Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 65/2011/1 Dnro ISAVI/31/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2011 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Lapinlahti HAKIJA Tatu Weman Tölväntie 459 71910 Alapitkä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojassa on 50 lypsylehmää, 40 hiehoa, 24 alle puolivuotiasta vasikkaa ja hevonen (472 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen eläinmäärä on 141 lypsylehmää, 76 hiehoa ja 42 alle puolivuotiasta vasikkaa ja hevonen (1 126 eläinyksikköä). Nuorkarjasta 76 eläintä on Paavolan tilalla vuokranavetassa. Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa (ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelu-asetuksen muuttamisesta 1 :n 1 momentin 11 a) kohta) Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Jussilan tilan ja Paavolan tilan navetat muodostavat toimintakokonaisuuden, joten ympäristöluvat käsitellään yhdessä luvassa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 29.3.2011 Itä-Suomen aluehallintovirastossa.
2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 1.11.2010 hakijan eläinsuojalle Jussilan tilalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (765 eläinyksikköä). Hakija on tehnyt viereisen Paavola-tilan (402-413-9-56) navetasta, lietesäiliöstä ja kahdesta tuorerehusiilosta vuokrasopimuksen 1.9.2011 31.3.2027 väliseksi ajaksi. Tilalla on Lapinlahden kunnan 5.1.2000 myöntämä ympäristölupa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen tarkastettuaan Pohjois-Savon ympäristökeskus on 3.11.2003 todennut, että toimintaa Paavolan tilalla voidaan jatkaa kunnan myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. Hakija on tehnyt viisi pellonvuokrasopimusta yhteensä 101,5 hehtaarin lannanlevitysalasta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään tukikaudeksi 2007 2012. Alueen kaavoitustilanne ja muut maankäyttörajoitukset Hakijan tila kuuluu Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava-alueeseen. Tilakeskus on maa- ja metsätalousalueella (M-1). Eläinsuojan lähistöllä ei ole pohjavesialueita tai muita häiriintyviä kohteita. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuojan toiminta Lypsykarjanavetta sijaitsee Lapinlahden kunnan Onkiveden kylän Jussila-tilalla (402-413-14-0). Hakija omistaa kiinteistön. Nuorkarjalle on 76 paikkaa viereiseltä Paavolan tilalta (402-413-9-56) vuokratussa navetassa. Lähimmät naapurit ovat pientalot noin 100 m:n ja 200 m:n päässä navetasta länteen sekä karjatila 200 m:n päässä lounaassa. Ala-Naarvanjärven rannalla eläinsuojan pohjoispuolella on yksi vapaaajanasunto. Tuorerehusiiloista ja kuivalantalasta on noin 175 m Ala-Naarvanjärven rantaan. Eläinsuojat lantavarastoineen sijaitsevat Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Iisalmen reitin valuma-alueella ja siellä tarkemmin Naarvanjoen valuma-alueen Naarvanjoen ala-osan alueella (04.591). Jussilan tilalla on vuonna 2009 valmistunut lämmin parsipihatto, jossa on 58 yli 24 kk ikäistä lehmää ja hiehoa, 21 kpl 12 24 kk ikäistä hiehoa, 12 kpl 6 12 kk ikäistä lehmävasikkaa ja 42 kpl alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Laajennuksen ja vuokrauksen jälkeen tilalla on 141 yli 24 kk ikäistä lehmää ja hiehoa, 51 kpl 12 24 kk ikäistä hiehoa, 25 kpl 6 12 kk ikäistä hiehoa ja 42 kpl alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Tilalla varaudutaan rakentamaan vasikkatilaa kuivikepohjalla olemassa olevaan rehuvarastoon vuoden 2012 aikana. Hieho- ja vasikkapaikat lisääntyvät noin 15 eläimellä (21 eläinyksikköä).
