SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 3.10.2014 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (19.9.-2.10.2014) Venäjä syyttää Ukrainaa Donetskin alueelta löytyneistä joukkohaudoista. Tieto venäläisjoukkojen osallistumisesta Itä-Ukrainan taisteluihin leviää hitaasti, viranomaiset panttaavat tietoja kaatuneista. Putin: Internetiä ei tulla asettamaan valtion kontrolliin, mutta ulkomailta tuleviin kyberuhkiin on varauduttava. Enemmistö venäläisistä ei pelkää pakotteiden vaikuttavan elämäänsä kielteisesti. Uljukajev: talouskehitysministeriö pitää kiinni vuoden 2014 BKTennusteestaan. Uusi medialaki rajoittaa ulkomaista omistusta Venäjän mediassa. Venäläisten henkilötietojen tietosuojaa kiirehditään. 1. Ukrainan kriisi Ukrainan tulitauko yhä voimassa; Venäjä syyttää Ukrainaa Donetskin alueelta löytyneistä joukkohaudoista. Lavrov ilmoitti lehdistötilaisuudessa YK:n yleiskokouksen yhteydessä, että Venäjä tekee kaikkensa Minskin prosessin jatkamiseksi ja sen tuloksellisuuden varmistamiseksi. Venäjän ulkoministeriö väittää Donetskin alueelta löytyneiden joukkohautojen olevan ukrainalaisten silovikkien työtä. Ulkoministeri Lavrovin mukaan Donetskin joukkohaudoista on löytynyt yli 400 ruumista. Venäjä haluaa selvittää totuuden ja rangaista sotarikokseen syyllistyneitä. Venäjän sekä Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" edustajien mukaan joukkomurhat ovat tapahtuneet Ukrainan joukkojen hallitessa aluetta. Venäjä kutsuu tapahtumia sotarikokseksi, ja vaatii niiden oikeudenmukaista ja puolueetonta tutkintaa. Tiukkaa kannanottoa odotetaan Etyjin lisäksi YK:lta ja Euroopan neuvostolta. Venäjän tutkintakomitea on aloittanut rikostutkinnan venäjänkielisen vähemmistön kansanmurhasta Itä-Ukrainassa. Tutkintakomitean tiedotteen mukaan Ukrainan poliittinen ja sotilaallinen johto, Ukrainan puolustusvoimat, kansalliskaarti ja "Oikea sektori" ovat antaneet käskyjä, jotka ovat tähdänneet Donetskin ja Luhanskin alueiden venäjänkielisten kansalaisten tuhoamiseen. Venäjän mukaan Ukrainan tekemien iskujen seurauksena alueilla on kuollut yli 2500 henkeä, sekä asuintaloja ja muita siviilikohteita on tuhoutunut. Venäjä lähetti kolmannen avustussaattueen Donetskiin 20.9. Venäjän hätätilaministeriö on ilmoittanut, että neljättä avustussaattuetta valmistellaan. Ukrainan tulliviranomaiset tai Punaisen ristin edustajat eivät tarkastaneet n. 200 ajoneuvon saattuetta. Venäjän ylin johto on jatkanut EU:n ja Ukrainan vapaakauppasopimuksen (DCFTA) kritisoimista. Putin vaatii yhä sopimuksen avaamista ja perustavanlaatuisten muutosten tekoa sopimustekstiin. Lavrovin mukaan EU pyrkii assosiaatiosopimuksella saavuttamaan yksipuolisia taloudellisia etuja, vaikka sopimuksen velvoitteet ovat ristiriidassa IVY-maiden sopimusjärjestelyjen kanssa. Kaasuneuvottelut Venäjän, Ukrainan ja EU:n kesken ovat jatkuneet. Lopullinen sopimus kaasun toimittamisesta Ukrainaan on tarkoitus allekirjoittaa 6.10., vaikka yksimielisyyteen kaasun hinnasta ei ole vieläkään päästy. Venäjän energiaministeri Novak totesi Venäjän pitävän ns. käänteiskaasun toimituksia EU-maista Ukrainaan väärinä, ja sanoi, etteivät niiden toimitukset talvella ole mahdollisia. Moskovassa järjestettiin 21.9. Venäjän ulkopolitiikkaa vastustava mielenosoitusmarssi. Opposition järjestämälle rauhanmarssille Ukrainan sotaa vastaan osallistui poliisin arvion mukaan 5000 henkeä, media-arvioiden mukaan osallistujia oli 10 000 20 000. Rauhallisesti sujuneen mielenosoituksen
liepeillä näkyi joitakin vastamielenosoittajia, joita ei kuitenkaan päästetty marssille. Mielenosoituksia järjestettiin mediatietojen mukaan myös Pietarissa, Petroskoissa, Saratovissa, Permissä, Syktyvkarissa ja Jekaterinburgissa. Krimin tataarit ovat joutuneet viranomaisten painostuksen kohteeksi. Venäjän turvallisuusviranomaiset ottivat Krimin tataarien hallintorakennuksen ja edustuslaitoksen Medzhlisin haltuunsa 13.9., päivää ennen Krimillä pidettyjä paikallisvaaleja. Samassa rakennuksessa toiminut Krimin tataarien hyväntekeväisyysjärjestö "Krim" on myös suljettu, ja sen varat pidätetty. Medzhlisiä syytettiin ekstremistisen materiaalin hallussapidosta. Krimin "pääministeri" Sergei Aksjonovin mukaan Medzhlisiä ei laillisesta näkökulmasta ole olemassa, sillä se ei ole rekisteröitynyt Venäjän lainsäädännön mukaisesti. Aksjonov vakuutti tataarien edustajille ratkaisevansa vähemmistön ongelmat, mutta kaikki yritykset kiistää Krimin liittäminen Venäjään tullaan ankarasti tuomitsemaan. Myös Krimin tataarien sanomalehteä ja televisiokanavaa on syytetty ekstremistisen materiaalin levittämisestä. Venäjän ulkoministeriön mukaan järjestö sai