LVI-TYÖSELITYS LVI 700-001. SONKAJÄRVEN KUNTA PALVELUKESKUS TUULIKANNEL TAIVALLAHDENTIE 4b 74300 SONKAJÄRVI

LVI-TYÖSELITYS LVI 700-001 SONKAJÄRVEN KUNTA PALVELUKESKUS TUULIKANNEL TAIVALLAHDENTIE 4b 74300 SONKAJÄRVI 20.02.2015

2 SISÄLLYSLUETTELO 0 RAKENNUSKOHDE, RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT 6 0.1.1 RAKENNUSKOHDE JA SIJAINTI 6 0.1.2 RAKENNUTTAJA 6 0.1.3 SUUNNITTELIJAT 7 0.1 LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 8 0.1.1 LVI-hankinnat ja työt 8 0.1.2 LVIAJ-urakat 8 0.1.3 Työn vaiheistus 9 0.1.4 Purkutyöt 9 0.1.5 Muutostyö ja urakasta yleensä 10 0.2 LVI-LAITTEET JA TARVIKKEET 11 0.2.1 LVI-tarvikkeiden perusvaatimukset 11 0.2.2 LVI-laitteiden vaihtaminen 11 0.2.3 Hyväksymismenettely 11 0.2.4 LVI-laitteiden asennuspiirustukset 12 0.3 ASENNUSTYÖ 12 0.3.1 Asennustyön yleiset vaatimukset 12 0.3.2 Rakennustöiden puhtausluokitus 13 0.3.3 Rakennuksen puhtauden arviointi 13 0.3.4 Rakennustöiden puhtausluokitus luokan P1 toteutusohjeet 14 0.3.5 Reiät, syvennykset, asennusaukot, kuljetusaukot ja reitit 15 0.3.6 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet 16 0.3.7 Läpiviennit 16 0.3.8 LVI-koneiden ja -laitteiden asennusaikainen merkitseminen 16 0.3.9 Peittyvät työsuoritukset 17 0.3.10 Kokeet, tuote- ja asennusmallit 17 0.3.11 LVI-järjestelmien ja tuotteiden merkitseminen 17 0.3.12 Puhdistus 18 0.3.13 Pintakäsittely 18 0.3.14 Kiintopisteet 18 0.3.15 Mittareiden ja antureiden suojataskut 18 0.3.16 Putkistojen huuhtelu 19 0.3.17 Tärinän- ja runkoäänenvaimennus 19 0.4 LAADUNVARMISTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO 19 0.4.1 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset 19 0.4.2 Malliasennukset 20 0.4.3 Tiiviys ja painekokeet 20 0.4.4 Sairaalakaasuputkistot 21 0.4.5 Rakennusaikainen käyttö 22 0.4.6 Laite- ja asennustapatarkastukset 22 0.4.7 Toimintatarkastukset 22 0.4.8 Toimintakokeet 22 0.4.9 Säädöt ja mittaukset 23 0.4.10 Äänitasojen mittaus 24 0.4.11 Tarkastusmittaukset 25 0.4.12 Luovutustarvikkeet 25 0.4.13 Vastaanottotarkastus 26 0.4.14 Käyttöönotto 26 0.4.15 Käyttö- ja huolto-ohjeet ja huoltokirja 26 0.4.16 Käytönopastus 26 0.4.17 Takuuajan toimenpiteet 26 0.4.18 Takuuhuolto 27 0.5 TYÖTURVALLISUUS 27 1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 28 1.0 YLEISTÄ 28

3 1.1 LÄMMÖNTUOTANTO 28 1.2 LÄMMÖNJAKELU 28 1.2.1 Lämmitysputkistot 28 1.2.2 Pumput 29 1.2.3 Venttiilit 30 1.2.4 Putkistovarusteet 30 1.2.5 Paisunta- ja varolaitteet 31 1.3 LÄMMÖNLUOVUTUS 31 1.3.1 Lämmityspatterit ja varusteet 31 2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT 33 2.0 YLEISTÄ 33 2.1 VESIJOHDOT JA TARVIKKEET 33 2.1.1 Vesijohdot 33 2.1.2 Venttiilit ja varusteet 34 2.1.3 Vesimittari 34 2.1.4 Varolaitteet 34 2.1.5 Käyttöveden suodatin 34 2.1.6 Vakiopaineventtiili 35 2.2 VIEMÄRIPUTKISTOT 35 2.2.1 Jätevesiviemärit 35 2.2.2 Sadevesiviemärit 35 2.2.3 Paineviemärit 36 2.2.4 Viemärikaivot ja varusteet 36 2.2.5 Rasvanerottimet 36 2.3 VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET 36 2.3.1 Yleistä 36 2.3.2 Vesipostit 36 2.3.3 Pikapalopostit 37 2.3.4 Lattiakaivot 37 2.3.5 Kiertovesipatterit 37 2.3.6 Väestönsuojan vesi- ja viemärilaitteet 37 3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 38 3.0 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ 38 3.0.1 Yleiset vaatimukset 38 3.0.2 Laitoksen kuvaus 38 3.1 ILMASTOINTIKONEISIIN LIITTYVÄT OSAT 38 3.1.1 Suodattimet 38 3.1.2 Äänenvaimentimet 38 3.1.3 Sulku-, säätö- ja mittauslaitteet 39 3.2 ILMASTOINTIKONEET 39 3.2.1 Ilmastointikojeiden perusvaatimukset 39 3.2.2 Tuloilmakoneet 39 3.3 ECONET ENERGIAJÄRJESTELMÄ 39 3.3.1 Poistoilmakoneet 40 3.3.2 Kiertoilmakoneet 41 3.3.3 Varasarjat 41 3.3.4 Taajuusmuuttajat 41 3.4 KANAVAT 41 3.4.1 Kanavistojen varusteet 41 3.4.2 Kanavien materiaalit ja liitokset 41 3.4.3 Puhdistus- ja tarkastusluukut 42 3.4.4 Palo- ja savukaasupellit 42 3.4.5 Sulku- ja säätöpellit 43 3.4.6 Ilmavirran hallinta- ja mittauslaitteet 43

4 3.4.7 Poistoilmapiiput 43 3.5 PÄÄTELAITTEET, SÄLEIKÖT JA LAITTEET 43 3.5.1 Yleistä 43 3.5.2 Tuloilma- ja poistoilmaelimet 43 3.5.3 Ulkoilmasäleiköt 44 3.5.4 Liesikuvut ja tuulettimet 44 3.5.5 Siirtoilmalaitteet 44 3.6 VÄESTÖNSUOJIEN ILMASTOINTILAITTEET 44 4 ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ 45 4.1 VEDENJÄÄHDYTYSKONEIKKO CARRIER 30RBS-100 45 4.1.1 Yleistä 45 4.1.2 Varolaitteet ja mittarit 46 4.1.3 Kylmäaineen syöttöjärjestelmä ja höyrystin. 46 4.1.4 Sähkö- ja automatiikkakeskus 47 4.1.5 Käyttö- ja kunnossapito-ohjeet 48 4.1.6 Takuuajan huolto 49 5 SAIRAALAKAASUJÄRJESTELMÄT 50 5.1 YLEISTÄ 50 5.2 SAIRAALAKAASUJOHDOT JA TARVIKKEET 50 5.2.1 Happijohdot 50 5.2.2 Venttiilit ja varusteet 50 5.2.3 Merkinnät 50 6 ERISTYS 51 6.1.1 Yleistä 51 6.1.2 Eristyspaksuudet ja asennusvälit 52 6.1.3 Eristemateriaalit ja päällysteet 52 6.1.4 Eristämättä jätettävät putket, kanavistot ja varusteet 55 7 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 56 7.0 YLEISIÄ VELVOITTEITA 56 7.0.1 Urakat, nimistö 56 7.0.2 Hankintarajat 56 7.0.3 Suunnitelma 56 7.0.4 Yleiset laatutasovaatimukset 56 7.0.5 Ruoste-estokäsittely ja maalaus 57 7.1 LAITTEIDEN MERKITSEMINEN 57 7.1.1 Rakennusaikaiset merkinnät 57 7.1.2 Lopulliset merkinnät 57 7.2 DOKUMENTOINTI 59 7.2.1 Suunnitelmapiirustukset 59 7.2.2 Työpiirustukset 59 7.2.3 Loppupiirustuksien laatiminen 59 7.2.4 Luovutusasiakirjat ja käyttöpiirustukset 60 7.2.5 Muu luovutusmateriaali 60 7.3 KOULUTUS 61 7.4 VASTAANOTTOMENETTELY 61 7.4.1 Yleistä 61 7.4.2 Urakan aloitusneuvottelu 62 7.4.3 Työpiirustusten tarkastaminen 62 7.4.4 Laite- ja asennustapatarkastukset 62 7.4.5 Ohjelmistosuunnitelman tarkastus 63 7.4.6 Toimintatarkastukset 63 7.4.7 Toimintakokeet 63

