KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA PERHEHOITO KAINUUSSA

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA PERHEHOITO KAINUUSSA

Sisällysluettelo 1. Perhehoidon lainsäädäntö ja perhehoito-ohjeistus...1 2. Perhehoito...1 2.1 Mitä on perhehoito...1 2.2 Perhehoitaja...2 3. Perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja koulutus...2 4. Perhekotisijoitus...3 5. Toimeksiantosopimus...4 6. Perhehoidon maksut...5 6.1 Hoitopalkkio...5 6.2 Kulukorvaus...5 6.3 Käynnistämiskorvaus...6 6.4 Erityisten kustannusten korvaaminen...6 6.5 Irtisanominen ja purkaminen...6 7. Perhehoitajan asema...7 7.1 Perhehoitajan vapaa...7 7.2 Poissaolot ja keskeytykset perhehoidossa perhehoitajasta riippumattomasta syystä...7 7.3 Perhehoitajalle annettava koulutus, tuki, ohjaus, neuvonta ja perehdytys...7 7.4 Perhehoitajan vakuutukset...8 7.5 Perhehoitajan sosiaaliturva...8 7.6 Perhehoitajana toimiminen ja kodin ulkopuolinen työelämä...9 8. Yhteydenpito/yhteistyö läheisten ja omaisten kanssa sekä asiakkaan sosiaalisen verkostoon...10 9. Vaitiolovelvollisuus...10 10. Perhehoidettavan asema...10 11. Suunnitelmat...13 12. Perhehoitajien tukimuodot ja perhehoitajien tukeminen...14 13. Kelan myöntämät etuudet...15 14. Edunvalvoja...16 15. Valitus- ja vaikutusmahdollisuudet...16

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Perhehoidon lainsäädäntö ja perhehoito-ohjeistus Kainuun maakunta kuntayhtymä noudattaa perhehoidon toteutuksessa perhehoitoa määrittäviä lakeja ja asetuksia: Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta (948/06) Lastensuojelulaki (417/07) Sosiaalihuoltolaki (1984) (710/82), (365/92) ja asetus (419/92) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (312/92) Laki sosiaalihuoltoasetuksen 12 :n muuttamisesta (419/92) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) (912/92) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) muutos 7 c (7.12.2007/1217) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/77) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/92) Mielenterveyslaki (1990) Hallintolaki (434/03) Hallintokäyttölaki (1996) Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/96), (556/94) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02) 2. Perhehoito 2.1 Mitä on perhehoito Perhehoito on toimintaa, joka tapahtuu hoitajan omassa kodissa. Perhehoidettavalla on muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertainen asema. Perhehoito tarjoaa kiinteän lähiyhteisön sekä perheen arkeen liittyviä kuntoutumista edistäviä jokapäiväisiä askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Se voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista ja se sopii kaikenikäisille. Perhehoidossa voi olla lapsi, nuori, ikäihminen, kehitysvammainen, pitkäaikaissairas, vammainen tai mielenterveyskuntoutuja. Perhehoitoa annetaan henkilöille, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshoidon tarpeessa (SHL 25 ) Tässä perhehoidon toimintaesitteessä kuvataan, kuinka Kainuun maakunta kuntayhtymä toteuttaa toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Tämä esite sisältää tietoa Kainuun toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon nyt olevasta käytännön toimintamallista. 1

2.2 Perhehoitaja Mikäli päätoimisia perhehoitajia on yksi henkilö, voidaan perhehoidossa hoitaa samanaikaisesti enintään neljää (4) henkilöä mukaan lukien hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisarruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki 3.4.1992/312, 1 ) Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. ( Perhehoitajalaki 3.4.1992/312, 1 ) Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään toisen asteen tutkinto ( entinen kouluasteen tutkinto) ( Sosiaalihuoltolaki 992, 26 ) Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysiikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakyky ja keskinäinen kanssakäyminen mahdollistavat ylityksen. Kainuun maakunta kuntayhtymä antaa perhehoitajaksi aikovalle etukäteisvalmennusta. Valmennus auttaa tekemään päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia toimia perhehoitajana. Lasten ja nuorten valmennuksessa on käytössä Pride-valmennus. Pridevalmennukseen on kehitetty kehitysvammaisuutta koskeva lisäosio kehitysvammaisten perhehoidosta kiinnostuneille Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinhuoltaja. Alle 18-vuotiaita sijoitettuja hoitavalta perhehoitajalta vaaditaan rikosrekisteriote. Perhehoitoperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia. Siitä tulee keskustella koko perheen kanssa ja kaikkien tulee hyväksyä perhehoidon aloittaminen. 3. Perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja koulutus Perhehoitajuudesta kiinnostuneille annetaan riittävästi tietoa ja tukea perhehoidon vastuullisilta viranomaisilta ennen perhehoitajaksi ryhtymistä. Kainuun maakunta kuntayhtymä järjestää uusille perhehoitajille ennakkovalmennusta ja koulutusta. Valmennus sisältää ryhmätapaamisia, kotitehtäviä, perhetapaamisia, kotikäyntejä sekä valmiuksien yhteisen arvioinnin. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Sijaisvanhemmiksi harkitseville ja kehitysvammaisten perhehoitajille järjestetään Pridevalmennuskursseja. Vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten perhehoitajiksi ryhtyville järjestetään omaa valmennusta ja koulutusta. Lasten ja nuorten perhehoitajilla tulee olla valmius (Pride-valmennus) Suojella ja hoivata lasta Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomion hänen kehitykselliset viiveensä 2

Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Aikuisten perhehoitajilla tulee olla valmius: Ymmärtää aikuisen hoidettavan elämänkulkua ja sen mukana tuomia erityistarpeita Ohjata ja tukea perhehoidettavaa, ottaen huomioon hänen kehitykselliset tarpe Tukea hoidettavan ja hänen läheisensä suhdetta ja yhteydenpitoa Sitoutua, kunnioittaa ja kohdella hoidettavaa perheenjäsenenä Tehdä yhteistyötä hoidettavan asioissa 4. Perhekotisijoitus Perhehoitoa voidaan toteuttaa joko toimeksianto- tai ostosopimuksella. Toimeksiantosopimuksella toimivia henkilöitä kutsutaan perhehoitajiksi ja kotia perhekodiksi. 4.1 Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa tarkoitettua kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa ( sosiaalihuoltolaki 26 ). Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyy sijoittaja. Kainuun maakunta kuntayhtymä. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan ja yhteisöllisyydeltään sopiva siellä annettavalle hoidolle Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perheen toisiin jäseniin nähden tasavertainen asema Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja sille annettavalle hoidolle sopiva Perhehoidettavalla on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen: perhekodissa on yhden- ja kahdenhengen huoneita. Perhehoidettavalla on niin halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki kodin yhteiset tilat. Perhekodin soveltuvuutta perhehoitoon arvioi vähintään kaksi maakunnan työntekijää. Ennen perhehoidon aloittamista perhehoidon järjestämisestä vastaava viranhaltija tutustuu perhekodin tiloihin ja arvioi asiakkaan tarpeista lähtien kodin toimivuutta. Harkittaessa perhekodin sopivuutta kiinnitetään erityisesti huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin toteuttaa perhehoitoon tulevalle henkilölle hänelle tarvittava hoito ja palvelu sekä kodin toimivuuteen ( esteettömyys, turvallisuus jne.). Perhekodin muiden jäsenten tulee hyväksyä sijoitettava henkilö siten, että hän voi saada perhekodissa toisiin perheenjäsennin nähden tasavertaisen aseman. Perhehoito voi olla tilapäistä tai jatkuvaa perhehoitoa perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Tilapäinen perhehoito voi olla : lyhytaikaista, tuki- tai kriisiperhehoitoa. 3

Perhehoidettavan on mahdollista sijoittua perhekotiin lyhytaikaiselle tutustumisjaksolle ennen perhekotiin muuttoa pitkäaikaiseen asumiseen. Sijoituksessa otetaan huomioon sijoitettavan omat toivomukset ja mielipide, sijoitettavien vanhempien ja läheisten mielipide, perhehoitajan arvio omista valmiuksista ja yhteistyövalmiudet ( Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000 17 ). Lastensuojelulain ( 2007, 42 ) mukaan perhehoitajalle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lakkaamisesta. Lastensuojelun perhehoidossa on sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta, sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta sekä muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemat palvelut ja tukitoimet, jotka sijoituskunnan ( sijaisperheen asuinpaikkakunta) on järjestettävä. Perhehoidon valvontavastuu on myös sijoituskunnalla ja lääninhallituksella ( Lastensuojelulaki 2007, 79 ). 5. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun kohdalta erikseen. Sopimukseen liittyvistä asioista sovitaan sijoittajan ja perhehoitajan välisessä neuvottelussa. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja maakunta (sijoittaja) sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet (Perhehoitajalaki 1992, Laki perhehoitajalain muuttamisesta 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006). Vakituisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana, tilapäisessä perhehoidossa olevalle sopimus tehdään aina määräaikaiseksi. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti (Perhehoitajalaki 1992; Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006). Toimeksiantosopimukseen liitetään perhehoidossa olevan asiakassuunnitelmat ks. s. Palkkio maksetaan perhehoitajalle. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: - toimeksiantosopimuksen kestoaika - perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä - käynnistämiskorvaus sekä mahdollinen takaisinperintä - perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen esim. harrastukset, apuvälineet, mitä muun lainsäädännön nojalla ei korvata - perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen - perhehoitajalle annettava ohjaus, neuvonta ja täydennyskoulutus - perhehoidossa olevan henkilön käyttövarojen ja lapsilisän maksaminen 4

- toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen - tarvittaessa muista perhehoitoa ja perhehoitokotia koskevista asioista Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi esimerkiksi perhehoidossa olevan henkilön terveydentilan muutoksen johdosta. 6. Perhehoidon maksut Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta päättää perhehoidon maksut. 6.1 Hoitopalkkio Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajaa saamaan vähintään laissa (Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006) määritellyn minimipalkkion. Minimi hoitopalkkio on 1.1. 2009 alkaen 336,41 e/kk Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta samojen perusteiden mukaisesti ja samasta ajankohdasta lukien kuin työntekijäin eläkkeetkin (TEL). Perhehoitajalle maksettava palkkio määritellään toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua henkilöä kohden erikseen. Palkkion määrä perustuu mm. hoitoon käytettävään aikaan, sitovuuteen ja hoidon vaativuuteen. Lisäksi edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemuksia, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Palkkioon vaikuttaa myös se edellyttääkö hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, eikä hän voi käydä kodin ulkopuolella työssä. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota, eikä henkilölle, joka hoitaa omaa alle 18-vuotiasta lastaan. 6.2 Kulukorvaus Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kuluista todellisista kustannuksista maksetaan perhehoitajalle kulukorvausta. Kulukorvaus on verotettavaa tuloa. Perhehoitajan lopullisessa verotuksessa ne ovat vähennyskelpoisia tulon hankkimisesta aiheutuvina menoina. Perhehoitajalla on oikeus vaatia verotuksessa vähennystä kulukorvauksen vastaava määrä. Kustannuskorvaus kannattaa huomioida perhehoitajan verokortissa ja hakea pidätysprosentti etukäteen vuoden vaihtuessa. Kulukorvauksen määrää tarkistetaan kerran vuodessa vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaan. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2009 lukien 375,08 e perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. (Perhehoitajalaki 1992, Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006). 5

Kulukorvauksen tarkoituksen on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, henkilökohtaisista tarpeista ( puhtaus, vaatetus, sen huolto, tavanomaiset kuljetukset), virkistys- ja harrastustoiminta ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvanluonteiset menot. Kulukorvaus sisältää myös lastensuojelun lain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan nähden elatusvelvollinen ja perhehoidossa olevan henkilön tulisi voida viettää mahdollisimman normaalia elämää mm. harrastusten osalta. Perhehoitajan, jolla on useampia hoidettavia, kannattaa vähentää verotuksessa aiheutuvat kulut tositteiden perusteella. Perhehoitajalla on silloin tositteiden säilyttämis- ja muistiinpanovelvollisuus. Tällaisesta käytännöstä on perhehoitajan neuvoteltava etukäteen paikallisen verotoimiston kanssa 6.3 Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalle voidaan myöntää käynnistämiskorvausta; hoidon aloittamisesta aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista, jokaisen pitkäaikaisen hoitosuhteen alkaessa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2009 lukien enintään 2 663,76 e/hlö. Käynnistämiskorvaus tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon kannalta välttämättömiä hankintoja esim. kalusteita, liinavaatteita, leikkikaluja, harrastusvälineitä tai asuntoon kohdistuvat välttämättömät, pienet korjaus- ja muutostyöt. Käynnistämiskorvaus arvioidaan yhdessä perhehoitajan kanssa, perhehoitajan tehdyn arvion mukaan. Se voi tulla kyseeseen silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. Sitä voidaan maksaa kahden vuoden kuluessa perhesijoituksen tapahduttua. Käynnistämiskorvauksen poistoajasta päättää Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaalija terveyslautakunta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia takaisinmaksusta tai esim. välineiden luovuttamisesta maakunnalle tai perhehoitoon tulevan uuden asiakkaan käyttöön edelleen. Käynnistämiskorvaukseen liittyvistä menoista ja hankinnoista tehdään erillinen selvitys perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi. 6.4 Erityisten kustannusten korvaaminen Lain mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä < 21 v opinnoista aiheutuvat kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Lisäksi voidaan sopia myös lomanvietosta ja harrastuksista johtuvien erityisten kulujen korvaamisesta (Lastensuojelulaki 2007 55 ). 6.5 Irtisanominen ja purkaminen Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan sopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Mikäli sovitaan muunlaisesta irtisanomisajasta tai menettelytavasta, tehdään siitä merkintä toimeksiantosopimukseen. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, pyritään saamaan aikaan korjaus. Perhehoitajalain 5 :n mukaisesti. Jos puutetta ei korjata asetetussa 6

määräajassa tai sitä ei voi korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa heti. Muutoin toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta sovitaan sopimuksessa. 7. Perhehoitajan asema 7.1 Perhehoitajan vapaa Perhehoitajan oikeus vapaaseen lasketaan kalenterivuosittain. Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa.. Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta päättää perhehoidon vapaapäivien määrästä ja perhehoitajalle vapaan aikana maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Vapaan järjestelystä on sovittava Kainuun maakunta -kuntayhtymän asianomaisen perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. Perhehoitajan vapaasta sovitaan hyvissä ajoi kalenterivuoden alussa, lisäksi tulee huomioida hoidettavan omat toiveet tilapäisestä hoitopaikasta. Mikäli perhehoitaja ei tarvitse hoitojärjestelyä vapaan ajaksi, tulee hänen kuitenkin ilmoittaa perhehoidon vastuuhenkilölle käyttääkö hän oikeutta vapaaseen. Perhehoitoa tekevän perhehoitajan vapaa, sen toteuttaminen ja korvausten suorittaminen sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitajalain (1992) mukaan sijoittajan on huolehdittava tai avustettava perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perhehoitajan vapaan aikana. Hoito voidaan toteuttaa järjestämällä kotiin hoitaja tai sijoittamalla hoidossa oleva henkilö toiseen perhekotiin, leirille tai maakunnan ryhmäkodin, terveysaseman tai hoitokodin lyhytaikaishoitoon. 7.2 Poissaolot ja keskeytykset perhehoidossa perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos perhehoito vakituisen osalta keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä esim. perhehoidettavan sairaalahoito, laitoshoito, omaisten luona vierailu, päättää Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta ko. ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus maksukäytännön. 7.3 Perhehoitajalle annettava koulutus, tuki, ohjaus, neuvonta ja perehdytys Kainuun maakunta kuntayhtymä järjestää perhehoitajille täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen sisällön suunnittelussa otetaan huomioon perhehoitajien toiveet ja tarpeet. Täydennyskoulutuksen kustannuksista vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymä. Koulutuksista sovitaan erikseen toimeksiantosopimuksessa perhehoidon vastuuhenkilön kanssa. 7

