiston ympäristötavoitteista. Varsinainen kampanja tietoisuuden lisäämiseksi toteutetaan syksyllä 2008. Kampanja tulee sisältämään mm. informatiivisia aktiviteetteja kampuksella, jotka antavat käytännönläheisiä ohjeita oman ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietoisuutta pyritään lisäämään myös kevään 2008 pilottiprojektin edetessä, samalla kun helposti korjattavia ympäristöepäkohtia poistetaan. 6

Ympäristöpolitiikka Lyhyellä aikavälillä ympäristöpolitiikka integroidaan laatupolitiikkaan, mutta tulevaisuudessa JY:n tavoitteena on luoda erillinen ympäristöpolitiikka. Lisäys 3.6.2008: Lyhyellä tähtäimellä ympäristömaininnat lisätään joko laatupolitiikan linjauksiksi tai kirjataan yliopistotason laatukäsikirjaan. Lisätietoa saatavissa laatujohtaja Pirjo Haloselta. 3.2 Pitkän tähtäimen tavoitteet Tarkasteltaessa JY:n muutosmahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä, voidaan esittää useita toimenpiteitä kohti ekotehokkaampaa ja kestävämpää yliopistoa. Pilotoida WWF:n Green Office hallintajärjestelmä T-rakennuksessa Työstää em. pilottihankkeen kokemusten pohjalta Green Office implementointiopas järjestelmän käyttöönoton helpottamiseksi muilla laitoksilla, ja parhaaksi koettujen toimintatapojen dokumentoimiseksi WWF:n Green Officen käyttöönotto kaikilla yliopiston laitoksilla. Myös mikä tahansa muu sertifioitu ympäristöohjelma on hyväksyttävä Ympäristökriteerien lisääminen JY:n hankintoja koskevaan periaatepäätökseen sekä hankintaoppaaseen Julkisten Hankintojen Ympäristöoppaan (Nissinen A., 2004) käyttäminen hankintojen ohjenuorana Vuokraamisen/ leasingin huomioiminen hankintavaihtoehtona, etenkin toimistokalusteiden hankinnassa Energiaa säästävien tekniikoiden käyttöönotto JY:n IT laitteistoissa Vihreään sähköön vaihtaminen Energiatehokkaat ja kestävän kehityksen mukaiset saneeraukset sekä rakennussuunnitelmat uudisrakennuksille Ympäristöjohtajan/-koordinaattorin palkkaaminen Erillisen ympäristöpolitiikan laatiminen ja implementointi Tilankäytön optimointi energian säästämiseksi Organisaatiokulttuurin muuttaminen ekotehokkaammaksi ja ympäristölle myötämielisemmäksi Ympäristöjohtamisjärjestelemän implementointi JY:n tulisi implementoida koko yliopiston kattava ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka voidaan sertifioida ja jolle voidaan saada ekomerkki jonka sidosryhmät tunnistavat. Tämän toimintasuunnitelman päätavoitteena on käynnistää jatkuvaan parantamiseen tähtäävä prosessi 7

JY:ssa. Vaikka suunnitelmassa on suositeltu WWF:n Green Office:a järjestelmän keveyden vuoksi, mikä tahansa muu sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä on hyväksyttävä. WWF:n Green Office hallintajärjestelmän pilotointi WWF:n Green Office (GO) on yksinkertainen ja tehokas ympäristöjohtamisjärjestelmä. Yliopiston laatujärjestelmässään käyttämää Demingin laatuympyrää voidaan soveltaa myös Green Office järjestelmään, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen. Kaikki lyhyen tähtäimen tavoitteet ekotehokkuuden parantamiseksi edistävät Green Office sertifikaatin saavuttamista. GO tullaan alustavien keskusteluiden perusteella mahdollisesti pilotoimaan tulevaisuudessa hallintorakennuksessa (T -rakennus), jos järjestelmän vaativat mittaukset ovat mahdollisia. Leasing- sopimukset Leasing- ja vuokraussopimusten suosiminen mahdollistaa elinkaariajattelun käyttöön ottamisen JY:ssa. Kolmansien osapuolten ollessa vastuussa tietystä omaisuudesta yliopiston ei tarvitse huolehtia näistä tuotteista niiden elinkaaren päätyttyä (esim. toimistokalusteet). Vastuullinen hankinta Hankinnoilla on suuri vaikutus organisaation ympäristövaikutuksiin. Suosimalla kestävän kehityksen mukaisia hankintoja JY voi paitsi pienentää ekologista jalanjälkeään, myös parantaa tehokkuuttaan ja säästää kuluissa. Vastuullista hankintaa toteutetaankin jo monissa ostoissa, mutta on myös paljon hankintoja, joissa ympäristöargumentit olisi hyvä ottaa entistä paremmin huomioon. Tästä syystä JY:n tulisi kirjata ympäristötavoitteet osaksi hankintapolitiikkaansa, ja laajemmin myös toiminta-ajatusta. Tällöin ympäristötavoitteiden eteen tehty työ kuuluu hankinnoista huolehtivan henkilön toimenkuvaan ja on osa organisaation normaalia toimintaa. (Nissinen A, Julkisten Hankintojen Ympäristöopas, 2004.). Julkisten Hankintojen Ympäristöoppaassa esitetään kattavat ohjeet ekohankinnoille julkisen hallinnon piirissä. Oppaasta olisi hyvä tehdä ohjenuora JY:n kaikkiin hankintoihin. Jyväskylän Yliopiston periaatepäätökseen hankintojen menettelytavoista on kirjattu (kohta 2), että hankinnoissa on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Joissakin tapauksissa myös leasingia tai tuotteiden vuokrausta (esim. konttorikalusteet) kannattaa harkita osana hankintapäätöstä, sillä toisinaan ylläpito-, kierrätys- ja varastointikustannukset saattavat nostaa tuotteiden kokonaistaloudellisia kuluja huomattavasti leasingin puolestaan pienentäessä niitä. Myös hankittavien tuotteiden laatuun tulee kiinnittää huomiota, ja pyrkiä käyttämään ostokriteerinä tuotteen omistamisen kokonaiskustannusta ostohinnan sijaan aina sen ollessa mahdollista. Organisaatiokulttuuri Siirtyminen kohti Vihreää yliopistoa onnistuu ainoastaan, jos koko henkilöstö sekä opiskelijat sitoutetaan yhteiseen päämäärään. Aiemmin mainittujen ympäristötietoisuutta lisäävien kampanjoiden tulee olla säännöllisiä ja oman ympäristövastuun kantaminen tulee tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi esimerkiksi pitämällä huolta siitä, että kierrätysastioita on tarpeeksi tarvittavissa paikoissa. 8

