Musiikkia Laulaen a Kiroittaen Kalevi Hampinen
lkusanat (kira ) Musiikkia Laulaen a Kiroittaen 1, a kirasara sisältää Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton musiikin perusteet mukaisen oppisisällön. Kirat on aettu eri tasoihin, opetusmateriaalin hallitsemisen helpottamiseksi. Haroitukset akaantuvat teoksissa kolmeen eri osastoon:!!!! Teoria, Säveltapailu + ohelmistoa a Rytmisosastoon.!! Säveltapailuharoituksissa on valittu kuhunkin lukuun!! elävän musiikin sävelmä, ohon haroitukset perustuvat.!! Laulun suuva osaaminen helpottaa!! säveltapailutehtävien omaksumista. Kiran tarkoitus on elävästä musiikista poimittuen esimerkkien avulla kehittää sävelkorvaa, niinpä lauluihin on lisätty sointumerkit säestystä varten. Nuoremmat opiskeliat voivat soittaa myös melodioita soittoharoituksena. Oikea käsi soittaa melodiaa. 1. Vasen käsi soittaa sointumerkeissä olevaa kirain merkinnän säveltä, eli ei koko sointua, vaan favaimen bassoa.. Sivuilla 10 109 on mallea a haroitusoheita soittamiseen.. Lisäksi näille sivuille on myös merkitty kitaran sointuotteet tabulatuurimerkintöinä. Kitaran sointumerkinnät on tarkoitettu niille opiskelioille, oita kitara kiinnostaa säestysinstrumentina. Eli sointumerkinnät ovat merkitty, koska kitara on yleinen soitin sointua säestäessä a antaa lisämausteen opiskeluun. Kitaran soinnut ovat lähinnä itsenäiseen haroitteluun perustuvia, eivätkä liity varsinaisesti oppimateriaalin sisältöön.!! Teoriaosastoa on täydennetty lisäämällä!! Musiikinteorian sovelluksia elävään musiikkiin sivut (ks. s.97). Kiran notaatio, layout kuvaa on uusittu lukemisen helpottamiseksi. Esimerkiksi nuottiviivastoa on suurennettu tehtäväosissa. Kalevi Hampinen
MUSIIKIN TEORIN KERTUSTEHTÄVÄT uuri a rinnakkainen molliasteikko C a, d, G e, B g, h...! 7 Etumerkit: lennusmerkki, ylennysmerkki, palautusmerkki...! Nuottiavaimet: Gavain, favain sekä t...! 9 Intervallit...! 10 Transponointi...! 11 Haroituksia...! 1 Kolmisoinnut: uuri a molli...! 1 steikot a etumerkinnät sekä kvinttiympyrä...! 1 MUSIIKIN TEORI Sisällysluettelo Luonnollinen, harmoninen sekä melodinen molli...! 1 Haroituksia...! 1 duuri, fismolli...! 17 Esduuri, cmolli...! 1 Eduuri, cismolli...! 19 sduuri, fmolli...! 0 Kvinttiympyrä...! 1 uuriasteikkoiset intervallit, suuret a puhtaat...! Haroitellaan duuriasteikkoisia intervallea...! Suuri a viivainen...! Tehtäviä...! Pienet intervallit...! uuri a mollikolmisointu...! 7 Tehtäviä...! Vähennetyt intervallit...! 9 Tehtäviä...! 0 Ylinousevat intervallit...! 1 Intervallitaulukko...! Ylinouseva kolmisointu a vähennetty kolmisointu...! Tehtäviä...! Musiikkisanastoa 1...! Musiikkisanastoa...! SÄVELTPILUHROITUKSI (kertaustehtäviä) Käsimerkit...! Kertaustehtävät (haroituslaulut) Ratiritiralla a Paupilli...! 9 Tulatullalla a Synnyinmaan Laulu...! 0 Punapaula a Maankorvessa...! 1 Elefantti Marssi a Paimenen Syyslaulu...! Koska Meitä Käsketään a Tuku, Tuku Lampaitani...! SÄVELTPILUHROITUKSI (haroituslaulut) Kansalaislaulu...! Vielä Niitä Honkia Humisee...! On Suuri Sun Rantas utius...! Merimies Laulu...!7 Clementine...! Minun Kultani...! 9
