Finnpilot Pilotage Oy Vuosikertomus 2011
2 Navigare necesse est vivere non est necesse.
4 Toimitusjohtajan 6 Organisaation 10 12 Sisältö katsaus kuvaus Asiakkuus ja laatu Ympäristö ja turvallisuus 20 Hallituksen toimintakertomus 26 Tilinpäätös 38 42 Corporate governance Luotsauksen historia 14 Henkilöstö 3
4 Haluamme parantaa merenkulun turvallisuutta ja toiminta edellytyksiä.
Vuosi osakeyhtiönä Finnpilotin ensimmäinen osakeyhtiövuosi on takana. Yhtiöittäminen onnistui yllättävänkin hyvin. Työtä muutos aiheutti, mutta siitä selvittiin kunnialla. Muilta osin vuosi oli hyvin vaiherikas. Talvi oli kova, mutta luotsaus pystyttiin jäidenkin puristuksessa järjestämään niin, että tavoitteena ollut palvelutaso toteutui 99,9 prosenttisesti. Taloudellista tulosta voi luonnehtia tyydyttäväksi. Kova talvi vähensi luotsauskysyntää. Kevään myötä liikenne vilkastui kaasuputkikuljetusten ansiosta. Kesällä tuli voimaan linjaluotsauksessa lainmuutos, jonka arvioidaan vähentävän luotsauskysyntää lähimmän parin vuoden aikana noin 25 prosenttia. Vaikutukset alkoivat näkyä jo vuoden 2011 lopulla. Luotsausten määrään vaikutti myös yleinen talouden hidastuminen. Paljolti tarkan taloudenpidon ansiosta tilikauden liiketulos oli voitollinen 0,94 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos jäi kuitenkin tappiolliseksi 0,21 miljoonaa euroa. Taloudellisesti kannattava toiminta on osakeyhtiön toiminnan edellytys. Yhtä tärkeää on varmistaa merenkulun turvallisuus ja sujuvuus. Siinä tehtävässä vuosi oli menestyksekäs. Luotsausta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin merkittävästi yhtiöittämisen yhteydessä. Nyt yhtiön hallitus päättää hintojen muutoksista ja maksujen perusteista. Muutokset pitää kuitenkin päättää ja tiedottaa jo puoli vuotta ennen niiden voimaantuloa. Tämä on taloudellisen suunnittelun kannalta haastavaa. Vuonna 2011 luotsausmaksun mailiporrastus muutettiin mailikohtaiseksi hinnoitteluksi. Hintoja myös korotettiin erityisesti englanninkielisen linjaluot sauksen vaikutuksen vuoksi. Luotsausmaksut ovat pysyneet vuodesta 1999 vuoteen 2010 muuttumatto mina. Tarvittavan palveluverkoston laajuus on kuitenkin pysynyt lähes samana. Vuonna 2011 saatiin päätökseen ja käynnistettiin merkittäviä hankkeita. Finnpilotin luotsaustoiminta sai luokituslaitos Det Norske Veritasilta ISO 9001 standardin mukaisen laatuluokituksen. Laatuluokiteltua luotsaustoimintaa on maailmanlaajuisesti vain noin kymmenessä muussa valtiossa. Vuoden aikana käynnistettiin luotsauksen vaikuttavuuden arvioimisen mahdollistava työ yhdessä Turun yliopiston kanssa. Esimieskunnan kaksi vuotta kestävä johtamis koulutus jatkui. Koulutuksen opinnäytetyöt valmistuvat vuoden 2012 lopulla. Vuodesta 2012 on tulossa mielenkiintoinen ja haastava vuosi. Linjaluotsauksen kasvun arvioidaan vähen tävän luotsauskysyntää. Satamien ja luotsattavien väylien määrä ei ole silti vähenemässä. Talouden kehityksen huonot näkymät ja vaikea ennustettavuus tuovat haasteita niin Finnpilotille kuin muillekin. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia perustehtävämme toteu tuksesta korkean turvallisuustason ja merenkulun tehokkuuden varmistamiseksi. Haluamme silti edelleen parantaa merenkulun toimintaedellytyksiä. Meriliikenteen logistiikkaketjun tarpeita voisi tulevaisuudessa palvella kokonaisuus, johon kuuluisivat luotsaus, liikenteenohjaus, talvimerenkulun koordinointi ja muut toimialan tarvitsemat palvelut. Merenkulun elinkeinoelämän edustajien näkemystä myötäillen pitäisi liikenteenohjaus liittää luotsaus toiminnan yhteyteen. Yhteistyö ja vuorovaikutus asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa on ollut vilkasta ja antoisaa. Siitä haluan antaa suuren kiitoksen kaikille yhteisesti. Parhaiden tulosten saavuttamiseksi ja asiakkaiden tyytyväisyyden varmistamiseksi tarvitsemme avointa kanssakäymistä ja vuoropuhelua. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, haluan kiittää vuoden 2011 saavutuksista koko Finnpilotin henkilöstöä. Meillä on ainutlaatuista merenkulun asiantuntemusta, joka on hyödynnettävä koko yhteiskunnan ja merenkulkusektorin hyväksi. Matti Pajula Toimitusjohtaja 5
