Yhteiset Lapsemme ry 27.4.2016 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 MISSIO Yhteiset Lapsemme edistää monikulttuuristen lasten hyvinvointia vaikuttamalla eri tavoin suomalaisessa yhteiskunnassa ja haluaa antaa tuen tarpeessa oleville lapsille mahdollisuuksia hyvään elämään VISIO Yhteiset Lapsemme on johtava monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin edistäjä Suomessa sekä luotettava ja aktiivinen lasten asioiden puolestapuhuja myös kansainvälisesti Yleistä Yhteiset Lapsemme ry on vuonna 1988 perustettu, poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Toiminnallaan yhdistys edistää monikulttuuristen lasten hyvinvointia Suomessa ja on mukana vahvistamassa lasten oikeuksia myös kansainvälisesti. Tarjoamme monikulttuurisille lapsille ja perheille toimintaa ja tukipalveluja. Muualta Suomeen muuttaneiden lasten ja perheiden kotoutuminen edistyy ja syrjäytymisen riski pienenee. Adoptiovanhempien valmiudet erityiseen vanhemmuuteen vahvistuvat ja adoptiolasten- ja perheiden hyvinvointi lisääntyy. Yhteiset Lapsemme toiminnan tuloksena yhteiskunnan ilmapiiri kehittyy entistä moniarvoisemmaksi ja välittävämmäksi. Yhteiskunnan tietoisuus monikulttuuristen lasten taustasta johtuvista epäkohdista ja valmius niiden poistamiseen lisääntyy. Monikulttuuristen perheiden ja lasten hyvä ja tasavertainen elämä hyväksyvässä ympäristössä mahdollistuu.
2 Toimintavuosi 2015 Vuoden 2015 aikana Yhteiset Lapsemme ry vahvisti edelleen rasisminvastaista vaikuttamistyötään. Erityisesti Ole rohkea ja reilu työpajatoiminta vahvistui osana yhdistyksen toimintaa. Pajatoimintaa tehtiin tunnetuksi eri tapahtumissa ja sitä vahvistettiin mm. oppilaitosyhteistyöllä. Pajoja ohjattiin pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kouluissa useita kymmeniä. Spoken wordvideoteos Mä puhun samaa kieltä tavoitti suuren joukon katsojia yleisötapahtumissa ja kouluvierailuilla. Adoptiotoiminnassa näkyi yleinen adoptiomäärien muutos, ja mm. valmennuskurssien kysyntä olikin lievässä laskussa. Samalla toimintamuotoja kehitettiin vastaamaan entistä paremmin tämän päivän tarpeita. Suomen kehitysyhteistyölinjausten muuttuessa Yhteiset Lapsemme ry:n Bolivian kehitysyhteistyö sai mahdollisuuden jatkaa edelleen ainakin kuluvan hankekauden (2015-2017) loppuun. Monikulttuuriset perheet ja lapset saivat tarpeitaan vastaavaa tukea kahdessa lastenkodissamme sekä Monikulttuurisessa perhekeskuksessa. Vuoden lopulla aloitettiin yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa ilman huoltajaa Suomeen saapuville alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun ryhmäkodin perustamiseksi. Vuosi 2015 oli Yhteiset Lapsemme ry:n 28. toimintavuosi ja yhdistyksen strategiakauden (2011 2015) viimeinen vuosi. Vuoden 2015 lopussa yhdistykseen kuului 830 jäsentä. TOIMINTA VUONNA 2015 Yhteiset Lapsemme ry:n strategian mukaiset toiminnot olivat - vaikuttamistyö ja kansalaistoiminta - kansainväliseen adoptioon liittyvä toiminta - monikulttuurinen lastensuojelu - kansainvälinen toiminta Yhdistyksen tiedotus ja viestintä, koulutus- ja julkaisutoiminta, kehittämistoiminta sekä tutkimukseen liittyvä toiminta ja varainhankinta tukivat kokonaisvaltaisesti näitä toimintoja.