Ympäristökoordinaattorin palkkaaminen JY:n olisi suositeltavaa, tällöin ympäristötoimia olisi helpompi koordinoida ja henkilöstön vastuualueet selkiytyisivät. 3.3 Materiaali- ja energiavirta-analyysit sekä suositukset Seuraavat suositukset perustuvat rakennuksessa T tehtyihin havaintoihin sekä saatuun numeeriseen tietoon. Tässä kappaleessa on kaksi osaa; jätehuolto ja energiatehokkuus. Jätejae Nykyinen käsittelytapa Suosituksia tehokkuuden parantamiseksi Toimistopaperi - n. 47% kaikesta jätteestä - kierrätys astiat jokaisessa kerroksessa - L&T tyhjentää pääkeräysastian kerran viikossa - Kierrätystä on toteutettu jo yli 10 vuoden ajan, joten henkilökunta on tottunut lajittelemaan paperit - Keskitytään vähentämään paperijätteen määrää - Tiedotuskampanja, jolla pyritään vähentämään tarpeetonta ja tehostamaan välttämätöntä tulostamista mm. kaksipuolinen tulostaminen - Kierrättämisen helpottaminen lisäämällä keräysastioiden määrää ts. helppo saavutettavuus - Henkilökohtaisia tulostimia olisi hyvä vähentää reilusti muiden kuin luottamuksellisia tietoja käsittelevien työntekijöiden osalta. Henkilökohtaiset tulostimet voidaan korvata yhteiskäytössä olevilla monitoimilaitteilla Wc-paperi - Ekomerkittyjä tuotteita suosittava hankinnoissa esim. joutsenmerkki Paperipyyhkeet - Käytössä kaikissa WC:ssa, sopimus SCA:n kanssa - Käsitellään sekajätteenä -> paljon jätettä päivän aikana -> esteettinen haitta - paperinkulutus (viikko 19-20)* - Kirjasto: 29400 kpl, yhtä kuin 147 pakettia - T-rakennus: 6000 kpl, yhtä kuin 30 pakettia *Mittaustuloksia ei ollut alkuperäisessä toimintasuunnitelmassa. Tuloksia tulkitessa on otettava huomioon mittauksen ajankohta. Kirjastorakennuksen käyttöprosentti huomattavasti normaalia pienempi lukukauden päättymisen vuoksi, samoin paperinkulutus - Vaihto tekstiilirullapyyhkeisiin tai kuumailmapuhaltimiin 1 - Tekstiilipyyhkeellä puolet pienempi luonnonvarojenkulutus kerroin kuin puhaltimella - Ekomerkinnät otettava huomioon toimittajaa valittaessa 1 Elinkaarianalyysit osoittavat, että paperipyyhkeet ovat haitallisempia ympäristölle kuin rullapyyhkeet ja kuumailmapuhallin mm. Lindströmin rullapyyhkeelle on annettu Joutsen-merkki. 9

Tietosuojapaperi - Kerätään 4 viikon välein ja tuhotaan Pahvi - Henkilökunta lajittelee (useimmiten), L&T kierrättää Kiiltävä paperi - Lajitellaan ja L&T tyhjentää pääkeräyspisteet Lamput - Energiansäästölamput käytössä monissa paikoissa. Hehkulamppuja korvataan energiansäästölampuilla asteittain hehkulamppujen palaessa loppuun - Huolehdittava, että henkilökunta ja opiskelijat ovat tietoisia keräyspaikkojen sijainnista - Huolehdittava, että henkilökunta ja opiskelijat ovat tietoisia keräyspaikkojen sijainnista - Kaikki mahdolliset hehkulamput korvattava energiansäästö- tai LEDlampuilla, kun niiden käyttöikä on täynnä (Suositus koskee myös loisteputkivalaisimia) Mustekasetit - Mustekaseteista osa on uudelleentäytettäviä ja kierrätettäviä ja osa pelkästään kierrätettäviä Kalusteet - Tilapalvelut päättää vanhojen toimistokalusteiden uudelleen käytöstä ja jätteeksi toimittamisesta - Ennen uusien kalusteiden hankintaa kalustevarasto käydään läpi korvaavaan tuotteen löytämiseksi - Mahdollisuus leasing-sopimukseen, jolloin kierrätysvastuu poistuu yliopistolta, kuten myös varastotilan tarve - arpeettomat kalusteet voitaisiin ohjata hyväntekeväisyyteen tai myydä pientä korvausta vastaan opiskelijoille/ henkilökunnalle Sähkö- ja elektroniikkajätteet - Keräyspiste T-rakennuksen 4. kerroksessa - EU-direktiivin mukainen kierrätys - Huolehdittava, että henkilökunta ja opiskelijat ovat tietoisia keräyspaikkojen sijainnista Styrox - Styroxin keräyspiste T- rakennuksessa - Huolehdittava, että henkilökunta on tietoinen keräyspaikkojen sijainnista Paristot - Jokaisessa rakennuksessa tulisi olla yksi paristojenkeräyspiste, joka on selkeästi merkitty (esim. lähellä pääsisäänkäyntiä) Muovit - Muovisille juomapulloille keräyspisteet useimmissa Sonaattiravintoloissa ja useimpien juomaautomaattien läheisyydessä Metallit - Säilykepurkit ym. menevät tällä hetkellä taukohuoneissa todennäköisimmin kuivajätteeseen - Mahdollisuuksien mukaan kerättävä ja kierrätettävä erillään muusta jätteestä (Sopimus L&T:n kanssa) - Metallin kierrätysastiat kaikkiin taukohuoneisiin Lasit - Ei lasinkierrätys mahdollisuutta - Lasi tulisi kierrättää normaalin käytännön mukaisesti (värillinen & kirkas) Biojäte - Biojäteastiat jokaisessa taukotilassa - Käytettävä biohajoavia muovipusseja 10

