KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

2 2 SISÄLLYS VUOSI TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 6 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 8 PALVELUT JA AUKIOLO 10 NÄYTTELYT 12 PERUSNÄYTTELYT 12 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 12 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 14 MUSEOKASVATUS 15 OPETUS- JA TAPAHTUMATUOTANTO 15 MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA 16 KESKI-SUOMEN MUSEON ERILLISMUSEOIHIN LIITTYVÄ MUSEOKASVATUS 17 HANKKEET 18 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 19 MUSEOKÄYNNIT 19 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 20 OPASTUKSET JA YLEISÖTYÖ 28 MUUT YLEISÖTILAISUUDET 29 TIEDOTUS- JA MARKKINOINTI 30 KOKOELMATOIMINTA 31 KOKOELMANHALLINTA 31 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI 32 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 34 ERILLISKOHTEIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ 39 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 42 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 48 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 52 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 52 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 58 RAKENNUSTUTKIMUS 60 HALLINTO JA TALOUS 66 MUSEON HENKILÖKUNTA 69 Toimitus Virpi Mäkinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Grano Oy 2017

3 3 VUOSI 2016 Keski-Suomen museon toiminnassa vuonna 2016 korostui erinomainen yhteistyö niin pitkäaikaisten kumppaneiden kuin museon vanhojen ja uusien asiakkaidenkin kanssa. Samalla museotyöhön etsittiin uusia muotoja ja väyliä, joilla museon aineistot saadaan paremmin saavutettaviksi. Keski-Suomen museossa ja sen erillismuseoissa vieraili asiakasta. Kuvakokoelmia julkaistiin kaikille katsottavaksi Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmässä sekä Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-asiakasliittymässä. Ensimmäisten kuvien joukossa saatiin esille professori Pekka Kivikkään kalliomaalausaineistoja. Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen Keski-Suomen museon Murut-asiakasraadin kanssa yhteistyö oli tiivistä. Murut tutustuivat museon toimintaan ja samalla he pohtivat asiakkaan näkökulmasta, millaisia palveluita ja toimintaa maakuntamuseolta odotetaan ja toivotaan. Murut analysoivat museon vanhoja perusnäyttelyjä ja ideoivat, mitä heidän mielestään tulevissa näyttelyissä tulisi olla. Murujen kanssa yhteistyössä kehiteltiin ajatusta puutarhojen ja pihojen tutkimisesta ja dokumentoinnista, muistojen tallentamisesta. Museovirasto myönsikin kaksivuotiselle Puutarhatarinoita-hankkeelle euroa innovatiivista avustusta. Vuoden kuluessa saatiin yhdessä paljon aikaan. Nykyajan dokumentointi nousi museon tallennustyössä keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Tapahtumatallennus käynnistettiin Yläkaupungin yössä Kotiseutuyhdistysten avustuksella kerättiin tietoa maakunnan keskeisistä tapahtumista, laadittiin ohjeita tapahtumatallennukselle. Nykyajan tallennushankkeita toteuttivat aiempien vuosien tapaan myös Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijat. Keski-Suomen museon kokoelmaohjelma päivitettiin vuoden aikana. Se ohjaa museon kokoelmatoimintaa tulevina muutosten vuosina Painopisteenä on museoiden valtakunnalliseen tallennusvastuun jakoon perustuva TAKO- työ, joka laajeni yhdestä kolmeen pooliin sekä nykyajan dokumentointi, jota varten laadittiin verkkopohjainen ohjeistus. Sen avulla tämän päivän ja lähimenneisyyden ilmiöitä elävää perintöä voivat museon lisäksi tallentaa niin yhteisöt kuin yksityisetkin. Näyttelytoiminta jatkui vielä kertomusvuoden normaaliin tapaan, vaikka jännitystä aiheuttivat museorakennuksen peruskorjaukseen liittyvät seikat. Kiinnostavan näkökulman kuvataiteeseen ja kulttuurihistoriaan tarjosi Lydia, alaston setel ityttö

4 4 piiasta jumalattereksi -näyttely. Se kertoi Jyväskylän maalaiskunnan Puuppolasta lähtöisin olleen Lydia Metsämaan tiestä oman aikansa merkittävimpien suomalaistaiteilijoiden malliksi. Lydia voitiin tunnistaa myös Eliel Saarisen suunnittelemista seteleistä. Metsämaa testamenttasi mallinuraansa liittyvää aineistoa, muun muassa taiteilijoilta lahjaksi saamansa taideteokset Keski-Suomen museolle. Kiinnostava oli myös Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria -näyttely. Näyttelyjen lisäksi järjestettiin muun muassa luentoja (25), muita yleisötapahtumia (52), työpajoja (126) ja opastuksia (2 957). Museoalan vapaaehtoistoimijoille suunnattiin Keski-Suomen Museoyhdistyksen, Jyväskylä Seuran, Museoviraston ja Keski-Suomen liiton kanssa yhdessä järjestämä maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, jonka teemana oli Elävä perintö. Kulttuuriympäristötyö painottui kertomusvuonna viranomaistoimintaan. Arkeologiseen kulttuuriperintöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä lausuntoja annettiin kaikkiaan 274 kappaletta. Maakuntakaavatyö työllisti kulttuuriympäristötiimiä, joka kokosi kaavaa varten tausta-aineistoja ja loi uudenlaisen kulttuuriympäristön tarkastelunäkökulman tekemällä Keski-Suomen strategista maakuntakaavaa varten kulttuuriympäristötiedosta niin sanottuja kulttuuriympäristön vetovoima-alueita. Koko vuoden museotyön taustalla riitti jännitettävää. Helmikuun alussa ratkesi Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon väliin sijoittuvan nivelosan suunnittelukilpailu, johon osallistui 689 ehdotusta. Tarkoituksena oli saada museot toisiinsa liittävän uuden nivelosan luonnossuunnitelma, joka edusti paikan edellyttämää korkeaa arkkitehtonista tasoa. Uudisosan tuli asettua tasapainoisella tavalla arvokkaaseen ympäristöön ja löytää luonteva yhteys Alvar Aallon arkkitehtuurin kanssa. Nivelosa palvelee yhdyskäytävänä, museoiden yhteisenä kauppana ja teknisenä tilana sekä mahdollistaa olemassa olevien näyttelytilojen, henkilöhissin, auditorion, kahvilan ja verstastilojen yhteiskäytön. Suunnittelukilpailun voitti nimimerkki Silmu (Sini Rahikainen, Hannele Cederström, Inka Norros, Kirsti Paloheimo, Maria Kleimola). Katso arvostelupöytäkirja ss Kilpailun ratkettua viimeisteltiin Jyväskylän Tilapalvelun johdolla Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelma, johon myös nivelosan toteutus kytkettiin. Samaan aikaan päivitettiin myös Jyväskylän kaupungin museopalveluiden palveluverkkoselvitys Siinä kuvattiin palveluverkon nykytilanne, tapahtuneet muutokset edellisen, vuonna 2011 valmistuneen selvityksen jälkeen sekä linjattiin laadittujen selvitysten pohjalta tulevat museokokonaisuudet. Selvityksessä esitettiin hankkeiden laajuus, sijainnit ja kustannusvaikutukset sekä toteutusjärjestys vuoteen Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat kaksi museokeskusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon muodostama Ruusupuiston museokeskus ja Jyväskylän Lyseon museo- ja kulttuurikeskus,

5 5 johon olivat sijoittumassa Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo ja Keski- Suomen museon ylläpitämä Jyväskylän lyseon museo. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan palveluverkkoselvityksen museopalveluiden kehittämisen perustaksi tulevina vuosina. Samassa kokouksessa käsiteltyyn Keski-Suomen museon peruskorjauksen ja nivelosan hankesuunnitelmaan lautakunnalla ei ollut huomauttamista. Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta käsitteli hankesuunnitelmaa huhtikuussa ja kesäkuussa ja esitti kokouksessaan, että Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelma, nivelosan idealuonnos ja niiden kustannusarvio hyväksytään ja rahoituksesta päätetään vuoden 2017 talousarvion investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa ja päätyi samaan ratkaisuun. Kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään vuoden talousarviosta ja sinne asti Keski-Suomen museossa jännitettiin ratkaisua. Myönteinen signaali oli kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Keski-Suomen museoon henkilökohtaisesti tuoma viesti siitä, että museon peruskorjaus ja nivelosa oli hyväksytty ministeriön rahoitussuunnitelmaan. Valtionavustusta oli varattu hanketta varten 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarviosta päättäessään Jyväskylän kaupunginvaltuusto muutti Talonrakennusinvestointeja siten, että niihin lisättiin Keski-Suomen museon peruskorjausta varten tuloihin ja menoihin 2 miljoonaa euroa vuodelle Perusteluihin kirjattiin, että mikäli hankkeelle ei saada valtionosuutta, niin sen toteuttaminen arvioidaan uudelleen. Vuoden lopussa museo suljettiin yleisöltä. Merkittävä hallinnollinen muutos Jyväskylän kaupungin museopalveluissa tapahtui Vuodesta 2006 museopalveluja johtanut museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna jäi tuolloin eläkkeelle. Samalla museonjohtajien määrää vähennettiin niin, että museotoimenjohtaja toimii samalla Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon johtajana. Suomen käsityön museolla on oma museonjohtaja. Innostuneena otin uuden tehtävän vastaan. Lämmin kiitos jälleen Keski-Suomen museon osaavalle ja innostuneelle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Heli-Maija Voutilainen museotoimenjohtaja

