KIINALAISESTA AJATUSMAAILMASTA JA KÄYTTÄYTYMISESTÄ Kauko Laitinen Konfutse-instituutti Helsingin yliopisto
KIINA ON FILOSOFIOIDEN MAA MIKSEI USKONTOJEN? Kiinassa filosofioilla on ollut sama asema kuin uskonnoilla useimmissa muissa maissa. Perinteisesti kasvatus oli konfutselaisuuden neljän perusteoksen (Keskustelut, Mencius, Suuri oppi, Keskitie) opettelua. Uskonnoilla on yleensä luomistarina, taivas ja helvetti. Filosofia on elämän systemaattinen heijastus. Uskonnonkin ytimenä on filosofia, jolle rakentuu tietty uskomusten, dogmien, rituaalien ja tapojen ylärakenne. Kiinassa on ollut runsaasti uskontoja, joista on siivilöitynyt ja jäänyt jäljelle elämänviisaus filosofioiden muodossa. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 2
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA Kiinalaisen filosofian tarkoituksena on nostaa mieli arkitodellisuuden yläpuolelle korkeisiin eettisiin arvoihin ja jopa niiden yläpuolelle. Kiinalaisten mukaan filosofiasta puuttuvat mielikuvitus, taikausko, rukoukset ja rituaalit, jotka ovat uskonnolle tyypillisiä. Ilman uskontoa voi elää, ilman filosofiaa ei. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 3
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA (jatkuu) Kiinan filosofiset teokset ovat elämänviisauksien kokoelmia, jotka ovat muotoutuneet useiden eri sukupolvia edustavien kirjoittajien toimesta. Usein lyhyitä, näennäisesti toisistaan riippumattomia aforismeja, alluusioita ja esimerkkejä. Kuten Kiinan taiteet ja runous, filosofiat ovat luonteeltaan suggestiivisia, vihjailevia ja johdattelevia pikemminkin kuin suorasanaisesti artikuloivia. Ne on suunnattu tavallisille ihmisille, ei jollekin erityiselle ryhmälle. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 4
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA (jatkuu) Muinaisessa Kiinassa oli neljä yhteiskuntaluokkaa: ylimpänä oppineet tai virkamiehet (shi), seuraavina maanviljelijät (nong), käsityöläiset (gong) ja alimpana kauppiaat (shang). Oppineet olivat tavallisesti maanomistajia. Kiinalaisen filosofin maailmankuva oli siksi olennaisesti sama kuin maanviljelijän filosofi puki sanoiksi sen, mitä viljelijä ei itse pystynyt ilmaisemaan. Maanviljelijälle sadon onnistuminen oli elämän ja kuoleman kysymys. Samasta syystä filosofiassa ihmisen suhde luontoon oli keskeinen huomion kohde. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 5
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA (jatkuu) Lüshi Chunqiu teoksen (3. vuosisata ekr.) mukaan maanviljelijät ovat primitiivisiä, yksinkertaisia ja siksi aina tottelevaisia. He ovat lapsenkaltaisia, viattomia ja siten epäitsekkäitä. Koska maanviljelijän omaisuus on maa, hän ei hevin hylkää isänmaataan vaaran uhatessa. Kauppiaat puolestaan ovat korruptoituneita ja tottelemattomia, petollisia ja itsekkäitä. Heidän omaisuutensa on helposti liikuteltavaa, joten isänmaanrakkauskin on kyseenalainen. Maanviljelys on siten tärkeämpää kuin kauppa ja maanviljelijät ovat moraalisesti kaupppiaita korkeammalla tasolla. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 6
KIINALAINEN FILOSOFIA SUOSITTUA: PROF. YU DAN Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 7
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA Kiinalaisessa ajattelussa on kaksi keskeistä analyyttistä ja samalla myös käytännöllistä mallia: Vastavoima-ajattelu (yin-yang -ajattelu) ja Kiertokulkuajattelu (viiden elementin periaate) Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 8