Organisaation kuvaus Finnpilot on liikenne- ja viestintäministeriön hallin nonalalla toimiva valtion erityistehtäväyhtiö. Valtio omistaa yhtiön koko osakekannan. Toimintaa hallin noidaan osakeyhtiölain perusteella sekä ohjataan luotsauslailla. Toimintaympäristö Luotsauksen kysyntä on riippuvainen Suomen ulkomaankaupan kehityksestä. Merikuljetusten kannalta keskeisiä toimialoja ovat teknologia- ja puunjalostusteollisuus sekä metsä- ja kemianteollisuus. Laivojen oma luotsaustoiminta eli linjaluotsaus vaikuttaa Finnpilotin toimintaan. Vuonna 2011 linjaluotsauksen osuus oli noin 60 prosenttia Suomen alusliikenteestä. Valtiolla on Finnpilotin omistajana erityisintressi taata elinkeino-, turvallisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet eli palvelujen saatavuus ja turvallisuus. Finnpilot Pilotage Oy hoitaa luotsaustoimintaa laissa säädetyn yksinoikeuden perusteella. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on myös kehittää luotsausjärjestelmää ja huolehtia luotsauspalvelujen kustannustehokkaasta tarjonnasta. Toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa ja palvelutason säilyä liikennepolitiikan mukaisena. Luotsauspalvelua tuotetaan valtakunnallisesti kaikille luotsattaviksi määrätyille väylille, joita on 1 150 kappaletta. Yhtiö on velvoitettu hoitamaan tehtäväänsä myös mahdollisissa poikkeus oloissa. Tarjoamme luotsauspalvelua 24/7 vuoden jokaisena päivänä. 6
Luotsausalueet Luotsi- tai tukiasema 1. Perämeren alue: Ajos, Hailuoto, Oulu, Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Vaasa 2. Selkämeren alue: Kaskinen, Rauma, Pori 3. Saaristomeren alue: Uusikaupunki, Turku, Maarianhamina, Utö, Hanko 4. Helsingin alue: Porkkala, Harmaja, Emäsalo 5. Kotkan alue: Kotka, Orrengrund 6. Saimaan alue: Lappeenranta, Puumala, Savonlinna, Vuokala Tornio Ajos Hailuoto Kemi 1 Raahe Oulu Pietarsaari Kokkola Vaasa 2 Kaskinen Pori Rauma Uusikaupunki 3 Maarianhamina Utö Turku Hanko Porkkala Helsinki 4 Harmaja 5 Orrengrund Emäsalo 6 Puumala Hamina Kotka Vuokala Savonlinna Lappeenranta 7
Organisaation kuvaus FINNPILOT PILOTAGE OY ORGANISAATIO HALLITUS Toimitusjohtaja Tietohallinto Viestintä Luotsausyksikkö Kuljetusyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö Luotsinvälitys Luotsausalueet Alueluotsivanhimmat Luotsivanhimmat Kiinteistöt Kuljetuspalvelut ja -kalusto Kesällä 2011 englannin kieli hyväksyttiin linjaluotsauksen kolmanneksi kieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Arvion mukaan englannin kieli nostaa linjaluotsauksen osuutta. Tämä heijastuu suoraan yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Vuoden 2011 aikana Finnpilot luotsasi yli 30 000 alusta ja noin 580 000 merimailia. Luotsausten kappalemäärä nousi n. 2 % verrattuna vuoteen 2010. Luotsattujen merimailien määrä puolestaan kasvoi noin prosentin. Organisaatio Finnpilotin organisaatio on jaettu neljään yksikköön, jotka ovat luotsaus, kuljetus, talous ja henkilöstö. Yksiköiden johtajat ja toimitusjohtaja muodostavat johtoryhmän. Finnpilotin operatiivinen toiminta tapah tuu kuudella luotsausalueella, joista vastaavat alueluotsivanhimmat. Luotsien ja veneenkuljettajien eli kutterinhoitajien lähiesimiehinä toimivat asemien luotsivanhimmat. Luotsinvälitys ottaa vastaa luotsintilaukset. Vuonna 2011 Finnpilotin operatiivista toimintaa hoidettiin rannikolla ja Saimaan alueella sijaitsevilta luotsi tai tuki asemilta, joita oli käytössä 24 kappaletta. Yhtiön omassa omistuksessa oli 11 asemaa. Hallinto toimii Helsingissä. Venekalustona ovat nopeat jäättömien vesien aikaan käytettävät luotsiveneet, joita vuonna 2011 oli käytössä 30 kappaletta ja jäävahvistetut luotsikutterit, joita vuonna 2011 oli käytössä 33 kappaletta. Lisäksi yhtiöllä on seitsemän talviliikenteessä käytettävää hydrokopteria