useita varoituksia siitä, ettei sen toiminta ole hyväksyttävää. Venäjän ulkoministeriö, The Moscow Times, Radio Free Europe, Eho Moskvy 2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka YK:n yleiskokousviikolla puhunut ulkoministeri Lavrov kritisoi länttä ja sanoi Venäjän olevan valmis suhteiden parantamiseen. Lavrov ilmaisi Venäjän valmiuden "reset 2.0":aan suhteessaan Yhdysvaltoihin. Lavrovin mukaan Venäjä on kiinnostunut palauttamaan suhteet normaaleiksi, sillä Venäjä ei niitä rikkonut. Vaikka länsi on asettanut pakotteita Venäjää vastaan, ei maa tunne itseään eristetyksi. Venäjä ei kuitenkaan tahdo hylätä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja sen ulkomaankauppakumppaneina, ja Lavrov toivoo, että länsi ymmärtäisi uhkavaatimusten hyödyttömyyden. Ukrainan konfliktista puhuttaessa Venäjä on valmis vain tasavertaiseen vuoropuheluun, sanelupolitiikka ei toimi. Venäjän ulkoministeriö, Rossijskaja Gazeta Neljäs Kaspianmeren huippukokous pidettiin Astrahanissa Venäjällä. Venäjän, Kazakstanin, Azerbaidžanin, Iranin ja Turkmenistanin johtajat keskustelivat erityisesti Kaspianmeren oikeudellisesta statuksesta ja alueen turvallisuuskysymyksistä. Kokouksessa allekirjoitettiin sopimukset yhteistyöstä hätätilanteiden sattuessa sekä Kaspianmeren suojelusta ja biologisten resurssien käytöstä. Mediatietojen mukaan kokouksessa oli myös keskusteltu Kaspianmeren kaasuputkista ja päätetty siitä, ettei muiden kuin rantavaltioiden sotilaallista läsnäoloa Kaspianmerellä sallita. Kaspianmeren oikeudellisesta statuksesta ei päästy sopuun huippukokouksessa. Rantavaltioista vain Venäjällä ja Iranilla on Neuvostoliiton ajalta periytyvä sopimus vesialueiden käytöstä. Venäjä vastustaa mm. Iranin ajamaa hanketta jakaa Kaspianmeri viiteen sektoriin. Päätös statuksesta pyritään saamaan aikaan ensi vuonna Kazakstanissa pidettävässä huippukokouksessa. Presidentti Putin kävi huippukokouksen yhteydessä kahdenvälisiä neuvotteluja Azerbaidžanin, Turkmenistanin ja Iranin presidenttien kanssa. Iranin presidentti Hassan Ruhani korosti Venäjän ja Iranin hyviä kahdenvälisiä suhteita ja oli kritisoinut länttä pakotteiden käytöstä Venäjää vastaan. Ruhanin mukaan Iran toimittaa Venäjälle tässä tilanteessa kaikkea sen tarvitsemaa apua. Ruhanin mukaan Iran ja Venäjä olivat keskustelleet ydinenergiahankkeista YK:n yleiskokousviikolla. Venäjän presidentinhallinto, The Moscow Times, Nezavisimaja Gazeta Venäjän ulkoministeriö tuomitsee Yhdysvaltain ilmaiskut Syyriassa. Venäjä haluaa ministeriön tiedotteen mukaan kiinnittää huomiota siihen, että tällaisia iskuja voi toteuttaa vain kansainvälisen oikeuden mukaisesti, eli Syyrian hallituksen hyväksynnällä ja YK:n turvaneuvoston päätöksellä. Ulkoministeriön mukaan taistelu terrorismia vastaan vaatii kansainvälisen yhteisön koordinoimia toimia. Omien geopoliittisten tavoitteiden edistäminen tai valtioiden suvereniteetin loukkaaminen voi vain lisätä jännitteitä ja destabilisoida tilannetta entisestään. Venäjän ulkoministeriö Venäjä tiivistää suhteitaan Kazakstaniin. Venäjä ja Kazakstan järjestivät vuotuisen alueellisen yhteistyöfoorumin syyskuun lopussa Kazakstanissa. Presidentit Nazarbajev ja Putin käynnistivät
yhteisen, uusien öljy- ja kaasuesiintymien etsintään keskittyneen "Euraasia"-hankkeen Kazakstanin rikkaimmalla öljyalueella. Presidentit keskustelivat myös kahdenvälisistä energiahankkeista ja yhteistyöstä innovaatioiden alalla, sekä suunnittelivat tulliliiton ja Euraasian talousliiton tulevia huippukokouksia. Venäjän ulkoministeriö, Nezavisimaja Gazeta 3. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Enemmistö venäläisistä ei pelkää pakotteiden vaikuttavan elämäänsä kielteisesti. Levadakeskuksen syyskuun lopussa julkaiseman mielipidemittauksen mukaan 71 prosenttia venäläisistä näkee länsimaiden Venäjää vastaan asettamat sanktiot yrityksenä heikentää Venäjää. Venäläisten enemmistö ilmoittaa myös olevansa valmis luopumaan esimerkiksi länsimaisista alkoholituotteista ja kosmetiikasta. Sen sijaan länsimaista tuotavien lääkkeiden ei haluta päätyvän pakotteiden tai vastapakotteiden piiriin. Yli puolet vastaajista ei kuitenkaan usko, että pakotteilla tulisi olemaan heidän ja heidän perheidensä elämään huomattavia kielteisiä vaikutuksia. 