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA (jatkuu) Vastavoima-ajattelu korostaa kahden toisilleen vastakkaisen ja silti toisiaan täydentävän voiman alati jatkuvaa kamppailua tai yhteispeliä: toisen toisen vahvistuessa toinen vastaavasti heikkenee. Yang (kirjaimellisesti: aurinko) on maskuliininen voima, yin (kuu) puolestaan on feminiininen. Kumpikaan niistä ei voi esiintyä yksin, vaan on aina toisen funktio, olipa tämä miten heikko tahansa. Kussakin ilmiössä tai tilanteessa on aina kaksi toisistaan riippuvaa ja kuitenkin toisilleen vastakkaista muuttujaa tai puolta (ylä/alapuoli, näkyvä/näkymätön, kuuma/kylmä jne.) Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 9
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA (jatkuu) Vastavoima-ajattelu koskee niin luonnonilmiöitä kuin inhimillista käyttäytymistäkin: kun toinen voimista kehittyy ääripisteeseensä, sen vastavoima alkaa vahvistua esimerkkinä vuodenaikojen vaihtelu. Perinteisen ajattelun mukaan hyvinä aikoina pitää varautua huonoihin aikoihin. Vastavoimaperiaate muistutti toisaalta siitä, ettei edes äärimmäisessä hädässä tule menettää toivoa paremmasta tulevaisuudesta mikään ei ole pysyvää. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 10
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA (jatkuu) Kiertokulkuajattelun perustana on käsitys viidestä alkuaineesta tai voimasta (wuxing): vesi, maa, puu, metalli, ja tuli. Niiden katsotaan muuttuvan toisikseen yleensä em. vahvuusjärjestyksessä : veden imee maa, maasta kasvaa puu, puu kaatuu metallisen kirveen voimasta, metallin sulattaa tuli, tulen taas sammuttaa vesi, jonka taas imee maa, jne. kiertokulun jatkuessa näin ikuisesti. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 11
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA (jatkuu) Kierokulkuajattelu näkyy myös ajanlaskussa, jossa kahden eri numerosarjan (10 taivaallista runkoa ja 12 maallista oksaa) avulla saadaan 60 erilaista kaksinumeroista lukua. Niitä on käytetty vuosilukuina, joilloin ne muodostavat ne muodostavat 60 syklin. Maallisia oksia vastasivat myös kiinalaiset horoskooppieläimet rotta, härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, lammas, apina, kukko, koira ja sika. Näitä käytettiin ilmaisemaan myös kellonaikoja: klo 11-13 hevosen hetki, 13-15 lampaan hetki jne. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 12
KONFUTSELAISUUS Konfutselaisuus on Kiinan yhteiskuntafilosofia, joka tarjosi teoreettisen ja rationaalisen perustelun Kiinan perinteiselle yhteiskunnalle. Kiinan kansantasavallan alkuvuosikymmeninä konfutselaisuutta vastaan hyökättiin, mutta sosialismin oppien menetettyä merkityksensä vuoden 1978 jälkeen, konfutselaisuus on saanut takaisin yhteiskunnallisen merkityksensä ja täyttänyt maan ideologista tyhjiötä. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 13
KONFUTSE Konfutse (551-479 ekr) oli tiettävästi Kiinan ensimmäinen yksityinen opettaja (aiemmin ainoastaan virkamiehet saivat opettaa). Hänellä oli 3000 oppilasta, joista 70 varsinaisia opetuslapsia. Konfutse itse korosti, ettei hän itse kirjoittanut, editoinut eikä kommentoinut yhtään klassikkoa. Hänen aikanaan kirjojen kirjoittaminen yksityishenkilöiden toimesta oli vielä tuntematonta Kiinassa. Konfutse toivoi, että hänen oppilaistaan tulisi valtiolle ja yhteiskunnalle hyödyllisiä aikuisia (chengren). Opettajana piti tärkeimpänä tehtävänään välittää, ei luoda. Hän ei kuitenkaan ollut puhdas välittäjä, sillä hän antoi vanhoille instituutioille myös uusia merkityksiä. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 14
KONFUTSE Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 15
Konfutse Lu-valtion oikeusministerinä Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 16
Konfutse opetuslastensa kanssa Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 17
