KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo 85. toimintavuosi

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1

2 3 SISÄLTÖ VUOSI 2015 VUOSI 2015 3 TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 7 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 8 PALVELUT JA AUKIOLO 9 NÄYTTELYT 12 PERUSNÄYTTELYT 12 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 13 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 14 MUSEOKASVATUS 15 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 18 MUSEOKÄYNNIT 18 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 19 OPASTUKSET 26 MUUT YLEISÖTILAISUUDET 26 TIEDOTUS- JA MARKKINOINTI 28 KOKOELMATOIMINTA 29 KOKOELMANHALLINTA 29 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI 30 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 32 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 39 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 43 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 48 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 48 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 56 RAKENNUSTUTKIMUS 60 HALLINTO JA TALOUS 67 MUSEON HENKILÖKUNTA 70 Keski-Suomen museon museorakennuksen ympäristö muuttui olennaisesti, kun kesällä 2015 valmistui Jyväskylän yliopiston uusi, Ruusupuisto-nimen saanut laitosrakennus uuden aukion reunalle. Samalla kun uudisrakennuksen ympäristöä viimeisteltiin, kunnostettiin vanha Ruusupuisto, jonka kasvillisuus oli osittain ylikasvanutta. Myös puiston portaat uusittiin, mikä paransi huomattavasti saavutettavuutta. Kesällä käynnistyi kansainvälinen yleinen arkkitehtikilpailu nivelosan suunnittelusta Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon välille. Alvar Aalto -säätiön ja Jyväskylän kaupungin järjestämään kilpailuun tuli lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan 689 ehdotusta. Kilpailun voittaja ja muut palkittavat julkaistaan Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2.2016. Kilpailun järjestäminen ennakoi myös kahden museorakennuksen tulevia peruskorjauksia. Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelman päivitys käynnistyi syksyllä 2015. Keski-Suomen museon näyttelyissä tuli jälleen museon linjan mukaisesti esille niin kulttuurihistoria kuin kuvataidekin. Jyväskylän alueista esiteltiin tällä kertaa Keljon kadonneita maisemia. Ortodoksiseen kulttuuriperintöön liittyvä näyttely koottiin Jumalanäidin ikoneista. Kesäajan esillä olivat Tuomas Sopasen laajasta ryijykokoelmasta koottu Moderni suomalainen ryijy ja jyväskyläläislähtöisen Outi Martikaisen tekstiilitaidenäyttely Paratiisi kulkuri. Syksyllä taidetekstiilinäyttelyjen sarjaa jatkoi jyväskyläläisen Aino Kajaniemen Läheltä kauas -näyttely, jossa oli esillä kuvakudoksia ja ryijyjä. Myös taidegraafikko Kirsi Neuvosen näyttely Luontoäidin helmassa kiinnosti. Keskisuomalaisittain kiinnostavan ilmiön nosti esiin Pekka Suomäki, joka vuoden ajan seurasi elämää ja työntekoa korpilahtelaisella ravitalilla ja kokosi tallentamansa 1, 2, AJA -näyttelyksi. Vuoden lopulla yleisöä kiinnostivat erityisesti Suomen urheilumuseosta lainaksi saadut mäkihyppääjä Matti Nykäsen mitalit, jotka olivat osana Keski-Suomen museon mitalikokoelmasta koottua Mitalin kaksi puolta se on fifty sixty -näyttelyä. Museon näyttelyissä ja erillismuseoissa vieraili kertomusvuonna 44 060 kävijää. Näyttelytoiminnasta pitkään vastannut intendentti Erkki Fredrikson jäi eläkkeelle huhtikuun lopussa ja hänen seuraajakseen valittiin elokuun alusta FM Ilja Koivisto. Toimitus Virpi Mäkinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Grano Oy 2016

4 5 Keski-Suomen museossa ja sen erillismuseoissa, kuten Käsityöläismuseoissa ja Pienmäen talomuseossa järjestettiin entiseen tapaan opintokäyntejä, luentoja, työpajoja ja tapahtumapäiviä. Keski-Suomen ELY-keskus, joka valtakunnallisesti vastaa ympäristökasvatukseen liittyvistä asioista, nimesi Keski-Suomen museon ympäristökasvatuksen kehittämiskeskukseksi Keski-Suomessa erityisalana kulttuuriympäristökasvatus. Toimintavuonna käynnistettiin Keski-Suomen museon asiakasraatitoiminta Museomurut. Murut tuovat museotoiminnan kehittämiseen asiakkaan ja vapaaehtoistoimijan näkökulman. Vapaaehtoistoimijoita saatiin kumppaniksi myös Keski-Suomen ensimmäiseen Adoptoi monumentti -hankkeeseen Konginkankaalla. Kokoelmatyössä pääpaino oli edelleen Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävän aineiston säilymisen turvaamisessa, kartoituksessa, luetteloinnissa ja konservoinnissa. Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistys JyLy järjesti juhlavuonnaan keräyksen, jonka tuotto käytetään lyseon arvokkaan kirjaston vanhimpien teosten kunnostamiseen. Kokoelmahallintajärjestelmien kehittämisessä edistyttiin. Kuvahallintajärjestelmän uusi päivitys paransi näyttökuvien laatua ja metatietopohjien hallintaa. Verkkoselailuun saatiin jälleen lisää kuva-aineistoja. Kuva-aineistojen saavutettavuutta jatkossa edistää päätös liittyä valtakunnalliseen Finna-asiakasliittymään. Valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä TAKO-hankkeessa jatkettiin. Tuotettiin aineistoa TAKOn pooli 3:n Suomi syö ja juo -sivustolle, osallistuttiin pooli 4:n metalliteollisuutta tallentavaan toimintaan ja liityttiin pooli 7:n jäseneksi. Siinä teemana ovat Trendit, vaikuttajat ja poikkeustilanteet. Erityisiksi tallennusvastuiksi määriteltiin Heiskan taiteilijaperhe ja taidemaalari Urho Lehtinen. Valtakunnallista kiinnostusta museoalalla herätti Keski-Suomen museon laatima nykyajan dokumentointia ohjeistava verkkosivusto. Myös kertomusvuonna museon esine- ja kuvakokoelmat karttuivat. Keski-Suomen museon parhaillaan päivitettävä kokoelmapoliittinen ohjelma ohjaa tallennustyötä, kokoelmien hallittua kasvua ja kokoelmien hallintaa. Merkitysanalyysin käyttö on yhä vahvemmin osa kokoelmatyötä. 11 museossa. Asiantuntija-apua annettiin niin avustuksia saaneille museoille kuin niille, jotka muuten hankkeissaan kääntyivät maakuntamuseon puoleen. Vuosittain järjestettävä maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä pidettiin Jämsänkosken Ilveslinnassa teemalla Kotiseudun helmistä hyvinvointia. Kiinnostus päivää kohtaan näyttää kasvavan vuosivuodelta. Kulttuuriympäristön osalta viranomaistyö jatkui vilkkaana. Vuoden aikana annettiin kaikkiaan 228 kulttuuriympäristöön liittyvää lausuntoa. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa 2012-2014 syntyneiden aineistojen työstäminen jatkui. Kesällä toteutettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa yhteinen saari-inventointi Päijänteellä. Keski-Suomen liitto tuki hanketta avustuksellaan. Kulttuuriympäristön inventointiaineistot olivat tärkeä materiaali, kun Keski-Suomen liitto käynnisti uuden maakuntakaavan valmistelun. Strategiseen kaavaan päädyttiin ottamaan kulttuuriympäristön kehittämisalueita kokonaisuutena osoittava uudenlainen ote. Työ jatkuu vuoden 2016 puolella. Jyväskylässä osallistuttiin merkittävällä panoksella muun muassa keskustan kehittämishankkeisiin ja Kankaan alueen kulttuuriympäristön vaalimiseen. Professori Pekka Kivikkään kalliomaalauskokoelmaa digitoitiin edelleen. Yhteistyö muiden kulttuuriympäristötahojen kanssa jatkui muun muassa Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmässä (MAKU). Tärkeää vaikuttamista oli rakennustutkijoiden ja arkeologin osallistuminen Jyväskylän yliopiston kulttuuriympäristön maisteriohjelman kurssien suunnitteluun. Kertomusvuonna laadittiin useita suunnitelmia, joissa tutkittiin Jyväskylän kaupungin museopalveluiden tulevia toiminnan ja tilojen haasteita. Jyväskylän kaupungin henkilöstötutkimuksessa Keski-Suomen museo näyttäytyi työpaikalta, jossa työntekijät ovat motivoituneita ja työyhteisö toimii hienolla tavalla yhteisten päämäärien mukaisesti. Kiitokset koko työyhteisölle! Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja Yritys- ja laitosmuseoyhteistyö jatkui yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintatapoja muutettiin kuitenkin niin, että työjaksoilla työskentelee kaksi amanuenssia työparina. Uusi järjestely on kaikkien osapuolten mukaan onnistunut. Maakunnallista työtä jatkettiin Museoviraston kanssa sovitun nelivuotissuunnitelman mukaisesti. Nyt meneillä olevan jakson viimeinen vuosi on 2017. Paikallismuseoiden toiminnan kehittämistyö jatkui paikallismuseotyökirjatyöskentelyllä