3 Kansalaistoiminta ja vaikuttaminen Kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön tavoitteena oli entisestään vahvistaa Yhteiset Lapsemme ry:tä vahvana monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolestapuhujana suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa monikulttuuristen lasten ja nuorten oman äänen kuuluvuutta sekä lisätä tietoisuutta jokaisen vastuusta turvallisen kasvuympäristön luomisessa monikulttuuriselle lapselle. Toteutus / mitä teimme Järjestimme kolme Ole rohkea ja reilupajaohjaajakoulutusta. Tulokset Koulutimme 30 uutta työpajaohjaajaa. Joukkoomme liittyi uusia jäseniä ja vapaaehtoisia. Ohjasimme yhteensä 44 Ole rohkea ja reilu-pajaa päiväkodeissa ja kouluissa. Toteutimme yhteistyössä Kallion ilmaisutaidon lukion kanssa hankkeen, jonka lopputuloksena valmistui spoken word-esityksistä koottu videoteos Mä puhun samaa kieltä. Teoksen ensiesitys oli Nuorisokeskus Hapessa. Kouluvierailujen ja aamunavausten (8) sekä monien tapahtumien (mm. Taiteiden yö, SPR:n asennematkan päätöskonsertti Savoyssa, FemF-tapahtuma) lisäksi teos esitettiin mm. Lukuinto-vuoden päätöstapahtumassa. Lisäksi teoksen yksittäiset tekijät esittivät sitä eri yhteyksissä (mm. Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystö). Aineistoa käytettiin myös itsenäisesti useassa koulussa. Kehitimme edelleen monipuolista työpajaaineistoa. Teimme Mä puhun samaa kieltäteoksen keskusteluaineiston. Toimimme aktiivisesti osana rasisminvastaista verkostoa. Olimme mukana SPR:n Ei rasismille! -hankkeen tapahtumissa. Olimme mukana Toisenlaiset joulukortit-hankkeessa. Pajatoiminta, kouluvierailut ja aamunavaukset tavoittivat 900 koululaista, nuorta ja päiväkotiikäistä lasta. Kouluvierailut vahvistivat osallistujien ymmärrystä rasismiin ja syrjintään puuttumisen merkityksestä. Suuren yleisön tietoisuus syrjinnän kokemuksesta vahvistui. Toiminnalla oli vaikutusta välittävän ja suvaitsevan ilmapiirin vahvistumiseen. Mahdollistimme yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia. Tapahtumat tavoittivat satoja osallistujia.
4 Kansainväliseen adoptioon liittyvä toiminta Kansainväliseen adoptioon liittyvässä toiminnassa keskeiset toimintamuodot olivat edelleen adoptiokuraattoritoiminta ja adoptiovalmennuskurssit. Muita adoptioon liittyviä toimintamuotoja olivat adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille suunnatut vertaisryhmätoiminta, luento- ja koulutustilaisuudet ja muut tilaisuudet. Adoptiokuraattoritoiminnan tavoitteena oli tarjota adoptionhakijoille, adoptiovanhemmille ja adoptoiduille oikea-aikaista ja helposti tavoitettavaa tukea arjessaan. Adoptiokuraattoritoiminnan tarkoituksena oli myös lisätä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten adoptioosaamista. Adoptiovanhemmat olivat yhteydessä mm. lapsen biologiseen taustaan ja juurimatkoihin, lapsen terveyteen ja kiintymyssuhteeseen sekä koulunkäyntiin ja päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä. Keskusteluapua haettiin myös esimerkiksi omaan jaksamiseen ja parisuhteeseen liittyen. Adoptionhakijoiden yhteydenotot käsittelivät mm. adoptioprosessin eri vaiheita, adoptiolasten terveyttä sekä tuen ja valmennuksen tarvetta. Aikuisten adoptoitujen yhteydenottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, ja ne liittyivät enimmäkseen omaan biologiseen taustaan ja tietojen saantiin siitä (kotimainen adoptio). Adoptiovalmennuksen tavoitteena oli täydentää lakisääteistä kansainvälisen adoption prosessia ja vahvistaa tulevien adoptiovanhempien valmiuksia ja tietoisuutta. Adoptiovalmennuksessa käsiteltäviä aiheita olivat mm. ennakkoluulot ja rasismi, adoptoitavien lasten taustat, adoptiovanhemmuuden erityispiirteet, adoptiolasten erityisen tuen tarpeet ja kansainvälisen adoption eettiset kysymykset. Kaikilla adoptiovalmennuskursseilla oli aikuisen adoptoidun vierailu. Yhteistyö muiden adoptiotoimijoiden kanssa oli vilkasta ja tuloksellista. Yhteistyön merkitys korostui erityisesti adoptiokuraattoritoiminnan ohjausryhmässä sekä erilaisten tilaisuuksien ja koulutuspäivien järjestämisessä ja kansallisen adoptio-ohjelmaehdotuksen suunnittelussa. Yhteiset Lapsemme ry:llä oli edustus adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaostossa ja täysistunnossa.