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ Viisi sosiaalista suhdetta muodostivat yhteiskunnan perustan (niistä neljä oli alisteisia, viides oli tasa-arvoinen) Hallitsija ja alamainen (Menciuksen mukaan molempien tulisi olla oikeudenmukaisia toisiaan kohtaan ) Isä ja poika (molempien tulisi rakastaa toisiaan ) Mies ja vaimo (molempien tulisi erottaa omat alueensa ) Vanhempi veli ja nuorempi veli (molempien tulisi ymmärtää arvojärjestyksensä ) Ystävien välinen suhde (molempien tulisi luottaa toinen toisiinsa ) Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 18
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu) Viisi yksilöllistä hyvettä (wu chang) ren (hyväntahtoisuus) yi (oikeamielisyys) zhong(uskollisuus) shu (vastavuoroisuus) li (säädyllinen käyttäytyminen) Perinteisessä Kiinassa viisi sosiaalista suhdetta ja viisi yksilöllistä hyvettä toimivat moraalin perustana Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 19
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu) Xiao (vanhempain kunnioitus) kaikkien hyveitten perusta Ruumiimme olemme perineet vanhemmiltamme. Uskaltaako joku ylenkatsoa tätä perintöä? Jos ihminen ei ole kodissaan ja yksityisyydessään vakava, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei palvellessaan hallitsijaansa ole lojaali tälle, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei toimistotöissään ole vakava, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei ole vilpitön ystävilleen, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei ole rohkea taistelukentällä, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän epäonnistuu kaikissa näissä viidessä suhteessa, häpeä lankeaa hänen vanhempiinsa. Uskaltaako hän siis olla olematta vakava? (Li Chi, luku 21) Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 20
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu) Zhong (uskollisuus hallitsijaa kohtaan) Lojaalisuus hallitsijaa johdettiin vanhempain kunnioituksesta (xiao) Hallitsijan ja alamaisten suhde verrattavissa isän ja pojan väliseen suhteeseen Keisarillinen perhe oli kaikkien muitten perheitten yläpuolella Lojaalin ministerin ei sopinut palvella kahta monarkkia, aivan kuten lojaalin vaimon ei sopinut palvella kahta aviomiestä Jos uskollisuus hallitsijaa kohtaan joutui ristiriitaan omien vanhempien kunnioituksen kanssa, jälkimmäinen oli tärkeämpi Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 21
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu) Shu (vastavuoroisuus) Mistä et pidä esimiehissäsi, älä tee sitä alaisillesi; mistä et pidä alaisissasi, älä tee sitä ylemmillesi (Suuri oppi) Palvele isääsi kuten haluat poikasi palvelevan sinua; kohtele ystäviäsi kuten haluat heidän kohtelevan sinua (Keskitie) Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 22
Mencius Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 23
TAOLAISUUS Taolaisuus on Kiinan luonnonfilosofia, joka korostaa ihmisen oikeutta pakoon ja yhteiskunnallisista velvollisuuksista vetäytymiseen. Taolaisuus saa nimensä käsitteestä Dao (Tie). Taolaisuuden mukaan Daota ei voida määritellä, vaikka määritelmiä on lukuisia, kuten seuraavat. Se on suuri, perimmäinen maailmankaikkeutta hallitseva periaate, kaiken olevaisen lähde ja päämäärä, alku ja loppu.sitä on vaikea kuvata: joka tuntee sen, ei puhu siitä; joka puhuu siitä, ei tunne sitä. Sitä ei voi nähdä, ei kuulla, eikä edes puhua siitä. Se on jatkuva, aineeton, määrittelemätön, hahmoton, nimetön Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 24
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 25