6 7 TOIMITILAT Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Lisäksi ympäri vuoden ovat avoinna Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. MUSEORAKENNUS Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Museorakennuksen pinta-ala on 2 531,5 m², josta näyttelytilaa on 1 328,5 m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloaulan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Keski-Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Museorakennuksen korjaukset kohdistuvat toimintavuonna normaalien ylläpitokorjausten lisäksi intendentin työhuoneeseen, turvallisuusjärjestelmiin ja lastaussiltaan. Ruusupuiston alueen kunnostustöiden yhteydessä museorakennuksen ympäristöstä kaadettiin puustoa, uudistettiin koristeistutuksia sekä korjattiin ulkoportaat ja alueen ulkovalaistus. Kunnostustöiden toteuttaminen aiheutti muutoksia myös museon pysäköintijärjestelyissä. Keski-Suomen museon naapuriin valmistui kesällä Jyväskylän yliopiston uusi laitosrakennus Ruusupuisto. Toimintavuoden kesäkuussa käynnistyi arkkitehtuurikilpailu Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon rakennukset yhdistävän laajennusosan suunnittelusta. Lokakuun lopussa päättyneeseen kilpailuun tuli 689 ehdotusta. Syksyllä aloitettiin myös Keski-Suomen museo peruskorjauksen hankesuunnitelman päivittäminen. Korjaus ajoittuu Jyväskylän Tilapalvelun investointiohjelman mukaan vuosille 2017-2018. KOKOELMAKESKUS Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753 m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Kokoelmakeskuksen tietoliikenneyhteydet parantuivat kesällä toteutetun valokaapeliyhteyden valmistuttua. Kokoelmakeskuksen A-rakennuksen sivustan kylmävarastoon on suunniteltu tilat Kortesuon kartanon navetan varastotilasta siirrettäville esineille. Toimintavuonna korjattiin kylmävaraston lattian vedenohjausta, jotta tila voitaisiin ottaa suurten esineiden pysyvän säilytyksen käyttöön. Korjauksista vastasi Jyväskylän Tilapalvelu. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 Keski-Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuvaja arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO Keski-Suomen museon museorakennuksen ympäristö oli kunnostustöiden kohteena vuonna 2015. Ruusupuiston alueen istutuksia, kulkureittejä ja valaistusta parannettiin Jyväskylän yliopiston uuden Ruusupuisto-rakennuksen valmistumisen yhteydessä. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut toimivat Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi koko-

8 9 ushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistoille valmistui vuonna 2013 uudet käyttöarkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerrokseen (Vapaudenkatu 39-41). Käyttöarkistoon sijoittuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m². ERILLISMUSEOT Keski-Suomen museon käsityöläismuseot (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläismuseokohteeseen kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010. Keski-Suomen museon käsityöläismuseot avattiin yleisölle 30.9.2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Toimintavuonna toteutettiin museokohteen nimenmuutos käsityöläiskodeista niiden toimintaa paremmin kuvaaviksi käsityöläismuseoiksi. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998. Toimintavuonna korjattiin Heiskan taiteilijakodin ulkorappausta sisäänkäynnin puoleisella sivustalla sekä rakennuksen ulkoportaat. Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellarikerroksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on 346 m² tilaa. Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon vuoden 2014 alussa. Lyseon kokoelma-aineistoille valmistui uusi säilytystila Savelan Onkapannuun syksyllä 2014. Käytössä on 250 m² vakioilmastoitua säilytystilaa. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa 329 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Toimintavuonna museoalueelta poistettiin huonokuntoinen, lasikuiturakenteinen työmaakoppi ja vanerinen valvojan koppi. Molemmat rakennukset dokumentoitiin valokuvaamalla ja mittaamalla. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu 1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Toimintavuonna uusittiin Pienmäen talomuseon kaivojen kannet sekä valvojanmökin ja kaura-aitan pärekatot. Navetan työpajatilan valaistusta parannettiin pienimuotoista näyttelytoimintaa varten. Pienmäen pihatie kunnostettiin lanaamalla tienpohja ja lisäämällä soraa. Tie maisemoitiin pinnaltaan ohuemmalla hiekalla. Lisäksi ulkopuolinen urakoitsija raivasi Pienmäen pihapiirin pensaita ja myrskyn tuulenkaatoja. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla. Toimintavuonna Niitynpään sähkölinja muutettiin maakaapeliksi. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950-1966 välillä. Toimintavuonna harvennettiin Nojosniemen pihapiiriin johtavan tietä reunustavaa lepikkoa kulun parantamiseksi. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hautakappelin mittapiirrosten ja hoitosuunnitelman työstämistä jatkettiin toimintavuonna. PALVELUT JA AUKIOLO Museokohteet Keski-Suomen museo: avoinna ti-su klo 11-18 Museon avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen sekä museonvalvoja Sanna Lahti.

10 11 Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo 11-16 ja lauantaisin klo 10-15. Ilmainen sisäänpääsy. Museonvalvojina työskentelivät toimintavuonna Tarja Ketola, Sirpa Tuhkala, Maria Oksanen ja Jaana Tähtinen. Pienmäen talomuseo: avoinna 13.6.-30.8. ke-su klo 11-18. Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Museonvalvojana toimintavuonna työskenteli Emmi Urtti. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä: oli avoinna 30.6.-4.8. tiistaisin klo 13-16. Ilmainen sisäänpääsy. Jyväskylän Lyseon museo: avoinna 24.6.-7.8 keskiviikkoisin klo 12-17, muina aikoina sopimuksesta. Ilmainen sisäänpääsy. Niitynpään työläiskoti Vaajakoskella: avoinna 25.6.-6.8. torstaisin klo 12.30-15. Ilmainen sisäänpääsy. Valtakunnallinen Museokortti otettiin käyttöön myös Keski-Suomen museossa. Kortilla saa ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin Museokortti-museoihin vuoden aikana. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo. Toimintavuoden toukokuussa Keski-Suomen museo otti käyttöön museokortin. Museoliiton kampanjallaan lanseeraama kortti on yli 200 suomalaisen museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Vuonna 2015 kortti maksoi 54. Kortti sai heti alusta alkaen paljon myönteistä palautetta asiakkailta ja museokorttivierailujen määrä museossa kasvoi tasaisesti vuoden aikana. Joulun aikaan Museokortti oli myös suosittu lahjaostos. Keski- Suomen museosta kortteja ostettiin vuoden aikana yli 70 kappaletta ja museokäyntejä Museokortilla kertyi yli 330. Muut palvelut Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto olivat suljettuna vuosilomien ja järjestelytöiden vuoksi 15.6.-14.8. sekä syyslomaviikon 12.-16.10. Pääsymaksut: aikuisilta kuusi euroa, opiskelijoilta, yli 20 hengen ryhmiltä ja kaupungin työntekijöiltä kolme euroa. Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia, taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille oli ilmainen sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille ilmainen sisäänpääsy. Tammi-, marras- ja joulukuun ajan museoon oli ilmainen sisäänpääsy keskisuomalaisella kirjastokortilla. Heiskan taiteilijakoti: avoinna pe klo 13-14, muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu aikuisilta kuusi euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi.

12 13 NÄYTTELYT Keski-Suomen museon näyttelytoiminnassa oli muutoksien vuosi. Pitkäaikainen näyttelytoiminnasta vastannut intendentti Erkki Fredrikson jäi eläkkeelle 1.5. Uutena näyttelyintendenttinä aloitti FM Ilja Koivisto 3.8. Näyttelyiden pystytyksestä vastasivat museomestari Tuukka Eskola ja konservaattori Esko Ahola. Heitä avustivat myös Pirkko Wirlander-Ojala ja Leena Reho, jotka ovat huolehtineet lisäksi näyttelytilojen siivoamisesta. Näyttelyiden rakentamiseen, esineiden esillepanoon ja avajaisjärjestelyihin osallistui myös muu Keski-Suomen museon henkilökunta. Näyttelytiedotuksen hoiti museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius apunaan museoassistentit Johanna Puhakka ja Anna Muittari sekä hänen sijaisenaan Johanna Kotilainen. PERUSNÄYTTELYT Keski-Suomen museon kaksi perusnäyttelyä esittelevät Keski-Suomen alueen ja Jyväskylän kaupungin historiaa. Keski-Suomi maakuntako sekin on? -näyttely sijaitsee museorakennuksen 2. kerroksessa ja Jyväskylän kaupunkiko sekin on? -näyttely 3. kerroksessa. Tuomas Sopasen ryijykokoelmaan pohjautuva näyttely Moderni suomalainen ryijy väritti Keski-Suomen museon taidehallia kesäkuukausina. Näyttelyssä oli esillä noin 60 ryijyä vuosilta 1945-2012. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuksessa 1. kerroksen alahalli ja 4. kerroksen taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa ja toimintavuoden alussa myös 2. kerroksen käytävän lasivitriineissä. Vuonna 2015 Keski-Suomen museossa oli esillä 18 vaihtuvaa näyttelyä, joista kaksi jatkui edelliseltä vuodelta. Kokonaan museon omaa tuotantoa oli neljä näyttelyä. Vuoden alussa esillä oli jo marraskuussa 2014 auennut taiteilija Carl Bengtsin (1876-1934) luonnoksista ja öljyväritöistä koottu näyttely Lastuja ja maalauksia työhuoneesta. Näyttely tuotettiin yhteistyössä taiteilijan pojanpoika Antti Bengtsin ja kuraattori Hannu Castrénin kanssa. Pääsiäisnäyttely Ihmeitätekevä Jumalanäiti jatkoi Keski-Suomen museon ikoninäyttelyjen sarjaa. Kaupunginosanäyttelyistä vuorossa oli Keljon kadonneet maisemat. Kesänäyttelyinä oli esille suomalaista tekstiilitaidetta; moderneja suomalaisia ryijyjä Tuomas Sopasen kokoelmasta ja jyväskyläläislähtöisen Outi Martikaisen Paratiisi kulkuri -näyttely. Loppuvuonna Mitalin kaksi puolta se on fiftysixty -näyttelyssä esiteltiin mitalien ja mitalinvalmistuksen historiaa. Esillä oli mitaleita museon omasta kokoelmasta. Näyttelyn vetonaulaksi oli saatu lainaan Urheilumuseosta Matti Nykäsen olympia-, MM- ja SM-mitalit. Näyttelyn käsikirjoitukseen osallistui museologian harjoittelija FT Lauri Ockenström ja pystytykseen TET-harjoittelija Mikko Ahonen. - 11.1. Samat naamat taas Jyväskylän Taiteilijaseuran 69. vuosinäyttely - 11.1. Lastuja työhuoneesta Carl Bengtsin luonnoksia ja öljyväritöitä 17.1.-1.3. Urpu Ilasmaa - Värin voimalla 17.1.-1.3. Heikki Häiväoja - Paluu kotiseudulle 7.3.-12.4. Ihmeitätekevä Jumalanäiti 7.3.-12.4. Jorma Hynninen - Oopperalaulajan roolikuvat 17.4.-24.5. Rauta-aika - Pekka Pitkäsen veistoksia 17.4.-24.5. Keljon kadonneet maisemat 29.5.-30.8. Moderni suomalainen ryijy - Näyttely Tuomas Sopasen kokoelmasta 29.5.-30.8. Outi Martikainen - Paratiisi kulkuri 5.9.-18.10. 1, 2, AJA! Pekka Suomäki, valokuvia 5.9.-18.10. Läheltä kauas Aino Kajaniemi, kuvakudoksia ja ryijyjä 24.10.-29.11. Luontoäidin helmassa Kirsi Neuvonen 30.10.2015- Mitalin kaksi puolta se on fifty sixty 5.12.2015- DIMENSIO NYT

