Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Samankaltaiset tiedostot
Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

ClimBus Business Breakfast Oulu

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam Kuntaliitto

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Väliarvioinnin yhteenveto

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Jyväskylän kokemuksia

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Tekesin rahoitus yrityksille

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Biotaloudesta bisnestä kasvuohjelmat, kasvu- ja pilotointirahoitus yritysten apuna

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

EVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk ( ) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

MERIEN MARKKINAT SEUTU-ohjelman webinar. Vesa Marttinen March 19, 2018

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Euroopan Investointiohjelma

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Osavuosikatsaus

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin

Osavuosikatsaus (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen Yhtiökokous 1

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Business Finland s Funding Instruments. Lämpöklinikka Tampere,

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA

Liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Afrikassa. Maailman markkinat julkistus, Helsinki Suurlähettiläs Petri Salo

MARKET OPPORTUNITIES

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Toimintaympäristö: Fortum

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku Pekka Rantala

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

EVE Business Breakfast Mistä massit? Horisontti rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Projektien rahoitus.

Transkriptio:

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus

2 Tatu Lyytinen Jyväskylän Yliopisto 2001-2006: Kansainvälinen Liiketoiminta Suurlähetystö Argentiina 2006: Talousanalyytikko Finpro Brasilia 2007: Markkina-analyytikko Nokia Unkari 2008: Ostaja Brasilia Aalto Yliopisto 2009-: Tohtorikoulutettava VTT 2010-: Tutkija

3 Projektin tavoitteet Pohtia pienen kokoluokan kaasutusteknologia firmojen liiketoimintamahdollisuuksia ja edellytyksiä kehittyvissä maissa ja vähävaraisilla markkinoilla Tunnistaa menestystekijöitä markkinoille pääsyyn Tunnistaa verkostoja Suomessa ja kehittää liiketoimintakonsepteja Kohteena pienen kokoluokan kaasutusteknologiat (10 500 kw/h)

4 Liiketoimintamahdollisuudet kehittyvillä ja vähävaraisilla markkinoilla Lähde: Schuster and Holtbrugge 2012

5 Vähävaraiset markkinat (Bottom-of-the-Pyramid markets) Arviolta 5 miljardia ihmistä ja tulotaso alle $8 päivässä ($500 - $5000 PPP vuodessa) Lähde: WRI/IFC 2007; UNEP 2011; JRC 2011

6 Haasteet kehittyvissä maissa ja vähävaraisilla (informaaleilla) markkinoilla Heikko poliittisen päätöksenteon ja hallinnoinnin kapasiteetti Heikot markkinat ja markkinatiedon puute Kulttuurillisesti haastavat markkinat Heikko infrastruktuuri Tiedon ja taitojen puute Tietämättömyys uusista teknologioista Rajoitettu tai heikko ostovoima Rajoitettu mahdollisuus rahoitukseen Lähteet: Prahalad 2004; Karnani 2007; Landrum 2007; London et. al. 2010

7 1.5 miljardia ihmistä vailla sähköä ja 3 miljardia ihmistä tuottaa energian perinteisellä biomassalla ILMAN SÄHKÖÄ (milj.) PERINTEINEN BIOMASSA (milj.) Latinalainen Amerikka 31 Latinalainen Amerikka 85 Muut Aasian maat 387 Muut Aasian maat 659 Afrikka 587 Afrikka 657 Intia 404 Kiina 8 Intia 855 Kiina 423 Lähde: IEA 2011

8 Tämän hetkiset bioenergiaratkaisut kehittyvissä maissa eivät ole kestäviä Ilman saasteet Metsäkato Kerosiinin hinta

9 Monet bioenergia hankkeet ovat epäonnistuneet kehittyvissä maissa ja vähävaraisilla markkinoilla Vanha paradigma Uusi paradigma Teknologian kehittäminen Markkinoiden kehittäminen Tuotteiden tarjonta Arvon luonti asiakkaille Taloudellisen sopivuus Poliittinen, institutionaalinen ja sosiaalinen sopivuus Teknologiset demonstraatiot Liiketoiminta, rahoitus ja sosiaaliset demonstraatiot Kehitysapu lahjoitukset Kehitysapu riskin jakajana Ohjelmat ja aikomukset Kokemukset, tulokset, oppiminen Lähde: Martinot et. al. 2002

10 Kehittyvät maat investoivat enemmän uusiutuvaan energiaan kuin kehittyneet maat Vuonna 2010 kehittyvät maat investoivat $72 miljardia uusiutuvaan energiaan (pois lukien isot vesivoimahankkeet) Vuonna 2010 kehittyvät maat investoivat vain $4 miljardia hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon Vuonna 2009 investoitiin $9 miljardia Energy access for all hankkeisiin 34% monikansallisilta rahoitusorganisaatiolta (esim. World Bank) 30% kotimaisilta rahoittajilta (esim. valtiot ja kansalliset kehityspankit) 22% yksityisilta sijoittajilta 14 % kahdenvälisiltä rahoittajilta (esim. Suomen Ulkoministeriö) Lähde: OECD/IEA 2011

11 Vuosina 2009 2030 tarvitaan noin 48 miljardin dollarin vuosittaiset investoinnit, jotta kaikki maailman ihmiset pääsevät kestävän energian piiriin Lähde: IEA 2011

12 Tutkimuskysymys Kuinka pieni suomalainen teknologiayritys voisi hyötyä kehittyvien maiden ja vähävaraisten markkinoiden mahdollisuuksista?