ja 30 henkilöautoa. Vuonna 2011 Finnpilotin johtoryhmä päivitti yhtiön strategian. Yhtiön arvot tiivistettiin kolmeen, jotka ovat turvallisuus, yhdessä tekeminen ja uudistuminen. Strategisena tavoitteena on olla valtakunnallinen meriliikenteen turvallisuuspalveluiden tehokas ja asiakaslähtöinen tuottaja, vakiinnuttaa voimassa olevan luotsauslain mukainen yhden toimijan malli sekä kehittää yhtiön toiminnan turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Finnpilotin hallitus ja johtoryhmä esitellään Corporate Governance -osuudessa alkaen s. 38. Suomessa on yli 1 000 luotsattavaa väylää. 8
Vuonna 2011 luotsasimme yli 580 000 merimailia. FINNPILOTIN ARVOT Turvallisuus Toimintamme lähtökohtana on turvallisuus. Tuotamme turvallisuutta ihmisten, ympäristön ja merenkulun hyväksi. Yhdessä tekeminen Kehitämme yhdessä toimintaamme. Kunnioitamme ja arvostamme asiakkaitamme, toisiamme sekä työtämme. Uudistuminen Arvioimme toimintaympäristöämme ja uudistamme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja suunnitelmallisesti. Finnpilotin hallituksen puheenjohtaja Soili Suonoja HYVÄ TYÖPAIKKA, JOHON ON KIVA TULLA. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa Finnpilotin toiminnalle raamit. Yhtiön hallitus valvoo hallintoa ja taloutta. Hallitus hyväksyy yhtiön strategian, mutta toimivan johdon on se luotava. Hallitus sparraa, haastaa ja kyseen alaistaa toimivan johdon suunnitelmia ja toimenpiteitä. Finnpilot tekee Suonojan mukaan tärkeää turvallisuustyötä. Ihmiset, asiakkaat ja tulos, se on liiketoiminnan ydin. Hyvällä henkilöstöjohtamisella saadaan ihmiset työskentelemään yhdessä asiakkaiden hyväksi. Siitä syntyy tulosta. Haluan, että Finnpilot on hyvä työpaikka, johon on kiva tulla. Investointeihin ja kehittämiseen pitää tehdä rahat itse. Valtion pussille ei voi mennä. Huonosti hoidettu monopoli vie uskottavuuden. Avoin ilmapiiri ja luottamus vievät yritystä eteenpäin. Nostetaan kissa pöydälle ja katsotaan, mitä se on syönyt, sanoo Suonoja jämäkästi. Vaikeatkin asiat on kohdattava ja käsiteltävä avoimesti. Toisen sanaan pitää voida luottaa. Samalla tavalla kuin luotsi ja kutterikuski toimivat toisiinsa luottaen, tulee myös kentän ja hallinnon toimia. Arvostan suuresti koko henkilöstömme korkeaa ammattitaitoa ja osaamista. Sitä pitää ylläpitää ja kehittää, painottaa hallituksen puheenjohtaja. Finnpilotin hallituksen puheenjohtaja Soili Suonoja on hallitusammattilainen ja toimii mm. Alkon ja Finavian hallitusten puheenjohtajana. 9
Asiakkuus ja laatu Finnpilotin asiakkaita ovat laivanvarustajat, satamat ja elinkeinoelämä. Tärkeitä sidosryhmiä ovat viranomaiset, ammattiliitot, toimiala järjestöt ja jäänmurto. Meri ympäristöön liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa. Yhtiön palvelutasoa mitataan luotsauspalvelun odotus ajan pituudella. Finnpilotin palveluehtojen mukaan se on enintään kolme tuntia merialueilla ja Saimaan alueella kuusi tuntia. Vuonna 2011 palvelutaso toteutui 99,9 prosenttisesti. Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Seuraava asiakastutkimus tehdään syksyllä 2012. Finnpilotilla on avainasiakkaita koskeva asiakkuudenhoitosuunnitelma, johon kirjataan vuosittain tavoitteet ja toimenpiteet tärkeimpien asiakkaiden osalta. Sidosryhmiin pidetään yhteyttä säännöllisissä tapaamisissa. Suoria asiakkaita ovat luotsintilauksia tekevät meklarit, alusten päälliköt sekä miehistö, joiden kanssa yhteistyössä itse luotsaus tapahtuu. Noin 40 prosenttia Suomen vesialueilla liikkuvista kaupallisista toimijoista käyttää luotsauspalvelua. Palvelun on vastattava asiakkaiden tarpeita. Joustavalla resurssien käytöllä varmistetaan, että käytettävissä oleva henkilöstö riittää palvelun tuottamiseen. Palvelun kehittämisessä on tärkeää ratkaista kysyntähuippujen hoitaminen kustannustehokkaasti. Laatujohtaminen Finnpilot aloitti ISO 9001 -standardin mukaisen laatu järjestelmän rakentamisen keväällä 2010. Det Norske Veritas auditoi Finnpilotin laatujärjestelmän syksyn 2011 aikana. Luotsauksia auditoitiin Hangossa, Emäsalossa, Vuosaaressa ja Porkkalassa. Luotsinvälitys auditoitiin marraskuussa, samoin kuin asiakkuudenhallintaprosessi, myynti, laskutus, hankinnat ja niihin liittyvä dokumentaatio sekä poikkeamien hallinta ja johtaminen. ISO 9001 -sertifikaatti myönnettiin joulukuussa 2011. 10
