Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin Elina Välkky ja Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hanke KIEMET järjesti verkostoitumismatkan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin 21. 24.11.2010. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat Valko-Venäjän metsäsektorin toimintaympäristöön sekä luoda uusia kontakteja. Valko-Venäjä ja puistojen kaupunki Minsk ylittivät odotukset toimivuudellaan, siisteydellään ja ystävällisillä ihmisillään. Kuva 1. Matkalle osallistui suomalaisten yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä tiede- ja yrityspuiston edustajia ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja. 1 (6)
Su 21.11. VIERAILU LÄHETYSTÖNEUVOS ILKKA RÄISÄSEN LUONA Suomen ulkoministeriö on perustanut Minskiin diplomaattisen yhteystoimiston 1.10.2010. Vilnan suurlähetystön alaista yhden hengen toimistoa vetää lähetystöneuvos Ilkka Räisänen. Suomen yhteystoimisto sijaitsee Ruotsin suurlähetystön tiloissa. Yhteystoimiston perustaminen tukee Euroopan unionin itäisen kumppanuusohjelman tavoitteiden toteutumista, ja sen keskeisiin käytännön tehtäviin kuuluu yhteydenpidon tiivistäminen Valko-Venäjälle sekä kaupan edistäminen ja suomalaisten yritysten auttaminen maan markkinoille. Kuva 2.I l l a n v l i ä et e h t y t -s o t ön eu vo s Ilkka Räisäsen luona. Suomi-t u n n e l m i s s a emäntä Tamara ja Elina Välkky. Kuva 3. Suomalaisdelegaatio kuuntelee, kun johtaja Vasili Romanov kertoo kauppa- ja teollisuuskamarista ja sen tarjoamista palveluista. Tämän jälkeen Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta, ja Sinikka Mynttinen sekä Timo Eklund kertoivat Aaltoyliopiston toiminnasta. Metsäministeriön edustajat kertoivat perustietoja maan metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Yhteenvetona rennoissa tunnelmissa vietetyn illan keskusteluista voidaan todeta, että ryhmämme oli yhteystoimiston toiminta-aikana ensimmäinen suomalainen yritysryhmä tutustumiskäynnillä Valko- Venäjällä. Ilkka Räisäsen viesti paikalla olleille yrittäjille oli, että Valko-Venäjällä on potentiaalia ja markkinoita suomalaisille tuotteille ja palveluille Suomella on maassa hyvä maine. Toimintaympäristö ei aina ole helppo, mutta maa on mielenkiintoinen ja sen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Ma 22.11. S U O M A L A I S-VALKOVENÄLÄINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Matkan virallinen ohjelma alkoi maanantain Valko- Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin tiloissa järjestetyllä seminaarilla ja yrityskontaktitapahtumalla. Ennen tilaisuuden alkua verkostoitumistapahtuma oli saanut uutisaikaa myös kansalliselta televisiokanavalta. Aluksi kauppa- ja teollisuuskamarin johtaja Vasili Romanov kertoi kamarin toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Kamari tarjoaa muun muassa patentti-, sertifiointi- ja investointipalveluita sekä muita liiketoiminnallisia palveluita. Romanovin mukaan suomalaisten investointien määrä Valko-Venäjälle vuonna 2009 oli 12,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisia yrityksiä kamarin jäseninä on kahdeksan. VALKO-VENÄJÄ Valko-Venäjä itsenäistyi viimeisten Neuvostotasavaltojen joukossa, ja siitä tuli Valko-Venäjän tasavalta 25. elokuuta 1991. Maassa on asukkaita 9,5 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa asuu pääkaupunki Minskissä. Maa on jaettu kuuteen hallinnolliseen piiriin (Brest, Vitebsk, Gomel, Grodno, Minsk, Mogiljov). Virallisia kieliä ovat valkovenäjä ja venäjä. Valko-Venäjä on melko tasainen sisämaavaltio, jonka sijainti on otollinen EU:n ja Venäjän välissä. Maan tärkeimpiä elinkeinoja ovat metalli- ja konepajateollisuus, kemian- ja petrokemianteollisuus, polttoaine- ja