5 Toteutus / mitä teemme Vuoden aikana adoptiokuraattori sai 178 (178 vuonna 2014) yhteydenottoa. Suurin osa soittajista, 93 (95), oli adoptioäitejä. Seuraavaksi eniten yhteydenottoja tuli aikuisilta adoptoiduilta 33 (21) ja adoptionhakijoilta 24 (38). Adoptiokuraattoriin olivat yhteydessä myös ammattilaiset 17 (13) ja adoptioisät 9 (8). Muita yhteydenottoja tuli kaksi. Adoptiokuraattori osallistui koulutuksiin, tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Järjestimme seitsemän adoptiovalmennuskurssia (kaksi viikonloppua) eri puolilla Suomea. Yksi kurssi on ruotsinkielinen. Järjestimme yhteistyössä muiden adoptiotoimijoiden kanssa adoptiopäivän hakijoille, kaksi adoptiotilaisuutta adoptioperheiden läheisille (toinen ruotsinkielinen) sekä kaksi luento- ja keskustelutilaisuutta. Tulokset Adoptionhakijat, -perheet ja adoptoidut saivat oikea-aikaista ja helposti tavoitettavaa tukea. Ammattilaisten tiedot adoption erityiskysymyksistä lisääntyivät. Tietoisuus adoptiokuraattoritoiminnasta lisääntyi. Valmennuskursseille osallistui yhteensä 97henkilöä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 250 henkilöä. Tulevien adoptiovanhempien tietoisuus adoptiolasten erityisen tuen tarpeista ja omista voimavaroista lisääntyi ja adoptiovanhemmuuden valmiudet vahvistuivat. Adoptiohakijoiden keskinäiset verkostot kehittyivät. Kehitimme edelleen ammatillista ja ohjattua vertaistoimintaa ja järjestimme adoptionhakijoille ja -vanhemmille ja läheisille sekä ammattilaisille. Osallistuimme kansallisen adoptioohjelmaehdotuksen suunnitteluun. Ehdotus toimitettiin laajalle joukolle päättäjiä. Adoptioperheiden ja -lasten sekä heidän läheistensä keskinäinen vuorovaikutus, adoptiotietoisuus ja osaaminen lisääntyvät. Yleinen tietoisuus adoptiosta lisääntyi. Monikulttuurinen lastensuojelu Yhteiset Lapsemme ry:n monikulttuurinen lastensuojelutoimintaan kuuluu kaksi lastenkotia Monikulttuurinen Koti Ilola Sipoossa ja Monikulttuurinen Koti Laurila Hyvinkäällä. Molemmat lastenkodit ovat erikoistuneet monikulttuuristen lasten ja nuorten sijaishoidon erityiskysymyksiin. Samalla kotien arki antaa eväitä itsenäiseen aikuisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Sijoitettujen lasten monikulttuuriset perhetaustat vaihtelevat. Osa lapsista on sijoitettu perheistä, joissa vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen, osa lapsista on itse syntynyt ulkomailla, osalla lapsista ei ole Suomessa perheenjäseniä lainkaan. Lastenkodeissa on osaamista huomioida eri tavoin ongelmallisista perhetilanteista sijoitettujen lasten monikulttuurinen tausta. Yhteydenpitoa perheisiin ja läheisiin tuetaan mahdolliset kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottaen. Joillain lapsista on tukiperhe.
6 Helsingin Vuosaaressa toimiva Monikulttuurinen perhekeskus palvelee pääkaupunkiseudun venäjänkielisiä ja kaksikielisiä (venäjä-suomi) lapsiperheitä. Vuoden lopussa aloitettiin yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa ilman huoltajaa Suomeen tuleville alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitetun ryhmäkodin perustaminen. Toimintaa varten vuokrattiin kiinteistö Vihdistä, henkilökunta rekrytointiin ja kiinteistö laitettiin toimintavalmiiksi joulukuun aikana. Ensimmäiset työntekijät aloittivat työnsä myös joulukuussa. Varsinaisesti toiminta käynnistyi vasta vuoden 2016 puolella. Monikulttuurinen Koti Ilola Ilolassa oli vuoden aikana sijoitettuna yhteensä kuusi, iältään 11 17 vuotiasta lasta ja nuorta. Lapset olivat perhetaustaltaan somalialaisia ja kongolaisia. Yksi nuorista muutti loppuvuodesta nuorten tukiasuntoon harjoittelemaan itsenäisempää asumista. Toimintavuoden aikana keskeistä oli turvallisen ja vuorovaikutuksellisen arjen, turvallisten rutiinien ja mielekkään harrastustoiminnan mahdollistaminen lapsille. Toteutus / mitä teimme Ilolassa puututtiin matalalla kynnyksellä ristiriitoihin. Terveellisiä elämäntapoja tuettiin pitämällä kiinni ruokailu- ja nukkumaanmenoajoista sekä elokuvien ikärajoista. Asuinympäristöä siistittiin pienillä remonteilla ja uudistuksilla. Jokaisella Ilolan lapsella oli vähintään yksi harrastus, ja yhteiseen toiminnalliseen vapaa-aikaan panostettiin. Yhteistä aikaa aikuisten kanssa vietettiin monipuolisesti liikunnan ja retkien parissa. Ilolan väki teki yhteisen kesämatkan Kosin saarelle Kreikassa. Matkaan kerättiin rahaa myös yhdessä. Lasten kulttuuritaustaa tuettiin osallistumalla oman kulttuurin mukaiseen toimintaan. Lapset pitivät yhteyttä läheisiinsä ja tukihenkilöihin. Henkilökunta kokoontui säännöllisesti työryhmäpäiville ja sai työnsä tueksi nuorisopsykiatrian konsultaatiota. Yhteinen keskustelu antoi tilaa erilaisille mielipiteille ja mahdollisti yhteisen ratkaisun löytämisen. Tulokset Vuorovaikutsellinen ja turvallinen arki toteutui. Ilola on rauhallinen, viihtyisä ja asuinympäristö. Lasten ruokatottumukset kehittyivät terveellisempään ja monipuolisempaan suuntaan. Lapset saivat harrastusten ja monipuolisen vapaa-ajan toiminnan kautta onnistumisia ja elämyksiä ja heidän lastenkodin ulkopuoliset tukiverkostot vahvistuivat. Henkilökunnan työhyvinvointi ja jaksaminen vahvistui.