14 15 Aula- ja pienoisnäyttelyt: - 15.02.2015 Nukkeilua modernit japanilaiset keräilynuket ja -figuurit. Pienoisnäyttely (2. krs.) - 1.3.2015 Anja Penttisen kokoelma (ala-aula) 13.09.-1.11. Päivä Jyväskylässä - Kuvia piirtyvästä kirjasta (ala-aula) KIERTONÄYTTELYTOIMINTA Keski-Suomen museon näyttelylainatoiminnasta vastasivat amanuenssi Pirjo Sojakka ja amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi. Näyttelylainat: Tahdon keskisuomalaista hääperinnettä sadan vuoden ajalta. Hankasalmen kirkonkylän kirjasto 2.-31.3. ja Kivijärven kirjasto 26.5.-3.7. Hipparinkiä ja rottajahtia. Euran kirjasto 30.6.-24.8. MUSEOKASVATUS Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja tiedotuksesta vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tähän työhön osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka. Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön. OPETUSTOIMINTA JA TAPAHTUMATUOTANTO Museolehtorin ja museoassistenttien opetustoiminta liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon tapahtumatuotantoon. Toimintavuonna näitä olivat muun muassa eriteemaiset opastukset opintoryhmille, Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käynnit museoon (maaliskuu ja elo-syyskuu), Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa -työpajat (myös viittomakielisille), Joulu ennen vanhaan-työpajat sekä Paluu Jyväskylään -prosessidraamatyöpajat neljäsluokkalaisille. Keski-Suomen museon Murut-asiakasraatitoiminta käynnistyi toimintavuonna Museoviraston Kokeilutonni-avustuksen kautta. Murut tutustuivat kertomusvuonna Keski-Suomen museon toimintaan, verkkosivuihin ja kokoelmakeskukseen sekä vierailivat Pienmäen talomuseossa. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski- Suomen museo. Toimintavuonna Keski-Suomen museossa tärkeimpiä opetuksen välineitä olivat museon perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, Heiskan taiteilijakoti, opintotila Kontti sekä Niitynpään työläiskotimuseo. Erilaisiin teemoihin liittyvät opintokäynnit ja niihin liittyvät tehtävät ja työpajat suunnitellaan kunkin ryhmän toivomusten mukaisiksi. Vuonna 2015 järjestettiin Nukkeilua Modernit japanilaiset keräilynuket ja figuurit -pienoisnäyttely osana Japani on pop -ilmiön esittelyä Jyväskylän museoissa. Näyttely valotti modernien japanilaisten nukkien ja figuurien keräilyä ja siihen liittyvää nukkeilua eli nukkien ja figuurien muokkausta, pukemista, valokuvaamista ja bloggailua aiheesta.

16 17 Jyväskylän Avoimen yliopiston draamakasvatuksen kanssa aloitettiin yhteistyö (draamaopettaja Sanni Swahn ja museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius) Draaman ABC -koulutuksen tiimoilta. Koulutus on suunnattu avoimen yliopiston kasvatustieteiden lehtoreille ja lukio-opettajille. Opetustoiminnan suurin kohderyhmä on eri asteen oppilaitosten opiskelijat aina päiväkotilapsista yliopisto-opiskelijoihin saakka. Lisäksi selkeitä kohderyhmiä ovat täydennys- ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, eritysopetuksen ryhmät, maahanmuuttajat, matkailualaa opiskelevat tai alalla jo työskentelevät matkailun ammattilaiset. Museon opastuspalveluja käyttivät toimintavuonna muun muassa yhdistykset, seurat ja organisaatiot. Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon vuotuisia tilaisuuksia olivat kevätpuolella Jyväskylä-päivien tapahtumat (17.-22.3.), Keski-Suomen päivä (18.4.), jolloin vietettiin Opinto- ja työpajatila Kontin yksivuotissynttäreitä, sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (16.5.). Museo suunnitteli ja toteutti Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -päivät osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Tapahtuman lisäksi syyskuussa osallistuttiin myös Kulttuurisuunnistukseen sekä vietettiin Avoimia ovia Ruusupuistossa yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Alvar Aalto -museon kanssa. Lokakuun loppupuolella järjestettiin uutena tapahtumakokonaisuutena Kekriviikot. MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA Toimintavuoden keväällä aloitettiin Murut-asiakasraatitoiminta, jonka mahdollisti Museovirastolta saatu Kokeilutonni-avustus. Murut-toiminnan käynnistämisen yhteydessä Keski-Suomen museo järjesti Jyväskylän museoille asiakasraatikoulutuksen. Murut kokoontuivat kaksi kertaa, ja lisäksi he vierailivat Pienmäen talomuseossa ja kaksi kertaa kokoelmakeskuksessa. Asiakasraatilaiset istuttivat myös oman nimikkopuun Kuokkalan kartanon puulajipuistoon. Murujen parista koottiin ns. teemaryhmiä eli murusia: näitä olivat näyttelymuruset, lapsimuruset ja puutarhamuruset. Lyseon museon avoinnapito ja opastukset toteutettiin kesällä 2015 yhteistyössä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori osallistui Jyväskylän museopalveluiden museopedagogian kehittämiseen sekä Keski-Suomen ympäristökasvatussyhteistyöryhmän (KYKY) toimintaan. Museolehtori toimi myös KYKY-ryhmän Keski-Suomeen syyskuussa 2015 nimeämän viiden organisaation kehittämiskeskusverkoston Keski-Suomen museon edustajana. Verkostoon kuuluu Keski-Suomen museo, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Jyväskylän luontokoulu ja Mankolan yhtenäiskoulu, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto sekä Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Keski-Suomen luontomuseo. Yhteistyötä Kulttuuriluotsitoiminnan ja Jyväskylä Seura ry:n kanssa jatkettiin. KESKI-SUOMEN MUSEON ERILLISMUSEOIHIN LIITTYVÄ MUSEOKASVATUS Museolehtori vastasi kertomusvuonna Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden toiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja museonvalvojien perehdyttämisestä. Museolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläismuseoiden yhteyshenkilönä. Käsityöläiskotien museovalvojat ohjasivat päiväkodeille suunnattuja Vanhan arkun tarinoita Kuparisepän talossa -työpajoja. Myös yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa jatkettiin. Heiskan taiteilijakodin perjantain yleisöopastuksia ja tilattuja erityisopastuksia jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Keväällä toteutettiin Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa -työpajat. Museolehtori vastasi Vaajakosken koululaisten opintokäyntien opastuksista Niitynpään työläiskotimuseossa. HANKKEET Museolehtori osallistui Aallon kylässä -mobiilireitin toteuttamiseen yhdessä Suomen käsityön museon, Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kanssa. Yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa järjestettyjä yleisötilaisuuksia olivat Filmi-perjantait, Kuukauden dokumentti -esitykset sekä Bunny The Killer Thing (K-16) -kauhukomedian ennakkonäytös osana Jyväskylän museoiden Late Nights -tapahtumia. Museolehtori vastasi yhdessä museoassistenttien kanssa Keski-Suomen museossa Jyväskylän ammattiopiston matkailualan työssäoppijoiden ohjauksesta ja arvioinnista. Myös museologian harjoittelijoita ohjattiin museokasvatuksen ja yleisötyön osalta.

