Kansainvälinen hintavertailu 2015



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälinen hintavertailu 2012

Kansainvälinen hintavertailu 2014

Kansainvälinen hintavertailu 2013

Kansainvälinen hintavertailu 2011

Kansainvälinen hintavertailu 2018

Kansainvälinen hintavertailu 2010

Kansainvälinen hintavertailu 2017

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i s s a E l o k u u

R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i ssa 2010 T o u kokuu 2019

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Julkisten menojen hintaindeksi

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Tuotannon suhdannekuvaaja

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Rakennus- ja asuntotuotanto

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Ammatillinen koulutus 2013

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Ammatillinen koulutus 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Omistusasumisen hintaindeksit

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Neljännesvuositilinpito

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Ympäristöliiketoiminta 2010

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Rakennus- ja asuntotuotanto

Kulutus tekstiiliin ja muotiin eri Euroopan maissa. Toukokuu 2017

Omistusasumisen hintaindeksit

muutos *) %-yks. % 2016

Omistusasumisen hintaindeksit

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

*) %-yks. % 2018*)

Yliopistokoulutus 2015

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Yliopistokoulutus 2013

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Ammatillinen koulutus 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Ammatillinen koulutus 2016

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Transkriptio:

Hinnat ja kustannukset 2016 Kansainvälinen hintavertailu 2015 Ruoka ja alkoholittomat juomat Suomessa viidenneksen EU:n keskitasoa kalliimpia Vuoden 2015 keväällä tehdyn hintavertailun mukaan ruuan ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat ovat Suomessa 19 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. EU:n sisällä kallein hintataso on Tanskassa, jossa ruokakori maksaa yli kaksinkertaisesti verrattuna halvimpaan EU-maahan Puolaan. Vertailussa käytetyt hinnat ovat vuoden 2015 keskihintoja. Tiedot perustuvat EU-tilastoviranomaisen, Eurostatin, koordinoimaan ECP (European Comparison Programme) -hintavertailuohjelmaan. Suomea koskevan hinta-aineiston tutkimukseen on koonnut Tilastokeskus. Ruuan ja alkoholittomien juomien hintataso Euroopan maissa vuonna 2015, EU28= Helsinki 15.6.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Alkoholijuomissa Irlanti ja Suomi ovat EU:n kalleimmat maat, hintojen ollessa noin 70 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat. EU:n halvin alkoholi löytyy Bulgariasta. Erilaisten verotuskäytäntöjen vuoksi erot eri maiden alkoholin hinnoissa ovat erittäin suuret. Tupakkatuotteet ovat Suomessa keskihintaisia, lähellä EU-maiden keskiarvoa. EU:n kalleinta tupakkaa poltetaan Iso-Britanniassa ja Irlannissa, joissa hintataso on noin kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna. Halvimmissa EU-maissa Bulgariassa, Liettuassa, Kroatiassa ja Latviassa tupakan hinta on alle 60 prosenttia EU:n keskiarvosta. Myös tupakan verotus vaihtelee suuresti maittain. Mikäli tarkastellaan ainoastaan euroa käyttäviä maita ruuan ja alkoholittomien juomien osalta, Suomen kanssa samaan noin 20 prosenttia EU-keskiarvon ylittävään ryhmään kuuluvat Itävalta, Irlanti ja Luxemburg. Vastaavasti Pohjoismaita verrattaessa Suomi ja Ruotsi ovat edullisimmat. Kaikista Euroopan maista kalleimpia ruoka ja alkoholittomat juomat ovat Sveitsissä, noin 70 prosenttia yli EU-keskiarvon. Alkoholijuomat ja tupakka ovat kalleimpia Norjassa, molempien hintataso on yli kaksinkertainen verrattuna EU-keskiarvoon. Kaikissa edellä mainituissa tuoteryhmissä Makedonia on Euroopan edullisin maa. Lisätietoja tuoteryhmäkohtaisista hintatasoista löytyy Liitetaulukosta 1. Tiedot perustuvat Eurostatin ECP (European Comparison Programme) -hintavertailuohjelmaan, jossa ovat mukana EU:n 28 jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata (Makedonia (EJTM), Montenegro, Turkki, Serbia ja Albania), potentiaalinen ehdokasmaa Bosnia-Herzegovina ja kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Vertailussa oli mukana noin 500 tuotetta. Laajemmin tuloksia esitellään Eurostatin Statistics Explained -palvelussa. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan hintataso Euroopan maissa vuonna 2015, EU28=...4 Laatuseloste: Kansainvälinen hintavertailu...5 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan hintataso Euroopan maissa vuonna 2015, EU28= Tuoteryhmät Valtio Tupakka Alkoholijuomat Alkoholittomat juomat Elintarvikkeet 140 121 125 179 Sveitsi 220 250 180 157 Norja 106 138 166 142 Tanska 147 226 114 132 Islanti 118 141 112 125 Ruotsi 93 107 122 Itävalta 99 172 124 119 Suomi 189 175 127 118 Irlanti 83 89 106 118 Luxemburg 91 98 96 111 Italia 127 86 94 111 Ranska 218 163 125 110 Iso-Britannia 97 92 102 109 Belgia 82 103 107 107 Kypros 101 84 104 Saksa 92 101 117 103 Malta 76 117 108 103 Kreikka EU28 109 104 99 98 Alankomaat 69 99 86 97 Slovenia 84 81 93 Espanja 83 93 103 93 Portugali 56 92 98 91 Kroatia 48 190 90 89 Turkki 64 80 106 87 Slovakia 62 104 105 87 Viro 59 106 116 86 Latvia 60 74 78 Unkari 60 79 89 78 Tšekki 35 94 90 77 Montenegro 56 88 98 76 Liettua 37 72 80 73 Bosnia-Hertsegovina 35 68 74 69 Serbia 50 64 81 68 Bulgaria 34 77 67 Albania 69 72 72 63 Romania 62 78 61 Puola 25 61 63 58 Makedonia 4