68 prosenttia toivoo Venäjän jatkavan nykyisellä linjallaan Ukrainan kriisin ja Krimin miehittämisen osalta pakotteisiin taipumatta, ja vain alle viidennes toivoo Venäjän etsivän kompromissia. Tutkimuslaitos pitää tuloksia osoituksena valtiollisen median propagandan tehokkuudesta. (Levada-keskus) Oikeus: Homopropagandan kieltävä laki on perustuslain mukainen, muttei myöskään kiellä seksuaalivähemmistöistä kertomista lapsille. Venäjän perustuslakituomioistuin antoi syyskuun lopulla päätöksen kolmen LGBTI-aktivistin tekemästä valituksesta koskien viime vuonna säädettyä valtakunnallista lakia, joka kieltää "ei-perinteisten sukupuolisuhteiden" propagoimisen alaikäisille. Tuomioistuimen mukaan lain tarkoitus on suojella perinteisiä venäläisiä arvoja ja lapsia, mikä on perusteltua. Oikeuden päätöksen mukaan laki ei kuitenkaan rajoita seksuaalivähemmistöjen mahdollisuuksia ajaa oikeuksiaan ja järjestää julkisia tilaisuuksia, eikä se estä kertomasta lapsille seksuaalivähemmistöistä, kunhan tämä tapahtuu asiantuntijoiden toimesta ja "neutraalissa" asiayhteydessä. LGBTI-yhteisön edustajat pitivät päätöstä edistysaskeleena, ja vaativat viranomaisia sen perusteella sallimaan seksuaalivähemmistöjen julkiset mielenilmaukset oikeuksiensa puolesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä lakia koskevaan valitukseen odotetaan yhä. (Vedomosti) "Poliittiset" kansalaisjärjestöt halutaan määritellä omaksi ryhmäkseen. Venäjän kansalaisyhteiskuntaa edustavan kansalaiskamarin puheenjohtaja Bretsalov ehdottaa, että ei-kaupalliset järjestöt tulisi jakaa lainsäädännössä ja niiden toiminnalle asetettavissa vaatimuksissa kahteen ryhmään, sosiaalisiin ja poliittisiin. Bretsalov teki ehdotuksensa vuosittaisessa raportissaan presidentille kansalaisyhteiskunnan tilasta, jonka laatiminen kuuluu valtioon läheisesti linkittyvän kansalaiskamarin lakisääteisiin tehtäviin. Hän pitää "kestämättömänä" nykyistä tilannetta, jossa presidentin myöntämillä varoilla voidaan tukea sellaisiakin kansalaisjärjestöjä, joita rahoitetaan myös ulkomailta, ja vaatii järjestökentän tiukempaa valvontaa. Ihmisoikeusvaltuutettu Pamfilova vaatii, että mahdollisten lainmuutosten yhteydessä on selvästi määriteltävä, mitä järjestöjen "poliittisella toiminnalla" tarkoitetaan. (Kommersant) Putin: Internetiä ei tulla asettamaan valtion kontrolliin, mutta ulkomailta tuleviin kyberuhkiin on varauduttava. Presidentti kiisti kesästä lähtien liikkuneet tiedot, että presidentinhallinnon alaisuudessa valmisteltaisiin Internetin valvonnan laajaa kiristämistä. "Venäjä ei suunnittele verkkoon pääsyn rajoittamista, sen asettamista täyden kontrollin alle." Venäjän turvallisuusneuvoston istunnossa 1.10. puhunut Putin kuitenkin sanoi, että valtiovallan on otettava käyttöön keinoja, joilla voidaan tarvittaessa puolustaa kansalaisia muiden valtioiden yrityksiltä irrottaa Venäjä kansainvälisestä tietoverkosta. Kommersant-lehden tietojen mukaan turvallisuusneuvosto käsitteli istunnossaan varautumista erityisesti Yhdysvalloista tuleviin kyberuhkiin viestintä- ja voimaviranomaisten laatimien suunnitelmien pohjalta. (Kommersant)
Venäjän alkuperäiskansojen edustajia estettiin poistumasta maasta matkalla YK-kokoukseen. Kaksi YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin New Yorkiin kutsuttua Venäjän kansalaisyhteiskunnan edustajaa pysäytettiin Moskovassa Sheremetjevon lentokentällä passintarkastuksessa 18. ja 19.9. Pohjoisia alkuperäiskansoja edustaneiden Rodion Suljandzigan ja Anna Najkantsinan mukaan rajaviranomaiset repivät heidän passistaan sivuja irti ja ilmoittivat heidän matkustusasiakirjojensa olevan epäkelvot maasta poistumiseen. Kolmas venäläisosallistuja Valentina Sovkina onnistui lentämään New Yorkiin matkustettuaan ensin maanteitse Murmanskista Norjaan. Venäjän puolella hänen autonsa renkaat puhkottiin ja poliisi yritti kolmesti estää hänen matkantekonsa. Venäjän edustajien oli tarkoitus puhua konferenssissa arktisten luonnonvarojen käytön vaikutuksista elinympäristöönsä. Turvallisuuspalvelu FSB:n alainen rajavartiosto ei suostunut kommentoimaan tapausta. (Vedomosti, Newsru.com) Tieto venäläisjoukkojen osallistumisesta Itä-Ukrainan taisteluihin leviää hitaasti, viranomaiset panttaavat tietoja kaatuneista. Levada-keskuksen syyskuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet venäläisistä ei ole kuullut mitään pihkovalaisten laskuvarjojääkärien kaatumisesta Ukrainan taisteluissa. Pienemmissä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa leviää tietoja salaa haudatuista venäläissotilaista, mutta valtamedia on vaiennut heidän kohtalostaan. Suurin osa venäläisistä uskoo yhä vain vapaaehtoisten taistelijoiden lähteneen Ukrainaan, mutta Vedomostin haastattelemien tutkijoiden mukaan Krimin liittämisen jälkeinen euforia vähenee hiljalleen sitä mukaa kun tiedot ongelmista ja Venäjän sotilaallisesta sekaantumisesta Itä-Ukrainan tapahtumiin leviävät laajemmalle. Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa vastustaa hieman alle kymmenen prosenttia kansasta. Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen kansanedustaja Dmitri Gudkov ilmoitti saaneensa puolustusministeriöltä kieltävän vastauksen pyyntöönsä saada tietoja 39 Ukrainassa kaatuneen venäläissotilaan kohtalosta. Ministeriö vetosi yksityisyydensuojaa koskevaan lainsäädäntöön ja kiisti Venäjän olevan Ukrainan konfliktin osapuoli "ukrainalaisten ja länsimaisten poliitikkojen levittämistä huhuista huolimatta". (Levada-keskus,The Moscow Times, Vedomosti) Moskovan Helsinki-ryhmä lopettaa suurimman osan toiminnastaan. Neuvostoliiton ajoista Venäjällä toiminut ihmisoikeusjärjestö Moskovan Helsinki-ryhmä ilmoitti syyskuun lopussa ajavansa toimintaansa alas liian vähäisen rahoituksen takia. Järjestön puheenjohtaja Ljudmila Aleksejeva kertoo järjestön jo lopettaneen koulutusohjelmansa, irtisanoneen työntekijöitä ja leikanneen palkkoja. Aleksejevan mukaan järjestön saama ulkomainen rahoitus on vähentynyt vuonna 2012 voimaan tulleen lain seurauksena, joka velvoittaa ulkomaista rahoitusta saavat ja poliittista toimintaa harjoittavat kansalaisjärjestöt rekisteröitymään "ulkomaisiksi agenteiksi". Moskovan Helsinki-ryhmä pyrkii jatkamaan toimintaansa vapaaehtoispohjalta. (The Moscow Times, Nezavisimaja Gazeta) Siviilien surmaamisesta syytetty ukrainalaisluutnantti siirretty Moskovaan. Ukrainan ilmavoimien helikopteripilotti Nadežda Savtšenko on Venäjän tutkintakomitean mukaan siirretty Moskovaan mielentilatutkimusta varten. Luhanskin "kansantasavallan" joukkojen vangitsema Savtšenko on ollut tutkintavankeudessa Venäjän puolella heinäkuusta lähtien. Venäjän mukaan Savtšenko otettiin kiinni hänen yritettyään ylittää maiden rajan naamioituneena. Ukrainalaisviranomaiset pitävät hänen kaappaamistaan Venäjälle rikoksena. Savtšenkon väitetään surmanneen kaksi venäläistoimittajaa Itä-Ukrainan taisteluiden aikana, tutkintakomitea valmistelee häntä vastaan henkirikossyytteitä. (Interfax)
4. Talous Hallitus hyväksyi vuosien 2015 2017 budjettiesityksen. Uljukajev: talouskehitysministeriö pitää kiinni vuoden 2014 BKT-ennusteestaan. Uusi medialaki rajoittaa ulkomaista omistusta Venäjän mediassa. Tutkintaviranomaiset saavat jälleen oikeuden nostaa syytteen verorikoksista. Venäläisten henkilötietojen tietosuojaa kiirehditään. Valio vähentää yli kolmanneksen työntekijöistään Venäjällä. Venäjän talouskasvu 2013 1-6/2014 Ennuste 2014 BKT:n kasvu % 1,3 % 0,7 % 0,5 % Reaalipalkka % 5,5 % 3,1 % 3,3 % Inflaatio % 6,5 % 7,4 % 6,5 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 2,7 % 1,9 % Teollisuustuotanto % 0,3 % 1,5 % 1,0 % Investoinnit % -0,3 % -2,8 % -2,4 % Vienti % -0,9 % -0,8 % -2,3 % Tuonti % 1,2 % -4,5 % 2,5 % Urals-öljyn keskihinta 109$/bll 107$/bll 104$/bll Budjetin yli/alijäämä -0,5 % 0,70 % 0,40 % Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2014 19.9.2014 Vararahasto 87,4 91,0 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 85,3 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 510 458 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 2.10.2014 EUR/RUB 40,23 50,06 USD/RUB 30,37 39,66 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2013 30.9.2014 Brent USD/bll 110,62 $/bll 95,94 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 94,18 $/bll Lähde: Neste Oil Talous Hallitus hyväksyi vuosien 2015 2017 budjettiesityksen. Budjetin lähtökohtana ovat optimistinen talouskasvu, korkea öljyn hinta ja sanktioiden poistaminen vuonna 2015. Bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan olevan 1,2 prosenttia ensi vuonna, 2,3 prosenttia vuonna 2016 ja kolme prosenttia vuonna 2017. Öljyn budjetoitu hinta on 100 dollaria tynnyriltä. Budjetin alijäämäksi oletetaan 0,6
prosenttia BKT:sta. Menopaineista huolimatta budjetti on tiukin sitten finanssikriisivuosien. Siinä pidetään kiinni vuonna 2012 sovitusta budjettisäännöstä, jonka mukaan budjetin maksimivaje voi olla prosentin BKT:sta. Kokonaismenot kasvavat reaalisesti muutaman prosentin. Finanssiministeri Siluanovin mukaan etenkin talouskasvuennusteet voivat olla liian optimistisia. Valmisteilla on erilaisia talouden skenaarioita, myös worst case -skenaario. (Vedomosti, Itar-Tass) Uljukajev: talouskehitysministeriö pitää kiinni vuoden 2014 BKT-ennusteestaan. Talouskehitysministeri Uljukajevin mielestä ei ole syytä laskea kuluvan vuoden 0,5 prosentin BKT:n kasvuennustetta. Tammi-elokuussa talous kasvoi 0,7 prosenttia. Loppuvuoden kasvuksi hän olettaa 0 0,1 prosenttia. Useimpien tutkimuslaitosten kuluvan vuoden ennuste on alhaisempi. (Itar-Tass) Rupla jälleen heikentynyt. Ruplan kurssi on pudonnut dollaria vastaan ennätyksellisen alas. Markkinoilla levisi huhuja keskuspankin