Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK



Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace klo 10 12

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo Infrarakentamisen ajurit

Infrarakentaminen muutoksessa (

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Kalvosarja 2014

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

AMKESU Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämistilaisuus

Tervetuloa Kareliaan!

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari Erikoistutkija Terttu Vainio.

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Matti Paavonen 1

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Ihmisen paras ympäristö Häme

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Click to edit Master title style

TOIMINTOKOHTAISTEN TALOUSTIETOJEN KÄYTTÖ KORKEAKOULUJEN OHJAUKSESSA

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Click to edit Master title style

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari Porvoo

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kiertotalous maataloudessa

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4. Tulevaisuuden muutokset ja haasteet

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko Faktat pöytään, Kitee

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Infrarakentaminen muutoksessa

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja

Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun?

ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk ( ) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Tampere Grow. Smart. Together.

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Transkriptio:

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK

Click to edit Master title style TAMK, Suomen suurin infrainsinöörikouluttaja Rakennusinsinööri amk Rakennusinsinööri ylempi amk Rakennusmestari

Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön muutokset 2. Osaamistarpeet ja haasteet A Talous ja liiketoiminta B Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus C Ympäristö (Energia ja resurssitehokkuus)

1 Toimintaympäristön muutokset Mursketta, sepeliä, soraa, hiekkaa jne. Muun toimialan ylijäämä, esim. tuhka uusiokäyttöön Maa aineshuollosta pääkaupunkiseudulla 35% + Alueen työmailta maa aines hyötykäyttöön + 50% Lähde:Eero Nippala 1997, Mikko Suominen, 2015 Pilaantunut maa käsittelyyn 15% Maa aines maankaatopaikalle tai ei hyötykäyttöön

Infrarakentaminen vuonna 2015 yhteensä 8,0 mrd Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen; 32 % Yhdyskuntien väliset yhteydet; 36% Infrarakentaminen muutoksessa projekti Yhdyskuntien rakentaminen; 32%

Infrarakentamisen tilaajat 3 500 3 000 2 500 milj. Yksityinen sektori 46 % 2 000 1 500 Valtio 20 % 1 000 500 0 Uudistalonrak. alueosat ja erikoiskohteet Yhdyskunnat Yhteydet yhdyskuntien välille Kuntakonsernit 34 % Infrarakentaminen muutoksessa projekti

Infrarakentaminen painottuu Etelä Suomeen 60% 50% 40% 30% 20% 1993 2013 Länsi Suomi Pohjois Suomi Etelä Suomi Itä Suomi 10% 0% Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Infrarakentaminen muutoksessa projekti

Ammatillinen koulutus ja työmaat sijoittuvat eri osiin maata 70% 60% Infratyöt Koulutus 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 8% 25% 60% 12% 11% 13% 22% Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Pohjois Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Infrarakentaminen muutoksessa projekti

2 Osaamistarpeita ja haasteet A Talous ja liiketoiminta B Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus C Energia ja resurssitehokkuus

A Talous ja liiketoiminta

Talous ja liiketoiminta Globaalit Raaka aineiden hinnat: öljyn ja värimetallien hintavaihtelu Globalisaatio, talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan Maailmankaupan sopimukset, WTO Talouspakotteet vastapakotteet Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen Suomen tärkeiden vientimaiden talouskehitys hidastunut TEN verkostojen kehittämiseen uusi Verkkojen Eurooppa rahoitusinstrumentti

Talous ja liiketoiminta Suomi Talouden tilanne huono. Valtion ja kuntien velkaantuminen..säästöpakko Työn hinta määräytyy entistä enemmän kansainvälisen hintakilpailun mukaan. Teollisuuden toimialarakenteen muutokset työttömyys kasvaa, epäreilua! Alueellinen hallinto muutoksessa Smart City panostusta mm. kaupunkien energiatehokkuuteen ja älykkääseen liikennejärjestelmään Energiatuotannon omavaraisuus kasvaa

Talous ja liiketoiminta Infra ala Infraomaisuuden hallinnan painoarvo kasvaa, kun infranpidon rahoitus vähenee Tuottavuusvaade kasvaa Kotimarkkina muuttumassa avoimeksi Infrarakenteiden palvelutason ja tarpeiden muutokset

Talous ja liiketoiminta Hanketasolla Uudet ja suunnittelun/rakentamisen aikana muuttuvat vaatimukset lisääntyvät Aliurakoiden hintataso jäänyt matalaksi tuottaakseen laadukkaan toiminnan Aikataulujen pitäminen paranee rakennusaikaisilla kannustimilla Uuden teknologian hyödyntäminen harkitusti tuottavuuden parantamiseksi Digitalisaatio: Sähköisen asioinnin käyttö laajenee kaikkeen ja kaikille