Työnohjausta järjestetään tarpeen mukaan Kainuun maakunta kuntayhtymän toimesta ja siitä sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoidon nimetyt vastuuhenkilöt antavat perhehoitajille tukea, ohjausta, perehdytystä ja neuvontaa. Lasten ja nuorten, kehitysvammaisten/ vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten perhehoitajille järjestetään sovitusti yhteisiä työnohjauksellisia yhteisiä tapaamisia jonkin yhteisesti valitun teeman ympärillä ja niissä on tarvittaessa mukana ko. alan asiantuntija. Maakunnalla on koulutettuja vertaisryhmäohjaajia: maakunnan perhehoitajia ja perhehoidon työntekijöitä. Perhehoitajille järjestetään tarvittaessa vuosittain, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa vertaisryhmätoimintaa. Vertaisryhmäohjaajat järjestävät ja organisoivat perhehoidon vertaisryhmän käytännön tapaamiset sekä kantavat vastuun ryhmätilanteista. Lasten ja nuorten perhehoidossa järjestetään maakunnan vertaisryhmätoimintaa huostaan otetuille lapsille. Ohjaajina toimivat maakunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijät. 7.4 Perhehoitajan vakuutukset Perhehoitajalla ja hoidettavalla on lakisääteinen vakuutusturva (Tapaturmavakuutuslaki 608/48). Kainuun maakunta -kuntayhtymä on vakuuttanut perhehoidettavat ja perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin kuntayhtymällä ei ole vakuutusta. Tapauskohtaisesti selvitetään perhehoidettavan korvausvastuullisuutta ja palvelun järjestäjän vastuu ja harkitaan aiheuttajien vahinkojen korvaukset. Perhehoitajia suositellaan hankkimaan esim. laajennettu kotivakuutus. Perhehoitoon sijoitettu kannattaa aina liittää kotivakuutuksen piirii 7.5 Perhehoitajan sosiaaliturva Sairauspäiväraha Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan. (=sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojen perusteella. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan sairausloman omavastuuajan hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta. Eläketurva Perhehoitaja voi jäädä vanhuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta tai jatkaa työssä edelleen 68 v. täyttämiseen saakka. Perhehoitajalla on oikeus osa-aikaeläkkeeseen 58-vuotiaana. Eläkettä karttuu kaikensuuruisista hoitopalkkioista Kuntoutusraha Perhehoitaja voi saada kuntoutusrahaa (sopeutumisvalmennuskurssin tai kuntoutuskurssien ajalta), joka on saajan sairauspäivärahan suuruinen ja se on verolista tuloa. Perhehoitaja voi saada kuntoutusrahaa ja hoitopalkkiota yhtäaikaisesti, mikäli perhehoito jatkuu perheessä esim. Aslak-kuntoutuksen ajan. Vanhempainpäiväraha Vanhempainpäiväraha maksetaan minimimääräisenä perhehoidon palkkiota saavalle, jos 8

perhehoito on saajan pääasiallinen tehtävä ja hän jatkaa perhehoitajana myös äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Koulutustuki Työtön aikuinen perhehoitaja voi saada koulutustukea tai koulutuspäivärahaa ja yleisen asumistuen. Normaali opintoraha on myös käytettävissä. Työttömyysturva Kunkin asiakkaan kohdalla erikseen työttömyysturvatiimi ratkaisee annetun selvityksen perusteella, työllistyykö perhehoitotyössä kokonaan vai sivutoimisesti ( onko käytettävissä kokoaikaiseen työhön vai ei. Myönteisissä ratkaisuissa tarkistetaan aina määräajan kuinka paljon perhehoito on käytännössä työllistänyt. Perhehoitaja voi hakea soviteltua työttömyysetuutta Kelasta tai työttömyyskassasta, maksaja antaa lopullisen päätöksen.. 7.6 Perhehoitajana toimiminen ja kodin ulkopuolinen työelämä Tilapäinen hoitovapaa Perhehoitajalla on oikeus alle 10-vuotiaan sijoitetun lapsen sairastuessa saada tilapäistä hoitovapaata kerralla enintään neljä työpäivää ( Työsopimuslaki 2006, 6 ). Osa-aikalisä Sivutoiminen perhehoitaja on oikeutettu osa-aikalisään. Osa-aikalisää ja perhehoidon palkkiota voi saada yhtä aikaa. Työvoimatoimisto voi myöntää osa-aikalisää ansionmenetyksen korvauksena työntekijälle, joka siirtyy vapaaehtoisesti kokoaikatyöstä määräajaksi osa-aikatyöhön. Osa-aikalisää voidaan maksaa henkilölle, jonka kokoaikainen palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt vuoden välittömästi ennen osa-aikatyöhön siirtymistä. Osa-aikalisää voidaan maksaa samalle henkilölle enintään 12 kuukautta. Osittainen hoitovapaa Perhehoitaja on oikeutettu saamaan ulkopuolisesta työstään lapsen hoitamiseen osittaista hoitovapaata koulun toisen lukuvuoden (heinäkuun), tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on, mikäli työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään ½ vuotta viimeisen vuoden aikana (Työsopimuslaki 2006 4 ). Hoitovapaa Perhehoitaja on oikeutettu saamaan lapsen hoitamiseen hoitovapaata kodin ulkopuolisesta työstään. Hoitovapaaoikeus oikeuttaa kahteen kokoaikaiseen hoitovapaajaksoon alle 3- vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta voidaan sopia (Työsopimuslaki 2006 3 ) Aikuiskoulutustuki Työsuhteessa kodin ulkopuolella oleva aikuisperhehoitaja voi saada Koulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea. Vuorotteluvapaa Perhehoitaja voi käyttää opintoihin vuorotteluvapaata (vuorotteluvapaalaki 2002) sekä vuorotteluvapaan ajalta maksettavaan vuorottelulisään. Vuorottelulisä perustuu kodin 9