suunnittelemasta valuuttakontrollista pääomapaon hillitsemiseksi. Pankkien välisillä markkinoilla USD/RUB-kurssi oli alimmillaan 39,85. Keskuspankki kiisti huhut valuuttakontrollin käyttöönotosta, mutta joutui tekemään ruplan tukiostoja aiemmin ilmoittamansa päätöksen vastaisesti. Rupla on heikentynyt vuoden alusta dollaria vastaan lähes 20 prosenttia. Kurssia painavat geopoliittisen tilanteen ohella myös öljyn hinnan lasku ja taloussanktioiden aiheuttama likviditeetin heikkeneminen. (Vedomosti, Sberbank) VTB: sanktioilla ei ole YK:n mandaattia, harkinnassa syytteiden nostaminen. Venäjän toiseksi suurimman pankin VTB:n pääjohtaja Kostinin mukaan EU:n ja USA:n asettamat sanktiot, jotka käytännössä ovat sulkeneet venäläiset pankit kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, rikkovat kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Ilman YK:n mandaattia sanktioilla ei ole oikeudellista perustaa, jonka vuoksi VTB harkitsee syytteiden nostamista. Kostin viittaa G20-maiden päätöksiin kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakauttamisesta ja rahoitusjärjestelmän valvonnan parantamisesta. (/tar-tass) VTB:n tappiot Ukrainassa kasvavat. Pankin tappiot vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla olivat 26 miljardia ruplaa (530 miljoonaa euroa) ja on todennäköistä VTB:n pääjohtaja Kostinin mukaan, että summa kaksinkertaistuu vuoden loppuun mennessä. Syinä ovat Ukrainan talouden jyrkkä alamäki, hryvnian devalvoituminen ja maksumoraalin heikentyminen. Presidentti Putin kehottaa venäläisiä pankkeja, joiden osuus Ukrainan pankkisektorista on noin 30 prosenttia, tukemaan Ukrainan taloutta jatkamalla toimintaansa Ukrainassa. (Itar-Tass) Teollisuustuotannon kasvu hiipuvan talouden valopilkku. Yksityisen sektorin kysynnän polkiessa paikoillaan tuotantoa ovat siivittäneet kasvuun julkiset panostukset kuljetusväline- ja laitehankintoihin muun muassa Venäjän rautateillä ja puolustussektorilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan lähes puolet vuoden ensimmäisen puoliskon kasvusta (1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna) on suoraan kyseisten hankintojen ansiota. Tuotannon kasvulla on toistaiseksi ollut hyvin rajallinen välillinen vaikutus talouden muille osa-alueille. (Ekonomika i žizn) Jalokivi- ja arvometallisektorille kehitysstrategia. Hallituksen asiantuntijaelimen suosituksen mukaan finanssiministeriön tulisi laatia Venäjän arvometalli- ja jalokivialalle vuoteen 2025 ulottuva kehittämisstrategia. Strategian tulisi kattaa kaikki toimintavaiheet kaivoksesta sormukseen, eikä esim. raakatimantteja tulisi jatkossa lähettää ulkomaille hiontaa ja leikkausta varten, vaan korkean tuoton jalostusvaiheet tulisi suorittaa Venäjällä. (Izvestija) Venäläinen nikkeliyhtiö tavoittelee monopoliasemaa palladiumin jakelijana. Norilsk Nickel neuvottelee parhaillaan merkittävien palladium-varantojen ostosta muun muassa Venäjän keskuspankin ja yksityisten sijoittajien kanssa. Norilsk Nickelin tarkoituksena on ostaa palladiumia jopa 2 miljardin USD arvosta taatakseen asemansa palladiumin eksklusiivisena jakelijana. Yhtiön mukaan suurosto on tarkoituksenmukainen, jotta suurille teollisuusostajille voidaan taata palladiumin saatavuus sekä lisätä läpinäkyvyyttä raaka-aineen jakeluun. Mikäli kauppa toteutuu, on yhtiöllä käsissään noin 25
prosenttia koko vuoden 2014 globaalista palladiumin kysynnästä. Kaupan arvellaan nostavan palladiumin markkinahintoja. (Sberbank) Yrityslainsäädäntö Uusi medialaki rajoittaa ulkomaista omistusta Venäjän mediassa. Liittoneuvosto on 1.10. hyväksynyt uuden medialain, joka rajaa ulkomaisen omistuksen venäläisessä mediassa 20 prosenttiin ja kieltää ulkomaalaisia tai kaksoiskansalaisia perustamasta mediayhtiöitä Venäjälle. Laki astunee voimaan 1.1.2016 ja vuotta myöhemmin, jos ulkomaisen yhtiön takana on vähintään 80- prosenttisesti venäläinen edunsaaja. Venäjä haluaa vahvistaa tietosuvereniteettia vähentämällä ulkomaista vaikutusvaltaa maan mediaan. Ulkomaiset yhtiöt kuten Sanoma, Conde Nast, Hearst Shkulev Media ja Burda omistavat Venäjän suurimmat julkaisijat. Tarkempaan valvontaan halutaan ennen kaikkea Forbes ja talouslehti Vedomosti, jonka omistavat The Financial Times, Wall Street Journal ja Sanoma-yhtiö. Laki odottaa vielä presidentin allekirjoitusta. (Ria Novosti, The Moscow Times) Venäläisten henkilötietojen tietosuojaa kiirehditään. Duuma on käsitellyt nopeutetusti lakimuutosta, joka aikaistaisi kesällä hyväksytyn tietosuojalain voimaantuloa. Venäläisten henkilötietojen tallentamisen ulkomailla sijaitsevilla palvelimilla kieltävä laki astuu voimaan syyskuussa 2016, muutosesityksen