MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa



Samankaltaiset tiedostot
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Pienaukkojen uudistuminen

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

SAK.n Hämeenlinnan Paikallisjärjestö Ry jäsenosastojen yhteistietoja 2015

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

YLEISURHEILUN PIIRINENNÄTYKSET (Päivitys /KH)

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2012 päivitys KH

Revontuli Cup la Tulokset : Pe Arv parit (20)

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET 2013 (Päiv KH)

MIESTEN PUOLIVÄLIERÄT 2010

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET (PÄIV KH)

Henkilökohtaiset SM-mitalit ajanjaksolla (mukana myös joukkuemitalit)

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa

KAINUUN PIIRIN YLEISURHEILUN ENNÄTYKSET /vh

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Korpien luontainen uudistaminen

Suomen veteraaniampujien mestaruuskilpailut Jurvassa Liikkuva maali 10m Normaalijuoksut

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Seuraottelun tulokset

MITÄ KOMPOSTOINTI ON?

LÄHILIIGAN MEST.KILP

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Porin Keilailuliitto Pori Open turbo sarjat 3-4

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

25m. PISTOOLI ls.

Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

2012 SM Darts 501 MS.xls

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

PDF MASTERS. Tappiolegit Legit + - Voittolegit. Tasapelit Tappiot. Pisteet. Voitot. Pelit. Sija. Lohkonumero: 1

TULOKSET. SML ISM Kuopiossa ILMAHIRVI 10M KAIKKI SARJAT. Sarja Etunimi Sukunimi Seura Alku Loppu Tulos Ratkot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Monta maakiitäjäiset

TULOKSET ILMA-ASEET 10 m

AVOIN. Oulu Kuopio Kuopio Somero. Äänekoski Tampere Tampere Liperi. Oulu

Tulokset Rauhalahti Open

Toimenpiteet kuvioittain

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Liikkuva maali Veteraaniampujien Pohjoismaiden mestaruuskilpailu Ahvenanmaa 50 m normaalijuoksut hitaat nopeat loppu

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Metsänuudistuskäsittelyjen vaikutus maaperän änkyrimatojen (Enchytraeidae) ja makroniveljalkaisten yksilömääriin

HELSINGIN TYÖVÄEN LUISTELIJAT XXXIII Jussin luistelu/sm-ratamaraton M 30 KM Nro Aika Sija J

Liikkuvanmaalin 10 m putoavan taulun Suomen Mestaruuskilpailut 2015,Pitkäjärvi, Kangasala, lauantai

LIEDON PARMA SISULISÄENNÄTYKSET POJAT

MIESTEN PUOLIVÄLIERÄT 2012

ONNELA Kunta: Sotkamo

jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Liikkuva maali SM-kilpailu Kuopio

Maastokilpailu. Poliisien SM kilpailut ######

Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi

50m kiväärin SM-kilpailu Y ja N sarjat 2013

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA

Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu)

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.

Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hankkeen väliraportit (MONTA-hanke)

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

SM-keskimatka R ORGANISAATIOKAAVIO. SM-2012 organisaatio. Sivu 1. Yleisvastuu = kilpailun johtoryhmä. Työryhmät, joilla on sektorivastuu

PÖYTÄKI RJA LIPERIN KUNTA 6/2015

Renkaanheitto ranking 2012 Autonrengas Naiset 5kg

Kainuun maakuntaviestisuunnistus Paljakassa

Kinkkupuulaaki 2014 Kinkkupuulaaki 2013

TULOKSET 10 m liikkuva maali Suomen mestaruuskilpailu,

Winmau World Masters karsinta Yyterin kylpylähotelli Ms ( 56 )

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Orimattilan Jymy/uintijaosto Uinti Matti Kaasalainen

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Liikkuva maali SM-kilpailu Kuopio

Valvontavuorolista 2013, talvi, kevät ja kesä Kemian laitostentit, kemian perus- ja aineopintojen tentit

TEA henkilökohtaiset suunnistusmestaruuskilpailut 2005 Olari Miehet H21

TULOKSET 18:10 SML Itä-Suomen mestaruuskilpailu Kuopio

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

NURMIJÄRVELÄISSEUROJEN YLEISURHEILIJAT KAHDEKSAN PARHAAN JOUKOSSA SM-KISOISSA

SM Darts Hotelli Tallukka, Vääksy

Kinkkupuulaaki 2018 Kinkkupuulaaki 2017 Tulokset: Tulokset: Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 Tulokset: Tulokset:

Transkriptio:

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa Jari Haimi Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Metsäntutkimuslaitos Metsäteho

Tutkimuksessa ovat mukana olleeet: Anne Siira- Pietikäinen, Hannu Fritze (METLA, 1995-98), Janna Pietikäinen (METLA, 1995-98), Juha Siitonen (METLA, 1995-98), Riina Kärkkäinen (2005-06) Antti Kanninen, Simo Heikkilä, Tuomas Lukkari, Hannu Onkila, Mira Liiri, Mustapha Boucelham, Marjo Aatsinki, Leena Kontiola, Anneli Rautiainen, Pia Heikkinen, Olli Miettinen, Päivi Tikka, Pekka Hotanen, Jaakko Heinonen, Tiina Tonteri, Anne Siika

Mitä ovat hajottajaeliöt? mikrobit: bakteerit ja sienet hajottajaeläimet: (kastemadot eli lierot) änkyrimadot sukkulamadot hyppyhäntäiset punkit Havumetsissämme tärkeimmät eläinryhmät hyönteistoukat, tuhatjalkaiset, hämähäkit, rataseläimet, yksisoluiset jne.