18 19 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ MUSEOKÄYNNIT Keski-Suomen museon näyttelyissä, erillismuseokohteissa ja museon tapahtumissa vieraili toimintavuonna 44 060 kävijää. Kävijämääriltään suosituin kohde oli Keski-Suomen museon käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla. Kohteessa vieraili 22 433 kävijää. Toimintavuonna maksaneita kävijöitä oli 3 509 ja ilmaiskävijöitä 40 551. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien osuus kävijöistä oli 1 850 asiakasta. Museorakennuksen asiakasneuvonnassa kävi toimintavuoden aikana 1 395 asiakasta. Arkiston, toimiston, kulttuuriympäristön palveluiden ja kokoelmakeskuksen tiloihin tehtiin toimintavuonna 298 asiakaskäyntiä. Keski-Suomen museon kokonaiskävijämäärät 2013 2015 Kävijät 2013 2014 2015 Keski-Suomen museo 23 399 19 789 19 956 Museon muut kohteet 34 428 36 097 24104 Yhteensä 57 941 55 886 44 060 Kohde Maksaneet Ilmaiskävijät Kävijät kävijät yhteensä YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa: Keski-Suomen museo 3 196 16 760 19 956 (museorakennus) Heiskan taiteilijakoti 124 314 438 Keski-Suomen museon käsityöläismuseot 22 433 22 433 Jyväskylän kunnallistekniikan museo (Könkkölä) 117 117 Jyväskylän Lyseon museo 409 409 Pienmäen talomuseo 189 208 397 Niitynpään työläiskotimuseo 310 310 Yhteensä 3 509 40 551 44 060 Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoyhteistyökohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) kävijämäärää ei arvioitu, koska niiden näyttelyt sijaitsevat julkisissa tiloissa tai suljetuissa yritysympäristöissä. Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulkopuolisille. Vuoden aikana museossa pidettiin 56 ulkopuolisten järjestämää tilaisuutta, joihin osallistui 1 408 kävijää. Kylä tutuksi -luentosarja Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Sarjan toteuttivat yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylä-Seura ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennoille oli ilmainen sisäänpääsy. Ohjelma: 20.1. UittomiehetTourujoella. Luennoitsijoina YTT Esa Sironen ja MTI Matti Eerola. Osallistujia 78. 7.2. Kaupunki siipien alla. Luennoitsijana FT Jussi Jäppinen. Osallistujia 38. 17.3. Ystävyyskaupunki Tarto. Luennoitsijana Jyväskylä-Seuran puheenjohtaja Mirja Knuuttila. Osallistujia 15. (Tilaisuus oli osa Jyväskylän juhlaviikon ohjelmaa.) 21.4. Uusi keskussairaala - suunnitelmat ja toteutus. Luennoitsijana Uusi sairaala -hankkeen projektipäällikkö Mikko Jylhä. Osallistujia 42. 19.5. Keljon kadonneet maisemat. Näyttelyn esittelijänä museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Osallistujia 35. 15.9. Keski-Suomen miehet talvisodassa. Luennoitsijana johtava kihlakunnan syyttäjä Martti Porvali. Osallistujia 104. 20.10.Mukana Lottatoiminnassa. Luennoitsijana FM Terttu Matsinen. Osallistujia 71. 3.11. Pohjoisen Keski-Suomen miehet jatkosodassa. Luennoitsijana johtava kihlakunnan syyttäjä Martti Porvali. Osallistujia 70. 17.11.Hauskanlainen katuperspektiivi. Uusimmasta kirjastaan luennoimassa FT Jussi Jäppinen. Osallistujia 82.

20 21 14.2. Ystävän kanssa museoon ystävänpäivänä. Kaksi pääsymaksua yhden hinnalla. Osallistujia 28. 17.-22.3. Jyväskylän päivät Ohjelma: 17.3. Tarton ystävyyskunta. Luennoitsijana Jyväskylä-Seuran puheenjohtaja Mirja Knuuttila. Tilaisuuden järjestivät Jyväskylä Seura ry, Keski-Suomen museo ja Jyväskylän kansalaisopisto. Osallistujia 15. Lisäksi erityisesti lapsille: Rastipolku Jyväskylä-näyttelyssä Juhlaviikon kunniaksi Heiskan taiteilijakodin yleisökierroksille oli vapaa pääsy, osallistujia yhteensä 13. Jyväskylän juhlaviikolla Keski-Suomen museossa museokävijöitä oli yhteensä 723 henkilöä. Jyväskylän syntymäpäivänä su 22.3. museoon oli ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 278. 21.3. Keski-Suomen Muinaistutkijoiden esitelmätilaisuus Luennot: Suomen itärajan muodostuminen ja Miten muinaiskohteen voi adoptoida? Keski-Suomen museosta luennoimassa arkeologi Miikka Kumpulainen. Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen Muinaistutkijat ja Keski- Suomen museo. Osallistujia 16. 18.4. Keski-Suomi -päivä Keski-Suomi -päivänä vietettiin Opinto- ja työpajatila Kontin yksivuotissynttäreitä. Museoon ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 96. 24.4. Intendentti Erkki Fredriksonin juhlaseminaari Keski-Suomen museon pitkäaikaisen intendentin Erkki Fredriksonin eläkkeelle jäännin yhteydessä järjestetyn juhlaseminaarin puhujina olivat arkkitehti Severi Blomstedt, FL Jussi Kuusanmäki, museonjohtaja Kari-Paavo Kokki ja amanuenssi Tom C. Bergroth. Osallistujia 95, erillisessä iltajuhlassa osallistujia 100. 17.5. Yläkaupungin Yö Yläkaupungin Yönä museo oli avoinna klo 11-23, ilmainen sisäänpääsy. Ohjelmassa muun muassa musiikkiesityksiä, elokuvaesityksiä auditoriossa yhteistyössä Keski-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa ja non stop-rompetyöpaja opinto- ja työpajatila Kontissa. Osallistujia yhteensä 1 209. Yläkaupungin Yön kanssa samalla viikolla vietettiin myös Valtakunnallista museoviikkoa (16.-23.5.). 8.8. Alvar Aalto Symposium Tapahtuman kunniaksi Keski-Suomen museossa oli pidennetty aukioloaika (klo 22 asti). Lisäksi auditoriossa esitettiin teemaan liittyvä powerpointesitys. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 74. 11.-13.9. Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtumapäivät Innostu kulttuuriympäristöstäsi! tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, jonka teemana oli Teollisuuden ja tekniikan perintö. Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen museo, UPM Metsä, Jyväskylän Kangas ja Keski-Suomen paikallismuseot. Mukana järjestelyissä myös Jyvässeudun 4H, Valmet Rautpohja ja sanomalehti Keskisuomalainen. Ohjelma: 11.9. Kaupunkilaisten olohuone 20 vuotta kävelykadun alkuvaiheet, non stop -kuvaesitys. Osallistujia 10. Päivän kokonaiskävijämäärä 174. Ilmainen sisäänpääsy. 11.9. Avoimet ovat Jyväskylän kunnallistekniikan museossa. Osallistujia 9. 11.9. Jämsänkosken paperitehtaan ympäristön maisemakävely. Osallistujia 72. 12.9. Metsäpäivä museolla Päivän aikana pomppulinna-paja ja askartelua lapsille, metsäaiheisia tietoiskuja sekä elokuvaesityksiä sanomalehti Keskisuomalaisen ja Valmet Rautpohjan filmimateriaaleista. Osallistujat 60. Ilmainen sisäänpääsy. 13.9. Elokuvaesitykset (Sanomalehti Keskisuomalaisen ja Valmet Rautpohjan historiaa) 13.9. Päivä Jyväskylässä kuvia piirtyvästä kirjasta -pienoisnäyttelyn avaaminen yleisölle. Osallistujat 49. Ilmainen sisäänpääsy. Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtumapäivien kokonaiskävijämäärä Keski-Suomen museon osalta yhteensä: 283, muissa kohteissa 81. 19.9. Avoimet ovet Ruusupuistossa Päivän aikana Keski-Suomen museoon oli ilmainen sisäänpääsy klo 11-15. Erityisenä ohjelmana järjestettiin luento Ruusupuiston historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Osallistujia 62. Luennoitsijana museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Tilaisuuden järjestivät Jyväskylän yliopisto, Keski- Suomen museo ja Alvar Aalto -museo. Osallistujia 172. 20.9. Kulttuurisuunnistus Ohjelmana järjestettiin koko perheen sanataide-työpaja Kontissa. Lisäksi avoimet ovet Heiskan taiteilijakotiin, esittelijänä Heli-Maija Voutilainen. Osallistujia Keski-Suomen museossa 146 ja Heiskan taiteilijakodissa 130. Ilmainen sisäänpääsy. 25.9. Kortepohjan EK: Rakennustutkijoiden harjoitusajot Jyväskylässä. Rakennustutkijoiden yhdistyksen kaikille avoin seminaari, jonka tarkoituksena oli esitellä rakennustutkijoiden toimintaa erilaisissa hankkeissa. Teemana modernismi. Osallistujia 34.