mukaan laki tulisi voimaan jo vuoden 2015 alussa. Asiantuntijat epäilevät yritysten edellytyksiä lisätä ajoissa palvelinkapasiteettiaan Venäjällä, minkä vuoksi on mahdollista, että useat yritykset joutuvat keskeyttämään toimintansa Venäjällä. Tällä olisi vakavat seuraukset maan taloudelle ja erityisesti ICT-alalle. Venäjän sähköisen tiedonvälityksen liitto RAEK epäilee, että lain voimaantulo sulkisi venäläiset kuluttajat kansainvälisten lento- ja hotellivarausjärjestelmien ulkopuolelle. (Kommersant, RBK Daily) Tutkintaviranomaiset saavat jälleen oikeuden nostaa syytteen verorikoksista. Duuma on 26.9. hyväksynyt toisessa käsittelyssä rikoslakiin muutoksen, joka antaa tutkintaviranomaisille oikeuden nostaa syyte verorikosepäilyissä yhteistyössä veroviranomaisen kanssa. Kolme vuotta sitten silloinen presidentti Medvedev poisti voimaviranomaisilta itsenäisen syyteoikeuden veroasioissa syyte saattoi perustua ainoastaan veroviranomaisten asiakirjoihin. Lokakuussa 2013 presidentti Putin asettui tukemaan syyteoikeuden palauttamista. Nyt hyväksytty esitys on kompromissi näiden välillä. (Kommersant) ICT ja palvelusektori Internetin kaukopuhelupalvelujen käytöstä halutaan laskuttaa. Duumaan on tuotu lakiesitys internetpuhelut (mm. skype) mahdollistavan over-the-top -tiedonsiirtoteknologian käytön rajoittamisesta. Esityksen mukaan OTT-tiedonsiirtopalvelua tarjoavien tulisi tunnistaa internetpuhelut ja välittää niistä tiedot puhelinoperaattoreille. Puheluista halutaan laskuttaa etäisyyden mukaan. Internetpuhelujen vuoksi operaattoreilta jää saamatta vuosittain noin 2 miljardia euroa, mikä on noin kymmenen prosenttia operaattorien tuloista. Rajoituksen taustalla on myös näkemys siitä, että verkkopuhelut edistävät terrorismia ja laitonta huumekauppaa. (RBK daily, The Moscow Times) Venäjä tietoturvapolitiikkaa tulisi uudistaa. Duuman informaatioteknologiakomitean johtoon valitun Leonid Levinin mukaan Venäjän tulisi uudistaa tietoturvapolitiikkaa. Yhteiskuntaa tulee suojata uusien tietoturvahaasteiden edessä. Tietoturvauhkia ovat mm. kansainvälisen tilanteen kärjistyminen, kyberhyökkäykset valtiovaltaa vastaan, laajamittaiset henkilötietokaappaukset ja Venäjän demonisointi maailman tiedotusvälineissä. Venäjällä tulisi kiinnittää enemmän huomiota yksityisten ja yritysten tietojen, valtiosalaisuuksien ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseen. Verkon hyödyntäminen rikollisiin tarkoituksiin on voitava estää. Levinin mukaan tietoturvan edistämisessä tulee myös muistaa internetin käytön mukavuus. (Izvestija)
Rosnano hakee uutta rahoitusta. Nanoteknologiayritys Rosnano esittää nanoteknologiaa tukevan erityisrahaston (FRRN) perustamista. Rahaston avulla halutaan houkutella ulkomaisia ja venäläisiä suuryrityksiä osallistumaan sekä vireillä olevien että uusien nanohankkeiden rahoitukseen. Rahastoa tarvitaan paikkaamaan venäläisten yritysten rahoitusvajetta sekä lisäämään ulkomaisten sijoittajien aktiivisuutta. Talouskehitysministeri Uljukajev ei tyrmää rahaston perustamista. Rahastolle tarvittavat 100 miljoonaa ruplaa (noin 20 milj. euroa) otettaisiin hyvinvointirahastosta, minkä lisäksi tarvitaan yksityisiä sijoittajia. (Vedomosti) Internet-palveluiden rekisteröitymistä esitetään. Venäjän kommunikaatioteknologioiden valvonnasta vastaava viranomainen on esittänyt, että internet-palvelut kuten Facebook, Gmail ja Twitter tulisi venäläisvastineiden VKontakten, Yandexin ja Mail.Ru Group:n tavoin rekisteröidä Venäjälle tietoa jakaviksi organisaatioiksi. (Izvestia, ITAR-TASS) Energia Jukos 2.0:n käsittely etenee. Jukos 2.0:ksi mediassa nimetyn Bašneftin tapauksen käsittely etenee. Tutkintakomitea on tutkinut Baškirian energiasektorin yksityistämisjärjestelyitä ja Bašneftin osakkeiden myyntiä Sistema-yhtiölle. Yhtiön omistaja Vladimir Jevtušenkovia syytetään rahanpesun järjestämisestä ja hänet on asetettu kotiarestiin. Yhtiön osakkeet on jäädytetty mahdollista valtiolle takavarikointia varten. Yleinen syyttäjä on vaatinut Moskovan arbitraatio-oikeudessa osakkeiden palauttamista valtiolle. Moskovan kaupungin oikeuden mukaan Jevtušenkovin syyllisyys on todistettu tutkinta-aineistolla ja kotiarestia koskevassa päätöksessä Jevtušenkovia syytetään törkeän rikoksen tahallisesta ja johdonmukaisesta toteuttamisesta. (Vedomosti) Ukraina haastanee Gazpromin kaasunsiirrosta. Ukraina nostanee Gazpromia vastaan kanteen Eurooppaan toimitettavan kaasun siirtosopimuksesta. Ukrainan kaasuyhtiö Naftohaz Ukrainy on pyytänyt Gazpromia tarkastelemaan sopimusta uudelleen ja ehdottanut Ukrainan ja EU:n rajalla sijaitsevien siirtokaasun varastointiasemien siirtämistä Venäjän ja Ukrainan rajalle, siirtomaksun korottamista, Gazpromin toimitusvelvoitteiden lisäämistä sekä muutoksia kaasunlaskentamenetelmiin. Ukrainan ja Gazpromin välistä kaasuntoimitussopimusta käsitellään jo Tukholman välimiesoikeudessa. Sopimukset on solmittu tammikuussa 2009. (Kommersant) Lukoil myy Ukrainan toimintonsa itävaltalaisyhtiölle. Öljy-yhtiö Lukoil myynee Ukrainan toimintonsa itävaltalaiselle AMIC Energy Management -yhtiölle. Lukoil omistaa Ukrainassa 240 huoltoasemaa ja kuusi öljyvarastoa. Myynnin taustalla on liiketoiminnan tehostaminen.