Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Raamattu taipuu kokin käyttöön. Kesävieraita voi ihastuttaa iki aikaisella aterialla. Keskiaukeama. Espoon sanomat www..fi 28 29 / Masan kiskan Masa, Laaksolahden legenda Sivu 3. Esko Jämsä Ruohon myrkytys kummastuttaa Tapiolassa. Sivu 4. Testissä Espoon suositut mansikkapaikat. Sivu 5. Tämä on heinäkuun kaksoisnumero. Seuraava Esse ilmestyy 29.7.
Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina. Espoon sanomat Perustettu 1972 www..fi Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen 3 Kolumni Lyhyesti M a i j a l i i k k e e l l ä Tarjolla todellista kirkkopolitiikkaa Kesän alussa saimme katsella, kuinka aikanaan vahingossa pääministeriksi joutunut Matti Vanhanen yllätti kannattajansa, ja hieman sattumalta tuli Mari Kiviniemestä uusi pääministeri. Hän on heinäkuun alkuun mennessä osoittautunut esiintymiskelpoiseksi ja kielitaitoiseksi. Muutos on siis parempaan. Vähemmälle huomiolle jäi Kokoomuksen kannanotto. Puolue julisti kannattavansa sukupuolineutraalia avioliittoa. Sitä ovat jo aikaisemmin ilmoittaneet kannattavansa sosiaalidemokraatit ja vihreät. Keskusta puolestaan ilmoitti, että se ei aja sukupuolineutraalia avioliittoa. Tämä kannanotto on tärkeä loppuvuoden seura kuntavaalien kannalta. Vaaleissa kautta Suomen valitaan seurakuntien maallikkopäättäjät. Näinhän meillä Espoossakin. Ehdokkaiden kerääminen alkoi jo keväällä, ja listat valmistuvat syyskuun puoliväliin mennessä. Seurakuntavaaleissa on ensimmäistä kertaa äänioikeus 16-vuotiailla. Tosin ensimmäistä kertaa äänestävät nyt myös 17-vuotiaat, 18-vuotiaat, 19-vuotiaat, 20-vuotiaat ja 21-vuotiaat, jotka neljä vuotta sitten eivät olleet äänioikeutettuja. Näille nuorille vaalit ovat merkittävä mahdollisuus. Espoossa vaaleissa valittavat uudet päättäjät pääsevät valitsemaan hiippakunnallemme piispaa. Mikko Heikka on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle parin vuoden päästä. Tällaista tilaisuutta ei tule usein. Vähemmälle huomiolle jäi Kokoomuksen kannanotto. Puolue julisti kannattavansa sukupuolineutraalia avioliittoa. Merkittävämpää on kuitenkin puolueiden suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittokäsitykseen. Jos asia tulee ensi keväänä valittavan hallituksen ohjelmaan, niin kuin oikeusministeri on vaatinut, se tulee ajankohtaiseksi parin vuoden päästä. Kirkko ja sen korkein päättäjä kirkolliskokous joutuvat ottamaan silloin asiaan kantaa, koska se sivuaa kirkon vihkimis oikeutta. Asia ei ehkä ole kirkon kannalta keskeinen, mutta eduskunta saattaa siitä sellaisen tehdä. Seurakuntavaaleissa valituista maallikoista osa pääsee syksyllä 2011 valitsemaan seuraavaa kirkolliskokousta, jonka asialistalle avioliittokysymys varmasti tulee. Ei ole yhdentekevää, ketkä tulevat valituiksi syksyn vaaleissa. He valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka muodostaa kirkon kantaa tähän kirkolle varsin monimutkaiseen asiaan. Periaatteellinen päätös vaatii kirkolliskokoukselta kahden kolmasosan määräenemmistön. Kirkollisessa demokratiassakin voi nyt vaikuttaa, jos on valppaana ja tekee oikeita valintoja. Jos syksyn vaaleissa ei tästä asiasta kiinnostuta, on vuoden päästä myöhäistä. Tämän asian uskoisin kiinnostavan nimenomaan nuoria. Siksi asia on huomattava. Nyt olisi laisille todellista kirkkopolitiikkaa tarjolla. Jorma Back neuvos jorma.back@kolumbus.fi Zumban salaisuus selviää Viime talvena kaikki alkoivat puhua zumbasta. Perusjumppa menetti hohtonsa, ja kuntosalien tuntijaot menivät uusiksi. Ensiavuksi pahimpaan nälkään pystyi ostamaan zumba-dvd:n. On syytä ottaa selvää, mistä lajin hehkutus oikein kumpuaa. Kun saavun Viherlaakson Tuohistanhuanniitylle, paikalla on jo ainakin sata naista. Yhtään miestä en joukossa näe. Asetun taka-alalle tarkkailuasemiin. Musiikki alkaa soida. Stereoista ei pauhaa diskojytä, vaan letkeät latinorytmit. Alkulämmittely muistuttaa aerobictuntia, mutta liikkeet tehdään pehmeämmin, keinahdellen. Yritän saada lantioni liikkumaan, mutta muistutan ennemmin robottia kuin latinotarta. Tunnin kuluessa tanssilliset ainekset lisääntyvät. Ohjaaja sekoittaa toisiinsa eri tyylejä, kuten salsaa, hip hopia ja mamboa. Pohjalla on edelleen perusaerobic, mutta liikkeissä on enemmän leikkiä ja luovuutta kuin jumpassa. Takarivin tirskahduksista päätellen tunnilla on muitakin ensikertalaisia. Suomalainen ei ole tottunut ketkuttamaan takapuoltaan, joten zumba herättää hilpeyttä. Yksi tunnin osuuksista kirvoittaa osallistujilta jopa aplodit. Nautin suuresti raikkaasta ulkoilmasta. Mikäs sen parempaa kuin keinahdella kesäillassa ja tuntea vastaleikatun ruohon tuoksu nenässään? Kun tuntia on vartti jäljellä, saamme niskaamme viilentävän kesäsateen. Jakautunut kansa Keväällä julkistettiin mielenkiintoinen tutkimus. Siinä oli haastateltu ihmisiä tavoitteena kartoittaa haastateltavien elämän asennetta. Kolmannes nimettiin aurinkoisiksi. Nämä uskoivat parempaan huomiseen ja erityisesti 5 siihen, että maailman menoon saattoi vaikuttaa. Vajaa kolmannes keskittyi lähinnä omaan elämäänsä, kodin sisustamiseen, kesämökin puunaukseen ja pihan kaunistamiseen. Loput 40 prosenttia olivat menettäneet toivonsa. Heille maailma oli epäreilu paikka eikä muuksi muuttuisi. Heidän näkökulmaansa omaan elämäänsä kuvaa hyvin lause ei sen näin pitänyt mennä. Tutkimuksen kohteena olivat yli 50-vuotiaat, nuoriso lienee optimistisempaa. Niin tai näin, tuo toivonsa menettäneiden osuus on niin suuri, että siitä hyötymään ja sitä ruokkimaan on syntynyt oma business. Mielialalääkkeistä siihen osaan mediaa, joka levittää päivittäin kyynisyyden ilosanomaa. Vuosikausia katkeruudessa kylpenyttä ei millään sanankäänteillä taivuteta optimistiksi. Yksi kikka kuitenkin löytyy. Uteliaisuus. Uteliaisuus saa kyynisimmänkin meistä avaamaan silmänsä ja korvansa. Kun työpaikan ankeuttaja seuraavan kerran pilaa päiväsi, tee jotain täysin yllättävää. Laula vaikka serenadi. Sillä hetkellä, kun ankeuttajan silmiin nousee vilpitön uteliaisuus yllättävästä käänteestä, sano jotain kaunista ja rohkaisevaa. Jos onni on myötä, synnytät kyynisyyden patoon pienen halkeaman. Aika hoitaa loput, sillä kuka meistä aidosti ja tosissaan haluaa olla elämässään se kitkeränkatkera kyyninen ankeuttaja? Jokainen pelastettu sielu tekee kaikkien tulevaisuudesta valoisamman. Kuulin lounaalla eräältä naiselta hyvän määritelmän hänen suhteestaan unelmoiviin kanssaihmisiin. Hän kertoi olevansa niin vanha, että nuoruuden unelmat eivät enää samalla tavalla hänen sisintään poltelleet. Hän oli kuitenkin vielä niin nuori, että muisti, miltä suuret unelmat tuntuivat. Eikä ei ollut vielä niin kyyninen, etteikö olisi osannut nauttia nähdessään muiden unelmoivan. Laittamattomasti sanottu. Jostain ne ihmiset aina löytyvät, ne meistä, jotka vaalivat optimismia ja uskoa tulevaan synkempinäkin aikoina. Mikael Jungner Espoonlahti Osa pakenee paikalta, mutta useimmat kääntävät katseensa taivaalle ja jäävät tanssimaan sadetanssia. Ryhmästä huokuu positiivista energiaa. Kastuminen ei haittaa, vaan siitä otetaan ilo irti. Eräs zumbaaja hihkaiseekin, että nyt liukuu hyvin, kun kostea ruoho luistaa kenkien alla. Alan ymmärtää, mikä zumbassa vetää puoleensa: tanssin taika. Teksti Maija Kivelä Kuva Jukka Granström Kirjoittaja kokeilee erilaisia kesäliikuntalajeja Espoossa. Zumba Tuohistanhuanniityllä Viherlaaksossa 18.8. asti ti klo 19 20. Hinta 3 euroa. Tiedustelut: FysioSporttis p. (09) 540 4340. Muu puistoliikunta www.espoo.fi > Liikunta ja ulkoilu. Monet kertoivat kioskilla Matti Läätälle huolistaan. "Kuulin asioita, joita moni ei uskoisi tuolla tapahtuvan", Läättä kertoo. Nykyään hän nauttii eläkepäivistä mökillään Viherkummun siirtolapuutarhassa Vantaalla. Masa on aina Masa Matti Läättä piti legendaarista Masan kioskia Laaksolahdessa 22 vuotta. Masan tietävät monet, mutta harva arvaa, että hän on tehnyt elokuvia ja seilannut kokkina merillä. Teksti Katariina Harju Kuva Esko Jämsä Suuri osa laaksolahtelaisista muistaa Masan. Hän istui kioskissaan aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Kun kioskilla kävi hakemassa maitoa, hän katsoi televisios ta jalkapalloa tai saippua sarjoja. Itse karkasin kavereiden kanssa välitunnilla ostamaan Masalta irtokarkkeja. Lasipurkeissa oli ufoja, jauhokarkkeja ja merkkareita. Masa oli sekä hassu että pelottava. Jos ostokset maksoivat 80 penniä, hän pilaili pyytämällä 80 markkaa. Kun hänelle ojensi kätensä vaihtorahan saadakseen, hän vetikin omansa pois. Kioskissa haisi tupakka. Kaksi vuotta sitten kioski katosi. Pian Masa ilmestyi viereisen ruokakaupan pihaan myymään vanhoja kirjoja ja sarjakuvia. Nyt on aika selvittää, kuka tämä mystinen mies oikein on. Kymmenen vuotta ympäri Suomea Saan kutsun Masan kesämökille Vantaalle, Viherkummun siirtolapuutarhaan. Paikalle saapuessani tajuan, että edelleenkään tiedä hänen koko nimeään. Masa on Masa. Läättä on sukunimeni, kioskinpitäjä paljastaa. Istumme puutarhamökin pihalle, ja mies aloittaa tarinansa. Alun perin Matti Läättä oli elokuvaaja. Hän oli kamera-assistenttina muun muassa Käpy selän alla -elokuvassa. Hänellä oli oma yritys, mutta Vesa-Matti Loirin tähdittämän Rakastuneen ramman kustannukset kaatoivat firman. Elokuvahommien välissä Läättä oli vuoden risteilyaluksen kokkina. Meriltä palattuaan hän tapasi vaimonsa Reginan. Sitten, päähänpistona, Läätät ryhtyivät torikauppiaiksi. Seuraavat kymmenen vuotta he kiertelivät Suomen toreja ja turuja. Kun torielämä kävi raskaaksi, pariskunta perusti divarin Martinlaaksoon. Se on heillä vieläkin. Vuonna 1986 Läätät lukivat lehdestä, että Laaksolahdessa oli Kallun kioski myytävänä. Kun saavuimme paikalle, mietimme, että tämähän on ihan Jumalan selän takana, Läättä muistelee. He istuivat kioskin edessä autossa kaksi tuntia ja seurasivat, käykö väkeä. Pian tehtiinkin jo kaupat. Vanhat ukot hihittelivät Vuosien varrella Läättä tutustui laaksolahtelaisiin. Minua viehätti se, että sain puhua ihmisten kanssa pehmoisia. Jotkut tulivat lottoamaan, mutta istuivat kioskissa kolme tuntia. Siellä me hihittelimme, vanhat ukot. Läättä muistaa rouvan, joka voitti lotossa 6 000 markkaa ja sai sillä maksettua piharemontin. Vieläkin hän sanoo, että kun hän seuraavan kerran voittaa, mennään Lehtovaaraan syömään. Eräs rouva tuli joka viikko kauhealla vauhdilla juuri ennen loton umpeutumista. Hän ajoi Savonlinnasta äitiään katsomaan, eikä halunnut lotota muualla. Jotkut tulivat lottoamaan, mutta istuivat kioskissa kolme tuntia. Siellä me hihittelimme, vanhat ukot. Joillekin Läättä oli terapeutti. Ihmiset tiesivät, etten kerro salaisuuksia eteenpäin. Kuulin asioita, joita moni ei uskoisi tuolla tapahtuvan. 80-ja 90-lukujen vaihteessa nuorison kanssa oli ongelmia. Pahimmillaan ikkuna rikottiin kerran kuussa. Myynyt melkein kaikkea Kioski oli Regina Läätän omistuksessa. Regina hoiti laskut ja muut paperiasiat, kun Matti vastasi myynnistä ja tukkureissuista. Kaksi vuotta sitten pariskunta päätti, että nyt saa riittää. Asiakkaita Matti Läättä jäi silti tosissaan kaipaamaan. Niinpä kauppamies palasi ostarille. Hän on myynyt muun muassa metri lakua, ananaksia, vesimeloneja ja muffinsseja. Ensi kesänä voisin ottaa mansikkaa ja herneitä. Niitä en olekaan vielä myynyt! Asukkaat sanovat, että kun Masa ilmestyy ostarille, kesä alkaa virallisesti. Onnellinen avioliitto Läättä on ollut Reginansa kanssa aviossa jo 43 vuotta. Se on sopiva aika. Meillä on välit säilyneet, koska Regina on saanut tehdä, mitä haluaa. Heillä on kaksi poikaa, kolmikymppinen Sami ja neli kymppinen Jari-Matti. Heillä on myös 18- ja 16-vuotiaat lapsenlapset. Eläkepäivät maistuvat Läätälle, joka nauttii kiireettömyydestä. Jos aamulla herätessä kello näyttää seitsemän, hän kääntää kylkeä. Pariskunta matkustaa joka talvi Espanjaan. Kesät he viettävät mökillään. Istun tässä, otan aurinkoa ja kasvattelen perunoita, Läättä sanoo ja katsoo sinistä taivasta puutarhatuolista. Tuttu vitsailu jatkuu haastattelun loppuun asti, jolloin Läättää soittaa vaimolleen: Voisitko lähettää rahaa, kun lähden tämän neidin kanssa Tallinnaan? Menee vähän pidempään. Sinilevä kiusaa uimareita Karhusaaren ja Ruispellon uima rannoilla on havaittu runsaasti sinilevää. Myös Laaksolahden rannalla levää on jonkin verran. Sinilevätilannetta tarkkaillaan niillä rannoilla, joilla levää on vuosittain ilmennyt. Viimeisimmät tarkastukset on tehty heinäkuun alussa. Tarkastuksia tehdään vähintään kolme uimakauden aikana. Mikäli rannoilla havaitaan sinilevää, tieto siitä tuodaan uimarannan ilmoitustaululle. Sinilevien myrkyllisyys vaihtelee, joten varmuuden vuoksi kannattaa välttää uimista rannalla, jossa on huomattu vähäistäkin kukintaa. Sinilevä saattaa aiheuttaa esimerkiksi iho-oireita sekä nuhaa, päänsärkyä ja vatsaoireita. Sinilevätarkkailun yhteydessä tehdään bakteeritutkimukset, joissa määritellään vesien suolistoperäisten enterokkien ja escherichia colibakteerien pitoisuudet. Nämä näytteet ovat olleet tähän asti normaaleja. Oman uimarantansa mittaustulokset voi käydä tarkastamassa osoitteessa www.espoo.fi>terveys>terveyspalvel ut>ympäristöterveydenhuolto >Uimavesien valvonta. Espooseen halutaan siirtolapuutarhoja Espoon siirtolapuutarhayhdistys ehdottaa, että Espooseen perustettaisiin kymmenen uutta siirtolapuutarhaa. Alueita tulisi esimerkiksi yksi vuodessa seuraavan vuosikymmenen ajan. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tony Hagerlund sanoo, että jokaiselta Espoon suuralueelta voitaisiin etsiä paikka siirtolapuutarhalle. Hagerlundin mukaan siirtolapuutarhat tarjoavat mahdollisuuden ekologiseen mökkeilyyn, rentoutumiseen ja palstaviljelyyn lähellä kotia. Candominolle kansainvälistä menestystä Espoolainen nuorisokuoro Candomino saavutti sekakuorosarjan toisen sijan Neuchâtelin kansainvälisessä kuorokilpailussa Sveitsissä. Kuoro palkittiin myös parhaasta hengellisen teoksen esityksestä. Kilpailu pidettiin 6. 11.7. ja siihen osallistui 16 kuoroa 12 eri maasta. Sekakuorosarjan voittaja oli puolalainen Poznan Chamber Choir. Toisen sijan Candominon kanssa jakoi slovenialainen Komorni Zbor Ipavska. Esse