Palvelemme noin 40 % kaupallisesta meriliikenteestä. ESL Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen MEIDÄN KVARTAALI ON 25 VUOTTA. ESL Shipping on kuusikymppinen kuivabulkkivarustamo, jonka viisikymppinen toimitusjohtaja Markus Karjalainen on edelleen rakastunut merenkulkuun. Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shippingin kilpailuetu on jääosaaminen. Kuljetukset pyörivät Itämeren alueella tasaisesti ympäri vuoden. Suurin osa laivoista kulkee erivapaudella ilman luotsia. Finnpilotille yhtiö on kuitenkin keskisuuri asiakas. Euroopan edullisinta luotsausta Finnpilotilla on velvoite tuottaa luotsauspalvelua vuoden ja vuorokauden ympäri kaikilla luotsattavaksi merkityillä väylillä Suomen merialueilla ja Saimaalla. Luotsattavia väyliä on yli tuhat kappaletta. Yhtiön hallitus päättää luotsauksen hinnoitte lusta. Luotsausmaksujen tulee olla kohtuullisia ottaen huomioon aiheutuneet kustannukset ja kohtuullinen tuotto. Hintojen muutoksista on luotsauslain mukaan tiedotettava kuusi kuukautta aikaisemmin ja muutokset tulevat voimaan seuraavan vuoden alusta lukien. Hinnoittelurakennetta muutettiin vuoden 2011 aikana ja muutokset tulivat voimaan vuoden 2012 alussa. Uudet luotsaustaksat perustuvat aluskokoon ja todelliseen luotsattavaan matkaan. Hinnoittelurakenteen tarkistus tarkoittaa käytännössä suurempia muutoksia lyhemmillä matkoilla ja vastaavasti pienempiä muutoksia pitemmillä luotsausmatkoilla. Vaikutukset vaihtelevat merkittävästi eri satamien ja väylien välillä. Hinnoittelun uudistamisella pyrittiin parantamaan perittyjen maksujen kustannusvastaavuutta. Valtaosa kustannuksista muodostuu palvelutason edellyttämän valmiustilan ylläpitämisestä ja siitä aiheutuvista kiinteistä kuluista. Suomessa perittävät luotsausmaksut ovat uudistuksen jälkeenkin Euroopan edullisimpia. Luotsaukselta odotan turvallisuutta ja täsmällisyyttä. Luotsin odotusaika voi maksaa jopa kymppitonneja, sanoo Karjalainen. Aika on kirjaimellisesti rahaa. Lastin voi menet tää, jos liikaa myöhästyy. Hinnan perusteena tulisi olla palvelun laatu ja kustannustehokkuus. Saatavuuden eri sata missa ei ehkä tarvitse olla aina samalla tasolla. Luotsauksen täsmällisyys ja saatavuus on kuitenkin kustannusta tärkeämpää. Logistiikkaketjun toimivuus on ensisijaista. Minusta asiakkaalle olisi ehdottomasti etua VTS:n ja luotsauksen saamisesta samaan järjestelmään. Siinä olisi aitoa synergiaa, toteaa toimitusjohtaja Karjalainen. Tulevaisuuden visio voisi olla meriliikenteen luotsaus- ja ohjauskeskus, josta annettaisiin huipputeknologiaa käyttäen navigointiohjeet laivan päällystölle. Suomessa ei ole merenkululle vaihtoehtoa. Luotsia ja luotsausta myös tarvitaan aina. Toimitusjohtaja Markus Karjalainen on merikapteeni, joka on työskennellyt matkustajaliikenteessä, Nesteellä ja Fortumilla sekä Finnlinesilla. 11
Ympäristö ja turvallisuus Luotsauksen tehtävä on edistää meriliikenteen sujuvuutta ja ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Liikennemäärien nousu ja liikenteenohjauksen tarpeet sekä talvikausi korostavat luotsauksen merkitystä. Kauppamerenkulussa tapahtuu Suomen vesi alueella keskimäärin 30 onnettomuutta vuodessa. Onnettomuuksista aiheutuu yleensä pieniä vau rioita aluksille. Suuremmassa vaarassa on meriympäristö. Kolme yleisintä onnettomuustyyppiä ovat karilleajo ja pohjakosketus, alusten yhteentörmäys ja törmäys kiinteisiin rakenteisiin. Onnettomuuksien yleisimmät syyt ovat inhimillinen erehdys ja ulkoiset olosuhteet kuten kova tuuli ja jääolosuhteet. Luotsauksella voidaan vaikuttaa yleisimpien onnettomuuksien ehkäisyyn. Aluksen turvallinen kulku