22 23 4.10. Vanhusten päivä Keski-Suomen museoon oli ilmainen sisäänpääsy eläkeläiskortilla. Päivän kokonaiskävijämäärä oli 51, joista 19 eläkeläiskortilla. 13.-30.10. Kekriviikot Ensimmäistä kertaa pidettyjen, perinteistä sadonkorjuun aikaa juhlistavien Kekriviikkojen ohjelma: 18.10. Runoja sadonkorjuun maailmasta. Jyväskylän Sana-Sepot esiintyivät Keski-Suomen museossa syksyisissä sadonkorjuun tunnelmissa. Osallistujia 16. 21.10. Kekri-keskiviikon Näkymätön maailma -opastukset. Oppaina museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius ja museoassistentti Johanna Puhakka. Osallistujia 11. Lisäksi Kekriviikkojen aikana työpajatila Kontissa oli tarjolla kekrinaamarin askartelua. 21.10. Avustusinfo - Tilaisuus rakennusten kunnostajille ja avustusten hakijoille. Osallistujia 18. 22.11. Runomatinea: Balladeja ja nuorison lempilauluja. Esiintyjinä lausujat Ritva-Sofia Lintu ja Seija Nykänen sekä Leena Pyylampi (laulu, piano). Osallistujia 65. Elokuvaesitykset: (yhteistyössä Keski-Suomen Elokuvakeskuksen kanssa) 5.6. Keski-Suomea 70 vuoden takaa. Jyväskylän seudun lyhytelokuvien arkistokooste, kaksi näytöstä. Järjestäjinä Keski-Suomen elokuvakeskus, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Keski-Suomen museo. Osallistujia 33. 30.9. Kuukauden dokumentti: Olipa kerran Seminaari. Markku Heinisen dokumenttielokuva Kajaanissa toimineesta opettajainkoulutusyksiköstä, kaksi esitystä. Näytösten jälkeen järjestettiin keskustelutilaisuudet, vetäjänä ohjaaja Markku Heikkinen. Osallistujia 56. 1.12. Kuukauden dokumentti: Atomin paluu. Mika Taanilan ja Jussi Eerolan ohjaama dokumenttielokuva Olkiluoto 3-ydinvoimalan rakennusprojektista. Elokuvaesityksen jälkeen keskustelua aiheesta. Osallistujia 27. 23.10.Filmi-perjantai: Eläviä kuvia 100 vuotta. Tilaisuudessa esitettiin vanha autokouluvideo, jossa näkyy palasia arvion mukaan 40-luvun Jyväskylästä. Paikalla keskustelemassa Media Zoo:n Antti Mikkola, joka digitalisoi työkseen kaitafilmejä. Varsinaisen elokuvakerhoosuuden jälkeen esitettiin elokuvat Chaplin teatterissa ja Yöpöllöt, joiden jälkeen keskustelua aiheesta. Osallistujia 32. 20.10. Filmi-perjantai: Kaupunkikuvan muutos. Marraskuun Filmi-perjantaissa teemana oli kaupunkikuvan muutos. Päivän aikana esitettiin arkistofilmi Jyväskylästä 125-vuotias Jyväskylä (1963), elokuva The City (1939) ja lopuksi elokuva Herää Helsinki (1939). Kaupunkikuvateemasta keskustelemassa olivat Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen sekä FT, tietokirjailija ja graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen. Paikalla myös kaitafilmejä työkseen digitoiva Antti Mikkola (Media Zoo). Osallistujia 35. 30.10. Bunny The Killer Thing (K-16) -kauhukomedian ennakkonäytös ja tekijöiden vierailu. Kansainväliseen levitykseen tehdyn suomalaisen kauhukomedian ennakkoesitys, paikalla myös elokuvan tekijöitä. Tilaisuus oli osa Jyväskylän museoiden Late Nights -tapahtumia. Osallistujia 44. 11.12. Eldar Ryazanov in memoriam (1927-2015): Julma romanssi. Venäläisen elokuvaohjaajan Eldar Ryazanovin muistonäytöksessä esitettiin vuonna1983 ilmestynyt neuvostoelokuva Julma romanssi. Järjestäjinä Jyväskylän Venäjä-seura, Keski-Suomen elokuvakeskus ja Keski-Suomen museo. Osallistujia 17. Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden yleisötilaisuudet: Carl Bengts Lastuja ja maalauksia työhuoneesta 9.1. Yleisöesittely, esittelijänä Antti Bengts. Osallistujia 30. Nukkeilua Modernit japanilaiset keräilynuket ja figuurit pienoisnäyttely 6.2. Yleisöluento, luennoitsijana nukkeilija Seija Vainio. Osallistujia 37. Urpu Ilasmaa Värin voimalla 8.2. Taiteilijatapaaminen. Urpu Ilasmaa Taiteilija värin ytimessä. Osallistujia 6. Ihmeitätekevä Jumalanäiti 20.3. Yleisöopastus, oppaana intendentti Erkki Fredrikson. Osallistujia 45. 27.3. Yleisöluento ja opastettu kierros. Teemana Jumalanäidin ikonien tyypit ja symbolit, oppaana Matti Taalas. Osallistujia 40. 28.3. Yleisöluento, oppaana Jyrki Pouta. Osallistujia 12. 31.3. Yleisöluento ja opastettu kierros. Teemana Kuva kultihin puettu ikonien koristeet ja suojausten historia, oppaana Matti Taalas. Osallistujia 31. 4.4. Yleisöopastus, oppaana Jyrki Pouta. Osallistujia 40. 11.4. Yleisöluento ja opastettu kierros. Teemana Jumalanäidin juhlien ikonit ja juhlapäivät, Jyrki Pouta sekä Ikonien rakenne, ajoittamisen ongelmat ja huoltaminen, Matti Taalas. Osallistujia yhteensä 40.

24 25 Moderni suomalainen ryijy 12.9. Yleisöluento ja opastettu kierros. Viikinkien veneestä taidehallien seinille Suomalaisen ryijyn historia. Luennoitsijana ja esittelijänä Tuomas Sopanen. Osallistujia yhteensä 75. 7.8. Yleisöluento ja opastettu kierros. Viikinkien veneestä taidehallien seinille Suomalaisen ryijyn historia. Luennoitsijana ja esittelijänä Tuomas Sopanen. Osallistujia yhteensä 14. 28.8. Taiteilijatapaaminen. Tuomas Sopanen esitteli Moderni suomalainen ryijy-näyttelyä. Osallistujia 12. Läheltä kauas Aino Kajaniemi, kuvakudoksia ja ryijyjä 16.10. Yleisöluento. Elämä langoissa, viivapiirroksesta kudokseksi. Tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi kertoi kuvien avulla tarinan siitä, kuinka hän löysi kuvakudostekniikan ja kehitti siitä oman versionsa. Osallistujia 60. Luontoäidin helmassa Kirsi Neuvonen 29.10. Taidetorstai. Ammattina taide. Kirsi Neuvonen esitteli lyhyesti näyttelynsä Luontoäidin helmoissa, jonka jälkeen hän kertoi museon auditoriossa omasta taiteilijuudestaan. Osallistujia 33. 22.5. Työpaja viittomakielisille. Tutustuminen Heiskan taiteilijakotiin ja rompetaiteen tekoa museon opintotila Kontissa. Työpajan vetäjänä toimi viittomakielen lehtori Outi Ahonen. Osallistujia 4. 20.9. Sanataide-yleisötyöpaja. Koko perheelle suunnattu Sanataide-työpaja järjestettiin osana Kulttuurisuunnistuksen ohjelmaa. Osallistujia 25. 6.-8.10. Paluu Jyväskylään -prosessidraamatyöpajat. Työpajoja järjestettiin kolme ja niihin osallistui kaikkiaan kolme luokkaa, yhteensä 62 oppilasta (4.-luokkalaisia). Vetäjinä olivat museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius sekä museoassistentit Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen. Prosessidraamat järjestettiin koululaisille suunnatulla Mennään museoon -viikolla ja ne olivat osa Lasten Lysti-kulttuurisyksyn ohjelmaa. 8.-11.12. Joulu ennen vanhaan. Työpajoja järjestettiin 12 ja niihin osallistui kaikkiaan kuusi luokkaa, yhteensä 123 oppilasta (1.-2.-luokkalaisia). Työpajojen vetäjinä toimivat museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius, museoassistentit Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen sekä amanuenssit Pirjo Sojakka, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Käsityöläismuseoiden tapahtumat (Toivolan Vanha Piha): 27.-29.3. Pääsiäispiha, yhteensä 1 087 kävijää. 16.5. Yläkaupungin yö ja Kesäpihan avajaiset, yhteensä 528 kävijää. 5.9. Käsityöläiskortteli, yhteensä 120 kävijää. 18.-20.9. Hansapiha, yhteensä 733 kävijää. Joulupihat (neljä viikonloppua ennen joulua), yhteensä 3 493 kävijää Työpajat: 23.-24.4. ja 28.-29.4. Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa. Tutustuminen Heiskan taiteilijakotiin ja rompetaiteen tekoa museon opintotila Kontissa. Työpajoja toteutui yhteensä 12 ja niihin osallistui kaikkiaan kuusi luokkaa. Osallistujia 123 koululaista (1.-3.-luokkalaisia). Työpajojen vetäjinä toimivat museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka sekä matkailualan harjoittelija Saana Niemi. 17.5. Nonstop-rompetyöpaja Yläkaupungin yön yhteydessä. Koko päivä ajan kestäneessä nonstop-työpajassa tehtiin rompetaidetta Vappu Heiskan hengessä. Osallistujia 74. Amanuenssi Pirjo Sojakka ohjaa lasten työpajaa Keski-Suomen museon opintotila Kontissa. Kuva: Johanna Puhakka / Keski-Suomen museo.