energiateollisuus sekä elintarvike-, metsä-, rakennus- ja tekstiiliteollisuus. Metsäalalla tunnettuja konepajateollisuuden tuotteita ovat erilaiset traktorit, joita valmistavat muun muassa Minskin traktoritehdas Belarustuotenimellä sekä Amkodor. Taloudellisesti Valko-Venäjä on pärjännyt hyvin muiden Itä-Euroopan maiden joukossa. Uudistukset ovat olleet hitaampia ja paremmin kontrolloituja kuin Venäjällä, ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen sekasorto on vältetty. Maan talouskehitys on ollut varsin hyvää, ja palkat ja eläkkeet on maksettu ajallaan. 2 (6)
SORAINEN OY Co-Managing Partner Maksim Salahub Sorainen Oy:n Valko-Venäjän toimistosta esitteli yrityksen toimintaa maassa sekä antoi käytännön ohjeista investointeja Valko-Venäjälle harkitseville. Yritys on laatinut englanninkielisen investointioppaan Valko-Venäjälle: Belarus Investment Guide. 2010. YRITYSKONTAKTITAPAHTUMA Iltapäivällä järjestettiin yrityskontaktitapahtuma, johon osallistui suomalaisten yritysten lisäksi 32 valkovenäläistä yritystä. Suomalaisilla ja valkovenäläisillä yrityksillä oli mahdollisuus keskustella yhteistyöstä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Lista valkovenäläisyrityksistä yhteystietoineen on liitteenä. Kuva 5. Kiemet-seurue ministeriövierailulla. METSÄTALOUS VALKO-VENÄJÄLLÄ Valko-Venäjällä valtio omistaa kaikki metsät. Metsät peittävät lähes 40 % maan pinta-alasta: metsien kokonaispinta-ala on 9,4 milj. ha ja -tilavuus 1,5 mrd. m 3. Ylintä päätösvaltaa metsäasioissa käyttää Metsätalousministeriö, jonka vastuulla on metsäpolitiikan toimeenpano ja lainsäädännön kehittäminen. Alueellisesti metsätaloudesta vastaa 95 metsätalouspiiriä, leshoosia. Niiden vastuulla on ohjata metsien käyttöä, suojelua ja uudistamista omilla alueillaan. Kuva 4. MHG Systems Oy:n Ruslan Pisarenko keskustelee yhteistyömahdollisuuksista. VIERAILU VALKO-VENÄJÄN METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ V a lk o-ve n ä j ä n m e t s ä t a lo u s mi n i st e r i M ih a i l Am e lj a n o v it š vieraili marraskuun alussa Helsingissä ja kutsui tuolloin Kiemet-hankkeen yritysvaltuuskunnan vierailulle Valko- Venäjän metsätalousministeriöön. Valitettavasti ministeri ei itse päässyt nyt järjestettyyn tapaamiseen, mutta mukana tilaisuudessa oli joukko ministeriön muita korkeimpia viranhaltijoita: Lisitsa, Fjodor Denisovitš Korbut, Aleksandr Nikolaevitš Šatravko, Valentin Gennadevitš Malaševitš, Igor Igorevitš Surta, Aleksandr Aleksejevitš Zajats, Nikolai Aleksandrovitš Zubko, Vladimir Georgijevitš Ensimmäinen varaministeri Varaministeri (vastuussa investoinneista) Metsätalouden hallintoviraston johtaja Talous- ja investointihallintoviraston johtaja Metsätuote- ja markkinointiosaston johtaja Metsäteollisuusosaston varajohtaja Riistanhoito-osaston varajohtaja Metsiä hakkaavat sekä ministeriön alaiset leshoosit että Bellesbumprom-konserniin kuuluvat hakkuuyritykset. Leshoosien hakkuut olivat vuonna 2009 yli 7,7 milj. m 3, kun kokonaishakkuut Valko-Venäjällä ovat vuosittain noin 14 milj. m 3. Arvio leshoosien vuoden 2010 viennin arvosta on 100 miljoonaa $. Valko-Venäjällä käytetään noin 81 96 % vuotuisesta sallitusta hakkuumäärästä. Ministeriön alaisuudessa toimii 73 sahaa, jotka jalostavat vuosittain noin 900 000 m 3 puuta. Maa on panostanut viime vuosina puunkorjuukaluston uus i m is e e n. Vu o s it t a in k ä yt e t ä ä n 20 25 milj. ruplaa uusiin koneisiin. Pääsääntönä on, että pyritään suosimaan kotimaista teknologiaa aina silloin, kun mahdollista. Esimerkiksi harvennushakkuisiin sopivaa kalustoa ei Valko-Venäjällä kuitenkaan valmisteta. Puusta 89 % korjataan tavaralajimenetelmällä. Valko-Venäjä on panostanut metsänuudistamiseen, ja viime vuosina on metsitetty muun muassa vähätuottoisia maatalousmaita. Tämän ansiosta maan metsätalouskäytössä oleva maa-ala on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana 1,35 milj. hehtaaria. Pääasiassa metsiä on uudistettu istuttamalla (30 500 ha vuonna 2009), ja muita keinoja ovat olleet kylvö (1 500 ha) ja luontainen uudistaminen (6 100 ha). 3 (6)