jääuomassa ja talviajan laitu rointiin liittyvät operaatiot vaativat erityisosaamista, jota ei ole läheskään kaikkien alusten päällystöllä. Luotsia käyttävä alus saa ulkopuolelta tarvitsemaansa osaamista. Asiakkaat säästävät talvella luotsin avulla matka-aikaa muutamista tunneista jopa useisiin päiviin. Luotsaustyön lisäksi luotsi vaikuttaa meriturvallisuuteen myös raportoimalla poikkeamista ja turvallisuuspuutteista, joita hän havaitsee luotsauksen yhteydessä. Poikkeamat voivat liittyä alusten varusteisiin, henkilökuntaan, muuhun liikenteeseen tai väylän kuntoon. Tutkimuksella mitattavaa tietoa Vuonna 2011 Finnpilot toteutti yhteistyössä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa luotsauksen vaikuttavuuden tutkimusprojektin. Tutkimuksessa laadittiin prosessikuvaus luotsauksen kulusta, suunniteltiin Finnpilotin käyttöön tarkoitettu mittaristo luotsaustyön vaikuttavuuden seuraamiselle sekä laadittiin alustava suunnitelma mittariston käyttöönotosta. Tiedon lähteinä olivat muiden maiden luotsauslaitokset, luotsausalan järjestöt, kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n dokumentit sekä luotsaukseen liittyvä kirjallisuus ja selvitykset. Luotsausprosessin mallia testattiin haastatteluiden ja luotsaustapahtumien havainnointien avulla. 12
Suomessa sattuu noin 30 kauppamerenkulun onnettomuutta vuodessa. Miksi luotsausta mitataan? Luotsausta on tutkittu vähän. Luotsauksen vaikuttavuuden mittaamisesta ei löydy juurikaan esimerkkejä maailmalta. Finnpilotin ja Turun yliopiston tutkimus on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että luotsaustyölle määritetään yhteiskunnallinen arvo. Tutkimuksessa luotsausprosessi on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuin kertaakaan aiemmin. Prosessikuvaus antaa mahdollisuuden mitata työtä. Prosessin mittausta voidaan täydentää poikkeamien raportoinnilla. Mittaaminen avaa muillekin kuin luotsausta syvällisesti tunteville luotsin työn merkityksen uudella tavalla. Mittaamalla luotsaustyötä voimme kertoa, mistä luot sausmaksussa itse asiassa maksetaan. Prosessin mittaamisen ja poikkeamien raportoinnin yhteis tuloksena luotsauksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan määrittää. Poikkeamien raportointi edistyi vuonna 2011 huimaa vauhtia. Vuoden lopussa Finnpilotin poikkeamien raportointijärjestelmään tehtiin yksi poikkeamaraportti 52 luotsausta kohden. Vuoden 2012 aikana työtä jatketaan ottamalla prosessimittarit vähitellen käyttöön. Luotsauksen vaikuttavuutta mittaavat ensimmäiset raportit toteutunevat syksyllä 2012. Professori Ulla Tapaninen ANGRY BIRDS EI TARVITSE MERILIIKENNETTÄ Luotsauksen vaikuttavuus on tutkimus merenkulun turvallisuuskulttuurista ja tärkeää perustyötä sen edistämiseksi. Läheltä piti -tilanteista raportointi ja tiedon jakaminen merenkulun organisaatioiden sisällä ei ole vielä vakiintunut käytäntö. Mittaaminen ja raportointi ovat kuitenkin työvälineitä toiminnan laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi. Finnpilotissa näkyy aito halu kehittää ja parantaa omaa toimintaa. Aloite tutkimuksesta tuli yhtiöltä, sanoo professori Ulla Tapaninen. Luotsauksen havainnointimatkoilla ja työpajoissa luotsit tulivat aktiivisesti mukaan. Luotsaus on ammatti, jota on opittu perinteisesti mestari-kisälli -periaatteella. Tämä voi viedä toimintaa eri suuntiin eri paikoissa, toteaa Tapaninen. Tutki muksessa kuvattiin luotsaustyö myös laajemmin kuin lakitermi luotsaus pitää sisällään. Luotsit ovat työssään huippuasiantuntijoita, kuten kirurgit. Laadun ja turvallisuuden takaa miseksi myös kirurgit mittaavat prosessia, vertaa Ulla Tapaninen. Ei ole näköpiirissä, että voisimme ohjata laivat turvallisesti rantaan jollain joy stickilla etätyönä. Merenkulkua ja luotsausta tarvitaan. Vain Angry Birdsin tapaiset tuotteet liikkuvat ilman liikennevälinettä, naurahtaa Turun yliopiston merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksen professori, tekniikan tohtori ja dosentti Ulla Tapaninen. 13