6 6 TOIMITILAT Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Lisäksi ympäri vuoden ovat avoinna Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. MUSEORAKENNUS Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna Museorakennuksen pinta-ala on 2 531,5 m², josta näyttelytilaa on 1 328,5 m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloaulan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Keski- Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Toimintavuoden aikana museorakennuksessa tehtiin normaalien kunnostustöiden lisäksi sähkölaitteiden tarkastuksia, palo-ovien ja hissin kunnostuksia sekä asennettiin osaan perusnäyttelyinteriööreistä langaton paloilmoitinjärjestelmä. Keski-Suomen museon museorakennuksen rahoitus peruskorjaushankkeeseen vuosille varmistui marraskuussa. Näyttelytoiminta rakennuksessa päättyi toimintavuoden lopussa. KOKOELMAKESKUS Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Kokoelmakeskuksen A-rakennuksen sivustan kylmävarastoon suunnitellut säilytystilat otettiin isojen esineiden säilytyksen käyttöön toimintavuoden keväällä. Tilaan sijoitettiin Kortesuon navetan vintiltä siirretyt kokoelmaesineet. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 Keski- Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja

7 7 Kokoelmakeskuksen kylmävaraston säilytystila hyllytettiin uudelleen Kortesuon navetan esinemuuton yhteydessä. Osa suurista esineistä sijoitettiin säilytykseen seinäorsille. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo. arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut toimivat Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistoille valmistui vuonna 2013 käyttöarkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerrokseen (Vapaudenkatu 39-41). Käyttöarkistoon sijoit-

8 8 tuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m². ERILLISMUSEOT Keski-Suomen museon käsityöläismuseot (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläismuseokohteeseen kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna Keski-Suomen museon käsityöläismuseot avattiin yleisölle osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Puusepäntalon sisäseinien maalaus uusittiin toimintavuonna. Myös Sparvinin talon kunnostus osaksi Toivolan Vanhan Pihaa ja Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden toimintaa käynnistyi. Sparvinin taloon on suunniteltu kohteen museokaupan, työpajojen ja näyttelyiden toimintoja. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna Toimintavuonna kohteessa tehtiin paloilmoitinlaitteiston tarkistuksia ja ulkorappauksen korjauksia. Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellarikerroksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on 346 m² tilaa. Näyttelytilassa havaittu kosteusvaurio ja sen korjaustyö sulki Lyseon museon näyttelyn lokakuussa loppuvuoden ajaksi. Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon vuoden 2014 alussa ja liitettiin kokoelmiin toimintavuonna. Lyseon kokoelmaaineistoille valmistui uusi säilytystila Savelan Onkapannuun syksyllä Käytössä on 250 m² vakioilmastoitua säilytystilaa. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa 329 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Toimintavuonna Jyväskylän Tilapalve-

9 9 lu teetätti vihersuunnitelman kunnallistekniikan museon alueelle. Näyttelytilojen turvallisuutta parannettiin lisäämällä museoon kaiteita. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Toimintavuonna uusittiin Pienmäen talomuseon pariaitan ja leipäaitan pärekatot sekä pihapiirin aitoja. Myös talomuseon ulko-wc uusittiin kompostoivaksi käymäläksi. Vanha wc-rakennus purettiin pois. Pihapiirin istutuksia kunnostettiin kesä- Erilliskohteiden ympäristönhoitoa kehitettiin toimintavuonna Jyväskylän kaupungin kesätyöpaikkojen avulla. Puutarha-alan opiskelija Jutta Remes työskenteli puisto- ja puutarhatyöntekijänä touko-kesäkuussa kunnostaen muun muassa Pienmäen pihapiirin istutuksia. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

10 10 työntekijän kuukauden työjaksolla. Syyskesällä Pienmäen päärakennuksen Ellin kamarissa havaittiin lattiasienikasvustoa Jyväskylän Tilapalvelu käynnisti korjaustyöt välittömästi. Päärakennus tyhjennettiin irtaimistosta, esineistö kuljetettiin kokoelmakeskukseen ja rakennuksen lattiat avattiin. Perustusten laho- ja sienivauriot paljastuivat laajoiksi ja käynnistivät koko päärakennuksen peruskorjauksen. Loppu syksyn aikana selvitettiin katselmuksilla ja koekaivauksilla rakennukselle sopivaa korjaustapaa. Perustukset päätettiin toteuttaa Museoviraston korjauskortin mukaisesti nurkkakivien varaan kivilatomuksena. Korjaustöiden yhteydessä rakennusten uunit dokumentoitiin ja purettiin. Rakennusurakan toteuttaa Rakennusliike Pekka Hämäläinen. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja ja 1930-luvulla. Niitynpään työläiskotimuseossa puisto- ja puutarhatyöntekijä Jutta Remes laati kesätyöjaksollaan pihan kasvien hoitosuunnitelman. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien välillä. Toimintavuonna uusittiin verstasrakennuksen portaat ja kaide. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hautakappelin mittapiirrosten ja hoitosuunnitelman työstämistä jatkettiin toimintavuonna. PALVELUT JA AUKIOLO Museokohteet Keski-Suomen museo: avoinna ti-su klo Museon avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen. Pääsymaksut: aikuisilta kuusi euroa, opiskelijoilta, yli 20 hengen ryhmiltä ja kaupungin työntekijöiltä kolme euroa. Museokorttikohde.

11 11 Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia, taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille oli ilmainen sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille ilmainen sisäänpääsy. Tammi-, marras- ja joulukuun ajan museoon oli ilmainen sisäänpääsy keskisuomalaisella kirjastokortilla. Heiskan taiteilijakoti: avoinna perjantaisin klo 13-14, muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu aikuisilta kuusi euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi. Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo ja lauantaisin klo Ilmainen sisäänpääsy. Museonvalvojina työskentelivät Tarja Ketola, Sirpa Tuhkala, Johanna Kotilainen, Maria Oksanen ja Jaana Tähtinen. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä: avoinna ke-su klo Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Museokorttikohde. Museonvalvojana työskenteli Ossi Latvala. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä: avoinna tiistaisin klo Ilmainen sisäänpääsy. Lyseon museo oli avoinna keskiviikkoisin klo 12-17, muina aikoina sopimuksesta. Ilmainen sisäänpääsy. Avoinna pidosta huolehtivat Jyväskylän Lyseon lukion opastuskurssilaiset. Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella oli avoinna torstaisin klo Ilmainen sisäänpääsy. Kohteen avoinna pito ostettiin Naissaaren näyttämöyhdistys ry:ltä. Muut palvelut Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto sekä kulttuuriympäristön palvelut olivat suljettuina vuosilomien ja järjestelytöiden vuoksi kesä-elokuussa.

12 12 NÄYTTELYT Vuosi 2016 päätti pitkän odotuksen, kun Keski-Suomen museon museorakennus ja näyttelytilat sulkeutuivat vuoden lopussa peruskorjausta varten. Samalla poistuivat käytöstä pitkään palvelleet perusnäyttelyt Keski-Suomi maakuntako sekin on? ja Jyväskylä kaupunkiko sekin on? Museon näyttelytoiminnasta vastasi kertomusvuonna intendentti Ilja Koivisto. Näyttelyt pystytti museomestari Tuukka Eskola ja esineiden vaatimien erityisrakenteiden osalta konservaattori Esko Ahola. Näyttelypystytyksessä avustivat myös näyttelytilojen siivouksesta huolehtineet Pirkko Wirlander-Ojala, Leena Reho ja Minna Laurikainen. Näyttelyihin liittyvästä tiedotuksesta vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius apunaan museoassistentit Johanna Puhakka ja Anna Muittari sekä hänen sijaisenaan Johanna Kotilainen. PERUSNÄYTTELYT Keski-Suomen museon perusnäyttelyt, vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi maakuntako sekin on? ja vuonna 1994 avautunut Jyväskylä kaupunkiko sekin on?, olivat avoinna viimeistä kertaa yleisölle uudenvuoden aattona, jolloin näyttelyihin oli vapaa pääsy. Koko joulukuun ajan mainostettiin viimeistä mahdollisuutta tutustua perusnäyttelyihin muun muassa sanomalehti Keskisuomalaisessa. Vuoden aikana kerättiin yleisöltä palautetta sulkeutuvista perusnäyttelystä uusien perusnäyttelyjen suunnittelun pohjaksi. Museoraatilaiset arvioivat näyttelyjä iltatapaamisessa tammikuussa ja yleisö sai vapaasti jättää kommentteja Post it -lapuilla Jyväskylä-näyttelyyn Jyväskylä-viikon aikana ja Keski-Suomi -näyttelyyn Keski-Suomi -viikon aikana. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuksessa 1. kerroksen alahalli ja 4. kerroksen taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyjä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa. Vuoden aikana esillä oli 13 vaihtuvaa näyttelyä, joista kaksi jatkui edelliseltä vuodelta. Museon omana tuotantona valmistui vuoden aikana kaksi näyttelyä. Vuoden 2015 puolella avattu Mitalin kaksi puolta se on fiftysixty -näyttely esitteli mitalien ja mitalinvalmistuksen historiaa. Perinteisessä pääsiäisnäyttelyssä esiteltiin ikonien sijasta ortodoksisia kirkkotekstiilejä pääasiassa Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan ja Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan kokoelmista. Toinen oman tuotannon näyttelyistä oli Lydia alaston setelityttö piiasta jumalattareksi, joka kertoi Suomen tunnetuimman alastonmallin, Puuppolasta kotoisin olleen Lydia Metsä-