7 Monikulttuurinen Koti Laurila Koti Laurilassa oli vuoden aikana sijoitettuna yhteensä viisi, 9-17-vuotiasta lasta. Tämän lisäksi oli kaksi lyhyttä (alle kuukauden) kriisisijoitusta. Lasten ja nuorten perhetaustat olivat somalialaisia, irakilaisia, kosovolaisia, thaimaalaisia ja virolaisia. Yksi lapsista oli tuetummassa hoidossa ja tätä varten yksikössä oli palkattuna ohjaaja. Koti Laurilassa oli toimintavuoden aikana tavoitteena lasten turvallisen ja hoitavan arjen mahdollistaminen, henkilöstön monikulttuurisen erityisosaamisen vahvistumisen sekä palveluvalikoiman kehittäminen. Toteutus / mitä teimme Laurilassa vietettiin kodinomaista ja turvallista arkea. Jokaisella lapsella oli mielekäs harrastus. Yhdessä aikuisten kanssa harrastettiin ulkoilua ja liikuntaa (patikointia, uintia, kalastusta jne.), tehtiin retkiä ja osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin (mm. huvipuistot, sirkus, teatteri, elokuvat, Horse Show jne.). Arjen tukena oli tiivis yhteistyö lasten läheisten sekä muiden heidän arjessaan mukana olevien henkilöiden kanssa. Lastenkokouksissa kolmen viikon välein lapsilla oli mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kodin arkeen ja sen suunnitteluun. Työryhmän ammatillinen erityisosaaminen tehtiin näkyväksi osaamiskartoituksen avulla. Laurilan monikulttuurinen työyhteisö vahvistui yhden uuden työntekijän työpanoksella. Henkilökunta seurasi aktiivisesti maailmantilanteen muutoksia ja mm. pakolaisvirran valtavaa kasvua Suomeen. Lasten kanssa käytiin keskustelua asiasta, koska se herätti heissä paljon tunteita. Henkilökunta perehtyi sijoitettujen lasten kulttuuritaustoihin ja niistä nousseisiin erityiskysymyksiin. Kaksi työntekijää osallistui perhetyön koulutukseen, josta saatiin työryhmän käyttöön työvälineitä perhetyön ja -arvioinnin toteuttamiseen. Laurila tarjosi vuoden aikana kriisisijoituspaikan kahdelle nuorelle. Kriisityötä varten tehtiin uusi ohjeistus. Tulokset Laurilassa toteutui lasten turvallinen, monipuolinen ja hoitava arki. Tiivis omaohjaajatyöskentely tuki osaltaan hoitavan arjen toteutumista. Lasten harrastukset tukivat lasten yksilöllisyyttä ja lasten mahdollisuus vaikuttaa kodin arkeen tuki lasten osallisuutta. Osaamiskartoituksen tuloksena voidaan tulevaisuudessa kohdentaa koulutusta entistä paremmin vastaamaan työntekijöiden sekä työyksikön tarpeita. Henkilöstön monikulttuurisen erityisosaamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen on jatkuva prosessi, joka tukee sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä kanssa tehtävää työtä. Perhetyön koulutus antoi työryhmälle uuden toimintamallin perhetyön välineeksi. Perhetyön osaaminen ja koulutus tukee mahdollisuutta tulevaisuudessa tarjota yksikössä mm. perhekuntoutuksen palveluja.