26 27 OPASTUKSET Toimintavuonna Keski-Suomen museon museorakennuksen näyttelyihin ja museon erilliskohteisiin järjestettiin yhteensä 4 342 opastuskertaa. Näistä kulttuuriluotsien järjestämiä oli yhteensä 52 opastusta. Suurin osa opastuksista kohdistui Toivolan Vanhan Pihan käsityöläismuseoihin (3 949 opastusta) sekä Keski-Suomen museon museorakennuksen näyttelyihin (315 opastusta). Opastetuille käynneille osallistui kaikkiaan 35 136 museokävijää. Muualla kuin Keski-Suomen museon kohteissa järjestettiin toimintavuonna 39 opastusta. Osallistujia näille opastuksille kertyi yhteensä 752. MUUT YLEISÖTILAISUUDET 22.1. Esitelmä Älylän kaupunginosan vaiheista Jyväskylän kaupungin neuvoskunnalle kaupunginjohtajan virka-asunnolla. Erkki Fredrikson, osallistujia 10. 30.3. Haastattelu Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijoiden toimittamassa ajankohtaisohjelmassa Eräitä huomioita: Jyväskylän kaupunkisuunnittelu. Heli-Maija Voutilainen. 8.4. Luento Museoiden näkökulma hautausmaiden historiaan Hautausmaiden hyvä hoito -kurssilla. Järj. Jyväskylän kristillinen opisto. Marja-Liisa Rajaniemi, osallistujia 14. 17.4. Puheenvuoro museologian seminaarissa Museoetiikka 2.0. Eettiset näkökulmat kulttuuriperintötyössä. Koulukokoelmasta yhteiseksi kulttuuriperinnöksi tapaus Jyväskylän Lyseo. Järjestäjänä Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen museologian opiskelijat. Virpi Mäkinen, osallistujia 120. 21.4. Katsaus Lyseon kulttuurihistoriallisten merkittävän irtaimiston ja kokoelmien hankkeeseen, Jyly ry:n vuosikokouksessa, Keski-Suomen museon kahviossa. Virpi Mäkinen, osallistujia 12. 27.4. Laukaan kirkkomuseon ja Laukaan Museokylän Kalluntalon viljamakasiininäyttelyn esittely Jyväskylän yliopiston museologian perusopintojen opiskelijoille, Marja-Liisa Rajaniemi, Laukaa. 29.4. Hankasalmen kirkon alttaritaulut tutuiksi. Esittely Hankasalmen lukion uskonnonopiskelijoille. Marja-Liisa Rajaniemi, kaksi ryhmää, osallistujia 52. 7.5. Esitys Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto-opintojen lähipäivässä Priimuksessa, järj. Jyväskylän aikuisopisto. Myynti ja markkinointi verkossa. Tuula Vuolio-Vallenius, osallistujia 20. 6.6. Juhlapuhe Joutsan kotiseutuyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa. Heli-Maija Voutilainen, osallistujia 100. 8.6. Nykyajan dokumentointi -verkkosivuston esittely Alueellisen työn teemapäivillä. Marja-Liisa Rajaniemi. Museovirasto, Helsinki. 10.6. Nykyajan dokumentointi -verkkosivuston esittely Alueellisen museotyön teemapäivillä Helsingissä, järj. Museovirasto. Marja-Liisa Rajaniemi, osallistujia 50. 12.6. Autotta Pienmäkeen -tapahtuma. Keski-Suomen museo avasi Pienmäen talomuseon kesäkauden henkilökunnan liikuntatapahtumalla, jossa taitettiin 40 kilometrin matka Jyväskylästä Pienmäen talomuseoon Hankasalmen Niemisjärvelle kävellen, juosten ja pyöräillen. Osallistujia 16. 4.11. Arkistopalveluiden esittely Keski-Suomen sukututkijat ry:lle. Suvi Hänninen, osallistujia 13. 18.11. Keski-Suomen maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä 2015 Jämsänkosken Ilveslinnassa. Järjestäjinä Keski-Suomen museo, Keski-Suomen Museoyhdistys ry, Jämsän ja Jämsänkosken Kotiseutuyhdistykset, Kuorevesi- ja Längelmäki-seurat, tukija: Keski-Suomen liitto. Pirjo Sojakka, osallistujia 57. 27.11. Näyttelyopastus Sairaalamuseossa (Keski-Suomen keskussairaala) sairaanhoitopiirin tietohallinnon tyky-ryhmälle. Susanna Terho, osallistujia 8. 8.12. Sotamuseon vierailu kokoelmakeskuksessa. Sirpa Suhonen, osallistujia 9. 10.12. Luento museologian opiskelijoille, järj. Jyväskylän yliopisto. 10.12. Museologian perusopintojen luento maakunnallisesta museotyöstä, Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuslaitos, Jyväskylä Pirjo Sojakka, osallistujia 24. Kulttuuriympäristötoimintaan liittyvät tapahtumat, esitelmät ja luennot: 9.2. Nisulan ja Mäki-Matin alueiden asukasilta Jyvälässä. Järj. Jyväskylän kaupungin kaavoitus ja Nisulan ja Mäki-Matin asukasyhdistys. Mäki-Matin ja Nisulan pientaloalueen suojelukaavasta kertomassa Saija Silen. Osallistujia 20. 21.3. Luento Adoptoi monumentti -toiminnasta, Keski-Suomen muinaistutkijat, Jyväskylä. Miikka Kumpulainen. 10.6. Kommenttipuheenvuoro Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventoinnissa tutkituista terveyskeskusrakennuksista Rakennettu hyvinvointi -hankkeen palaverissa. Päivi Andersson, osallistujia 50. 11.9. Esittelypuheenvuoro Jämsänkosken modernin rakennusperinnön inventoinnista Jämsänkosken valtakunnallisesti arvokkaalla vanhalla tehdasalueella osana Innostu kulttuuriympäristöstä -teemapäivää. Päivi Andersson. 16.9. Päijänteen saaristoinventointihankkeen esittely ELY-keskuksen MAKU-ryhmälle. Sini Saarilahti, Merja Muilu, osallistujia 11. 5.10. Yleisöluento: Kippavuoren seurakuntaympäristön arvot, osana Keuruun Kippavuoren alueen kaavoitukseen liittyvää yleisötilaisuutta ja kulttuurikävelyä. Järj. Keuruun kaupunki. Päivi Andersson, osallistujia 60. 6.10. Saaristoinventoinnin tuloksia Kuhmoisten osalta, Kuhmoisten kunta, Kuhmoisten kunnantalo, Merja Muilu.

28 29 29.10. Jälleenrakennuskauden pientalo: tyyppitaloja ja jälleenrakennusta. Jyväskylän seniorit ry, Sepänkeskus. Saija Silen. 29.11. Jälleenrakennuskausi Jyväskylässä. Luento Jyväskylän kansalliset seniorit ry:n torstaikerhossa. Saija Silen, osallistujia 70. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Näyttelyistä, tapahtumista ja aukioloajoista tiedotettiin museon omilla nettisivuilla, avoinmuseo.fi -sivuilla, Facebook- ja Twitter- ja Instagram-tileillä, lehdistötiedottein, Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta, eri nettitapahtumakalentereissa sekä viikoittain museoiden ja gallerioiden tiedotusrenkaan kautta. Keski-Suomen museon uutiskirje ilmestyi maalis-, kesä- ja syyskuussa. Jyväskylän kulttuurilehden Aaltoja-lehden toimittamiseen osallistuttiin aiempien vuosien tavoin. Markkinointia tehtiin myös City-opaskartan ja Jyväskylän seudun matkailuesitteen kautta sekä yhteistyössä Toivolan Vanhan Pihan markkinoinnin kanssa. Radio Kompassin Kulttuuria kaikille -ohjelmassa tuotettiin haastatteluja museon näyttelyistä ja yleisökohteista. Museolehtori antoi kertomusvuonna myös muita radio- tv- ja lehtihaastatteluja. Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Toiminnasta kerrottiin aktiivisesti Jyväskylän kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jyväskylän museoiden tiedottajien kanssa. KOKOELMATOIMINTA KOKOELMANHALLINTA Keski-Suomen museon kokoelmatyötä sekä erillismuseoihin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna intendentti Virpi Mäkisen koordinoimassa kokoelmatiimissä. Jyväskylän Lyseon kokoelmien luettelointiin liittyviä asioita käsiteltiin lisäksi erillisessä työryhmässä. Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien yhteistyötä ajankohtaisissa kokoelma-asioissa edistettiin valtakunnallisessa KOVA- MAAKUMU-työryhmässä. Kokoelmanhallintajärjestelmät Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali- ja arkistokokoelmien luetteloinnin käytössä oli Polydoc-tietokantakohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan aikanaan siirtämään uuteen Museum Plus RIA-järjestelmään. Uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään tutustuttiin toimintavuoden lopussa Museo2015-hankkeen projektipäällikkö Eero Ehannin vierailun yhteydessä. Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineiston luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profium Sense -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto. Toimintavuonna kuvienhallintajärjestelmään hankittiin uusi päivitys, joka paransi näyttökuvien laatua ja metatietopohjien hallintaa. Keski-Suomen museon kuvaarkiston kuvien julkaisemista verkkoselailuun jatkettiin. Keski-Suomen museo teki toimintavuonna päätöksen liittymisestä Kansalliskirjaston ylläpitämään Finna-asiakasliittymään kuvienhallintajärjestelmän julkaistujen kuvien osalta. Profium toteutti haravoinnin vaatiman rajapinnan toimintavuoden joulukuussa Keski-Suomen museon toimittaman mappauksen pohjalta. Kuvien ja niihin liittyvän metatiedon haravoinnin testaaminen ja tuotantoon siirtyminen toteutetaan seuraavana vuonna. Kokoelmanhallinnan kehittäminen Toimintavuonna Keski-Suomen museon eri kohteiden pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat päivitettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin kokoelmakeskuksen turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen. Kokoelmakeskukselle ja Konservointi-