Jätteiden käsittely Eläinsuojien vuosituotanto on 1,2 milj. litraa maitoa, noin 15 000 kg lihaa ja 5 10 kpl myytäviä hiehoja sekä 80 kpl sonnivasikoita välitykseen. Yli puolivuotiaat naudat ovat lietelannalla ja alle puolivuotiaat vasikat ja hevonen kuivikelannalla. Kaikki yli 6 kk:n ikäiset naudat laiduntavat 3 kk vuodessa. Lehmät ovat laitumella öisin ja päivisin ne ovat sisällä. Laidunnus alkaa kesäkuun alussa ja päättyy syyskuun loppuun mennessä. Lehmät saavat lisärehua navettaan. Laitumilla on siirrettävät juoma-altaat ja kiertävä ruokintapaikka. Laidunalaa on 32,8 ha. Jussilan tilan navetan yhteydessä on neljä betonipohjaista jaloittelutarhaa yhteensä noin 600 m 2. Jaloittelutarhojen käyttöaika 9 kk/a. Paavolan tilan navetan yhteydessä olevaa tarhaa ei käytetä jaloittelutarhana. Jaloittelutarhoihin kertyvät sadevedet kerätään lietesäiliöön. Tarhat puhdistetaan etukuormaajalla ja lanta varastoidaan kuivalantalassa. Tilalla on nyt käytössä betonista lietesäiliö- ja kuilutilavuutta yhteensä 4 766 m 3. Tilalle rakennetaan uusi 1 500 m 3 :n lietesäiliö ja kuilutilavuutta 485 m 3. Osa säiliöistä on katettuja. Tilalla on 270 m 3 :n kuivalantala. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta ja virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 137,2 ha, josta on omaa 35,7 ha ja vuokrapeltoa 101,5 ha. Lannasta levitetään keväällä 25 %, kesällä 60 % ja syksyllä 15 %. Tilalla viljellään nurmikasveja ja viljaa oman karjan rehuksi. Tilan kaksi polttoainesäiliötä (2 000 l ja 2 800 l) ovat katoksessa ja varustettu suojaaltaalla ja laponestolla. Tankkauspaikalla on tiivis alusta. Muita öljytuotteita on varastossa enintään 1 000 l. Hakija tekee esikuivattuna säilörehua 2 400 t vuodessa laakasiiloon. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Rehun säilöntään käytetään happoa 12 000 l/a. Happo varastoidaan katetussa varastossa, alkuperäisissä 200 litran tynnyreissä ja 1 000 litran muovikontissa. Rypsi ja murskevilja varastoidaan katetuissa siiloissa ja kuiviketurve katetussa varastossa. Käytettävät lannoitteet varastoidaan suursäkeissä lavoilla ja pressuilla peitettyinä. Torjunta-aineet varastoidaan lämpimässä varastossa erillisessä kaapissa. Pesu- ja puhdistusaineet varastoidaan lämpimässä varastossa navetan yhteydessä. Navetan kuivajätteet varastoidaan tilalla 600 l:n astiassa. Astia tyhjennetään 12 kertaa vuodessa. Ongelmajätteet (akut, jäteöljyt ja loisteputket) varastoidaan tilalla lämpimässä varastossa ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Kuolleet eläimet siirretään kuivalantalaan, josta raatojen keräily hakee ne kolmen päivän kuluessa. 3
4 Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jäte nro 1) Määrä t/a Käsittely Toimituspaikka Kuolleet eläimet 020102 3,0 raatokeräily Honkajoki Torjunta-aineet 020108* 0,0001 ongelmajätekeräys Lapinlahti Akut 200133* 0,01 ongelmajätekeräys Lapinlahti/Liikkeet Jäteöljy 130308* 500 ongelmajätekeräys Lapinlahti Muut ongelmajätteet 0,01 ongelmajätekeräys Lapinlahti Metalliromu 020110 1 romunkeräys Keräyspiste Muovit 020104 2 kaatopaikka ja keräys Kuusakoski Oy Pilaantunut rehu 020103 10 20 kuivalantala omaan peltoon 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * Jäte on ongelmajätettä Eläinsuojan wc-vedet johdetaan 8 m 3 :n umpisäiliöön. Liete levitetään kalkkistabiloituna omille pelloille. Arvio ympäristövaikutuksista Hajuhaittoja aiheutuu lähinnä lietteen sekoittamisesta ja siirtopumppauksesta toisiin säiliöihin. Sekoittamisvuorokausia on 4 5 kpl vuodessa ja siirtopumppauksia 4 5 kpl vuodessa. Letkulevitys pienentää lietelannan levityksen hajuhaittaa merkittävästi. Navetan hajuhaitat ovat vähäiset eikä niistä ole valitettu. Vuonna 2011 toteutettavassa laajennuksessa käytetään samaa ilmanvaihtotekniikkaa kuin nykyisessä navetassa. Säilörehun kuljetus pelloilta varastosiiloon ja lietteen ajo aiheuttavat jonkin verran melua. Yöaikaan työskentelyä pyritään välttämään. Tila on sitoutunut ympäristötukeen. Lannoitus tehdään ympäristötukiehtojen mukaan. Vesistöjen varsille on jätetty vaaditut suojakaistat. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Lantasäiliön vuodot estetään käyttämällä hyväksyttyjä elementtejä. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden täytön ja tyhjennyksen yhteydessä. Jyrsijöiden hävittämiseksi tilalla on kissoja ja käytetään rotanmyrkkyä. Lintujen pääsy rehuihin on estetty umpinaisilla siiloilla ja suojaverkoilla. Eläintautien torjumiseksi tilan rehuostot tehdään ETT-positiivilistan rehuntoimittajilta. Vierailijoiden pääsyä eläintiloihin rajoitetaan. Tautien torjumiseksi vierailijoille on varattu suojavarusteet. Eläintautitapauksista ilmoitetaan eläinlääkärille, joka antaa tar-