8 Monikulttuurinen perhekeskus Monikulttuurinen perhekeskus tarjoaa erilaisia perhetukipalveluja venäjänkielisille ja kaksikielisille perheille. Perhekeskuksen toiminnassa tehdään tilanteen mukaan yhteistyötä perheiden läheisten ja muiden verkostojen kanssa (koulu, päivähoito, sosiaalitoimi, työvoimapalvelut jne.). Toimintavuoden tavoitteena oli mahdollistaa venäjänkielisten lapsiperheiden tuettu, hyvä arki, vahvistaa monikulttuuristen lapsiperheiden omia verkostoja ja lisätä heidän tietoisuuttaan suomalaisen lastensuojelun palveluista. Tavoitteeksi asetettu palvelumyynnin lisääminen ei toteutunut toivotusti. Kokonaisuudessa palveluita annettiin ja toimintaa järjestettiin vuoden aikana yhteensä yli sadalle asiakasperheelle. Toteutus / mitä teimme Teimme perhetyötä, järjestimme perhe-, yksilöja verkostotapaamisia helsinkiläisille perheille yhteensä 660 tuntia (312 asiakastapaamista) sekä annoimme puhelinkonsultaatioita ja muuta neuvontaa 77 tuntia. Perhetyössä asiakasperheitä oli yhteensä 20. Lisäksi toteutimme kesällä päiväleiritoimintaa (100 tuntia). Leiritoimintaan osallistui 24 lasta. Suomen kielen opiskeluryhmät (kaksi tasoryhmää) kokoontui neljä kertaa viikossa. Kielen opetukseen osallistui 12 eri kulttuuritaustaa olevaa äitiä. Teimme perheterapeuttista, perheen kuntoutumista tukevaa perhetyötä yhteensä 101 tuntia sekä annoimme psykoterapiaa 31 tuntia. Järjestimme kerran viikossa äiti-lapsi-kerho- ja äiti-vauva-kerhotoimintaa. Kerhotoimintaan osallistui yhteensä noin 20 äitiä lapsineen. Pidimme kaksi temaattista vanhempien kahvilaa. Järjestimme venäjänkielistä perhevalmennusta kahdelle ryhmälle. Perhevalmennukseen osallistui 33 perhettä. Lasten venäjänkielistä kerhotoimintaa järjestimme neljä kertaa viikossa eri-ikäisten lasten ryhmille (yhteensä noin 50 lasta) Tulokset Venäjänkielisten lapsiperheiden arkielämän valmiudet vahvistuivat ja he saivat omankielistä tukea perheen arjessa. Lasten koulunkäyntivalmiudet parantuivat. Lasten ja perheiden suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edesauttava hyvinvointi lisääntyi. Venäjänkielisten, jo lastensuojelun asiakkaina olevien ja enemmän tukea tarvitsevien lapsiperheiden arki vahvistui, ongelmat helpottuivat ja perheet saivat kuntouttavaa, omankielistä tukea arjessaan. Venäjänkieliset lapsiperheet loivat omia verkostoja ja keskinäinen vuorovaikutus lisääntyi. Perheiden tieto suomalaisesta palveluverkostosta lisääntyi ja luottamus palveluja kohtaan vahvistui. Perhevalmennus vahvisti vanhemmuuden valmiuksia vielä vieraassa yhteiskunnassa. Suomenkielen opetuksessa eri kulttuurista tulevat äidit verkostoituivat, oppivat kieltä ja vahvistivat omaa sopeutumistaan ja hyvinvointiaan.
9 Kansainvälinen toiminta Toimintavuosi oli vuosien 2015-2017 kehitysyhteistyöhankekauden ensimmäinen hankevuosi. Hanketta toteutettiin onnistuneet ulkoministeriön kehitysyhteistuella Boliviassa, Oruron kaupungin alueella. Kummitoiminta jatkui Intiassa ja Kolumbiassa. Toiminnan tavoitteena on tukea vaikeissa oloissa elävien lasten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kummitoiminnan tavoitteena on antaa mahdollisuuksia parempaan elämään. Lähialueyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen ei toimintavuoden aikana ollut mahdollisuuksia. Toteutus / mitä teimme Toteutimme hankesuunnitelman mukaista toimintaa Boliviassa. Defensa de Niños y Niñas Internacional (DNI) tuki Oruron kaupungissa uusien oppilasneuvostojen perustamista sekä vahvisti jo toimivien toimintaa. DNI toimi aktiivisesti myös lasten ja nuorten asuinalueilla sekä kannusti lapsia ja nuoria verkostoitumaan niin omassa kaupungissa kuin myös valtakunnallisesti. DNI piti tiiviisti yhteyttä alueen päättäjiin ja poliittisiin vaikuttajiin. Lisäksi myös opettajille ja lasten vanhemmille järjestettiin lasten oikeuksiin liittyvää työpajatoimintaa. Tuimme kummivaroilla intialaisen The Children s Garden School Societyn ylläpitämiä terveysasemia Chennain kaupungin läheisyydessä. Kolumbiassa kummivaroilla avustimme Por Una Sonrisa-järjestöä. Se tekee perhetyötä Bogotan slummialueilla sekä ylläpitää köyhien perheiden lapsille tarkoitettua esikoulua Bogotassa. Tulokset Entistä useampi koululainen Orurossa on voinut osallistua oppilasneuvostojen toimintaan sekä asuinalueilla järjestettyyn yhteisölliseen toimintaan. He ovat saaneet mm. lisää yhteiskunnallisia valmiuksia, tietoa lasten oikeuksista, voineet käydä keskustelua arvoista sekä oppineet demokraattisen oppilasneuvostovaalien prosessin. Vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten edellytykset hyvään elämään vahvistuvat ja aikuisten tietoisuus lasten oikeuksista lisääntyi. DNIn toiminnalla oli vaikutusta yhteiskunnan rakenteisiin ja maan lainsäädäntöön. Lasten ja nuorten mahdollisuudet turvalliseen elämään, koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon lisääntyivät