Valko-Venäjällä on käytössä PEFC:n hyväksymä oma kansallinen sertifiointijärjestelmä sekä FSC. Kaikki metsät on sertifioitu kansallisen järjestelmän ja sitä kautta PEFC:n vaatimusten mukaisesti, ja puolella metsistä on myös FSC-sertifikaatti. Valko-Venäjä on onnistunut metsäpalojen torjunnassa Venäjää paremmin. Kesä 2010 oli myös Valko-Venäjällä kuiva. Paloja olikin lukumääräisesti kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta paloalueen suuruus oli kuitenkin vain kolmannes vuonna 2009 palaneesta metsäalasta. Metsien valvontaan käytetään myös videokameroita. Viime vuosina metsäteollisuudessa on panostettu pellettien ja brikettien valmistukseen. Maan ainoa sellutehdas Svetlogorskissa käyttää pelkästään pyöreää puuta. Sahat eivät myy haketta sellutehtaalle, vaan hake menee energiaksi. Bioenergian käyttöä on edelleen tarkoitus lisätä. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vuosittain energiantuotantoon käytettäisiin 1,5 miljoonaa m³. leshoosi harjoittaa riistataloutta, ja sillä on 48 000 hehtaaria metsästysmaita. Leshoosilla on tällä hetkellä käytössä yksi hakkuuketju. Harvesteri on yhdistelmä valkovenäläistä ja suomalaista teknologiaa: paikallinen Amkodorin traktori on varustettu suomalaisen Keslan hakkuupäällä. Harvesteri on ollut käytössä neljä kuukautta, ja sen tuotos on noin 90 m³/8 h. Kuormatraktorina on käytössä valkovenäläinen ML-131-traktori. Kuormatraktoria on käytetty kuusi vuotta, ja sen tuottavuus on 65 70 m³/8 h. Keskimääräinen kuljetusmatka metsästä käyttökohteeseen on 30 kilometriä. Vuotuinen hakkuumäärä on ollut keskimäärin noin 130 000 m³. Vuonna 2009 leshoosi korjasi 83 000 m 3 puuta ja tuotti 4 258 m 3 sahatavaraa. Valtaosa puusta tulee harvennuksilta. Leshoosin alueella ei ole omaa käyttöä kaikelle puulle. Viennin arvo vuonna 2009 oli 727 000 $. Kuitupuu viedään ulkomaille. Kuitupuun vuotuinen hakkuumäärä on noin 24 000 m³. Keskusteluja ministeriössä käytiin hyvässä hengessä ja suomalaistoimijat kyselivät aktiivisesti. Metsäministeriön vierailu avasi mahdollisuuksia myös tiedonvaihtoyhteistyölle. Ti 23.11. Tiistaina matka jatkui tutustumisella Vileikan leshoosin eli metsätalouspiirin sekä paikallisen lämpölaitoksen toimintaan. Vileika on noin 28 000 asukkaan kaupunki Minskin alueella, pääkaupungista noin 100 km luoteeseen. VILEIKAN KOKEELLINEN LESHOOSI Leshoosi- eli metsätalouspiirijärjestelmä periytyy neuvostoajoilta. Leshoosit huolehtivat oman alueensa metsätaloudesta: myöntävät metsänkäyttöoikeuksia, suorittavat metsänuudistamista, taimikonhoitoa ja harvennuksia, ja tekevät myös päätehakkuita. Leshoosit jakautuvat pienemmiksi metsänhoitoalueiksi eli lesnitšestvoiksi, joita Vileikassa on 11. Vileikan leshoosin johtajan Pavel Kosjakin mukaan metsätalouspiiri sai vuonna 2008 kokeellisen leshoosin (opytnyi leshoz) statuksen, mikä tarkoittaa sitä, että leshoosilla on myös tutkimus- ja koetoimintaa. Kokeellisia leshooseja on Valko-Venäjällä kaikkiaan kymmenen. Vileikan leshoosin pinta-ala on 92 000 ha ja metsävarat 19,1 milj. m 3. Puuston keskimääräinen tilavuus on 203 m 3 /ha ja keski-ikä 56 vuotta. Työntekijöitä on kaikkiaan 520, joista 360 työskentelee metsänhoitotöissä ja 160 hakkuissa. Metsätalouden lisäksi Kuva 6. Valko-Venäjä on kärsinyt pahoista myrskyistä vuonna 2009. Parhaillaan leshoosin harvesteri raivasi myrskytuhoja. Kaikkiaan puuta kaatui leshoosin