Henkilöstö Finnpilotin operatiivinen tehtävä on luotsauspalvelu, jonka toteuttajia ovat luotsit ja kutterinhoitajat. Luotsit tuottavat luotsauksen ja kutterin hoitajat kuljetukset veneellä ja autolla sekä kaluston ja kiinteistöjen huollon. Luotsien ja kutterinhoitajien työaika on viikko töitä viikko vapaata. 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 Keski-ikä tehtävittäin vuotta 1 Hallinto 2 Taloushenkilöstö 3 Luotsit 4 Luotsikutterinhoitajat 5 Luotsinvälitys Luotsinvälittäjät tekevät työtään 24/7 ja ottavat vastaan luotsintilaukset, joille he etsivät käytettävissä olevan luotsin ja kuljetukset. Suurimmilla luotsiasemilla työskentelee myös taloushenkilöstöä eli emäntä siivoojia ja siivoojia, jotka huolehtivat ateriois ta ja siivouksesta. 80 70 Finnpilotin hallinto toimii Helsingissä ja vastaa tukitehtävistä sekä toiminnan kehittämisestä. 60 50 40 Eri henkilöstöryhmiä koskevat työehtosopimusneuvottelut käytiin marraskuussa 2011. Finnpilot käy suoraan neuvottelut työntekijöitä edustavien yhdistysten ja ammattiliittojen kanssa. Nyt solmitut työehtosopimukset ovat voimassa kaikkien henkilöstöryhmien osalta maaliskuun 2014 loppuun saakka. 30 20 10 0 20 29 30 34 35 39 40 44 45 49 Ikä- ja sukupuolijakauma miehiä naisia 50 54 55 59 60 64 65 14
HENKILÖSTÖTAVOITTEET Johtamisvalmiuksien kehittäminen Arvojen korostaminen toiminnan johtamisessa Yhteishengen ja yhdessä tekemisen kulttuurin rakentaminen Sisäisen viestinnän kehittäminen 3 4 5 6 1 2 1 5 2 4 3 2 1 Henkilöstö tehtävittäin % 1 Luotsit 45 2 Luotsikutterinhoitajat 40 3 Luotsinvälitys 7 4 Hallinto 6 5 Taloushenkilöstö 2 Operatiivinen henkilöstö alueittain % 1 Perämeri 20 2 Saaristomeri 18 3 Saimaa 18 4 Helsinki 17 5 Kotka 14 6 Selkämeri 13 Henkilöstön työsuhteen laatu % 1 Vakituinen 92 2 Määräaikainen 8 Henkilöstön tunnusluvut Vuoden 2011 lopussa Finnpilot Pilotage Oy:n palveluksessa oli 349 henkilöä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 29 työntekijää, mikä vastaa 8,3 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Henkilötyövuosia kertyi 340. Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Yli 90 % henkilöstöstä on miehiä. Eniten naisia työskenteli hallinnossa ja luotsinvälityksessä. Luotsina työskenteli kaksi naista ja kutterinhoitajana yksi. Yhteensä Finnpilotin palveluksessa oli 33 naista. Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vuonna 2011 oli 5,4 %. Vuoden 2011 aikana ei ollut lomautuksia tai irtisanomisia. 15
ESIMIESkoulutuksen tavoitteet: Esimiestyön eheyttäminen Yhtiön tavoitteiden kirkastaminen Yhteishengen edistäminen Vastuiden selkeyttäminen Yli 90 % henkilöstöstä on miehiä. Osaamisen kehittäminen Finnpilotin henkilöstön ammattitaito ja sen ylläpito on ensisijaisen tärkeässä roolissa työn luonteesta johtuen. Jokaisen luotsiaseman luotsivanhin ylläpitää ja seuraa luotsiasemansa osalta henkilöstön koulutusta. 3 4 5 1 Henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitoon liittyvän pakollisen koulutuksen lisäksi vuonna 2011 järjestettiin ammattitaitoa kehittävää ja laajentavaa koulutusta luotseille ja luotsinvälitykselle. Osa Saaristomeren, Emäsalon ja Perämeren luotseja osallistui koulutukseen, jossa opiskeltiin saattohinausta ja raakaöljylaivojen ajamista syväväylillä. Koulutus toteutettiin yhdessä NesteOilin kanssa. Koulutus pidettiin simulaattorikoulutuksena Aboa Maressa Turussa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa Raumalla ja Marin Wageningenissa. Luotsinvälityksen henkilöstö osallistui rannikkolaivurin radiokoulutukseen (SRC). Koulutuksella varauduttiin meriliikenteenohjauksessakin käytettävän 2 Henkilöstön koulutustausta % 1 Perusaste 2 Alempi korkeakouluaste 3 Keskiaste 4 Alin korkea-aste 5 Ylempi korkeakouluaste radio järjestelmän käyttöön. Lisäksi luotsinvälittäjiä koulutettiin IBNet eli IceBreakerNetin käyttöön. Järjes telmä auttaa jäänmurron ja luotsaustoiminnan yhteensovittamisessa. 16