(interfax) Karan merellä merkittävät öljyvarannot. Rosneft on koeporannut Karan merellä, Universitetskaja 1 -alueella, jossa kaasuvarantojen arvioidaan olevan 338 miljoonaa kuutiometriä ja yhden porausreiän öljyvarantojen yli 100 miljoonaa tonnia. Kyseistä merialuetta pidetään Länsi-Siperian öljy- ja kaasualueiden mannerjalustan jatkona ja sen varantojen arvioidaan ylittävän Meksikonlahden, Brasilian mannerlaatan sekä Alaskan ja Kanadan vastaavat varannot. Esiintymä on nimetty Pobedaksi (Voitto). Esiintymän jatkohyödyntäminen on toistaiseksi vaakalaudalla, sillä ExxonMobil on lopettanut sanktioiden vuoksi yhteistyön yhdeksässä yhteishankkeessa tämä mukaan lukien. (ITAR-TASS, Kommersant) Valtio tukee sanktioista kärsiviä energiayhtiöitä. Rosneft, Novatek ja Lukoil ovat pyytäneet tukea valtion hyvinvointirahastosta käynnissä olevien hankkeiden jatkamiseksi. Novatek ja Rosneft tarvitsevat lisärahoitusta Jamalin LNG-terminaalin ja mm. Kaukoidän öljynjalostamojen rakentamiseen. (Vedomosti) Radioaktiiviset jätteet pois Venäjän Kaukoidästä vuoteen 2020 mennessä. Rosatom poistanee vaaralliset radioaktiiviset jätteet Kaukoidästä vuoteen 2020 mennessä. Vähemmän vaarallinen jäte sijoitetaan Primorjen pitkäaikaisen varastoinnin keskukseen. Yhtiön johtaja Sergei Kirijenkon mukaan Tyynenmeren laivaston romutettujen ydinsukellusveneiden käytetyn ydinpolttoaineen poisvienti
tapahtuu lokakuun loppuun mennessä. Tyynellämerellä sijaitsevat majakat poistetaan vuoteen 2016 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä käsitellään ja varastoidaan romutettujen ydinsukellusveneiden reaktoriyksiköt. (ITAR TASS) Venäjän antimonopolivirasto varoitti Gazprom-neftiä ja Rosneftiä. Antimonopolivirasto on antanut yrityksille virallisen varoituksen monopoliaseman väärinkäytöstä. Yritysten väitetään rajoittaneen toimituksia Moskovan alueella ja Venäjän Kaukoidässä toimiville itsenäisille yhtiöille, minkä johdosta korkeaoktaanisen bensiinin hinta nousi pörssissä huippulukemiin. Yritykset ovat kieltäneet toimineensa antimonopolilainsäädännön vastaisesti. (Kommersant) Venäjä Ukraina EU-kaasuneuvottelujen jatkoajankohta sopimatta. Energiaministeriön mukaan kaasuneuvottelujen seuraavasta ajankohdasta sovitaan ensi viikolla. Viimeiset neuvottelut käytiin 26. syyskuuta Berliinissä. EU ja Ukraina tapaavat 3. lokakuuta, agendalla mm. kaasun hinta ja Ukrainan kaasuvelan maksuun liittyvät kysymykset. (Vedomosti) Gazprom lisännee kaasuntoimituksia Turkkiin. Gazprom on vahvistanut lisäävänsä toimituksia Turkkiin Blue Stream -kaasuputkea pitkin 20 prosentilla. Kolmen miljardin kuutiometrin lisäys nostaa Turkin kaasutoimitukset yhteensä 19 miljardiin kuutiometriin. Gazpromin pääjohtaja Miller ja Turkin energiaministeri ovat lisäksi sopineet infrastruktuuriparannuksista. (Kommersant) Maa-, metsä- ja elintarviketalous Laktoosittomat tuotteet loppuneet kaupoista, tuontiluvat edelleen jäissä. Laktoosittomien tuotteiden varastot on myyty loppuun, ja Valion lehdistöosaston mukaan yritys saa kuluttajilta tuhansittain kyselyjä asian tiimoilta. Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen edustaja Aleksei Aleksejenko puolestaan ilmoittaa, että tavoitteena on laktoosittomia tuotteita koskevan tuontilupamekanismin luominen "ilman viivytyksiä". Monien markkinatoimijoiden mielestä prosessi on jo viivästynyt perusteettomasti, koska tuotteet poistettiin sanktiolistalta jo 20.8.2014. Venäjällä tuotetaan pieniä määriä vähälaktoosisia tuotteita ja laktoosittomia tuotteita ei lainkaan. (Dairy news) Valio vähentää yli kolmanneksen työntekijöistään Venäjällä. Valio vähentää vuoden loppuun mennessä 210 työntekijää toimipisteistään Pietarissa, Moskovassa ja muilla Venäjän alueilla. Syitä henkilöstövähennyksiin ovat yhtiön mukaan markkinatilanteen muuttuminen ja myynnin lasku. Valiolla on Venäjällä yhteensä 560 työntekijää ja yksi oma tuotantolaitos Moskovan alueen Jeršovossa, jossa tuotetaan lähinnä Viola-sulatejuustoa. Yhtiön mukaan vähennykset eivät kohdistu tuotantohenkilöstöön. Oman tehtaan lisäksi Valiolla on jogurttien sopimustuotantoa