13 Metodi Kirjallisuuskatsaus: Vähävaraiset markkinat ja liiketoiminta Uusiutuvan energian markkinat ja liiketoiminta Strukturoidut haastattelut: Jarno Haapakoski, Volter Kauko Väinämö, Gasek Mika Turpeinen, ABB Afrikka Marjatta Aarniala, Tekes Johan Tallberg, Oilon Brasilia ja Kiina Markus Andersen, Napsystems Riku Mäkelä, Tekes Finnode Intia

14 Motivaatio, intohimo ja herkkyys vähävaraisille markkinoille Gram Powerin perustivat yhdysvaltalainen ja intialainen, jotka tapasivat UC Berkeleyssa. Intialaisella oli hyvä paikallisen kulttuurin ymmärtäminen ja paikalliset verkostot. Yritys sai rahoitusta ja mentorointia Prof. Eric Brewiltä jolla oli hyvä kokemus kehittyvistä maista. Tämän tuen avulla Gram Power pystyi viettämään pitkiä aikoja kohde markkinoilla, muokkaamaan tuotteitaan markkinoille sopiviksi ja rakentamaan paikallisia verkostoja Riku Mäkelä, Finnode Intia Pienten suomalaisten teknologia yritysten tulisi palkata tai tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa joilla on motivaatiota tehdä liiketoimintaa, ymmärrystä ja verkostoja kehittyvistä maista ja vähävaraisilta markkinoilta

15 Enemmän laatua, vähemmällä hinnalla, useammille ihmisiä Korkealaatuisilla suomalaisilla teknologioilla on hyvät mahdollisuudet pärjätä kehittyvissä maissa koska paikalliset ovat kyllästymässä huonoon paikalliseen ja kiinalaiseen laatuun. Markus Andersen, Napsystem Teknologiat pitää muokata sopimaan paikallisille markkinoille Teknologioita pitäisi testata paikallisilla biomassoilla Hinta/laatu suhde tulisi muokata sopimaan paikallisille Alkuinvestoinnin riskiä loppuasiakkaalle tulisi pienentää Yritysten tulisi ottaa huomioon teknologioiden ympäristövaikutukset (esim. metsäkato) Paikallisia hallituksia tulisi tukea uusiutuvaa energiaa tukevan politiikan implementoinnissa

16 Kehitysapurahoitteinen markkinoille pääsy Kehitysapurahoitushankkeet ovat yleensä paras tapa päästä kehittyville markkinoille. Kehitysapurahoitushankkeet ovat kuitenkin normaalisti erittäin byrokraattisia ja pienillä yrityksillä on harvoin resursseja osallistua näihin projekteihin. Paikalliset eivät normaalisti osaa ostaa korkealaatuista teknologiaa ja ovat skeptisiä ja konservatiivisia uusia teknologioita kohtaan. Rahoitusta tarvitaan teknologiademonstraatiohankkeisiin, joilla teknologioita voidaan testata paikallisessa ympäristössä, kouluttaa paikallisia käyttämään teknologiaa ja tukemaan paikallisia myynti ja markkinointihankkeita. Markus Andersen, Napsystems Pienillä suomalaisilla teknologiayrityksillä ei ole resursseja tai tietämystä kehitysapurahoitteisista hankkeista. Suomessa tarvitaan tukimekanismeja kuinka osallistua näihin hankkeisiin.

17 Teknologia myynnistä markkinoiden luomiseen Ei tänne voi tulla myymään vain tuotteita. Täällä on aivan liikaa tuoteesittelijöitä. Kiinalaiset ja Intialaiset tuotteet ovat paljon halvempia eivätkä paikalliset osaa ostaa korkealaatuista teknologiaa. Täällä markkinat pitää luoda. Kuka kerää ja prosessoi puumateriaalin, kuka hoitaa kuljetuksen, kuka myy sähkön ja lämmön, kuka ostaa sähkön ja lämmön, kuinka ja mihin sähköä ja lämpöä käytetään. Ei tänne voi tulla sanomaan maanviljelijälle että osta tällainen, jos ei ymmärrä millaista arvoa teknologia luo paikallisessa kontekstissa. Mika Turpeinen, ABB Africa Suomalaisten teknologiayritysten tulisi keskittyä luomaan kokonaisvaltaisia markkinakonsepteja jotka ottavat huomioon paikallisen liiketoimintaympäristön haasteet ja paikalliset tarpeet.

18 Johtopäätökset Kehittyvissä maissa ja vähävaraisilla markkinoilla on suuri potentiaali pienen kokoluokan bioenergia ratkaisuille Kehittyvät maat ja erityisesti vähävaraiset markkinat eroavat merkittävästi kehittyneistä markkinoista luoden haasteita pienille suomalaisille yrityksille Pienten suomalaisten teknologiayrityksien jotka haluavat hyötyä näistä markkinoista ja voittaa vähävaraisten markkinoiden haasteet tulisi: Palkata motivoituneita henkilöitä, joilla on hyvät paikalliset verkostot Muokata teknologioita vastaamaan markkinoiden haasteita ja tarpeita Osallistua kehitysapurahoitteisiin hankkeisiin Keskittyä markkinoiden luomiseen

19 VTT creates business from technology