kemmat ohjeet taudin rajoittamiseksi. Eläintaudein tartuntavaaran mukaan siitä ilmoitetaan myös meijerille, teurastamoon sekä eloeläinten ostajille. Tulipalon estämiseksi tilalla on ensisammutuskalustoa ja paloilmaisinjärjestelmä. Tulipalon varalle tilalle on laadittu pelastussuunnitelma. Suunnitelma on toimitettu Lapinlahden paloviranomaiselle. Tilalla on pelastustaulu, jonka avulla tilalla työskentelevät henkilöt voidaan perehdyttää tilan pelastusteihin ja pelastusvälineiden sijoitteluun. Tilalla käytetään oman kaivon vettä ja varajärjestelmänä on yhteys Pajujärven vesiosuuskunnan verkostoon. Sähkökatkoon on varauduttu traktorikäyttöisellä varavoimalaitoksella. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Uusittaville nurmille levitettävä liete mullataan viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Pintalevitys nurmelle tehdään letkulevittimellä. Tilalla käytetään murskeviljaa, joka säästää kuivatukseen käytettävää polttoainetta. Esikuivattu säilörehu pienentää puristenestemäärää ja ajettavien rehukuormien määrää. Kasvinsuojeluruisku on testattu ja kasvinsuojelukoulutus käyty. Torjunta-aineita käytetään todettuun tarpeeseen. Ruokinta suunnitellaan rehuanalyysien pohjalta. Tilalla käytetään seosrehuruokintaa. 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Lapinlahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 14.4.2011 Matti ja Liisa lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lapinlahden kunnanhallitukselta, Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapinlahden kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan, että vesienhoitolain mukaisessa luokituksessa eläinsuojan vaikutusalueella oleva Onkivesi kuuluu tyydyttävään luokkaan. Onkiveden suurin kuormittaja on maatalous ja yhdyskuntien jätevesipuhdistamot. Tatu Wemanin eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Onkiveden tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön.
Tatu Wemanin eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.591 kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Lapinlahden ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaava-alueella. Tilakeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaikkien eläinsuojan rakenteiden, lietesäiliöiden ja jaloittelualueiden tulee olla tiiviitä niin, että päästöjä maaperään tai vesistöön ei tapahdu. Vuokranavetassa on jaloittelukatos, myös sen rakenteet tulee olla tiiviit ja lanta sieltä tulee kerätä kuivalantalaan. Kuivalantalan tilavuuden tulee riittää 12 kk:n lannanvarastointiin. Osa lannanlevityspelloista sijaitsee kauempana. Toiminnassa käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lantaa leviä ympäristöön siirtojen ja kuljetusten aikana. Tarvittaessa likaantuneet siirtotiet tms. alueet on puhdistettava. Mikäli lannanlevityspeltojen läheisyydessä on käytössä olevia talousvesikaivoja, tulee kaivojen ympärille jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa. Lapinlahden kunnanhallitus ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa Tatu Wemanin eläinsuojan (toiminnan laajennus) ympäristölupahakemuksesta. Lapinlahden terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksessa kuvatusta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mikäli toiminnanharjoittaja huomioi toiminnan synnyttämät ajoittaiset haju- sekä meluhaitat, lannankuljetuksen määräykset, haittaeläinten torjunnan toiminnassaan, kuolleiden eläinten hävittämisen ja hautaamisen vaatimukset sekä vesistöön mahdollisesti rajoittuvien laidunten vaikutukset järviveden laatuun. Lannan levitysajan rajallisuuden ja levitystavan vuoksi toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaitaksi luettavaa hajuhaittaa. Lisäksi kynnys todeta hajun aiheuttavan terveyshaittaa on yleensä huomattavasti korkeampi kuin viihtyvyyshaitan. Hajuhaittojen vähentämiseksi lietteen ajon yhteydessä pellot tulee kuitenkin muokata/mullata mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen, kuten hakemuksessa on esitet- 6
tykin. Lannan kuljetuksessa peltolohkoille on huolehdittava, ettei kuljetuskalusto likaa yleisiä tieosuuksia. Lannan levitys ja toiminta muutoinkaan eivät saa aiheuttaa mahdollisten tilan käytössä olevilla mailla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen likaantumista. Mahdollisten kaivojen ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa tai virtsaa. Säilörehun kuljetuksesta ja lietteen levityksestä aiheutuva meluhaitta on ajoittaista eikä sen katsota aiheuttavan terveyshaittaa. Yöaikaan työskentelyä tulee välttää. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei hänen toimintansa lisää haittaeläinkantaa alueella. Haittaeläintorjunnasta on huolehdittava, ja niiden pääsy ravintolähteisiin ja pesiminen rakenteissa tulee estää. Hakemuksessa on kuvattu hyviä keinoja haittaeläinten torjumiseksi. Lisäksi lintujen ja muiden haittaeläinten pääsy navettaan tulee minimoida mm. salmonellariskin vuoksi. Nautaeläimistä saa haudata ainoastaan kuolleena syntyneet ja luodut vasikat, muut tulee toimittaa raatokeräilyn mukana Honkajoelle, kuten hakemuksessa on esitettykin. Kuolleiden eläinten tai muun eläinjätteen hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle. Kuolleita eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen, eikä alueelle jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Hautaamisesta ei tarvitse ilmoittaa kunnaneläinlääkärille kotitarveteurastuksen teurasjätteiden hautaamista lukuun ottamatta, mutta eläinjätteen hautaamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä eläinjätteen