5 7.4.8 Säätölaitteiden hienoviritystyöt ja trendiajot 64 7.4.9 Ohjelmistojen toimivuustarkastukset 65 7.4.10 Koekäyttö 65 7.4.11 Loppupiirustusten tarkastus 65 7.4.12 Vastaanotto 65 7.5 TAKUUAJAN TOIMENPITEET 66 7.5.1 Yleistä 66 7.5.2 Vikahuollot 66 7.5.3 Ensimmäinen huolto 66 7.5.4 Toinen huolto 67 7.5.5 Kolmas huolto 67 7.5.6 Neljäs huolto 67 7.5.7 Takuuajan velvoitteet 67 7.6 YLEISTÄ SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄSTÄ 67 7.6.1 Järjestelmän yleiset vaatimukset 67 7.6.2 Järjestelmän vianilmaisu 68 7.6.3 Kommunikointi järjestelmän kanssa 68 7.6.4 Tietojen suojaus 68 7.6.5 Järjestelmän nopeus 68 7.6.6 Yleiset ohjelmistovaatimukset 69 7.6.7 Graafinen käyttöliittymä 69 7.7 ASENNUSTEKNISET VAATIMUKSET 71 7.7.1 Keskukset, kotelot 71 7.7.2 Laiteasennukset 71 7.7.3 Kaapeloinnit, kytkennät 72 7.7.4 Ylijännite- ja häiriösuojaus 73 7.8 LAITTEET 73 7.8.1 Alakeskuslaitteet 73 7.8.2 Kenttälaitteet 73 LIITTEET: KALUSTELUETTELO LIITE 1 LÄMMÖNSÄÄTÖPÖYTÄKIRJA LIITE 2

6 0 RAKENNUSKOHDE, RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT 0.1.1 RAKENNUSKOHDE JA SIJAINTI Työ käsittää Sonkajärven Palvelutalo Tuulikanteleen peruskorjauksen LVIAJtyöt. Rakennuskohteen sijainti on Taivallahdentie 4, 74300 SONKAJÄRVI Kaupunginosa: Kortteli: Tontti: 0.1.2 RAKENNUTTAJA Rakennuttaja: Sonkajärven kunta, tekninen toimi Rutakontie 28 74300 SONKAJÄRVI Kunnossapitoinsinööri Seppo Ryhänen Gsm: 040-531 8709 Sähköposti: etunimi.sukunimi@sonkajarvi.fi Kunnaninsinööri Jari Sihvonen Gsm: 0400-243 136 Sähköposti: etunimi.sukunimi@sonkajarvi.fi

7 0.1.3 SUUNNITTELIJAT Rakennussuunnittelu: Rakennus- ja Maaseutusuunnittelu SAVON RMS OY Rutakontie 28 73400 SONKAJÄRVI Puhelin: 040-526 8877 Sähköposti: etunimi.sukunimi@savon-rms.com Yhteyshenkilö: Rakennusmestari Riitta Turunen LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto LVI-Planor Oy Puijonkatu 22 A, 3.krs 70110 KUOPIO Puhelin: 017 369 9400 Gsm: 044 561 4410 (PJP), 044 545 3158 (JK), Sähköposti: etunimi.sukunimi@lvi-planor.fi Yhteyshenkilö: Juhani Palm, Jorma Kauppinen Sähkösuunnittelu: Iisalmen Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Oy Teollisuuskatu 15 74120 IISALMI Gsm: 044 3616 925 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehdaspalvelu.fi Yhteyshenkilö: Mikko Murtola

8 0.1 LVI-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 0.1.1 LVI-hankinnat ja työt Urakoitsijoita koskevat velvoitteet esitetään seuraavissa hankkeen asiakirjoissa. - urakkasopimus - rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998 - urakkarajaliite - urakkasopimus - LVI-työselityksessä liitteineen - LVI-piirustuksissa LVI-suunnitelma käsittää - LVI-työselityksen - asiakirjaluettelon mukaiset piirustukset 0.1.2 LVIAJ-urakat LVIAJ-työt jakautuvat seuraaviin urakoihin; putkiurakka (PU), ilmanvaihtourakka (IU) ja rakennusautomaatiourakka (AU). LVI-suunnitelmissa käytetään muista urakoista seuraavia nimityksiä; rakennusurakka (RU), sähköurakka (SU). Nimityksellä urakoitsija tarkoitetaan putki-, ilmanvaihto- tai rakennusautomaatiourakoitsijaa. LVIAJ-urakoitsijat sitoutuvat noudattamaan työn suorituksessa seuraavia asiakirjoja. - rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 - talotekniikan yleiset laatuvaatimukset TalotekniikkaRYL 2002 - Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007 - Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2012 - Suomen rakentamismääräyskokoelma osa E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus, ohjeet 2004 - Suomen Kaukolämpö ry, Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, K1/2013 - Sisäilmastoluokitus 2008, Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset Putkiurakkaan kuuluvat työt (PU) lämmitys- ja lämmöntalteenottoputkistot lämmönluovuttimet, muutokset vesi- ja viemäriputkistot ja kalusteet tuloilmakoneiden kytkentä lämmitys- ja viemäriverkostoihin muiden urakoitsijoiden toimittamien moottoriventtiilien, termostaattien ja antureiden suojataskujen asennus jäähdytyslaitteiden ja -putkistojen hankinta ja asennus sairaalakaasuputkistot varusteineen putki- ja laite-eristykset lämmitys- ja käyttövesiverkostojen säätötyöt

9 lämmitys- ja vesijohtoverkostojen väliaikaiset kytkennät Ilmanvaihtourakkaan kuuluvat työt (IU) ilmanvaihtokoneiden hankinta ja asennus poistoilmakojeiden hankinta ja asennus ilmastoinnin lämmöntalteenottolaitteet kanavistot ilmanvaihdon päätelaitteet kanavien ja laitteiden eristykset ilmanvaihtokanavistojen väliaikaiset kytkennät IV-koneiden yksi varasarja suodattimia laitetoimituksessa Rakennusautomaatiourakkaan kuuluvat työt (AU) rakennusautomaatiojärjestelmät 0.1.3 Työn vaiheistus Peruskorjaustyö toteutetaan neljässä eri vaiheessa erillisen rakennusvaihesuunnitelman mukaan. Tavoitteellinen toteutusaikataulu on: 1.vaihe 10/2015 3/2016 2.vaihe 4/2016 9/2016 3. vaihe 10/2016 5/2017 4. vaihe 3/2017 6/2017 0.1.4 Purkutyöt Urakoitsija on velvollinen tutustumaan kohteeseen ennen tarjouksen tekemistä. Alla on eritelty LVI-urakoitsijan ja rakennusurakoitsijan purkutyöt. LVI-urakoitsijan suoritukseen kuuluvat purkutyöt: Lämmityslaitteet: - purettavaksi määrätyt patterit irrotetaan kannakkeineen - tarvittavat tulppaukset - lämmitysputkistot ilmanvaihtokonehuoneissa ja -hormissa - linjasäätö- ja sulkuventtiilien irrotus - vesien tyhjennys verkostoista myös vanha paisunta-astia putkineen ullakkokerroksesta tarvittaessa - kuivaksi jäävien lämpöjohtojen tiivistys äänieristysvillalla ja elastisella massalla - puretut laitteet ja varusteet jätetään ko. huonetiloihin, joista RU siirtää ne roskalavalle Vesi- ja viemärilaitteet: - vesijohtoverkoston teko paineettomaksi aina tarvittavilta osin - viemäriverkostojen huuhtelu ennen varsinaisia purkutöitä (huolehditaan siitä, että rakenteisiin jääviin viemäreihin ei jää mitään irtoainesta). Huuhtelu tehdään osissa aina työn alla olevaan verkostoon.) - vesi- ja viemäriverkostojen tyhjennys vedestä - nykyisten vesijohtokalusteiden ja sekoittajien irrotus - kuivaksi jäävien vesijohtojen tiivistys äänieristysvillalla ja elastisella massalla - näkyviin jäävien putkien päiden tulppaus esim. kromatulla peitelaipalla