Leningradin alueen Hatšinassa sijaitsevassa meijerissä. (Vedomosti) Elintarvikkeet kallistuvat 12 13 prosenttia vuonna 2014. Talouskehitysministeriö on korjannut ennustettaan elintarvikkeiden hintojen noususta aikaisemmasta 7,2 7,4 prosentista 12 13 prosenttiin. Venäjän asettamat vastasanktiot mm. EU:n ja USA:n elintarvikkeille ovat kiihdyttäneet inflaatiota ja nostaneet erityisesti elintarvikkeiden hintoja. Elokuun aikana elintarvikkeet kallistuivat 1,4 prosenttia, inflaation ollessa muuten vain 0,2 prosenttia. (Kommersant) Gaidar-instituutti: 90 prosenttia elintarvikejalostajista käyttää ulkomaista raaka-ainetta. Vaikka elintarviketeollisuus on yksi tuontiriippuvaisimmista teollisuudenaloista, siedetään alalla hintojen nousua hyvin, kertoo instituutin tuore tutkimus. Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia elintarvikealan jalostustyrityksistä hyödyntää tuotannossaan ulkomaisia raaka-aineita ja laitteita. Lisäksi 60 prosenttia yrityksistä ovat valmiita ostamaan ulkomaisia tuotantopanoksia, vaikka niiden hinta nousisi puolella nykyisestä. Kolmannes elintarvikeyrityksistä ilmoitti kuitenkin olevansa valmis lisäämään myös kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. (Vedomosti) Suuri metsäyhtiökauppa toteutui Karjalassa omistajan kotiarestista huolimatta. Rahanpesusyytösten vuoksi kotiarestiin joutuneen Vladimir Jevtušenkovin yritys Sistema on ostanut suu-
ren metsäalan holdingyhtiö Investlespromin. Kaupan myötä muodostetun uuden Lesinvest-yhtiön omistukseen siirtyivät mm. Segežan sellu- ja paperitehdas ja useita muita tuotantolaitoksia Karjalan tasavallassa. Lesinvestin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö siirtää pääkonttorinsa Petroskoihin, minkä jälkeen yhtiön verotulot jäävät Karjalaan, kertoo Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen. (ITAR-Tass, Delovoi Peterburg) Metsänkäyttömaksuihin korotuksia 1.1.2015 alkaen. Hallitus on tehnyt päätöksen (nro 947 17.9.2014) korottaa metsänkäyttömaksuja vuosina 2015 2017. Puumaksut nousevat 5,4 prosenttia ja metsänvuokrat 5,3 prosenttia, mikä on kuitenkin vähemmän kuin vuotuinen inflaatio. Aiemmin metsänkäyttömaksut on määritelty kunkin vuoden budjettia koskevassa federaation laissa, mutta tulevaa budjettia koskevassa lakiluonnoksessa tällaista pykälää ei ole. Tämä jättää hallitukselle vapauden tehdä maksuihin muutoksia odottamatta kokonaista vuotta. Nyt tehdyt korotukset astuvat voimaan 1.1.2015. (Lesnaja gazeta) Metsätalousviraston johtaja vaihtuu. Venäjän metsätalousviraston johtaja, varaministeri Vladimir Lebedev jättää paikkansa ja siirtyy Nižni Novgorodin alueen edustajaksi liittoneuvostoon. Asiasta tiedottaa Nižni Novgorodin alueen kuvernööri Valeri Šantsev blogissaan. Ennen siirtymistään varaministeriksi Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriöön vuonna 2012 Lebedev toimi Nižni Novgorodin alueen varakuvernöörinä ja alueen hallituksen varapuheenjohtajana. Metsätalousviraston johtoon Lebedev nimitettiin huhtikuussa 2013. Metsätalousviraston uudesta johtajasta ei ole vielä tietoa. (Lesnyje vesti) Maahantulo ja matkailu Ukrainalaiset pakolaiset halutaan paikkaamaan Venäjän työvoimapulaa. Maahanmuuttovirasto FMS:n johtajan Konstantin Romodanovskin kanssa keskustellut pääministeri Dmitri Medvedev katsoo, että ukrainalaisten pakolaisten tulisi jakautua tasaisesti ammateittain eri puolille maata paikkaamaan aukkoja työvoiman saatavuudessa. FMS:n mukaan Venäjällä on 875 000 konfliktia paennutta ukrainalaista, jotka on tarkoitus työllistää ulkomaiselle työvoimalle vuodeksi 2014 vahvistettujen kiintiöiden ulkopuolella. Aiemmin Medvedev on korostanut, että tulijoita ei määrätä töihin vaan työllistyminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Käytännössä pakolaiset eivät voi asettua Moskovaan tai Pietariin vaan heitä ohjataan mm. Kaukoitään ja Pohjois-Kaukasiaan. (ITAR-TASS, Moscow Times) Venäjä pilotoi sormenjälkiä viisumeissa. Venäjän ulkoministeriön konsuliosaston päällikkö Jevgeni Ivanov kertoi Interfaxille, että osa Venäjän edustustoista alkaa ottaa viisuminhakijoiden sormenjäljet hakemuksen jättämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta. Kokeiluedustustot sijaitsevat Isossa- Britanniassa, Tanskassa, Myanmarissa ja Namibiassa. Kokeilun jälkeen päätetään, onko käytäntöä tarkoituksenmukaista laajentaa kaikkiin ulkomaanedustustoihin. Ivanov ei maininnut haastattelussa kokeilun kestoa. Hänen mukaansa Venäjä ei ole kiristämässä viisumipolitiikkaansa, sillä asia on ollut valmistelussa jo useita vuosia. Myös EU tulee vaatimaan biometriset tunnisteet (sormenjäljet) Venäjän kansalaisilta vuonna 2015. (Interfax)