Siivouspalvelut - Ulkoistettu SOL:lle - Ympäristösertifikaatit ym. otettava huomioon kilpailutettaessa uusia palveluntarjoajaa - Ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisten kemikaalien käyttöä edellytettävä Uudelleenkäytett ävät materiaalit (kirjat jne) - Kirjoja myydään opiskelijoille alennettuun hintaan lukuvuoden aikana - Tarpeettomat vanhat kirjat/lehdet lähetetään Afrikkaan tai muihin maihin missä on tarvetta, tai tarpeen tullen kierrätetään - Kirjastoa lukuun ottamatta kaikki ylimääräinen materiaali tulisi myydä/lahjoittaa valitulle hyväntekeväisyyskohteelle - kerätyn materiaalin myyminen tietyssä paikassa, ja tuoton käyttäminen opiskelija-aktiviteetteihin 3.4 Yleiset suositukset jätteiden käsittelyyn: Henkilökunnan ja opiskelijoiden tulee saada helposti tietoa jätteiden lajittelumahdollisuuksista. Näistä on myös hyvä tiedottaa säännöllisesti. Onnistunut eri jätejakeiden lajittelu alkaa aina mahdollisimman lähellä jätteen syntypaikkaa. Jokaisessa työpisteessä tulisi olla lajitteluroskakori, johon lajitellaan syntyvä paperijae. Keräyspaperi, toimistokeräyspaperi sekä mahdollinen tietosuojapaperi lajitellaan roskakorin eri osastoihin. Sekajätettä jää aina jonkin verran, joten myös sille tulee olla oma astiansa. Vuokraamisen /Leasingin käyttöä kannattaa harkita, etenkin mitä tulee toimistokalusteisiin. Tämä mahdollistaa mm. varastotilasta luopumisen, ja poistaa yliopiston kierrätysvastuun koskien kyseisiä tuotteita. Energiatehokkuus Nykytilanne Suosituksia tehokkuuden parantamiseksi Sähkö - Tutkittava, olisiko nykyisen tietojärjestelmän puitteissa mahdollista hoitaa tietokoneiden päivitykset esim. aikaisin aamulla (ajastimet), jotta koneet voidaan sammuttaa yöksi. Suuret energiasäästöt! - Energiatehokkuus otettava huomioon laitehankintoja tehtäessä (Energy Star jne luokitukset) - Vihreään sähköön vaihtamista pidettävä pitkän aikavälin tavoitteena 11

Lämpö - Etenkin vanhempien rakennusten ollessa kyseessä, ikkunoiden tiivisteet tarkistettava säännöllisesti. - Ilmanvaihtojärjestelmien säännöllinen kuntotarkastus ja tarvittavat korjaukset, sekä suodattimien säännöllinen puhdistus. - Huonelämpötilat pidettävä oikealla tasolla, vältettävä ylilämmitystä Valaistus - Valaistusta on uudistettu vaiheittain energiatehokkaammaksi Kuljetus/ liikenne - Tällä hetkellä ei ole suositusta kampusten sisällä ja välillä liikkumiseen Vesi - Lajitellaan ja L&T tyhjentää pääkeräyspisteet - Liiketunnistimet ja ajastimet olisi hyvä asentaa etenkin tiloihin, joita ei käytetä jatkuvasti; esim. WC tilat ja käytävät. - Hehkulamppujen korvaaminen energiaa säästävillä vaihtoehdoilla - Luonnonvalon käyttö valaistuksena maksimoitava (mm. ikkunoiden puhtaanapito) - Henkilökunnan jatkuva informointi pienistä asioista jotka säästävät paljon energiaa (esim. valojen sammuttaminen) - Yliopiston olisi hyvä tarjota henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteiskäyttöön polkupyöriä tai potkulautoja kampustensisäiseen ja väliseen liikkumiseen. Tämä vähentäisi autolla liikkumista kampusalueilla sekä parkkipaikkojen tarvetta. - Sähköautot on hyvä huomioida vaihtoehtona hankittaessa uusia autoja JY:n käyttöön (etenkin ajoneuvot joita käytetään lähinnä kampukselta toiselle siirtymiseen) - Lyhyellä tähtäimellä vedenkulutusta voi laskea huomattavasti hankkimalla ja asentamalla vanhanmallisiin (eivettäsäästäviin) hanoihin sekä suihkuihin vettä säästävät suuttimet. - Rakennuksia/ wc-tiloja saneerattaessa uudet hanat ja mahdolliset suihkut valittava vedensäästön maksimointi huomioiden 12

4. EKO JYU -pilottiprojekti Kuten edellä mainittiin, ympäristötoimintasuunnitelman ja hallinnon pyynnön seurauksena ryhmä keskittyi lyhyen aikavälin pilottiprojektiin. T-rakennus ja kirjasto valittiin pilottiprojektin kohteiksi muutaman tärkeän syyn takia. T- rakennus on hallintorakennus, jossa työskentelee paljon henkilökuntaa. Se on pääasiallisesti toimistorakennus, mikä tekee siitä sopivan mallin muille rakennuksille. Kirjasto valittiin toiseksi pilottikohteeksi, koska se on keskeinen rakennus useille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Nämä kaksi rakennusta maksimoivat projektin näkyvyyden sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tämän lisäksi rakennusten energiatilastot on yhdistetty samaan tiedostoon EnerKey- tietokannassa, mikä tekee tulevaisuuden tavoitteiden asettamisen helpommaksi. EKO JYU -pilottiprojektin tarkoituksena on löytää helposti muutettavissa olevat ympäristöepäkohdat, ja mahdollisuuksien mukaan implementoida nämä muutokset koko yliopistoon. Tämä osa raportista on jaettu seitsemään osaan: jätehuolto, energiankulutus, vedenkulutus, tavoitteet, organisaatiokulttuuri, kohdatut haasteet sekä koosteet suoritetuista ja jäljelle jääneistä tehtävistä. 4.1 Jätehuolto Lassila & Tikanojan mukaan 55 % kaikesta jätteestä Jyväskylän yliopistolla on kierrätettyä toimistopaperia ja 11 % sekajätettä. Senaatti Oy:n tilaamassa jäteraportissa, joka sisältää tarkemmat tiedot kirjaston ja T-rakennuksen jätemääristä kerrotaan, että 40 % kaikesta jätteestä näissä rakennuksissa on kuivajätettä, joka kuljetetaan kaatopaikalle. Vaikka näissä rakennuksissa on hyvät kierrätysmahdollisuudet, yksi suurimmista syistä paperin päätymiseen kaatopaikalle on riittämätön kommunikointi jätteiden asianmukaisesta lajittelusta kampuksella. Esimerkiksi tulostuspaperien käärepakkaukset eivät ole kierrätettäviä. Kun tällainen päällyspaperi tai muuta ei-kierrätettävissä-olevaa materiaalia laitetaan paperinkierrätysastiaan, on astian sisältö kontaminoitunut ja sitä ei voida enää kierrättää vaan sen sisältö luokitellaan sekajätteeksi ja se päätyy kaatopaikalle. 13