4 Uutiset.toimitus@kotimaa.fi Ruohoa myrkytetään säästösyistä Lyhyesti Uusia teitä avataan Leppävaarassa Mäkkylässä avataan yksi uusi ja kaksi suljettuna ollutta kevyen liikenteen väylää. Kokonaan uusi kevyen liikenteen reitti on avattu Mäkkyläntien risteyksestä Ruutikadun kiertoliittymälle asti. Alueella tehdään edelleen viimeistelytöitä ja rakennetaan meluestettä, mutta se ei vaikuta reitillä kulkemiseen. Kesäkuun alussa Mäkkylän ylikulkukäytävän itäpuolelle avautui suljettuna ollut reitti. Länsipuolen väylä avataan heinä-elokuun vaihteessa. Järjestelyt ovat osa Kehä I Leppävaarassa -tiehanketta, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta. Liikennejärjestelyt paranevat entisestään, kun uusia siltoja otetaan käyttöön heinäkuun aikana. Kännykkä opastaa rantaraitille Espoon rantaraitin nähtävyydet voi kokea kännykän johdattamana. Nokian yleisimpiin älypuhelimiin voi ladata internetistä maksuttoman opaspalvelun, joka perustuu puhelimen GPS-toimintoon. Neljäkymmentä kilometriä pitkän rantaraitin varrella on lähes sata kohdetta, jotka kertovat muun muassa Espoon luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Ohjelmaa on mahdollista käyttää myös englanninkielisenä. Ruotsinkielinen versio valmistuu elokuussa. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.espoo.fi/rantaraitti. Esse Sarkari Sarkimaa Tapiolassa ulkoilijat ovat ihmetelleet puiden, penkkien ja viemäreiden ympärille ilmestyneitä rus keita läikkiä. Kun ympärillä maa on v ihreää, käsitellyillä alueilla heinä on ruskeaa ja lakastunutta. Tapiolan lämmöstä ker rotaan, että kyse on ruisku myrkytyksestä. Myrkytyk sellä pyritään estämään pit kien heinäryppäiden kasva minen vaikeasti trimmatta vissa kohdissa. eivät kuulu pitkät heinätup sut penkkien, puiden ja tolp pien ympärillä, sanoo Tapi olan lämmön palvelupäällik kö Katja Martin, joka hoitaa viheralueita Espoon kaupun gin ohjeiden mukaisesti. Penkkien käyttöäkin voi rajoittaa, jos niiden alla ja ympärillä on pitkää hei nää, Martin jatkaa. Käyt täjille voi olla epämiellyttä vää istua penkillä, joka on heinikossa. Riskinä Martin mainitsee myös heinikoissa ehkä ma jailevat punkit ja käärmeet. Ruiskumyrkytys on yleinen käytäntö koko Espoossa, kertoo Arto Tuomola Espoon kaupungin Teknisen keskuk Ruiskumyrkytyksen esteettisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta Espoon kaupungin mukaan se on aikaa säästävää ja tehokasta. Ruskeat ja lakastuneet heinälaikut ovat kummastuttaneet Tapiolassa. Kyse on kemiallisesta rikkaruohon kitkemisestä. sen katu- ja viherpalveluista. Vaikka myrkytyksen jäljistä voi olla montaa mieltä, Tuo molan mukaan syy työtavalle on tehokkuus ja ajan säästö. Tokihan homma voitai siin tehdä mekaanisestikin, eli kesän aikana noin kym menen kertaa leikattaisiin saksilla ruoho tolppien ym päriltä. Nyt selvitään yhdel lä kerralla. Ruiskutuksessa käytettä vä torjunta-aine on nimel nä- ja elokuun suosituim pina päivinä häitään viet tää kolme tai neljä paris kuntaa. Myös juhannushäiden suosio on laskenut. Espoon lahdesta kerrotaan, että lä hivuosina on saattanut olla juhannuksia ilman ainoata kaan vihkimistä. Useimpina vuosina hää päivissä on havaittavissa selkeitä piikkejä. Yleensä pariskunnat suosivat hel tään Rambo 360 s. Sitä käy tetään yleisesti rikkakasvi en torjuntaan esimerkik si viljelysmailla, jolloin sen varoaika on 10 vuorokautta. Varoaika tarkoittaa sitä mi nimiaikaa, jonka aikana kä sitellyissä kasveissa ainejää mät ovat palautuneet sellai selle tasolle, ettei niistä ai heudu syötynä riskiä. Tuomolan mukaan tor junta-aineesta ei ole kuiten kaan vaaraa vaikkapa heinää syöville koirille. Kun puhutaan määris tä, joita koirien on mahdol lista tätä torjunta-ainetta syödä heinän mukana, ei puhuta prosenttimääristä, ei edes promilleista, vaan senkin murto-osista. Li säksi aine imeytyy kasviin alle tunnissa, joten aineen siirtyminen esimerkiksi kosketuksesta on pois sul jettu. Tuomolan mukaan myr kyllisyydestä on puhuttu paljon. Tosiasia on kui tenkin se, että tavallinen ruokasuola on huomatta vasti näitä aineita myrkyl lisempää. Maria Hakala Tiistaisin Tiistaisinklo klo klo12 12 12 Tiistaisin 20.7. 20.7. 20.7. Manilla-kitarakvartetti Manilla-kitarakvartetti Manilla-kitarakvartetti 27.7. 27.7. 27.7. Elena ElenaBorisovets, Borisovets, Borisovets, Elena urut urut urut www.tapiolan.f www.tapiolan.f www.tapiolan.f i ii KuvaKotimaa posti muistettavia päivä määriä. Viime vuonna Suo men suosituin hääpäivä oli 8.8. Sama päivämäärä oli ykkös valintojen joukossa myös vuonna 2008, jolloin hääpäiväksi saattoi merkitä 080808. Kestohittejä on myös 7.7., varsinkin, jos se sattuu osu maan lauantaille. 5 Numerot nurkkaan ja liikkumaan! ESPOONLAHTI ESPOONLAHTI ESPOONLAHTI eueusussiisäiiiikäkkikkiailiaiallaann K K uururkrkkuumumm sunnuntai-iltaisin sunnuntai-iltaisinklo klo klo19 19 19 sunnuntai-iltaisin 18.7. 18.7.Nina Nina NinaKronlund, Kronlund, Kronlund, 18.7. laulu; laulu;hedi Hedi Hedi Viisma, Viisma,kantele. kantele. kantele. laulu; Viisma, Dowland Dowland Dowland 25.7. 25.7.Markus Markus MarkusNykänen, Nykänen, Nykänen,laulu laulu laulu 25.7. Sofia Sofia Wilkman, Wilkman,piano piano piano Sofia Wilkman, Sibelius, Sibelius,Schrader, Schrader, Schrader,Cilea, Cilea, Cilea, Sibelius, Bizet, Bizet,Nordqvist Nordqvist Nordqvist Bizet, Kauklahden Kauklahden kappeli, kappeli, Kauppamäki Kauppamäki Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.1.1. Mansikoilla on luonnetta Esse testasi, mistä Espoossa saa parhaat mansikat. Teksti ja kuvat Maria Hakala, Katariina Harju Ruma mutta hyvä Rajakallion marjatila Myllyjärventie 15, Pakankylä Lajike: Bounty Hinta: 5 e/kg Maku: Eniten luonnetta. Tumma ja temperamenttinen, ei jätä kylmäk si. Maistuu espoolaiselta kesäpel lolta poimitulta. Siemenet tekevät pinnasta karhean, ihan kuin siinä olisi hiekkaa. Parhaita syödä sellai senaan. Ulkomuoto: Tumma, siemenet pinnassa. Muuta: Miljöönä on ihana maa laismaisema, jossa käyskentelee lampaita ja hevosia. Poiminta on elämys: aivan kuin olisi kaukana kotoa. Paikka on vähän syrjäinen, sekä hyvässä että huonossa mie lessä. Tilalla on useita lajikkeita: polka, bounty, sonata, salsa, ho neoye. Maalaismakuja liukuhihnalta Maria Hakala Musiikkia Musiikkiapuolen puolen puolen Musiikkia päivän päivänaikaan aikaan aikaan päivän Kirjoitin 13-vuotiaana ystäväni kanssa Hel Loppukesä houkuttelee hääpareja Yhä useampi hääpari viettää juhlapäiväänsä ke sän viimeisinä viikkoina. Myös Espoossa loppukesä on vilkkaampaa hääjuhlaaikaa kuin kesäkuu tai hei näkuun alku. Esimerkiksi Tapiolassa ja Leppävaarassa suosituin hääpäivä on 31. heinäkuu ta. Olarin seurakunnassa oli korkeintaan kaksi vih kimistä kesäkuun viikon loppuina, kun taas hei Toimitukselta Sarkari Sarkimaa Hoidettuun viheralueeseen Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Tapiolan Tapiolan kirkko, kirkko, Kirkkopolku Kirkkopolku 6 6 Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. klo klo20 20 20Espoonlahden Espoonlahden Espoonlahden klo kirkossa kirkossa kirkossa ke ke21.7. 21.7. 21.7.Niels Niels NielsBurgmann Burgmann Burgmann ke su su25.7. 25.7. 25.7.Elena Elena ElenaBorisovets Borisovets Borisovets su ke ke28.7. 28.7. 28.7.Katri Katri Katri Vesanen Vesanen ke Vesanen Tarkemmat Tarkemmatohjelmatiedot: ohjelmatiedot: ohjelmatiedot: Tarkemmat www. www. espoonlahden.fi espoonlahden.fi www. espoonlahden.fi Rossitarhat Kuninkaantie 21 29 Lajike: Polka Hinta: 5 e/kg Maku: Kirkas, pehmeän makea. Maistuu ihanasti metsämansikal ta. Sopii hyvin jäätelön kanssa. Ulkomuoto: Ei yhtenäistä linjaa. Muuta: Miljöö ei ole erityinen: tän ne tullaan vain mansikoita hake maan. Paikalla on paljon väkeä ja liukuhihnafiilis. Tarhan löytää hel pommin kuin edellisen. Luokkakuvan priimus Kirpsakka möykky Citymarket Kauppakeskus Sello Lajike: Honeoye Suonenjoelta Hinta: 6,90 e/kg Maku: Makea, kakkumatskua. Mallikelpoinen priimusmansikka. Ulkomuoto: Isoja, prototyyppimansikan muotoisia. Jopa epäilyt tävän täydellisen muotoisia: Onko ne tehty koneella? Muuta: Kauppakeskus ei korvaa kesäistä peltoa. Jorin tori Tapiolan keskustan K-Supermarke tin edessä Lajike: Polka Suonenjoelta Hinta: 3,50 e/litra Maku: Kirpsakka, hapan, muikea. Tujahtavan pisteliäs jälki maku kuten kirpeissä karkeissa. Ulkomuoto: Muhkeita möhkylöitä, suoras taan räjähtäneitä. Siemenet tun kevat ulos. Tunnistaa mansikaksi. Pienet pallerot Prisma Kauppakeskus Sello Lajike: Honeoye Paimiosta Hinta: 9,90 e/kg Maku: Karvas, ihan ok, ei jää mie leen. Ulkomuoto: Pieniä, kirkkaanväri siä palleroita, pikkuperunoita. Makeus tuntuu poskissa asti Berry Place Tapiolan Stockmannin edessä Lajike: Polka Kotkasta Hinta: 3,50 e/litra Maku: Ihan mielettömän makea, tuntuu poskipäissä asti. Sopii makeannälkään. Ulkomuoto: Kiinteä, pyöreä, sa lonkikelpoinen. Pienet ja syväl lä olevat siemenet. Symmetrisen kaunis. Muuta: Tarjolla eri lajikkeita: ho neoye, polka. Varoitus: Ei mansikkaa mahan täydeltä! Essen mansikkatestaajia ei ollut varoitettu mansikkakuumeesta. Iloinen mansikanmaistelu päättyi janoon ja väsymykseen: suora naiseen mansikkakrapulaan. Mansikka on tehokas nesteenpoistaja, joten yliannostus saattaa aiheuttaa jopa lämpöhalvauksen kaltaisia oireita. Mansikkasuut, teitä on varoitettu. Tunne mansikkasi singin Sanomien mielipidepalstalle. Meitä ihmetytti, miksi koulussa annetaan numee rinen arvosana taito- ja taideaineista. Juuri ala-asteen päättäneille kirjoituk sen julkaisu valtakunnan päälehden mieli pideosastolla oli melkoinen meriitti, mutta maail maa sillä ei muutettu. Kymmenen vuo den jälkeen tilanne on entinen, mutta niin on myös asiaa kohtaan kokemani kummastelu. Erityisesti liikunta on aine, jossa numeroarviointi on arveluttavaa. Lii kuntavälineistä tärkein on oma keho, joka on nuoruusiässä jatkuvassa muutoksessa. Muutos aiheuttaa hämmennystä, ja liikunnasta annetta va arvosana voi aiheuttaa huonommuuden tunteita jopa aikuisiälle asti. Ei ole väliä, miten liikkuu kunhan liikkuu. Lapsista jo 15 prosent tia on ylipainoisia. Aikuisista normaalipainon mitoissa on enää alle puolet. Hälyttävien lukujen kasvaessa olisikin tärkeää, että lapsiin is tutettaisiin liikunnan ilo vailla suorituspaineita. Liike kuin liike on loistavaa liikuntaa, sillä se kuluttaa energiaa. En epäile liikunnanopettajien kykyä opettaa tai innostaa oppilai ta. Usein vielä kun saa ohjausta ja kehittyy, myös kiinnostus lisääntyy. En silti ymmärrä ylhäältä käsin annettavaa arvostelua, sillä enem mistölle liikunnannumero ei vaikuta uraan tai opintopaikkaan, mutta voi jättää pysyvän arven minuuteen. Opettajajohtoisen arvostelun sijaan tulisi siirtyä arviointiin, jossa jo kainen oppilas seuraisi itse omaa kehitystään esimerkiksi liikuntapäi väkirjan avulla. Ne, jotka liikunnan arvosanaa tarvitsisivat, voisivat suorittaa jo olemassa olevan liikuntadiplomin. Koulu ei kuitenkaan vielä ala, eikä kesällä tarvitse taitojaan mureh tia. Siispä lippa vinoon ja lenkkipoluille! Vinkkejä voi vaikka poimia Essen kesäliikuntasarjasta sivulta 2. Maija Kivelä maija.kivela@kotimaa.fi Kirjoittaja opiskelee terveyskasvatusta ja journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja toimii Essen toimittajaharjoittelijana elokuun loppuun asti. Viikon kasvo Tällä palstalla esitellään vuoron perään yksi Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijä. Mansikan ja mansikan välillä on suuria eroja, tietävät viljelijät, myyjät ja mansikkaholistit. Tavallisen pulliaisenkin kannattaa tutustua eri lajikkeisiin, jotta osaa etsiä juuri omille makunystyröille ja käyttötarkoitukseen sopivimman lajikkeen. POLKA on hyvä hillo- ja pakaste marja. Se on makea ja vähäarominen. Polka myös kestää hyvin kuljetusta. HONEOYE ei yleensä ole kovin makea, vaan hapahko. Se säilyy kiinteänä pakastaessakin, ja hillosta tulee aromikasta ja raikkaan väristä. BOYNTY on makea ja sopii tuoreeltaan popsittavaksi, mutta myös pakasteeseen. Boyntysta tehdystä hillosta saattaa tulla löysää, mutta makeaa. JONSOK on perinteinen hillo- ja mehumarja, viinivärkiksikin suositeltu. Makean ystävien kannattaa suosia loppusadon Jonsokia, sitä ennen lajike saattaa maistua liian happamalta. KORONA ei kestä pitkää kuljetusta, vaan nämä makeat marjat kannattaa syödä heti. Leena Vanne, Tapiolan Rukoilen ihmisten puolesta. Kuin pitkä parisuhde Leena Vanne päätyi diakoniatyöntekijäksi vahvan kutsumuksen ohjaamana. Jo nuorena hän teki vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Koulutuksen jälkeen hänestä oli ihmeellistä, että mieleisestä työstä sai palkkaakin. Vanne tekee työtään pääasiassa perheitten ja pariskuntien kanssa. Lisäksi hän toimii diakoniatyöryhmän esimiehenä. Olen työssäni kuin pitkässä parisuhteessa: ensihuuma on mennyt, työ on välillä raskastakin, mutta sitoutuminen kantaa, Vanne sanoo. On motivoivaa, kun saa tukea toivottomia toivoon. Vanne on kokenut tärkeänä kuolevien saattohoidon. Hänelle on luontevaa rukoilla ihmisten puolesta, mikä on myös heille tärkeää. Vanne elää terveellisesti ja parantaa ammattitaitoaan jatkuvasti. Voimaa hän ammentaa hiljaisuudesta ja rukouksesta. Ykkösharrastus: liikunta on jokapäiväistä, mutta kuvataiteet tulevat tärkeydessä heti perään. Mieliruoka: siskonmakkarakeitto. Suosikkipaikka: korkealla olevat näköalapaikat järvelle. Mielimusiikki: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan. Ihailemani henkilö: isoisäni. Hän oli sielunhoitaja, jonka luokse elämässään kipuilevat tulivat hakemaan Jumalan kosketusta. Teksti Katariina Harju