13 13 Lydia alaston setelityttö -näyttely täytti Keski-Suomen museon alahallin kesäkuukausina. Näyttelyyn liittyi runsas oheisohjelma. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. maan elämäntarinan taiteen kautta. Näyttelyn rungon muodosti Lydia Metsämaan Keski-Suomen museolle testamenttaama taidekokoelma. Sen lisäksi lainassa oli teoksia Suomen Pankista, Kansallisgalleriasta Ateneumista, Arkkitehtuurimuseosta, Tuusulan taidemuseosta, Tampereen taidemuseosta, Yrjö Liipolan taidemuseosta, Martta Wendelin Seuralta sekä lukuisilta yksityishenkilöiltä. Näyttelyä varten valokuvattiin myös julkisia taideteoksia Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Nokialla. Lainanäyttelyistä kesänäyttelynä oli Arkkitehtuurimuseon tuottama Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria. Keskisuomalaisista taiteilijoista esiteltiin näyttelyin Virpi Lehdon ja Riitta Uusitalon tuoretta tuotantoa. Vuoden päätti Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely ja valokuvaaja Matti Salmen retrospektiivinen Matin mielikuvat vuosilta Aulanäyttelyihin liittyi tänä vuonna tapahtumia ja uusia yhteistyökumppaneita. Keväällä Kuvarekka arkistoidut keskisuomalaiset -näyttelyn tuottivat Jyväskylän aikuisopiston valokuvausalan opiskelijat, jotka kuvasivat ihmisiä torikuvausperinteen mukaisesti Jyväskylän alueen kesätapahtumissa. Kuvista koostettiin näyttely Keski-Suomen museon aulaan. Syksyllä Jyväskylä Sinfonian valokuvausta harrastavat muusikot pystyttivät näyttelynsä museoon ja sen oheistapahtumana järjestettiin kaksi suosittua kamarikonserttia museon vanhassa luentosalissa.

14 14 Vaihtuvat näyttelyt: DIMENSIO NYT Mitalin kaksi puolta se on fifty-sixty Virpi Lehto Tähän asti Riitta Uusitalo diip! uusia maalauksia Aika juhlia! Jyväskylän kuvataidekoulu 30 v Kudotut, kullalla kirjaillut ortodoksiset kirkkotekstiilit Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria Lydia alaston setelityttö piiasta jumalattareksi Maximal minimal Alvar Aalto Design Seminar Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely Matin mielikuvat vuosilta Matti Salmen valokuvia Aulanäyttelyt: Matti Nykäsen olympia- ja MM-mitalit Kuvarekka arkistoidut keskisuomalaiset Jyväskylä Sinfonia: Musiikin valokuva-albumi KIERTONÄYTTELYTOIMINTA Keski-Suomen museon lainanäyttelytoiminta siirtyi vuoden aikana amanuenssi Pirjo Sojakalta intendentti Ilja Koiviston vastuulle. Lainattavista näyttelyistä poistettiin HALOO, minä täällä! -näyttely. Kahteen Hipparinkiä ja rottajahteja -näyttelyn kuvaan uusittiin lasit edellisten vaurioiduttua lainassa. Vuoden aikana ripustettiin uudelleen Säynätsalon kunnantalolla pysyvästi esillä oleva kunnan historiaa esittelevä valokuvanäyttely. Näyttelylainat: Hely Hopea ja muut maatiaiset, Muuramen varhaiskasvatuksen tilaisuus, Muuramen nuorisoseuratalo Näin syntyi Keiteleen kanava, Tupaswilla, Laukaa Hipparinkiä ja rottajahtia, Kuokkalan yhtenäiskoulu, Jyväskylä HALOO, minä täällä! Kuokkalan yhtenäiskoulu, Jyväskylä

15 15 MUSEOKASVATUS Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja viestinnästä vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tähän työhön osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka. Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön. OPETUSTOIMINTA JA TAPAHTUMATUOTANTO Museolehtorin ja museoassistenttien opetustoiminta liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon näyttely- ja tapahtumatuotantoon. Toimintavuonna näitä olivat muun muassa eriteemaiset opastukset opintoryhmille, Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käynnit museoon (tammi-syyskuu), Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa -työpaja sekä Joulu ennen vanhaan -työpajat. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös yleisölle suunnatut Piparkakku- ja arkkitehtuurityöpajat yhteistyössä Ruusupuiston toimijoiden kanssa sekä luokkalaisille suunnattuja mediakasvatuksellisia Herätetään henkiin museon tarinat! työpajoja. Mukana työpajoja järjestämässä olivat Keski-Suomen museon ohella Jyväskylän yliopiston Lasten ja nuorten yliopisto, Kesäyliopisto, Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo sekä Alvar Aalto -museo. Toimintavuonna Keski-Suomen museossa tärkeimpiä opetuksen välineitä olivat museon perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Heiskan taiteilijakoti, opintotila Kontti, Pienmäen talomuseo sekä Niitynpään työläiskotimuseo. Erilaisiin teemoihin liittyvät opintokäynnit ja niihin liittyvät tehtävät ja työpajat suunnitellaan kunkin ryhmän toivomusten mukaisiksi.

16 16 Opetustoiminnan suurin kohderyhmä ovat eri asteen oppilaitosten opiskelijat aina päiväkotilapsista yliopisto-opiskelijoihin saakka sekä täydennys- ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, eritysopetuksen ryhmät, maahanmuuttajat, matkailualaa opiskelevat tai alalla jo työskentelevät matkailun ammattilaiset. Museon opastuspalveluja käyttivät toimintavuonna muun muassa yhdistykset, seurat ja organisaatiot. Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon tilaisuuksia olivat kevätpuolella Jyväskylä-päivien tapahtumat ( ), Keski-Suomi-viikko ( ) sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (21.5.). Yhdessä Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa järjestettyjä yleisötilaisuuksia olivat kevätkauden Filmi-perjantait (tammi-toukokuu). Aikamatka kotiin -tapahtuma (23.4.) toteutettiin yhteistyössä OP-kiinteistökeskuksen kanssa. Syyskuussa museo suunnitteli ja toteutti koko perheen Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtuman (10.9.) osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Lokakuun loppupuolella järjestettiin edellisvuoden tavoin Kekriviikko ( ). MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA Vuonna 2015 alkanut Murut-asiakasraatitoiminta jatkui. Museoraati kokoontui yhteisesti kevätkaudella kerran, lisäksi Murujen parista koottujen teemaryhmien kanssa järjestettiin tapaamisia pitkin vuotta. Näyttelymuruset kokoontuivat keväällä intendentin johdolla antamaan palautetta museon nykyisistä perusnäyttelyistä ja ideoimaan tulevaa näyttelytoimintaa. Yhdessä Murujen kanssa järjestettiin Keski-Suomen museon asiakasilta teemana Museossa kuin viimeistä päivää, jonka tarkoituksena oli kerätä palautetta perusnäyttelyistä myös yleisöltä. Puutarhamurusten kanssa käynnistyi keväällä kaksivuotinen Puutarhatarinoita hanke, jossa tallennetaan tavallisten ihmisten puutarhatarinoita. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Jyväskylän Puutarhaseura ja Halssilan asukasyhdistys. Syyskaudella Murujen kanssa tutustuttiin museon kuva-arkiston toimintaan sekä vierailtiin bussiretkellä Niitynpään työläiskotimuseossa ja Rosenbröijerin hautakappelilla. Museolehtori vastasi yhdessä museoassistenttien kanssa Keski-Suomen museossa Jyväskylän ammattiopiston matkailualan työssä oppijoiden ohjauksesta ja arvioinnista. Myös museologian harjoittelijoita ohjattiin museokasvatuksen ja yleisötyön osalta. Lyseon museon avoinnapito ja opastukset toteutettiin kesällä 2016 yhteistyössä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori osallistui Jyväskylän museopalveluiden museopedagogian kehittämiseen sekä Keski-Suomen ympäristökasvatusyhteistyöryhmän (KYKY) toimintaan. Museolehtori toimi myös KYKY-ryhmän Keski-Suomeen syyskuussa 2015 nimeämässä viiden organisaa-

17 17 Murut-asiakasraati jatkoi tutustumistaan Keski-Suomen museon toimintaan ja erilliskohteisiin. Niitynpään työläiskotimuseon lisäksi kohteena vierailulla oli Rosenbröijerin hautakappeli Jääskelän tilan mailla. Kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltua kohdetta esitteli museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo. tion kehittämiskeskusverkostossa (KETO) Keski-Suomen museon edustajana. Verkostoon kuuluu Keski-Suomen museo, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Jyväskylän luontokoulu ja Mankolan yhtenäiskoulu, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto sekä Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Keski-Suomen luontomuseo. Yhteistyötä Kulttuuriluotsitoiminnan ja Jyväskylä Seura ry:n kanssa jatkettiin. KESKI-SUOMEN MUSEON ERILLISMUSEOIHIN LIITTYVÄ MUSEOKASVATUS Museolehtori vastasi toimintavuonna Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Museolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläismuseoiden yhteyshenkilönä. Käsityöläismuseoiden museovalvojat ohjasivat päiväkodeille suunnattuja Vanhan arkun tarinoita sekä Lystiä ja puuhaa -työpajoja Kuparisepän talossa. Myös yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa jatkettiin.