TAOLAISIA IHANTEITA Wuwei on keskeinen käsite taolaisuudessa. Se tarkoittaa toimintaa ilman inhimillistä pyrkimystä. Kyseessä ei ole toimimattomuus tai laiskuus, vaan toiminta joka ei ole luonnonvastaista. Taolainen ihmisihanne on Laozin mukaan täydellinen individualisti, Pyhimys, joka elää Daon mukaan vaatimattomasti antamatta kunnianhimon tai erilaisten pyrkimysten haitata mielensä tyyneyttä tai passiivisuutta. Pyhimys on ihanteellinen hallitsija, jollaisena hänen tulee välttää sekaantumista ihmisten asioihin, välttää sotia ja luksuselämää, ohjata kansaansa kohti viattomuutta, yksinkertaisuutta ja harmoniaa Daon kanssa. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 26
Laozi Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 27
TAOLAISIA IHANTEITA (jatkoa) Taolaisuuden poliittinen ihanne on pikkuvaltio, joka asukkaat eivät koskaan tyytyväisyydessään kiinnostuneet edes naapurikylästään, vaikka kukonlaulu kuului sieltä. Taolaisen ihanteen mukaan hallitsijan tarvitsi pitää kansalaistensa päät tyhjinä ja vatsat täynnä, jolloin hän hallitsi ilman erityisempää pyrkimystä, toteuttaen kaiken kuitenkaan tekemättä mitään (wuwei). Yksilön ihanteellinen olotila: lapsi äitinsä kohdussa. Ellei ole lakeja, ei ole rikoksiakaan. Ellei ole vaurautta, ei ole varkauksiakaan. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 28
TAOLAISIA IHANTEITA (jatkoa) Zhuangzin mukaan todellinen ihminen, Gentlemanni, ymmärtää kaikkialla läsnäolevan Daon ja elää sen mukaan. Hän nauttii onnesta, johon elämän muutokset eivät vaikuta. Kuolemakin, jota ihmiset pelkäävät, on itse asiassa vain vapautus elämä-nimisestä sairaudesta loputtomaan, tarkoituksettomaan kosmiseen kiertokulkuun. Lüshi Chunqiun mukaan elämä kuuluu meille ja on niin arvokas, ettei edes keisarina olemisen kunnia vastaa sitä. Elämä on niin peruuttamaton, että jos menetät sen vaikka vain yhdeksi aamuksi, se ei tule koskaan takaisin. Valtakunnan voi menettää ja mahdollisesti saada vielä takaisin, elämää ei. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 29
KONFUTSELAISUUDEN JA TAOLAISUUDEN VERTAILUA Konfutselaisuus ja taolaisuus edustavat kiinalaisen luonteen eri puolia ja sellaisina täydentävät toinen toisiaan. Vertailuja: Konfutselaisuus: juhlallinen arvokkuus, yhteiskunnallinen vastuu, moraali ja päämäärätietoisuus. Taolaisuus: huoleton pako arvossapidetyistä asioista, yhteiskunnallisista velvollisuuksista, vastaanottavaisuus, myötenanto. Kun konfutselaisuus itsepintaisesti arvostaa inhimillisiä, maallisia asioita, taolaisuudella on visioita tuonpuoleisesta henkimaailmasta, se pohtii ihmisen yhteyttä luontoon ja kosmokseen Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 30
KONFUTSELAISUUDEN JA TAOLAISUUDEN VERTAILUA Kun konfutselaiset filosofit ovat usein proosallisia ja ikävystyttäviä, moralisoivia ja terveeseen järkeen vetoavia, taolaiset kirjoitukset ovat täynnään nokkeluuksia, paradokseja, mystiikkaa ja runollisia näkemyksiä. Konfutselaisuuden tyypillisenä edustajana voidaan pitää oppinutta virkamiestä virkapaikallaan ja kirjastossaan, hyvänä perheenpäänä, tunnollisena byrokraattina, vakavamielisenä ja vastuuta kantavana kansalaisena, kun taas varhainen taolaisuus näki gentlemanninsa syrjäiseen temppeliin tai vuoriston luolaan vetäytyneenä ja viinistä, luonnon kauneudesta tai henkimaailmasta haltioineena. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 31
Zhuangzi uneksimassa perhosista Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 32
YKSILÖ JA PERHE Perhejärjestelmä Vanhempien kunnioitus rakennusperiaatteena Toimi yhteiskuntajärjestelmänä muinaisessa Kiinassa Oli yksi maailman monimutkaisimpia mutta silti parhaiten organisoituja hierarkisia järjestelmiä sitä kuvastaa mm. yli 100 sukulaissuhdetta koskevaa sanaa (esim. useita enoja ja setiä) Kiinan valtio koostui Yhdistyneistä perheistä, jotka muodostivat hierarkian aina Taivaanpoikaan (keisariin) saakka Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 33