10 Viestintä ja koulutus Toimintavuoden tiedotus ja viestintä ovat yhdistyksen vaikuttamistyön perusta. Julkaisu- ja koulutustoimintamme antaa äänen ja vaikutusmahdollisuuksia monikulttuurisille suomalaisille ja lisää ammattilaisten valmiuksia tukea Suomessa asuvan monikulttuurisen väestön arkea. Toteutus / mitä teimme Yhteiset Lapsemme-lehti ilmestyi yhteensä neljä kertaa. Kaksi numeroa ilmestyi vain verkkolehtenä. Lähetimme jäsenille seitsemän sähköistä uutiskirjettä. Viestimme toiminnastamme ja tapahtumista aktiivisesti hyödyntäen sosiaalista mediaa. Uutena viestintäkanavana avasimme Twitter-tilin. Järjestimme tutkimusseminaarin Monikulttuuriset lapset ja nuoret tutkimuksen valossa sekä Ruskeat tytöt, ihmisoikeudet ja rasismi-seminaarin. Lisäksi toteutimme aktiivista koulu- ja järjestöyhteistyötä. Vaikuttamistyötä täydentämään tuotettiin Mä puhun samaa kieltä spoken word esitys ja sitä tukeva keskusteluaineisto. Tulokset Saimme vaikuttamishankkeiden kautta uudenlaista näkyvyyttä. Tietoisuus monikulttuuristen lasten arjesta ja kansainväliseen lastensuojeluun liittyvistä kysymyksistä lisääntyi. Seminaareihin osallistui yhteensä noin 150 ammattilaista ja järjestötoimijaa. He saivat uusia näkökulmia ja välineitä työhönsä. Pajatoiminnassa ja kouluvierailuilla tavoitettiin noin 900 lasta ja nuorta. Messuilla ja muissa tapahtumisissa tavoitettiin lisäksi suuri joukko kasvatusalan ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan tavoitteena oli arviointikäytäntöjen entistä tehokkaampi juurruttaminen osaksi toimintaa. Työ saatiin alkuun osallistumalla arviointikoulutuksiin. Kävimme myös yhteistä pohdintaa arvioinnin merkityksestä sekä eri toimintoihin soveltuvien arviointimenetelmien ja mittaristojen kehittämisestä. Arvioinnin systemaattinen juurtuminen ja monipuolisesti kerätyn palautteen hyödyntäminen vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä. Tavoitteena oli myös tutkimusohjelman päivittäminen, mutta se ei toteutunut toivotusti. Teimme kuitenkin monia avauksia mm. oppilaitosyhteistyön kautta, ja tarjosimme teemoja esim. opinnäytetöiden ja kehittämishankkeiden aiheiksi. YHTEISTYÖ Yhteiset Lapsemme teki toimintavuoden aikana aktiivisesti yhteistyötä useiden monikulttuurisuusja lastensuojelutoimijoiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä rasismin vastaisessa toiminnassa tiivistettiin mm. SPR:n Ei rasismille-hankkeen, Amnesty International Suomen osaston ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön ja Päiväkeskus Hirundon kanssa.
11 Yhdistys on Lastensuojelun Keskusliiton, SOSTE ry:n, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPAn ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n sekä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsen. Yhdistys kuuluu lisäksi Suomi-Intia-seuraan. Yhdistyksellä oli edustus adoptiolautakunnan kansainvälisten asioiden jaostossa ja täysistunnossa (Tuula Kumpumäki/Anja Wikstedt), Lastensuojelun Keskusliiton lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunnassa (Tuula Kumpumäki), Helsingin kaupungin psykiatrian maahanmuuttajatyöryhmän ohjausryhmässä (Ella Lazareva) sekä SPR:n Ei rasismille-hankkeen ohjausryhmässä (Irma Marttinen). Toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki oli lisäksi Lastensuojelun keskusliiton hallituksen varajäsen. Tapahtumat: 1.1. 10.3. Adoptiovalmennus, iltakurssi. Helsinki (alkanut 10/2015) 10.-11.1. Adoptiovalmennuskurssiohjaajien koulutuspäivät. Helsinki 24.1 Adoptiopäivä hakijoille. Yhteistyössä Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmän ja Interpedia ry:n kanssa. Helsinki 23.-24.1. Ole rohkea ja reilu-pajatoiminta Educa-messuilla. Helsinki 5.2. Anna aikaa-vapaaehtoistoiminnan messut (Kepa). Helsinki 7.-8.2. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi I. Tampere 7.-8.3. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi II. Tampere 14.3. Ole rohkea ja reilu työpajakoulutus. Helsinki 14.-15.3. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi I. Oulu 16.3. Mä puhun samaa kieltä spoken word esityksen julkistamistilaisuus. Nuorisokeskus Happi. Helsinki 16.3 Adoptiotilaisuus isovanhemmille ja perheiden läheisille. Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Interpedia ry:n kanssa. Helsinki 13.3. Rohkeasti rasismia vastaan. Yhteistyössä SPR:n Ei rasismille-hankkeen kanssa. Helsinki 21.3. Ei rasismille-kiertueen päätöskonsertti. Yhteistyössä SPR:n Ei rasismille-hankkeen kanssa. Helsinki 23.3. Henkilökunnan kehittämispäivä. Helsinki/Tallinna 28.-29.3. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi I. Espoo 18.-19.4. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi II. Oulu 21.4. Teatteri-illan etkot yhdistyksen toimistolla 21.4. Teatteri-ilta. Palava kaupunki. Teatteri Avoimet ovet. Helsinki 25.-26.4. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi II. Espoo 5.5. Adoptioilta hakijoille, vanhemmille ja perheiden läheisille. Pietarsaari (ruotsinkielinen) 23.5. Luento- ja keskustelutilaisuus (Mary Juusela) rasismista, syrjäytymisestä, Helsinki. Yhteistyössä Vuxna Internationellt Adopterade rf:n ja Interpedia ry:n kanssa (englanninkielinen) 23.-24.5. Maailma kylässä tapahtuma. Helsinki 28.5. Monikulttuuriset lapset ja nuoret tutkimuksen valossa. Tutkimusseminaari. Lilla Luckan. Helsinki