10 - puretut laitteet ja varusteet jätetään ko. huonetiloihin, joista RU siirtää ne roskalavalle Rakennuttajalla on oikeus ottaa käyttöönsä haluamansa purkutavara. Rakennuttaja merkitsee haluamansa tavarat, jotka RU siirtää yhdessä sovittavaan paikkaan tontilla. Rakennusurakoitsijan suoritukseen kuuluvat purku- ja paikkaustyöt: - nykyisten LVI-laitteiden ja putkistojen läpivientikohdat, johon ei tule enää uusia putkia - nykyisten wc-istuimien purkaminen - kaikki asbestia sisältävät LVI-laitteet - nykyiset putkistot, jotka jäävät nyt pois käytöstä - ilmanvaihtokanavat 1.- ja 2.kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuoneissa, LVI-urakoitsijan ohjeiden mukaan - nykyisten putkinousujen avaaminen ja paikkaaminen - nykyisten käytöstä pois jäävien lattia- ym. kaivojen kansien poisto, puhdistus, täyttö ja lattian tasaan valu - rakenteeseen käytöstä pois jäävien viemäreiden päiden tukkiminen äänieristysvillalla ja käsittely elastisella massalla - tuuletusviemäreiden vesikaton läpivientien tekeminen ja tiivistäminen - LVI-purkutöistä tulleiden tarvikkeiden toimitus roskalavalle - muut asiapapereissa rakennusurakoitsijalle esitetyt purkutyöt Rakennusurakoitsija tiivistää, paikkaa ja siistii nykyisten lämpöjohtonousujen läpimenot. Rakennusurakoitsijan tulee suorittaa purkutyöt LVI-urakoitsijan antamien ohjeiden mukaisesti. 0.1.5 Muutostyö ja urakasta yleensä Työssä tulee ottaa huomioon urakkaan kuuluvana muutostyön luonne. Työjärjestyksestä tulee urakoitsijan sopia ennakkoon rakennuttajan kanssa. Työ tehdään vaiheittain urakkaohjelman mukaan. Rakennus on käytössä muutostöiden ajan. Urakkaan kuuluu järjestää kylmävesipiste työn alla oleville urakka-alueille esim. muoviputkilla kellarista. Kun väliaikaisen veden tarve loppuu, niin väliaikaiset laitteet puretaan. Kaikki väliaikaiset kytkennät kuuluvat urakkaan. Urakoitsijat tekevät kaikki omista töistään aiheutuvat suojaukset ja roskien poiston urakkaohjelman mukaisesti. LVI-asennustöissä on otettava huomioon olevat palkit, pilarit, yms. rakenteet. Palkkien lävistys on hyväksytettävä rakennesuunnittelijalla. Rakennusurakoitsija hankkii ja asentaa tarvittavat huoltoluukut nykyisiin hormeihin. Rakennusurakkaan kuuluu myös väliaikaisten vesijohtojen ja viemäreiden läpivientien reikien teko ja paikkaus. Rakennusurakoitsija suorittaa kaapistojen poraukset ja loveukset, jotta LVIasennukset voidaan suorittaa. Kun vesijohtoja ja viemäreitä asennetaan ny-

11 kyisiin kaapistoihin, niin niiden käytettävyys ei saa huonontua enempää kuin on pakko. Putket asennetaan alasokkeleiden alapuolelle missä se on mahdollista. Muussa tapauksessa putket asennetaan seinän suuntaisesti seinän pinpinnassa. Putket kannakoidaan tarkoitukseen sopivilla kannakkeilla. Rakennusurakoitsija puhdistaa ja maalaa nykyiset jäävät patterit ja uudet eristämättä jäävät jako- ja kytkentäjohdot. 0.2 LVI-LAITTEET JA TARVIKKEET 0.2.1 LVI-tarvikkeiden perusvaatimukset Tuotteiden ja tarvikkeiden tulee olla CE-merkittyjä sekä aiottuihin käyttötarkoituksiin virallisesti hyväksyttyjä, SFS- tai SFS-EN-standardin tai tyyppihyväksyttyjä, jos sellaisia on saatavilla. Työmaalle toimitettavien tuotteiden on oltava ehjiä ja ennen käyttämättömiä. Lisäksi niiden on oltava Suomen olosuhteisiin soveltuvia ja niiden huolto- ja varaosapalvelu on järjestetty asianmukaisesti. Urakoitsijan käyttäessä aliurakoitsijoita ja hankkijoita on nämä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen ko. erikoistyön aloittamista. Urakoitsijan on varmistauduttava ja valvottava, että aliurakoitsijat ja hankkijat noudattavat LVI-tarvikkeista annettuja ohjeita. 0.2.2 LVI-laitteiden vaihtaminen Kauppanimellä mainitut tuotteet ja tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tuotteilla. Urakoitsijan on tällöin hankittava haluamalleen vaihtoehdolle rakennuttajan ja suunnittelijan hyväksyntä. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää kuitenkin vaihdon esittäjälle. 0.2.3 Hyväksymismenettely Urakoitsijan on hyväksytettävä rakennusaikana sovittavan aikataulun mukaisesti rakennuttajalla kaikki laitteet ja materiaalit. Urakoitsija hyväksyttää rakennuttajalla myös kaikki materiaalit, joita ei ole yksiselitteisesti määritelty LVI-suunnitelmassa. Hyväksymistä varten urakoitsijan on toimitettava rakennuttajalle tarvittavat tuotetiedot. Ne käsittelevät tuotteesta riippuen mm.: lopulliset mitoitusarvot seuraavista laitteista: - ilmankäsittelykoneet - LTO-järjestelmät - lämmönsiirtimet - jäähdytyslaitteet - pumput - erottimet tuottokäyrät, toimintapisteet, tehontarve ja hyötysuhteet kaikista pumpuista ja puhaltimista tehot, lämpötilat, nestevirrat sekä ilma- ja nestepuolen painehäviöt kaikista ilmankäsittelykoneiden osista äänitekniset tiedot puhaltimista, jäähdytyslaitteista, yms. laitteista

12 valmiiksi pintakäsiteltyjen laitteiden värisävyt muista laitteista ja materiaaleista rakennusaikana tuotekohtaisesti sovittavassa laajuudessa: - lopulliset mitoitusarvot - huoltotiedot - mitta- ja painotiedot - sähkö- ja säätötiedot - viranomaisten hyväksymistodistukset Vesimittareista on toimitettava voimassa oleva EY-tyyppihyväksyntä tai MID hyväksyntätodistus rakennuttajalle mikäli poiketaan suunnitelmissa esitetyistä vesimittarityypeistä. Pumpuista ja puhaltimista valitaan ko. valmistajan vaihtoehdoista mitoituspisteessä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella toimiva malli. Tyypiltään samankaltaiset tuotteet valitaan saman valmistajan tuotteista, jos LVI-suunnitelmassa ei ole muita vaatimuksia. Poikkeukset on esitettävä urakkatarjouksessa. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat pumput, lämmönsiirtimet, ilmankäsittelykoneet, ilmanvaihdon huonelaitteet, vesikalusteet, yms. Sähkömoottorit on valittava siten, että moottorin ottama virta ei ylitä normaalikäytössä 80 % nimellisvirrasta. LVI-suunnitelmassa annetaan pumppujen mitoituksessa käytetyt painehäviöt putkistoihin liitettäville laitteille, kuten lämmöntalteenottopattereille, jäähdytyslaitteille jne. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmoitettava putkiurakoitsijalle ja rakennuttajalle ko. laitteiden lopulliset painehäviöt pumppujen mitoitusarvojen tarkistamista varten ennen pumppujen tilaamista. Laitteiden lopullisia painehäviöitä määriteltäessä on LTO- ja lauhdutuspiirien lämmönsiirtoneste huomioitava sen normaalilla käyttölämpötilalla. Urakoitsija vastaa laitteen mitoitusarvojen mahdollisesti muuttuessa pumppujen suurentamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. 0.2.4 LVI-laitteiden asennuspiirustukset Urakoitsija laatii sovitun aikataulun mukaisesti viranomaisten, muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan tarvitsemat asennuspiirustukset ja yms. asiakirjat. Urakkaan sisältyy - teknisten tilojen asennuspiirustukset - mittapiirustukset laitteiden alustoista ja luukkujen, kehysten, ja säleikköjen yms. kiinnittämisestä rakenteisiin - vesikatolla sijoitettavien laitteiden kannatusrakenteiden asennuspiirustukset 0.3 ASENNUSTYÖ 0.3.1 Asennustyön yleiset vaatimukset Rakennuksen rakennustöiden osalta on pyrittävä erityiseen puhtauteen. Puhtausluokkana pyritään noudattamaan P1-puhtausluokkaa soveltuvin osin. Työssä pyritään noudattamaan Sisäilmaluokituksen 2008 (LVI 05-10440) vaatimuksia ja arviointikriteerejä. Työmaan olosuhteiden on ennen asennustöiden aloittamista oltava työturvallisuusmääräysten mukaiset ja työsuorituksen edellyttämät.