18 18 Heiskan taiteilijakodin perjantain yleisöopastuksia ja tilattuja erityisopastuksia jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Keväällä toteutettiin Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa -työpaja. Museolehtori vastasi Vaajakosken koululaisten opintokäyntien opastuksista Niitynpään työläiskotimuseossa. Pienmäen talomuseon koululaiskäynnit toteutettiin osana erillismuseoiden toimintaa. Elokuussa järjestettiin Hankasalmen alueen koululaisille perinnepäivät, johon osallistuivat koulujen neljäsluokkalaiset. Myös Niemisjärven kolmasluokkalaiset ja esikoululaiset vierailivat talomuseossa. HANKKEET Museolehtori osallistui Puutarhatarinoita-hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Museo suljettiin peruskorjauksen takia joulukuun 31. päivä kello 16. Viimeiset asiakkaat tutkivat vielä poislähtiessään museokaupan tuotteita. Alahallissa oli esillä Matti Salmen retrospektiivinen valokuvanäyttely Matin mielikuvat. Kuva: Jussi Jäppinen.

19 19 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ MUSEOKÄYNNIT Keski-Suomen museon näyttelyissä, erilliskohteissa ja museon tapahtumissa vieraili toimintavuonna kävijää. Kävijämääriltään suosituin oli Keski-Suomen museon museorakennus, jossa vieraili kävijää. Erilliskohteista eniten kävijöitä vieraili Keski-Suomen museon käsityöläismuseoissa Toivolan Vanhalla Pihalla. Toimintavuonna maksaneita kävijöitä oli yhteensä ja ilmaiskävijöitä Valtakunnallisella museokortilla tehtiin käyntiä. Museokorttikohteena oli museorakennuksen ohella Pienmäen talomuseo. Kohde Maksaneet Ilmaiskävijät Kävijät kävijät yhteensä Keski-Suomen museo (museorakennus) Heiskan taiteilijakoti Keski-Suomen museon käsityöläismuseot Jyväskylän kunnallistekniikan museo (Könkkölä) Jyväskylän Lyseon museo Pienmäen talomuseo Niitynpään työläiskotimuseo Yhteensä Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) kävijämäärää ei arvioitu, koska niiden näyttelyt sijaitsevat julkisissa tiloissa vapaasti saavutettavina tai suljetuissa laitos- ja toimitilaympäristöissä. Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulkopuolisille. Vuoden aikana museossa pidettiin 67 ulkopuolisten järjestämää tilaisuutta, joihin osallistui kävijää.

20 20 Museorakennuksen asiakasneuvonnassa kävi toimintavuonna asiakasta. Keski-Suomen museon toimistossa, arkistossa, kulttuuriympäristöpalveluissa ja kokoelmakeskuksessa vieraili vuoden aikana 340 kävijää. YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa Kylä tutuksi -luentosarja Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Sarjan toteuttivat yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylä-Seura ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennoille oli ilmainen sisäänpääsy. Ohjelma: Keski-Suomen miehet jatkosodassa, osa 2 Martti Porvali, johtava kihlakunnan syyttäjä. Osallistujia Palokka kaskimaista kaupunginosaksi Janne Könönen, FM, Tuomo Blomqvist ja Elli Ojaluoto, Palokka-Seura. Osallistujia Saarijärvelle Suomea löytämään Esa Sironen, YTT, dokumenttiohjaaja, vapaa toimittaja. Osallistujia Jyväskylä postikorteissa Postikorttikeräilijä Seppo Pohjola. Osallistujia Yliopiston vanha kampus Oppaana Pirjo Vuorinen, intendentti, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo. Osallistujia Suomesta löydetyt säiläkirjoitusmiekat Luennoitsijana Mikko Moilanen, FT. Järjestetty yhteistyössä Keski- Suomen Muinaistutkijoiden kanssa. Osallistujia Lapsuus, nuoruus, hyvä aikuisuus Luennoitsijoina Kirsti Karila, varhaiskasvatuksen professori ja Matti Salmi, valokuvaaja. Osana Matti Salmen valokuvanäyttelyn oheisohjelmaa. Osallistujia Yrjö Blomstedt, arkkitehti ja kansatieteilijä Luennoitsijana Helena Lonkila, FT. Osallistujia Arkkitehtina Suomessa ja Venäjällä Luennoitsijana Jukka Tikkanen, arkkitehti. Osallistujia Arkkitehtuurikilpailun tulosten julkistaminen Ruusupuiston nivelosan arkkitehtuurisuunnitelmakilpailun palkintotilaisuus Keski-Suomen museon auditoriossa. Osallistujia Arktisen Upeeta Pohjoismaisen elokuvan festivaali, järjestäjät Nordic Glory Festival ry ja

21 21 Keski-Suomen museo. Viikon aikana Keski-Suomen museon auditoriossa esitettiin yhteensä yhdeksän elokuvaa. Näytösten yhteydessä elokuvalipun hinnalla oli ilmainen sisäänpääsy näyttelyihin. Tapahtumien kokonaiskävijämäärä 356. Ti 9.2. klo Europa, K-16 (von Trier), 33 osallistujaa. Ke klo Loma, S (Jarva), 4 osallistujaa. To klo Sámi Stories, S (lyhytelokuvia), 50 osallistujaa. Pe klo Musamaatio, S (Loiskis), 89 osallistujaa. klo Pieni siskoni, K-12 (Lenken), 30 osallistujaa. klo Näkymätön Elina, S (Härö), 10 osallistujaa. klo Konesielu, S (Vuorinen), 75 osallistujaa. La klo Ingrid Bergman omin sanoin, S (Björkman), 32 osallistujaa. klo Silent heart, K-12 (August), 33 osallistujaa Ystävän kanssa museoon ystävänpäivänä Ystävänpäivän kunniaksi kaksi pääsymaksua yhden hinnalla. Päivän kokonaiskävijämäärä Jyväskylän päivät Vapaa pääsy sekä Jyväskylän syntymäpäivänä ti Osallistujia yhteensä 451. Ohjelma: Pe klo Filmiperjantai: Teemana Koti Järjestäjät: Keski-Suomen Elokuvakeskus ja Keski-Suomen museo. Osallistujia 43. Pe klo 13 ja klo 14 Yleisöopastukset Heiskan taiteilijakotiin, ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 12. Su ja ti Anna palautetta Post it -lapuilla! Keski-Suomen museon perusnäyttelyiden uudistukseen liittyen asiakkailta kerättiin palautetta erivärisillä Post it -lapuilla. Su klo 14 Taidesunnuntai Kuvataiteilija Virpi Lehto tavattavissa Tähän asti -näyttelyssään. Osallistujia 17. Lisäksi erityisesti lapsille: Rastipolku Jyväskylä-näyttelyssä: Tule suunnistamaan rastipolulle ja tutkimaan, millaista oli elämä Jyväskylässä ennen vanhaan! Rastipolku oli esillä pysyvästi Jyväskylänäyttelyssä ja avoinna aina museon aukioloaikoina Keski-Suomen päivä, Kontin päivä ja Aikamatka kotiin -tapahtuma Osallistujia yhteensä 598. Ohjelma: Ti Yleisöluento: Saarijärvelle Suomea löytämään Esa Sironen, YTT, dokumenttiohjaaja, vapaa toimittaja. Osallistujia 40.

22 22 Pe Filmi-perjantai: Teemana Taide kaupungissa. Osallistujia 28. Pe Taiteilijaelämää, nonstop -työpaja opintotila Kontissa yleisölle. Osallistujia 13. La Aikamatka kotiin -tapahtuma Järjestetty yhteistyössä Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskuksen kanssa. Erityisenä ohjelmana Entisajan Jyväskylä, nonstop-kuvaesitys sekä kaksi teemaopastusta Jyväskylä-näyttelyyn, Tuula Vuolio-Vallenius. Opastuksiin osallistui yhteensä 100 kävijää, tapahtuman kokonaiskävijämäärä 304. Ilmainen sisäänpääsy. Su Anna palautetta Post it -lapuilla Keski-Suomen museon perusnäyttelyiden uudistukseen liittyen asiakkailta kerättiin palautetta erivärisillä Post it -lapuilla Keski-Suomen museon asiakasilta Teemana: Museossa kuin viimeistä päivää. Järjestäjät: Keski-Suomen museo ja Murut-museoraati. Osallistujia Äitienpäivä Äitienpäivän kunniaksi museoon oli kaikille naisille ilmainen sisäänpääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä Kansainvälinen museopäivä Kansainvälisenä museopäivänä ke museoon oli ilmainen sisäänpääsy. Kävijöitä Yläkaupungin Yö Yläkaupungin Yönä museo oli avoinna klo 11-23, ilmainen sisäänpääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä Ohjelma: Auditorio: Elokuva- ja kuvaesityksiä (Keski-Suomen elokuvakeskus ja Keski- Suomen museo): Ruusupuisto ennen, nyt ja tulevaisuudessa, nonstop-kuvaesitys Lapset, ohjaaja James Parott, Yhdysvallat 1930 Tarina Metsätorpanmaasta Metsätyö ja meidän kunta -lyhytdokumentti, Juhan Manner, 1980 Kaitafilmejä Keski-Suomen museon arkiston kätköistä Museon ala-aula: Filmitohtori-klinikka Antti Mikkola/Mediazoo ja Teemu Kauppi/KSEK esittelivät kaitafilmien kunnon arviointia, digitointivaihtoehtoja, jälkikäsittelymahdollisuuksia ja julkaisuvaihtoehtoja. Ilmianna kaitafilmisi: Keski-Suomen museo keräsi tietoja Ilmianna kaitafilmisi -lomakkeella keskisuomalaisesta kaitafilmiaineistosta.