Biojäte yritykset 0 % Jätemäärien suhteet Elintarvikerasvajäte 0 % Energiajae Keräyspahvi 5 % 0 % Keräyspaperi 8 % Sekajäte 11 % Styrox 0 % Toimistokeräyspaperi 55 % Tietosuojapaperi 21 % Kuva 1: Jätemäärien suhteet JYU (L&T) 4.1.1. Jäteastioiden uudelleenorganisointi Yllä olevien tietojen perusteella oli selvää, että selkeämpi tiedotus ja organisointi koskien jätteiden lajittelua olisivat tarpeen. Pääasiallisesti kirjastossa oli useita tarpeettomia roskakoreja, jotka olivat ongelmallisia muutamasta syystä. Ensiksi ne tekivät helpoksi paperin poisheittämisen kierrättämisen sijaan ja toiseksi kuluttivat turhaan siivoukseen varattua aikaa. Kaiken kaikkiaan 23 pientä roskakoria poistettiin kirjastosta ja 14 paperinkierrätysastiaa tuotiin tilalle (seitsemän värilliselle paperille ja seitsemän valkoiselle paperille). Erityisesti tulostinten viereen sijoitetut sekaroskakorit olivat kohteena, koska ne tekivät kierrätettävissä olevan paperin pois heittämisen liian helpoksi. Yhdessä jäteastioiden uudelleenorganisoinnin kanssa implementoitiin kommunikointistrategia, jonka tarkoituksena on selkeyttää jätteiden lajittelua opiskelijoille sekä henkilökunnalle. 4.1.2 Tulostus Yliopistolla käytetään suuri määrä toimistopaperia. Siten tulostus on tekijä, joka tulee ottaa huomioon kun jätehuoltoa kampuksella pyritään parantamaan. Yliopistopaino on Jyväskylän yliopiston yhteistyökumppani, jolle kopiointi- ja tulostuspalvelut sekä tulostuksen tukipalvelut on ohjattu. Yliopistopainolla on ISO 14001 - sertifikaatti ja sen henkilökunta on kiinnostunut avustamaan yliopistoa tulostukseen liittyvissä ympäristöasioissa. 14

Tapaaminen Yliopistopainon henkilökunnan kanssa maaliskuun 20. päivä 2008 vahvisti tulostuksen huomioon ottamisen tärkeyden. Seuraavat kohdat eivät ole tärkeitä vain pilottiprojektin kannalta, vaan ne tulisi ottaa huomioon koko yliopistossa. Tällä hetkellä koko JY:ssa on kaikiaan n. 400 tulostinta, mutta yliopiston hallinto ja Yliopistopaino ovat sitä mieltä, että vanhoista tulostimista tulisi hankkiutua asteittain kokonaan eroon. Vanhojen tulostimien (joista suurin osa Seminaarinmäellä) suurimmat ongelmat ovat, että ne eivät tulosta kaksipuolisesti (paperia menee hukkaan) ja toisinaan ne eivät tulosta lainkaan (rahaa menee hukkaan). Vanhat verkkotulostimet tulisi korvata asteittain kokonaan ohjaamalla opiskelijat käyttämään RICOH- monitoimikone-tulostimia. Henkilökohtaisia pöytätulostimia tulisi antaa henkilökunnan käyttöön harkiten, jotta turhaa tulostamista voitaisiin välttää. Osa henkilökunnasta tarvitsee tietoturvasyistä henkilökohtaisen tulostimen, mutta muulta henkilökunnalta ne tulisi poistaa. Jo pieni kävelymatka hakemaan tulosteita monitoimilaitteelta saattaa hyvinkin vähentää turhaa tulostamista. Vuonna 2007 Yliopistopaino aloitti projektin tavoitteenaan säästää paperia ja tulostimien käyttämää energiaa. Suunnitelmissa on poistaa 60% henkilökohtaisista tulostimista neljän seuraavan vuoden aikana ja samalla kasvattaa Ricoh monitoimilaitteiden määrää. Kommunikaatiostrategiassa painotetut pääkohdat tulostamisen vähentämiseksi ovat seuraavat: Tulosta vain se minkä tarvitset Tulosta kaksipuolisesti, kaksi sivua molemmille puolille jos mahdollista Käytä uudelleen jo käytettyjä tulostuspapereita esim. muistiinpanopaperina Ryhmä tulee toteuttamaan pienimuotoisen kampanjan yhteistyössä Yliopistopainon kanssa syksyllä 2008. Kirjaston aulaan kerätään pahvilaatikoita kirjastossa viikossa käytettyä tulostuspaperin määrää vastaavan määrä. Kampanjan tarkoitus on lisätä tietoisuutta paperin kulutuksesta kampuksella, ja saada opiskelijat ja henkilökunta kiinnittämään huomiota omaan tulostuskäyttäytymiseensä. 4.1.3 Paperipyyhkeiden vaihto puuvillaisiin käsipyyherulliin Ökö-Instituutin elinkaarianalyysin mukaan (kuten myös usean muun julkaisun) uudelleen käytettävät puuvillaiset käsipyyhkeet ovat ympäristölle ystävällisempiä kuin paperiset. European Textile Service Associationin (E.T.S.A.) teettämän tutkimuksen mukaan puuvillapyyhkeet ovat ympäristöystävällisempiä kaiken muun paitsi veden kulutuksen kannalta. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä on pienempi ilmastomuutospotentiaali, niiden käyttö kuluttaa vähemmän energiaa ja kehittää vähemmän jätettä kuin paperipyyhkeet. Vaikka käytettäisiin 50 % kierrätetystä paperista valmistettuja käsipyyhkeitä, niiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin 100 % suurempia kuin puuvillaisten käsipyyherullien. Kirjaston wc-tilat on havaittu usein epäsiisteiksi, koska käsipaperipyyhkeitä on lattialla. Projektin etenemisen aikana ryhmä kuuli useita moitteita kirjaston henkilökunnalta siitä, että kirjastolla on liian vähän siivoojia ja tämän tähden se ei ole niin siisti kuin olisi mahdollista. Vaikka vaihtaminen puuvillaisiin pyyherulliin ei ratkaise koko ongelmaa, vähentäisi se siivoojien työtaakkaa ja poistaisi yli roskakorien reunojen lattialle pursuilevat paperipyyhkeet wc-tiloista. Käsipaperin vaihtaminen puuvillaisiin pyyherulliin pilottiprojektin puitteissa ei kuitenkaan käynyt helposti. SCA Tissue Europe toimittaa yliopistolle kaikki sen wc-tiloissa käyttämät 15