13 Ennen asennustöiden aloittamista on varmistettava, että viimeisimmät piirustukset ja asiakirjat ovat käytössä. Asennettujen putkien ja kanavien päät suojataan ja pidetään suljettuina väliaikaisesti puhtausluokan tai erityisten puhtausvaatimuksien mukaisesti asennustyön keskeytyessä. Samoin suojataan LVI-koneiden ja laitteiden liitoskohdat. Putket ja kanavat on asennettava niin, että valmiit eristykset jäävät irti toisistaan ja rakenteista. LVI-tuotteet ja asennukset eivät saa heikentää rakenteiden ääneneristävyyttä. 0.3.2 Rakennustöiden puhtausluokitus Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat, kun ne luovutetaan käyttäjälle ja että rakennuksen käytön aikana sisäilmaan ei kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Rakennusten tilojen tulee luovutusvaiheessa olla niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa välittömästi käyttöön vastaanoton jälkeen. Rakennuksen puhtaus tulee tarkastaa ennen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden aloittamista. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous. Luovutusvaiheessa pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja. 0.3.3 Rakennuksen puhtauden arviointi Ennen toimintakokeita arvioidaan silmämääräisesti kaikkien pintojen puhtaus, myös ne jotka eivät jää valmiissa rakennuksessa näkyviin. Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä alakattojen yläpuolella olevat pinnat. Ennen rakennuksen luovutusta arvioidaan kaikki näkyvät pinnat ja kalusteiden sisäpinnat. Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä kalusteiden sisäpinnat. Alakattojen yläpuolisten pintojen puhtautta ei arvioida alakattosettien ollessa suljettuina. Kattopintoja ovat mm. kattolevyjen yläpinnat, alakattolevyjen yläpuolella olevat pinnat, valaisinkotelot, kattoikkunoiden puitteet, jäähdytyspalkit, ilmanvaihdon päätelaitteet, katossa olevat putket, valaisimet ja portaiden alapuolet rakennuksen sisällä. Seinäpintoja ovat mm. seinät, seinillä olevat putket, ikkunat, ovet ja karmit, sisällä olevat lasiseinät, sähkökalusteet, ilmanvaihdon päätelaitteet, valaisimet, listat, kaiteet, kädensijat ja paneelit.

14 Kalusteita ovat mm. pesu- ja saniteettitilojen kalusteet, muut kiintokalusteet ja niiden sisäpinnat sekä rakennukseen kuuluvat koneet ja laitteet. Lattiapintoihin kuuluvat lattiat, lattiaritilät ja -kaivot, kynnykset sekä portaiden pysty- ja vaakasuorat pinnat. Puhtauden perusvaatimukset on esitetty kohdassa 0.3.2. Puhtauden arvioinnissa tarkastetaan jokaisessa tilassa silmämääräisesti, että luokan puhtausvaatimus täyttyy. Pintojen pölykertymä mitataan tarvittaessa geeliteippimenetelmällä INSTA 800 -standardin liitteen D.1 mukaisesti. Pölykertymän mittaus on suositeltavaa tehdä aikaisintaan 2 tunnin kuluttua siivouksesta, jotta ilmassa leijuva pöly ehtii laskeutua pinnoille ennen mittausta. Pölykertymän enimmäistasot on esitetty alla olevassa taulukossa. Rakennuksen puhtauden arvioinnissa voidaan erikseen sovittaessa tai, jos osapuolet eivät muuten pääse yksimielisyyteen arviointitavasta ja/tai tulosten tulkinnasta, käyttää pintapölykertymän mittauksessa INSTA 800 standardin mukaista menettelyä. Taulukko: Puhtausluokan P1 sallitut pölykertymät. Tarkastusajankohta Arvioitavat pinnat Pölykertymä% Ennen ilmanvaihdon Alakaton ylapuoli 5,0 toimintakokeita Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella (pl. lattiapinnat) Ennen rakennuksen Pinnat yli 180 cm korkeudella 1,0 luovutusta Pinnat alle 180 cm korkeudella Lattiapinnat 3,0 0.3.4 Rakennustöiden puhtausluokitus luokan P1 toteutusohjeet 0.3.4.1 Rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus Sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat rakennustarvikkeet ja osat on suojattava mm. likaantumiselta ja kastumiselta kuljetusten, työmaavarastoinnin, asennuspaikan välivarastoinnin ja asennustyön aikana peittämällä tai suojaamalla ne muulla tavoin. Varaston on oltava irti maasta ja suojattu siten, etteivät sade- ja pintavedet pääse kastelemaan rakennustarvikkeita. Suojauksessa noudatetaan valmistajan ohjeita. Rikkoutuneet suojukset korjataan viipymättä. Rakennustarvikkeet varastoidaan yleensä sisätiloihin ja niiden välivarastointia vältetään. Varastointiolosuhteiden ja suojausten tulee vastata valmistajien vaatimuksia. Keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat suojataan siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. Sisätiloihin tulevien rakennustarvikkeiden suojaukset poistetaan asennusvaiheen alkaessa valmistajien ohjeiden mukaisesti. Rakennustarvikkeiden asennusvaiheenaikana ilman tulee olla puhdasta ja kuivaa eikä ilmaa likaavia työvaiheita saa suorittaa samanaikaisesti asennuspaikan läheisyydessä. Ennen työn aloittamista ja työn aikana on varmistettava, että olosuhteet ja alustan suhteellinen kosteus vastaavat suunnitelmien ja tarvikevalmistajien asettamia vaatimuksia.