12 20.8 Taiteiden yö. Mä puhun samaa kieltä - spoken word esityksiä. Cafe Engel, Helsinki 16.8. Cuppila Rohkea ja reilu. Ravintolapäivä. Helsinki 31.8. Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen strategia-aamupäivä 5.-6.9. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi I. Tampere 9.9. Sano se ääneen näkyvyystapahtuma. Yhteistyössä SPR:n Ei rasismille-hankkeen kanssa. Kolmen sepän patsas, Helsinki 12.-13.9. Ole rohkea ja reilu työpajakoulutus. Helsinki 26.-27.9 Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi II. Tampere 2.-4.10. Adoptiovalmennus, ruotsinkielinen viikonloppukurssi. Vaasa 10.-11.10. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi I. Espoo 18.10. Bolivialainen sunnuntaibuffet. Ravintola La Morena, Helsinki 23.-25.10. Kirjamessut. Helsinki 28.10. Luento- ja keskustelutilaisuus (Mary Juusela) rasismista ja muukalaisvihamielisyydestä. Vaasa. Yhteistyössä Vuxna Internationellt Adopterade rf:n, Interpedia ry:n ja Abo Akademin kanssa (englanninkielinen) 7.-8.11. Adoptiovalmennus, viikonloppukurssi II. Espoo 21.11. Mä puhun samaa kieltä spoken word -esityksiä FemF-tapahtumassa. Yhteistyössä Kirjakallion kanssa. Helsinki 24.11. Teatteri-illan etkot yhdistyksen toimistolla 24.11. Teatteri-ilta. Muuttomiehet. Kom-tetteri, Helsinki 30.10-1.11. Ole rohkea ja reilu - työpajakoulutus, Helsinki 3.12. Vapaaehtoistoiminnan messut (Kansalaisfoorumi). Helsinki 10.12. Ruskeat tytöt, rasismi ja ihmisoikeudet-seminaari. Helsinki 11.12. Teatteri-ilta. Matkalla. Tanssiteatteri Hurjaruuth, Helsinki TALOUS, HALLINTO JA HENKILÖKUNTA Talous Tavoitteena oli oman varainhankinnan tehostaminen ja uusien kuukausilahjoittajien rekrytointi sekä yhdistyksen negatiivisen pääoman pienentäminen. Vuoden 2015 tilikauden tulos on ylijäämäinen 10 213,76 euroa. Ylijäämäinen tulos pienensi hieman suunniteltua enemmän yhdistyksen negatiivista pääomaa, mutta ei vieläkään täysin. Mm. yhdistyksen omaa varainhankintaa ei pyrkimyksistä huolimatta onnistuttu tehostamaan riittävästi. Lisäksi molemmat lastenkodeissa oli vuoden aikana suunniteltua vähemmän sijoituksia. Yhdistyksen yleistoiminta oli edelleen tappiollista, ja oman palvelumyynnin tuotot eivät riitä kattamaan sen kuluja riittävässä määrin. Yhdistyksen yleistoiminta rahoitettiin RAY:n myöntämällä 177 000 euron yleisavustuksella sekä oman palvelumyynnin tuotoilla. Monikulttuurisen perhekeskuksen toimintaa rahoitettiin Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan järjestöavustuksella (110 000 e) sekä palvelumyynnin tuotoilla. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan avustusta myönnettiin myös kansainväliseen
13 adoptioon liittyvään toimintaan (5000 e). Adoptiokuraattoritoiminta jatkui RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella (57 000 e). Monikulttuuristen lastenkotien toiminta rahoitettiin kuntien maksamilla hoitovuorokausimaksuilla. Mä puhun samaa kieltä - hanke rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Lisäksi toimintaa rahoitettiin yhdistyksen palvelumyynnin tuotoilla (lastenkodit, adoptiovalmennuskurssit, perhekeskuksen laskutettavat palvelut) ja osallistumismaksuilla. Bolivian kehitysyhteistyöhanketta toteutettiin ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella. Hankkeen omarahoitusosuus kerättiin Maailma Kylässä-tapahtuman sekä Ravintolapäivän myyntituotoilla, teatteri-illan tuotolla sekä tuotemyynnillä ja lahjoituksilla. Osa toiminnan rahoitusta ovat jäsenmaksutuotot. Yhdistyksen omistaman Yhla Oy kautta myytiin taloushallinnon palveluita eri järjestöille. Hallitus Varsinaiset jäsenet 2015: Varajäsenet 2015: Eva Biaudet, pj. Kitte Marttinen, vpj. Marja Kurikka Pekka Iivonen Outi Salo Kristiina Ikonen Essi Lindberg Osmo Toivanen Azeb Hailu Merja Tikkanen-Vilagi Joonas Rentola Nina Keres Leena Virtanen Hallituksen sihteerinä toimi Irma Marttinen. Hallitus kokoontui viisi kertaa (4.2., 16.3., 11.5., 17.8., ja 2.12.). Hallituksen ja henkilökunnan yhteisen strategiatyöskentelyn starttiaamupäivä oli 31.8. Kevätkokous pidettiin 15.4. ja syyskokous 14.10. Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Eva Biaudet, varapuheenjohtaja Kitte Marttinen, hallituksen jäsen Pekka Iivonen, talouspäällikkö Tiina Sundholm sekä toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki. Työvaliokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat Pentti Lavanko (HTM) ja Päivi Sten (HTM). Varatilintarkastajiksi oli nimetty Tilintarkastus Helle-Baltsceffsky Oy. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimi talouspäällikkö Tiina Sundholm.