FYYsinen kunto henkinen työssä jaksaminen työyhteisön toimivuus TYÖHYVINVOINTI Vapaa-aika & harrastukset turvallinen työympäristö Henkilöstökyselyn keskiarvo oli 3,78. osaaminen & ammattitaito esimies- ja alaistyötaidot Finnpilot myöntää omaehtoisen koulutuksen tukea kaikille työntekijöilleen sellaiseen koulutukseen, joka liittyy henkilön työtehtäviin, mutta ei ole mukana ylläpitokoulutuksessa. Koulutukseen käytettiin vuoden aikana 730 euroa työntekijää kohden. Joka toinen vuosi järjestetään koko henkilöstön yhteistyöpäivät, joiden tarkoituksena on tutustuttaa eri paikkakunnilla toimivia työntekijöitä toisiinsa ja edistää työhyvinvointia yhteisillä liikuntamahdollisuuksilla ja työyhteisön kehittämistyöpajoilla. Seuraavan kerran toimintapäivät järjestetään syksyllä 2012. Johtamisen kehittäminen Syksyllä 2010 aloitettiin koko esimieskunnalle tarkoitettu johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava JET-koulutus, joka jatkui vuoden 2011 ajan. Koulutus päättyy syksyllä 2012. Koulutus toteutetaan monimuoto-koulutuksena, johon sisältyy sekä lähiopetusta että etäopiskelua. Koulutukseen osallistuvat kaikki Finnpilotissa esimiestehtävissä toimivat eli johtoryhmän jäsenet, alueluotsivanhimmat ja luotsivanhimmat. Koulutukseen liittyy myös omaa toimintaa tai työyhteisöä koskeva kehittämissuunnitelma. Palkitseminen Henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Vuonna 2011 tulospalkkiolle asetetut tavoitteet eivät täyttyneet. Johdon palkitsemisjärjestelmä suunnitellaan ja otetaan käyttöön vuonna 2012. Tavoitteena koko työyhteisön hyvinvointi Finnpilotin perustehtävän ja sitä tukevan työn suorittamisessa on tärkeintä yhteistyö ja luottamus työtovereihin vaikeissakin olosuhteissa. Työnantaja huolehtii työhyvinvoinnista ja antaa mahdollisuudet onnistumiseen työtehtävissä. Vuonna 2011 Finnpilotissa keskityttiin työhyvinvoinnin edistämiseen. Aikaisempien vuosien työtyyväisyyskyselyn heikot tulokset johtivat moniin kehittämistoimiin. Vuoden 2011 kyselyssä työtyytyväisyyden Henkilöstökyselyjen tulokset 2008 2009 2010 2011 Vastausprosentti 50 % 46 % 57 % 51 % Kaikkien kriteerien keskiarvo (asteikko 1-6) 3,85 3,52 3,35 3,78 17
TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Terveellinen ja turvallinen työympäristö Hyvin toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö Työhön liittyvien sairauksien ja työtapaturmien ehkäisy Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työssä jaksaminen Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. keskiarvo olikin noussut. Kyselyn tulokset esiteltiin laajasti kentällä. Eri paikkakunnilla järjestettiin 11 tilaisuutta, joihin osallistui noin 70 työntekijää. Seuraavien vuosien tavoitteena on edelleen nostaa keskiarvoa ja myöskin vastaajien määrää. Matkalla parhaaksi -hanke Matkalla parhaaksi -hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2008, mutta sen aloitus viivästyi vuoden 2009 yt-neuvottelujen vuoksi. Rahoitusta saatiin TYKESiltä ja hanke käynnistyi vuonna 2010. Lähtökohtana oli aluksi luotsaustoiminnan kehittäminen. Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet koettiin kuitenkin niin tärkeinä, että hankkeen painopiste siirtyi niihin. Työhyvinvoinnin käytännön kehittäjänä toimi hyvinvointitiimi, johon kuului osallistujia kaikista Finnpilotin ammattiryhmistä. Hyvinvointitiimi kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Tiimi valitsi kahdeksan teemaa, joista vuoden aikana herätettiin keskustelua intran välityksellä. Teemoina olivat ravinto ja painonhallinta, stressi ja uni, juokseminen, hyötyliikunta, päihteettömyys, tiedottaminen, yhteiset toimintatavat sekä vastuun ottaminen. Vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämiseen saatiin lukuisia ideoita, joita viedään jatkossa käytäntöön yhteistyössä työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön kanssa. Varhaisen välittämisen malli Finnpilotissa laadittiin vuonna 2011 lakisääteinen varhaisen välittämisen ja kriisipalvelun ohjeistus. Esimiehiä on koulutettu mallin käyttöön JET-koulutuksen yhtey dessä ja hyvien käytäntöjen jalkauttamista jatketaan vuonna 2012. Eläkeinfot Vuoden 2011 alussa tapahtunut yhtiöittäminen toi muutoksia eläkejärjestelyihin. Henkilöstölle järjestettiin eri puolilla maata infotilaisuuksia muutoksista. Eläkeinfoja pidettiin yhteensä seitsemän kappaletta ja ne keräsivät noin 50 osallistujaa. 18