paperit (wc-paperit & käsipaperit), mutta yrityksellä ei ole tuotteistossaan puuvillaisia käsipyyhkeitä. Elina Lindroos pyysi ryhmää ottamaan yhteyttä SCA:n yliopiston yhteyshenkilöön, jotta saataisiin kirjallinen lupa sopimusrikkomukseen näissä kahdessa rakennuksessa. Ryhmälle kerrottiin, että SCA:n määräaikainen sopimus on päättynyt aiemmin, ja tällä hetkellä toimitaan toistaiseksi voimassaolevan tavarantoimitussopimuksen puitteissa. Ryhmän yhteydenotto SCA:n yhteyshenkilöön ja pyyntö saada kirjallinen lupa keskeyttää käsipaperin käyttö kahdessa rakennuksessa pilottiprojektin ajaksi johti pitkään myyntipuheluun SCA:n taholta, ja toimittajan vaatimuksiin saada tietoja, joita ryhmällä ei ollut antaa. Ryhmä pyysi yliopiston vastaavaa henkilöä ottamaan yhteyttä SCA:han, jotta lupa saataisiin, mutta hän ei työkiireiltään ehtinyt tehdä tätä. Ryhmä koki olevansa vaikeassa välikädessä joutuessaan neuvottelemaan tavarantoimittajan kanssa ja perustelemaan paperintoimituksen väliaikasta lakkauttamista omaamatta tietoa yliopiston sopimuksista puhumattakaan valtuutuksesta tehdä itse minkään tyyppistä sanallistakaan sopimusta. Toinen ongelma rullapyyhkeiden pilotoimisessa oli se, että pilottirakennuksissa kulutetusta käsipaperimääristä ei ollut olemassa mittaustuloksia. Näin ei ollut mahdollista mitata paperipyyhkeiden vaihdosta seuraavia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. SOL siivouspalvelut seurasi toukokuussa 2008 kahden viikon ajan käsipaperin kulutusta, mutta koska kirjaston kävijämäärä on toukokuussa radikaalisti pienempi kuin muina kuukausina, ei ryhmä pidä tuloksia riittävinä, vaan suosittelee, että mittaus suoritetaan uudelleen esimerkiksi syyskuussa 2008, jolloin kirjaston kävijämäärät jälleen normalisoituvat kesän jäljiltä. Sen jälkeen SCA:han tulisi ottaa uudelleen yhteyttä ja hankkia lupa käsipyyhkeiden poistamiseen pilottirakennuksista. Ryhmä suosittelee, että tämän tekee yliopiston henkilökuntaan kuuluva henkilö, jolla on ensikäden tietoa sopimuskäytännöistä. Puuvillaisia käsipyyherullia kannattanee kuitenkin kokeilla, sillä paperipyyhkeiden ympäristö ja esteettiset vaikutukset ovat huomattavat. Käsipaperin kulutus kirjastorakennuksessa ja hallintorakennuksessa viikoilla 19-20, 2008 Kirjasto: 29400 kpl, yhtä kuin 147 pakettia T-rakennus: 6000 kpl, yhtä kuin 30 pakettia 4.2 Energiankulutus Kuten aiemmin mainittiin, Jyväskylän yliopisto käyttää Energiakolmion tuottamaa Enerkey palvelua mm. energiankulutuksen mittaamiseen. Enerkey:n tilastojen mukaan yleinen energiankulutus T-rakennuksessa ja kirjastossa oli 3 605 052 KWh eli 8% koko yliopiston energiankulutuksesta vuonna 2007, ja 6,68% vuonna 2008, ennen toukokuuta. Suuria parannuksia kyseisten kahden rakennuksen kokonaisenergianlulutuksen vähentämiseksi ei pilottiprojektin puitteissa voitu tehdä, sillä rakenteellisia tai muita huomattavia muutoksia rakennuksiin ei voida implementoida näin lyhyessä ajassa. Rakennukset ovat tulevaisuudessa saneerattavien yliopiston rakennusten listalla, ja siinä yhteydessä toteutetaan suuremmat tarvittavat mutokset. Kun sen sijaan pienemmät parannukset saadaan toteutettua, on tärkeää mitata muutokset energiankulutuksessa (ennen ja jälkeen), jotta tuloksia voidaan käyttää referenssinä, kun tulevaisuudessa asetetaan tavoitteita muille rakennuksille. Näihin pienempiin muutoksiin voidaan lukea mm. liiketunnistimella toimivat valot sekä vettäsäästävien suutinten hankkiminen hanoihin. 16

4.2.1 Liiketunnistinvalot Ryhmä ehdotti liiketunnistinvalojen asentamista kaikkiin kirjasto- ja T-rakennuksen wctiloihin tavallisten valojen sijaan, sillä wc-tilojen valot palavat normaalisti koko päivän ajan silloinkin, kun tiloja ei käytetä. Senaattikiinteistöt hyväksyi ehdotuksen, mutta ei vastaa kuluista. Kulut jäävät yliopiston katettaviksi. Toukokuun loppuun mennessä Tilapalvelut (Jani Virtanen) oli tehnyt tarjouspyynnön Arelle sekä liiketunnistimista että vettäsäästävistä suulakkeista vesihanoihin kaikkiin T-rakennuksen ja kirjaston tiloihin. Tarjoukset eivät olleet kuitenkaan saapuneet vielä tilapalvelulle, kun tätä raporttia viimeisteltiin. Suulakkeet ja liiketunnistimet tullaan asentamaan T- ja kirjastorakennusten wc-tiloihin syksyllä 2008. Wctiloja, joihin edellä mainitut ratkaisut tullaan asentamaan, on T-rakennuksessa 9 kpl ja kirjastossa 15 kpl.. 4.2.2 Tietokoneet Yksi suurimpia yliopiston ympäristövaikutuksiin kohdistuvia kritiikin aiheita on ollut se, että kaikki tietokoneet on pidettävä päällä ympäri vuorokauden 2. Samalla koneet kuluttavat turhaan valtavat määrät energiaa, kuten Esko Korhosen 3 ryhmälle toimittama Tietokoneiden energiankulutusraportti (2006) osoittaa. Yliopistolla on yhteensä 5358 tietokonetta (sekä pöytäkoneita että kannettavia tietokoneita). Pöytäkoneista puolta käytetään CRT näyttöjen ja puolta TFT näyttöjen kanssa. CRT-näytöt kuluttavat 100W energiaa, TFT näytöt 30W. Raportti esittää kolme vaihtoehtoista kuvausta energiankäytölle. Tilanne 1: tietokoneet ja näytöt ovat päälla vain toimistotuntien ajan Tilanne 2: tietokoneet ovat päällä koko ajan, mutt näytöt sammutetaan yön ajaksi Tilanne 3: tietokoneet ja näytöt ovat aina päälla, mutta lepotilassa yön ajan 2 JYU Initial Review 3 Computer Energy Consumption Report 17