Sisällysluettelo Lapsuuden Toverille...! 0 Lähteellä...! 1 Täällä Pohantähden lla...! Kotini...! Läksin Minä Kesäyönä Käymään...! Kotimaani Ompi Suomi...! Tom ooley...! Mukaan Sä Tuu...! 7 RYTMIHROITUKSI Kertaustehtävät Rytmiosastossa käytettäviä rytmeä...! Nuottien nimet a aikaarvot...! Neläsosanuotti, kahdeksasosanuotti, puolinuotti, neläsosatauko...! Kuudestoistaosanuotti, pisteellinen puolinuotti...! Kahdeksasosatauko, puolitauko a kokotauko...! RYTMIHROITUKSI Synkooppi...! 7 Kohotahti...! Rytmit: Yhdistetyt kahdeksasosa a kuudestoistaosanuotti, pisteellinen kahdeksasosa a kuudestoistaosanuotti...! 9 Nopea synkooppi: kuudestoistaosanuotti, kahdeksasosanuotti a kuudestoistaosanuotti...! 70 Kahdeksasosatauko...! 71 Pisteellinen kahdeksasosatauko...! 7 Kuudestoistaosatauko...! 7...! 7 / a / tahtilait...! 7 Haroituksia...! 7 Trioli...! 77 Haroituksia sekä lla breve tahtilai...! 7 OHELMISTO... 1! steikkoharoituksia 1...! 9 steikkoharoituksia...! 90 Haroituskoe...! 91 LISÄTEHTÄVIÄ Kvinttiympyrä a intervallit...! 9 Tehtäviä (rytmit)...! 9 Tehtäviä (asteikot)...! 9 Tehtäviä (melodioita eri rytmeissä)...! 9 Kuunnellaan intervallea a sointua...! 9 TEORIN SOVELLUTUKSI ELÄVÄÄN MUSIIKKIIN... 97!10 Pianon koskettimisto, t sekä favaimen basso sointuen mukaan...! 10 Basson nuottien kiroittaminen a soittaminen sointuen mukaisesti... 10!109 Oktaavialat nuoteilla sekä pianon koskettimilla...! 110
UURI MOLLISTEIKOT Kertaustehtäviä 1 Musiikin teoria (osaalue) Kira uuri a molliasteikko, oilla on sama etumerkintä, ovat keskenään rinnakkaisia sävellaea. Muistisääntö: uuriasteikon rinnakkainen molliasteikko alkaa kolme säveltä eli terssiintervalli alempaa. Mollia, ossa on samat sävelet kuin rinnakkaisessa duurissa, sanotaan luonnolliseksi molliksi. UURI RINNKKINEN MOLLISTEIKKO Cduuri c d e f g a h c duuri b Gduuri f g a b c d e f g a h c d e fis g amolli a h c d e f g a dmolli b emolli d e f g a b c d e fis g a h c d e Bduuri bb duuri b c d es f g a b d e fis g a h cis d gmolli b b hmolli g a b c d es f g h cis d e fis g a h SÄVELLIEN ETUMERKINTÄ VIMELL?? b? 7? b b? C: a: : d: G: e: B: g: : h:
LUONNOLLINEN MOLLISTEIKKO Musiikin teoriaa 1 Musiikin teoria (osaalue) Kira uuriasteikon rinnakkainen molliasteikko saadaan kolme säveltä l. terssiintervalli alempaa. Muistisääntö: Luonnollinen molliasteikko sisältää samat sävelet kuin rinnakkainen duuri. amolli (luonnollinen). a h c d e f g a l t d r m f s l HRMONINEN MOLLISTEIKKO Molliasteikkoa, ossa ylennetään seitsemäs sävel puolisävelaskelta, nimitetään harmoniseksi molliasteikoksi. amolli (harmoninen). # a h c d e f gis a MELOINEN MOLLISTEIKKO 7 7 # l t d r m f si l Molliasteikkoa, ossa ylennetään ylöspäin mentäessä kuudes a seitsemäs sävel puolisävelaskelta a alaspäin tultaessa alennetaan puolisävelaskelta, nimitetään melodiseksi molliasteikoksi. (Melodinen molliasteikko on alaspäin tultaessa samanlainen kuin luonnollinen molliasteikko). amolli (melodinen) 7 7 n a h c d e fis gis a g f e n d c h a l t d r m fi si l s f m r d t l HROITUKSI 1 a) Kiroita harmoninen cmolli. Kiroita melodinen dmolli. b) Kiroita harmoninen emolli. Kiroita melodinen hmolli. 1
Musiikin teoriaa 1 Musiikin teoria (osaalue). Kira Haroitellaan PUHTIT, SUURI, PIENIÄ, VÄHENNETTYÄ YLINOUSEVI INTERVLLE. Mikäli intervalli ei ole duuriasteikkoinen (Suuri tai Puhdas), mieti, onko se supistunut, (pieni tai vähennetty) vai laaentunut (ylinouseva). 1 a) Kiroita intervallit. b) Tunnista intervallit. p7 # b y vä b s7 # # b Ylentämällä ylempi sävel. # # y y Intervallitaulukko YLINOUSEVT lentamalla alempi sävel. b y b y PUHTT SUURET S lentamalla ylempi sävel. PIENET lentamalla ylempi sävel. b vä VÄHENNETYT b p Ylentämällä alempi # vä Ylentämällä alempi sävel. # p Tunnista intervallit. # b b # # 7 9 # b 10 # Kiroita intervallit. b y y b p s p7 # vä 7 b y # vä 9 # vä 10 s