Työterveyshuolto ja työtapaturmat Finnpilotin työterveyshuoltoon sisältyy lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja vapaaehtoinen sairaanhoitopalvelu akuuteissa sairauksissa. Työterveyshuolto on kaikkien Finnpilotin työntekijöiden käytettävissä. Työterveyshuoltoon käytettiin vuoden aikana 850 euroa työntekijää kohden. 35 30 25 20 15 Työtapaturmia sattui 17 kappaletta. Eniten sairauspoissaoloja tuottivat tuki- ja liikunta elinsairaudet. 10 5 0 2008 2009 2010 2011 Vuoden 2012 henkilöstötavoitteita Työhyvinvointiin liittyvissä toimenpiteissä pyritään viemään ideointi vahvemmin käytäntöön huolehtimalla asematasolla sujuvan arjen toteutumisesta. Henkilöstöä koskevat periaatteet kaipaavat päivitystä. Henkilöstöpolitiikkaan voidaan yhdistää henkilöstösuunnitelma, koulutussuunnitelma ja tasaarvosuunnitelma. Työpaikan pelisäännöt eli eettiset ohjeet, päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen malli Työtapaturmien määrä kpl voidaan myös koota yhtenäiseksi malliksi, jota viedään viestinnällisesti asemille. Toimenkuvien ja tehtävien sekä perehdytyskäytäntöjen ja -materiaalin päivittäminen auttavat yhtenäisten käytäntöjen luomista. 19
HALLITUksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 7.12.2010 31.12.2011 Yleistä Luotsausliikelaitos yhtiöitettiin siirtämällä sen toiminnot 1.1.2011 valtion kokonaan omistamalle Finnpilot Pilotage Oy:lle, joka perustettiin 7.12.2010. Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (1008/2010) 2 :n nojalla liikenneja viestintäministeriö luovutti valtion puolesta Luotsaus liikelaitoksen omaisuuden, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminnan apporttina Finnpilot Pilotage Oy:lle. Liiketoimintasiirto tehtiin kirjanpidon mukaisin tasearvoin. Finnpilot Pilotage Oy on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva valtion erityistehtäväyhtiö. Valtionyhtiöiden hallinnoinnista säädetään laissa valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Finnpilot Pilotage Oy:n tehtävänä on tuottaa luotsauspalvelua, joka varmistaa merenkulun turvallisuuden ja toimivuuden. Finnpilotin hallinnointi perustuu osakeyhtiölakiin ja yhtiön toimintaa ohjataan luotsaus laissa ja luotsausasetuksessa. Lisäksi Finnpilot noudattaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnointi ohjetta ja omistajaohjauksen periaatteita. Hallituksen toimintakertomuksessa olevat luvut esitetään Finnpilot Pilotage Oy:n tilinpäätöksen mukaan. Vertailutietona toimintakertomuksessa käytetään Luotsausliikelaitoksen lukuja tilikaudelta 2010. 50 40 30 20 10 0 2008 2009 Liikevaihto milj. 15 12 9 6 3 0 2008 2009 Käyttökate % liikevaihdosta 2010 2010 2011 2011 Konserni Finnpilot Pilotage Oy ja sen tytäryhtiö Ice Advisors Oy muodostavat konsernin. Liikelaitoksen yhtiöit tämisellä ei ollut vaikutusta konsernirakenteeseen, eikä rakenteessa tilikauden aikana tapahtunut muutoksia. Finnpilot Pilotage Oy:n omistusosuus Ice Advisorsista on 60 prosenttia. Vuoden 2011 tilinpäätökseen ei sisällytetä konsernitilinpäätöstä, koska tytäryhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Taloudellinen tulos 2011 Tilikauden liikevaihto oli 36,2 miljoonaa euroa, joka ylitti Luotsausliikelaitoksen 2010 liikevaihdon 1,6 miljoonalla eurolla (2010: 34,6 milj. euroa) ja tavoitteen mukaisen liikevaihdon 1,4 miljoonalla eurolla (budjetti: 34,8 milj. euroa). Kasvua edellisvuoteen oli 4,7 prosenttia. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 2008 2009 Liiketulos milj. 2010 2011 * Vuoden 2010 luvut ovat pro forma -tietoja. Vuodet 2008 2010 koskevat Luotsausliikelaitosta. 20