14 Henkilökunta Tilikauden päättyessä Yhteiset Lapsemme ry:ssä työskenteli 26 koko- tai osa-aikaista työntekijää. Lisäksi vuoden aikana on ollut työntekijöitä hoitamassa erityisesti lastenkotien lyhyitä ja satunnaisia sijaisuuksia. Tärkeän voimavaran yhdistyksen toiminnassa muodostivat eri alojen opiskelijat, joita vuoden aikana oli useita suorittamassa harjoitteluaan yhdistyksen kaikissa toimintayksiköissä. Matkalla-hankkeesta (Plan) suoritti kaksi, lähivuosina Suomeen muuttanutta nuorta harjoittelunsa yhdistyksen toimistolla hankkien taitoja suomalaisesta työelämästä. Vapaaehtoistyötä tehtiin ennen muuta yhdistyksen työryhmissä ja neuvottelukunnissa sekä erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Yhdistyksen keskustoimistossa työskenteli toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki, tiedottaja Irma Marttinen, suunnittelija Anja Wikstedt, osa-aikainen toimistosihteeri Valentina Loutchina sekä toimistoapulainen Irina Genin 31.8. ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Kiljala 30.11. saakka. Talouspäällikkö Tiina Sundholmin työpiste on Lohjalla ja adoptiokuraattori Kerstin Rauma työskentelee Lahdessa. Yhla Oy:ssä työskenteli talous- ja henkilöstösuunnittelijana Linda Mäkynen-Lönnberg 6.4. saakka. Hänen perhevapaan sijaisena työskenteli Riikka Silen 7.4. lukien. Lastensuojelupalvelujen päällikön tehtävässä työskenteli Piia Sauranen. Monikulttuurinen Koti Ilolan johtajana toimi Pirkko Kokko ja Monikulttuurinen Koti Laurilan johtajana Mia Laurell. Lisäksi molemmissa lastenkodeissa oli vähintään neljä ohjaajan ja kaksi yöhoitajan tointa. Joulukuussa aloitti tehtävässään Vihdin ryhmäkodin johtaja Taina Lind sekä osa muuta henkilökuntaa. Monikulttuurisen perhekeskuksen johtajana toimi Ella Lazareva ja perhetyöntekijänä Zanna Troskova. Perhekeskuksessa merkittävä lisäresurssi oli venäjänkieliset, työkokeilun kautta tulleet työntekijät. Työhyvinvointi Henkilökunnan työterveyshuolto on järjestetty helmikuusta 2015 lukien Diacorissa. Lastenkotien ja perhekeskuksen henkilökunnalla oli säännöllinen työnohjaus. Eläkevakuutusyhtiö Varma myönsi yhdistykselle avustuksen henkilökunnan työhyvinvoinnin tukemiseen. Henkilökunnalle oli tarjolla liikuntaseteleitä. Henkilökunta osallistui monipuolisesti oman ammattitaidon kehittämistä tukevaan koulutukseen (yhteensä 114,5 koulutuspäivää). Toimitilat Yhdistyksen keskustoimisto toimi 15.12. saakka vuokratiloissa osoitteessa Iso Roobertinkatu 1 A 5, Helsinki. 16.12. lukien yhdistyksen toimiston tilat ovat os. Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11. (vuokranantaja Urlus-säätiö). Myös nämä tilat vuokrattiin yhdessä Pesäpuu ry:n ja Erityishuoltojärjestöjen liitto Ehjä ry:n kanssa. Monikulttuurinen Koti Ilola Sipoossa ja Monikulttuurinen Koti Laurila Hyvinkäällä toimivat yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. Vihdin ryhmäkoti toimi vuokrakiinteistössä. Monikulttuurinen perhekeskus toimi vuokratiloissa Helsingin Vuosaaressa. Lisäksi perhekeskuksen toimintaa varten oli vuokrattuna yksi kerhotila Vuosaaresta.