6 tavataan.tavataan@kotimaa.fi 7 Parempaa hoitoa EspEri CarE Onko läheisesi turvassa lomasi ajan? Meiltä saat avun ympäri vuorokauden. Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi Vantaan Magneetti Oy TULOKSELLISTA TUTKIMUSTA Syö itsesi iloiseksi! Goji-marjat Goji-marjat tuottavat mielihyvää ja lisäävät elinvoimaa! Perinteisesti goji-marjoja on nautittu pitkäikäisyyden ja seksuaalisen kunnon kohentamiseksi. Goji-marjojen on todettu myös parantavan unen laatua ja tasapainottavan mieltä. Sana goji tarkoittaa suomennettuna iloista. Kiinalainen sanonta kuuluukin: Hän, joka syö gojimarjoja aamulla, pomppii ilosta koko päivän. Tuoreeks, terveeks. www.ruohonjuuri.fi turvallinen ja tarkka tutkimustapa Kuvaukseen pääset nopeasti, jonottamatta, jopa samana päivänä. Yksilöllinen ja tarkka tutkimus kestää puolisen tuntia. Tilamme tarjoavat rauhallisen ympäristön tutkimukselle. Kattavan lausunnon saat mukaasi samalla käynnillä. Haemme KELA-korvauksen tutkittavan puolesta (edellyttää erikoislääkärin lähetettä). Huom! Kesäaikana 5.7. 13.8.2010 olemme avoinna ma pe klo 9 16 Avoinna: ma to 8 19, pe 8 16 Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Puh. (09) 530 6620 www.vantaanmagneetti.fi Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa! Tervetuloa! Tällä kupongilla 15.-21.7.2010 Of the Earth: Goji-marjat, 60 g 4,-/ pss (4,93) 66,66 /kg (82,17) www.hoiva.fi ESSE KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465 ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18 Kirkoissa soi To 15.7. klo 21 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertissa Tokiolaiset Tapiolassa esiintyy Tokion filharmoninen kuoro. Liput 18/21 e ( +palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Su 18.7. klo 19 Kauklahden kappelissa (Kauppamäki 1). Nina Kronlund, laulu; Heidi Viisma, kantele. Dowland. Ti 20.7. ja 27.7. klo 12 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Musiikkia puolen päivän aikaan -konsertissa esiintyy Manillakvartetti. Ke 21.7. klo 20 Espoonlahden kirkossa (Kipparinkatu 8) Kesäillan urkumusiikkia. Niels Burgmann, urut. Vierne, Merikanto, Reger. Ohjelma 5 e. To 22.7. klo 21 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti Sri Lankan satakieli. Kishani Jayasinghe, sopraano; Marita Viitasalo, piano ja Barry Jordan, urut. Liput 18/21 e ( +palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Su 25.7. klo 19 Kauklahden kappelissa (Kauppamäki 1). Markus Nykänen, laulu; Sofia Wilkman, piano. Sibelius, Schrader, Cilea, Bizet, Nordqvist. Su 25.7. klo 20 Espoonlahden kirkossa (Kipparinkatu 8) Kesäillan urkumusiikkia. Elina Borisovets, urut. Frescobaldi, Buxtehude, Bach, Bassani, Mendelssohn Bartholdy, Gigout, Foschini, Vierne. Ohjelma 5 e. Ke 28.7. klo 20 Espoonlahden kirkossa (Kipparinkatu 8) Kesäillan urkumusiikkia. Katri Vesanen, urut. Johann Steffens, Dieterich Buxtehude, J.S. Bach, Max Reger. Ohjelma 5 e. To 29.7. klo 21 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Urkuyö ja aarian konsertti Ryhänen ja parhaat bassoaariat. Jaakko Ryhänen, basso; Pertti Eerola, urut ja piano. Liput 24/27 e ( +palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi. Näyttelyt La 17.7. asti Jorvin sairaalassa (Turuntie 150) on esillä Tapiolan Kamerakerhon valokuvanäyttely Maisema tämäkin erilaisia näkökulmia. Henkilöyhdistyksen keraamikkojen töitä on esillä Vitriinissä. Su 18.7. asti galleria Villisiassa (Soukantie 4, Espoo) on Soukan Taideseuran kesänäyttely. Esillä on muun muassa öljyvärimaalauksia, akvarelleja, grafiikkaa ja keramiikkaa. Avoinna ti to klo 14 19, pe su klo 12 15. Su 18.7. asti Galleria Aarnissa (Ahertajantie 5) Espoon Kuvataiteilijat ry:n kesänäyttely Ja äkkiä on ilta. Avoinna ti, pe ja su klo 11 18, ke to klo 11 20. Ke 28.7. asti Kirjasto Omenassa (Piispansilta 11) on esillä valokuvanäyttely puutteellisesti tunnetuista metsälajeista. Avoinna ma to klo 9 20, pe klo 9 18, la ja su suljettu. Pe 30.7. asti Sellon kirjastossa (Leppävaarankatu 9) on esillä Lomalukemista-näyttely. Tervetuloa lainaamaan lukemista lomalle! Avoinna ma pe klo 8.15 20, la ja su suljettu. La 31.7. asti Entrn kirjastossa (Siltakatu 11) on esillä Entrn kirjaston henkilökunnan kesäkuvia. Avoinna ma pe klo 9 20, la klo 10 16 ja su klo 12 18. La 31.7. asti Taidelainaamo Lainassa (Piispansilta 11) on esillä Maija Helin-Åvallin sekatekniikkatöitä. Avoinna ma 11 19.30, ti pe klo 12 18 ja la 11 15.30. La 31.7. asti ravintola Momsissa (Promenadi 1, Kauniainen) on esillä kauniaislaisen Teijo Koskisen töitä näyttelyssä Taidetta ilman aivoja. Huumorilla höystettyjen akvarellien aiheina on etupäässä eläimiä mutta myös muun muassa rock n rollia. Su 1.8. asti Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) on esillä Teemu Köppän valokuvia Itämerestä näyttelyssä Kotimeri. Itämeren vedenalaista ja -päällistä luontoa esittelevät kuvat herättelevät meitä huomaamaan, mitä voimme menettää, jollemme toimi nopeasti. Mukana myös tietoa Itämeren luonnosta ja haasteista. Avoinna ma pe klo 9 16 ja la su klo 10 16. La 29.8. asti Gallen-Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Maaemon lapset -näyttely esittelee tolstoilaisuuden vaikutusta Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien. Liput 4/6/7/8 e. Avoinna ma su klo 11 18. La 29.8. asti Emmassa Weegeellä (Ahertajantie 5) ensimmäisen Emma-Prize kuvataidekilpailun kymmenen finalistin näyttely. Joka kolmas vuosi järjestettävän kilpailun taiteenlajina on tänä vuonna valokuvataide. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa Avoinna ti pe klo 10 18, la su klo 11 17. Su 3.4.2011 asti Suomen Kellomuseossa Weegeellä (Ahertajantie 5) Otava, Pekka, Leijona -näyttelyssä pääosassa ovat kellot jotka ovat saaneet suomalaisen tuotenimen 1900-luvun alkuvuosina. Näyttelyssä esitellään ilmiöitä nimeämisen takana ja sitä miten postimyynnin kautta kellot levisivät lähelle ja kauas. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa Avoinna ti pe klo 10 18, la su klo 11 17. Lapsille Espoon kaupunginmuseo Glims tarjoilee tekemistä ja ihmettelemistä pitkin kesää. Tökötinvalmistusta voi seurata 20.7. Kirjapäiviä vietetään 18.7. La 17.7., su 18.7. ja la 24.7. klo 12 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) Matti Mammutin matkassa -opastuskierros tutustuttaa Aikamatka Espoossa -näyttelyyn. Opastuksella tutustutaan Espoon värikkääseen historiaan toiminnallisilla tehtävärasteilla, jotka sijoittuvat eri aikakausiin. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa Su 18.7. klo 10.30 Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) lähdetään Lude vai lukki? -luontoretkelle. Mukaan pienet eväät ja sään mukainen pukeutuminen. Ma 19.7. to 22.7. ja ma 26.7. to 29.7. Matinkylässä (Pyyntie 1) on Toimex ry:n taideleiri. Piirustus- ja maalausretkiä useimmiten meren rannalle. Leirillä piirretään ja maalataan mm. maisemia, puita ja eläimiä. Luontoa tutkitaan myös kirjojen ja kiikarin avulla. Leirimaksu 50 e (sis. taidevälineet). Mukaan eväät ja istuma-alusta. Vetäjänä Mervi Tammi. Ilmoittautumiset: mer.tammi@gmail.com tai p. 0400466409. Ma 19.7. ja 26.7. klo 17 Otarannasta käynnistyy Onni Oravan suuri meriseikkailu. Veka-Linen aluksella seilataan Onnin ja kavereiden kanssa askarrellen ja ihastellen kesäisen saariston kauneutta kohti määränpäätä Espoon saaristossa. Saaressa mahdollisuus tutustua kauniiseen luontoon sekä historiaan, nauttia virvokkeita sekä seikkailla Onni Oravan luontotehtävän parissa. 10/15/23 e. Su 25.7. klo 10.30 Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) on Keijukoulu. Mukaan pienet eväät ja sään mukainen pukeutuminen. Su 6.2.2011 asti Leikkilinnassa Weegeellä (Ahertajantie 5) Avaruusmatka -näyttelyssä pääsee tutustumaan robotteihin, avaruusaluksiin, sädepyssyihin ja lentäviin lautasiin. Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa Avoinna ti pe klo 10 18, la su klo 11 17. Muuta To 15.7., pe 16.7., su 18.7., ke 21.7., pe 23.7., su 25.7., ti 27.7., ke 28.7. ja to 29.7. klo 14 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) järjestetään yleisöopastus Aikamatka Espoossa -näyttelyyn. Museoalueen pääsyliput 8/10 e, alle 18- v. ja yli 70-v. vapaa To 15.7. klo 16 Gallen-Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Arvid Järnefeltin teosta Maaemon lapsia. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e. To 15.7., 22.7. ja 29.7. klo 17.45 Kivenlahden uimarannalla (Merivalkama 12) pelataan rantalentopalloa. La 17.7. klo 14 ja ke 28.7. Glimsissä (Glimsintie 1) Siirtomerkit ja salvokset -opastuksessa tutustutaan Glimsin tilan rakennushistoriaan. Museoalueen pääsyliput Su 18.7. klo 13 Glimsissä (Glimsintie 1) vietetään Keskikesän kirjapäiviä. Museoalueen pääsyliput Ti 20.7. klo 12 Glimsissä (Glimsintie 1) työnäytöksessä valmistetaan koivuntuohitervaa eli tököttiä. Museoalueen pääsyliput Ke 21.7. ja 28.7. klo 12 15 Tapiolan Ortodoksisessa, Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa (Kaupinkalliontie 2) on kesäkahvila. Samalla on mahdollisuus tutustua kirkkoon ja sen seinämaalauksiin ja ikoneihin. Ke 21.7. ja 28.7. klo 17 Matinkylän uimarannalla (Koukkuniementie 1) pelataan rantalentopalloa. To 22.7. klo 16 Gallen-Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Hilja Kahilan teosta Nuoruuteni muistelmia. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e. Pe 23.5 su25.7. Pentalassa vietetään Saaristopäiviä. Monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Lounastarjoilua purjehduspaviljonki Pavenilla saaristopäivien aikana. Arpajaiset ja mm. kirjojen ja korttien myyntiä Esbo Hembygdsföreningin teltassa. Punamullan keittoa ja myyntiä. Kurt Wikströmin viime vuosikymmeninä kuvaamia mielenkiintoisia filmejä saaristosta, aiheena mm. kauppavene Bettina. Ranta-aitassa valokuvaaja Tommi Heinosen kuvia ranta-aitan korjauksesta. Esillä on myös historiallisia valokuvia Espoon kaupunginmuseon kokoelmista. Kalastajamökissä esillä Espoon kaupunginmuseon valokuvia Nyholmin kalastajatilasta. Nuorten ja lasten piirustuksia esillä Gurlin talossa. Laivayhteydet Otaniemestä, Suinosalmesta, Kivenlahdesta ja Soukasta. Lisätietoja: www. espoonkaupunginmuseo.fi. La 24.7. klo 15 Glimsissä (Glimsintie 1) on teemaopastus Tupa koreaksi 1800-luvun tekstiilit. Museoalueen pääsyliput Su 25.7. klo 10 Sokos Hotel Tapiola Gardenilta (Tapionaukio 3) käynnistyy Espoon kauneimmat kartanot -kiertoajelu. Kierto ajelulla käydään tutustumassa espoolaisissa kartanoissa ja huviloissa ja kuullaan kiehtovia tarinoita menneiltä ajoilta. Matkalla tutustutaan mm Espoonkartanoon, Albergan kartanoon, Kartanokylpylä Kaisankotiin sekä Sinebrychoffin huvilaan Karhusaaressa. Kartanokylpylä Kaisankodissa nautitaan pientä purtavaa kahvin kera. Samalla tutustutaan kartanon historiaan. Matkanvarrella opas kertoo tarinoita Espoon lukuisista kartanoista sekä niiden asukkaiden historiasta ja elämästä. Kartanoiden ohella käydään myös Espoon tuomiokirkkopuistossa ja iltapäiväkävelyllä Träskändan puistossa. 25/40 e. Ennakkoilmottautuminen tourist@espoo.fi tai p.0981647230. Su 25.7. klo 13 Glimsissä (Glimsintie 1) työpajassa askarrellaan nauhoja ja nyörejä. Materiaalimaksu 1 e. Museoalueen pääsyliput Su 25.7. ja ti 27.7. klo 13 klo 15 Glims (Glimsintie 1) tutustutaan ryytimaahan. Museo alueen pääsy liput Ma 26.7. klo 17.30 Otarannasta käynnistyy Saaristoelämää ja kesähuveja -risteily. Tee aikamatka Espoon saariston historiaan, elä hauskaa huvilakautta ja kuule värikkäitä tarinoita menneiltä ajoilta. Samalla reissulla tutustut kieltolakivuosiin, jolloin salakuljettajat virkavaltaa uhmaten toimittivat kirkasta kuppiin ja nuppiin. 10/15/23 e. To 29.7. klo 12 Glimsissä (Glimsintie 1) työpajassa tehdään kukkakransseja. Museoalueen pääsyliput To 29.7. klo 16 Gallen-Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27) Tarvaspään lukutuvassa käsitellään Arvid Järnefeltin teosta Vanhempieni romaani. Museon pääsyliput 4/6/7/8 e. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 12 15. Enemmän kuin kirjailija Leo Tolstoin anarkistiset ajatukset kaikuvat vielä 2000-luvullakin. Teksti Maria Hakala Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Leo Tolstoin kuolemasta. Juhlavuosi näkyy varsinkin Venäjällä, mutta myös meillä Espoossa. Gallen-Kallelan galleriassa Tarvaspäässä on käynnissä Maaemon lapset -näyttely, johon on koottu suomalaisten tolstoilaisten taiteilijoiden töitä sekä Tolstoin kirjeenvaihtoa ja esineistöä. Näyttelyä on valmisteltu jo vuosia yhteistyössä Moskovan valtiollisen Leo Tolstoi museon, Valtiollisen Tolstoi museotila Jasnaja Poljanan, opetusministeriön Venäjän kulttuurin ja taiteen toimeenpanevan ohjelman sekä Suomen Moskovan suurlähetystön kanssa. Ei mitään elitistitaidetta Nykyään Tolstoi tunnetaan lähinnä kirjailijana, mutta omana aikanaan hän oli Suomessakin tunnettu toisinajattelija ja filosofi. Suurmiehen ajatukset vaikuttivat rauhanliikkeeseen, nuorisoseuraliikkeeseen ja työväenliikkeeseen, sekä tietenkin taiteeseen. Tolstoin mukaan kaikki hyvä taide on pohjimmiltaan uskonnollista. Hän ei kuitenkaan kunnioittanut turhaa korkealentoisuutta ja vastusti taide-elitismiä. Taiteen tuli olla maanläheistä ja puhuttelevaa. Iso Vasikkasaari valloittaa kesäpäivänä Siniseltä taivaalta porottava aurinko, vilvoittava meriilma, kylmä jäätelö punaisen kahvilamökin pihalla. Voiko kiireettömältä kesäpäivältä enempää toivoa? Espoon edustalla sijaitseva Iso Vasikkasaari on oivallinen kohde päiväretkelle. Saaren ovat löytäneet monet: Tänä vuonna rikomme kävijäennätyksemme. Edellinen ennätys oli 50 000, kertoo saaren isäntä Jan Heimberg. Myös ulkomaiset turistit, kuten japanilaiset ja englantilaiset, ovat löytäneet paikalle. Isossa Vasikkasaaressa on hiekkaranta, lasten leikkipaikka ja isot nurmikentät temmeltämiseen. Ei ole siis ihme, että saari on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Myös koiran kanssa ulkoilijoita tulee vastaan. Saari on helppokulkuinen, sen voi kiertää rattaidenkin kanssa. Viime vuonna saimme suihkut ja vesivessat, Henberg arvelee suosion syiksi. Vaikka väkeä on paljon, tunnelma on rauhallinen. Saaressa on hyvin tilaa. Omaa rauhaa kaipaavat voivat etsiytyä kallionkoloon tai pienemmälle rantakaistaleelle. Isoa Vasikkasaarta kiertää luontopolku. Saaren keskellä on Valtiollinen Leo Tolstoin museo Nikolai Ge: Leo Tolstoi työn ääressä. Tämä näkyy myös Tarvaspäässä. Esillä on muun muassa Emil Cedercreutzin, Pekka Halosen, Arvid ja Eero Järnefeltin sekä Akseli Isohiiden teoksia. Aiheet käsittelevät esimerkiksi maatyötä ja omavaraisuutta sekä puolustavat pasifismia. Teokset toistavat Tolstoin arvomaailmaa, joka kumpuaa lähinnä Jeesuksen vuorisaarnasta. Hänen etiikkaansa kuului väkivallan vastustaminen, ruumiillisen työn kunnioittaminen, yksinkertaisuus ja omaisuudesta luopuminen köyhien hyväksi. Vakaumuksestaan huolimatta Tolstoi kritisoi äänekkäästi kirkon ulkokultaisuutta. Etuoikeutetusta askeetiksi Tolstoi pyrki saavuttamaan henkilökohtaisen onnen ilman toisten ihmisten hyväksikäyttöä. Hän oli itse esimerkki ajatuksestaan, että yhteiskunnallinen muutos on mahdollista ja lähtee meistä itsestämme. Hän syntyi vuonna 1828 varakkaaseen perheeseen ja opiskeli diplomaatin uralle yliopistossa. Myöhemmin hän kuitenkin palasi kotimaatilalleen, missä hän muun muassa ajoi talonpoikien oikeuksia ja perusti kouluja. Talonpoikaisväestön sivistäminen oli yksi Tolstoin väkevimmin ajamista asioista. Hänen filosofiansa johti asketismiin, johon kuului yksinkertainen vaatetus, kasvisruoka ja pidättäytyminen nautintoaineista. Tolstoin ajatukset kehittyivät yleiseksi kulttuurivihamielisyydeksi ja yhteiskunnalliseksi anarkismiksi. Hän ei kuitenkaan uskonut vallankumousliikkeisiin, sillä piti niitä väkivaltaisina. Silti hän oli oman aikansa anarkisti ja profeetta, joka ennusti 1800 luvun valtarakenteiden murtumista ja tulitti yhteiskuntaa kritiikillään. Maailman instituutiot ovat kokeneet muodonmuutoksen sitten Tolstoin päivien, mutta Tarvaspään näyttelyssä kulkiessa ei voi olla pohtimatta, mihin Tolstoin kritiikki osuisi tänä päivänä. Maaemon lapset 29.8. asti Gallen- Kallelan museossa (Gallen-Kallelan tie 27). Susan Tuulosniemi Sirpa Lehtonen tuli tyttärensä Liljan kanssa jäätelölle Isoon Vasikkasaareen. Hänen mukaansa saareen on helppo tulla lyhyeksikin ajaksi kauniina kesäpäivänä. näköalatorni, josta avautuu hienot näkymät merelle ja Espoon rannoille. Saaren helmi on pieni punainen kahvila, joka on vanha kalastajaasumus. Isompaan nälkään ruokaa saa Gula Villan -ravintolasta. Isoon Vasikkasaareen pääsee reittiveneillä, joiden nimet ovat Ilves, Aurora ja Tuulikki. Saarta lähinnä oleva satama on Nokkalassa Matinkylässä, josta kesäparatiisiin hurauttaa kymmenessä minuutissa. Muita lähtöpaikkoja ovat Otaniemi, Haukilahti, Suomenoja, Suinonsalmi, Soukka ja Kivenlahti. Jos valitsee kaukaisemman sataman, veneen kyydissä voi nauttia maisemista Espoon rannikolle. Lisätietoja osoitteesta www.visitespoo.fi. Katariina Harju
8 9 Kulinaristinen retki Raamattuun Teksti Eija Harju Kuvat Markku Mattila Raamattua lukemalla voi tehdä kulinaristisen tutkimusmatkan. Sen sivuilta löytyy mielenkiintoista tietoa muun muassa lihan syömisestä, taikinan hapattamisesta ja yrttien käyttämisestä. Mooseksen kirjojen säädöksissä annetaan ohjeita hurskaiden juutalaisten oikeaoppiselle aterioinnille. Syömäkelvottomiksi luokitellaan nelijalkaiset märehtivät sorkkaeläimet. Yhtä kiellettyjä ovat eläimet, joilla on käpälät sekä sisiliskojen tyyppiset pikkueläimet. Vedenelävistä vain kalat kelpuutetaan kunnon juutalaisen ruokapöytään. Raamatun ajan ruokakulttuurista kirjan kirjoittaneen Pirkko Jurvelinin mukaan Talmudissa mainitaan ainakin 800 heinäsirkkalajia. Niistä ainakin neljää syötiin Raamatun ajan kotitalouksissa. Tosin sirkat olivat yleistä ruokaa vain kaikista köyhimmille. Auringossa kuivattuja sirkkoja säilöttiin hunajaan ja etikkaan tai ne survottiin jauheeksi. Leipää tuli kunnioittaa Raamatun aikana ruokapöydän tärkein raaka-aine oli leipä. Israelilaiset saivat noin puolet päivittäisestä kalorimäärästään leivästä, puurosta ja paahdetuista jyvistä. Leipää tuli kohdella kunnioituksella eikä sen päälle saanut laittaa raakaa lihaa. Jurvelinin mukaan köyhät leipoivat leipänsä ohrasta ja rikkaat vehnästä. Vehnällä viitattiin joko tavalliseen vehnään tai spelttiviljaan. Leipä nostatettiin joko hapatteella tai rypälemehulla. Jurvelin arvelee, että nostattamiseen käytettiin muitakin hedelmämehuja. Pääsiäisenä hapate jätettiin pois taikinasta Egyptin orjuudesta vapautumisen vuoksi. Kiireellisen Egyptistä lähdön takia taikinan kohottamiseen ei ollut aikaa, joten leivistä tehtiin lituskaisia kiekkoja. Leivän lisäksi viljasta tehtiin muun muassa mintulla, kuminalla, kanelilla tai heinäsirkoilla ryyditettyjä kakkuja. Leivän lisäksi viljasta tehtiin muun muassa heinäsirkoilla ryyditettyjä kakkuja. Kuminaa ja sahramia Luomiskertomuksessa kerrotaan Jumalan antaneen siementä kantavat kasvit ja hedelmäpuut ihmisten ravinnoksi. Tästä huolimatta Raamatun ajan ihmiset arvostivat lihaa enemmän. Kuivatuista viikunoista tehtiin kakkuja ja maustettiin ruokia. Raamatussa viikuna mainitaan esimerkiksi syntiinlankeemuskertomuksessa. Hyvistä viikunoista puhutaan profeetta Jeremiaan näyissä. Jeesus viittaa viikunapuuhun Matteuksen kirjan 24. luvusta löytyvässä vertauksessaan. Raamatussa ei silti mainita nimeltä sitä hedelmää, jonka Eeva antoi Aadamille. Omenamyytti on ilmeisesti kuvataiteilijoiden näkemys syntiinlankeemuksesta. Kyseessä saattaa myös olla käännösvirhe. Raamatun aikana ei yrttejä viljelty, vaan ne kasvoivat villeinä. Aniksen lisäksi keittiön maustearsenaaliin kuuluivat muun muassa kumina, kaneli, inkivääri, minttu, sahrami, salvia, sinappi ja korianteri. Sinapinsiemen mainitaan eräässä Jeesuksen tunnetussa vertauksessa. Oliivia ihonhoitoon Pirkko Jurvelin kertoo oliivipuun olleen Kanaaninmaan arvokkain viljelty puu. Se viihtyi hyvin karuissa ja kuivissa olosuhteissa. Oliiviöljyä käytettiin ruoanlaiton lisäksi valaistukseen, ihonhoitoon, lääkkeeksi ja pyhänä voiteluöljynä. Heprean sana masiah merkitsee voideltua. Ja messias on se, joka on voideltu. Oliiveja syötiin lisäksi suolaveteen säilöttyinä. Raamatussa oliivi mainitaan usein vertauskuvallisissa yhteyksissä. Esimerkiksi oliivipuuta pidetään vanhurskaan onnellisuuden vertauskuvana. Yli viisi tuntia kestäneen kokkaussession jälkeen ruoka oli valmista nautittavaksi. Marskin maljoilla skoolaavat jutun kirjoittaja (vas.), Antero Harju, Tapio Heinäaro, Aada Harju, Minna Koskinen ja Krista-Kaisa Oksa. Kookkaat Saaristomeren ahvenet saivat ensin väriä pintaansa pannulla. Sen jälkeen ne laitettiin kypsymään uuniin. Kylmä jogurtti-rusinakeitto 7 annosta 175 g rusinoita 4 dl kylmää vettä 450 g kurkkua 2 3 kevätsipulia 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 5 dl kermaista jogurttia (voit käyttää myös rasvatonta jogurttia) 1 dl maitoa 2 rkl silputtua persiljaa 2 rkl silputtua tilliä 1 rkl etikkaa suolaa 125 g tuoreita herneenversoja 1-2 mintunoksaa Huuhdo rusinat, pane ne kulhoon ja kaada niiden päälle vesi. Kuori kurkut ja leikkaa ne pieniksi kuutioiksi. Paloittele sipulit hyvin pieniksi. Tee kananmunista hakkelusta. Sekoita kaikki nämä ainekset rusinoiden joukkoon. Lisää jogurtti, maito, persilja ja tilli. Mausta keitto etikalla ja suolalla. Pane keiton päälle kansi. Anna keiton tekeytyä jääkaapissa yön yli. Pidempikään aika ei haittaa. Koristele keitto herneenversoilla ja mintulla. Vinkkejä reseptin testaajalta: Jogurtti ja kurkkukuutiot kannattaa valuttaa tsatsikin tapaan. Siten keitosta tulee paksumpaa. Mikäli keitto on mielestäsi liian löysää, lisää valmiiseen keittoon ennen tarjoilua pari purkkia smetanaa. Pirkko Jurvelin: Raamatun ajan keittokirja. Art House 2009 Tabernaakkelin leipäset nostatettiin päärynämehulla. Kokkauskokemus ihastutti Raamatun ajan keittokirjaa lehteillessäni miellyin ensimmäiseksi Rakastavaisten puutarha-ateriaan. Keittiössäni teema muuntui ystävyyden ateriaksi. Perheen lisäksi raamatullista ruokaa testaamaan kutsuin läheisiä ja ennakkoluulottomasti kokkauksiini aiemminkin suhtautuneita ystäviäni. Ateriakokonaisuus haastoi niin ikään kokin taidot, sillä testasin ruokia ensi kertaa. Päätin korvata ehdotetut Saaran raamatulliset leipäset Tabernaakkelin leipäsillä. Päärynämehulla kohotettujen ja ulkogrillissä paistettujen leipästen lisukkeeksi tein uriksi kutsuttua yrttistä tuorejuustolevitettä. Neljä päivää ennen h-hetkeä valmistin mustaherukan lehdistä ja sitruunoista käytettyä simamaista Marskin juomaa. Samana päivänä keitin valmiiksi myös toisen eksoottisen mehutiivisteen hibiskuksen terälehdistä ja mustaherukan lehdistä. Leipä kohoaa päärynämehulla Suurin osa ruoka-aineista löytyi helposti läheisestä hyvin varustetusta supermarketista. Eniten päänvaivaa tuottivat salaatissa tarvitut tuoreet viikunat. Pienen "Machmunia on Syyriasta kotoisin oleva supermakea jälkiruoka. " hakemisen jälkeen löysin tukusta brasilialaisia viikunoita. Pientä pulmaa aiheutti päärynänektari, jonka jouduin korvaamaan laimealla päärynämehulla. Tabernaakkelin leipästen nostattaminen hedelmämehulla oli mielenkiintoinen kokemus. Aion jatkossakin käyttää leipiin erilaisia hedelmämehuja. Nostatin leipiä yli kaksi tuntia. Se tuntui riittävältä ajalta. Ruokien valmistamiseen kului aikaa yli viisi tuntia. Tähän en ole laskenut juomien keittämiseen enkä ostoksilla käymiseen kuluneita hetkiä. Vahvaa turkkilaista kahvia Mielenkiintoisin resepti oli kylmä jogurtti-rusinakeitto. Sen tein valmiiksi jo edellisenä iltana. Ennen tarjoilua se ehti tekeentyä kylmässä jääkaapissa liki vuorokauden. Keittoni oli ensin turhan liemimäistä. Pienellä virittelyllä sain rakenteen toimivammaksi. Menussa mainittu machmunia on Syyriasta kotoisin oleva supermakea jälkiruoka. Se valmistetaan mannaryyneistä, sokerista, voista ja kanelista. Nesteenä käytetään vettä. Makeus leikkaantuu hyvin, kun jälkiruoan seurana tarjoaa erittäin vahvaa turkkilaista kahvia. Vaivan väärti Ateriakokonaisuus oli myönteinen yllätys kaikkien ruokailijoiden mielestä. Eniten kiitoksia osakseen saivat hellesäällä hyvin maistunut jogurttikeitto, kalan kanssa tarjottu kirpeä Pietarin yrttikastike sekä viikuna-rypälesalaatti. Myös leipäset ja ur keräsivät kehuja. Tyytyväiset ilmeet ruokailun jälkeen olivat paras kiitos illan emännälle. Aikaa raamatulliseen ruokaretkeen kannatti käyttää. Pallokauha on kätevä työkalu emännälle. Palloja syntyi muun muassa cantaloupe-melonista. Menu Ystävyyden puutarha-ateria Tabernaakkelin leipäset Ur Kylmä jogurtti-rusinakeitto Viikuna-rypälesalaatti Paistetut kasvikset Saaristomeren ahvenia sipuli pedillä Pietarin yrttikastike Machmunia Hedelmät kaneli-siirappikastikkeessa Marskin juoma & hibiskusmehu Turkkilainen kahvi Hedelmät kaneli-siirappikastikkeessa maustettiin muun muassa mintulla, kanelilla, limetillä ja balsamiviinietikalla.