23 23 Yläkaupungin Yön tapahtumat valtaavat toukukuussa myös Ruusupuiston museoiden ympäristön. Jyväskylän ammattiopiston valokuvausoppilaiden Kuvarekka-hankkeen kojussa yleisö saattoi kuvauttaa itsensä muotokuvaksi. Valokuvista järjestettiin syksyllä aulanäyttely Keski-Suomen museossa. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo. Työpajatila Kontti: Juhlavat muotokuvat, nonstop-työpaja lapsille ja vanhemmille. Työpajassa askarreltiin kollaasitekniikalla muotokuvia Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlanäyttelyn tunnelmissa. Lisäksi illan aikana musiikkiesityksiä vanhassa luentosalissa Koko perheen Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtuma Kaitafilmit kertovat, näyttelyt tarinoivat. Tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Ilmainen sisäänpääsy, päivän kokonaiskävijämäärä 68. Ohjelma: Kierrätyskassi-nonstoptyöpaja koko perheelle. Työpajan vetäjinä Taina Toikkanen ja Eija Jalkanen. Osallistujia 26. Kaitafilmejä museon arkiston kätköistä. Alustajana amanuenssi Pirjo Sojakka. Osallistujia 12. Herätetään henkiin museon tarinat -työpaja. Ohjaajana mediakasvattaja Sisko Vähämäki. Osallistujia 8.

24 Runodialogi Tulien koti Esiintyjänä Camp-ryhmä. Museon pääsymaksu 6/3 euroa. Osallistujia Tutkijoiden yö, arkeologian työpaja Työpaja esitteli, miten arkeologi tutkii ja dokumentoi. Työpajassa pääsi myös itse tutkimaan tuhansia vuosia vanhoja esineitä. Oma osio myös metallinpaljastinharrastukselle. Työpajan vetäjänä arkeologi, amanuenssi Miikka Kumpulainen. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 67. Työpaja oli osa kansainvälistä yliopistojen järjestämää Tutkijoiden yö -tapahtumaa Vanhusten päivä Vanhusten päivänä Keski-Suomen museoon oli ilmainen sisäänpääsy eläkeläiskortilla. Päivän kokonaiskävijämäärä oli Kekriviikko Keski-Suomen museo tarjosi lokakuun viimeisellä viikolla kekriaiheisia tapahtumia koko perheelle. Ke ja pe Ukonvaaja-dokumenttielokuva Maailman ensimmäinen kokopitkä dokumenttielokuva Ukonvaaja käsitteli vanhaa suomalaista luonnonuskoa ja mytologiaa. Osallistujia 42. La Kekrilauantai Kekrilauantaina Keski-Suomen museossa heittäydyttiin sadonkorjuun ja uskomusten maailmaan. Kävijöitä päivän aikana yhteensä 286. Tekemistä koko perheelle, työpajatila Kontti Kekriaiheisen askartelun lomassa kuultiin tarinoita kekristä. Ohjaajana Maria Oksanen. Osallistujia 73. Näkymätön maailma -opastus, Keski-Suomi maakuntako sekin on? -näyttely, Oppaana museoassistentti Johanna Puhakka. Osallistujia 28. Ukonvaaja-dokumenttielokuva Elokuvaesityksen yhteydessä ohjaaja Tuukka Tähti kertoo tuntemuksiaan elokuvan teosta. Osallistujia Runomatinea: Helkavirsiä Esiintyjinä lausujat Ritva-Sofia Lintu, Seija Nykänen ja Joonas Hokkanen sekä Leena Pyylampi (musiikki). Pääsymaksu 6/3 euroa, keskisuomalaisessa kirjastokortilla ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Elävä perintö Keski-Suomessa -seminaari Keski-Suomen maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä 2016 Järjestäjät: Keski-Suomen museo, Keski-Suomen Museoyhdistys ry ja Museovirasto. Seminaarin tukijana Keski-Suomen liitto. Osallistujia 58.

25 Museossa kuin viimeistä päivää Keski-Suomen museon ja perusnäyttelyiden viimeiset aukiolopäivät ennen peruskorjausta. Ilmainen sisäänpääsy Päivien kokonaiskävijämäärä: 973. Elokuvaesitykset: 8.1. Intialaisia dokumenttielokuvia ja keskustelua Keski-Suomen museossa. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Looma Unohdettu ystävä. Järjestäjät: Keski-Suomen Elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Jyväskylän Venäjä-seura, Oulun elokuvakeskus ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Filmiperjantai: Työ ja talous Järjestäjät: yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Taiteen edistämiskeskus, Oulun elokuvakeskus, Antti Mikkola/Mediazoo sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Filmiperjantai: Koti Tilaisuus oli osa Keski-Suomen museon Jyväskylän päivien ohjelmaa. Järjestäjät: yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Taiteen edistämiskeskus, Oulun elokuvakeskus, Antti Mikkola/Mediazoo sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Filmiperjantai: Taide kaupungissa Järjestäjät: yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Taiteen edistämiskeskus, Oulun elokuvakeskus, Antti Mikkola/Mediazoo sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Mephisto Järjestäjät: Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo sekä Jyväskylän Suomi-Unkari Seura. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 9. Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden yleisötilaisuudet: Taidesunnuntai Virpi Lehto Tähän asti. Kuvataiteilija Virpi Lehto tavattavissa Tähän asti -näyttelyssään. Osallistujia 17.

26 Yleisöesittely Kudotut, kullalla kirjaillut ortodoksiset kirkkotekstiilit Esittelijänä ikoniasiantuntija Matti Taalas. Osallistujia 28. Lydia alaston setelityttö piiasta jumalattareksi 3.6. Yleisöopastus Oppaana intendentti Ilja Koivisto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Alastonmallin croquis-piirustusta Ohjaajana kuvataiteilija Virpi Lehto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Yleisöopastus Oppaana intendentti Ilja Koivisto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Kepeästä klassiseen Musiikkia museossa Konsertti oli osa Jyväskylän Kesän Mitä noi tekee?! -ilmaisohjelmaa. Esiintyjinä Raimo Vertainen (harmonikka), Sonja Vertainen (harmonikka), Satu Rantanen (laulu) ja Arto Rantanen (piano). Osallistujia Ohjattu croquis-piirustushetki Tilaisuus oli osan Jyväskylän Kesän Mitä noi tekee?! -ilmaisohjelmaa. Ohjaajana kuvanveistäjä Juha Menna. Osallistujia Yleisöopastus. Oppaana intendentti Ilja Koivisto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia Alastonmallin croquis-piirustusta. Ohjaajana kuvataiteilija Virpi Lehto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 17. Matin mielikuvat Matti Salmen valokuvia Avajaistilaisuus: Kun 60-luku tuli kampukselle Puhujina muun muassa ministeri Kalevi Kivistö, YTT Esa Sironen, yli opistonopettaja Petri Kuhmonen, suurlähettiläs emeritus, tietokirjailija Mikko Pyhälä, kääntäjä, eläkeläinen Kirsti Era ja YTT, talousneuvos Alpo Karila. Keskustelutilaisuuden jälkeen tutustuminen valokuvaaja Matti Salmen näyttelyyn. Osallistujia Lapsuus, nuoruus, hyvä aikuisuus Luennoitsijoina Kirsti Karila, varhaiskasvatuksen professori ja Matti Salmi, valokuvaaja. Osallistujia 31. (osa Kylä tutuksi -luentosarjaa) Yleisöluennot: Ammattiyhdistystoiminta elämäntyönä ja Metallin meteli Luennoitsijoina ay- ja rauhanaktiivi kirvesmies Mauri Perä ja professori emeritus Juhani Kirjonen. Tilaisuuden jälkeen tutustuminen Matti Salmen näyttelyyn. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia yhteensä 15.