15 Hyvän rakennustavan mukaisia työmenetelmiä ja rakennustarvikkeiden asennusohjeita esitetään Ratu-kortistossa. 0.3.4.2 Toimintakoevalmiudessa olevien tilojen osastointi Toimintakoevalmiit tilat erotetaan puhtauden arvioinnin jälkeen muista tiloista omiksi osastoikseen, jos muissa tiloissa on valmistumisaikataulusta tai muusta syystä johtuen käynnissä pölyä tai muuta likaa tuottavia töitä. Osaston sisällä on pölyä synnyttävissä toissa käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja laitteita. Lisaksi on huolehdittava tilan riittävästä ilmanvaihdosta. Toimintakoevalmista osastoa ei saa käyttää säännölliseen läpikulkuun, jos viereiset tilat kuuluvat alempaan puhtausluokkaan. Toimintakoevalmiit tilat merkitään selvästi näkyvällä Puhtausluokan P1 tila -merkinnällä. Jos tila on töiden etenemisen takia puhtausosastoitava ennen kuin betonipinnat ovat saavuttaneet päällystystyön edellytyksenä olevan suhteellisen kosteuden enimmäisarvon, tilaan on järjestettävä riittävä ilmanvaihto ja talviaikana tilaan johdettava ilma on lämmitettävä. 0.3.4.3 Tilojen siivous puhtausluokka P1 Rakennussiivous on keskeinen keino, jolla varmistetaan puhtaustavoitteiden täyttyminen. Tarkempia ohjeita rakennussiivouksen suunnitteluun, toteutukseen ja laadunvalvontaan on Rakennussiivous-oppaassa (SSTL 2:10). Työnaikaisessa siivouksessa käytetään karkean jätteen poistossa suurtehoimuria, lapiota tai lastaa ja muuten keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 μm hiukkasille). Imurin suodatin on vaihdettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Toimintakoevalmiit tilat siivotaan aina sen jälkeen, kun tilassa on syntynyt pölyä. Puhtausosastoinnin jälkeisissä pölyävissä työvaiheissa käytetään kohdepoistoa. Loppusiivouksessa (myös ei-näkyvissä olevat pinnat kuten sähköarinat ja alakattojen yläpinnat) käytetään keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 μm hiukkasille). Kovien ja sileiden pintojen puhdistuksessa käytetään lisäksi nihkeäpyyhintää. Pinnat puhdistetaan rakennusmateriaalien valmistajien ohjeiden mukaisesti. Puhdistus- ja hoitoaineina (myös vahat) käytetään hajusteettomia ja vähäpäästöisiä aineita. 0.3.5 Reiät, syvennykset, asennusaukot, kuljetusaukot ja reitit Reikävaraukset LVI-laitteiden osalta merkitään rakennesuunnittelijan laatimiin reikäpiirustuksiin. LVI-suunnittelija merkitsee tarvittavat reiät piirustuksiin ja urakoitsija tarkastaa ja hyväksyy merkinnät. Rakennusurakoitsija hankki ja asentaa syvennys- ja läpäisymuotit. Mikäli kiinnikkeitä ja kannakkeita on sijoitettava muotteihin, muuraukseen tai muihin rakennusosiin, suorittaa asennuksen rakennusurakoitsija niitä tarvitsevan urakoitsijan ohjeiden mukaan. Tarvittavat kuljetusaukkojen ja reittien tarve on esitettävä rakenteen tekijälle riittävän ajoissa ennen rakenteen tekemistä.

16 0.3.6 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet Putkistojen kannakointi on tehtävä ohjetiedoston LVI 12-10370 mukaisesti. Kannakkeiden, kiinnikkeiden, kiintopisteiden ja kiinnitystarvikkeiden koon, lujuuden, määrän ja muiden ominaisuuksien on oltava sellaiset, että kannakkeet kestävät laitteen ja putkistojen aiheuttamat rasitukset. Asennuksessa on huomioitava asennuksen, painekokeiden, eristeiden ja käytön aiheuttamat kuormitukset. Paloeristettyjen putkien ja kanavien kannattimien tulee vastata ko. putkien ja kanavien palonkestoluokkaa. Putkia ja kanavia ei saa kiinnittää toisiinsa. Kannakointi putkesta ja kanavasta, ei eristeen päältä. Kannakoinnissa pyritään käyttämään yhteiskannakointijärjestelmää. Kannakkeiden ja pidikkeiden tulee olla terästä ja sinkittyjä. Putket ja kanavat kiinnitetään avattavilla pidikkeillä. Kupariputkien kannatus on suoritettava niin, että kupari ei joudu kosketuksiin teräksen kanssa. Pinta-asennuksessa kupariputket kannatetaan muovisin avattavin kannakkein, kannakeväli 300 mm. Kromattujen putkien kannattimien oltava kromaukseen soveltuvia. Viemäreiden kannatus tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Pystyviemäri on kannatettava siten, että se ei rasita vaakaviemäriä. Vesikattorakenteen kevytsorakerroksessa olevien viemäreiden tai ilmanvaihtokanavien kannakointi haponkestävin kannakkein. 0.3.7 Läpiviennit Putkien läpiviennit on tehtävä LVI-ohjekortin LVI 12-10217; putkien läpiviennit, mukaisesti. Läpäisykohtien äänen-, veden, tai kosteudeneristys kuuluu rakennusurakkaan. Putkien, johtojen, kanavien yms. seinien ja muiden rakenteiden läpivientejä varten urakoitsija toimittaa tarvittavat holkit. Putkien, johtojen, kanavien yms. ja holkin välinen tiivistäminen kuuluu LVI-urakoitsijalle. Urakoitsija toimittaa ja asentaa läpivientien peitelaipat. Vesieristetyn rakenteen lävistyksessä käytetään laipallisia holkkeja, jotka ulotetaan 50 mm lattiapinnan yläpuolelle. Välipohjien ja huoneiden väliset seinät yms. lävistetään siten, että putkikokojen DN20 ja sitä pienempien putkien ympärille asennetaan solumuovikouru. Suuremmat putket asennetaan holkkiin ja väli tiivistetään mineraalivillalla. Molemmat päät tiivistetään joustavalla tiivistemassalla. 0.3.8 LVI-koneiden ja -laitteiden asennusaikainen merkitseminen Kaikki tunnuskilvillä varustettavat laitteet merkitään välittömästi asentamisen jälkeen väliaikaisin merkinnöin, joista käyvät ilmi laitteiden tunnukset ja asennuspäivämäärät.

17 Urakoitsijan on huolehdittava, että väliaikaiset merkinnät säilyvät kunnes tunnuskilvet on asennettu ja poistettava ne ja kaikki muut väliaikaiset merkinnät sen jälkeen. 0.3.9 Peittyvät työsuoritukset Peittyvät työsuoritukset tarkastutetaan ennen peittämistä. Rakennuttajalle tai rakennuttajan edustajalle ilmoitetaan ajankohta, jolloin käytettävien materiaalien laatu ja asennustyön oikea suoritustapa voidaan todeta. Tiiviys- ja painekokeet tehdään ennen kyseisen asennuksen eristämistä tai peittämistä. Jos peittyvän asennustyön tarkastaminen vaatii viranomaisen hyväksymisen, työn toteuttaja ilmoittaa kyseisten tarkastusten ajankohdat asianomaisille viranomaisille. 0.3.10 Kokeet, tuote- ja asennusmallit Sellaiset kokeet tai mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee ne vahvistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaaviksi. Kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan suunnittelussa ja hankinnassa toteuttaa ja rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulumuutosta. Urakoitsijan on hyväksytettävä malliasennukset ennen asennustöiden aloittamista näkyviin jäävistä asennuksista, päätelaitteiden asennuksesta alakattoon ja kannakejärjestelmistä. 0.3.11 LVI-järjestelmien ja tuotteiden merkitseminen Konekilvet Säiliöissä, pumpuissa, lämmönsiirtimissä, ilmankäsittelykoneissa ymv. laitteissa tulee olla tunnuskilpien lisäksi konekilpi, josta käy ilmi valmistaja (ja maahantuoja), valmistusvuosi, tekniset arvot sekä tyyppimerkintä, jonka perusteella laitteen tiedot ovat löydettävissä valmistajan luetteloista. Konekilvissä käytetään laitteiden todellisia teknisiä arvoja, jos ne poikkeavat suunnitteluarvoista. Konekilvet on kiinnitettävä siten, että ne jäävät eristeiden päälle. Tunnuskilvet Konekilpien lisäksi laitteet, ohjauskeskukset, säätölaitteet, tuntoelimet, venttiilit, säätöpellit, puhdistusluukut, tarkastusluukut yms. laitteet varustetaan tunnuskilvillä. Tunnuskilpiin merkitään laitteen tunnus, laitteen nimi sekä käyttötarkoitus tai palvelualue. Tunnuskilvet tehdään valkoisesta kerrosmuovista, jolle kaiverrettava teksti näkyy mustana, sisätiloissa tunnuskilvet voivat olla tarranauhoja, joiden pysyvyys on varmistettava. Tekstin korkeus on noin 10mm. Kilvet kiinnitetään yhdenmukaisella tavalla laitteeseen tai laitteen viereen, tarvittaessa erilliselle alustalle.