ulkopuolisesta työstä saadun palkan määrään. Hoitopalkkio ei vähennä maksettavan vuorottelulisän määrää. Perhehoitaja voi saada yhtä aikaa vuorottelulisää ja hoitopalkkiota. Perhehoitajuudesta ei voi jäädä vuorotteluvapaalle. 8. Yhteydenpito/ yhteistyö läheisten ja omaisten kanssa sekä asiakkaan sosiaalisen verkostoon Perhehoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan pitää sijoitetun ja omaisen välistä tiivistä yhteydenpitoa ja kanssakäymistä. Myös perhehoidettavan läheisiin ystäviin ja sukulaisiin pidetään yhteyttä. Yhteydenpito perhehoidon vastuuhenkilöön Perhehoitajan tulee pitää perhehoidon vastuuhenkilö ajan tasalla perhekodin tilanteesta: Perhehoitajan vastuulla on ilmoittaa perhehoidon yhdyshenkilölle hyvissä ajoin : - asiakkaissa ja asiakasmäärässä tapahtuvat muutokset - elämäntilanteen muutokset; sairastumiset, muut esteet työnteolle - perhesuhteiden muutokset - suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt - ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa - sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet ilmoitetaan aina kirjallisena - muut mahdolliset tärkeät perhehoitotyöhön vaikuttavat seikat 9. Vaitiolovelvollisuus Perhehoitajalla on oikeus saada perhehoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot sijoitettavan elämäntilanteesta, elämänhistoriasta ja terveydentilasta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ). Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000 15 ), mikä tarkoittaa sitä, että asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kun asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). 10. Perhehoidettavan asema Ikäihmisten, kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitoasiakkaan asiakasmaksu ja käyttövara Jatkuva perhehoito Jatkuvassa perhehoidossa olevalta henkilöltä peritään asetuksen mukainen asiakasmaksu. Perhehoidon asiakasmaksuista todetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 19 :ssä (27.3.2003/251), että sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 :ssä tarkoitetusta 10

perhehoidosta, lukuun ottamatta lastensuojelulain (683/1983) perusteella järjestettyä perhehoitoa, voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c :ssä säädetty maksu (= pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävä maksu). Jatkuvassa perhehoidossa maakunta -kuntayhtymä perii asiakkailta asiakasmaksua 1.1.2008 lukien 82 % henkilökohtaisista nettokuukausituloista, kun kysymyksessä on yksinäinen henkilö. Jos hoidettavan henkilön tulot ovat suuremmat kuin kotiin jäävän puolison tulot maksu voi olla enintään 1.1.2008 lukien 41 % yhteenlasketuista kuukausituloista. Henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 1.1.2008 lukien 90e e/kk. Jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan asiakasmaksua määrättäessä tuloihin ei oteta huomioon asiakasmaksulain 10 a 3 momentissa mainittuja tuloja: eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea ja rintamalisää, jotka jäävät asiakkaan omaan käyttöön. Maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja esim. kotisairaanhoidon maksu, päivätoiminnasta maksu. Maksun periminen poissaolon ajalta Maksun perimisestä poissaolon ajalta on säädetty asiakasmaksuasetuksen 32 :ssä. 2 5 momentit: - Jos perhehoito keskeytyy yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys laskutuskauteen tai kalenterikuukauteen. Jos poissaolo kestää koko kuukauden (kuukaudenmittaisen ajanjakson), maksua ei peritä lainkaan. - Jos palvelun saaja on kunnallisessa laitoshoidossa, ei perhehoidon asiakasmaksua peritä mainittujen viiden päivän ajalta. Tilapäinen perhehoito Tilapäisessä ympärivuorokautisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa olevilta henkilöiltä peritään Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama asiakasmaksu. Alle 16 -vuotiailta ei peritä maksua. Ikäihmisten perhehoito Lyhytaikaishoito sisältää asiakkaan tarvitseman hoidon, tarvitsemat ateriat ja välipalat (esim. kahvi, hedelmiä). Asiakas maksaa itse lääkkeet ja kuljetuksen. 27,50 e/vrk ympärivuorokautinen lyhytaikaishoito. 9,90 e/pv omaishoitoasiakkaat (omaishoitajan vapaapäivinä) 12 e/pv päivähoito 11