alueella 430 ha, noin 100 000 m³. Muutaman vuoden ajan leshoosi on toimittanut runkopuusta tehtyä energiahaketta Vileikan kaupungissa sijaitsevalle CHP-laitokselle. Leshoosi kaipasi tietoa harmaalepän käyttömahdollisuuksista, sillä nykyään sille ei ole käyttöä. VILEIKAN CHP-LAITOS Vileikan CHP-laitos on osa valtiollista Minskenergoyritystä, joka tuottaa noin neljänneksen maassa käytettävästä sähköenergiasta ja Belenergon verkkoon syötettävästä lämpöenergiasta. Vileikan laitos on rakennettu vuonna 2007, ja se käyttää raaka-aineenaan haketta. Haketettavaa puuta varastoidaan noin 3 4 kuukautta. Leshoosilta CHP-laitokselle myytävän hakkeen myyntihintaan vaikuttaa myös kosteus. Käytössä on hakkuri Jenz HEM-420. 4 (6)
-teollisuuden tiedekunta, orgaanisten aineiden teknologian (puun kemiallisen jalostamisen) tiedekunta, kemianteollisuuden tiedekunta, teknistaloudellinen tiedekunta (metsäekonomia) ja polygrafinen tiedekunta. Kuva 7. Vileikan CHP-laitoksen sähköteho on 2 MW ja lämpöteho 15 MW. Laitos tuottaa noin puolet Vileikan kaupungin lämpöenergian tarpeesta. Kuva 8. Lämpölaitoksella on noin 6 000 kiintokuutiometrin varmuusvarasto haketta lähellä Vileikan kaupungin keskustaa. Se riittää kaupungin tarpeisiin noin kuukaudeksi. TUTUSTUMINEN METSÄALAN YLIOPISTOIHIN Pitkän päivän päätteeksi Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU oli kutsunut koolle metsäja ympäristöalan koulutusta antavien yliopistojen edustajia yhteiseen miniseminaariin, jossa sekä suomalaiset että valkovenäläiset organisaatiot esittelivät omaa toimintaansa. Paikalla oli Valko- Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU, Valko- Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU ja Kansainvälinen valtiollinen A. D. Saharovin ekologinen yliopisto. Näistä varsinaisena metsäyliopistona pidetään BGTU:a. Toinen varsinainen metsäyliopisto Valko- Venäjällä on Gomelin valtiollinen Frantsysk Skarynan yliopisto. Pitkän matkan takia Gomelista ei kuitenkaan ollut ketään paikalla. Valko-Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU (www.bstu.unibel.by) BGTU on Valko-Venäjän vanhin metsäopetusta antavat yliopisto, jossa on 15 000 opiskelijaa ja 650 opettajaa. Metsäalan opiskelijoita on noin 3 000. Yliopistossa on mm. metsätalouden tiedekunta, metsäteknologian ja Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU (www.bntu.by) BNTU:lla on kuusitoista tiedekuntaa liittyen erilaisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, rakentamiseen, markkinointiin, energia-asioihin jne. Opiskelijoita on 30 000 ja henkilökuntaa 1 600. Yliopiston alaisuudessa toimii Tiede- ja teknologiapuisto BNTU Polytechnic, joka edistää innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä tuottaa tietoa ja markkinoi Opetusministeriön alaisten laitosten tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Opetusministeriön informaatioja markkinointikeskuksesta on lisätietoa sivustolla www.imu.metolit.by ja yliopistojen välisestä markkinointikeskuksesta sivustolla www.icm.fi. Kansainvälinen valtiollinen A.D. Saharovin ekologinen yliopisto (www.iseu.by) Saharovin ekologinen yliopisto on pieni Minskissä sijaitseva yliopisto, joka keskittyy ympäristötieteisiin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi keskeisiä teemoja. Yliopisto on mm. kehittänyt päätöksentekotyökaluja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Itä-Suomen yliopiston vetämä Cross-Border University -hanke sai aikaan kiinnostusta yliopistojoukossa samoin kuin Metlan julkaisemat venäjänkieliset raportit. Lisäksi mm. Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja BNTU:n toimintamalleista löytyi yhteneväisyyksiä. Ke 24.11. Lähtöpäivänä ryhmä vieraili Valko-Venäjän raakaainepörssissä. VALKO-VENÄJÄN RAAKA-AINEPÖRSSI Valko-Venäjän raaka-ainepörssi on maan ainoa ja tavaramäärällä mitattuna Itä-Euroopan suurin raakaainepörssi. Raaka-ainepörssi välittää metallituotteita, puuta, maataloustuotteita sekä teollisuus- ja kulutustavaroita. Raaka-ainepörssi on pääosin valtioomisteinen yritys, joka toimi jo ennen vallankumousta. Nykyisen raaka-ainepörssin toiminta alkoi vuonna 2005. Tällä hetkellä pörssiin on rekisteröityneenä yli 7 000 yritystä, joista suomalaisia metsäalan yrityksiä on kolme. Raaka-ainepörssillä on oma välimiestuomioistuimensa. 5 (6)
EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUDET Kaikkinensa ekskursion nelipäiväinen varsin tiivis ohjelma tarjosi kattavan läpileikkauksen Valko-Venäjän metsäsektorista niin hallinnon kuin käytännönkin tasolla. Yhteistyöavauksia saatiin tehtyä sekä tutkimustiedonvaihtoon että liiketoimintaan liittyen. Kuva 9. Kaupankäyntiä raaka-ainepörssissä. Nykyään suurin osa kaupoista käydään netin välityksellä. Raaka-ainepörssin välityspalkkio on 0,1 0,3 % kaupasta, ja sen muut palvelut kuten rekisteröityminen ja jäsenyys ovat ilmaisia. Raaka-ainepörssi valvoo sen kautta kauppaa tekeviä yrityksiä, joten yritykset, jotka eivät hoida velvoitteitaan, menettävät oikeuden käydä kauppaa sen kautta. Jos suomalainen yritys haluaa käydä kauppaa raakaainepörssin välityksellä, se voi tehdä sopimuksen paikallisen brokerin kanssa, joka käy kauppaa yrityksen puolesta (oma välityspalkkio). Toinen vaihtoehto on: 1. rekisteröityä raaka-ainepörssiin (akkreditointi): vie noin 3 päivää, tarkoituksena on todistaa, että rekisteröitävä yritys on olemassa 2. käydä koulutus, jossa opetetaan käyttämään tarvittavaa tietokoneohjelmaa (ilmaisen ohjelman saa käyttöönsä koulutuksen jälkeen) 3. käydä huutokauppaa verkossa (vientikauppoja käydään noin kerran kuussa) Toistaiseksi vain harvalla suomalaisyrityksellä on toimintaa Valko-Venäjällä. Valtiolla on kuitenkin tavoitteet panostaa etenkin bioenergiasektoriin, minkä vuoksi bioenergiaan liittyvälle asiantuntemukselle on kysyntää. Lisäksi pääosa maan sahatavaratuotannosta tehdään vanhoilla ja kapasiteetiltaan pienillä sahoilla, mikä voi tarjota tilaisuuksia laitetoimituksille sahateollisuuteen. Nykyiset metsänkäsittelymallit ovat esimerkiksi Venäjään verrattuna melko nykyaikaisia, minkä vuoksi myös suomalaisvalmisteisen metsäteknologian omaksuminen käyttöön saattaa olla helpompaa ja nopeampaa kuin Venäjällä. Tarkoituksena on jatkaa opintomatkoja vuoden 2011 aikana. Seuraava matka suuntautuu Ukrainaan. Kuva 10.M a t k a n- j o h t a j a T i m o E k l u n d j a Be l a r u -traktori. s Pienin ostettava määrä on yksi kuorma-autollinen tai junanvaunullinen. Kauppoja tehtäessä vaaditaan etumaksu. Ostettavaan erään on mahdollista tutustua etukäteen. Raaka-ainepörssin viesti suomalaisille yrittäjille oli, että he ovat valmiita kehittämään toimintaansa vastaamaan suomalaisyritysten tarpeita. Tällä hetkellä suuri osa suomalaisfirmoista käyttää ostoissaan välittäjiä Baltian maista, mutta raaka-ainepörssi kannustaa ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Käydyssä keskustelussa nousi esiin muutama suomalaisyrityksiä hiertävä kysymys: suomalaiset yritykset eivät monesti halua maksaa etumaksuja ja haluavat kiistatilanteissa käydä oikeutta Suomessa eikä Valko-Venäjällä. Ongelmana pidettiin sitä, että raaka-ainepörssistä tai sen tarjoamista palveluista ei ole juuri tietoa. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että palvelu olisi saatavana sellaisella kielellä, jota suomalaiset yritykset käyttävät. Tällä hetkellä vain muutama suomalainen yritys on raakaainepörssin jäsenenä. Kiemet-hanke toimii vuosina 2010 2012. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)