Energian kulutus ja kustannukset eri vaihtoehdoilla Energian kulutus (kwh) 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 302 576,00 5042932 103 355,00 80 146,00 1335771 1722577 Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Kulut Energian kulutus Kustannukset Nykyisessä tilanteessa tietokoneet ja näytöt ovat aina päällä. Tapaamisessa Tietohallintokeskuksen kanssa 29.4.2008 syyt tietokoneiden päälläpitämiselle selvisivät. Tilanne johtuu Jyväskylän yliopiston monimuotoisesta ja monimutkaisesta ITjärjestelmästä, jota Tietohallintokeskus pyrkii parhaillaan yhtenäistämään. Pirstaloitunut tietokonekanta, käytössä olevat erilaiset käyttöjärjestelmät sekä muut haasteet ovat vaikeuttaneet IT:n keskitettyä hallintaa. Syyt tarkemmin: 1. Jos tietokoneet suljetaan yöksi, niiden käynnistys ja päivitysten ajaminen vie aamulla pitkän ajan. 2. Tietokoneilla on eri käyttöjärjestelmiä: osalla Windows, osalla Linux tai Mac OS ja siksi IT- järjestelmän integroiminen ei ole helppoa. Lisäksi eri käyttöjärjestelmät tarkoittavat, että koneita ei voi helposti asettaa käynnistymään automaattisesti. Manuaalisesti se vaatisi liikaa aikaa. 3. JY:n Tietohallintokeskus on uusi organisaatio. Aiemmin tietokoneita hallittiin paikallisesti eri laitoksilla; siksi niin monimuotoinen tietokone- ja käyttöjärjestelmäkanta. Organisaatio on tietoinen energianäkökohdista, mutta IT-järjestelmät täytyy integroida ennen kuin ympäristöystävällisemmän järjestelmän kehitystyö voi alkaa. Tietohallintokeskus toteuttaa lähiaikoina Mattilanniemessä pilottiprojektin, joka keskittyy em. asioihin ja etsii ratkaisuja ongelmiin. Lyhyellä aikavälillä helpoin tapa vähentää energiankulutusta on huolehtia, että näytöt suljetaan jokaisen käyttökerran päätyttyä. Tämä on otettu huomioon markkinointipaketissa, mukana on materiaalia, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta näyttöasiassa. 18

4.3 Vedenkulutus Enerkey:n tilastojen mukaan yleinen vedenkulutus T-rakennuksessa ja kirjastorakennuksessa oli 3416 m³ vuonna 2007 n. 0.38% Yliopiston koko vedenkulutuksesta. Vuoden 2008 aikana toukokuuhun mennessä vedenkäyttö näissä kahdessa rakennuksessa vastaa 1,2% koko yliopiston vedenkulutuksesta. Projektissa haluttiin keskittyä myös veden säästöön, ja vettäsäästävät suulakkeet tiedettiin hyväksi vaihtoehdoksi tämän toteuttamiseen. Jani Virtasen ohjeistamana ryhmä otti yhteyttä Senaattikiinteistöjen Talotekniikan asiantuntijaan Tero Hirvelään selvittääkseen onko T- ja kirjastorakennusten wc-tilojen vesihanoihin rakenteellisesti mahdollista asentaa vettäsäästävät suulakkeet. Hirvelä vastasi myöntävästi, ja toukokuun loppuun mennessä Tilapalvelut (Jani Virtanen) oli pyytänyt tarjouspyynnön sekä liiketunnistimista- että vettäsäästävistä suulakkeista vesihanoihin. Tarjoukset eivät olleet kuitenkaan saapuneet vielä perille tätä raporttia viimeisteltäessä. Suulakkeet ja liiketunnistimet tullaan asentamaan T- ja kirjastorakennusten wc-tiloihin syksyllä 2008. Wc-tiloja, joihin em. ratkaisut asennetaan on T-rakennuksessa 9 kpl ja kirjastorakennuksessa 15 kpl. 4.4 Tavoitteet Yksi projektin tavoitteista oli arvioida nykyisiä energia-ja jätetilastoja, tutkia mitä parannuksia voitaisiin toteuttaa implementoimalla ympäristötoimintasuunnitelma, sekä asettaa tavoitteet muille rakennuksille perustuen em. parannuksiin. Tämä oli haasteellista, sillä projektin aikajänne oli kyseiselle tehtävälle liian lyhyt, eikä kaikkia parannuksia saatu implementoitua projektin kuluessa. 4.5 Organisaatiokulttuuri Usein sanotaan, että ympäristöjohtamisen tärkein osa on organisaatiokulttuuri. Muutosta tapahtuu vain jos organisaation ihmiset hyväksyvät ja ottavat käyttöön uudet toimintatavat. Kuten mainittiin osiossa 3.3, yliopistolla on hyvät kierrätysmahdollisuudet, ja kierrätys- sekä jätteenlajitteluastioita löytyy kampukselta. Kuitenkaan niiden sijainnit eivät ole yleisessä tiedossa eivätkä kierrätyspisteet välttämättä henkilökunnan sekä opiskelijoiden helposti käytettävissä.lisäksi nykyisten paperinkierrätysastioiden roskaaminen heittämällä niihin vääränlaista jätettä vie hyödyn kierrätyksestä jos paperinkeräysastiassa on muuta jätettä, koko astiallinen menee sekajätteisiin. Näistä syistä ryhmä kehitti markkinointistrategian lisäämään tietoisuutta kampuksen kierrätysmahdollisuuksista, sekä pilottiprojektiin liittyvistä jätteenhallinta-asioista. 4.5.1 Markkinointistrategia Jotta henkilökunnan ja opiskelijoiden olisi helppo tunnistaa projektiin liittyvät muutokset rakennuksissa ja ympäristöasiat yleisesti, projektille annettiin nimeksi EKO JYU. Nimessä otettiin huomioon myös ulkomaalaiset opiskelijat, joita yliopistolla on paljon; nimi kääntyy monelle kielelle. 19

Markkinointipaketti kasattiin vastaamaan seuraaviin haasteisiin: Yleinen ympäristötietoisuus liittyen kirjaston ja toimistorakennuksen toimintoihin (motto: vähennä-uudelleenkäytä-kierrätä); Jätepaperin asianmukainen kierrättäminen; Turhan tulostamisen lopettaminen ja kokonaistulostusmäärän vähentäminen hyödyntämällä mahdollisuutta tulostaa paperin molemmille puolille; Energiankulutuksen vähentäminen sammuttamalla virran CRT näytöistä sekä valot toimistoista aina kun niitä ei käytetä. EKO JYU:lle suunniteltiin oma logo käyttäen JY:n logon soihtua vihreän kasvin kasvupohjana. Valitettavasti ryhmän aikaansaannosta ei voida käyttää tekijänoikeudellisista syistä. Jani Virtasella hyväksytetty markkinointipaketti lähetettiin yliopiston viestintätoimistoon Anna Grönlundille. Viestintäosasto lupasi valmistaa ja tulostaa virallisia julisteita jotka on varustettu yliopiston logolla, sekä levittää heille toimitettua informaatiota (lehdistötiedote, viesti sähköpostilistoille, sekä tietoa yliopiston nettisivuille) olemassaolevien tiedotuskanavien kautta. EKO JYU:ta koskeva tiedote lähetettiin Jyväskylän yliopiston virallisessa sähköissä uutiskirjeessä 22.5.2008. Vaikka julisteet ja websivun tiedot valmistuvat projektin päättymispäivän jälkeen, ryhmä on sopinut auttavansa niiden esillepanossa. 4.5.2 Jyväskylän yliopistokunnan ympäristötoimikunta Ryhmä tapasi Jyväskylän yliopistokunnan ympäristötoimikunnan 21.4.2008 keskustellakseen projektistaan ja saadakseenselville, mitä opiskelija-aloitteita on käynnissä kampuksella. Syksyllä 2008 toteutetaan Ympäristöviikko, jonka yhteydessä ryhmä lupasi auttaa tietoisuusasioiden esilletuomisessa. 4.6 Haasteet Yksi projektin suurimmista haasteista oli se, että ryhmällämme ei ollut tiettyä yhteyshenkilöä, joka olisi neuvonut ryhmää tai jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Ympäristöasiat tuntuvat olevan samanaikaisesti kaikkien, eivätkä kenenkään vastuualueella. Tehtävämme liittyivät laatukysymyksiin, tilapalveluihin, hallintoon, viestintään, jätehuoltoyhtiöön sekä Yliopistopainoon ja ryhmän tehtäväksi jäi selvittää ja yrittää ymmärtää nämä yhteydet. Ympäristöasioiden kommunikoinnille ei ole selkeitä kanavia, eikä parhaita toimintatapoja aina noudateta. Vaikka kaikki vaikuttavat innostuneilta muuttamaan Jyväskylän yliopistoa ympäristöystävällisempään suuntaan, aiheeseen liittyvät tehtävät lisätään yleensä työntekijöiden normaaleiden työtehtävien päälle, mikä tekee tavoitteellisesta toiminnasta ja projektien läpiviennistä haastavan. Tämä ei ollut haaste ainoastaan projektiryhmälle, vaan se on haaste myös Jyväskylän yliopistolle, jos se haluaa jatkaa ympäristösuorituskykynsä parantamista. Intoa muuttaa asioita löytyy, mutta vaikeampaa on saada asioita tapahtumaan. Olisi ideaali tilanne, jos yliopisto ja 20