Kehitysvammaisten perhehoito 20 e/vrk ympärivuorokautinen tilapäishoito, mikäli perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus yli 16- vuotiailta. Alle 16-vuotiailta ei peritä ylläpitomaksua. 9,90 e/pv omaishoitoasiakkaat (omaishoitajan vapaapäivinä) Kun hoito tapahtuu asiakkaan kotona, asiakkaalta ei peritä maksua Perhehoidossa olevan terveydenhuoltomenot ja poikkeamat Mikäli eläkkeen saajan hoitotuki, nuoren kuntoutusraha tai vammaistuki maksetaan asiakkaalle, korvataan sillä tavanomaisesta sairaalahoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset: hoito ja rec.lääkkeet. Perhehoidossa oleva asiakas maksaa pääsääntöisesti omat terveydenhuoltomenot itse. Mikäli hänen omat varat ei riitä, on hän oikeutettu asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen Perhehoidossa olevan henkilön käyttövara Perhehoidettavan käyttöraha on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymysten mukaan. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista tulee perhehoitajan sopia huoltajan, asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Lasten perhehoidon asiakasmaksut ja itsenäistymisarat ja käyttöraha Periaatteet lastensuojelun perhehoidosta vanhemmilta ja lapselta perittävistä korvauksista (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveyslautakunta 28.01.2009. 19) Maksun periminen vanhemmilta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 7 :n 1 momentin mukaan lastensuojelulain nojalla sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan, milloin se on asianomaisen toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, periä vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään elatuksesta annetun lain 1-3 perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Vanhempien maksukyvyn ohella määritellään oikeusministeriön ohjeiden (2007:2) mukaisesti lapsen elatuksen tarve, josta vähennetään lapselle tuleva ja maakunnalle perittävä lapsilisä. Maakunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa lastensuojelun mukaista perhehoitoa sekä käyttää ne perhehoidosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Maksajan ollessa työtön, peritään hoidon ja palvelun korvaukseksi työmarkkinatuen tai työttömyyspäivärahan lapsikorotus. Maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä kokonaan, mikäli perheen taloudelliset, huollolliset tai muut perustellut syyt sitä edellyttävät. 12

Maksua aletaan periä sijoitusta seuraavan kuukauden alusta. Alle kuukauden pituisia sijoituksista ei maksua peritä. Maksu määrätään toistaiseksi ja tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuussa ja aina silloin, kun maksajan taloudessa tapahtuu olennaisia maksukykyyn vaikuttavia muutoksia. Periminen lapselta Lastensuojelulaissa tarkoitetusta perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen voidaan periä maksu asiakasmaksulain 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista ja saamisista. Lapsilta perittävä maksu saa olla enintään 1.247,30 euroa kuukaudessa, eikä maksu saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Käyttöraha ja itsenäistymisvarat Sijoitetun lapsen ja nuoren käyttövarat sisältyvät kulukorvaukseen (Laki perhehoitajalain 2 ja3 :n muuttamisesta 2006). Lapselle tai nuorelle on annettava hänen omaan käyttöönsä kalenterikuukaudessa käyttövaroja seuraavasti: 1. alle 15 -vuotiaalle lapselle se määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvetta 2. 15 16-vuotiaalle lapselle tai nuorelle vähintään se määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa lapselle suoritettavasta valtion elatustuen määrästä (Lastensuojelulaki 2007, 55 ) Lastensuojelulapsen tai -nuoren itsenäistymistä varten on kalenterivuosittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan ja saamisistaan. Määrää laskettaessa, ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomion. Ko. tulot tallennetaan lapsen tilille pankkiin. Tilinhallinta on Kainuun maakunta -kuntayhtymällä. Mikäli lapsella tai nuorella ei ole omia tuloja/ varoja tai ne ovat riittämättömät, varataan itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan, enintään perhehoidon käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä. 11. Suunnitelmat Toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee perhehoidettavaa koskevia suunnitelmia: Lapsille/ nuorille Asiakassuunnitelma ja tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Huostaan otetun lapsen vanhemmille vanhemmuuden tukemiseksi asiakassuunnitelma (Lastensuojelulaki 2007,30, 53, 76, 75 ) Jälkihuolto Jälkihuollossa (ikä 18 21v) olevien nuorten asiakassuunnitelma (Lastensuojelulaki 2007, 75 ja 76 ) Kehitysvammaisten perhehoidossa Kehitysvammaisten erityshuollossa annetun lain (1977, 4 ) mukaan jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle laaditaan yksilöllinen erityishuolto-ohjelma EHO. 13