30 31 keskukselle laadittiin pelastussuunnitelma yhteistyössä tiloja käyttävien museoiden kanssa. Pelastussuunnitelman laatimisen yhteydessä suoritettiin säilytystilojen ja työtilojen riskienarviointi. Verstastilojen ja muiden teknisten tilojen laitteiden riskit kartoitettiin erikseen. Kokoelmakeskuksen turvallisuutta kehitettiin myös käyttäjien ja kiinteistönhoidon yhteisillä turvallisuuskävelyillä. Kokoelmakeskuksen paloturvallisuutta parannettiin lisäämällä tilojen alkusammutusvälineistöä. Keski-Suomen museon asekokoelmat ja luvanvaraiset aseiden osat inventoitiin kertomusvuoden aikana. Lupaviranomaiset tarkastivat museon säilytystilat. Inventoinnin pohjalta laadittiin hakemus Poliisihallitukselle asekeräilijäluvan saamista varten. Myönnetyn asekeräililjäluvan perusteella museolla on oikeus hankkia kokoelmiinsa keräiijäprofiilin mukaisia, luvanvaraisia aseita, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä, sekä ylläpitää tiedostoa hallussaan olevista luvanvaraisista aseista ja aseen osista. Keski-Suomen museon asevastaavina toimivat museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja intendentti Virpi Mäkinen. Asekokoelmien hoitoon ja kuljetukseen oikeuttavat aseenkäsittelyluvat ovat konservaattori Esko Aholalla, museomestari Tuukka Eskolalla ja amanuenssi Sirpa Suhosella. TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 käynnistynyttä valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO). Toimintavuonna museon edustajat osallistuivat hankkeen seminaareihin, koulutuksiin ja poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta vastasi työryhmä, jonka jäseniä olivat intendentti Virpi Mäkinen ja amanuenssit Suvi Hänninen, Marja- Liisa Rajaniemi, Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Keski-Suomen museon valtakunnallisena tallennusvastuualueena arki-teemaisessa pooli 3:ssa oli opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö. Lisäksi museo jatkoi yhteistyötä poolin Suomi syö ja juo -hankkeen kanssa. Hankkeen projektitutkija Susanna Haavisto työskenteli osan hankekaudesta Keski-Suomen museossa. Hankeyhteistyötä tehtiin tuottamalla aineistoa Suomi syö ja juo -verkkosivuille sekä osallistumalla museologian opiskelijoille suunnatun workshopin suunnitteluun ja toteutukseen Jyväskylän yliopistossa. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museo osallistui TAKO:n pooli 4:n metalliteollisuutta tallentavan alapoolin toimintaan. Toimintavuonna Keski-Suomen museo liittyi myös pooli 7:n jäseneksi. Poolin teemana ovat Trendit, vaikuttajat ja poikkeustilanteet. Sisällöllistä yhteistyötä tehdään myös kotimuseoiden tallennus- ja kokoelmatyön kehittämiseksi. Keski-Suomen museo osallistuu pooli 7:n toimintaan etenkin Heiskan taiteilijakodin kokoelmien osalta sekä henkilöihin liittyvien tallennusvastuiden kautta. Uudeksi valtakunnalliseksi tallennusvastuualueeksi määriteltiin Heiskan taiteilijaperhe (Jonas, Maikki ja Vappu Heiska) sekä taiteilija Urho Lehtinen. Keski-Suomen museo osallistui TAKO-toiminnan kehittämiseen myös tuottamalla sisältöjä museoiden erilliskokoelmia esittelevään TakoWikiin. Vuosittaisesta TA- KO-tallennustyöstä raportoidaan Museovirastolle. Nykyajan dokumentointi -verkkosivusto Keski-Suomen museon ja Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Killan yhteishanketta nykyajan dokumentoinnin verkkopohjaisen ohjeistuksen kehittämiseksi jatkettiin toimintavuonna Museoviraston innovatiivisen avustuksen turvin. Verkkosivuille laadittiin runko tallennusprosessin vaiheista sekä ohjeet tallennusmenetelmien käyttöön ja aineiston palauttamiseen. Kömin Killan pilottidokumentoinnissaan Salmutexin pukutehtaasta tuottamaa kuva- ja haastatteluaineistoa käytettiin sivuston kuvituksessa ja dokumentointiesimerkeissä. Nykyajan dokumentointi -verkkosivusto julkaistiin Keski-Suomen päivänä 18.4. museon verkkosivuilla: www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/nykydokumentointi. Nykyajan dokumentointi -verkkosivuston visuaalisesta suunnittelusta vastasi graafikko, FT Jussi Jäppinen ja teknisestä toteutuksesta Anssi Harjula web & dev. Hankkeelle tuotettiin lisäksi yhteiseen visuaaliseen ilmeeseen pohjautuva esite ja markkinoinnissa käytettävä logo. Verkkosivustoa esiteltiin syksyn aikana useissa tapahtumissa: Museo- ja näyttelytutkimuksen forumilla Turussa, Keski-Suomen maakunnallisilla museo- ja kotiseutupäivillä Jämsässä, Tekniikan museon Dokumentointia ja nykydokumentointia -tapahtumassa Helsingissä sekä Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen opiskelijoille tallennus- ja dokumentointikurssilla. Lisäksi intendentti Virpi Mäkisen blogikirjoitus Pukutehtaan arki talteen osallistavaa nykyajan dokumentointia Keski-Suomen museossa julkaistiin osana SÄMP- LE-museoiden sähköiset palvelut hankkeen blogisivustoa lokakuussa. Sähköinen verkkoasiointi ei toteutunut Nykyajan dokumentointi -sivulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Jyväskylän kaupungin sähköisen asioinnin e- lomakejärjestelmän toteutuksen viivästyttyä. Hankekauden lopulla amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi aloitti Salmutexin kuva-aineiston syöttämisen kuvienhallintajärjestelmään.

32 33 Muu dokumentointitoiminta Keski-Suomen museon omana dokumentointina tallennettiin maaliskuussa 2015 toimintansa päättäneen pukuliike Urhevan toimintaa Jyväskylän Kauppakadulla. Kesäkuussa konservaattori Janne Syrjänen dokumentoi pärekaton tekoprosessin vaihe vaiheelta Pienmäen talomuseossa. Dokumentointien kuva-aineisto on tallennettu kuvienhallintajärjestelmään. Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen Tallennus- ja dokumentointi -kurssin opetuksessa jatkettiin toimintavuonna. Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit ja intendentti ohjasivat opiskelijoiden tallennusharjoituksia. Tallennusharjoitusten suunnittelua ja luettelointia varten osallistuttiin kurssin luennoille, workshopiin ja järjestettiin lähiopetustilaisuuksia museossa. Kevään aikana museon kokoelmiin luetteloitiin neljä tallennusharjoitusaineistoa, joiden aiheena olivat metallinilmaisinharrastus, Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-talon asukkaat sekä Kortepohjan kirjaston työntekijät ja itsepalvelutoiminta. Dokumentoinneissa saatiin kokoelmiin valokuva- ja arkistoaineistoa. Keski- Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseon kokoelmiin tallennettiin museologian tallennusharjoituksena keskussairaalan lääkintätekniikkaan ja puuseppien työhön liittyvät aineistot. ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT Esinekokoelmien kartunta 2013-2015 Vuosi Kartunta Esinemäärä 2013 523 70 286 2014 407 71 121 2015 355 73 003 Esinekokoelmien luettelointi- ja järjestelytyö Esinekokoelmissa oli toimintavuoden päättyessä 73 003 esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa on 68 058 päivitettyä esinekorttia. Toimintavuonna tulleista 42 kokoelmasta on luetteloitu vuoden aikana 14 lahjoitusta. Vanhemmista kokoelmista luetteloitiin loppuun Vaajakosken päiväkodin ja Korpilahden kunnan lahjoitukset sekä vuoden aikana museon kokoelmiin tulleet taideteokset. Taiteilija Urho Lehtisen kirkkomaalausluonnosten täydennysluettelointi saatiin valmiiksi. Laajasta kokoelmasta luettelointia odottavat vielä Urho Lehtisen ex-libris- ja julisteaineisto. Kokoelmien luettelointiin osallistui amanuenssi Johanna Kotilainen, joka luetteloi Vaajakosken ja Korpilahden kokoelmat. Museologian harjoittelijoista Emmi Urtti luetteloi kangasmerkkejä ja viirejä sekä Lauri Ockerström täydennysluetteloi mitaleita museon mitalinäyttelyä varten. Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 42 päänumerolla, joista 36 oli lahjoituksia ja kolme ostoja. Museon kokoelmiin lahjoitettiin vuoden aikana seuraavia esineitä: Jyväskylän seudun sotainvalidit ry lahjoitti kaksi käytöstä poistettua lippua tankoineen. Miesten asusteliike Urhevan dokumentoinnin yhteydessä kokoelmiin saatiin yrityksen toiminnasta kertovaa esineistöä. Eeva Oravuo lahjoitti Keljossa asuneen isoäitinsä ompelemia tekstiilejä. Risto Krogeruksen lahjoitus sisälsi isänsä rovasti Olavi Krogeruksen papin puvun asusteita, muun muassa lipereitä. Vaatturi Hannu Kuituselta kokoelmiin saatiin frakkipaitoja ja paitapusseja. Seppo Santanen lahjoitti ystävyyskaupunkilahjana saamansa Poznan-maljakon. Jyväskylän kaupunginkirjastosta saatiin käytöstä poistettuja leimasimia 31 kappaletta. Raija Silvennoinen lahjoitti joutsalaisen isoäitinsä omistaman ruusuryijyn. Pirkko Oittinen toimitti museoon Kuokkalan kartanoon liittyvää aineistoa ja valokuvia. Uudemmasta esineistöstä kokoelmiin saatiin sähköhammasharja ja tatuointilaite. Lisäksi Pienmäen talomuseon tuvan puretun uunin tiilinäytteitä otettiin talteen kokoelmiin liitettäväksi. Sijaintipaikkamerkintöjen lisääminen kokoelmakeskuksen säilytystiloihin parantaa kokoelmaesineiden saavutettavuutta. G-tilassa sijaitsevat Keski-Suomen museon lasi-, mitali- ja metallikokoelmat. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski- Suomen museo.