Laatuseloste: Kansainvälinen hintavertailu 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (OVP) (engl. purchasing power parities l. PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantataulukoista. Eurostat julkaisee Statistics Explained -palvelussa tuoteryhmäkohtaisia hintatasoindeksejä. Nämä löytyvät Kansainvälinen hintavertailu -tilaston julkaisujen liitetaulukoista. Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Koska kulutustottumukset eri maissa ovat erilaisia, vertailuun kustakin maasta mukaan otettavat tavarat ja palvelut valitaan kansallisten tilastovirastojen, Eurostatin ja OECD:n yhteistyönä. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Hintakeruuliikkeiden tiedot, kerättävät hintatiedot sekä yksityiskohtaiset tiedot kerättävistä hyödykkeistä ovat salassa pidettäviä. 1.2 Tilaston keskeiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tutkimuskohde, tietojen kerääjä ja tiedonantajat Tilastot perustuvat Eurostatin European Comparison Programme -hintavertailuohjelmaan (ECP), jossa ovat mukana EU:n 28 jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata (Makedonia (EJTM), Montenegro, Turkki, Serbia ja Albania), kaksi potentiaalista ehdokasmaata (Bosnia-Herzegovina ja Kosovo) ja kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat omasta kansallisesta tiedonkeruusta Ostovoimapariteettiohjelmassa käytettävät luokitukset perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010). Yksityisessä kulutuksessa sovelletaan yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista luokitusta (COICOP). Yksityinen kulutus on jaettu seuraavasti: 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 02 Alkoholijuomat ja tupakka 03 Vaatetus ja jalkineet 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet 05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito 06 Terveydenhuolto 07 Liikenne 08 Tietoliikenne 09 Virkistys- ja kulttuuritoiminta 10 Koulutus 11 Ravintolat ja hotellit 12 Muut tavarat ja palvelut 1.3 Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä (PPP) annettiin 11.12.2007. 5

Ostovoimapariteettiohjelmaan lainsäädännöllisesti liittyvät myös EU-asetukset koskien Rakenne- ja Koheesiorahastoja. Myös asetus Euroopan yhteisöjen virkamiesten palkkojen korjauskertoimista edellyttää ostovoimapariteettien laskemista. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tuotettavalla perusaineistolla kuten hinnoilla ja bruttokansantuotteen menoerittelyillä tarkoitetaan ostovoimapariteettien laskemiseksi ja laadun varmistamiseksi tarvittavia tietoja. Ostovoimapariteetit lasketaan tavaroiden ja palvelujen kansallisten keskihintojen perusteella. Keräämällä tuotekohtaisia hintoja ja aggregoimalla ne saadaan hintasuhteet (pariteetit) perusnimiketasolle (basic heading). Käytännössä ensiksi tehdään maapareittaisia vertailuja. Maapareittaisista vertailuista lasketaan Fisherin indeksit. Jotta pariteetit saadaan lasketuiksi, käytetään ns. Eltetö-Köves-Szulc -menetelmää (EKS-menetelmä), jolla indeksit saadaan transitiivisiksi. Eurostat on laatinut OVP-menetelmäoppaan, jossa esitetään ostovoimapariteettien laadinnan eri vaiheessa käytetyt menetelmät, puuttuvan perusaineiston ja puuttuvien pariteettien estimoinnissa käytetyt menetelmät mukaan luettuina. Menetelmäopasta tarkistetaan aina kun menetelmiin tehdään tärkeitä muutoksia. Siihen voidaan sisällyttää uusia menetelmiä, joilla parannetaan tietojen laatua ja vähennetään kustannuksia tai tietojen toimittajien työtaakkaa. Menetelmäopas löytyy Eurostatin verkkosivulta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Ennen tietojen toimittamista Eurostatille kukin jäsenvaltio tarkistaa tietojensa oikeellisuuden seuraaviin tietoihin perustuen: enimmäis- ja vähimmäishinnat keskihinta ja variaatiokerroin hinnoiteltujen hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohti hinnoiteltujen edustavien hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohti havainnoitujen hintojen määrä hyödykettä kohti Eurostat suorittaa ennen OVP-tulosten viimeistelemistä aggregaattitasolla ainakin seuraaviin indikaattoreihin perustuvia oikeellisuustarkastuksia: Bruttokansantuotteen ja sen pääaggregaattien tasolla: BKT:n loppukäyttöjen arvojen ja väestöestimaattien yhdenmukaisuus julkaistujen tietojen kanssa asukasta kohti laskettujen volyymi-indeksien vertailu nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä hintatasoindeksien vertailu nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä Kunkin perusnimikkeen tasolla: BKT:n painorakenteen vertaaminen nykyisten ja aikaisempien laskelmien välillä puuttuvia tietoja koskeva estimaatti silloin kun sillä on merkitystä 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Eurostat laskee OVP:t jokaiselle kalenterivuodelle. Eurostat julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot perustuvat Eurostatin käytettävissä viimeistään kolme kuukautta ennen 6