27 27 Jyväskylän Taiteilijaseuran 71. vuosinäyttely Taiteilijatapaaminen Mukana keskustelemassa Arto Revonkorpi, Merja Nykänen, Minja Revonkorpi, Panu Koskimies, Pertti Karjalainen, Päivi Meriläinen ja Sari Mansala. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 9. Jyväskylä Sinfonia Musiikin valokuva-albumi Su Kamarikonserttisarja Musiikin valokuva-albumi, osa 3 Musiikkia barokista nykyaikaan. Liput 18 euroa, Museokortilla 15 euroa (sis. sisäänpääsy museoon). Osallistujia 58. Su Kamarikonserttisarja Musiikin valokuva-albumi, osa 4 Päätöskonsertin ohjelmassa romanttisia kamarimusiikkiteoksia. Liput 18 euroa, Museokortilla 15 euroa (sis. sisäänpääsy museoon). Osallistujia 43. Käsityöläismuseoiden tapahtumat (Toivolan Vanha Piha) Pääsiäispiha. Yhteensä 1053 kävijää Yläkaupungin Yö Keski-Suomen museon käsityöläismuseot olivat avoinna Yläkaupungin Yönä klo 20 asti. Yhteensä 176 kävijää Joulupiha. Yhteensä 1888 kävijää. Työpajat Käsityöläismuseoiden työpajat: Lystiä ja puuhaa Kuparisepän talossa Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille suunnatussa työpajassa tuumailtiin yhdessä, miten ennen vanhaan leikittiin. Kotiin viemiseksi valmistettiin oma lelu. Vanhan arkun tarinoita Kuparisepän talossa Työpajassa kuultiin vanhan arkun tarinoita kuparisepän, puusepän ja suutarin elämästä. Työpaja oli suunnattu päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille. Vuoden aikana työpajoja järjestettiin käsityöläismuseoissa yhteensä 37 ja niihin osallistui 463 kävijää. Työpajoja vetivät museonvalvojat Sirpa Tuhkala, Tarja Ketola ja Maria Oksanen. Keski-Suomen museon työpajat: Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa Työpaja koululaisille (1.-3. luokat). Tutustuminen Heiskan taiteilijakotiin ja rompetaiteen tekoa museon opintotila Kontissa. Työpajoja

28 28 toteutui yhteensä kaksi ja niihin osallistui kaikkiaan 26 koululaista. Työpajojen vetäjinä toimivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja museologian harjoittelija Maria Oksanen Nonstop-rompetaidetyöpaja yleisölle Kontin päivänä Koko päivä ajan kestäneessä nonstop-työpajassa tehtiin rompetaidetta Vappu Heiskan hengessä. Ohjaajana museologian harjoittelija Maria Oksanen. Osallistujia Herätetään henkiin museon tarinat! Mediakasvatuksellinen työpaja luokkalaisille. Työpajassa sukellettiin elämään Jyväskylässä menneinä vuosikymmeninä ja luotiin ryhmissä oma tarina Jyväskylä-perusnäyttelyn innoittamana. Työpajoja toteutui yhteensä kaksi ja niihin osallistui kaikkiaan 44 koululaista. Työpajan vetäjänä Sisko Vähämäki, Järvi-Suomen Mediataito Tutkijoiden yö, arkeologian työpaja Työpajassa tutustuttiin arkeologin tutkimus- ja dokumentointityöhön. Työpajan vetäjänä arkeologi Miikka Kumpulainen. Työpaja oli osa kansainvälistä yliopistojen järjestämää Tutkijoiden yö -tapahtumaa. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 67. Piparkakkutyöpajat yleisölle Yhteistyössä Ruusupuiston toimijoiden kanssa: Lasten ja nuorten yliopisto, Kesäyliopisto, Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo ja Alvar Aalto museo. Työpajojen ohjaajina toimivat amanuenssit Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen ja Sanna Tarnanen Valmista oma piparkakkumuottisi. Osallistujia Joulu ennen vanhaan -työpaja. Osallistujia Perinnetalosta piparkakkutaloon -työpaja. Osallistujia Joulu ennen vanhaan -työpaja Työpajat koululaisille (1.-3. luokat): Tutustuminen entisajan jouluun ja joulun valmisteluun museon näyttelyiden ja työpajan avulla. Työpajoja toteutui yhteensä viisi ja niihin osallistui kaikkiaan 122 kävijää. Työpajojen vetäjinä toimivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen sekä amanuenssit Pirjo Sojakka ja Sanna Tarnanen ja harjoittelija Essi Tarvainen. OPASTUKSET JA YLEISÖTYÖ Keski-Suomen museossa ja museon erilliskohteissa järjestettiin toimintavuonna yhteensä opastuskertaa, joihin osallistui yhteensä kävijää. Suurin osa opastuksista kohdistui Keski-Suomen museon käsityöläismuseoihin Toivolan

29 29 Vanhalla Pihalla, missä opastettuja käyntejä järjestettiin kaikkiaan kappaletta ja mihin osallistui kävijää. Toimintavuonna yleisötyötä tehtiin myös museon 126 työpajassa (yhteensä osallistujaa) sekä museon tiloissa järjestettyjen 25 luennon ja 52 kahden yleisötapahtuman yhteydessä. Museon yleisötyön ja opetuksen tapahtumiin osallistui toimintavuonna yhteensä kävijää. MUUT YLEISÖTILAISUUDET Sisätilojen suojelusta. Jyväskylän kaupungin RAKSU-ryhmä. Amanuenssi Saija Silen Luento arkeologiasta, KUOMA-koulutus, Jyväskylän yliopisto. Amanuenssi Miikka Kumpulainen Kivikosken rakennettu ympäristö prosessina. KUOMA-koulutus, Jyväskylän yliopisto. Amanuenssi Päivi Andersson Porin modernin rakennusperinnön inventointihankkeen käynnistäminen mallia Keski-Suomesta yhteistyön tapoihin. Amanuenssi Saija Silen Luento arkeologiasta. Tikkakosken lukio, Jyväskylä. Amanuenssi Miikka Kumpulainen Luento ylimaakunnallisista hankkeista Länsi-Suomen museoiden ja Museoviraston rakennustutkijoiden tapaamisessa Lahdessa. Amanuenssi Päivi Andersson Filmiaineistot Keski-Suomen museon kokoelmissa. Luento Monitori ry:n kokouksessa Palokassa. Intendentti Virpi Mäkinen Luento kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyttävästä korjaamisesta ja korjauksen dokumentoinnista. Jämsän puukoulun korjauksen yleisötilaisuus, Jämsä. Amanuenssi Päivi Andersson Esitelmä kulttuuriympäristön kaavoittamisesta. Keuruun luottamushenkilöiden kaavakoulutus, Keuruu. Amanuenssi Päivi Andersson Kankaan paperitehdasalueen uudiskäyttö. Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät, Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Amanuenssi Saija Silen Kulttuuriympäristön käyttö strategisen suunnittelun välineenä. Pohjois- Savon liitto, Kuopio. Amanuenssi Miikka Kumpulainen KUOMIA Kivikoski kioski ja paikkatieto rakennustutkimuksessa. KUOMA-koulutus, Jyväskylän Yliopisto. Amanuenssi Saija Silen Esitelmä Adoptoi monumentti toiminnasta. Kinkomaan Kyläyhdistys, Jyväskylä. Amanuenssi Miikka Kumpulainen Keski-Suomen alueen metsästyksen historiaa. Jyväskylän Metsästyksen hoitoyhdistyksen 125-juhla, Rutalahden Suojarinne, Joutsa. Intendentti Ilja Koivisto.

30 Opetusta arkeologin työhön. Vaajakummun yhtenäiskoulu, Jyväskylä. Amanuenssi Miikka Kumpulainen Lännen hunttarit. Luento Amerikansuomalaisen metsästyksen historiasta. Jyväskylän Suomi-Amerikka yhdistys Keski-Suomen museon auditoriossa. Intendentti Ilja Koivisto. Osallistujia Keski-Suomen maakuntakaava ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä Uutuuksia uudessa maakuntakaavassa. KUOMA-koulutus, Jyväskylän yliopisto. Amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen Savusaunarakennukset Suomessa. Suomalainen puuarkkitehtuuri seminaari, TAIKU/ Kirkkotaiteen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Amanuenssi Saija Silen Luento arkeologiasta. Schildtin lukio, Jyväskylä. Amanuenssi Miikka Kumpulainen. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Näyttelyistä, tapahtumista ja aukioloajoista tiedotettiin museon omilla nettisivuilla, avoinmuseo.fi -sivuilla, Facebook-, Twitter- sekä Instagram-tileillä, lehdistötiedottein, Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta, eri nettitapahtumakalentereissa sekä viikoittain museoiden ja gallerioiden tiedotusrenkaan kautta. Keski-Suomen museon uutiskirje ilmestyi helmi- ja toukokuussa. Jyväskylän kulttuurilehden Aaltoja!-lehden toimittamiseen osallistuttiin aiempien vuosien tavoin. Markkinointia tehtiin myös City-opaskartan ja Jyväskylän seudun matkailuesitteen kautta sekä yhteistyössä Toivolan Vanhan Pihan markkinoinnin kanssa. Sanomalehti Keskisuomalaisessa julkaistiin mainoksia tapahtumista. Museolehtori ja museon muu henkilökunta antoivat myös radio-, tv- ja lehtihaastatteluja muun muassa museon näyttelyistä, maakunnallisesta museotyöstä, kotiseutupäivistä, Sparvinin talon korjauksesta, Puutarhatarinat-hankkeesta sekä museorakennuksen peruskorjauksesta. Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Toiminnasta kerrottiin aktiivisesti Jyväskylän kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jyväskylän museoiden tiedottajien kanssa.

31 31 KOKOELMATOIMINTA KOKOELMANHALLINTA Keski-Suomen museon kokoelmatyötä sekä erillismuseoihin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna intendentti Virpi Mäkisen koordinoimassa kokoelmatiimissä. Intendentin virkavapaan aikana sijaisena toimi Pirjo Sojakka. Kokoelmatyön asioita käsiteltiin myös arkistopalavereissa, Lyseon aineistojen luettelointia koskevassa työryhmässä sekä Puutarhatarinoita-hankkeen työryhmässä. Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien yhteistyötä ajankohtaisissa kokoelma-asioissa edistettiin valtakunnallisessa KOVAMAAKUMU-työryhmässä. Kokoelmanhallintajärjestelmät Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali- ja arkistokokoelmien luetteloinnin käytössä on Polydoc-tietokantakohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan aikanaan siirtämään uuteen Museum Plus RIA-järjestelmään. Uudesta kokoelmanhallintajärjestelmästä ja sen testausvaiheesta saatiin tietoa muun muassa KOVA- MAAKUMU-tapaamisissa. Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profium Sense -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto. Toimintavuonna toteutettiin kuvienhallintajärjestelmässä julkaistujen kuvien mappaus ja haravointi kansalliseen Finna-asiakasliittymään. Finna-haravointi avattiin tuotantokäyttöön huhtikuussa. Kokoelmanhallinnan kehittäminen Keski-Suomen museon kokoelmapoliittinen ohjelma uudistettiin toimintavuonna. Kokoelmaohjelmaa kommentoitiin ja muokattiin Keski-Suomen museon kokoelmatiimissä syksyn aikana. Työn tuloksena julkaistaan Keski-Suomen museon kokoelmaohjelma vuosille Kokoelmaohjelma sisältää museon kokoelmatoiminnan periaatteet ja keskeiset reunaehdot, tallennusvastuiden määrittelyn, tallennustavat ja kokoelmaprosessin vaiheet hankinnasta kokoelmien käyttöön. Toimintavuonna Keski-Suomen museon eri kohteiden pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat päivitettiin ja poistumisreiteille lisättiin opaskartat. Kokoelmakes-

32 32 kuksen turvallisuutta kehitettiin myös käyttäjien, kiinteistönhoidon ja pelastuslaitoksen yhteisellä poistumisharjoituksella. Kokoelmakeskuksen vuosittainen palotarkastus pidettiin joulukuussa. Museomestareiden verstaaseen lisättiin valoilmaisimellinen palohälytin. Keski-Suomen museon tallennusvastuualueista laadittiin painettu esite asiakkaille jaettavaksi. Keski-Suomen museo tallentaa -esite sisältää myös ohjeet kokoelmien lahjoittajille. TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 käynnistynyttä valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO). Toimintavuonna museon edustajat osallistuivat hankkeen seminaareihin, koulutuksiin ja poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta vastasi työryhmä, jonka jäseniä olivat intendentti Virpi Mäkinen ja amanuenssit Suvi Hänninen, Marja- Liisa Rajaniemi, Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Keski-Suomen museon valtakunnallisena tallennusvastuualueena arki-teemaisessa pooli 3:ssa oli opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö. Lisäksi museo jatkoi yhteistyötä poolin Suomi syö ja juo -hankkeen kanssa. Hankeyhteistyötä tehtiin muun muassa tuottamalla aineistoa Suomi syö ja juo -hankkeen yhteistyöjulkaisun, Satokauden ruokaa -kirjan kuvitukseen ja sisältöön. Museo oli mukana kehittämässä Pooli 3:n dokumentointityön uusia työmuotoja ja osallistui vlog gauskoulutukseen Helsingissä. Pooli sai yhteisen visuaalisen ilmeen ja logon, jonka suunnitteli jyväskyläläinen Miia Huttu. Keski-Suomen museo oli myös mukana kehittämässä seuraavaa Pooli 3:n hanketta Arjen haasteet. Pooli 3:n pääasiallisena työmuotona olivat etäpalaverit. Toimintavuonna Keski-Suomen museo osallistui Trendit, vaikuttajat ja poikkeustilanteet -teemaisen Pooli 7:n yhteistyöhön ja toiminnan suunnitteluun. Sisällöllistä yhteistyötä tehdään etenkin kotimuseoiden tallennus- ja kokoelmatyön kehittämiseksi. Keski-Suomen museo osallistuu pooli 7:n toimintaan etenkin Heiskan taiteilijakodin kokoelmien osalta sekä Jonas, Maikki ja Vappu Heiskaan sekä taiteilija Urho Lehtiseen liittyvän tallennusvastuun osalta. Pooli 7 kokoontui huhtikuussa Valkeakoskella Visavuoren museossa. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museo osallistui TAKO:n pooli 4:n metalliteollisuutta tallentavan alapoolin toimintaan. Alapoolin kokoukset pidettiin Suomen valimomuseo Senkassa Karkkilassa ja Rosen-

33 33 lew-museossa Porissa. Poolissa käynnistettiin suunnitelmat työturvallisuuden historiaan keskittyvän, kuvapainotteiden yhteisnäyttelyhankkeen toteuttamiseksi vuonna Keski-Suomen museo osallistui TAKO-toiminnan kehittämiseen myös tuottamalla sisältöjä museoiden erilliskokoelmia esittelevään TakoWikiin. Vuosittaisesta TA- KO-tallennustyöstä raportoidaan vuosittain Museovirastolle. Nykyajan dokumentointi Keski-Suomen museon nykyajan dokumentointi -toimintaa kehitettiin toimintavuonna Nykyajan dokumentointi -verkkosivujen kautta, omissa dokumentointihankkeissa sekä yhteistyössä museon maakunnallisen toiminnan kanssa. Verkkosivujen kehittämistä varten käytiin läpi Keski-Suomen museon tekemät dokumentoinnit. Tietojen pohjalta laadittiin aiheenmukainen runko verkkosivuille toteutettavaan dokumentointien hakemistoon. Yhteistyössä maakunnallisen museotyön kanssa laadittiin kysely Keski-Suomen alueen kotiseutumuseoille paikallisesti merkittäviksi koetuista tapahtumista dokumentointien suunnittelua varten. Kyselyyn saatiin yli 70 vastausta eri tapahtumista. Tapahtumadokumentoinnin kartoitusta esiteltiin marraskuussa maakunnallisessa museo- ja kotiseutupäivässä osana aineellisen kulttuurin tallentamista edistävää Elävä perintö -hanketta. Jyväskylän vanhimman hotellin, Sokos-ketjuun kuuluneen Jyväshovin toiminta Kauppakadulla päättyi maaliskuussa Keski-Suomen museo dokumentoi helmikuussa hotelli Jyväshovin tiloja ja toimintaa valokuvaamalla. Dokumentointikuvauksesta vastasi valokuvaaja Pekka Helin avustajanaan museologian harjoittelija Ossi Latvala. Vuonna 2014 yhteistyöhankkeena Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Killan kanssa toteutetun pukutehdas Salmutexin laaja valokuva-aineisto luetteloitiin toimintavuoden lopulla kuvienhallintajärjestelmään. Luettelointityöstä vastasi amanuenssi Marja-Liisa Rajaniemi. Muu dokumentointitoiminta Yhteistyötä Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineen Tallennus- ja dokumentointi -kurssin opetuksessa jatkettiin toimintavuonna. Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit ja intendentti ohjasivat opiskelijoiden tallennusharjoituksia. Tallennusharjoitusten suunnittelua ja luettelointia varten osallistuttiin kurssin luennoille ja järjestettiin lähiopetustilaisuuksia museossa.

34 34 Museologian tallennusharjoitusten aiheena olivat Teboil Kukkumäki Roil Oy, Peltolan mäkitupalaismuseon perustaminen, Kuokkalan räppärit Area 52 -yhtyeen toiminta ja arkkitehti Risto Vuolle-Apialan saunakeräelmän taustoitus. ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT Keski-Suomen museon esinekokoelmista vastasi amanuenssi Sirpa Suhonen ja kokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Esinekokoelmien luettelointiin osallistui myös amanuenssi Susanna Terho. Esinekokoelmien kartunta Keski-Suomen museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 25 päänumerolla, joista 24 oli lahjoituksia ja ostoja yksi. Yksittäisten lahjoitusta määrä väheni kertomusvuonna, mutta suuret lahjoituserät nostivat kartuntamäärää. Kertomusvuonna museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa seuraavia esineitä: Säveltäjä Dmitri Hintzen esiintymisasuja ja hänen käyttämänsä kengurunnahkaturkki. Mäki-Matin päiväkodin lahjoituksena kokoelmiin saatiin paperinukkeja ja oppikirjoja. Urho Lehtisen perikunnan lahjoituksena kokoelmiin lahjoitettiin taiteilijalle kuulunutta esineistöä, luonnoksia, valokuvia ja huonekaluja. Luonnokset ovat jatkoa Lehtisen kirkkomaalauskokoelmaan. Tekstiilitaiteilija Annikki Karvisen suunnittelemia asuja tuli kokoelmiin yksityishenkilöiden lahjoituksissa. Lisäksi tekstiilitaiteilijan itsenä lahjottamana museon kokoelmiin liitettiin suuri määrä Annikki Karvisen tuotannossa olleita tekstiilejä, asuja, huonekaluja ja asusteita. Jyväskylän kaupungin saaman testamenttilahjoituksen kautta kokoelmiin saatiin runsaasti 2000-luvun kodin irtaimistoa Sirkka-Liisa Helinin asunnosta. Lisäksi kokoelmiin lahjoitettiin Tunturi-kuntopyörä. Esinekokoelmien kartunta Vuosi Kartunta Esinemäärä