Mitä hajottajaeliöt tekevät? karikkeen ja muun kuolleen eloperäisen aineksen käsittely metsämaassa ainesta hajotetaan sekä fysikaalisesti että kemiallisesti lopulta ravinteiden vapauttaminen kasveille käyttökelpoisessa muodossa

Hajottajaeliöt MONTAssa näytteenotto Länsi-Suomen koealoilta ennen hakkuita 1995 ja hakkuiden jälkeen 1996-98 uusi näytteenottokierros 2005 pienimuotoiset kokeet Hyytiälässä ja laboratoriokoe Jyväskylässä sienijuuriverkoston ja hakkuutähteiden merkitys sekä mineraalimaalaikkujen kehitys änkyrimatojen toiminta hakkuun jälkeisessä laikuttaisessa metsämaassa

Hajottajaeliöt MONTAssa päähuomio hajottajien monimuotoisuudessa lajien ja muotojen määrä yhteisörakenne, erilaiset toiminnalliset eläinryhmät keskeistä myös eliöstön toiminta muutokset hajotuksessa ja ravinteiden vapautumisessa hakkuiden ja maankäsittelyn jälkeen tärkeä monimuotoisuuden ulottuvuus

AVOHAKKUU, v. 2005 Längelmäki

PIENAUKKOHAKKUU, 2005, Längelmäki

PIENAUKKOHAKKUU (muokattu), 2005, Längelmäki

UUSIMUOTOINEN AVOHAKKUU, 2005 Längelmäki

Tutkimustemme tuloksia ensimmäisinä vuosina hakkuiden jälkeen vain avohakkuulla (myös pienaukot) oli selkeät vaikutukset hajottajiin maanmuokkaus on suuri myllerrys nimenomaan maan pinnalla ja lähellä pintaa eläville eläimille ja se lisää elinympäristön laikuttaisuutta vaikutukset eivät juurikaan ulotu käsitellyn kuvion ulkopuolelle 10 vuoden kuluttua ilmeni uusia vaikutuksia

Änkyrimadot lisääntyivät selvästi 2-3 vuoden kuluttua hakkuista 10 kuluttua ei enää eroja käsittelyiden välillä reagoivat herkästi ja voimakkaasti muutoksiin ympäristössä

Änkyrimadot 120000 100000 80000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli Yksilömäärä /m 2 60000 40000 20000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005

Änkyrimadot v. 2005 80000 70000 60000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli Yksilömäärä./m 2 50000 40000 30000 20000 10000 0 kevät 2005 syksy 2005

Hyppyhäntäiset muutokset vähäisiä avohakatuillakin aloilla maan pinnalla elävät lajit reagoivat (ks. mikrobinsyöjät), syvemmällä maassa elävät eivät juurikaan

Hyppyhäntäiset 120000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 100000 Yksilömäärä /m 2 80000 60000 40000 20000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005

Isot niveljalkaiset alkuun monet pintakerroksen lajit vähenivät avohakatuilla aloilla, mutta eivät muualla 10 vuoden kuluttua ilmeni uusia vasteita eri toiminnalliset ryhmät reagoivat eri tavalla

Isot niveljalkaiset Yksilömäärä /m 2 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 2000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005

Kasvinsyöjät Yksilömäärä /m 2 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005

Mikrobinsyöjät Yksilömäärä /m 2 6000 5000 4000 3000 2000 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli 1000 0 Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005

Pedot Yksilömäärä /m 2 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Säästöpuuhakkuu Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu + muokkaus Avohakkuu Harsintahakkuu Kontrolli Ennen hakkuita Syksy 1996 Syksy 1997 Syksy 1998 Syksy 2005

UUSIMUOTOINEN AVOHAKKUU, 2005 Längelmäki

Mitä olemme oppineet? metsämaa ja erityisesti sen toiminta ovat hyvin puskuroituja häiriöitä vastaan maan pinnalla elävät eläimet kärsivät ensin ja pidempään hakkuiden aiheuttamasta häiriöstä hakkuiden seurauksista metsämaan laajan sienijuuriverkoston pirstoutuminen lienee eläinten kannalta vakavinta monet eläinryhmät reagoivat viiveellä vasta usean vuoden jälkeen

Mitä merkitystä eläimistön muutoksilla on? paikallisesti metsämaalaikussa vaikutus hajotukseen ja ravinnedynamiikkaan on ilmeinen metsikön mittakaavassa merkitys lienee vähäinen, mutta asiaa tulee kuitenkin jatkossa tutkia

Mitä tulevaisuudessa? maastossa on menossa hyvin järjestetty koe, jota tulee hyödyntää jatkossakin ehdottoman tärkeää on nyt seurata pitkäaikaisvaikutuksia, sillä pienellä lisäpanostuksella saadaan huomattava lisäarvo tutkimukselle