tuottaja, hautaaja, jos kyseessä on eri henkilö kuin eläinjätteen tuottaja, eläinlaji, haudatun eläinjätteen määrä tai arvio määrästä, paikka, jonne eläinjätteet haudataan, sekä päivämäärä, jolloin jäte haudattu. Kirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Hakemuksessa on ristiriitaista tietoa laidunten vesistöön rajoittumisesta. Laidunten sijainnissa tulee huomioida niistä mahdollisesti aiheutuvat valumat vesistöihin mm. riittävin suojavyöhykkein. Peltojen lannoitus ja lannan levitys eivät saa aiheuttaa myöskään vesistöön sellaisia valumia, jotka osaltaan voisivat huonontaa veden käyttökelpoisuutta ja laatua uima- ja käyttövetenä. Kattamattomat lietesäiliöt on aidattava niin, että eläinten ja ihmisten joutuminen niihin voidaan estää. Eläinsuojan, lantavarastojen ja polttoainevarastojen rakenteet on pidettävä kunnossa säännöllisin tarkastuksin, huolloin ja korjauksin. Jaloittelutarha tulee puhdistaa säännöllisesti niin, etteivät tarhassa jaloittelevat eläimet minään vuodenaikana likaannu tarpeettomasti. Kulkureittien laitumille ja tarhaan tulee olla mahdollisimman kovapohjaiset. Nämä seikat huomioiden terveydensuojeluviranomainen ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle. 7
8 Hakijan vastine Tilalla syntyvän liete- ja kuivalannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen ja ympäristötuen ehtoja. Kuiva- ja lietelantaa käytettäessä lannoitteena perustettaville nurmille ja lanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Lietelantaa käytettäessä nurmien lannoitukseen levitetään se pintalevityksenä kasvustoon letkulevittimellä. Tilalla on käytössä letkulevitin lietelannan levitykseen ja se vähentää hajuhaittoja sekä parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä merkittävästi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Tatu Wemanille ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan tiloilla Jussila (402-413-14-0) ja Paavola (402-413-9-56) Lapinlahden kunnan Onkiveden kylässä. Lypsylehmätilan eläinyksikkömäärä on 1126. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Lannan varastointitilavuudet on mitoitettava 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. 2. Lietesäiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 3. Jaloittelutarhan on oltava tiivispohjainen ja muotoiltu niin, että alueella syntyvät vedet voidaan johtaa kokoojakaivojen kautta lietesäiliöön. Lanta on siirrettävä tarhasta lantalaan säännöllisesti. Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkureittien on oltava kovapohjaisia niin, että niihin mahdollisesti kertynyt lanta voidaan poistaa. 4. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet, mukaan lukien lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi.
5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan ja virtsan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle 136,3 ha. 6. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 9 7. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 8. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäris-
tönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2, 6 12 kk vasikoille kerrointa 1,4, alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6 ja hevoselle kerrointa 4,8. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa
huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä. Hakijalla on hakemuksen mukaan käytettävissä noin 270 m 3 kuivalannan varastotilavuutta ja 6 751 m 3 lietelannan säiliötilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan, virtsan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4,5 6 12 kk ikäistä vasikkaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa noin 137,3 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 133 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut 11 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Laitumelle johtavien kulkuteiden rakenteista on tarkemmat tiedot maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. (Lupamääräys 3)
Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 133 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. (Lupamääräys 5) Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. (Lupamääräys 6) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 7) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10) 12
Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. LUVAN VOIMASSAOLO 13 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.4.2023 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
14 KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen aluehallintoviraston 1.11.2010 antaman ympäristölupapäätöksen nro 103/10/1. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009, 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1740 euroa. Maksun suuruus on 50 % taksan mukaisesta maksusta, kun kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittely. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Lapinlahden kunnan terveydensuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Lapinlahden kunnassa.
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.7.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.