18 Lähekkäisten laitteiden samanlaatuiset kilvet kiinnitetään yhdenmukaisella tavalla. Putkijohtojen merkitseminen Putkijohdot merkitään SFS-standardin 3701 mukaisesti virtausnuoliteipein, joiden väri ja teksti osoittavat putken käyttötarkoituksen ja virtaussuunnan. Teippejä liimataan putkiin siten, että ne voidaan tunnistaa vaivatta. Niitä tulee olla esimerkiksi teknisissä tiloissa, kellarikäytävillä yms. paikoissa noin 5 m välein, venttiilien vieressä, seinälävistyksien molemmin puolin, putkiroilojen huoltotasoilla, kaikkien tarkastusluukkujen kohdalla jne. Venttiilikilvet Kertasäätöventtiilit varustetaan merkintäliuskoilla tai kilvillä, joissa on juokseva numerointi. Samat numerot merkitään luovutuspiirustussarjaan. Ilmanvaihtokanavien merkitseminen Ilmanvaihtokanavat merkitään vastaavin tunnuskilvin kuin laitteet. Kilpiin kaiverretaan kanavan käyttötarkoitus, ilmanvaihtokoneen tunnus sekä palvelualue. Kilpiä kiinnitetään pääkanaviin kaikkiin tunnistettavuuden edellyttämiin paikkoihin, kuten konehuoneista ja hormeista lähteviin kanaviin, vaakakanaviin noin 20 m välein, ilmanvaihtokuilujen huoltotasoilla, kaikkien tarkastusluukkujen kohdalle jne. Muut merkinnät Alas laskettujen kattojen yläpuolelle jäävät luukut, säätölaitteet, venttiilit ym. merkitään seinän yläosaan tai alas lasketun katon listaan kiinnitettävillä kerrosmuovista tehdyillä kilvillä. Merkintätapa on hyväksytettävä rakennuttajalla. Urakoitsija hankkii kilvet. 0.3.12 Puhdistus LVI-urakkaan kuuluvien teräsrakenteisten kiintopiste- ja ohjainrakennelmien sekä pintakäsittelemättömien kiinnikkeiden ja kannakkeiden puhdistuksesta huolehtii laitteen toimittanut urakoitsija. Myös eristettävien ja maalattavien putkien puhdistus kuuluu urakoitsijalle. 0.3.13 Pintakäsittely LVI-laitteet, koneet ja kalusteet toimitetaan valmiiksi pintakäsiteltyinä työmaalle. 0.3.14 Kiintopisteet Kiintopisteet asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. 0.3.15 Mittareiden ja antureiden suojataskut Kaikkien putkistoihin tulevien mittareiden ja anturien suojataskujen hankinta ja asennus kuuluu putkiurakkaan.

19 Anturien suojataskujen sijoittelussa ja asennuksessa noudatetaan säätölaiteurakoitsijan ohjeita. Lämpömittareiden ja antureiden suojataskut on täytettävä lämpöä hyvin johtavalla aineella. Suojataskujen pinta-ala ei saa pienentää putken pinta-alaa enemmän kuin 10%. 0.3.16 Putkistojen huuhtelu Ennen lämpö-, jäähdytys- ja vesijohtoputkiston käyttöönottoa on suoritettava putkistojen huuhtelu vedellä. Urakoitsijan on sovittava verkostojen huuhtelusta ja puhdistuksesta rakennuttajan tai hänen edustajan kanssa ennen töiden aloittamista. Verkostojen huuhtelu ja puhdistus tehdään rakennuttajan valvomana ja niille on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Huuhtelun jälkeen on vältettävä kastuneen verkoston pitämistä tyhjänä korroosion vuoksi. Jos putkistoihin tai niiden varusteisiin on todettu jäävän sellaisia epäpuhtauksia, joita ei voida poistaa vesihuuhtelun avulla, tehdään putkiston pesu pesuaineella. Kaikki rakennusaikaiseen käyttöön otettavat uusien verkostojen osat on huuhdeltava tai puhdistettava ennen käyttöönottoa. Lämmitysputkistot huuhdellaan pääsääntöisesti käyttövedellä, poikkeustapauksissa paineilmalla. Vesijohtoverkostoon liittyvien hanojen roskasihdit on puhdistettava huuhtelun jälkeen. Tarvittavat huuhtelu- ja tyhjennysyhteet sisältyvät urakkaan. 0.3.17 Tärinän- ja runkoäänenvaimennus LVI-koneet ja laitteet, joissa on pyöriviä, jaksoittain toimivia tai muuten runkoääntä synnyttäviä osia, asennetaan urakoitsijan hankkimien tärinäneristimien varaan Urakoitsija mitoittaa vaimentimet toimittamiensa laitteiden mukaan siten, että laitteiden ja rakennuksen rungon välillä ei ole jäykkää yhteyttä. Tärinäneristimet ja vaimentimet hyväksytetään rakennuttajalla. Tärinäneristimille sijoitettujen laitteiden putket ja liitokset laitteisiin tehdään joustavilla liitososilla. Tärinäeristimet mitoitetaan siten, että matalimman häiriötaajuuden ja värähtelevän järjestelmän ominaistaajuuden suhde on suurempi kuin 2,5. 0.4 LAADUNVARMISTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO 0.4.1 Laadunvarmistuksen ja käyttöönoton yleiset vaatimukset Pääurakoitsijalle ja rakennuttajalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin osatarkastuksiin. Urakoitsijat laativat yhteistyössä rakennuttajan tai rakennuttajan edustajan kanssa lopullisen koekäyttöohjelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Kukin urakoitsija suorittaa kokeet, säädöt ja mittaukset ja laatii niistä pöytäkirjan.

20 Mittauksiin käytettävien laitteiden kalibroinnin on oltava voimassa. 0.4.2 Malliasennukset Urakoitsijan on hyväksytettävä seuraavat malliasennukset ennen asennustöiden aloittamista: kylpyhuoneen malliasennus näkyviin jäävät asennukset päätelaitteiden asentaminen alakattoon kannakejärjestelmät 0.4.3 Tiiviys ja painekokeet Tiiviys- ja painekokeiden ajankohta on sovittava rakennuttajan kanssa ja rakennuttajan tai rakennuttajan edustajan on oltava läsnä kokeita suoritettaessa. Urakoitsija toimittaa kaikki kokeissa tarvittavat välineet, mittarit, aineet, ym. ja suorittaa tarpeellisten aukkojen ja vapaiden kanavapäiden tulppaukset. Piiloon jäävät putkistot ja kanavistot koepainetaan ennen peittämistä. Putkistojen painekokeet tehdään vedellä, jos vedenkäyttö ei ole mahdollista, käytetään vaaratonta, tarkoitukseen sopivaa liuosta. Putkisto on huuhdeltava kokeen jälkeen vedellä. Urakoitsija laatii rakennuttajalle painekokeista pöytäkirjat. Putkistojen osalta pöytäkirjassa esitetään: - mittausajankohta - urakoitsija - mittaaja - mitattava verkosto-osuus - koepaine - hyväksyjän allekirjoitus Kaukolämpöputkistojen painekokeet tehdään lämmöntoimittajan ohjeiden mukaan. Painekoeaika on kaksi tuntia. Käytettävät paineet eri verkostojen ylimmissä osissa ovat: - kaukolämpö 1,6 MPa - lämmitys 0,6 MPa - jäähdytys 0,6 MPa - lämmöntalteenotto 1,0 MPa - käyttövesi 1,0 MPa Koepaine on kuitenkin valittava siten, että se ei ylitä verkostoon liitettyjen laitteiden suunnittelupainetta. Kanaviston tiiviyskokeen laajuus sovitaan rakennuttajan tai rakennuttajan edustajan kanssa etukäteen. Tyyppihyväksymättömät ilmanvaihtokoneet, kanavistot ja suorakaidekanavat tarkastetaan 100%:sti. Ylipaineiset jäteilmakanavat koepainetaan ja niiden tiiveysluokan oltava vähintään D. Urakoitsija laskee painekokeita varten koneiden ja kanavistojen pinta-alat sekä sallitut vuotoilmavirrat.