. Erityishuolto-ohjelman lisäksi tehdään hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) HOJKS (= henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) Perhehoitaja osallistuu perhehoidossa olevan lapsen HOJKS suunnitelman laadintaan. Ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalveluasiakkaille Hoito-, palvelu-, tuki- ja kuntoutussuunnitelma Suunnitelmat arvioidaan vähintään 1 x vuodessa tai tarvittaessa. Perhehoitajalla on lain mukaan oikeus saada hoidon kannalta oleelliset tiedot mm. perhehoitoon tulevan henkilön terveydentilasta ja elämänhistoriasta (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ). Asiakasuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, hänen lähiomaisensa, perhehoitajan, perhehoidon nimetyn yhdyshenkilön ja sijoittajakunnan edustajan kanssa. Mukana voi tarvittaessa olla perhehoidossa olevan henkilön hoitoon osallistuvina: esim. lääkäri, edunvalvoja, kotisairaanhoitaja, fysioterapeutti, opettaja ja tarvit. muu asiantuntija. 12. Perhehoitajien tukimuodot ja perhehoitajien tukeminen Koko väestölle tarkoitetut yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat perhehoitajien ja perhehoitoon sijoitetun käytössä. Palveluista sovitaan perhehoidossa olevan henkilön tukisuunnitelmassa. Perhehoidossa olevien palvelut määräytyvät kaikkia koskevan yleislainsäädännön perusteella. Kehitysvammaisten palveluja määrittelevät lisäksi kehitysvammaisuuden perusteella kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki (vaikeavammaiset). Mielenterveyskuntoutujien perhehoidossa olevien palveluja määrittää mielenterveyslaki. Subjektiivinen oikeus palveluun määritellään kutakin asiaa koskevassa laissa.. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia kunta myöntää tarveharkinnan perusteella määrärahojen puitteissa. Päivähoito Päivähoitoa voidaan järjestää joko perhepäivähoidossa, perhepäivähoitajan tai sijaisperheen kodissa tai päiväkodissa. Kuntoutusta toiminnan tueksi Tärkeä osa kuntoutusta on yhteinen perheen arki. Sosiaalitoimen vammaispalveluasioita hoitavalta sosiaalityöntekijältä voisi hakea esimerkiksi: vammaispalvelulain mukaisia apuvälineitä (tarvitaan viestinnässä, liikkumisessa, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona ja vapaa-aikana) kuljetuspalvelua 14

kuulo- ja näkövammaisilla tulkkipalvelua päivätoimintaa * Yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta Kun perhehoidossa olevalla lapsella, nuorella tai aikuisella on erityistarpeita, tarvitaan usein yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta. Kuntoutus sisältää esimerkiksi terapioita ( puhe-, psyko-, ratsastus-, fysio-, kuvataide-, musiikki- ja toimintaterapia), varhaiskuntoutusta, neuropsykologista kuntoutusta, tietokonevasteista kuntoutusta tai lääkinnällistä kuntoutusta ( sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit). Kuntoutuksen hakemisessa ohjaa ja avustaa perhehoidon vastuuhenkilö ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminta on useimmiten vaikeammin vammaiselle tarkoitettu viriketoiminta. Työntekijä on huoltosuhteessa toimintakeskukseen. Kehitysvammaisen henkilön kuljetuksen työ- ja toimintakeskukseen järjestää ja kustantaa Kainuun maakunta kuntayhtymä. Ruokailun maksaa kukin henkilö itse. Kehitysvammaisen oikeus työtoimintaan perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta ( 1977). Avotyötoiminnalla ja tuetulla työtoiminnalla tarkoitetaan työtä, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Työstä maksetaan työosuusrahaa. Työntekijä on huoltosuhteessa työ- tai toimintakeskukseen ja hänellä on ohjaajan tuki. 13. Kelan myöntämät etuudet Perhehoitaja voi hakea ja saada sijoitetusta lapsesta sosiaali- ja terveyslautakunnan suostumuksella lapsilisän Eläkkeensaajan vammais- ja hoitotukea ei oteta huomioon perhehoidon asiakasmaksua määrättäessä. Tuki maksetaan aina perhehoidossa olevan tilille. Vajaakuntoisella 16 19- vuotiaalla nuorella on oikeus nuoren kuntoutusrahaan ( tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus) Sairausvakuutus maksaa matkakustannukset sairaalaan, poliklinikalle tai kuntayhtymän terveysasemalle. Sairauden vuoksi tehdyistä matkoista korvataan omavastuuosuuden ylittävä osuus. Jos saattaja joutuu yöpymään, voi hakea Kelasta yöpymisrahaa. Vammaistukea voidaan myöntää 16-64-vuotiaalle henkilölle Perhehoitaja voi hakea Kelan myöntämää erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan/ vammaisen alle 16-vuotiaan sijoitetun lapsen hoitoon ja kuntoutukseen sairaalassa tai kotihoidossa. Erityishoitorahaa voi saada kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta, jos lääkäri katsoo, että perhehoitaja osallistuu perhehoidettavan kuntoutukseen ja hoitoon (ei koske kotihoitoa) Kansaneläkkeeseen ovat oikeutettuja 63-vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat työkyvyttömät henkilöt Kela voi myöntää apuvälineitä vaikeavammaiselle esim. tietokone 15

14. Edunvalvoja Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle (yli 18- vuotiaille) tai alle 18 v. lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvojan käyttämään hoitajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos: 1) on perusteltua syytä olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi (Lastensuojelulaki 2007) Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset maistraatille. 15. Valitus- ja vaikutusmahdollisuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on nimetty sosiaaliasiamies. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä. 16

