Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen myötä työnantaja on voinut maksaa 25 % työntekijänsä joukkoliikennelipun hinnasta verottomana ja ilman henkilösivukuluja työsuhdelippu on tarkoitettu kodin ja työpaikan välisille matkoille, mutta sitä voi käyttää myös vapaa-ajan matkoihin työsuhdelippu on aina henkilökohtainen verohallinnon ohjeiden mukaisesti ainakin työnantajan maksuosuus laskutetaan suoraan työnantajalta työsuhdelipun käyttöönotto vähentää työntekijän työmatkakulujen verovähennysoikeutta Työsuhdelipun ovat ottaneet käyttöön mm. Helsingin ja Espoon kaupungit Tampereen ja Turun kaupungit Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri noin 300 pientä tai keskisuurta työnantajaorganisaatiota Työsuhdelipulla on tällä hetkellä noin 22 000 käyttäjää.
Kuntatyönantajat työsuhdelipun käyttöönoton edelläkävijöinä lähes kaikki lipun käyttäjät ovat suurten kuntatyönantajien palveluksessa Helsingin kaupunki, 10 500 työsuhdelipun haltijaa HUS, 5 500 työsuhdelipun haltijaa Espoon kaupunki, 3 100 työsuhdelipun haltijaa Tampereen kaupunki, 2 000 työsuhdelipun haltijaa Turun kaupunki, 1 500 työsuhdelipun haltijaa työnantajan tuki noin 10 euroa/kk, kaikille samansuuruinen maksetaan palkan lisänä tuki ei ylitä millään lipputyypillä 25 %:n osuutta lipun hinnasta etu annetaan kaikille samansuuruisena työmatkasetelinä (YTV, VR, Matkahuolto) tai tiedot lippuun oikeutetuista toimitetaan lipunmyyjälle tietojärjestelmäsovelluksen avulla käyttöönotto on vaatinut paljon suunnittelu- ja selvittelytyötä työnantaja ja työntekijät ovat olleet tyytyväisiä työsuhdelippuun Tärkeimmät lipun käyttöönoton esteet ovat olleet epäselvyydet toteutustavasta ja todellisista hyödyistä toteutus vaatii hallintotyötä ja järjestelmä on työläs ylläpitää lipun käyttöönotto edellyttää mittavaa suunnittelua ja valmistelua järjestelmän käyttö edellyttää hallinnollisia toimia, jotka vaativat henkilöresursseja 25 %:n malli ohjaa työnantajia hankalaan järjestelmään, jossa etuuden suuruus vaihtelee työntekijän joukkoliikennelipun hinnan mukaan nykyinen ohjeistus ohjaa työnantajan hankkimaan lipun ja perimään työntekijän oman osuuden palkasta lipun omavastuuosuuden periminen palkasta on työnantajalle erittäin hankala toimenpide lipun peruuttaminen hallinnollisesti hankalaa, jos työntekijä haluaa luopua lipusta ennen seuraavaa kautta toteutus palkan osana hallinnollisesti hankalaa jos työntekijä ottaa edun käyttöön esimerkiksi kuudeksi kuukaudeksi, palkan muodostusta joudutaan vaihtelemaan, koska veroton luontoisetuus ei koske jokaista palkanmaksujaksoa todellisen työntekijälle kertyvän edun on monissa organisaatioissa arvioitu jäävän niin pieneksi (reilusti alle 10 euroa/kk), että järjestelmää ei kannata ottaa käyttöön työmatkakulujen verovähennysoikeus pienenee jos osuus maksetaan palkan osana, jää etu pieneksi ja eläkekertymä pienenee
Käytännön ongelmia lippujärjestelmän käyttöönotossa ja käytössä lippujärjestelmä muodostuu helposti monimutkaiseksi sopimukset tehtävä erikseen eri toimijoiden kanssa valtakunnallisilla työnantajilla on eri paikkakunnilla toimivia alueyksiköitä sopimuksia pahimmillaan kymmenien eri toimijoiden kanssa työsuhdelippu on houkutellut pääosin jo ennestään joukkoliikennettä käyttäviä matkustajia lippuetuus on tarjolla vain kausilippuihin, esimerkiksi 30 vuorokauden lippuihin kausilipun hankinta edellyttää lähes päivittäistä matkustusta ollakseen käyttäjälleen kannattava etuutta ei nykyisin saa käyttää sellaisiin lipputyyppeihin, jotka soveltuisivat harvempaan matkustukseen edun piiristä on jäänyt pois paljon potentiaalisia käyttäjiä järjestelmä ei houkuttele työnantajia käyttöönottoon, kun vain osa työntekijöistä ottaa etuuden vastaan Työssäkäyvän väestön joukkoliikennematkustus erilaisilla seuduilla - satunnaisten matkustajien mukaan saanti moninkertaistaa lipun potentiaalisen käyttäjämäärän Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen *) PKS:n reunuskunnat Tampere Tampereen ympäryskunnat Turku 9 % 6 % Turun ympäryskunnat 4 % 5 % 29 % 8 % 3 % 7 % 5 % 7 % 4 % Oulun ympäryskunnat 2 % 5 % 7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 8 % 11 % 3 % 7 % 17 % 7 % Oulu 5 % 7 % 2 % 13 % 7 % 13 % 9 % 14 % 12 % 16 % 16 % 52 % 45 % 19 % 8 % 14 % 11 % 42 % 43 % 45 % 11 % 31 % 30 % 18 % 32 % 36 % 22 % 22 % 6 % 9 % 12 % 16 % satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäviä 35 % 18 % 40 % 18 % 32 % 8 % 22 % 10 % päivittäin muutaman kerran viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuussa joukkoliikenteen kantaasiakkaat kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa ei koskaan *) Pääkaupunkiseudun reunuskuntiin kuuluvat tässä yhteydessä Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Pornainen ja Mäntsälä. Lähde: valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2004-2005 joukkoliikennettä satunnaisesti käyttävät
Työsuhdelipun kehittämissuositukset I. Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk II. Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaan etuuden osalta (35 euroa/kk) III. Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle IV. Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä V. Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä VI. Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus VII. Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan I Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk (420 euroa/v) Nykyisestä 25 %:iin sidotusta ylärajasta luovutaan. Miksi kiinteänä rajana? suurempi maksuosuus lisää merkittävästi lipun houkuttelevuutta ja arvoa henkilöstöetuutena työnantajille paras toteutustapa on kaikille työntekijöille samansuuruinen etuus prosenttirajainen toteutus tekee järjestelmästä työnantajille hallinnollisesti työlään, koska eri työntekijöille tulisi erisuuruisia maksuosuuksia suuri osa työnantajista olisi valmis maksamaan tukea enemmän kuin nykyisin mahdollinen 10 e/kk kiinteä raja poistaa mahdollisuuden kohtuuttomien verottomien etuuksien maksamiseen yksinkertaistaa lippujärjestelmää, työnantaja voi valita maksuosuuden 10-35 euroa/kk ilman pelkoa verottoman osuuden ylityksestä helpottaa valtakunnallisen järjestelmän toteuttamista antaa mahdollisuuden suureen maksuosuuteen kaupunkiseuduilla, joissa lipun potentiaali on suurin Yleisin toteutustapa maksuosuus on kaikille sama (esimerkiksi 10 euroa/kk)
II Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaan etuuden osalta (35 euroa/kk) Nykyisin etuus pienentää verovähennysoikeutta. Miksi verovähennysmenettelyä tulisi muuttaa? verovähennysoikeuden pieneneminen vähentää huomattavasti lipun houkuttelevuutta etuuden saajat joutuvat eriarvoiseen asemaan: jos lippukulut ylittävät 45 euroa/kk, saadun etuuden arvo puolittuu verovähennysoikeuden pienenemisen takia seudullisessa liikenteessä lippu ei yleisty, mikäli verovähennysoikeus jatkossakin vähenee suhteessa saatuun etuuteen seudullisessa liikenteessä paljon potentiaalisia käyttäjiä setelimallissa työnantaja ei voi vuosi-ilmoituksella toimittaa tarkkaa tietoa edun arvosta III Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle Nykyisin työnantajan on maksettava ainakin oma osuutensa lipusta suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle. Miksi edellytyksestä olisi luovuttava? työnantajien on nykyisin tehtävä sopimuksia eri joukkoliikenneorganisaatioiden kanssa sopimus edellyttää joko henkilötietojen siirtoa työnantajan ja lipunmyyjän välillä tai työmatkasetelin käyttöä sopimushallinto on vähentänyt selvästi työnantajien kiinnostusta lipun käyttöönottoon valtakunnallisesti toimivat yritykset joutuvat tekemään pahimmillaan sopimuksia kymmenien eri toimijoiden kanssa - käytännössä suuret yritykset eivät ole voineet ottaa lippua käyttöön monissa työnantajaorganisaatioissa helpointa olisi maksaa osuus työntekijälle matkalaskua vastaan samalla poistuu tarve periä työntekijän oma maksuosuus palkasta, mikä on hallinnollisesti työlästä maksuosuuden periminen on vähentänyt selvästi työnantajien kiinnostusta lippuun Yleisin toteutustapa työmatkasetelimalli, jossa työnantaja ostaa setelit eri toimijoilta ennakkoon