julkaisupäivää oleviin tietoihin. Säännökset eivät vaikuta komission (Eurostat) oikeuteen julkaista ennakkotietoja ennen kuin viitevuoden päättymisestä on kulunut 36 kuukautta. Eurostatin on julkaistava kustakin jäsenvaltiosta aggregoidulla tasolla vähintään seuraavat tiedot: OVP:t BKT:n tasolla OVP:t kotitalouksien kulutusmenoista ja todellisesta yksilöllisestä kulutuksesta hintatasoindeksit suhteessa yhteisön keskiarvoon BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina (OVS) ilmaistuna Jos tulokset lasketaan suuremmalle ryhmälle maita, Euroopan unionin jäsenvaltioiden OVP:t säilytetään siitä huolimatta (kiinnitys-periaate). Lopullisia julkaistuja OVP:ja ei tarkisteta. Tietyistä virheistä julkaistaan kuitenkin korjatut tulokset. Poikkeuksellisia yleisiä tarkistuksia voidaan tehdä, jos EKT 2010:n peruskäsitteisiin on tehty sellaisia muutoksia, että ne vaikuttavat OVP-tuloksiin ja sen myötä jonkin jäsenvaltion BKT:n volyymi-indeksiin enemmän kuin yhden prosenttiyksikön verran. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Eurostat julkaisee Statistics Explained -palvelussa: lopulliset OVP-tulokset viitevuodesta 36 kuukauden sisällä (t+36) ja alustavat OVP-tulokset viitevuodesta 12 kuukauden sisällä (t+12) BKT:n volyymi-indeksiä koskevat ennusteet viitevuodesta 5 kuukauden sisällä (t+5) yksityisestä kulutuksesta tuloksia eri tuoteryhmittäin Eurostatin verkkopalvelu: em. Statistics Explained -julkaisut BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna OVP:t ja hintatasoindeksit vuodesta 1995 lähtien Tilastokeskuksen verkkopalvelu: tilastokeskus.fi: hintavertailutuloksia tuoteryhmittäin Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantataulukko: yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja. Indeksit ovat OECD:n, inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla päivittämiä tuoreimpien hintavertailujen tuloksia. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Eurostatin koordinoimassa ostovoimapariteettiohjelmassa koko yksityisen kulutuksen "hyödykekori" sisältää noin 2400 erilaista hyödykettä. Eri maiden hintatietojen vertailukelpoisuutta edistävät yhteiset luokitukset ja yhdessä sovitut hyödykekorit. Kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan todellisen kulutuksen mukaiseksi. OVP-tulosten ajallista vertailua tulisi kuitenkin välttää. 7

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Hyödykekorit muuttuvat vaihtuvat ajan myötä. Siksi OVP-tuloksia ei suositella käytettäväksi hintamuutosten tarkasteluun pitkällä aikavälillä. Suositeltavat käyttötarkoitukset: volyymivertailut poikkileikkaustarkasteluna maiden asettaminen ryhmiin volyymi-indeksien mukaan hintatatasovertailut poikkileikkaustarkasteluna Ei suositeltavia käyttötarkoituksia: maiden asettaminen tarkkaan suuruusjärjestykseen volyymi-indeksien mukaan kansantalouksien kasvun mittaukset teollisuuden tuotos- ja tuottavuusvertailut hintatasovertailut tuotetasolla valuutan yli- ja aliarvostukset 8

Hinnat ja kustannukset 2016 Lisätietoja Harri Kananoja Tomi Liimatainen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 029 551 3567 029 551 3490 www.tilastokeskus.fi Lähde: Eurostat: Kansainvälinen hintavertailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-8379 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi