KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA toimintavuosi

2 2 3 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

3 4 5 SISÄLTÖ LUKIJALLE LUKIJALLE 5 MUSEON HALLINTO JA TALOUS 9 KULTTUURILAUTAKUNTA MUSEON HENKILÖKUNTA 11 TOIMITILAT 18 KOKOELMAT 21 KUVA-ARKISTO JA ARKISTO 26 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA 34 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 40 RAKENNUSTUTKIMUS 42 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 48 NÄYTTELYT 52 MUSEO JA YLEISÖ 56 MUSEOKASVATUS 63 TIEDOTUS 67 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä Oy 2011 Keski-Suomen museossa vuosi 2010 piti sisällään paljon yleisölle suunnattuja tapahtumia, kulttuuriperinnön saavutettavuuden parantamista, asiantuntijapalveluja sekä museotyön kehittämistä. Hieman uudistetut perusnäyttelyt, 13 vaihtuvaa näyttelyä ja yleisötapahtumat kiinnostivat mukavasti. Kävijämäärä Keski- Suomen museossa ja sen erillismuseoissa nousi edellisvuodesta henkilöllä ollen kokonaisuudessaan Kevään suosituin oli Pääsiäismunanäyttely, ja kesällä Istuinsija-näyttely innosti kommentoimaan museon ala-aulassa olevaan palautekirjaan pääosin omista kokoelmista tehdyn näyttelyn mielenkiintoista ja monipuolista sisältöä sekä riimimuotoon tehtyjä näyttelytekstejä. Tuttuja näkymiä ja intiimejä tunnelmia välittyi Wilho Sjöström Viitasaaren pappilan vävy -näyttelyssä. Syksyn tapaukseksi taasen muodostui Ilkka Paateron bibliofiilisistä kokoelmista koottu Rahwaan lukutaito Suomessa -näyttely. Jyväskylän yliopiston taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitoksen ja Granadan yliopiston yhteisnäyttely Kalevala Granaína aloitti Suomen kiertueensa Keski-Suomen museosta marraskuussa. Joulun alla Suomen nukketaiteilijat ry toteutti hauskasti Tontut piilosilla -näyttelyn Keski-Suomi -näyttelyssä. Kulttuuriperintökasvatus kohdistui erityisesti päiväkoteihin ja eri asteen oppilaitoksiin, joista museossa vieraili vuoden aikana yli 300 ryhmää. Erilaisiin museossa järjestettyihin yleisötapahtumiin, luentoihin ja työpajoihin osallistui vuoden kuluessa lähes henkilöä. Lisäksi henkilökunta piti kuutisenkymmentä luentoa museon ulkopuolella. Mukava uusi avaus museokasvatustyössä oli prosessidraamatyöpajojen luominen Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. Keski-Suomen museo osallistui myös Uno Cygnaeuksesta ja Wolmar Schildtistä kertovan verkkojulkaisun tuottamiseen ja tuotti sisällön Jyväskylän seurakunnan Jyväskylän vanhasta hautausmaasta kertoville nettisivuilla. Pitkään suunniteltu käsityöläiskotien siirto Ruusupuistosta Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille tapahtui kahtena iltana 9. ja 10. maaliskuuta. Vaativat kuljetukset hoiti Nurminen Logistics Oy, jonka ammattitaitoista työskentelyä ja Kuparisepän talon ja Puusepän talon matkaa kertyi seuraamaan suuri joukko kaupunkilaisia. Valtakunnan uutisiinkin talovanhusten siirto pääsi. Uudessa paikassa taloja kunnostettiin ja ne maalattiin. Pihapiirin toimintaa suunniteltiin yhdessä osan tontin vanhoista rakennuksista ostaneen yrittäjä Margo Saxbergin kanssa. Vanha Piha on tarkoitus avata yleisölle Jyväskylän täyttäessä 175 vuotta vuonna Vähemmän suurelle yleisölle näkyvänä toimintana museossa jatkui pakkaaminen ja muuttaminen. Syksyllä 2009 käyttöön otettuun Kokoelmakeskukseen saa-

4 6 7 tiin kesäkuun loppuun mennessä siirrettyä esineistö Killerin varastosta, ja vuoden loppuun mennessä tyhjentyivät 1990-luvulta lähtien museon käytössä olleet Cygnaeuksenkatu 3:n työ- ja säilytystilat. Kokoelmakeskuksessa luotiin pohja säilytysjärjestelmälle, sijoitettiin esineistöä uusille paikoille ja samalla tehtiin esineinventointia ja kuntokartoituksia. Myös monen vuoden luettelointiruuhkaa saatiin hienosti purettua luetteloimalla esinettä. Noin esineen siirto ei kuitenkaan puhdistuksineen ja pakastuksineen käy hetkessä ja niinpä Seppälänkankaan tiloissa olevan esineistön muutto jäi vuodelle Museon arkistoissa digitointi eteni. Jyväskylän kaupungin hankkima kuvahallintaohjelma otettiin käyttöön, järjestelmää testattiin, tehtiin luettelointiohjeet ja aloitettiin aineiston syöttö ohjelmaan. Jatkossa uusi ohjelma helpottaa merkittävällä tavalla kuva-arkiston asiakaspalvelua. Tärkeää oli, että viimein myös mielenkiintoisia kokonaisuuksia sisältävän nauhoitearkiston digitointi saatiin käyntiin. Sekä esinekokoelmien että arkistojen digitoinnin osalta seurattiin aktiivisesti Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta ja osallistuttiin museoiden valtakunnalliseen TAKO-yhteistyöhankkeeseen suomalaista arkea tallentavassa poolissa. Yritys- ja laitosmuseotoiminnassa uuden yhteistyökumppanin Metso Paper Oy:n Rautpohjan tehdasmuseon toiminta käynnistyi kertomusvuonna. Keski-Suomen museon toiminnan kehittämisen kannalta tärkeä ulkoinen arviointi tehtiin huhtikuussa. Sen tuloksena saatiin hyviä eväitä tulevaisuuteen. Erityisen hyvää palautetta arvioinnissa museo sai henkilökunnan sitoutumisesta työhönsä ja hyvästä yhteishengestä. Samansuuntaista oli myös palaute marraskuussa toteutetussa Jyväskylän kaupungin työntekijöille suunnatussa työilmapiirikyselyssä. Syksyllä laadittiin työpaikan pelisääntöjä ja työyhteisön myönteisen kehittymisen perusteella Keski-Suomen museon henkilökunnalle myönnettiin tuloksellisuuserästä henkilökohtainen lisä. Kertomusvuonna museossa pitkän työuran tehnyt atk-sihteeri Leena Matilainen jäi eläkkeelle. Atk-sihteerin vakanssi muutettiin paremmin työn sisältöä kuvaavaksi luetteloijan vakanssiksi. Museotoiminnan kehittämiseen liittyi myös apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön tehtäväksianto, Jyväskylän museoiden palveluverkkoselvityksen teko. Syksyllä 2010 käynnistynyt työ valmistuu toukokuussa Sekä vakinainen henkilökunta että vuoden aikana eri projekteissa mukana olleet määräaikaiset työntekijät ja harjoittelijat ovat työskennelleet innostuneesti välillä kovienkin paineiden alla. On ollut ilo ottaa vastaan asiakkaiden myönteistä palautetta niin näyttelyistä, tapahtumista ja asiantuntija- ja asiakaspalveluista kuin kertomusvuonna uudistuneesta museokaupastakin. Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja Maakuntamuseon alueellisen toiminnan ensimmäinen nelivuotiskausi päättyi vuonna Lokakuussa raportoitiin Museovirastolle tavoitteiden toteutumisesta ja käytiin neuvottelut vuosien toiminnan painopisteistä ja toiminnasta. Osallistuminen maakunnalliseen ohjelmatyöhön näkyi muun muassa Keski-Suomen maakuntaohjelmassa ja -suunnitelmassa, joihin saatiin niin kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön näkökulma esiin. Paikallismuseoiden toiminnan arviointi käynnistyi ja Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä Keski- Suomen museossa keräsi vankan osallistujajoukon maakunnasta. Keski-Suomen museo antoi kertomusvuonna kaikkiaan 232 kulttuuriympäristöön liittyvää lausuntoa. Rakennustutkimuksessa työpainetta helpotti hieman uusi amanuenssin, Jyväskylä-rakennustutkijan vakanssi, joka saatiin sovittua palvelualueiden rajat ylittävänä yhteishankkeena Kaupunkirakennepalvelujen kanssa. Museoviraston kanssa yhdessä toteutetut kaksipäiväiset kulttuuriympäristön teemapäivät kokosi Jyväskylään rakennustutkijat ja arkeologit ympäri maata.

5 8 9 MUSEON HALLINTO JA TALOUS Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyjä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalvelujen kolmesta museosta. Vuodesta 2009 se on kuulunut sivistyspalvelujen palvelualueeseen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisovastuualueeseen. Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina TALOUSARVIO Menot Tulot TOTEUTUNUT Menot Tulot Valtion osuus

6 10 11 KULTTUURILAUTAKUNTA 2010 MUSEON HENKILÖKUNTA Kulttuurilautakunta vastaa kulttuuri-, kirjasto- ja museopalvelujen sekä orkesteri- ja teatteritoiminnan ja osaltaan taiteen perusopetuksen järjestämisestä VARSINAISET JÄSENET Antti Rastela pj saakka Pauliina Holm pj lähtien Jukka Ammondt vp Marja Kolu saakka Marju Rönkkö lähtien Jukka Louhivuori saakka Joel Lehtonen 1.10 lähtien Tarja Salokoski Satu Pakkalen Jukka Hämäläinen Juha Venäläinen Pauliina Holm saakka Heikki Rusko 1.8. lähtien Heikki Tynkkynen Päivi Salonen Aki Miettinen Niina Simanainen VARAJÄSENET Risto Krogerus Ritva-Leena Laukkanen-Abbey Aarne Vesterinen Kari Liukkoila Joel Lehtonen 30.9 saakka Kalle Sumelles 1.10 lähtien Irmeli Huuskonen Lea Vuorilampi-Kalmari Heikki Rusko saakka Maija Fredrikson 1.8 lähtien Marjut Säilä Yrjö Damskägg Sonja Kärkkäinen Timo Taskinen Suvi Perttula Jyväskylän kaupunginhallituksen edustajana kulttuurilautakunnassa on ympäristöjohtaja Pirkko Selin ja Keski-Suomen Museoyhdistyksen edustajana professori Janne Vilkuna. Lautakunnan sihteerinä toimi kulttuurijohtaja Elli Ojaluoto. VAKINAINEN HENKILÖKUNTA museonjohtaja intendentti amanuenssi (rakennustutkimus) FM Heli-Maija Voutilainen FM Olli Lampinen FK Päivi Andersson amanuenssi avoin (rakennustutkimus) ts. FM Anna-Leena Lehto amanuenssi (arkeologia) amanuenssi (arkistot) FM Miikka Kumpulainen FM Virpi Mäkinen (perhevapaalla) ts. FM Suvi Hänninen amanuenssi FM Susanna Terho (yritys- ja laitosmuseot) (perhevapaalla ) ts. FL Kirsi Ojala ja amanuenssi (maakunta) amanuenssi (kokoelmat) FM Pirjo Sojakka FM Sirpa Suhonen atk-sihteeri Leena Matilainen intendentti (näyttelyt) konservaattori luetteloija FL Erkki Fredrikson rakennusmestari Esko Ahola FM Suvi Hänninen (työlomalla ) ts. Tiina Tammilehto

7 12 13 museoassistentti museoassistentti museolehtori (opetus, tiedotus) museomestari FM Suvi Hänninen (työloma ) ts. HuK Anna Möttönen FM Anna Möttönen HuK Johanna Puhakka (opintovapaalla ) ts. Tiina Rantamaa FM Tuula Vuolio-Vallenius puuseppä Tuukka Eskola siivooja Mi Point Lay Tuula Etelämäki toimistosihteeri vahtimestari-siivooja valokuvaaja TILAPÄINEN HENKILÖKUNTA yo-merkonomi Mirja-Liisa Norontaus Terttu Hotti HuK Pekka Helin amanuenssi Kirsi Ojala luetteloija Anna Korhonen Esfir Linna Liina Luumi Elina Pylsy museoapulainen Ville Arisalo Aki Bergqvist Virpi Maukonen Mauri Perälä Henri Rekonen Ville Roiha Stefan Sehic Jarno Seppänen Arto Tiainen Ede Vaatmann museoassistentti Tiina Rantamaa , ja museonvalvoja Anne Ikäheimo 11.4., 25.4., 9.5., ja Anna-Kaisa Koski Sari Koskinen 10.1., 24.1., 7.2., 21.2., Henri Lindström 3.1., 17.1., 31.1., 14.2., 28.2., 7.3., 21.3., 28.3., 4.4., 18.4., 2.5., 16.5., , 3.10., ja projektitutkija Leena Lindell Saija Silén Sanna Tarnanen ja Nina Äijälä rakennuskonservaattori Virpi Maukonen Janne Syrjänen siivooja Ritva Kankainen , , 21.6., ja Eeva Lyytikäinen Tilapäisestä henkilökunnasta palkattiin viisi henkilöä työllistämisvaroin, kaksi kesätyöllistämisvaroin, kahdeksan ulkopuolisella rahoituksella ja kaksitoista kokonaan omalla rahoituksella sekä yksi ulkopuolisella ja omalla rahoituksella. Kaikki virka- tai työsopi- määräaikaisessa mussuhteessa työsopimussuhteessa HARJOITTELIJAT Jyväskylän yliopisto/museologia Arja Pasanen ja Taneli Klemola Anna Kantanen Esfir Linna

8 14 15 Humanistinen ammattikorkeakoulu/kulttuurituotannon koulutusohjelma Tiina Rantamaa Jyväskylän ammattiopisto/matkailualan perustutkinto Essi Hänninen Maarit Kylmälahti Jyväskylän kaupunki/opetustoimi/kouluavustajat Jaana Neuvonen Sinikka Lehtivuori Jyväskylän kaupunki/koululaisharjoittelijat Iida Laiho 7.6. Iida Oikarinen Elina Kovanen Työ- ja elinkeinotoimisto/työharjoittelu/työelämänvalmennus Anne Ikäheimo Joonas Tammela Ede Vaatmann Hankasalmen kunta/kuntouttava työtoiminta Antti Pietiläinen (2pv/viikko) TOIMIKUNNAT JA LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Henkilökunta osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin, seminaareihin ja opintomatkoihin. Osa henkilökunnasta osallistui 1.9. kaupungin järjestämään Paussin paikka -tapahtumaan Konkkölässä. Tyhy-päivää vietettiin tutustumalla Leivonmäen kansallispuistoon ja museomestarin kesäpaikkaan Joutsassa henkilökunta ruokaili yhdessä ja tutustui kiinalaiseen ruokakulttuuriin Henkilökunta vieraili Metso Paper`in tehdasalueella ja tutustui erityisesti tehdasmuseoon. Museon henkilökunnan edustajat olivat kertomusvuonna erilaisten lautakuntien ja toimikuntien asiantuntijoina sekä pysyvästi seuraavien toimikuntien jäseninä: museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen Jyväskylän Cygnaeuksenkatu 2:n Vanhan Pihan kehittämistyöryhmä; Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisovastuualueen johtoryhmä; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmä; Jyväskylän kaupungin museoiden palveluverkkoselvitystyöryhmä; Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden valmisteluryhmä; Jyväskylän kaupungin museoiden Kokoelmakeskuksen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskeva viranomaistyöryhmä; Jyväskylän kaupungin kaavojen sisäinen kehittämisryhmä; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmä; Jyväskylän kaupungin nimistötyöryhmä; Väinönkatu kävelykaduksi suunnittelutyöryhmä; Moirislammen kehittämistyöryhmä; Harjun portaiden kunnostuksen suunnittelutyöryhmä; Puistokoulun korjauksen hankesuunnitelmatyöryhmä; Kaupungintalon korjaus- ja entisöintityöryhmä; Kankaan paperitehtaan alueen suunnittelutyöryhmä; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen suojelun yhteistyöryhmä; Keski-Suomen kulttuuriympäristönhoidon yhteistyöryhmä MAKU; Yritys- ja laitosmuseotoimikunta; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunta; Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunta; ProRuokakulttuuri-hankkeen ruokaperinnetyöryhmä; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunta; Maakuntamuseoiden ja Museoviraston yhteisten teemapäivien suunnittelutyöryhmä; Rakennettu hyvinvointi -hankkeen ohjausryhmä museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen osallistui eri tapahtumiin ja matkoihin: - maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen Helsingissä museonjohtajien kesäpäivät Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisovastuualueen johtoryhmän opintomatka Edinburgiin maakuntamuseoiden ja Museoviraston teemapäivät Jyväskylässä intendentti Olli Lampinen Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän varajäsen; Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen ympäristötyöryhmän edustaja; Lapuan hiippakunnan hautausmaakulttuuritoimikunnan jäsen; Ilmailumuseon asenäyttelytyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museoiden kokoelmakeskuksen suunnitteluryhmän jäsen; Jyväskylän seurakunnan hautausmaiden nimimuutostyöryhmän jäsen; Jyväskylän seurakunnan vanhan hautausmaan nettityöryhmän jäsen; Keski-Suomen Struve -maailmanperintöpisteiden tutkimuskomission jäsen konservaattori Esko Ahola Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirron ja korjauksen suunnittelutyöryhmä

9 16 17 amanuenssi Päivi Andersson Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän jäsen, Keski-Suomen kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmän jäsen, Jyväskylän kaupungin rakennussuojelun yhteistyöryhmän jäsen, Keski-Suomen ympäristöyhteistyöryhmän jäsen, Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnan jäsen, Keski- Suomen ympäristökeskuksen Laatua perinnerakentamiseen -hankkeen ohjausryhmän jäsen, Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -hankkeen inventointityöryhmän jäsen intendentti Erkki Fredrikson Kaupungintalon sisustussuunnittelun työryhmän jäsen; Jyväskylän Kotitalousoppilaitoksen hallituksen jäsen; Suomen Pietari Säätiön valtuuskunnan jäsen; Valtakunnallisen Sotainvalidityön muistomerkkitoimikunnan sihteeri amanuenssi Suvi Hänninen Museoviraston koordinoima museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) pooli 3:n työryhmän jäsen amanuenssi Susanna Terho Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Metson Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmä; Jyväskylän kaupungin sivistystoimen viestintävastaavien ryhmä; Jyväskylän kaupungin museopalveluiden viestintävastaavien ryhmä; Avoin museo -työryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalveluiden johtoryhmä (SITKO) henkilöstön edustaja; Keski-Suomen maakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) ja sen työvaliokunnan jäsen; Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n hallituksen jäsen; Jyväskylän seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan jäsen; Kuokkalan kirkon rakennustoimikunnan jäsen; Jyväskylän seurakunnan vanhan hautausmaan nettityöryhmän jäsen; Jyväskylän asuntopalvelusäätiön varajäsen; Yhdyskuntasuunnittelun seuran jäsen; Jyväskylä Seura ry johtoryhmän jäsen amanuenssi Miikka Kumpulainen Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän varajäsen; Keski- Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmän asiantuntijajäsen; Keski-Suomen ympäristöohjelmatyöryhmän jäsen; METSO-ohjelman yhteistyöryhmän jäsen amanuenssi (ts.) Kirsi Ojala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Metson Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen amanuenssi Pirjo Sojakka Paikallismuseoiden työkirja -työryhmän jäsen; Kirkollisten esineiden inventointi -hankkeen Keski-Suomen alueen vetäjä (osa valtakunnallista hanketta, yhteistyötahot Kirkkohallitus ja Jyväskylän yliopisto); Tiehallinnon Keski-Suomen piirin Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen; Keski-Suomen ympäristökeskuksen LAPE-ympäristönhoitohankkeen ohjausryhmän varajäsen ja työryhmien asiantuntijajäsen, Yritysja laitosmuseotoimikunnan asiantuntijajäsen; Maakuntamuseotutkijayhteisön jäsen; Vanha Piha -suunnittelutyöryhmän jäsen, ProRuokakulttuuri -työryhmän jäsen, Tyhy-yhdyshenkilö amanuenssi Sirpa Suhonen Museoviraston koordinoima museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) pooli 3:n työryhmä

10 18 19 TOIMITILAT Keski-Suomen museon hallinnassa olivat seuraavat kiinteistöt: Museorakennus Ruusupuistossa Alvar Aallon katu 7. Rakennuksen pinta-ala on m 2, josta näyttelytilaa on m 2. Lisäksi rakennuksessa on 84 hengen auditorio, luentosali, kolme työhuonetta sekä noin 300 m 2 muuta käyttötilaa. Museon toimisto, arkisto, valokuva-arkisto ja kuvapalvelut, käsikirjasto, maakunnalliseen museotyöhön, kulttuuriympäristön hoitoon ja arkeologiaan liittyvät palvelut, projektitutkijoiden työtilat sekä museon hallinto sijaitsevat Tietotalossa Kilpisenkatu 1:ssä. Tilaa on 514 m 2. Kokoelma- ja konservointitilat ja osa varastoista olivat Cygnaeuksenkatu 3:ssa. Syyskuun alussa aloitettiin muutto uuteen Kokoelmakeskukseen. Cygnaeuksenkadun muutto saatiin tehtyä vuoden 2010 loppuun mennessä. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit siirrettiin kokonaisina maaliskuussa 2010 Ruusupuistosta Cygnaeuksenkatu 2:n puutalotontille. Rakennukset täydentävät Vanhana Pihana markkinoidun tontin rakennuskantaa. Rakennukset avataan yleisölle vuonna Kuva Pekka Helin. Kokoelmakeskus. Kolmen museon yhteinen Kokoelmakeskus valmistui syyskuun alussa vuonna Kokoelmakeskuksessa on varastojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja luettelointitilat. Museotarkoituksiin tilaa on kaikkiaan kerrosneliömetriä. Keski-Suomen museon käytössä siitä on kerrosneliömetriä. Muutto saadaan tehtyä vuoden 2011 syksyyn mennessä. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Cygnaeuksenkatu 2. Rakennukset purettiin ruutukaava-alueelta kerrostalojen alta 1950-luvulla ja siirrettiin Ruusupuistoon. Vuonna 1988 rakennukset siirrettiin museon laajennuksen tieltä kadun toiselle puolelle. Maaliskuussa 2010 rakennukset siirrettiin Cygnaeuksenkatu 2:n tontille. Kertomusvuoden aikana rakennuksia kunnostettiin ja ne avataan yleisölle vuonna Suurempaan, kuparisepän taloon sisustetaan kuparisepän sali, kamari ja keittiö, lukkarilesken ja suutarin kamarit sekä peltisepän ja suutarin verstaat. Pienempään rakennukseen tulee puusepän verstas ja kisällin kamari. Heiskan taiteilijakoti on vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo Kramsunkatu 8:ssa. Kiinteistö on Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakoti, joka avattiin yleisölle vuonna Jyväskylän lyseon museo, Yliopistonkatu 13. Vuonna 1902 valmistuneen koulurakennuksen kellarissa sijaitsevassa museossa on lyseosta kertova perusnäyttely sekä vaihtuvien näyttelyiden tila. Tilaa on 300 m 2. Uusittu perusnäyttely avattiin 3. lokakuuta vuonna 2008 Jyväskylän lyseon 150-vuotisjuhlien yhteydessä. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniönjärven rannalla. Alueella on kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa noin 400 m 2. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta. Suurin osa rakennuksista on 1800-luvulta. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella. Siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon Nojosniemen veneverstas sijaitsee Laukaan Nojosniemessä. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennukseen kunnostetaan veneentekoon liittyvä näyttely. Verstaan lisäksi alueella on paja, sauna ja liiteri. Majuri C.C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli Jääskelän tilan mailla. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen majuri Rosenbröijerin hirsirakenteinen kappeli on aidattu hirsiaidalla.

11 20 21 Museon vanhat varastot sijaitsevat Köhniöllä (521 m 2 ) saakka, keskustassa (700 m 2 ) saakka ja edelleen Kortesuolla (700 m 2 ) ja Seppälänkankaalla (266 m 2 ). Kiinteistöihin tehdyt korjaukset Museorakennuksen auditorion AV-laitteisto ja ilmanvaihtojärjestelmää uusittiin, kameravalvontajärjestelmää parannettiin ja lisättiin kameroita, uusittiin museoneuvontapisteen työtiloja sekä korjattiin aulan lattiaa. Sisääntuloaulaan kalustettiin museokauppa. Heiskan taiteilijakodin pihapuistoa maisemoitiin ja kaadettiin kymmenkunta puuta. Asuinrakennuksen syöksytorvia uusittiin. Käsityöläiskodit siirrettiin Ruusupuiston laidalta maaliskuussa 2010 Cygnaeuksenkatu 2:een. Rakennukset kunnostettiin ulkopuolelta ja sisustustöitä jatketaan vuoden 2011 aikana. Rakennukset avataan yleisölle vuonna Kokoelmakeskuksessa on vastaanottotarkastuksen ( ) jälkeen pidetty lukuisia jälki- ja takuutarkastuksia ja tehty niihin liittyviä korjauksia. Pienmäen talomuseossa Albertin kamarin seinien varausten tiivistemassa uusittiin, toistuvan seinät ja katto kalkkimaalattiin sekä kunnostettiin hella. Sikalan katon kattotuolit vaihdettiin ja katto katettiin päreillä. Pesukodan lautakatto uusittiin ja oikaistiin puuliiteri uusille nurkkakiville. Niitynpään työläiskotimuseossa Lape-hanke toteutti museon kunnostustyöt. Päärakennus maalattiin punamullalla ja ikkunat öljyvärillä sekä uusittiin rakennuksen huopakatto. Ulkorakennuksen kulmaa oikaistiin, toinen pääty kengitettiin ja korjattiin huopakattoa. KOKOELMAT Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Kokoelmien hallinta Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 46 päänumerolla, joista 42 oli lahjoituksia ja neljä ostoja. Esinekokoelmissa on vuoden päättyessä yli esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa päivitettyä esinekorttia. Vuoden 2010 aikana luetteloitiin kaikkiaan esinettä. Vuosien aikana on kuvattu digitaalisesti esinettä. Kertomusvuonna purettiin edelleen luettelointiruuhkaa luetteloimalla vanhoja lahjoituksia, joskin myös joitain uusia lahjoituksia ehdittiin luetteloida. Vuoden aikana museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa Säynätsalon Työväenyhdistys ry:n lippuja sekä Jyväskylän Työväen mieslaulajain lippu. Annikki Orivuoren testamenttilahjoituksena kokoelmiin saatiin kaksi Carl Bengtsin maalausta. Rautpohjan VPK:n lahjoitukseen kuului käytöstä poistuneita palomiesten asuja. Jyväskylässä toimintansa lopettanut Gummeruksen kirjapaino lahjoitti kultauskoneen ja kultaukseen liittyvät työvälineet. Päivärinteen päiväkodin muuttaessa uusiin tiloihin sai Keski-Suomen museo lahjoituksena runsaasti vanhoja leluja. Kokoelmiin saatiin myös nykydokumentointia edustava esine - Ruotsin kruunuprinsessa Victorian ja prinssi Danielin hääkonvehtirasia, jonka vaajakoskelainen makeistehdas Panda on valmistanut. Kokoelmien luettelointiin osallistuivat luetteloijat Anna Korhonen, Liina Luumi ja Tiina Tammilehto. Pakattujen esineiden muutto Kokoelmakeskukseen jatkui koko vuoden ajan. Muutossa pysyttiin lähestulkoon suunnitellussa aikataulussa. Vuoden 2010 loppuun mennessä saatiin tekstiilit kokonaisuudessaan siirrettyä Kokoelmakeskukseen. Muuttoa on hidastanut se, että kaikki tekstiilit ja vähänkin orgaanisia aineita sisältävät esineet on pakastettu ennen Kokoelmakeskukseen vientiä. Tyhjennettävissä varastoissa jouduttiin ennen esineiden siirtoa tekemään poistoja luetteloimattomien lahjoitusten läpikäymisen yhteydessä. Vuosikausia varastoiduista esineistä olivat kontekstitiedot kadonneet. Kokoelmapoliittisen ohjelman mukaan ilman kontekstitietoja olevien esineiden ottamisessa kokoelmiin tulee olla painavat perustelut. Erilliskokoelmat Keski-Suomen museon erilliskokoelmista Luomaan radiomuseokokoelmaan kuuluu 520 luetteloitua esinettä. Kokoelman siirto digitaaliseen muotoon on vielä kesken. Jyväskylän lyseon museon kokoelmassa oli esinettä, 705 va-

12 22 23 lokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon, mutta syöttötietoja ei ole vielä päivitetty. Lyseon museon perusnäyttelyn uusimisen jälkeen kokoelma täydennysluetteloidaan, valokuvataan sekä päivitetään Polydoc-tietokantaan lähivuosina. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmissa oli kertomusvuonna 991 esinettä. Vuonna 2010 kokoelma karttui kahdella esineellä; kirkkopuiston puisella, kaksivärisellä roskapöntöllä ja puisella vesiputkella. Vuodesta 1989 lähtien kartunta on luetteloimatta. Heiskan taiteilijakodista on luetteloitu esinettä. Luettelointi on kesken. Valokuvaja arkistoaineisto on järjestetty, mutta se odottaa luettelointia. Kokoelmien kartunta Keski-Suomen museon kokoelmia ovat lahjoituksillaan kartuttaneet vuonna 2010: Säynätsalon Työväenyhdistys ry./pentti Tossavainen, Jyväskylän Työväen mieslaulajat ry./juho Vuoristo, Hellevi Lovén, Matti Talas, Anna Korhonen, Kaarina Mutalahti, Annikki Orivuoren testamenttilahjoitus, Olavi Noronen, Matti Sinivuori, Pirjo Vuorinen, Rautpohjan VPK/Teuvo Reini, Marketta Mäkinen, Jaana Oikari, Kirjapaino Gummerus Oy/Pekka Salojärvi, Vaajakosken kirjasto/marja-liisa Miilumäki, Jyväskylän kaupunki/päivärinteen päiväkoti/päivi Karjalainen, Aune Rintala, Aino Jokinen, Nina Äijälä, Erkki Fredrikson, Lassi Karivalo, Veikko Lind, Leena Ravinen, Marjatta Sovijärvi, C-C.Rosenbröijer, Mauno Hyvönen, Vieno Marjanen, Anneli Kurri, Antti Saarinen, Seija Seijesvirta, Jyväskylän kaupunki/varpu Autere, Metso Paper/Elisa Lomperi, Leena Matilainen, Matti Klinge, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu/Mirja Nojonen. Esineiden lainaus Keski-Suomen museon varastojen muuton vuoksi kokoelmien lainaustoiminta on ollut tavallista vähäisempää. Kokoelmia oli esillä muun muassa seuraavissa Keski-Suomen museon omissa näyttelyissä: Maalareiden Tourujoki, Istuinsija ja Keski-Suomen museon joulunäyttely sekä Pienmäen perinnepäivät -tapahtumassa. Kokoelmista lainattiin esineitä seuraaviin ulkopuolisiin näyttelyihin: Vapaa-aika- ja Kirjamessut Jyväskylän Paviljongissa, Keski-Suomen Ilmailumuseon uusi perusnäyttely Tikkakoskella, Veden väki -näyttely Keuruun museossa, Parasta puusta -näyttely Suomen käsityön museossa. Kainuun museossa lainassa olevan Elias Lönnrothin piipun laina-aikaa jatkettiin vuoteen 2015 saakka. Renlundin museon perusnäyttelyyn annettiin lainaan Kreeta Haapasalon kantele kolmeksi vuodeksi. Jyväskylän taidemuseoon annettiin toistaiseksi lainaksi Säästöpankin esineistöä Oravien aarteita -näyttelyyn. Juuso Putron Kankaan paperitehdas -maalaus vietiin konservoitavaksi Valamon konservointilaitokseen. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen museon käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 182 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2010 lopussa teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Hiidenkivi, Kameralehti, Muinaistutkija, Numismaatikko sekä Samdok. Useat maakunnan alueella julkaistavat paikallislehdet saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa on edelleen kartutettu keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I - XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja , Arkkitehti-lehden leikkeet vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2010 lopussa haun piirissä on lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä 243 artikkelia. Kokoelmien konservointi ja huolto Esinekokoelmien siirto kokoelmakeskukseen jatkui koko vuoden. Killerin raviradan kellarissa sijainnut varasto tyhjennettiin toukokuun loppuun mennessä ja Cygnaeuksenkadulla sijainneet varastot vuoden loppuun mennessä. Työhön osallistui museon vakituisen henkilökunnan lisäksi kaikkiaan kymmenen henkilöä. Keväällä museoapulaisina olivat Aki Bergqvist, Virpi Maukonen, Henri Rekonen, Stefan Sehic ja Ville Arisalo sekä syksyllä Jarno Seppänen ja Ville Roiha. Heidän lisäkseen muutossa olivat mukana luetteloijat Anna Korhonen, Liina Luumi ja Tiina Tammilehto, jotka keskittyivät varsinaisen muuton lisäksi kokoelmien luettelointiin. Kokonaisuudessaan museon muutto on suuri ja ainutlaatuinen projekti, joka muodostui melkoiseksi haasteeksi koko henkilökunnalle. Muutossa siirretään liki esinettä kolmesta varastosta ja samoin useita työpisteitä, joita ovat muun muassa luettelointi-, konservointi- ja näyttelynrakentamistilat. Lisäksi muutossa oli mukana kaksi muuta museota, joille on varattu omat tilat samasta rakennuksesta. Esineiden siirto on yksi työvaihe työkokonaisuudesta, toinen on muuton yhteydessä tehtävä luettelointiruuhkan purkaminen, kokoelmatietojen tarkistaminen ja täydentäminen sekä paikkatietojen kirjaaminen ja kolmas vaihe on esineiden sijoitus. Neljäntenä työvaiheena on uuden varaston sisäänajo kaikkine toimineen, säilytysolosuhteineen ja muine käytänteineen.. Esineiden siirto lienee ollut selkein, joskin työläin vaihe muutossa. Kaikki kokoelmiin tulevat esineet puhdistettiin ennen pakkaamista ja niiden luettelointitiedot tarkistettiin. Muu-

13 24 25 ton yhteydessä siirretyistä esineistä yli puhdistettiin ja tarvittaessa konservoitiin. Esineet pakattiin niin, että ne eivät kuljetuksen aikana vaurioidu. Puhdistetut ja suojatut esineet kiinnitettiin lähtöpaikalla kuormalavoille, jolloin esineiden siirto tapahtui lavaa eikä esinettä nostamalla. Isomman esineistön kuljetuksesta vastasi kuljetusliike Trans EsaVesa Oy, pienempää esineistöä kuljetettiin museon vuokraamalla pakettiautolla. Verhoiltu esineistö pakattiin ja kuljetettiin Kokoelmakeskukseen pakastimeen C, jossa esineitä pidettiin seitsemän vuorokautta. Pakastuksen jälkeen esineet siirrettiin säilytystilaan, jossa niiden annettiin olla suojapakkauksessa vielä noin kolme vuorokautta ennen sijoittamista paikoilleen. Vuonna 2009 valmistui kaupungin kolmelle museolle uusi yhteinen kokoelmakeskus. Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä suunnittelema varasto täyttää kaikki kokoelmien säilymiselle vaadittavat olosuhteet. Nykyaikaisine hyllyratkaisuineen kokoelmakeskus on ainutlaatuinen koko Suomessa. Museoesineiden muutto saadaan tehtyä loppuun vuonna Kuva Olli Lampinen. Kokoelmakeskuksessa esineet kiinnitettiin tarkoitusta varten hankituille kuormalavoille, ja sijoitettiin paikalleen. Sijoittelussa pyrittiin siihen, että kokoelmat on ryhmitelty loogisesti ja että kokoelmaesineet ovat nähtävissä. Verhoillut huonekalut suojattiin puuvillakankaisilla hupuilla. Samalla luotiin paikkatietojärjestelmä, joka myöhemmin liitetään esinetietokantaan. Esinekokoelmien siirto onnistui hyvin, turvallisesti ja esineitä vaurioittamatta. Muutto jatkuu vuonna 2011, ja arvion mukaan kaikkia tavarat on siirretty uuteen Kokoelmakeskukseen vuoden puoliväliin mennessä. Kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin Pienmäen talomuseossa tehtiin kunnostustöitä. Museon henkilökunnan apuna töissä olivat rakennuskonservaattorit Virpi Maukonen ja Janne Syrjänen. Toistuvan seinät ja katto maalattiin kalkkimaalilla ja hella korjattiin. Albertin kamarin hirsivarausten välitäytteet uusittiin. Pesukodan lautakatto ja sikalan pärekatto uusittiin sekä puuliiteriä nostettiin.

14 26 27 KUVA-ARKISTO JA ARKISTO Kertomusvuonna Keski-Suomen museon kuva-arkistosta ja arkistosta sekä niihin liittyvästä asiakaspalvelusta vastasi amanuenssi Suvi Hänninen. Valokuvaaja Pekka Helin vastasi asiakaspalvelukuvien ja näyttelykuvien valmistamisen ohella esinekuvauksista ja dokumentointikuvauksista sekä museon näyttelykutsujen ja -julisteiden suunnittelusta. Lisäksi hän teki Jyväskylän taidemuseolle joitakin kuvauksia. Tammikuun ajan atk-sihteeri Leena Matilainen osallistui arkiston työhön muun muassa tarkastamalla Polydoc-tietokannan ominaisuuksia. Opetusministeriö myönsi Keski-Suomen museolle avustusta kulttuuriperinnön digitointiin ja sähköiseen saavutettavuuteen. Avustuksen rahoituksella projektitutkija Sanna Tarnanen työskenteli kuva-arkistossa ajalla Hänen tehtävänään oli Jyväskylän kaupungin kuvanhallintaohjelman (Profium Sähköinen Arkisto) käyttöönotto museossa, järjestelmän testaus ja sisällön tuottaminen. Luettelointiohjeistuksen laatimisen lisäksi hän skannasi ja luetteloi järjestelmään 499 aikaisemmin luetteloimatonta valokuvaa Tarnanen jatkoi työtä osa-aikaisena projektitutkijana digitoiden ja luetteloiden 149 valokuvaa. Vuoden loppuun mennessä uuteen kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty yhteensä 652 kuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä tietokantatietuetta. Lukuun sisältyvät valokuvien digitaaliset tiedot sekä kuvakokoelman tiedot. Digitaalisesti luetteloitujen kokoelmakuvien lisäksi tietoverkkoon tallennettiin asiakaspalvelun kuvia. Arkiston äänitteiden digitointi käynnistyi kertomusvuoden loppupuolella. Laboratorioteknikko Seppo Niemi digitoi arkiston vanhimpia kelanauhoja. Digitoidusta aineistosta tehtiin kahdet kopiot audio-cd-levyinä, toiset käyttökopioiksi ja toiset varmuuskopioiksi. Keski-Suomen museon arkistot olivat suljettuina vuosilomien vuoksi. Kuvakokoelmien kartunta Vuoden lopussa Keski-Suomen museon kuva-arkistossa oli yhteensä kokoelmaa. Kuva-arkistossa on yli valokuvaa pääosin Keski-Suomen maakunnan alueelta. Kuva-arkisto sai vuoden aikana lukuisia lahjoituksia, joissa on kuvia niin Jyväskylästä kuin myös muualta Keski-Suomesta. Vuoden aikana valokuvakokoelmat kasvoivat 19 uudella kokoelmalla sekä aiemmin vastaanotettuja kokoelmia täydentävillä lahjoituksilla, joihin kuuluu yhteensä valokuvaa ja kolme kaitafilmiä dvd-levylle siirrettynä. Päivärinteen päiväkodin suuren lahjoi- Keski-Suomen museon kuva-arkisto sai lahjoituksena jyväskyläläisen apteekkari Eugen Mansnerukseen liittyviä kuvia vuosilta Apteekkari harrasti kalastamista ja tilaisuuden tullen muhkea kalasaalis myös ikuistettiin. Kuvassa apteekkari Eugen Mansnerus ja tyttökoulun lehtori Herman Hämäläinen esittelevät saalistaan Vaajakoskella vappuna Luetteloija Tiina Tammilehto työskenteli arkistossa tehtävänään arkistokokoelmatietojen täydennysluettelointi Polydoc-tietokantaan. Luetteloija Esfir Linna työskenteli kuva-arkistossa tehtävänään luetteloimattomien kuvalahjoitusten kartoitus ja järjestely. Museologian harjoittelijat Arja Pasanen, Taneli Klemola, Anna Kantanen ja Esfir Linna osallistuivat kuva-arkiston ja arkiston luetteloimattomien aineistojen järjestelytehtäviin. Joonas Tammelan työharjoitteluun sisältyi lyseon museon arkiston ja kuva-arkiston kokoelmatietojen syöttöä Polydoc-tietokantaan sekä arkistoaineiston järjestelyä. Työelämän valmennuksen harjoittelija Anne Ikäheimo työskenteli arkistossa Hän järjesteli ja kartoitti luetteloimattomia arkistokokoelmia. Arkiston osalta Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitettynä yhteensä tietokantatietuetta. Lukuun sisältyy arkistokokoelman tietojen lisäksi muun muassa perinnekyselyjen digitaalisia tietoja.

15 28 29 tuksen koko on vielä kartoittamatta. Kesällä 2010 Vapaudenkadulla toimintansa lopettaneen jyväskyläläisen päiväkodin kokoelmassa on valokuvia useilta eri vuosikymmeniltä ja se sisältänee tuhansia kuvia. Kuvakokoelmia kartuttivat lukuisat yksityishenkilöiden lahjoitukset, joissa on muun muassa Arvid ja Lida Forsblomin, Kaarlo ja Helmi Jalkasen sekä Mathilda Toivolan perheisiin ja sukuihin liittyviä valokuvia. Kokoelmiin saatiin myös Uuraisten kanttori Rafael Varhan lasinegatiiveja 1920-luvulta sekä väridioja Tourulan puutaloista lukujen taitteesta. Lisäksi saatiin apteekkari Eugen Mansnerukseen ja lohenkalastukseen liittyviä kuvia. Toini Karivalon laaja valokuvakokoelma sisältää kuvia Dufvan, Paunun ja Hellströmin perheiden elämästä 1880-luvulta 2000-luvun alkuun. Useissa kokoelmissa on rakennuskuvia eri puolilta Jyväskylää. Jyväskylän yliopiston museologian nykyajan dokumentoinnin tallennusharjoituksena vastaanotettiin kuva-aineistoa itämaisen tanssin harrastamisesta jyväskyläläisessä Seitsemän Hunnun Tanssi ry:ssä. Gummerus Oy:n lahjoittamat kaitafilmit dokumentoivat yrityksen tapahtumia 1950-luvulla. Kuva-arkistoon jäljennöskuvattiin metalliteollisuusyritys Mikro Oy:n toimintaa dokumentoiva valokuva-albumi ja irtokuvia sekä kupariseppä Carl Sjöblomin sukuun liittyviä kuvia. Kertomusvuonna kuva-arkistoon lahjoituksia tekivät: Gummerus Oy/Pekka Salojärvi, Sirkka-Liisa Honkonen, Jyväskylän kaupunki/päivärinteen päiväkoti, Lassi Karivalo, Antti Kolu, Eero Lindstedt, Anna-Liisa Mattila, Aino Mörk, Lasse Nätkilä ja Hilkka Nuutinen-Nätkilä, Benita Pasanen, Marikki Penttilä, Pertti Porrassalmi, Sinikka Rantalankila, Aune Rintala, Kari Saksela, Kirsti Salminen, Matti Sinivuori, Hilpi Turpeinen, Kirsti Vilkko ja Nina Äijälä. Lahjoitusten lisäksi kuva-arkiston kokoelmat karttuivat museon oman toiminnan kuvilla, jotka liittyvät näyttelyihin, arkeologiseen ja maakunnalliseen toimintaan. Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen kautta kuvakokoelmat karttuivat Jyväskylän alueelta muun muassa Ainolan, Mankolan emäntäkoulun, Puistokoulun, Sepänkeskuksen ja Kangasvuoren sairaalan rakennuskuvilla sekä Harjun portaiden, Seminaarinmäen, Rautpohjan, Laajavuoren ja Jyskän alueiden kuvilla. Maakunnan alueelta rakennusinventointien kuvauskohteina olivat muun muassa Keuruun keskusta, Jukojärvi ja Kaleton sekä Leivonmäen ja Kyyjärven kirkonkylät. Kuvapalvelu Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvapalvelu toimitti kertomusvuonna 111 kuvatilausta, joihin sisältyi yhteensä 863 kuvaa. Kuva-arkiston palveluja käytettiin muun muassa seuraavissa näyttelyissä: Työväenmuseo Werstaan päänäyttely Meirän kaupunki ; Toivakan kunnan 100-vuotisnäyttely; Veden väki vesikulttuuria Keuruun seudulta Keuruun museossa; Oravien aarteita grafiikkaa 60-luvun kodissa Jyväskylän taidemuseossa; Parasta puusta ja Vuosisadan kuoromatka Vaput 100 vuotta Suomen käsityön museossa; Jyväskylän kaupunginkirjaston 30 -vuotisjuhlanäyttely; Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta Suomen metsästysmuseossa; Kärkkäälän nuorisoseuran näyttely Tukin uittoa Kärkkäälässä ja sanomalehti Keskisuomalaisen 140-vuotisjuhlanäyttely. Kuva-arkiston kuvia käytettiin myös Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa yhteistyöprojektina toteutetussa Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin juhlavuoden verkkonäyttelyssä Sivistyksen syke Cygnaeus ja Schildt 200 vuotta. Lisäksi kuvia tilattiin Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon yhteistyöprojektin Kaiken kansan maisema -nettisivustoa varten. Kuva-arkiston kuvia käytettiin seuraavissa keskisuomalaista historiaa käsittelevissä tutkimuksissa ja julkaisuissa: Riitta Haavisto: Alla vihreiden viirien. Laukaan maataloustuottajien 90-vuotishistoria; Jussi Jäppinen: Jyväskylä kaupunkikuvakirja; Jussi Jäppinen Heli-Maija Voutilainen: Taivaspyörylä ja muita löytöjä; Heli Kananen: Tukea monipuoliselle tutkimukselle Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö 40 vuotta; Keski-Suomen Kauppakamarin vuosikirja 2010; Tuomas Laine-Frigren (toim.): Jyväskylän seudun sotainvalidit ; Anna-Leena Lehto: Elämää ja arkkitehtuuria naisten talossa. Arkkitehti Wivi Lönnin kotitalo 100 vuotta; Puola Manninen Turo Manninen (toim.): Saarenkylä Muuramen helmi; Ismo Myllylä: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän juhlakirja; Tomi Tuomaala: Schaumaninkatu 3 Tanssisali Lutakko Kuvia toimitettiin myös seuraaviin teoksiin: Miikka Kurri Jukka Luoto Elina Vuori: Katse menneisyyteen. Etelä-Karjalan museo 100 vuotta; Heimo Lukkarinen: Koivulan Heimo; Kaarle Kaila: Kankarin Kailat 200; Michael Nordskog: The opposite of cold: Finnish saunas of the lake superior region; Marjo-Riitta Simpanen (toim.): ITE keskellä, Nykykansantaiteen vuosikirja 7; Kimmo Sorko: Sillan patteristo Taipaleen taisteluissa ; Linkki 4, lukion historian oppikirja, WSOY; Anja Heikkinen Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.): Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulla, SKS. Kuvia käytettiin myös vedenpuhdistukseen liittyvässä esittely- ja koulutusvideossa, Kortepohjan koulun kalenterissa, Jyväskylän työväenyhdistyksen A-salin esitteessä sekä Galleria Harmonian postikorteissa ja nettisivuilla. Kuvia tilasivat edellisvuosien tapaan lehtiartikkeleiden kuvitukseen muun muassa Keskisuomalainen, Suur-Jyväskylän lehti, Aaltoja! -lehti, Pohjoinen Jyväskylä

16 lehti, Yläkaupungin yön tiedote, Jyväskylän Energian lehti, Sisä-Suomen lehti ja Jyväskylän kaupungin Tervetuloa-lehti. Lisäksi kuvia käyttivät historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton jäsenlehti, Keski-Suomen sukututkijoiden lehti, kotiseutulehti Kirkhakkinen Lohjalta ja kotiseutulehti Laukaan joulu. Kuva-arkiston palveluita hyödynnettiin kansalaisopiston luentosarjassa Omassa pihassa, Jyväskylän Energian tapahtumissa, Jyväskylän työväenteatterin 100-vuotisjuhlassa ja Jyväskylän karjalaiset ry:n 70-vuotisjuhlassa. Kuva-arkistoa käytettiin muun muassa Suomen kultakauden taiteilijoiden Keski-Suomi-yhteyksien tutkimuksessa, rautatietutkimuksessa, arkkitehtuurikilpailun tutkimusaineistona ja naisten työtä käsittelevässä tutkimuksessa. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kuvia tilattiin Iris-huoneen rekonstruktionäyttelyn suunnitteluun. Kuvia tilattiin myös Yleisradion Antiikkia, antiikkia - tv-ohjelmaa varten. Lisäksi arkistokuvia toimitettiin sukututkimukseen, yksityiskäyttöön sekä artikkeleihin, omakustanteisiin ja useisiin kirjoihin, jotka julkaistaan myöhemmin. Keski-Suomen museon omassa toiminnassa kuva-arkiston kuvia hyödynnettiin tiedotuksessa, luennoissa ja artikkeleissa. Arkistokuvia käytettiin Jyväskylän Lyseon museon näyttely Piirilääkärin opintomatka 1848, Wolmar Schildtin juhlavuoden vitriininäyttelyssä kirjamessuilla sekä pukeutumisaiheisella nettisivustolla Porvarisnaisesta punkkariin. Tämän lisäksi kuva-arkistoa hyödynnettiin rakennustutkimuksessa muun muassa Mankolan emäntäkoulun ja Puistokoulun rakennushistoriaselvityksissä, Harjun portaiden dokumentoinnissa, Rautpohjan ja Laajavuoren alueinventoinneissa sekä Keuruun rakennusinventoinnissa. Arkistokokoelmien kartunta Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museon arkistokokoelmat karttuivat seitsemällä uudella aineistokokonaisuudella. Vuoden lopussa arkistossa oli yhteensä kokoelmaa. Museon oman toiminnan tuloksena syntyvien aineistojen lisäksi kokoelmiin saatiin muun muassa Mathilda Toivolaan ja Muisto Herman Toivolaan liittyvää arkistoaineistoa, Päivärinteen päiväkodin toimintaan liittyvää materiaalia, Jyväskylästä lähtevien postiautojen aikataulu vuosilta , erilaisten tapahtumien kutsuja, ohjelmia ja näyttelyluetteloita sekä yhdistysten sääntöjä. Jyväskylän yliopiston museologian nykyajan dokumentoinnin tallennusharjoituksena vastaanotettiin haastatteluaineistoa itämaisen tanssin harrastamisesta jyväskyläläisessä Seitsemän Hunnun Tanssi ry:ssä. Arkiston kokoelmiin jäljennöskuvattiin metalliteollisuusyritys Mikro Oy:n toimintaan ja Suolahden Sirkkaharjun rakentamiseen liittyvää aineistoa. Museon kuva-arkistoon jäljennöskuvattiin metalliteollisuusyritys Mikro Oy:n toimintaa dokumentoiva kuvakokoelma. Jyväskylässä Eeronkadulla sijaitseva tehdas rakennettiin vuonna Seuraavana vuonna työväestöä varten rakennettiin viereinen asuinrakennus, mikä edelleenkin on kaupunkikuvassa. Tehdas toimi sittemmin myös Suolahdessa. Tehtaan päätuotteita olivat mm. sorvien ja porien istukat ja yleensä konepajateollisuutta varten tehdyt työkalut. Kertomusvuonna arkistoaineistoa luovuttivat Jyväskylän kaupunki/päivärinteen päiväkoti, Leena Matilainen, Aune Rintala, Matti Sinivuori ja Nina Äijälä. Arkistokokoelmien käyttö Kertomusvuoden aikana arkisto on palvellut muun muassa taidehistorian opiskelijoita, rakennus- ym. tutkijoita, toimittajia, sukututkimusta tekeviä yksityishenkilöitä sekä museon omaa tutkimustoimintaa. Keski-Suomen museon sisäi-

17 32 33 sessä käytössä arkistomateriaalia hyödynnettiin muun muassa näyttelytoiminnassa. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa yhteistyöprojektina toteutetussa Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin juhlavuoden verkkonäyttelyssä Sivistyksen syke Cygnaeus ja Schildt 200 vuotta hyödynnettiin sekä Schildtin arkistokokoelmaa että useita muita kokoelmia, joissa on Cygnaeukseen, Schildtiin ja seminaariin liittyvää aineistoa. Erilaisten tutkimusten ja selvitysten lähdeaineistona tutkijat käyttivät muun muassa seuraavia arkistokokonaisuuksia: Haapaveden kalastusyhdistyksen kalastuspäiväkirja ; Jyväskylän suojeluskunnan kokoelma; Keski-Suomen kansanmusiikkiarkisto; Keski-Suomen Museoyhdistyksen aineistot; Elin Kuukkasen ja suutari Otto Kuukkasen kokoelmat ja Vaajakosken asumisperinteen haastattelut. Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimiston perinnekyselyn muisteluaineistosta ja Matti Kivinoron haastatteluista etsittiin tietoa muun muassa Jyväskylän maalaiskunnan historiasta, joulun vietosta, kansanmusiikista, rintamamiestaloista, Suojan rakentamisesta ja työväenyhdistyksen naisosaston Akkalan kesäsiirtolasta. Rakennushistorian tutkijat hyödynsivät rakennusinventointiaineistojen ohella myös Keski-Suomen opiston Minun kotini -aineita. Keski-Suomen opiston ainevihkot kiinnostivat myös monen muun alan tutkijoita ja yksityishenkilöitä. Lukuisat tutkijat käyttivät leikearkiston lehtiartikkeleita etsien aineistoa muun muassa Pekka Halosesta ja ite-taiteilijoista. Amanuenssi Suvi Hänninen osallistui Museoviraston koordinoimaan museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) seminaariin ja nykydokumentoinnin koulutuspäivään Suomen kansallismuseossa. Varsinaiseen TAKO-toimintaan amanuenssi osallistui poolissa 3, jossa teemana on tallentaa suomalaista arkea. Ensimmäisen hankkeen tavoitteena on suomalaisen perheen talvipäivän dokumentointi Hankkeen suunnitteluun osallistui vuoden aikana yksitoista museota eri puolilta maata. Poolityöskentelyn kokoukset järjestettiin Kansallismuseossa sekä 5.5., ja Tampereella Vapriikissa. Amanuenssi osallistui myös museoille järjestettyyn Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) ajankohtaispäivään Suomen kansallismuseossa. Valokuvaaja Pekka Helin osallistui Mikkelissä järjestettyyn kansainväliseen digitointiseminaariin. Seminaarin järjestelyistä vastasi Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus yhteistyössä Digitalmikkeli-konsortion kanssa. Konsortioon kuuluvat Digitointikeskuksen lisäksi Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Mikkelin Maakunta-arkisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Digitalmikkelin toimintaa koordinoi Miktech Oy. Muu toiminta Arkistoamanuenssi osallistui museon neuvonta- ja opetustyöhön ohjaten asiakkaita kuva-arkiston ja arkiston käyttöön. Valokuvien käsittelyyn, digitointiin ja luettelointiin annettiin opastusta yksityishenkilöille ja yhteisöille, muun muassa Hankasalmen kotiseutuyhdistykselle ja Kärkkäälän kyläyhdistykselle. Yksittäisten asiakkaiden lisäksi arkistossa vieraili muutamia ryhmiä: Lape-työryhmä, Satakunnan museon henkilökunta ja Tikkakosken lukion luokka. Koulutus, seminaarit ja TAKO-yhteistyö

18 34 35 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä sekä kiertonäyttelytoimintaa hoiti maakuntamuseoamanuenssi Pir jo So jak ka. Lisäksi museorakennusten kunnostuskohteissa asiantuntijana toimi konservaattori Esko Ahola ja valokuvakokoelmien luettelointineuvonnassa amanuenssi Suvi Hänninen. Kertomusvuosi oli alueellisen toimintasuunnitelman viimeinen toimintakausi. Lokakuisessa neuvottelussa Museovirastossa laadittiin kaudesta yhteenvetomatriisi, jossa todettiin toimintasuunnitelman toteutuneen hyvin. Samassa kokouksessa neuvoteltiin seuraavan kauden painopistealueet: 1. Maakunnalliseen ohjelmatyöhön osallistuminen 2. Keski-Suomen kulttuuriperintöstrategian teon käynnistäminen yhteistyötahojen kanssa 3. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien viime sotien jälkeisen rakennuskannan tunnistaminen ja arvottaminen Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin valtakunnallinen Paikallismuseotoiminnan kehittäminen -hanke (PAMU), jonka tavoitteena on tehdä selvitys paikallismuseoiden toiminnan edellytyksistä ja erityispiirteistä sekä kehittämistarpeista. Selvitystyötä tullaan tekemään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan museoiden perustietoja ja kerätään muun muassa tilastotietoa paikallismuseokentän toimijoista, resursseista ja kävijämääristä. Selvitystyön toisessa vaiheessa kartoitetaan halukkaiden museoiden kanssa tarkemmin kehittämistoimenpiteitä, hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyömalleja, jotta hankkeen pohjalta voidaan tehdä toimenpide-ehdotuksia paikallismuseotoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Kertomusvuonna ryhdyttiin tuottamaan tietoja keskisuomalaisista museoista. Paikallismuseotoimintaa edistettiin muun muassa viimeistelemällä ja pilotoimalla valtakunnallisesti Paikallismuseoiden työkirjaa, jolla arvioidaan ei-ammatillisten museoiden edellytyksiä toimia nyt ja tulevaisuudessa. Museoiden yhteistyöverkostoja vahvistettiin järjestämällä Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä Keski-Suomen museossa. Paikallismuseoiden kokoelmien saavutettavuutta lisättiin digitoimalla kokoelmia ja jatkettiin kokoelmapoliittisen ohjelman laadintaa. Neuvontaa ja yhteistyötä Paikallismuseotyön perustehtäviin kuuluu tarjota museoamma tillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille. Neuvontaa annettiin paikallismuseoiden museoraken nusten hoitoon ja kunnostukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksis sä muun muassa ohjattiin museoesineiden luettelointia, huoltoa, kunnostusta, näytteillepanoa ja dokumentointityötä sekä neuvottiin avustuskysymyksissä. Lisäksi maakuntamuseossa pidettiin keskuskortistoa paikallismuseoista ja niiden kokoelmista ja edistettiin toimialueen kulttuurihistori an tallentamista ja tutkimista sekä annettiin tietopalvelua, lainattiin kiertonäyttelyitä ja ideoitiin paikallisperinteen hyödyntämistä opetuksessa ja matkailukohteissa. Keski-Suomen museo valvoi ja ohjasi Keski-Suomen alueen kuuden paikallismuseon saaman Museoviraston harkinnanvaraisen avustuksen käyttöä. Keski- Suomen museo lainasi kannettavaa tietokonetta Konneveden kotiseutumuseolle, joka luetteloi esinetietoja Polydoc-ohjelmalla, tiedot siirrettiin Keski-Suomen museon tietokantaan säilytettäväksi. Kuhmoisten kotiseutumuseo ja Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo siirsivät luettelotietoja Excel-ohjelmaan. Kuoreveden kotiseutumuseon päärakennuksen peltikatto maalattiin. Luhangan kotiseutuyhdistys tilasi jatkohankkeena Keski-Suomen museolta Peltolan mäkitupalaismuseon esineiden valokuvauksen ja täydennysluetteloinnin. Kenttätyöt teki luetteloija Elina Pylsy Joutsasta. Aarresaaren kotiseutumuseo Jämsänkoskella siirsi osan vuoden 2010 avustuksesta seuraavalle vuodelle. Kertomusvuonna avustuksella toteutettiin museon sähköistyksen toinen vaihe. Myös Kuhmoisten kotiseutuyhdistys siirsi osan avustusrahastaan seuraavalle vuodelle. Hankasalmen kotiseutuyhdistys sai Opetus- ja kulttuuriministeriöstä avustusta kotiseutuarkiston valokuvakokoelman järjestämiseen ja luettelointiin. Työn toteutti opiskelija Heli Kalliola. Luettelointia varten muokattiin Museoviraston laatimaa Excel-tietokantapohjaa valokuvaluettelointiin soveltuvaksi. Viitasaari-Seura sai myös samasta lähteestä avustusta kotiseutuarkistoaineiston luettelointia varten. Ohjausta annettiin Jyväskylän maakunta-arkiston kanssa yhteistyössä. Arkistoa järjesti Arja Pasanen. Samalla neuvontamatkalla tutustuttiin Pihtipudas- Seuran arkistoon ja ohjeistettiin toimintaa. Hankasalmen Kärkkäälän kylän EUrahoitteiselle valokuvien tallennus- ja digitointihankkeelle annettiin ohjausta. Keski-Suomen ympäristökeskuksen hallinnoima Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -hanke jatkui. Ohjaus- ja työryhmissä toimi Keski- Suomen museon edustajia asiantuntijoina. Niitynpään työläiskodin päärakennus maalattiin ja huopakatto uusittiin. Ulkorakennus kengitettiin osittain ja kattoa korjattiin. Pihlajaveden kotiseutumuseon päärakennuksen lahovauriot korjattiin, rakennus maalattiin ja aloitettiin ikkunoiden kunnostus. Keuruun kotiseutumuseolla savusaunan pärekattoa uusittiin ja järjestettiin pärekaton tekemisen ja punamullan keiton työnäytökset. Pälämäen kotiseutumuseolla Jämsässä tehtiin ympäristöhoidollisia töitä. Keski-Suomen museolla ja sidosryhmillä oli erilaisia kehittämis- ja yhteistyökohteita. Jyväskylän näkövammaisten koulun museokokoelman siirto aloitet-

19 36 37 tiin. Sisäilmaongelmien ja koulurakennuksen purkamisen vuoksi koulu luopuu museon ylläpidosta ja kokoelmat siirretään pääosin Näkövammaisten Keskusliiton ylläpitämälle Näkövammaismuseolle Helsinkiin; käsiteltiin Joutsan kotiseutuyhdistyksen sääntömuutosasiaa ja Joutsan talomuseon rakennusten kattojen kunnostushankekysymyksiä; Kantelemuseon tukiyhdistykselle, Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistykselle toimitettiin mallisäännöt ja ohjeistettiin kokoelmatyötä sekä kirjoitettiin Avoin museo -sivuille Kantelemuseon esittelyteksti, lisäksi pilotoitiin museolla Paikallismuseoiden työkirja; Viitasaaren kaupungin kanssa suunniteltiin Huopanankosken Hautomo-rakennuksen muutostyöt. Rakennus muutetaan näyttelytilaksi. Samalla laadittiin lähiympäristön kulttuuripolkuluonnos; Pihlajaveden kotiseutumuseolla järjestettiin ulkorakennukseen pienten esineiden säilytystila; Keuruun hautausmaiden historiatietojen merkitystä selvitettiin seurakunnalle; annettiin puoltolausunto Multia-seuran Kulttuurirahaston apurahahakemuksesta ja ohjeistettiin paikallismuseoiden osoitenumeroiden hankintoja paloviranomaisten suosituksesta; Leivonmäen kotiseutumuseolle laadittiin ja oheistettiin kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma; valittiin Aarresaaren kotiseutumuseon myllyn katemateriaalin väri; neuvottiin hankasalmelaisen kotimuseon esineistön luettelointia ja annettiin lausunto Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen Maaseutukehitykselle jätetystä hankkeesta; Lohikosken päiväkeskukselle suunniteltiin ripustusjärjestelmä näyttelytoimintaa varten; Kuhmoisten kotiseutumuseolle laadittiin perusnäyttelyn uudistamissuunnitelma, annettiin Uuraisten kotiseutumuseon rakennuksesta kunnostusneuvontaa ja neuvoteltiin Keuruun kameraseuran valokuvalahjoituksen tekijänoikeus- ja käyttöoikeuskysymyksistä lahjoitustilanteessa Keuruun museon kanssa; palautettiin Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen Keski-Suomen museolle deponoidut tekstiilit ja ohjattiin Rautpohjan tehdasmuseon museosuunnitelman laadintaa. Keski-Suomen museossa jatkettiin kokoelmapoliittisen ohjelmaa tekoa ja siihen sisällytettiin myös Keski-Suomen alueen paikallismuseoiden kokoelmat. Suomen kotiseutuliitto myönsi Luhangan kotiseutuyhdistyksen entiselle puheenjohtajalle Antti Kotirannalle mitalin pitkäaikaisesta Peltolan mäkitupalaismuseon hyväksi tehdystä työstä. Mitali ojennettiin yhdistyksen edustajille Maakunnallisilla museopäivillä. Keski-Suomen museon, Turun Museokeskuksen sekä Helsingin kaupunginmuseon Keski-Uudenmaan maakuntamuseon maakuntamuseotutkijat jatkoivat Paikallismuseoiden työkirja -hanketta. Kirjahanke tehtiin yhteistyössä Museoviraston kehittämisyksikön kanssa. Työkirjaa testattiin vuonna 2010 useissa paikallismuseoissa ympäri maata. Tiehallinnon Keski-Suomen tieverkon palvelukohdeopastuksen ja matkailun yhteistyöryhmä käsitteli Jyväskylän ja Muuramen palvelukohteiden opastussuunnitelman. Maakuntamuseoamanuenssi toimi asiantuntijajäsenenä vastaten kulttuurihistoriallisten kohteiden viitoitusten arvioinnista. Maakuntamuseoamanuenssin vastuulla oli myös Pienmäen talomuseon ja Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapidon organisointi ja oppaiden opastaminen työhön. Lisäksi Pienmäen talomuseolla kuntouttavana työtoimintakokeiluna huolehti Hankasalmen kunnan palkkaama henkilö kesäajan kaksi kertaa viikossa museon ympäristönhoitotöistä. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapidosta tehtiin palvelusopimus Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa. Keskuskortisto- ja museotietokanta Keski-Suomen museon paikallismuseoiden keskuskortistokorttien digitointihanke jatkui. Hankasalmen museokylän ja esinemuseon valokuvien linkityksiä tietokantaan jatkettiin. Museologian opiskelijat Taneli Klemola, Anna Kantanen, Esfir Linna ja työharjoittelijat Joonas Tammela ja Ede Vaatmann syöttivät Pihlajaveden kotiseutumuseon, museologian harjoittelija Arja Pasanen Pihtiputaan kotiseutumuseon ja lisäksi Ede Vaatmann Luhangan Peltolan mäkitupalaismuseon tietoja ja kuvalinkkejä keskuskortistotietokantaan. Konnevedellä Matleena Lahti täydensi Konneveden kotiseutumuseon luettelointitietoja ja luetteloi uusia esineitä suoraan Polydoc-ohjelmalle. Tiedot siirrettiin Keski-Suomen museon keskuskortistotietokantaan. Museotietokantaa, jota käytetään paikallismuseoiden museotyön seurantavälineenä, täydennettiin museokyselystä saaduilla perustiedoilla. Tietokantaan kootaan muun muassa tiedot museoiden omistajista, rakennuksista, kokoelmista ja yleisötyöstä sekä avustuksista. Opetustehtäviä, tapaamisia ja työnohjausta - Terveydenhuollon museoiden kokoelmapolitiikka ja Paikallismuseoiden työkirja -esitykset Keski-Suomen keskussairaalassa, Terveydenhuollon museoiden tapaamisessa Mitä on maakunnallinen museotyö -esitys, Keski-Suomen museolla Jyväskylä- Seuran johtokunnalle Haloo, minä täällä! -kiertonäyttelyn opastus ja Mikä kelpaa museoon -esitys sekä tuohityöpaja Keski-Suomen museolla Keski-Suomen päivässä Laukaan kirkkomuseon ja Museokylä Kalluntalon esittelyt Laukaassa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille Vanhan talon kunnostus -esitys, Niitynpään työläiskotimuseolla Kansainvälise-

20 38 39 nä museopäivänä Paikallismuseoiden työkirja -esitys, Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnallisilla museopäivillä Mitä kuuluu kotiseutuyhdistyksille ja seuroille? ja Paikallismuseoiden työkirja sekä Palvelukohteiden viitoitus -esitykset Keski-Suomen museolla Maakunnallisessa museo- ja kotiseutupäivässä Museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen piti maakunnallisilla museo- ja kotiseutupäivillä luennon Keski-Suomen kulttuuriperintöstrategiasta Tallennus ja dokumentointi -aiheeseen liittyvä luento hautausmaiden ja kirkollisen esineistön inventoinneista Keski-Suomessa Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille Joulutyöpajat Keski-Suomen museolla - Maakuntamuseoiden 4-vuotisneuvottelut Museovirastossa Helsingissä Maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäivät Hämeenlinnassa Keski-Suomen järjestöjen foorumi Jyväskylässä Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylässä Sosiaaliset mediat -koulutustilaisuus Jyväskylässä Kaupungin tulevaisuuspäivä Jyväskylässä Annanpäivä (Humak) Jyväskylässä Kertomusvuonna järjestettiin yhdessä Jyväskylä-Seuran ja Keski-Suomen Museoyhdistyksen kanssa Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä Jyväskylässä teemalla Monimuotoinen kotiseutu. Maakuntamuseoamanuenssi hoiti Keski-Suomen museon tilapäisen työvoiman ja harjoittelijoiden työhönoton ja työnohjauksen kuluvana vuonna. Kiertonäyttelyt ja museokasvatusta maakunnassa Keski-Suomen museosta lainattiin viisi eri näyttelyä ja Kilven suojassa -näyttely valmisteltiin kiertonäyttelyksi. Jyväskylän ammattioppilaitos lainasi talonpoikaisia roolivaatteita oppilaitoksen kevätnäytökseen Jyväskylän kaupunginteatterille. Maakuntamuseoamanuenssi toimi museon omissa joulutyöpajoissa ohjaajana. Näyttelylainaluettelo on sijoitettu museon näyttelytoiminnasta kertovan tekstin yhteyteen. Maakuntamuseoamanuenssin oma kouluttautuminen, matkoja ja edustuksia - Museopalveluiden strategiapäivä Jyväskylässä Museokasvatusstrategian haastatteluun osallistuminen Museon Huomen, Museologian seminaari Jyväskylässä Museon ulkoinen arviointi Jyväskylässä Maakuntamuseotutkijoiden tapaaminen Museovirastossa Helsingissä Keski-Suomen maakunnallisen kulttuuriympäristöryhmän työpaja Jyväskylässä Valtakunnallisiin museopäiviin Kotkassa osallistui museonjohtaja ja maakunta- amanuenssi - Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö, Museovirastossa Helsingissä Museoneuvojien kansainvälinen EMAC-konferenssi Helsingissä Kulttuurista hyvinvointia -seminaari Jyväskylässä 8.10.