Pisteellinen neläsosa a kahdeksasosanuotti ã. Kertaustehtäviä. Säveltapailu (osaalue) Kira duuri Elefanttimarssi. Yk si Kos ka pie ni. e lef ant ti. matka o li mars si haus ka niin, 1 Kaanon I ndantino, II,,,..... llegretto G, 7 G, 7, G 7 H. m, / 7... h molli näin, E m/g au rin pyy si hän E 7/G kois ta tie tä mu kaan 7 yh den e teen / 7 to ve.. Lin tu pie ni syk syn tiel lä ke sä mail le rien te lee. Kaanon I Moderato, II.,,. Paimenen syyslaulu ndante G G ma7 Hm 7 7 E m 7 Œ d e fis g a h cis d G ma7 E m 7 päin. rin. 7 h cis d e fis g a h c. Leh ti puus ta va ri see pi, päi vä yö tä pa ke nee. E m 7 E m G ma7 7 E m/g sus 7 Œ
Säveltapailuharoituksia Säveltapailu (osaalue) Kira ã ta ka ta ka ta ka ta ka ã ta ka ta ka ta ka ta ka Piippolan Vaari ã Œ. d d d s, s, s, ã d d d s, s, (Huom! Pilkku ssävelen älkeen tarkoittaa ala so:ta). 7 l l s, s, d d s, d d s, m m m r r r d d d d d s, 9 d m m m r r r d d s, s, s, 10 d Œ Vielä Niitä Honkia Humisee /C Oskar Merikanto / Vie lä nii tä hon ki a hu mi see tuol la Suo men sa lo mail E 7 E 7 la,. 1 Vivace b llegretto Kaanon vie lä nii tä ol laan reip pai ta poi ki a tuk ki oil la vail G I Larghetto C 7. 7 II C Gm G Csus. C, E m C/E G 7/E b B b /. /C C C7 / 7 la. sus Liettualainen. Presto E7 E 7 m Kansanlaulu Salmista E 7. Suomalainen
Rytmiosastossa käytettäviä rytmeä (Luentatavuin) Rytmit (osaalue) Kira Kokonuotti (1/1) Puolinuotti (1/) Neläsosanuotti (1/) Kahdeksasosanuotti (1/) taa aa aa aa taa aa taa taa Pisteellinen puolinuotti (1/ + 1/). taa aa aa Pisteellinen neläsosanuotti (1/ + 1/). taa a. taa a Synkooppi taa Kuudestoistaosanuotti (1/1) Trioli ta ka ka ka ta ka ta ka ta te ti Pisteellinen kahdeksasosanuotti (1/ + 1/1) Nopea synkooppi. i ka. ta i ta ka tipatu Kahdeksasosatauko sekä erilaisia kuudestoistaosanuottea rytmitettyinä neläsosanuotn. ta ka ta ka ta ka. r ka ka ta ka ta ka ta ta ta. ka i ka ka Synkooppiin pohautuvia rytmeä. taa _ taa taa ta ka ta ka taa ta ka taa ta ka
Kertaustehtäviä Rytmit (osaalue) Kira Kahdeksasosatauko ã yk si kak si yk si kak si ndantino 1 ã yk si kak si yk si kak si Moderato Œ Œ Kokotauko ã yksi kaksi kolme nelä Puolitauko ã Ó yksi kaksi llegretto. Œ. Comodo.. Œ Œ Œ Ó Ó
Rytmiharoituksia Rytmit (osaalue) Kira 1 Comodo =7 ta ka ta ka ta ka ta ka ndante =7. Œ.. Œ llegro = 10 Œ ta ka ta ka ta ka llegro moderato = 11 Œ. ta ka ta ka i ka. Œ Œ. ta ka.. ka i Vivo =10.... Vivacissimo =170.... 9
Ohelmistoa Ohelmistoa (osaalue) Kira 0 Kesän Laulu llegretto E b C m m 7 B b Kansanlaulu B b 7 bb b E b C m bb b. dim. cresc. m, bb.. cresc. dim. G m f. dim. G m, b m E 7 b,, m B b 7 E7, E m E 7 rit., E b. sus. p. P 1 Linnut llegretto Kansanlaulu cresc. m p Laulaen llegretto B b G m m C m B b 7 C m 7 E b Kansanlaulu B b m rit.. Œ. a tempo.. ƒ B b C m 7 Œ.. Poco a poco ritardando Peipon pesä C m G G 7 G 7 C m Kansanlaulu bb b b Suunnittele ylläolevien mallien mukaan seuraaviin kansanlauluihin a) esitystempo, b) dynamiikka, (äänenvoimakkuuden vaihtelu). E C m H 7 G 7 b E b b. b G C m. Ilo b B b m7 E b Kansanlaulu sus E b E b 7 bb b b m b m b B b m E b E b 7. b sus b.