JYY voisivat palkata yliopistolle ympäristöjohtajan tai koordinaattorin joka voisi viedä ympäristöhankkeita läpi alusta loppuun, ja yli tiedekuntarajojen. Asiasta on ollut keskustelua, ja projektiryhmä uskookin, että kyseinen investointi maksaisi itsensä suhteellisen noopeasti takaisin, ja auttaisi yliopistoa toteuttamaan tehokkaampaa ympäristöpolitiikkaa. 4.7 Yhteenveto tuloksista & jäljelläolevat tehtävät Projektin puitteissa on saatu paljon aikaan, mutta vielä enemmän jää tehtävää. Vaikka päätavoite oli saada aikaan toimintaa (lue: käytännön parannuksia ekotehokkuuteen) yliopistolla, paljon aikaa kului sen selvittämiseen kuinka se käytännössä onnistuu yliopiston viitekehyksessä, ja kuka yliopiston henkilöstöstä pystyy mahdollistamaan itse toiminnan. Tulokset Tehtävä Kommentit Pääkontaktihenkilö Toimintasuunnitelma - Lähetetty hallinnolle (26.3.2008) - Erkki Tuunanen Roskakorien uudelleenorganisointi - 24 roskakoria poistettiin kirjastosta (21.5.2008) - 14 paperinkierrätyslaatikkoa lisättiin - Julisteita lisättiin oikean lajittelutavan selkiyttämiseksi - Elina Lindroos Markkinointipaketti - Paketti sisälsi: lehdistötiedotteen, julisteluonnoksia, tietoa toimitettavaksi sähköpostilistojen kautta sekä laitettavaksi yliopiston web-sivuille. Lähetetty viestintäosastolle. (19.5.2008) - Anna Grönlund 21

Kangaspyyherullat - Etsittiin ympäristövaikutusanalyys it sekä paperipyyhkeille että kangaspyyherullille - Käsipaperin kulutusstatistiikkaa kerättiin viikoilla 19-20 - Sopimuksesta keskusteltiin SCA:n kanssa - Lindström s tuotevalikoimaa analysoitiin kangaspyyherullien osalta Liiketunnistinvalot - Hyväksyntä saatu Senaattikiinteistöiltä ja tilapalveluilta - Elina Lindroos - Päivi Leppänen - Anja Miettinen, Senaattikiinteistöt - Jani Virtanen, JY Vettäsäästävät suulakkeet vesihanoihin - Hyväksyntä saatu Senaattikiinteistöiltä ja tilapalveluilta - Tero Hirvelä, Senaattikiinteistöt - Jani Virtanen, JY Varsinaisten muutosten implementoinnin lisäksi yksi projektin saavutuksista oli yksinkertaisesti löytää vastaus useisiin ympäristöaiheisiin kysymyksiin. Eri tapaamisten yhteydessä ryhmä sai selville mm.: miksi tietokoneiden on oltava aina päällä, ja mitä toimenpiteitä on käynnissä asian korjaamiseksi mitkä tulostimista tukevat kaksipuoleista tulostusta ja mitä yliopisto tekee niille tulostimille, joissa ominaisuutta ei ole että paperinkulutusta kampuksella ei varsinaisesti seurata (paperijätettä saatetaan analysoida, mutta papaerinkulutus vaihtelee rakennuksittain) että toistaiseksi JY:lla ei ole varsinaista vastuullista hankintaa suosivaa ohjeistusta (lukuunottamatta valtion hankintasopimukseen kirjattuja mainintoja), mutta tulevaisuudessa kohtaa laatu tullaan painottamaan voimakkaammin hankinnoissa, mikä antaa yliopistolle mahdollisuuden painottaa myös ympäristöarvoja nykyistä enemmän) mitä JYY:n ympäristötoimikunta tekee kampuksella ympäristöasioiden eteen että Jyväskylässä ei kerätä energiajätettä (L&T:n mukaan), koska Jyväskylän kaupungilla ei ole sopimusta energiajakeen keräämiseksi että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaikissa JY:n uusissa rakennuksissa sekä saneerattaessa vanhoja rakennuksia 22

Jäljelläolevat tehtävät Tehtävä Kommentit Pääkontaktihenkilö SCA & paperipyyhkeet - Otettava käsittelyyn uudellen syksyllä 2008; tarvitaan uusi mittaus käsipaperin kulutuksesta pilottirakenuksessa kun kävijämäärä on normaali syksyllä. Liiketunnistinvalot - Kilpailutus toukokuu 2008 - Asennetaan syksyllä 2008 - Elina Lindroos - Jani Virtanen Vettäsäästävät suulakkeet vesihanoihin Asettaa tavoitteet energian &vedenkulutuksen vähentämiseksi enerkey ohjelmaan (sekä tulosten mittaus) Levittää pilottiprojekti koskemaan kaikkia yliopiston rakennuksia Ympäristöohjelman valinta ja implementointi - Kilpailutus toukokuu 2008 - Asennetaan syksyllä 2008 - Jani Virtanen - Esko Korhonen/Jani Virtanen 23