Kainuun maakunta -kuntayhtymä perhehoidon vastuuhenkilöiden yhteystiedot: Lasten ja nuorten perhehoito sosiaalityöntekijä Helena Juutinen puh. 044 7 7101781, 08 6167712 helena.juutinen@kainuu.fi Kehitysvammaisten ja vammaisten sosiaalityöntekijä Ritva Kaikkonen, perhehoito puh. 044 7156935, 08 6156 2935, ritva.kaikkonen@kainuu.fi Mielenterveyskuntoutujien Sosiaaliohjaaja Piia Huttunen perhehoito puh. 044 7970552, 08 6156 2838, piia.huttunen@kainuu.fi Vanhusten perhehoito Seutu I Kajaani, Paltamo, Ristijärvi Seutu II Sotkamo, Kuhmo Vastaava hoitaja Raija Kinnunen puh. 0447970149 raija.o.kinnunen@kainuu.fi Asumispalvelupäällikkö Kirsi Moisanen puh. 044 797 0351 kisris.h.moisanen@kainuu.fi Seutu III Suomussalmi Vastaava hoitaja Sirkku Heikkinen Hyrynsalmi, Puolanka puh. 044 777 3010, 08 6156 6302 sirkku.heikkinen@kainuu.fi Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke 1.6.2007 31.12. 2009 Hankevetäjä Marjatta Kurki puh. 044 797 0624 marjatta.kurki@kainuu.fi Sosiaaliasiamies Reijo Inget, puh. 6156 5794, 044 797 0310 Kainuun Perhehoitajat ry Sissi- Sarste-Tolvanen puh. 045 1102680 Perhehoidon asiantuntija Kainuun perhehoitajat ry, puheenjohtaja Kainuun Kehitysvammaisten Tukipiiri ry Matti Nissinen puh. 6120833, puheenjohtaja Ritva Nevalainen puh. 622826, 0400 399 438 sihteeri Perhehoitoliitto ry. Pesäpuu ry. puh. 040 3101440 www. perhehoitoliitto.fi www.pesapuu.fi 1

PERHEHOITAJAKSI HAKEVIEN PERUSTIEDOT Olen kiinnostunut Lasten- ja nuorten perhehoidosta Jatkuva perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Vammaisten perhehoidosta Jatkuva perhehoito Kehitysvammaisten perhehoidosta Jatkuva perhehoito Ikäihmisten perhehoidosta Jatkuva perhehoito Tukiperhehoito Kriisiperhehoito Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito 1 Perhehoitajat Hakijan nimi Ammatti Koulutus ja työkokemus Työpaikka, työpaikan puhelinnumero Henkilötunnus Puolison nimi Ammatti Koulutus ja työkokemus Työpaikka, työpaikan puhelinnumero Henkilötunnus 2 Lapset Kotiosoite Lasten nimet Puhelinnumero Syntymäaika 2

3 Muut perheessä asuvat henkilöt Nimi Syntymäaika Mahdollinen sukulaissuhde Lisätietoja 4 Asuminen Omistusasunto Päävuokralainen Alivuokralainen Virka- tai työsuhdeasunto Kerrostalo Omakotitalo/rivitalo Muu, mikä Huoneiston pinta-ala m2 Huoneluku ilman keittiötä Keittiö Keittokomero Sijoitettavalle varattu huonetila: m2 Asunnon varustetaso Rakennusvuosi Peruskorjattu vuonna Viemäri Vesijohto WC Lämmin vesi Peseytymistilat Lisätietoja Suihku- tai kylpyhuone Huoneistokohtainen sauna Keskus- tai sähkölämmitys Vammaisvarustelu 5 Perheen terveydentila ja työkyky Perheenjäsenten jatkuvaa hoitoa vaativat ja vakavat sairaudet 3

6 Muita tietoja perheestä Vapaamuotoinen kuvaus perheestä (mm. perheen ihmissuhteet, taloustilanne, harrastukset, kotieläimet ym.) 7 Perhehoito 1.*) Miksi sijoitettavaa toivotaan perhehoitoon; Kuinka pitkäksi ajaksi? 2. Eri perheenjäsenten suhtautuminen tapahtuvaan / tapahtuneeseen perhekokonaisuuden muutokseen 3. *) Toivomukset ja odotukset sijoitettavan suhteen 4

4. Valmius / halukkuus osallistua perhehoitajille järjestettävään valmennukseen, työnohjaukseen ja koulutukseen 5. Valmius yhteistyöhön lähiomaisten, sosiaalityöntekijän, kotihoidon, terveydenhuollon, perheneuvolan, koulun tms. kanssa 6. Muuta *) kohdissa 1 ja 3 ensimmäiset kysymysvaihtoehdot liittyvät perhehoitosopimuksen valmisteluun ja jälkimmäiset vaihtoehdot tilanteeseen, jossa selvitetään kodin sopivuutta sijoitetulle. 8 Ympäristöolosuh teet 1. Palvelujen saatavuus (esim. kauppa, apteekki, terveydenhuollon palvelut, päivähoito, päivätoiminta) 2. Kouluolot paikkakunnalla (esim. peruskoulu, erityisopetuksen saantimahdollisuudet, ammattikoulut, lukio, muut opiskelumahdollisuudet) 3. Harrastusmahdollisuudet 5

9 Liitteet Lääkärinlausunto terveydentilasta Rikosrekisteriote Täytä hakemuslomakkeen kohdat 1 8 ja palauta lomake osoitteeseen Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, 87070 Kainuu Pvm / Hakijan allekirjoitus 6