21 Mikäli mittaustulokset poikkeavat sallituista arvoista tai on syytä epäillä vuodon poikkeuksellista jakautumista, suoritetaan lisäksi savukoe urakoitsijan kustannuksella. Ilmakanavat, tiiviysluokka B, koepainetaan 400 Pa:n paineella ja vuotoilmavirta saa olla enintään 0,45 dm 3 /s / m 2. Ilmakanavat, tiiviysluokka C, koepainetaan 400 Pa:n paineella ja vuotoilmavirta saa olla enintään 0,15 dm 3 /s / m 2. Ilmakanavat, tiiviysluokka D, koepainetaan 400 Pa:n paineella ja vuotoilmavirta saa olla enintään 0,05 dm 3 /s / m 2. Ilmanvaihdon painekokeiden pöytäkirjat tehdään rakennusvalvontaviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Siinä esitetään: - mittausajankohta - urakoitsija - mittaaja - kanaviston osa - kanaviston vaippa pinta-ala, m 2 - kokonaisilmamäärä, - vuotoilmamäärä, dm 3 /s / m 2 - hyväksyjän allekirjoitus 0.4.4 Sairaalakaasuputkistot Jokainen kaasuputkisto koepainetaan erikseen siten, että muut kaasuputkistot pidetään paineettomina. Vuodot tarkistetaan esim. vuodonilmaisuaerosolilla. Tarkastuskaasuna käytetään sairaalan paineilmakompressorin tuottamaa öljytöntä paineilmaa tai pullotettua paineilmaa. Osaputkistojen painekokeissa käytetään asianomaisen putkiston käyttökaasua. Painekokeen aikana kaikki sulkuventtiilit pidetään auki ja koepaineen osalta vaaditaan seuraavaa: Koepaine on 1,5 kertaa suurin sallittu käyttöpaine Koko järjestelmälle tehtävän painekokeen kestoaika on vähintään 8 tuntia Osasto- tai huonekohtaisen verkoston osan painekokeen kestoaika on 6 tuntia Painekokeen aikana paine ei saa havaittavasti laskea Painekokeen jälkeen kaasuverkosto puhalletaan tarkastuskaasuna käytetyllä paineilmalla ja tyhjennetään. Tämän jälkeen verkosto täytetään lopullisella käyttökaasulla. Verkoston täytön jälkeen analysoidaan keskuskaasujärjestelmän kaasukohtainen happipitoisuus ulosottopisteittäin. Kaasujen happipitoisuudet ovat vähintään seuraavat: happi noin 99,5 % paineilma noin 20 % typpioksiduuli 0% Lopuksi kaikki järjestelmän hälytykset koestetaan sekä hyväksytystä tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja.

22 0.4.5 Rakennusaikainen käyttö Ennen rakennusaikaista käyttöä käytettäville LVI-järjestelmille tehdään tiiviysja painekokeet. Rakennusaikana käytettävien laitteiden sähkökytkentöjen on oltava vähintään ryhmäkeskukselta lähtien lopullisia ja niiden rakennusautomaatiojärjestelmien on oltava ennakkoviritettyjä. Varolaitteiden luotettava toiminta on varmistettava. 0.4.6 Laite- ja asennustapatarkastukset Laite- ja asennustapatarkastuksia tehdään koko rakentamisvaiheen ajan toteutuksen etenemisen edellyttämässä järjestyksessä. Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan oma-aloitteisesti, että viranomaisten tarkastukset hoidetaan ajallaan ja vastaamaan niistä aiheutuvista kustannuksista. Rakennuttajalle on varattava mahdollisuus osallistua tarkastuksiin. Peittyviä työsuorituksia ei saa peittää ennen tarkastusten suorittamista. 0.4.7 Toimintatarkastukset Varmistaakseen työnsä laadun kukin urakoitsija luovuttaa LVI-järjestelmät ja laitteet ensin itselleen toimintatarkastuksessa. Toimintatarkastuksista laaditaan pöytäkirja. 0.4.8 Toimintakokeet Toimintakokeiden edellytyksenä on, että seuraavat toimenpiteet on suoritettu: Rakennustyöt - lämmönjakohuone, konehuone ja sähkökeskukset ovat valmiit ja alustavasti siivottu - rakennuksen muut tilat ovat sellaisessa kunnossa, että toimintakoe ja sen jälkeen säätö- ja viritystyöt voidaan aloittaa Putkityöt - verkosto ja laitteet on asennettu lopullisesti - verkosto on huuhdeltu ja esisäädetty - eristystyöt on pääosin tehty - mittarit on asennettu - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty - hälytykset ja varolaitteet toimivat Ilmanvaihtotyöt - kaikki koneet ja laitteet on asennettu - puhaltimet ja kanavat on puhdistettu - venttiilit ja säleiköt on asennettu säätöpelteineen - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty Säätölaitetyöt - säätö- ja valvontalaitteet on lopullisesti asennettu - automatiikka kytketty, esiviritetty ja asetusarvot on asetettu - ohjaukset, pakkokytkennät ja hälytykset on tarkastettu - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset on tehty Toimintakokeessa todetaan ainakin seuraavat:

23 - moottorien, venttiilien ym. liikesuunnat - varolaitteiden toiminnat - hälytyksien toiminta ja rinnakkaiskäytöt - säätötuloksien vastaavuus asetusarvoihin - putkistojen ja laitteiden merkinnät Urakoitsija laatii pöytäkirjan siten, että kaikki kokeillut toiminnot ja niiden toiminnat merkitään listaan. Toimintakoe on oltava hyväksytysti suoritettuna ennen vastaanottotarkastusta ja pöytäkirja toimitettu rakennuttajalle ja suunnittelijalle. 0.4.9 Säädöt ja mittaukset LVI-järjestelmien ja laitteiden suunnitelmienmukainen toiminta säädetään ja mitataan hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen. Mittaustulokset ja asetetut säätöarvot kirjataan mittauspöytäkirjoihin ja merkitään laitteille. Säädöt ja mittaukset tehdään rakennuttajan valvomana ja työlle on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Säätötyö voidaan aloittaa, kun verkostot on kytketty, huuhdeltu, täytetty ja ilmattu. Lämmitysverkostojen säätöön liittyvät huonelämpötilamittaukset on tehtävä ulkolämpötilan ollessa alle -5 C. Käyttövesiverkoston vesikalusteiden virtaamat tarkistetaan ja tarvittaessa säädetään paineolosuhteiden mukaan. LVI-suunnitelmissa on esitetty vesivirrat ja vesivirtoja vastaavat paine-erot. Lasketut säätöarvot asetellaan venttiileihin ja vesivirrat mitataan. Urakoitsija tarkistaa lämmitysverkostojen säädöt seuraavana talvena, riippumatta takuuajan pituudesta, ja tekee säätöihin tarvittavat korjaukset vaadittujen huonelämpötilojen saavuttamiseksi. Verkostoissa, joissa käytetään taajuusmuuttajaohjattuja pumppuja, kokonaisvesivirtaa ei saa kuristaa linjasäätöventtiileillä vaan pumpun pyörimisnopeutta muuttamalla. Lämmitysverkoston säätö 1. termostaattisista patteriventtiileistä irrotetaan termostaattiosa 2. patteriventtiileihin asetellaan alustavat esisäätöarvot 3. linjasäätöventtiileihin asetellaan alustavat säätöarvot 4. mitataan koko verkoston vesivirrat ja merkitään ne mittauspöytäkirjaan tai alustavat virtaamat merkitään piirustuksiin 5. tarvittaessa säädetään verkoston vesivirtoja ja merkitään ne mittauspöytäkirjaan 6. lämmityskauden aikana suoritetaan huonelämpötilojen mittaukset. Irrotetaan patteriventtiileistä termostaattiosat ja mitataan huonelämpötilat 1,5 m ulkoseinästä 1,5 m:n korkeudelta pidemmän ulkoseinän keskikohdalta ovien ja ikkunoiden ollessa suljettuina. 7. tarvittaessa säädetään patteriventtiileitä ja linjasäätöventtiileitä 8. mitataan huonelämpötilat uudestaan ja merkitään esisäätöarvot mittauspöytäkirjaan 9. mitataan linjasäätöventtiilien paine-erot ja vesivirrat ja merkitään säätöarvot mittauspöytäkirjaan