5. Laatu- ja Ympäristöpolitiikka Lyhyellä tähtäimellä ympäristömaininnat lisätään joko laatupolitiikan linjauksiksi tai kirjataan yliopistotason laatukäsikirjaan. Erillistä ympäristöpolitiikkaa ei tässä vaiheessa laadita. Lisätietoa saatavissa Laatujohtaja Pirjo Haloselta. 24

6. Pohdintaa & suosituksia Jyväskylän yliopisto on valmis ja halukas muuttumaan ympäristöystävällisemmäksi organisaatioksi. Projektiryhmän tavoite oli käynnistää muutos ympäristöasioissa, ja tätä tavoitetta voidaan pitää saavutettuna, vaikka tilausta muutokselle olikin jo kauan ennen kuin ryhmä aloitti projektin. Monia ympäristöasioihin liittyviä projekteja on toteutettu ad-hoc pohjalta eri tiedekunnissa. Tietohallintokeskus ymmärtää ympäristönäkökohtansa ja tutkii parhaillaan energiatehokkaita ratkaisuja; Tilapalvelut ja L&T ovat järjestäneet kampuksille useita erilaisten materiaalien keräys- ja kierrätyspisteitä; Hallintovirasto ja Yliopistopaino työskentelevät yhdessä tulostamisen vähentämiseksi monitoimilaitteita lisäämällä sekä henkilökohtaisia tulostimia poistamalla. Kaikenkaikkiaan henkilökunnan ympäristöasenteet ovat melko positiivisia. Ryhmä kokosi yhteen em. toimijoiden ajatuksia ja tavoitteita, ja pyrki keskitetysti ajamaan eteenpäin niiden käytännön toteutusta sekä tuomaan pöydälle uusia kestävän kehityksen mukaisia ideoita. Vaikka pilottiprojekti päättyikin, päätavoitteet kuten suljettuihin systeemeihin siirtyminen (energia- ja materiaalivirtojen kierrättäminen), kustannusten vähentäminen per kuutiometri (säästö & tehokkuus), ja Jyväskylän yliopiston imagon parantaminen ovat edelleen ajankohtaisia asioita, jotka vaativat jatkuvaa huomiota sekä lisää työtä. Raportin eri osissa on tarjottu useita suosituksia ja parannusehdotuksia, mutta lyhyen aikavälin tärkeimmät suositukset on lueteltu seuraavassa kohdassa. Pilottiprojektin laajentaminen Jyväskylän ylipoiston eri laitoksille EKO JYU pilottiprojektia ei voida pitää menestyksekkäänä, jos se jää vain kahden valitun rakennuksen osaksi. Pilottiprojektin on tarkoitus olla testi, jossa kerättyjä kokemuksia voidaan hyödyntää yliopiston muissa rakennuksissa. Toiveena on, että liiketunnistinvalot, vettäsäästävät suulakkeet vesihanoissa, rullapyyhkeet wc-tiloissa ja jätteenlajittelu ja viestintästrategia osoittautuvat hyödyllisiksi ja ekotehokkaiksi ratkaisuiksi, jotka implementoidaan myös muualla yliopistossa lähitulevaisuudessa. Ympäristöjohtajan tai koordinaattorin palkkaaminen Jyväskylän Yliopistolle Suurin haaste ympäristöasioihin liittyvien muutosten toteuttamisessa yliopistolla on, että tehtävät eivät ole kenenkään omia. Jokaisen tulee ensin suorittaa omat työtehtävänsä, ja sen jälkeen miettiä mahdollisuuksiaan tehdä ekstratöitä ympäristöasioiden eteen. Koordinoitu ponnistus, jonka ympäristötavoitteiden toteuttaminen vaatii 20 000 ihmisen organisaatiossa on valtava, ja vähintään yhden ihmisen tulee olla vastuussa siitä. On tärkeää muistaa, että energia- ja materiaalitehokkuus johtavat taloudellisiin säästöihin, jotka kattavat hyvinkin vähintään yhden henkilön palkkakustannukset. Ympäristöjohtamisjärjestelmän (EMS) käyttöönotto Pilottiprojekti on yksittäinen, kerran toteutettava prosessi, kun taas ympäristöjohtamisjärjestelmä on dynaaminen, jatkuva prosessi joka pitää yliopiston keskittyneenä jatkuvaan parantamiseen ympäristönäkökohdissa. Ympäristöjohtaminen alana 25

kasvaa ja kehittyy kiihtyvään tahtiin ja tuo mukanaan näkökulmia, joita ei vielä olla otettu huomioon. Yliopiston tulee seurata alansa kehitystä ja pysyä kehityksessä mukana Ympäristöjohtamisjärjestelmäksi suositeltiin WWF:n Green Officea, sillä se keskittyy toimistoympäristöön (esimerkiksi raskaan teollisuuden sijaan), se on yksinkertainen ja tehokas ja sen myöntämä ympäristömerkki on tunnettu. Silti mikä tahansa ympäristöjohtamisjärjestelmä (esim. ISO 14001) auttaa toteuttamaan oleellista Plan, Do, Check, Act kiertoa, joka ei ainoastaan ole olennainen toimintatapa tehokkaalle johtamisjärjestelmälle vaan on myös sopusoinnussa JY:n tämänhetkisen laatujohtamisjärjestelmän kanssa. Tavoitteet Ympäristötavoitteet kulkevat käsi kädessä ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöönoton kanssa. Vain tuloksia mittaamalla voidaan varmistaa, onko todellisia parannuksia saatu aikaan ja pitääkö niiden eteen tehdä vielä lisää töitä. EnerKey ohjelma on hyvä työkalu, jonka avulla voidaan vertailla energian-, veden- ja lämmönkulutustilastoja. Sitä tulisikin käyttää tavoitteita asetettaessa. Organisaatiokulttuuri Organisaatiokulttuurin merkitystä ei voi painottaa liikaa: vain ihmiset saavat aikaan todellista muutosta. Tässä projeketissa keskityttiin tähän asiaan luomalla markkinointipaketti, jonka toivotaan lisäävän henkilökunnan- ja opiskelijoiden ympäristötietoutta. Enemmänkin on mahdollista tehdä sen varmistamiseksi, että he ovat tietoisia yliopiston asettamista ympäristötavoitteista. Yksinkertaiset julisteet tulostimien yhteydessä, jotka kehottavat tulostamaan vain sen, mikä on tarpeen, roskakorien oikeanlainen merkitseminen, sekä materiaalien kierrättämisen ja uudelleenkäytön helpoksi tekeminen auttavat kaikki osaltaan viestimään, että yliopisto todella pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Julisteiden ja sähköpostiviestien lisäksi yliopisto voi tehdä enemmän järjestämällä koulutusta, tietoisuutta lisääviä kampanjoita sekä interaktiivista keskustelua siitä, miten yliopistolla toimivat ihmiset voivat saada aikaan positiivista muutosta. 26