34 35 Kokoelmakeskuksen tiloissa esineiden sijaintipaikkojen kirjaamista jatkettiin. Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluu erilliskokoelmana Luomaan radiomuseokokoelma, jossa on yli 520 luetteloitua esinettä. Kokoelmatietojen siirto digitaaliseen muotoon on kesken. D-tilan laatikoissa ja rullilla säilytettävien tekstiilien järjestely on lähes valmis ja niiden sijaintipaikkatiedot odottavat tietokantaan siirtoa. Myös edellisvuonna järjesteltyjen G-tilan lasi- ja posliiniesineiden sekä C- ja H-tilojen taideteosten sijaintipaikkojen merkintää tietokantaan jatkettiin. Taidekokoelman kartunta Toimintavuonna taidekokoelma kasvoi 48 teoksella. Kokoelmiin liitettiin Matti Louhen piirtämät sauna-aiheiset piirrokset, jotka olivat esillä vuoden 2013 Rantasauna-näyttelyssä. Ostoina hankittiin Harry Thuresonin, Feliks Ojasen, Onni Kososen ja Urho Lehtisen teoksia. Lahjoituksina taidekokoelmiin tulivat Helmer Selinin maalaama Seppo Santasen muotokuva, Olavi Viherlehdon grafiikkaa, Jonas Heiskan kaksi öljymaalausta sekä Feliks Ojasen maalaus Könkkölästä. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon rahasto osti museolle kolme erillistä kokoelmaa. Niihin kuuluu muun muassa Hannes Auteren, Outi Heiskasen, Veikko Koskisen, Virpi Lehdon, Pellervo Lukumiehen, Helmer Nelinin, Martti Sieväsen, Väinö Strengin ja Ulla Virran töitä. Esinekokoelmien käyttö ja lainaus Keski-Suomen museon esinekokoelmia käyttivät hyväkseen seuraavat tutkijat: Helena Honka-Hallila haki täydennystietoa omaa raumalaisia pitsejä käsittelevää tutkimustaan varten. Taidehistorioitsija Mari Lehtosalo tutki Urho Lehtisen kirkkoihin suunnittelemia lasimaalausluonnoksia. Tuomo Blomqvist kävi valokuvaamassa keskiaikaisia esineitä Palokan kaupunginosan historiakirjaa varten. Esineselvityksiä tehtiin Keljonlahdesta löytyneestä ruuhesta ja Joutsassa sijaitsevan talon lahjoitetuista esineistä. Kokoelmia oli esillä Keski-Suomen museon omissa ja muiden museoiden näyttelyissä sekä tapahtumissa: Jumalanäiti-ikoninäyttely ja Mitalin kaksi puolta Se on fifty-sixty -näyttely Keski-Suomen museossa, Veikko Hirvimäki kohtaamisia -näyttely Jyväskylän taidemuseossa, Suomimuodin antologia-näyttely Desingmuseossa, Alvar ja Ragni Cawén elämänvirrassa -näyttely Tampereen taidemuseossa ja Veli-Matti Häkkisen muistonäyttely Hankasalmen kirjastossa. Keljon koulu lainasi kevätjuhlaansa koulun viirin ja kuvatauluja. Kokoelmia käytettiin myös Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden pääsiäis-, laskiais- ja joulunajan interiööreissä sekä Keski-Suomen museon perusnäyttelyiden joulusisustuksessa. Vuonna 2013 olleen Keski-Suomen museon Rantasauna-näyttelyyn rakennetut uunit, lauteet ja muu näyttelymateriaali lahjoitettiin Päijänne-taloon Vääksyyn Saunasta saunomiseen -näyttelyyn. Kainuun museon perusnäyttelyssä olevan Elias Lönnrotin piipun laina-aikaa jatkettiin vuoteen 2020 saakka. Esineiden konservointi ja kuntokartoitustyö Toimintavuonna Keski-Suomen museon omiin kokoelmiin kuuluvia esineitä konservoitiin 22 kappaletta. Keski-Suomen alueen paikallismuseoista Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen kokoelmiin kuuluvia aseita ja niiden osia oli museolla konservoitavana. Ulkopuolisille toimijoille ostopalveluna tuotettuja konservointitöitä tehtiin myös Suomen käsityönmuseolle (yksi esine) ja Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle (18 esinettä). Keski-Suomen museon esinekokoelmien inventointia jatkettiin toimintavuonna. Inventoinnin yhteydessä esineiden kunto tarkastettiin, ne kuntoluokiteltiin ja valokuvattiin. Samalla parannettiin esineiden sijoittelua ja suojausta säilytystiloissa sekä täydennettiin luettelointitietoja. Konservointia ja ennalta ehkäiseviä konservointitoimenpiteitä vaativat esineet käsiteltiin erikseen. Vuoden loppuun mennessä oli inventoitu, kuntoluokitettu ja täydennysluetteloitu 117 esinettä. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen museon käsikirjaston kartunta oli toimintavuonna 135 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2015 lopussa 10 506 teosta. Käsikirjaston kokoelmat karttuivat muun muassa museoalan kirjallisuudella. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Kameralehti, Muinaistutkija ja Numismaatikko. Joitakin maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin vuoden 2013 loppuun saakka keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma on luetteloitu lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I-XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja 1990-1994, Arkki-

36 37 tehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2015 lopussa haun piirissä on 20 430 lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä 299 artikkelia. ERILLISMUSEOIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ Keski-Suomen museon erillismuseoiden toimintaa kehitettiin toimintavuonna intendentti Virpi Mäkisen koordinoimassa työryhmässä. Toiminnan painopiste oli Jyväskylän Lyseon kokoelmatyössä ja Pienmäen talomuseon kunnostustöissä. Erillismuseoiden kokoelmien tiedot koottiin taulukkoon kokoelmakokonaisuuksien hahmottamiseksi. Loppukesällä kaikkien erillismuseokohteiden rakennusten kunto kartoitettiin tulevien korjaustarpeiden ennakoimiseksi. Lyseon museon kokoelmat Keski-Suomen museon toiminta Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelma-aineiston säilyttämiseksi ja luetteloimiseksi jatkui Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan erillisen määrärahan avulla. Lyseoprojektissa työskentelivät toimintavuonna amanuenssi Elina Flyktman, amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi, projektitutkija Tiia Seppänen, konservaattori Janne Syrjänen ja museoapulainen Jarno Seppänen. Lyseon työryhmä vieraili tutustumiskäynnillä Kuopion luonnontieteellisessä museossa sekä Porvoossa Borgå Gymnasiumin kirjastossa. Jyväskylän lyseon museon vanhassa kokoelmassa oli yli 2 200 esinettä, 705 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon, mutta niitä ei ole vielä päivitetty. Lyseon museon kokoelmat kasvoivat toimintavuonna kahdella ulkopuolisen tekemällä lahjoituksella. Tapio Lukkonen lahjoitti kokoelmiin Eos-lasitaulun, joka asetettiin näytteille Lyseon museoon, ja lyseota käsittelevän omakustannekirjan. Jyväskylän yliopiston kirjasto / Marjut Kataja lahjoitti Lyseon museoon lyseon Jorma-lehtien vuosikertoja ja taittoaineistoa. Jyväskylän Lyseon lukion ja Jyly ry:n museolle lahjoittamista kuvakokoelmista kuvienhallintajärjestelmään digitoitiin 477 kuvaa. Lyseon museon uuden kartunnan esinekokoelma, noin 550 esinettä, luetteloitiin loppuvuonna excel-tietokantaan. Samalla esineet dokumentoitiin valokuvaamalla. Luetteloidut esineet siirrettiin muun lyseon kokoelman yhteyteen Onkapannun säilytystilaan. Lyseon käyttökokoelman kalusteiden kunnostus keskittyi vanhimpien pulpettien ja jugend-tyylisten opettajantuolien ja pöytien kunnostamiseen. Opettajanhuoneen biedermeyer-sohvan ja tuolien verhoilu uusittiin Pellavilla Oy:n toimesta. Jyväskylän Lyseon luonnontieteellisten kokoelmien inventointi- ja luettelointityö käynnistettiin kasvikokoelmien tunnistamistyöllä. Kahdella työjaksollaan biologi Tiia Seppänen tunnisti ja määritti yli 8 000 kasvinäytettä, joiden laji ja suojelustatus varmistettiin inventointityön yhteydessä. Tukea inventointityöhön saatiin Kuopion luonnontieteelliseltä museolta ja Keski-Suomen luontomuseosta. Seuraavalle toimintavuodelle siirtyi noin 1 500 kasvinäytteen tunnistustyö. Vuoden aikana Jyväskylän lyseon kirjaston yli 10 000 teoksen kokoelma saatiin luetteloitua melkein kokonaan excel-tietokantaan. Luetteloinnista vastasi amanuenssi Elina Flyktman. Lisäksi käynnistettiin yhteistyö Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen JyLy ry:n kanssa lyseon kirjaston konservointia vaativien teosten kunnostamiseksi. Kirjojen konservointityöstä pyydettiin kustannusarvio Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksesta Mikkelistä. Konservointityö päästiin aloittamaan Jyly ry:n varainkeruun tuella. Lyseon kirjaston valtakunnallisesti merkittävästä interiööristä laadittiin toimintavuonna dokumentointi ja purkusuunnitelma. Hyllyrakenteiden mittapiirroksia varten ja tilan tulevan käytön suunnittelemiseksi kirjastotila tallennettiin laserkeilausmenetelmällä 3D-malliksi. Keilauksen teki Prosolve Oy. Konservaattori Jannen Syrjäsen laatima Jyväskylän Lyseon kirjaston dokumentointi ja purkuohjeistus luovutettiin Jyväskylän Tilapalvelulle joulukuussa. Siperianlillukka on alkuperäisenä kasvanut ainoastaan Jyväskylän Kypärämäessä. Laji hävisi vuonna 1957 kasvupaikan jäätyä rakennustyömaan alle. Myöhemmin tehtyjen mikrolisäysten ansiosta siperianlillukasta on säilynyt jäänteitä Sallaajärvellä. Mauri Lampénin vuonna 1931 keräämä kasvinäyte kuuluu Lyseon museon kokoelmaan. Kuva: Tiia Seppänen / Keski- Suomen museo.