24 Pöytäkirja laaditaan taulukon muotoon ja siitä tulee ilmetä: - aika, paikka, suorittaja, ulkolämpötilat - käytetty mittari ja mittausmenetelmä - venttiilityypit - suunnitellut ja asetellut esisäätöarvot - linjasäätöventtiilien suunnitellut ja mitatut paine-erot ja vesivirrat Ilmanvaihdon lämmitysverkosto ja jäähdytysverkosto Kertasäätöventtiilit asetellaan siten, että piirustuksissa esitetyt virtaamat, painehäviöt ja esisäätöarvot saavutetaan. Pöytäkirja laaditaan taulukon muotoon ja siitä tulee ilmetä: - aika, paikka, suorittaja, ulkolämpötilat - käytetty mittari ja mittausmenetelmä - venttiilityypit - linjasäätöventtiilien suunnitellut ja mitatut paine-erot ja vesivirrat Lämpimän käyttövesiverkoston säätö Lämpimän käyttövesiverkoston kiertojohdossa olevia linjasäätöventtiileitä säädetään niin, että vesi kiertää kaikissa kiertojohdoissa ja että verkostoon liitetyt patterit lämpiävät. Kokonaisvesivirta ja linjasäätöventtiilien virtaamat ja painehäviöt mitataan ja merkitään pöytäkirjaan. Lämpötila mitataan jokaisen linjan loppupäässä ja mikäli lämpötila on alle 55 C, säädetään lämpötilaa. Pöytäkirja laaditaan taulukon muotoon ja siitä tulee ilmetä: - aika, paikka, suorittaja, ulkolämpötilat - käytetty mittari ja mittausmenetelmä - venttiilityypit - linjasäätöventtiilien suunnitellut ja mitatut paine-erot ja vesivirrat Vesikalusteiden vesivirran säätö Vesikalusteiden virtaamat mitataan mittakuppia apuna käyttäen. Ilmanvaihdon säätö Ennen ilmavirtojen säätötyön aloittamista pölyä aiheuttavat rakennustyöt on oltava tehtynä ja tilojen oltava puhdistettuina pölystä (huomioitava P1 ohjeistus). Rakennuksen ikkunoiden ja ovien on oltava kiinni. Ilmankäsittelykoneiden ja kanavistojen tulee olla puhdistettu sisäpuolelta pölystä ja ilmanvaihtokoneissa tulee olla suodattimet. 0.4.10 Äänitasojen mittaus Kaikkien huonetilojen äänitasot mitataan. Tarvittaessa taustamelu mitataan erikseen. Jos se on päivällä häiritsevä, mittaukset on tehtävä työajan ulkopuolella.

25 0.4.11 Tarkastusmittaukset Kun urakoitsija on luovuttanut rakennuttajalle yo. säätö- ja mittauspöytäkirjat, tehdään tarkistusmittauksia pistokoeluonteisesti. Mittaukset suorittaa urakoitsija mittalaitteillaan rakennuttajan läsnä ollessa. Rakennuttaja voi halutessaan käyttää myös omia mittalaitteitaan. 0.4.12 Luovutustarvikkeet Kaikille ilmanvaihtokoneille vaihdetaan puhtaat suodattimet luovutuksen yhteydessä. Kaikille ilmanvaihtokoneiden suodattimille toimitetaan yksi täydellinen varasarja. Suodattimien on oltava pakkauksissa, joihin on merkitty tyyppi ja suodatusaste. Kaikille kiilahihnakäyttöisille koneille toimitetaan varahihnat. LVI-laitteiden huolto- ja korjaustoimenpiteitä varten toimitetaan tarvittavat erikoistyökalut. Seuraaville kiertovesipumpuille toimitetaan yksi täydellinen varasarja - ei tule Urakoitsijan on luovutettava luovutusasiakirjat viimeistään ennen lopputarkastusta. Urakoitsijan paperikopioina toimittamat luovutusasiakirjat sijoitetaan sisällysluettelolla ja välilehdillä varustettuina rengaskansioihin. Luovutusasiakirjoja toimitetaan kaksi täydellistä sarjaa - piirustussarjat A4-kokoon taitettuina - urakoitsijan laatimat asennus- ja konehuone kuvat. Kaksi kappaletta CD-levykkeellä lopullisista LVI-piirustuksista. LVI-työselitystä ei liitetä luovutusasiakirjoihin. Lopullisten LVI-piirustuksiin on oltava päivitettyinä työaikana mahdollisesti tulleet muutokset. Täytettyjä konekortteja luovutetaan kaksi sarjaa kansioissa. Jokaisesta laitteesta on täytettävä oma kortti. Malli on hyväksytettävä rakennuttajalla. Mittauspöytäkirjoja ja hyväksymistodistuksia toimitetaan kaksi sarjaa kansioihin sijoitettuina: - viralliset hyväksymistodistukset ja käyttöluvat jne. - paine- ja tiiviyskokeiden pöytäkirjat - säätö- ja mittauspöytäkirjat - säätölaitteiden viritys- ja asetusarvopöytäkirjat - pöytäkirjat putkistojen huuhteluista ja ilmanvaihtokanavistojen sisäpuolisesta puhdistuksesta Seuraavat asiakirjat toimitetaan kansioihin viimeistään takuuaikana: - pöytäkirjat lämmitysverkostojen tarkistusmittauksista (puhtaus ja suojauksen taso, pakkasnesteverkostojen pitoisuustaso) - pöytäkirjat lämmöntalteenottolaitteiden hyötysuhdemittauksista Luovutusasiakirjojen kopiointikustannukset maksaa urakoitsija. Huoltokirjan laadinnassa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A4, Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (lyhenne SRMK A4), määräyk-

26 siä ja ohjeita sekä RT 18-107 16 Toimitilakiinteistön huoltokirjan laadintakortissa esitettyjä ohjeita. 0.4.13 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastuksessa todetaan, että toteutus on sopimusasiakirjojen mukainen. Vastaanottotarkastus voidaan pitää vasta, kun kaikkien hankkeen jokaisen toteuttajan LVI-järjestelmiin liittyvät suoritukset ovat sopimusasiakirjojen mukaiset. Kaikki osatarkastuksien tulokset, viranomaisten katselmuspöytäkirjat yms. sekä luovutusasiakirjat (piirustukset, käyttö- ja huolto-ohjeet, mittauspöytäkirjat yms.) tulee luovuttaa rakennuttajalle viimeistään vastaanottotarkastusta aloittaessa. 0.4.14 Käyttöönotto LVI-järjestelmät voidaan ottaa käyttöön vasta, kun rakennusvalvontaviranomainen tai muu osapuoli, jonka tarkastusta tai hyväksyntää järjestelmien käyttöönotto edellyttää, ovat antaneet hyväksyntänsä. 0.4.15 Käyttö- ja huolto-ohjeet ja huoltokirja Laitteiden suomenkielisiä käyttö- ja huolto-ohjeita toimitetaan kaksi sarjaa rengaskansioissa sisällysluetteloineen. Ohjeiden on sisällettävä ohjeet laitteiden määräaikoina tapahtuvia tarkastuksia ja huoltotoimia varten. Ohjeet on esitettävä selkeästi luettelon muodossa kutakin määräaikaistarkastusta varten 0.4.16 Käytönopastus Urakoitsijat järjestävät rakennuksen käyttö- ja huoltohenkilökunnalle koulutustilaisuuden LVI-laitteiden ja tuotteiden toiminnasta, käytöstä ja huollosta. Koulutuksessa on varmistettava, että opastus on ollut oikean käytön kannalta riittävää. Käyttö- ja huoltohenkilökunnalle on esiteltävä kiinteistö- ja huoneistokohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet, huoltokirja ja muut luovutusasiakirjat. Jokaisen urakoitsijan on varattava aikaa koulutukseen yksi työpäivä. 0.4.17 Takuuajan toimenpiteet Takuuaika on kaksi vuotta kaikille LVI-laitteille ja takuuehdot YSE1998 mukaiset. Urakoitsija on velvollinen korjaamaan kustannuksellaan takuuaikana ilmenevät virheet ja puutteet. Takuuajan töistä laaditaan ja ylläpidetään käyttö- ja huolto-ohjeen tai huoltokirjan liitteeksi ja täydennykseksi asiakirjaa, jossa esitetään sovittavassa laajuudessa mm. - tiedot urakoitsijoista - eri urakoitsijoiden antamien takuiden alkamis- ja päättymispäivämäärät - käytönopastustilaisuuksien päivämäärät - takuuhuoltokäyntien päivämäärät - mittausten ja säätöjen tarkastuksille sovitut päivämäärät - toimenpiteet takuuhuoltokäyntien yhteydessä