10 Tapiolan Olarin Pyhäpäivä Tapiolassa Nyt välähti -messu su 18.7. klo 10 Tapiolan kirkossa, liturgi Seppo Holm, saarna Antti Rusama, kanttori Ruut Kiiski. Mikä sitten on totta? -messu su 25.7.klo 10 Tapiolan kirkossa, liturgi Antti Rusama, saarna Aarne Laasonen, kanttori Ruut Kiiski. rufuru Matsubara, johtaja. Mamiya, Schafer, Ikebe. Sri Lankan satakieli to 22.7. klo 21. Kishani Jayasinghe, sopraano; Marita Viitasalo, piano, Barry Jordan, urut. Ryhänen ja parhaat bassoaariat to 29.7. klo 21. Jaakko Ryhänen, basso; Pertti Eerola, urut ja piano. Taiteilijatapaaminen klo 20 Tapiolan kirkolla. Liput 18 21 (+ Lippupisteen palvelumaksu alk. 1,50 Nyt välähti Reija Hirvonen Messu 18.7. klo 10 Tapiolan kirkossa ) Lippupiste, www.lippu.fi ja ovelta tuntia ennen. www.urkuyofestival.fi. Viikkomessu Kesäaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa. Ke 21.7. klo 8 8.30, liturgi Seppo Holm, kanttori Ruut Kiiski. Ke 28.7. klo 8 8.30, liturgi Aarne Laasonen. Otaniemen kappeli Kappeli on auki 1.6. 31.8. ma pe klo 12 17, paikalla opas. Viikonloppuisin auki vain kirkollisia toimituksia varten. Kappelin toimisto on kiinni 21.6. 23.7., jona aikana toimitus-? a t t o t n o Mikä sitten Messu 25.7. klo 10 Tapiolan kirkossa Messu Su 18.7. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustaa Eva Kanerva, kanttorina Sanna Franssila. Maksuton kirkkokuljetus tarvitseville. Kuljetuksen tilaus viimeistään messua edeltävänä perjantaina klo 12 Matinkappelin vahtimestarilta: 040 5338722. Su 25.7. klo 12 Matinkappeli, liturgia ja saarna Johanna Koivisto, avustaa Anna Staines, kanttorina Sanna Franssila. Musiikkia puolenpäivän aikaan Tiistaisin klo 12 Tapiolan kirkossa. Ti 20.7. Manilla-kvartetti. Ti 28.7. Elena Borisovets, urut. Ti 3.8. Matti Turunen, basso; Tiina Ilonen, piano. pääsy, kesto 30 min. Urkuyö ja aaria Tapiolan kirkossa Tokiolaiset Tapiolassa to 15.7. klo 21. Tokion filharmoninen kuoro; Chi- Taidetta kirkon aulassa Heli Venesjärven öljyvärimaalauksia Espoon maisemista sekä grafiikkaa heinäkuussa Tapiolan kirkolla. Kauniaisten K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kesäkahvila ke klo 13 14.30, 25.8. saakka. Haukikappeli, Ukkohauentie 1 Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12 Kesäkahvila ti klo 12.30 14 Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12 13. Alussa lyhyt johdattelu tarvittaessa. Olarin seurakunnan diakoniapäivystys kesällä Matinkappeli, Liisankuja 3 Nuorisotyö Nuorisotyön tila, Kulma sijaitsee Kuitinmäen ostarilla, Kuunkehrä 6:n päädyssä toisessa tasossa Smarkettia vastapäätä. Kesäkuppila ke 18 21 Kulmassa. Pieneen Messuun! Su 18.7. klo 12 Matinkappeli Su 25.7. klo 12 Matinkappeli Su 18.7. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mauri Vihko, Alpi Saloranta avustaa ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit Su 25.7. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Hanna Vanonen, kanttorina Anna Marte, Pirkko Härkönen, laulu. Kirkkokahvit. Kesäkahvit 4.8. 20.8. ke ja pe aamupäivisin klo 10-12 voit tulla lastesi kanssa kirkon leikkipuistoon. Ota omat grillattavat mukaan. Olars kyrka Niittykummussa, Olarinluoma 4. Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki to klo 12 12.25 Kesäkahvila to klo 12.30 14. Tiedustelut Aino Kotajärvi p. 098845952 tai 050 5945294. Seurakunta kauppakeskus Isossa Omenassa Hiljaisuuden kappeli kauppakeskuksen palvelutasolla tarjoaa kauppakeskuksessa asioiville ja työskenteleville mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhoittumiseen, lepoon ja rukoukseen arjen keskellä. Kesäaikana 31.8. saakka kappeli on auki ma pe klo 14 18. Aukioloaikojen ulkopuolella Hiljaisuuden kappelissa voi järjestää kastejuhlia se- hintaan voit ostaa purtavaa ja tukea samalla lähetystyötä. Illan lopuksi hartaus. Saareen saunomaan Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 1.9. saakka. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17 18.30. ja naisille klo 18.30. 20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan pienemmästä laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina klo 18. Saarimaksu 3, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Järjestää: SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja 0440 688 068. KAUNIAINEN Perheretki Konfirmoidut Hiihtolomarippikoulu Isohiekka: Markkanen Niina Maria Muttonen Juhana Antti Rikhard Myllylä Matias Aleksi Nikkola Kristian Michael Norell Mona Katariina Ojanperä Eero Matias Ojanperä Jaakko Eliel Pulkkanen Kimmo Juhani Remes Saara Susanna Taivainen Sara Anni Sofia Talvitie Emilia Alexandra Vivamon Raamattukylään ke 11.8. Lähtö klo 9.45 Kauniaisten kirkolta Ks. Kauniaisten srk:n ilmoitukset. Tervetuloa Olarin seurakunnan järjestämälle monikulttuuriselle kesäretkelle Helsingin Mustasaareen lauantaina 21.8.2010! Päivän ohjelma sisältää ulkoilua ja iloista yhdessäoloa upeassa ympäristössä meren äärellä. Lautta lähtee klo 10 Taivallahden venesatamasta. Paluu Mustasaaresta klo 14.40 lähtevällä lautalla. Saarella on mahdollisuus ruokailla lounasravintolassa (9 euroa) tai voit ottaa omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset 15.8 mennessä: Markus Silvola, secretary of missionary and multicultural work, 040 5311017/ markus.silvola@evl.fi, Saara Kerola, deacon, 050 4380238/saara. kerola@evl.fi. Welcome to a multicultural summer trip to Mustasaari Island recreation area on Saturday 21st of August. The programme consists of activities and free time outdoors. The ferry departs at 10 am from Taivallahti marina and leaves from Mustasaari at 2.40 pm. Bring your own snacks or use the services of the restaurant (lunch costs 9 euros). Enrolment until 15th of August to Markus or Saara (Contact info above). 11 Espoon tuomiokirkko Esbo svenska Espoon tuomiokirkon talo Kirkkoranta 2 Messu su 18.7. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, pastori Pirkko Nurminen, kanttoreina Sanna-Kaisa Ojala ja Petri Koivusalo. Kirkkokahvit. Messu su 25.7. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, pastori Marja Malvaranta, kanttoreina Sheldon Ylioja ja Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit. Antti Kujanpää, Marja Malvaranta, Sari Autio ja Miia Korpi, kanttori Petri Koivusalo. Konfirmaatiomessu su 25.7. klo 15, Sopukka 1. Liturgia ja saarna Heikki Marjanen, avustajat Marja Malvaranta, Seppo Viljasjärvi ja Jaana Westenius, kanttori Petri Koivusalo. Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Nestori Asemakuja 2 Nuorten kesäilta tiistaisin klo 18 20. ättä? Rippikoulu käym Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 18.7. klo 13.30. Viherkallionkatu 2 Kesäkahvit kappelilla ma 26.7. klo 14. Aiheena kukat virsikirjassa. Sirkka Rupponen, Riitta Sarsa ja Terttu Nurmi. Lentopalloa torstaisin Kauklahdessa aikuisrippikouluun Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö: Erkki Pennanen, 0400 440571, pennaset@kolumbus.fi. Peli-illat järjestää Kauklahden -alue ja ne jatkuvat syyskuun loppuun asti. voi jo ilmoittautua Syksyn www.espoontuomiokirkko.fi Omnian juhlakappeli Kirkkokatu 16 A Konfirmaatiomessu la 17.7. klo 10, Saaristo I. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustajat Reetta Ikonen, Hannu Kalmari ja Heikki Marjanen, kanttori Lea Waaraniemi. Konfirmaatiomessu la 17.7. klo 13, Törmälä 1. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustajat Alarik Corander, Kirsi Muurimäki, Siiri Tanner, Iiro Salminen ja Hanna Kettunen, kanttori Eeva Jurmu. Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 12, Velskola Väentupa III. Liturgia ja saarna Tuija Filppula, avustajat Alarik Corander, Pirkko Nurminen, Pia Härkönen, Teemu Härkönen ja Jutta Norja, kanttori Sanna-Kaisa Ojala. Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 15, Velskola Kartano I. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustajat Reetta Ikonen, Ari Kunnamo, Virpi Sutelainen, Jukka Välimäki ja Mikko Malmivaara, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Konfirmaatiomessu la 24.7. klo 10, Savonlinna kristillinen opisto. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustajat Oiva Hujanen, Seppo Särkiniemi, Jyrki Myllärniemi, Elli Piirainen ja Eveliina Lahti, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Konfirmaatiomessu la 24.7. klo 13, Anjala. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustajat Oiva Hujanen, Jari-Pekka Niskanen ja Ville Lappalainen, kanttori Sanna Mansikkaniemi. Konfirmaatiomessu su 25.7. klo 12, Muurla II. Liturgia ja saarna Antti Pohjolan-Pirhonen, avustajat Nuorten kesäilta keskiviikkoisin klo 18-20. Kesäkahvila avoinna torstaisin klo 12 15 heinä elokuun ajan. Kahvi ja pulla 1.50. Nettimahdollisuus. Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkko.fi > Seurakunta-alueet > Aurora. Tule messuun sunnuntai-iltoina klo 19 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. 18.7. klo 19. Nina Kronlund, laulu; Hedi Viisma, kantele. Dowland. 25.7. klo 19. Markus Nykänen, laulu; Sofia Wilkman, piano. Sibelius, Konfirmaatiomessu Omnian juhlakappelissa Kirkkokatu 16 la 17.7. klo 10, Saaristo I la 17.7. klo 13, Törmälä 1 su 18.7. klo 12, Velskola Väentupa III su 18.7. klo 15, Velskola Kartano I la 24.7. klo 10, Savonlinna kristillinen opisto la 24.7. klo 13, Anjala su 25.7. klo 12, Muurla 1 su 25.7. klo 15, Sopukka 1 Jumalanpalvelus Rinnekappelissa su 18.7. klo 13.30. Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Kesäpiiri kodeissa ke 21.7. ja 28.7. klo 18.30. Tiedustelut p. 541 3209. Högmässor Sö 18.7. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 12, Ahlbeck, Bengts. Olars kyrka kl. 10.30, Juntumaa, Bengts. Mataskärs kapell kl. 18 lägergudstj., Juntumaa, Hjorth. Sö 25.7. Esbo domkyrkas förs. gård kl. 12 Rönnberg, Hjorth. Kyrkkaffe på Prästgården. Mataskärs kapell kl. 18 lägergudstj. Koski, Hjorth, Aurora Kyllönen. Musik i sommarkvällen i Köklax kapell Sö 18.7 kl. 19 Nina Kronlund, sång & Hedi Viisma, kantele. Sö 25.7 kl. 19 Markus Nykänen, sång & Sofia Wilkman, piano. Sommarsamling Sururyhmä Oletko menettänyt läheisesi? Onko siitä kulunut vähintään noin puoli vuotta tai ehkä useampikin vuosi? Tule keskustelemaan menetyksestäsi toisten samankaltaista kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu Tuomarilan asemalla lauantaisin 25.9. 18.12 seitsemän kertaa. Ilmoittaudu tai kysy tarkemmin: pastori Kirsi Muurimäki 050 438 0164 tai diakoni Päivi Pakkanen 040 531 1042. Leppävaaran seurakunnan ilmoituksista. i Karabacka kapell to 22.7 kl. 13, Rönnberg. Aikuisrippikoulu syksyllä Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Kokoontumiset 13.10., 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11. klo 18.30 21. Konfirmaatio 14.11. klo 12. Ilmoittautuminen sähköisesti: www.espoontuomiokirkko.fi > Rippikoulu > Aikuisrippikoulu. Lisätiedot Seppo Särkiniemi 040 733 5616, ja Anneli Mäntyala (ti to klo 9-14) p. 8050 3517. Grankulla svenska K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må fre kl 9 14, tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi Velskolan kartanossa Espoossa www.grankullasvenskaforsamling.fi Hiljaisuuden retriitti Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 iltamusiikki su 18.7. klo 19. Nina Kronlund, laulu; Hedi Viisma, kantele. Dowland. Lentopalloa miehille ja naisille torstaisin klo 18. Kauklahden urheilukentän lentopallokentällä, Lasilaaksontie. Säävaraus, mutta pieni sade ei esteenä. Ilman ikä- ja osaamiskynnystä. Uintimahdollisuus ja suihku. Yhteyshenkilö: Erkki Pennanen, 0400 440571, pennaset (ät) kolumbus.fi. iltamusiikki su 25.7. klo 19. Markus Nykänen, laulu; Sofia Wilkman, piano. Sibelius, Schrader, Cilea, Bizet, Nordqvist. iltamusiikki su 1.8. klo 19. Sabine Kaipainen, laulu; Tuomas Kaipainen oboe & fagotti; Jan Lehtola, urut. "Musica poetica". Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må fre kl. 8 15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling. sunnuntaina 18.7. ja 25.7. klo 10 Espoon tuomiokirkon talossa Viherlaakson kappeli Lähde 11.8. Vivamon Raamattukylään. Lähtö klo 9.45, paluu klo 15. Hinta 15 (sis. kuljetus, lounas). Ilm. p. 512 3710. Lisäinfo: kotisivuilla. Perhepuisto Perheretki Yhteiset tapahtumat OLARI Ahola Ville Robert Heino Joel Markus Joonatan Heinonen Sami Robert Hollmén Aleksi Ilmari Hollmén Anna Sofia Kristiina Hollmén Iiro Iisak Kinnunen J Henrik Koskinen Niko Kristian Lindroos Saga Emilia Lumela Anni Erika Johanna Luoto Hanna Maria Malmikumpu Wille Juhani Messut Tutkijan Raamattu, tutkija, pastori Hanna Vanonen. Ke 21.7. klo 13 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Messuun Monikulttuurinen kesäretki/multicultural summer trip La 21.8. Helsingin Mustasaareen. Päivän ohjelma sisältää ulkoilua ja iloista yhdessäoloa upeassa ympäristössä meren äärellä. Lautta lähtee klo 10 Taivallahden venesatamasta ja paluu Mustasaaresta klo 14.40 lähtevällä lautalla. Saarella on mahdollisuus ruokailla lounasravintolassa (9 euroa) tai voit ottaa omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset 15.8. mennessä: Markus Silvola, secretary of missionary and multicultural work, 040 5311017/ markus.silvola@evl.fi; Saara Kerola, deacon, 050 438 0238/saara. kerola@evl.fi. Welcome to a multicultural summer trip to Mustasaari Island recreation area on Saturday 21st of August. Programme consists activities and freetime outdoors. The ferry departs at 10 am from Taivallahti marina and leaves from Mustasaari at 2.40 pm. Bring your own snacks or use the services of the restaurant (lunch costs 9 euros). Enrolment until 15th of August to Markus or Saara (Contact info above). kä pienimuotoisia häätilaisuuksia. Toimitusten yhteydessä on mahdollista käyttää juhlatilana Omenan Olohuonetta eli kerhotiloja kappelin yhteydessä. OLARI Keskitetty päivystys ja ajanvaraus 22.6 10.8. välisenä aikana Matinkappelilla, osoite Liisankuja 3, 02230 Espoo, tiistaisin kello 9 10, jolloin voi tulla paikan päälle käymään tai soittaa numeroon (09) 8034 826. Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12. varauksia hoitaa Tapiolan päivystävä pappi p. 8050 4440. Seuraava messu 22.8. klo 11. Huomaa, että Otamessuissa palataan perinteiseen alkamisaikaan klo 11. su 18.7. ja 25.7. klo 19 15.-17.10. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Antti Pohjolan-Pirhonen. Hinta: espoolaiset 75, muut 110. Högmässa Ilmoittautuminen 30.9. mennessä: Pohjolan-Pirhonen 040 547 1889. Sö 18.7 kl 12 i Grankulla kyrka, Ola Byfält, Barbro Smeds. Aulakaffe. Perhetyön puhelinpäivystys tiistaisin klo 10 12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysy- Sommarcafé myksissä. P. 8050 3583 ja 8050 Ti 20.7 kl 13.30 på kyrkans inner3584. gård. Vid regn samlas vi i nedre brasrummet. Diakonian ajanvaraus Diakoniatyöntekijän tavoittaa 17.6.-31.8. keskusnumeron 80501 kautta. Utfärd till retreatgården Snoan i Lappvik Sö 25.7 kl 12 avgår kyrkbuss från Varubodens P-plats mot kyrkan. on suljettu joulukuuhun asti perus- Utfärden leds av Arla Nykvist. Högkorjauksen vuoksi. Messu sunnun- mässa, Carola Tonberg-Skogström, taisin klo 10 vietetään seurakun- Pipsa Juslin. Lunch. Tillbaka i Grankulla ca kl 18. Anmäl gärna ditt tatalossa, Kirkkoranta 2. intr till kyrkoherdeämbetet. Espoon tuomiokirkko Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Schrader, Cilea, Bizet, Nordqvist. 1.8. klo 19. Sabine Kaipainen, laulu; Tuomas Kaipainen oboe & fagotti; Jan Lehtola, urut. "Musica poetica". Sururyhmä itsemurhan tehneiden omaisille 9.9. 15.11. Leppävaarassa. Sururyhmässä sinulla on mahdollisuus käsitellä tunteitasi muiden samantapaisen kohtalon kokeneiden kanssa. Katso tarkemmin Sommarcafé Ti 27.7 kl 13.30 på kyrkans innergård. Vid regn samlas vi i nedre brasrummet.
12 Espoonlahden Messut Hila melonta -rippikoulun konfirmaatio la 17.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Tuula Olli, avustava pappi Anne Blomqvist, kanttori Timo Lonka. Velskola väentupa -rippikoulun konfirmaatio la 17.7.klo 14 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Asmo Sinervo, avustava pappi Tuula Olli, kanttori Lauriina Hooli. Jamilahti 3 -rippikoulun konfirmaatio su 18.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Merja Telsavaara, avustava pappi Jouni Turtiainen, kanttori Timo Lonka. Leppävaaran la olevilla on mahdollisuus yhteiseen rukoukseen. KesäMieTe Avoin, luottamuksellinen vertaistukiryhmä masentuneille ja uupuneille Espoonlahden kirkolla ke 28.7. ja 11.8. klo 18 20. Raamattupiiri Kesäillan raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30 20 koko kesän ajan Espoonlahden kirkon pikkusalissa. Piirissä käsitellään seuraavan sunnuntain tekstejä, mukana seurakunnan pastori: 21.7. ESPOONLAHTI dataan hattivatteja ja ehkä myös Mörkö... Tule retkelle Muumilaakson maisemiin Päivälehden museoon su 22.8. klo 10 17 (os. Ludviginkatu 2 4). Seikkailun jälkeen ruokaillaan Lähetyskirkon Teranga-ravintolassa, ruokailun hinta 12 /aikuinen, 6 /yli 3-v. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 30.7. mennessä Ritva Finnbäck, 040 575 3707 tai ritva.finnback@ evl.fi Äidit ja lapset leirille! Viikonloppuleiri äideille ja kouluikäisille lapsille Velskolassa pe 10.9. klo 17 su 12.9. klo 15. Suuri seikkailu Muumilaakson maisemat kutsuvat Päivälehden museoon su 22.8. Lue lisää alla. Messu su 18.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Tuula Olli, kanttori Lauriina Hooli. Hvittorp 1 -rippikoulun konfirmaatio la 24.7. klo 11 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Lehti, avustava pappi Merja Alanne, kanttori Timo Lonka. Hvittorp 2 -rippikoulun konfirmaatio la 24.7. klo 14 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jukka Lehti, avustava pappi Merja Alanne, kanttori Timo Lonka. Messu su 25.7. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Jouni Turtiainen, avustava pappi Jukka Knuutti, kanttori Anna Pulli. Jamilahti 4 -rippikoulun konfirmaatio su 25.7. klo 14 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Merja Alanne, avustava pappi Jouni Turtiainen, kanttori Timo Lonka. Messu su 25.7. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Jouni Turtiainen, kanttori Anna Pulli. Messu su 1.8. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna ja liturgia Tuula Olli, avustava pappi Jouni Turtiainen, kanttori Lauriina Hooli. Messu su 1.8. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Tuula Olli, kanttori Lauriina Hooli. Rukoillaan! Rukoushetki Espoonlahden kirkossa joka arkipäivä klo 8.50. Tule hetkeksi hiljentymään Raamatun, rukouksen ja virren äärelle! Avoin rukouspiiri sunnuntain messun jälkeen klo 11.15 13 Espoonlahden kirkon yläkerrassa, kerhohuone 2. Kulloinkin paikal- Merja Telsavaara, 28.7. HansChristian Daniel, 4.8. Annamari Simpanen, 11.8. Leena Santaharju, 18.8. Asmo Sinervo, 25.8. Jouni Turtiainen. Kesäillan urkumusiikkia Perinteinen konserttisarja Espoonlahden kirkossa: ke 21.7. Niels Burgmann: Vierne Merikanto Reger; su 25.7. Elena Borisovets, Venäjä: Frescobaldi Buxtehude Bach Bassani Mendelssohn Bartholdy Gigout Foschini Vierne; ke 28.7. Katri Vesanen: Steffens Buxtehude Bach Reger; ke 4.8. Anna-Maria Lehtoaho: Bach Reger Pachelbel Schmidt; ke 11.8. Risto Valtasaari: Händel Buxtehude Couperin Vierne Rheinberger Michel; ke 18.8. Agnes Goerke: Bach West Nevin Smart Bairstow Sanders Kuusisto Viitala Heiller; ke 25.8. Anna Pulli: Bach Kuusisto Mendelssohn Bartholdy. Urut alkavat soida klo 20. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 5. Hinta 40 /aikuiset, 20 /lapset. Tied. ja ilm. 13.8. menn. 040 575 3707 tai ritva.finnback@evl.fi Suuri seikkailu Päivälehden museon Muumi-vaellus kohti Yksinäisiä vuoria alkaa Nipsun luolasta. Matkalla koh- Messu ja kirkkokahvit Su 18.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Timo Salo, avustava pappi Arto Vallivirta, kanttori Pauliina Hyry. Su 25.7. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Inkeri Juvela, avustava pappi Kirsti Koskela, kanttori Pauliina Hyry. Su 1.8. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Terhi Muilu-Tenonen, avustava pappi Jukka Raunu, kanttori Elina Rantamäki. Anglican-Lutheran Worship Service Sun 25th July at 4 pm at Karakappeli Chapel. Sun 8th August at 4 pm at Karakappeli Chapel. Hiljainen aamurukous Pe 6.8. klo 7.45 8.45 KilonRistissä. Pe 13.8. klo 7.45 8.45 KilonRistissä. Hiljaista rukousta 20 min, ohjattu rukoushetki 20 min, minkä jälkeen hiljaista rukousta. Taize- ja muita hiljaisuuden lauluja, virsiä ja rukoilua. Mukaan voi tulla silloin, kun itselle sopii, myös osaksi aikaa. Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 21.7. klo 19 21 Perkkaan kappeli. Kirsti Koskela, Pauliina Hyry. Ke 28.7. klo 19 21 Karakappeli. Olli Nuosmaa, Elina Rantamäki. Ke 4.8. klo 19 21 Perkkaan kappeli. Inkeri Juvela, Pauliina Hyry. LEPPÄVAARA Varttuneen väen kesäkerho ke 21.7. klo 14 16 Karakappelissa dassa työskennellyt pastori Kari Springfelt. Konsertin jälkeen kahvit - sään salliessa kirkon pihalla. Arkin ompeluseura Ti 10.8. klo 14 16 Arkissa. Arkissa istutaanhetki kahvi- tai teekupposen äärellä ja tehdään käsitöitä mukavassa seurassa, joka tarvittaessa antaa neuvoja neulomiseen. Ompeluseurassa saa myös ohjeen nuttuun, jonka voi neuloa etiopialaisvauvalle. Ekumeeninen ristisaatto La 21.8. klo 9 21 Myllyjärveltä Leppävaaraan. Matkan pituus on n. 20 km. Mukaan omat eväät, edullisen lounaan mahdollisuutta selvitetään vielä. Ei ennakkoilmoittautumista. Teemana on "Matkalla oleva Jumalan kansa". LEPPÄVAARA Nuoret Kesäkahvila perjantaisin klo 17 20 Sodessa, Soukan ostarilla. Nuoret aikuiset Kappeli on auki 1.6. 31.8. ma pe klo 12 17, jolloin paikalla on myös opas. Kesäviikonloppuisin Otaniemen kappeli on auki vain toimituksia varten. Kappelin toimisto on on kiinni 21.6. 23.7., minä aikana toimitusvarauksia hoitaa Tapiolan päivystävä pappi, p. (09) 8050 4440. Seuraava messu 22.8. klo 11. English Anglican-Lutheran Worship Service Sun 25th July at 4 pm at Karakappeli Chapel. Sun 8th August at 4 pm at Karakappeli Chapel. OP). Klo 13.30 lounas Träskandan puistossa. Rukoushetki ja alustus siirtolaisuuden haasteesta kirkoille (isä Heikki Huttunen). Klo 15 veden pyhitys Lippajärvellä. Rukoushetki ortodoksiperheessä. Klo 17 hartaushetki Karakappelissa. Alustus pyhiinvaelluksesta kristityn elämän kuvana (pastori Terhi Muilu-Teinonen). Kahvitauko. Klo 19 vesper (lut.-kat.) ja ortodoksinen rukouspalvelus. Rukouspalveluksen jälkeen kirkkokahvit. Järj. Pyhän Marian katolinen, Leppävaaran ja Espoon ortodoksinen Herman Alaskalaisen kirkko. Tiedustelut terhi.muilu-teinonen@ evl.fi, 040 759 5535. Ekaluokkalaisten siunaus koulutielle Ma 16.8. klo 18 19 Leppävaaran kirkossa. Syksyn uudet ekaluokkalaiset siunataan ja he saavat lahjaksi Lapsen Raamatun. Kahvi-, mehu-, pulla- ja jäätelötarjoilu. Sururyhmä itsemurhan tehneiden omaisille 9.9. 15.11.2010 Surun kanssa voi olla vaikea elää, kun ajatukset risteilevät epämääräisesti. Sururyhmässä sinulla on mahdollisuus käsitellä tunteitasi muiden samantapaisen kohtalon kokeneiden kanssa. Sururyhmä on suljettu ryhmä, johon kaikki osallistujat haastatellaan erikseen. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa kello 18 jälkeen. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. Sururyhmää vetävät pastori Antti Kruus ja diakoni Riitta Türkmen. Ilmoittautumiset 25.8. mennessä Riitta Türkmenille p. 8050 5515, 040 546 5198 Järj. Espoon seurakunnat Mitä jää jäljelle, kun muisti pettää? Tinkimättömän lohduton maailma Lisa Genova: Edelleen Alice. Wsoy 2010. Juha Seppälä: Takla Makan. 149 s. Wsoy 2010. Alice Howland on viisi kymppi nen kog nitiivi sen psy kologian profes sori, joka on tottu nut muis tamaan, kirjoittamaan, pitämään luentoja ja esitelmiä. Hän on kuuluisa siitä, että pystyy säilyttämään päässään mittavat määrät tietoja tutkimuk sista ja niiden julkaisuvuosista. Ensin Alice hukkaa luennol la yhden sanan. Hän unohtaa kes ken juoksulenkin, missä koti on ei kä tunne ihmistä, jonka kanssa on puhunut kymmenen minuuttia ai kaisemmin. Kieli, joka on ollut ai na Alicen vakaa kumppani, pettää ja jättää hänet. Alice sairastaa Alzheimerin tautia. Aihe on pelottava. On pelotta vaa ajatella, että ei muistaisi edes miehensä tai lastensa nimiä eikä osaisi toimia itsenäisesti. Lisa Genovan Edelleen Alice -romaanissa seurataan Alicen elämää ja ajatuksia yhä pahene van taudin aikana. Kun diagnoo sista on kulunut pari vuotta, Alice ei enää useinkaan muista lasten sa nimiä. Alicen tarina riipaisee, ei sil le voi mitään. Se tulee niin lähelle, vähän liiankin lähelle. Alice on ro maanihenkilö, mutta voisi olla oi kea, elävä ihminen joku läheisis täni tai minä itse. Aiheen pelottavuudesta huoli matta kirja ei ole ankea. Kaikki ei häviä, vaikka muistista puuttuisi yhä enemmän palasia. Aina ei ole tärkeää se, mitä muistaa, vaan se, että pystyy yhä tuntemaan. Merja Räty Diakonia Otaniemen kappeli Diakonia Tarvitsetko apua? Keskusteluaikoja voi varata heinäkuussa Espoonlahden kirkolla ma ja to klo 9 10, os. Kipparinkatu 8. p. 8050 6638. Messut ja hartaudet Juvenalia-kuoron Italian matkakonsertti Ti 3.8. klo 19 20 Leppävaaran kirkossa. Kesäsoitto-konsertti Ke 11.8. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Pauliina Hyry, urut esittää Magnar Åmin Urkumessun. Konsertti kirkkosalissa. Kahvi-, tee-, mehu- ja pullatarjoilu kirkon pihalla. Musiikkimatinea Su 15.8. klo 17 Leppävaaran kirkossa Mattanja-kuoro ja Kanadan Suomi-konferenssin kuoro. Suomi-konferenssi on Kanadan ev.lut.-seurakuntien suomalaistaustaisten yhdyslinkki. Mukana Vancouverissa toimiva pappi Jukka Joensuu ja Leppävaaran seurakunnan aikaisemmin Kana- Ohjelma: Bussilla 86 Espoon keskuksesta klo 8.56 Myllyjärvelle. Perillä Myllyjärven keskuksessa (Myllyjärventie 9) ollaan klo 9.25. Ekumeeninen rukoushetki Karmeliittaluostarissa klo 10. Rukoushetki ja alustus aiheesta luostarielämä pyhiinvaelluksena. Klo 11.30 Oittaalla kahvi- ja uimatauko. Rukoushetki (Angelusrukous) ja alustus Israelin kansan elämästä pyhiinvaelluksena kautta historian (isä Antoine Lévy Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10 12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Nuoret Kesänuortenilta torstaisin klo 18 20 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Tule tapaamaan kavereita, riparilaisia ja isosia! Viimeinen kesänuortenilta 12.8. Konfirmoidut Pello: Alisa Eerika Ala-Könni, Laura Johanna Katariina Alasippola, Tommi Tapio Haaranen, Roosa Meeri Marjatta Hautala, Arttu Ilmari Hirvonen, Jasmin Clarissa Isabella Huttunen, Senni Tuulikki Juntunen, Katariina Maria Järveläinen, Laura Hanna Pauliina Mälkiä, Rita Henrika Mikaela Nyman, Roope Kaarlo Olavi Ohvo, Roope Matias Pihlainen, Petrus Veli Aleksi Riikonen, Tiia Katariina Ruotsalainen, Elina Marjatta Salo, Miika Ville Petteri Saloranta, Anna Katariina Seppälä, Emmi Susanna Suikkanen, Sara Maria Syvälahti, Mikko Petteri Virtanen. Juha Seppälän uu sin kirja Takla Makan sisäl tää kak si erillistä kertomus ta, jotka niveltyvät arvoituk sellisesti yhteen. Ensimmäisessä seurataan vaka vasti sairasta, eristäytynyttä miestä luopumisen kynnyksellä, etsimäs sä viimeistä oljenkortta elämään sä. Toisessa tarinassa irtisanottu, keski-ikäinen mies elää irrallaan ihmisistä, mutta löytää uuden roo lin näytelmäkerhon Jeesuksena, ristin kantajana. Takla Makan on Silkkitien varrella oleva autiomaa, jonka maisema kiertyy ikääntyvän mie hen sielun vertauskuvaksi. Seppä län mukaan onni unohtuu ja kär simys jää mieleen. Hän ei päästä lukijaa helpolla. Vaikka kirjan hahmot löytävät hetkittäin toivon, onnea he eivät koe. Edes fyysinen läheisyys ei tuo lohtua, vaan näyttäytyy perin ka russa ja kliinisessä valossa. Naisten roolit jäävät arvoitukseksi, perhesi teet ovat syntyneet rikkoutuakseen, ja lapset tulevat paikalle vasta kun vanhat miehet makaavat letkuissa. Takla Makan jatkaa kirjailijan edellisestä romaanista Paholaisen haarukka tuttua pelkistettyä ker rontaa. Teksti on tiivistä, rytmikästä ja älykästä, mutta se jättää metallisen jälkimaun. Tarinat eivät avaudu tai kehity. Ne eivät puhuttele tai kos keta. Niiden maailma on yksinäi nen ja tinkimättömän lohduton jo pa tunteettomuuteen saakka. Mut ta ehkä Seppälän tekstejä pitää lu kea kuin runoja tai aforismien sar jaa. Ehkä ne on nautittava pala ker ajalle 1.9.2010 31.12.2011 Osa Suurta tarinaa Pia Ingström: Äitiä ikävä. Schildts 2010. llättäen Y viisikymp pisen maa laistytön muistot lapsuudes ta ja nuo ruudesta ovat hyvin saman kaltaiset kuin vii sikymppi sen suomenruotsalaisen kaupunki laistytön. En ole välttämättä kokenut kovinkaan monia samoja asioi ta kuin Ingström, mutta tunnis tan monet sanat, tapahtumat ja tunnelmat, joista hän kirjassaan kertoo. Kirjan kerronta on hyvin eleetöntä ja arkista, joten uskon, että se kiinnostaa muitakin kuin viisikymppisiä naisia. Kirjan nimi antaa odottaa sel keämpää tilitystä äidin ja tyttä ren välisestä suhteesta. Kuitenkin kaksi kolmasosaa sivuista käsitte lee kirjailijan omaa kasvutarinaa, jossa äidillä ei ole näkyvää roolia. Oman tarinansa jälkeen hän ker too äitinsä tarinan. Minulle jäi jonkin verran avoimeksi se, millä kaikilla tavoilla äiti oli kirjailijan elämään vaikuttanut äiti ja tarve irrottautua äidistä. Ingström ei kerro vain omaa ja äitinsä tarinaa, vaan myös iso vanhempiensa ja enojensa tarinaa. Kirjan tärkein anti onkin mieles täni se, että se liittää monen ta vallisen ihmisen tarinan osaksi Suurta tarinaa. Se osoittaa, miten samankaltaisia meidän ihmisten elämät lopulta ovat. Suurta tari naa ei olisi ilman meidän jokai sen omaa tarinaa. Viehättävä kirja. Aija Pöyri Ti 27.7. klo 18 Puistoseurat Pengerpuistossa, Torkkelinkatu 11. Sateen sattuessa Krist. työväenyhd. kerhohuoneistossa. Aluesihteeri Samuli Korkalainen lomalla 1.9. asti. Lisätietoja www.olarin. tai toimistosihteeri Ann-Marie Korhonen (p. 8050 7730, etunimi.sukunimi@evl. ). Menovinkit.tavataan@kotimaa.fi Espoon sanomat www..fi Lukijaposti.lukijoilta@kotimaa.fi Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 tilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä. Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285.toimitus@kotimaa.fi Henna Salmela HERÄNNÄISSEURAT MÄÄRÄAIKAINEN LAITOSHUOLTAJAN TYÖSUHDE Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä. 27.11.2008 13 17 rallaan, hitaasti tunnustellen, sa nojen solmuja avaten. Olarin seurakunnassa on haettavana LEPPÄVAARA Hammashoitoa Kirjoja Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara Katariina Harju, p. 020 754 2225 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkko, Kauniainen Toimitusharjoittelija Maija Kivelä, p. 020 754 2239 maija.kivela@kotimaa.fi Toimittajat (Ulla Lötjönen, virkavapaalla) Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon yhtymä Maria Hakala, p. 020 754 2237 maria.hakala@kotimaa.fi Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ostetaan asuntoja Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9 ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Palveluja tarjotaan Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin). HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki UUSI ILME KEITTIÖÖN - uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset. Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. Myydään HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä Puh. (09) 854 8937 J-V Lammi Oy Vuokrata halutaan p. 050 569 0477 Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun. Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla. Huomioikaa kotivähennys. TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.fi VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA! Pohojalaasta luotettavuutta! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055. Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään! P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi Koti-ikkunoiden pesua alk. 8 /ikkuna, min.veloitus 50. ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi Ikkunanpesut ja kotisiivoukset alk. 25,20 /h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi Vanhuksille oma lähihoitaja Luotettavaa hoivahoitoa 0400 300 969 / Niina Saloniemi Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. Muutot Kuljetukset Remontit Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16. Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 %. Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16. Mikko Hormio, kustantaja. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Julkaisija Espoon yhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327 Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari. Jorma Back, Espoonlahti. Antti Kujanpää, Tuomiokirkko. Anja-Maija Leppänen, Olari. Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkko. Tiro Rohkimainen, Kauniainen. Simo Repo, julkaisija. Sari Savela, Tapiola. Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy
14 ELÄMÄNKAARI ikkunapaikka.toimitus@kotimaa.fi 15 Väinö Silm/SKOY Lehtikirkko ELÄMÄNKAARI 18.7.2010 ESPOON SEURAKUNTA Kastettu: Sisu Vilho Veikko Heinonen, Diana Venus Victoria Korhonen. Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä) Pyhän aihe on Kirkastettu Kristus Alttarilla on valkoinen alttariliina ja neljä kynttilää Pyhän tekstit ovat Psalmi 97:1 2, 5 6, 10 11 Toinen Mooseksen kirja 3:1 6 Toinen Pietarin kirje 1:16 18 Matteuksen evankeliumi 17:1 8 Rukous Vapahtajamme Jeesus Kristus. Kiitos, että annat meille juhlahetkiä, aikoja, jolloin voimme kokea sinun läsnäolosi erityisen voimakkaasti. Auta, ettemme kuitenkaan perustaisi uskoamme tunteiden varaan. Kiitos Raamatun sanasta, joka ei muutu. Kiitos, että olet luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Oman majan rauha Kristuksen kirkastuminen Keväällä niitä alkaa näkyä. Majoja, joihin Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin se kä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät kor kealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskuste livat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jee sukselle: Herra, on hyvä, että me olem me täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosek selle ja Elialle. Pietarin vielä puhuessa loista va pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poi kani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä! Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallas sa. Mutta Jeesus tuli heidän luok seen, kosketti heitä ja sanoi: Nouskaa, älkää pelätkö. Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin. l apset voivat vetäytyä yhdessä suunnittelemaan kesän seikkailuja. On taidokkaasti tehtyjä ko koontumispaikkoja, joissa on ikkunat verhoi neen. Joskus taas majan seinäksi riittää muuta ma puun runkoon nojaava oksa. Majat ovat kiehtovia, niissä on oma rauha ja tila. Niistä löytyy lapsen kokoinen, kyllin sala peräinen oma kolo. Autojonot junnaavat kesä-heinäkuussa pit kin letkoin aikuisten majoihin. Matkan pää määrä on Savo, saaristo, Pohjanmaa. Jossakin on ranta tai paikka metsän keskellä kuin koivu ja tähti, jotka vastustamattomasti vetävät puo leensa. Joskus se on omin käsin rakennettu, mutta vuokrattukin menettelee. Mökillä ei tarvitse kulkea puku päällä tai kravatti kaulassa. On tilaa hengittää ja ajatella vapaasti. ssa tilassa ajan taju katoaa ja ihminen sulautuu yhteen ympäröivän luonnon kanssa. Ympäri vuoden hiljaisuuden retriitit kutsuvat ihmisiä vetäytymään ja rukoi lemaan. Retriitissä leirikeskuksen huone rakentuu omaksi siirtämällä laukusta ikoni pöydälle ja vaatteet kaappiin. Rukous, laulu ja hiljaisuus antavat monille voimia arkeen. Varta vasten korkealle vuorelle yksinäisyyteen lähti myös Jeesus lähimpineen. Siellä taivas ja selittämätön kosketti maata ja miesten mieltä. Siellä ajan rajat ka tosivat, ja vanhat, suuret miehet, Mooses ja Elia liittyivät joukkoon. Käytännön ihmisenä Pietari tarjoutui rakentamaan Jeesukselle, Elialle ja Moosekselle omat majat. Täällä voisi hyvin viipyä pitempäänkin! Ihmisen ikiaikaiset perustarpeet ovat lepo, hiljaisuus ja vetäytyminen. Niiden kautta voimme tavoittaa uuden aaltopituuden. Jeesuksen ystävät saivat nähdä kirkastetun Kristuksen, joka kosketti heitä ja sanoi: Nouskaa, älkää pelätkö. Taivashetken jälkeen on aika mennä eteenpäin, astua majasta ulos, k irkkauden koskettamana. Evankeliumi Matteuksen mukaan 17:1 8 Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin. Avioliittoon aikovat: Tanja Johanna Annala ja Pasi Tapani Ylikulppi, Miia Kaarina Näätänen ja Andreu Ramon Vadell Saarikko, Marja Karoliina Tykkyläinen ja Kari Juhani Hassi, Johanna Mirjam Setälä ja Jaakko Matias Iivari, Johanna Maarit Rukkila ja Timo Taivalmäki, Heidi Hannele Kohtamäki ja Jussi Matias Ahtiainen, Susanna Maria Nikko ja Timo Olavi Kainulainen, Nina Sabrina Nathalie Geitel ja Toni Mikael Kariluoto. Hautaan siunattu: Aili Marjatta Aaltonen 76 v, Toivo Väinö Armas Kallioniemi 72 v, Anssi Kalervo Kokkonen 57 v. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu: Jasper Samuel Joonatan Hentula, Salomon Sasha Sakarias Sivula. Avioliittoon aikovat: Xiaona Tang ja Heikki Juhani Holmberg, Sari Jenni Hannele Ukkonen ja Juha-Petteri Nisunen. Hautaan siunattu: Viljo Erkki Kauppinen 82 v, Maire Ilona Finne 80 v, Pentti Kalevi Tahvanainen 71 v, Pasi Ilari Lerto 64 v. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu: Johannes Viljami Hintsala. Hautaan siunattu: Marja Riitta Naumanen 66 v. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Reino Johannes Voittonen, Onni Valtteri Kokko. Avioliittoon aikovat: Jarno Johannes Ruotsalainen ja Mira Annika Laaninen, Heikki Matti Puustinen ja Laura Leena Lehtonen, Teemu Pauni Petteri Naatula ja Salla Riikka Rintala, Seppo Heikki Ilmari Hirvonen ja Anne Maija Kristiina Nevalainen, Niko Asko Mikael Mensakov ja Carina Alexandra Ljungqvist. Hautaan siunattu: Ida Maria Hämäläinen 93 v, Toini Herola 92 v, Mikko Hannu Tarma 61 v. OLARIN SEURAKUNTA Kastettu: Rasmus Mathias Oskari Bergdal, Akseli Tobias Koskinen. Avioliittoon aikovat: Riitta Helena Heino ja Simo Joel Johannes Suhonen, Katri Elina Hirvonen ja Michael Dominik Zimpfer, Noora Maria Kivistö ja Tomi Johannes Turkka, Anu Katariina Mäkinen ja Henri Tuomas Taneli Rantala, Tiina Anneli Sipponen ja Jaakko Matti Kaleva Virtanen, Johanna Kristiina Viero ja Jan Erik Ahlroth. Hautaan siunattu: Jouko Viljo Tommola 86 v, Eino Hiltunen 84 v, Ethel Anita Kallio 82 v, Hilkka Anja Tellervo Heldan 78 v, Toivo Johannes Tikkinen 77 v, Auvo Kalervo Kartano 74 v, Ritva Anita Marjanen 72 v, Päivi Johanna Kurikka 51 v. N SEURAKUNTA Kastettu: Freeti Valentin Hees. Avioliittoon aikovat: Ranja Marjatta Mitikka ja Lasse Jalmari Kankaanranta. Inkeri Juvela inkeri.juvela@evl.fi Kirjoittaja on Leppävaaran seurakunnan pastori. Hän asuu Leppävaarassa. Hautaan siunattu: Kaija Mirjam Välikangas 88 v, Riitta Liisa Kurikka 74 v. ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Sofie Ellen Nevalainen, Sanni Maria Lahtinen, Kevin Krister d Obry Degerholm. Hautaan siunattu: Inga Riitta Aliisa Juselius 85 år, Laila Dagmar Enlund 95 år Muurahainen saa yrittää Konfirmoitujen nimet ovat seurakuntien rivi-ilmoituksissa kunkin seura kunnan Kävelen puiden reunustamaa metsätietä. Mie osiossa. Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 15.7. 06.15 Aamuhartaus. Kirkkoherra KariPekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Pastori Kristiina Hyppölä, Tampere. PERJANTAI 16.7. 06.15 Aamuhartaus. Kirkkoherra Heikki Sariola, Kurikka. Uusinta klo 7.50. 12.15 Joel Helenius. Valon enkeli vai pimeyden ruhtinas? Miten uskonto näyttäytyy mediassa? Vieraana kirjailija Torsti Lehtinen. 18.50 Iltahartaus. Kappalainen Eija Murto, Kouvola. LAUANTAI 17.7. 06.15 Aamuhartaus. Nuorisosihteeri Sanna Piirainen, Helluntaiherätys, Multia. Uusinta klo 7.50. 18.00 Ehtookelloina Terijoen kreikkalaiskatolisen kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Kouluttaja Anita Ahtiainen, Helsinki. SUNNUNTAI 18.7. 09.55 Suomussalmen kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Suomussalmen seurakunnan jumalanpalvelus Suomussalmen kirkosta. Saarnaajana kirkkoherra Risto Kormilainen. Liturgina Helge Itkonen. Kanttorina ja urkurina Merja Matero. Virret: 492, 508, 536:1,3, 236:1-, 447:1,2, 229, 499. 11.00 Ortodoksinen liturgia. 18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. MAANANTAI 19.7. 06.15 Aamuhartaus. Pastori Heidi Watia, Jyväskylä. Uusinta klo 7.50. 07.50 Aamuhartaus. Pastori Heidi Watia, Jyväskylä. 18.50 Iltahartaus. TIISTAI 20.7. 06.15 Karjalainen heinäkuu: Aamuhartaus. Hiippakuntasihteeri Irja Askola, Helsinki. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Kirkkoherra Matti Wallgrén, Ortodoksinen kirkko, Vaasa. KESKIVIIKKO 21.7. 06.15 Aamuhartaus. Pastori Panu Pihkala, Kirkkonummi. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Sairaalapastori Kari Niemelä, Kouvola. TORSTAI 22.7. 06.15 Aamuhartaus. Kirkkoherra Kari- Pekka Kinnunen, Vantaa. Uusinta klo 7.50. 18.50 Iltahartaus. Diakoniasihteeri Tuija Mattila, Hyvinkää. TV-ohjelmaa TV1 LAUANTAI 17.7. 11.05 Pisara. Uusinta 19.7. klo 15.50. SUNNUNTAI 18.7. 10.00 Jumalanpalvelus: Kolmen vartin kirkko. Aihe: Kirkastettu Kristus. Musiikki: Markus Vuorinen, Junnu Aaltonen sekä mieskuoro Kanto johtajanaan Hannu Lehtikangas. Uusinta kesältä 2009. Toimittaja, ohjaaja Pekka Heikkilä. TV2 KESKIVIIKKO 21.7. 19.20 Matkalla Virossa. Siiri Sisask ja Tarmo Ruubel tutkivat kulttuurien kirjoa folkfestivaalilla, nunnaluostarissa, Viron ruotsalaisten ja vanhauskoisten luona sekä maa uskoisten ja setujen juhlissa. Tuotanto Filmaattiset Oy. SUOMI TV SUNNUNTAI 18.7. 10.00 Aarrearkku, lapsille. 10.30 Ermot, lapsille. Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat. Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat. Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.3018.50.Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet.ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus. Rukous Kaikkivaltias Jumala, sinä annoit Poikasi ilmestyä herruudessaan, ennen kuin hän lähti kärsimään ristinkuoleman. Anna meille usko, joka näkee hänen kunniansa, niin että olisimme vahvat kärsimään hänen kanssaan ja tulisimme kerran kirkkaudessa hänen kaltaisikseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. lessäni käy ajatus: Ehtisinkö viipyä hetken pi dempään? Uskaltaisinko katsoa vähän tarkem min, kuin lapsen silmin? Kun katselen maata, näen ensin vain maata. Sitten alkaa erottua liikettä, ja hetken katseltu ani erotan muurahaisen. Ensin niitä on vain muutama. Pidempään katsottua muurahaisia alkaa nousta vähitel len esiin sieltä täältä, samalla lailla kuin tähdet huomataan yö taivaalla. Pian muurahaisia on polulla yhä enemmän, ja alan huomata muutakin. Huomaan pienen ihmeen, pienen elämän tässä ihan lähellä, jalkojen juuressa muura haisen työn. Muurahaiset polulla tekevät työtään: kan tavat itseään isompaa kortta yhdessä tai yksin muiden mukana. Miten ne osaavat tien kotiin? Mistä ne tietävät, miten paljon ne jaksavat nos taa? Yritän katsoa, kuinka pitkälle katse kantaa ja miten pitkälle muurahaiset saattaa erottaa. Metsätien pään voi jo nähdä, sieltä alkaa toi nen tie. Kyllähän sitä tuttuun suuntaan kulkee, mut ta entä kun suunta on vieras? Muurahaiselle riittää se, mikä on tässä. Sil lä tuntuu olevan selvä suunta kotipesää kohti. Siinä vielä polkua katsellessani muurahai nen alkaa nostaa puunpalaa toisen puunpalan päälle. Pala jää siihen, ja muurahainen vaihtaa kevyempään korteen. Ehkä se oppi jotain. Muurahainen ottaa lisää askelia ja kokeilee ottaa sopivaa kortta. Kuin mistään tietämättä se saa yrittää, joka päivä uudelleen. Jatkan matkaa ihmetellen. Jään hiljaisena miettimään metsäretkeä. Mitä uutta opin tä nään? Mieleen tulee lapsenomainen lausahdus: Hei, me nähtiin muurahaisia! Mikä pieni, suuri ilo ja lämpö jää mieleeni. Muurahainen saa yrittää luottavaisena joka päi vä uudelleen. Miksi mekin emme saisi? Kaisa Asikainen kaisa.asikainen@pp.inet.fi Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo, s-posti:.toimitus@kotimaa. fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan mieluiten omalla nimellä.
16 Nautin mitättömyyden tunteesta isossa ja suojaavassa metsässä. Silloin tunnen, että joku on suurempi kuin minä, kertoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder Gallträskin rannalla Kauniaisissa. WWF eli Maailman luonnonsäätiö on kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö. Yhtä luonnon kanssa Vaikka WWF Suomen pääsihteerillä Liisa Rohwederillä on kalenteri täynnä, stressi on hänelle vierasta. Hän suojelee luontoa, ja luonto suojelee häntä. Teksti Katariina Harju Kuva Susan Tuulosniemi Yksi Liisa Rohwederin vaikuttavimmista kokemuksista sattui tänä keväänä Nepalissa. Hän tutustui siellä paikallisiin naisiin, jotka olivat saaneet biokaasulla toimivat liedet WWF:n tuella. Liedet parantavat ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Kun polttopuita ei tarvita, metsää säästyy. Enää naisten ei myöskään tarvitse hakea polttopuita metsästä, jossa villieläimet ovat vaarana. Naiset olivat ylpeitä esitellessään liesiä savimajoissaan. He olivat niin kauniita ja onnellisia. Ajattelin, että vau, saimme tämän aikaan, Rohweder muistelee kesäisenä aamupäivänä Gallträskin rannalla Kauniaisissa. Tuoreessa radiohaastattelussa pääsihteeri puolusti mökkirantojen rauhaa: sitä, ettei laitureita, saunoja ja kaikenlaisia vempaimia rakenneta liian lähelle maamme rantoja. Gallträskin rannassa ei ole taloja, vaan rantaviivan voi kiertää lähes kokonaan polkua pitkin. Sorsat uivat uteliaina tulijoiden lähelle, ja hiekalla hölkkäilee lenkkeilijöitä. Luonto on meitä vahvempi Rohweder on toiminut WWF Suomen pääsihteerinä viime syksystä. Sitä ennen hän työskenteli yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Kauppatieteiden tohtori on perehtynyt erityisesti kestävään kehitykseen. Luonto on aina ollut Rohwederille sydämen asia. Hän kasvoi Helsingissä, mutta vietti lapsuutensa kesät Saimaalla. Mökki oli pieni eikä siellä ollut sähköä tai juoksevaa vettä. Kasvoin tuntemaan, että olen osa luontoa. Meillä ei koskaan tapettu eläimiä, ei kyykäärmeitä eikä edes muurahaisia tai ampiaisia. Hänen miehensäkin on luonnon ystävä. Kun pariskunta seurusteli, he viettivät aikaa Nuuksiossa. Perhe ulkoilee myös Kasavuorella Kauniaisissa. Rohweder on ihmetellyt luonnon voimia myös Alaskassa ja Jäämeren rannalla. Silloin koen, kuinka pieni olen ja miten riippuvaisia luonnosta olemme. Luonto on meitä vahvempi. Nautin mitättömyyden tunteesta isossa ja suojaavassa metsässä. Silloin tunnen, että joku on suurempi kuin minä. Se on luonto. Ajatus on samanlainen kuin monissa uskonnoissa. Kiire ei tee tärkeäksi Tällä viikolla Rohweder aloittaa kesälomansa ja palaa mökilleen. Hän saattaa istua rannalla vaikka Meillä ei koskaan tapettu eläimiä, ei edes muurahaisia. kuinka kauan kaislikon lintuja kiikaroiden. On tärkeää osata olla tekemättä mitään. Ajatus, että kiire tekee tärkeäksi, on turhanpäiväinen. Vaikka arkena Rohwederillä on kalenteri täynnä, hänellä ei ole kiireen tuntua. Stressaaminen on minulle vierasta. En ajattele, mitä teen seuraavaksi, vaan keskityn siihen, mitä teen juuri nyt. Levollisuus välittyy Rohwederistä Gallträskin rannallakin. On vaikea eritellä, mistä rentous näkyy; hän on hetkessä vahvasti läsnä, keskittynyt ja huoleton. Rohweder tulee onnelliseksi pienistä asioista. Kun hän menee marjakopan kanssa metsään, hän ei laske saalista. Onnea tuo se, että saa olla rauhassa ulkona. Kesä jo itsessään tekee onnelliseksi. Talvella taas rauhoitun hiihtoretkillä metsässä. Sama sohva 25 vuotta Liisa Rohweder suojelee luontoa myös arkisilla valinnoillaan. Hänen kodistaan ei ole heitetty pois yhtään huonekalua koko 25-vuotisen avioliiton aikana. Samalla ensiasuntoon ostetulla sohvalla istutaan edelleen. Rohweder käyttää julkisia kulku välineitä. Haastattelua edeltävänä päivänä hän osti maatilatorilta kotimaisia mansikoita ja leipää. Mökillä Rohweder hakee kananmunat pienviljelijältä ja ostaa torilta muikkuja. Hän syö vain sellaista, joka on tuotettu paikan päällä Puumalassa. Näin hän tukee myös paikalliskulttuuria. Periaatteeni on elää niin, että voin huomenna olla ylpeä tekemisistäni. Kirkko voi viedä luontoon Rohwederin mukaan monet ovat vieraantuneet luonnosta. Siksi kirkko voisi tuoda luontoa lähemmäksi ihmisiä. Pidemmät lomat rahan sijaan Luonto on tärkeä osa luomakuntaa. Lapseni olivat pienenä seurakunnan kerhoissa, joissa oli luonnonläheistä toimintaa. Myös rippikouluissa ollaan lähellä luontoa. Rohwederin mielestä ne voisivat tuoda ympäristöä enemmän esiin: maattaisiin metsässä tai kalliolla silmät kiinni ja kuunneltaisiin luontoa. Koulutkin voivat viedä kaupungissa asuvia lapsia luontoon. On tärkeä opettaa luontoherkkyyttä. Se muodostuu pienistä asioista, esimerkiksi tähtitaivaan katselusta syysiltojen pimeydessä ja siitä tunteesta, että on osa luomakuntaa. WWF julkaisi toukokuussa onnellisuuspoliittisen manifestin. Sen mukaan vaurauden kasvattaminen ei enää tietyn pisteen jälkeen tuo onnea. Suomessa tämä piste saavutettiin 1980-luvulla. Myös suurin osa ihmisistä arvostaa onnellisuutta enemmän kuin rahaa. Silti politiikassa keskitytään tulojen kasvattamiseen. Yhteiskunnassamme on arvokriisi, Liisa Rohweder sanoo. Haluamme jatkuvasti lisää materiaa, vaikka onni koostuu muista asioista. Manifestin mukaan hyvinvoinnin tavoittelu on myös erinomainen tapa pienentää omaa ekologista jalanjälkeä. Silloin huomio siirtyy kuluttamisesta muihin asioihin. Raportin mukaan rahan tavoittelu näkyy muun muassa siinä, miten suuri rooli työllä on ihmisten elämässä. -aikakin on usein työlle alisteista akkujen lataamista. Manifesti ehdottaa esimerkiksi verotuksen muuttamista siten, että se suosii pidempiä lomia lisätulojen sijaan. Rohwederin mielestä tasapainoinen suhde työhön on tärkeää. Työn ei pitäisi olla kilpajuoksua urasta. www.wwf.fi/onnellisuus