Esimerkiksi murskekasa mitataan laserskannerilla ja lasketaan tilavuus matemaattisesti

B Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus

B Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus Globaalit Työvoiman liikkuvuus; ulkomaisen työvoiman määrän kasvu Eriarvoisuuden kasvu (talouspakolaisuus) Työn hinta ulkomainen työvoima Internetyhteisöt, blogit, sosiaalisen media käyttö laajenee SOME häirintä

Turvapaikanhakijat ja kielteiset päätökset Suomessa 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 turvapaikanhakijat kielteiset päätökset 10 000 5 000? 0

Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus Suomi Demografiset muutokset huoltosuhteen heikkeneminen Koulutusmäärät vähenevät: rakennusala / muut koulutusalat Kotimaisen työvoiman liikkuvuus on vähentynyt, vuokra asuntopula Yksisuuntaisesta tiedottamisesta vuorovaikutukseen

Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus Infra ala Osaavan työvoiman rekrytointi vaikeutuu infraalalla Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta supistetaan Yliopistokoulutuksen määrää pyritään lisäämään ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuutta kasvattamaan Kansalaisten osallistaminen suunnitteluun kasvussa mm. projekteihin hankitaan sosiaalinen toimilupa (vuorovaikutussuunnittelija)

Työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus Hanketaso Ulkomaiset työntekijät => Vuorovaikutustaidot työnjohtamisessa korostuvat monikulttuurisilla työmailla Työssä viihtymisen merkitys kasvanut Työturvallisuusrikkeiden ja työpaikkahäirinnän reagointikynnys on madaltunut Tietotekniikkaosaaminen Uudet viestintävälineet: twitter, blogit jne. yleistyvät Kypäräkamerat työmaalla => tieto liikkuu reaaliajassa;

Energia ja resurssitehokkuus C Ympäristö

Energia ja resurssitehokkuus C Ympäristö Globaalit Eurooppa 2030 strategia => tavoitteet Säätilan ääri ilmiöiden yleistyvät Vähähiilinen talous asetettu kansantalouksien tavoitteeksi Rakentamisen maa ainekset niukentuvat maailman kasvukeskuksissa Puhtaan talousveden saatavuus heikkenee mm. keinokastelun takia

Ympäristö Suomi Kulutustottumuksien muutokset Maa aineskäyttö kaavoitukseen. Hajautettu energiantuotanto Uusiutuvan energian hyödyntäminen lisääntyy (puu, maalämpö, aurinkopanelit, tuuli, aalto) Pohjavesien suojelu korostuu Ympäristölainsäädäntö tiukentuu. Esim. rakennus ja purkujätteen kaatopaikkakielto 1.1.2020

Ympäristö Infra ala Hyvän kiviaineksen pula Kuljetusmatkat pitenee Vanhojen rakenteiden materiaalien kierrätys ja uusiomateriaalien käyttö lisääntyvät Tuotannossa käytettävän materiaalin määrän vähentäminen => luonnonvarakannan kestävä hallinta

Ympäristö Hanketaso Jätteen määrän minimointi Uhanalaisten eläin ja kasvilajien reviirit! Pilaantuneet maa ainekset tunnistetaan ja käsitellään Ylijäämämateriaalit hyödynnetään tai kierrätetään entistä tehokkaammin usean hankkeen kesken Tonttien hulevesien käsittelyyn muutoksia (Saksassa imeytys tontilla alentaa kiinteistöveroa) Logistiikan parantaminen

Hyvää seminaaripäivää kaikille!

Haasteista selvitään I II III IV V VI VII VIII Infranpitoon säästöjä arvovalinnoilla ja rakennettua ympäristöä tiivistämällä Kannustusta resurssi ja energiatehokkuuteen Säästöä 360 asteen yhteistyöllä Tuottavuutta uusilla teknologioilla Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Osaaminen ajan tasalle Lisää osaajia Nollatoleranssilla hyvä työpaikka

Lisätietoja www.vtt.fi/sites /infra2030 Ota yhteyttä infra alaan liittyvissä tietotarpeissa: Erikoistutkija Terttu Vainio (terttu.vainio @ vtt.fi) Projektipäällikkö Eero Nippala (eero.nippala @ tamk.fi) budjetointi ja strategiasuunnittelu kotimaiset ja kv inframarkkinaselvitykset infrahankkeiden taloudelliset vaikutukset alan muutokset ja teknologiaennakointi opinnäytetyöt