IV Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä Miksi ei palkan osana? lipusta kertyvä hyöty työntekijälle on palkan osana toteutettuna pieni toteutus palkan osana hallinnollisesti hankalaa jos työntekijä ottaa edun käyttöön esimerkiksi kuudeksi kuukaudeksi, palkan muodostusta joudutaan vaihtelemaan, koska veroton luontoisetuus ei koske jokaista palkanmaksujaksoa lipun peruuttaminen hallinnollisesti hankalaa, jos työntekijä haluaa luopua lipusta ennen seuraavaa kautta palkan osana etuus vähentää työntekijän eläkekertymää palkan osana toteutettuna lippu ei ole houkutteleva työnantajille eikä työntekijöille Yleisin toteutustapa maksuosuus on kaikille sama (esimerkiksi 10 euroa/kk) toteutus palkan lisänä (ohjeistus) Työnantajat V Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä Nykyisin työsuhdelipuksi voi valita ainoastaan kausilipun (esimerkiksi 30 tai 90 vuorokauden lipun). Miksi lippuvalikoimaa tulisi laajentaa? kausilippu houkuttelee pääosin niitä, jotka jo muutenkin käyttävät joukkoliikennettä työsuhdelipuksi tulisi soveltua myös muunlainen lippu kuin kausilippu lippuvalikoiman laajentaminen ns. joustavilla kausilipuilla arvolippu uudentyyppinen kausilippu, joka on voimassa kolme kuukautta ja sisältää 30 matkustuspäivää, yhden matkustuspäivän aikana lipulla voi matkustaa niin paljon kuin haluaa lippu ei edellytä päivittäistä matkustusta ollakseen kannattava lippuvalikoiman laajentaminen lisää huomattavasti työsuhdelipun potentiaalisten käyttäjien määrää ja lipun houkuttelevuutta lippuvalikoiman laajentaminen toisi joukkoliikenteeseen kokonaan uusia matkustajia LVM Joukkoliikennetoimijat
VI Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etu Nykyisin työsuhdelippu on henkilökohtainen, toisin kuin esimerkiksi lounasseteli. Miksi lipun tulisi olla haltijakohtainen? haltijakohtaisena myös perheenjäsenet voisivat käyttää lippua haltijakohtaisena lippu houkuttelisi erityisesti satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäviä matkustajia haltijakohtaisuus lisäisi lipun houkuttelevuutta ja sillä tehtävien matkojen määrää lipun arvo henkilöstöetuutena on suurempi kuin henkilökohtaisen lipun joukkoliikennematkojen määrän lisäämisen kannalta tärkeä toimenpide tukee työmatkakulujen verovähennysoikeusmenettelyn muutosta, sillä etu ei olisi tällöin enää yksinomaan henkilökohtainen työnantajat suhtautuvat myönteisesti haltijakohtaisuuteen VII Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajan voivat valita parhaiten soveltuvan Tietojärjestelmä-, työmatkaseteli, matkalasku- ja matkakorttimalleilla vastataan erilaisten työnantajien tarpeisiin. Eri toteutustapojen kehittäminen tietojärjestelmämallin kehittäminen valtakunnallisen järjestelmän kehittäminen e-lipun kaltainen sovellus työnantajaosuuden maksamiseen matkalaskupohjaisen mallin mahdollistaminen yksinkertaisin toteutusmalli, joka ei edellytä tiedonsiirtoa työnantajan ja lipunmyyntiorganisaation välillä valtakunnallisen setelijärjestelmän luominen valtakunnallisen kaikki toimijat kattavan järjestelmän luominen, jolloin nykyisestä työnantajien hankalaksi kokemasta erillissopimusjärjestelmästä voidaan luopua matkakorttimalli työnantaja luovuttaa työntekijän käyttöön työnantajan omistaman matkakortin Yleisin toteutustapa työmatkasetelimalli LVM Joukkoliikennetoimijat