Comodo G 1 b.. m.. 7 bb. 7 B b m C C7 C m 7. C m bb b. E E b b E b C m E ndante Moderato llegretto dagietto llegro Cantabile H Tehtäviä m 7 m E m 7. B b. G m. E7. B b ma7 C m m ma7 B b 7 G m E b C m H 7 G C G o 7 C G Em m E b C m7. E 7 B b.. 7 m C 7. E m 7 G m.. b m E b C m H G E m E 7 E Säveltapailu (osaalue) Kira m. / 7 C m 7... E b /B b B b 7 E b B b. m H 7 E. b Vivace bb b b E b b B b m b E b m E b m b B b m E b 7 b 9
1 Teorian sovellutuksia elävään musiikkiin 1 Tunnista sävellai, sekä asteikot. (Molli: Luonnollinen, harmoninen tai melodinen molli). Kira Karhun Poika Sairastaa c bb b b Läksin Minä Kesäyönä Käymään n Tuku, Tuku Lampaitani bb Kiroita duuri tilapäisillä etumerkeillä laskevana sävelestä a, noudattaen allaolevaa rytmiä. ã. Œ ã Kiroita harmoninen fismolli tilapäisillä etumerkeillä nousevana sävelestä fis, noudattaen allaolevaa rytmiä. 1.. Tunnista sävellyksen sävellai l. minkä mollin säveliä on tahdista 1 tahn a tahdista tahn. (Luonnollinen, harmoninen, melodinen). Hungarian ance No. Con spirito m b.. 7. m G m. m 7 7. ohannes Brahms m a) Kiroita ylärivin tahdit täysimääräisiksi käyttäen taukoa. ã. b) Kiroita ylärivin tahdit täysimääräisiksi käyttäen nuottea. ã. 97
Pianon koskettimisto, t sekä favaimen basso sointuen mukaan. Oktaavialat Suuri C Pieni c 1viivainen e c1 c viivainen viivainen c viivainen c Kira c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h??? C E G H Kitaran otetaulukko merkinnät. C G m 1 1 1 m m G G7 c d e f g a h Melodia 1, sivulta 9 löytyy allaoleva laulu. 1 Kitara soinnuissa x merkki tarkoittaa kuolettua kieltä l. sitä ei soiteta. 0 merkki tarkoittaa vapaata kieltä. 1 sormi on etusormi sormi on nimetön sormi on keskisormi sormi on pikkusormi ndante Kielten nimet Moderato Suuri ea d g h e Basson nuottien nimet ovat sointuen mukaisesti kiroitettu. Pieni C G m C m 1viivainen c 1 d 1 e 1 f 1 g 1 a 1 h 1 E 1 c 1 d 1 e 1 f 1 g 1 C duuri m 1 m, 10 G 1 C viivainen c d e f g a h m G G7 G 7 1 m C C viivainen c d e f g a h c 1 g a c 1 g a d f g c d f g c Melodia, sivu 0. molli Puolibarreote. f a c soitetaan samalla sormella. 1 Uudet soinnut merkitään aikaisemmin opittuen sointuen lisäksi melodioissa. m E 7 1 m Œ Œ
Oktaavialat pianon koskettimilla Musiikkia Laulaen a Kiroittaen käytettävät t nuoteilla sekä pianon koskettimilla.? c 1 = 1. alaapuviivalla c 1 = 1. yläapuviivalla Kira c d e f g a h Pieni c 1 d 1 e 1 f 1 g 1 a 1 h 1 1viivainen c d e f g a h viivainen c d e f g a h viivainen C1 Kontra Suuri Pieni 1viivainen (Keskimmäinen) viivainen viivainen C c e c1 c c c viivainen a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c 110