YKSILÖ JA PERHE Perheen jatkamisen merkitys Shijing (Runojen kirja): miehen ja vaimon suhde on kaikista yhteiskunnallisista suhteista tärkein Perheen nuorimmat jäsenet jatkavat avioliittojensa kautta perhettä yhdistäen esi-isät tuleviin sukupolviin Yksikö kuolee aikanaan väistämättä, mutta hänen kuolemansa ei välttämättä ole elämän ehdoton päätepiste hänen ruumiinsa jatkaa elämää hänen jälkeläisissään Avioituminen siirtää esi-isien elämän lapsiin ja näiden kautta tuleviin sukupolviin. Pojan suuri velvollisuus on tulla isäksi. Mencius: pahin loukkaus omia vanhempia kohtaan on, ettei ole saanut jälkeläisiä Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 34
YKSILÖ JA PERHE Esi-isien palvonta Keino ylläpitää suvun sisäistä solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä Klaanitemppeli (kaikilla saman sukunimisille) toimi koko klaanin yhteisenä sosiaalihuoltoyksikkönä Esi-isien palvonnan kautta elävä sukupolvi kytkeytyi hierarkisesti menneisiin sukupolviin Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 35
MUITA FILOSOFIAN KOULUKUNTIA Legalistit Mohistit Nimien koulukunta.. Marxismi Mao Zedongin ajattelu Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 36
BUDDHALAISUUS Perinteinen sanonta Kiinassa: kolme oppia on sama (konfutselaisuus, taolaisuus, buddhalaisuus) Buddhalaisuuden mukaan jokainen voi pelastaa itse itsensä. Intohimojensa takia ihminen on kuitenkin jatkuvassa oravanpyörässä (elämän ja kuoleman kiertokulussa), josta hänet voi pelastaa ainoastaan valaistuminen Chan (Zen) buddhalaisuus: universaali mieli (vastaa taolaisuuden Daota) Kaikki olette buddhia. Noudattakaa päivittäista rutiinia, mutta älkää tehkö mitään sen ylitse menevää. Harjoittakaa ilman harjoitusta. Aluksi tosin sallitaan ponnistelua, sitten unohdetaan että pitää ponnistella ja lopuksi unohdetaan sekin, että pitää yrittää unohtaa. Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 37
Yhteenvetoa & mitä on hyödyllistä tietää Vahva oman arvon tunto: Kiina = maailman keskus, ylpeys omasta 5000-vuotisesta historiasta ja kulttuurista, optimistinen elämänasenne Yhteiskunnan hierarkisuus (ei tasa-arvoa), jokainen tietää paikkansa siinä. Hyväntahtoisuus itseään alempia kohtaan, lojaalisuus itseään ylempiä kohtaan. Yksilö nähdään osana yhteisöä (ei siis itsenäinen) Konsensus tärkeä yhteiskunnallinen tavoite Ilman seremonioita ei arvovaltaista käyttäytymistä Henkilökohtaisia suhteita arvostetaan ( old friends ) Luottamus ansaitaan kovalla työllä (esim. neuvottelijan on myös käytävä Kiinassa, etäyhteydenpito ei vielä riitä) Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 38
Kasvojen säilyttäminen on kunnioittavan käyttäytymisen perusta Aikaperspektiivi usein lyhyt: tärkeitäkin asioita aletaan valmistella vasta kuukausi etukäteeen Pysyvää on vain muutos (yin-yang ajattelu, alkuaineitten kiertokulku) Filosofia (erit. konfutselaisuus ja taolaisuus) tärkeä, uskonto ei Ei tuonpuoleista: maailman on tämä tässä ja nyt Kiinalle pienikin maa kuten Suomi on partneri siinä kuin suuri kaikki maailman maat ovat kiinalaisen ajattelun mukaan pienempiä kuin Kiina itse! Maassa maan tavalla, ole silti oma itsesi Kiinassa on miljoona totuutta Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 39
Eikö tuotakin mielihyvää harjoittaa aikanaan sitä mitä on oppinut? Konfutse Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti 24.2.2015 40
Tervetuloa KONFUTSE-INSTITUUTTIIN (Unioninkatu 33) Kauko Laitinen 8.1.2009 41