Toteutustapana Tietojärjestelmä Miten tiedonsiirto lipunmyyjän ja työnantajan välillä on järjestetty? työnantaja toimittaa lipunmyyntiorganisaatiolle tiedon lippuun oikeutetuista työnantajalla on oltava henkilörekisterilain mukainen oikeus tiedonsiirtoon työnantaja vastaa tietojen päivityksestä valtakunnallinen tietojärjestelmä edellyttää, että eri osapuolilla on mahdollisuus järjestelmän käyttöön Miten työsuhdelippujen hankinta on järjestetty? työntekijä hankkii lipun ja maksaa oman osuutensa lippua noutaessaan, työnantajan osuus laskutetaan työnantajalta latauspaikkojen määrä on rajattu lipun lataamisesta voidaan tehdä myös suoraveloitussopimus, jolloin työntekijän ei tarvitse käydä lipunmyyntipisteessä Miten työsuhdelippujen laskutus on järjestetty? lipunmyyntiorganisaatio laskuttaa työnantajan maksuosuuden sovituin laskutusvälein Miten toimitaan työntekijän työsuhteen päättyessä? työsuhteen päättymisen jälkeen tieto lippuun oikeutuksesta poistuu tietojärjestelmästä, jolloin työntekijä ei voi enää ladata työsuhdelippua Miten työsuhdelippuetuus ilmoitetaan verottajalle? työnantaja tekee verottajalle luontoisetuudesta vuosi-ilmoituksen laskutuksen perusteella Toteutustapana Työmatkaseteli Miten setelien jakelu on järjestetty? työnantaja tilaa setelit lipunmyyntiorganisaatiolta työntekijät saavat setelit työnantajan nimeämältä yhteyshenkilöltä tai ulkoinen toimija postittaa ne työntekijälle Miten työsuhdelippujen hankinta on järjestetty? työntekijä voi hankkia lipun mistä tahansa jälleenmyyntipisteestä ja voi käyttää setelin maksaessaan lippua Miten työsuhdelippujen laskutus on järjestetty? työnantaja maksaa setelit heti saatuaan ne jälleenmyyjä palauttaa setelit lipunmyyntiorganisaatiolle, josta ne palautuvat työnantajalle setelien hallinnointi aiheuttaa kuluja kuten lounas- ja liikuntasetelijärjestelmissäkin Miten toimitaan työntekijän työsuhteen päättyessä? työntekijän tulee palauttaa mahdolliset ennakkoon saadut käyttämättömät setelit työnantajalle Miten työsuhdelippuetuus ilmoitetaan verottajalle? työnantaja tekee verottajalle vuoden aikana jaettujen setelien arvon perusteella luontoisetuudesta vuosi-ilmoituksen
Toteutustapana Matkalasku Miten työsuhdelippujen hankinta on järjestetty? työntekijä hankkii lipun ja maksaa sen itse kokonaan Miten työsuhdelippujen laskutus on järjestetty? työntekijä laskuttaa työnantajalta työnantajan maksuosuuden matkalaskulla esimerkiksi neljä kertaa vuodessa matkalaskun liitteeksi tulevat normaaliin tapaan alkuperäiset kuitit Miten työsuhdelippuetuus ilmoitetaan verottajalle? työnantaja tekee matkalaskujen perusteella verottajalle luontoisetuudesta vuosi-ilmoituksen Toteutustapana Matkakortti Miten työsuhdematkakorttien hankinta on järjestetty? työnantaja tilaa joukkoliikenneorganisaatiolta matkakortteja, joiden omistajana on työnantaja työntekijä saa matkakortin käyttöönsä työnantajan nimeämältä yhdyshenkilöltä työnantaja kirjaa omaan tietojärjestelmäänsä matkakortin numeron työntekijäkohtaisesti Miten työsuhdematkakorttien lataus ja työnantajaosuuden laskutus on järjestetty? työntekijä voi ladata matkakortin missä tahansa jälleenmyyntipisteessä ja hän maksaa oman osuutensa matkalipusta korttia ladatessaan lipunmyyntiorganisaatiosta lähtee lasku työnantajan osuudesta kortin omistajalle (työnantajalle) laskussa matkakortin numero on eriteltynä, jolloin työnantaja voi yhdistää tiedon laskutuksesta henkilötietoihin Miten toimitaan työntekijän työsuhteen päättyessä? matkakortti suljetaan tai työntekijä palauttaa matkakortin työnantajalle Miten työsuhdelippuetuus ilmoitetaan verottajalle? työnantaja tekee verottajalle laskutuksen perusteella verottomasta luontoisetuudesta vuosiilmoituksen