35 35 Jyväskylän kaupunki sai toimintavuonna testamenttilahjoituksena entisen apulaiskaupunginsihteeri Sirkka Liisa Helinin ( ) omaisuuden ja taideteokset. Keski-Suomen museon kokoelmiin liitettiin kuolinpesän irtaimistosta runsaasti kodin astiastoa, tekstiilejä ja pienesineitä kertomaan 2000-luvun asumisesta. Keski-Suomen museo dokumentoi valokuvaamalla Helinin asunnon ennen irtaimiston purkua. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Esinekokoelmien luettelointi- ja järjestelytyö Esinekokoelmissa on toimintavuoden päättyessä yli esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa on päivitettyä esinekorttia. Keski-Suomen museon esinekokoelmien luettelointia jatkettiin. Toimintavuoden kartunnasta luetteloitiin kahdeksan lahjoitusta. Urho Lehtisen laajan kokoelman ex-libris- ja julisteaineiston luettelointi työllistää myös tulevana toimintavuonna. Lisäksi luetteloitiin aiemmin kesken jääneitä kokoelmia. Kokoelmien luettelointiin osallistuivat museologian oppiaineen harjoittelijat Ossi Latvala, Maria Oksanen, Hedda Ohls, Juho Pekkarinen, Hannu Tapanainen ja Jaana Peltola. He luetteloivat harjoittelunsa aikana Muuramen saunakylän ja Muuramen kunnan lahjoittamia esineitä, tapettinäytteitä ja Valokuvaamo Uusitalon lahjoitukseen kuuluneita valokuvaukseen liittyviä välineitä sekä osallistuivat kokoelmakirjojen sijaintipaikkojen merkintään ja kirjojen täydennysluettelointiin. Lisäksi kokoelmiin kuuluvat silmälasit käytiin läpi ja huonokuntoiset esineet poistettiin kokoelmista. Vuosien aikana karttuneista 371 kokoelmasta oli vuoden lopussa luetteloimatta 111 kokoelmaa. Esinekokoelmiin kuuluvista esineistä on digikuvattu esinettä. Kuvat on liitetty luettelointitietojen yhteyteen. Keski-Suo-

36 36 men museon erilliskokoelmista Luomaan radiomuseokokoelmaan kuuluu yli 520 luetteloitua esinettä. Kokoelmaan kuuluvia esineitä ei ole siirretty tietokantaan. Kokoelmakeskuksessa esineiden sijaintipaikkojen kirjaamista jatkettiin. D-tilan laatikoissa ja rullilla säilytettävien tekstiilien järjestely on viimeistelyä vaille valmis ja niiden sijaintipaikkatiedot odottavat tietokantaan siirtoa. Myös edellisvuonna järjesteltyjen G-tilan lasi- ja posliiniesineiden sekä C- ja H-tilojen taiteen sijaintipaikkojen merkintää tietokantaan jatkettiin. Kokoelmaesineiden kuntokartoituksessa ja inventoinnissa 155 esinettä oli valokuvattu, kuntokartoitettu ja täydennysluetteloitu vuoden loppuun mennessä. Inventoitujen esineiden määrää kasvatti kesällä kylmävaraston järjestely ja Kortesuon navetasta siirrettyjen esineiden muutto ja sen yhteydessä tehty täydennysluettelointi. Taidekokoelman kartunta Keski-Suomen museon taidekokoelmat karttuivat toimintavuonna 21 teoksella. Kokoelmiin lahjoitettiin Oskar Raja-ahon naishahmoinen veistos. Matti Sieväsen kolme grafiikan työtä liitettiin kokoelmiin arkistolahjoituksen yhteydessä. Lahjoituksena saatiin myös Vappu Heiskan grafiikkaa ja Feliks Ojasen öljymaalaus. Urho Lehtisen teoksia lahjoitettiin kokoelmiin 13 kappaletta ja yksi ostettiin. Teokset ovat kuuluneet Lehtisen perheelle ja niissä on malleina perheenjäseniä. Lisäksi Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon rahaston varoilla hankittiin kokoelmiin yksi teos. Mitalitaiteen kokoelmat karttuivat kahdella uudella mitalilla. Kokoelmien käyttö ja lainaus Keski-Suomen museon esinekokoelmia käyttivät hyväkseen seuraavat tutkijat ja yksityiset henkilöt: Terhi Brander tutki niin sanottua Äänekosken ryijyä tehdäkseen sen kopion. Keski-Suomen museon kokoelmissa olevat taiteilija Ester Heleniuksen teostiedot toimitettiin Kokkolaan mahdollista näyttelylainaa varten. Lahtis-laivaan kuuluneita osia tutkittiin laivaan liittyvän näyttelyn taustaksi. Susanna Haavisto ja Samuli Karjula etsivät aineistoa Suomi syö ja juo -hankkeen Satokauden ruokaa -kirjan sisältöön. Otto Minkkinen valokuvasi luodikon omakustanteiseen julkaisuunsa. Rainer Koivula Koivutexistä kuvasi luvuilla ilmestyneitä Anttilan kuvastoja uutta mattotuotantoa varten. Eero Mäntylä kuvasi David Siikille myönnetyn Krimin sodan mitalin Karstulan kyläkirjaan. Jussi Jäppinen kuvasi Jonas Heiskan talviaiheisen betoniseinään tehdyn maalauksen ja apteekkiaiheista esineistöä Jyväskylän puretuista rakennuksista kertovaa kirjaansa varten. Korkeakoskella toimineen seppä Mäkisen sukulaiset halusivat nähdä Urho Lehtisen maalauksen sepän pajasta. Tampereen taidemuseolle toimitettiin teostiedot ja valokuvat Keski-Suomen museon taideteoksista vuonna 2018 suunnitel-

37 37 tua näyttelyä varten. Turun Poliisi halusi tietoa Könkkölän kokoelmiin kuuluvasta esineestä. Oili Kinnunen Aiviasta kävi läpi museon kokoelmissa olevat ryijyt valokuvien avulla etsien sopivaa mallia Suomen juhlavuoden kunniaksi kudottavan ryijyyn. Anne Mustonen sukulaisineen kävi tutkimassa heidän suvulleen kuulunutta pianokannelta. Esine- ja taidekokoelmiin kuuluvia esineitä ja teoksia lainattiin toimintavuonna eri tarkoituksiin. Konservointikeskus lainasi kuusi ryijyä kolmikulmaisen ryijysolmun tutkimiseen. Suomen kansallispukukeskus lainasi Saarijärven kansallispuvun tarkastusta varten kokoelmanumerolla 694:5 olevan paidan. Kokoelmia oli esillä myös Keski-Suomen museon omissa ja muiden museoiden näyttelyissä ja tapahtumissa: Alvar Aalto -museo lainasi lukujen lakanoita perusnäyttelyn Paimio-interiööriin. Kunnallisneuvos Taito Mörkin postimerkkikokoelma oli esillä Jyväskylän Paviljongissa Nordia-postimerkkinäyttelyssä huhtikuussa. Lydia Metsämaan lahjoittamat esineet ja taideteokset olivat esillä Keski-Suomen museon kesänäyttelynä olleessa Lydia alaston setelityttö -näyttelyssä. Tampereen työväenmuseo Werstas lainasi PK2- paperikoneen pienoismallin Paperiduunarit - näyttelyyn. Jyväskylän yliopiston tiedemuseolle lainattiin Pekka Pohjasäteen lahjoittamia esineitä Pedar Jalvin muistonäyttelyyn. Lisäksi Keski-Suomen museon käsityöläismuseoihin lainattiin neljä lelua päiväkotiryhmien opastuksiin. Käsikirjasto ja leikekokoelma Keski-Suomen käsikirjaston kartunta oli kertomusvuonna 72 nidettä. Kirjaston kartunta luetteloidaan tietokantaan, jossa oli vuoden 2016 lopussa teosta. Tilattuina lehtinä museoon tulivat Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Kameralehti ja Muinaistutkija. Joitakin maakunnan alueella julkaistavia paikallislehtiä saadaan museoon ilmaiskappaleena. Leikekokoelman lehtileikkeitä on aikaisemmin kartutettu kolmeen leikekirjasarjaan: Maakunta, Yleistä ja Jyväskylä. Vuoden 1990 alusta siirryttiin käyttämään vain yhtä leikekirjaa. Leikekokoelmaa kartutettiin vuoden 2013 loppuun saakka keräämällä leikkeitä museoon tulleista Keski-Suomen alueella ilmestyneistä lehdistä. Kokoelma luetteloidaan lehtileiketietokantaan ja haku on käytössä seuraaviin leikekirjoihin: Maakunta I - XII, Jyväskylä I-VIII, Leikekirja , Arkkitehti-lehden leikkeet (osa) vuodesta 1926 ja Jyväskylään liittyviä artikkeleita Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Vuoden 2015 lopussa haun piirissä on lehtileikettä. Vuoden 1998 lehtileikkeistä on päivittämättä 299 artikkelia.

38 38 Kortesuon navetan esineistön muutto Keski-Suomen museon isojen esineiden ja rakennusosien varasto Schildt-suvulle kuuluneen Kortesuon tilan navetan vintillä tyhjennettiin toimintavuoden keväällä. Kokoelmakeskuksen päädyn kylmävarastoon siirrettävään aineistoon kuuluivat muun muassa museon veneet, suurikokoiset maataloustyökoneet ja -välineet sekä satoja rakennusosia, kuten ikkunoita, ovia, karmeja, koristemuotoja ja uuneja Jyväskylän ja lähialueiden rakennuksista. Muuttoa varten palkattuina museossa työskentelivät konservaattori Janne Syrjänen sekä museoapulainen Ossi Latvala, jotka vastasivat esineiden pakkaamisesta, puhdistamisesta ja sijoittelusta paikalleen sekä luettelointitietojen kerää- misestä. Aineiston käsittelyyn osallistui myös restaurointiharjoittelija Reetta Hyvönen. Muuttoon liittyvistä kuljetuksista vastasi Niemi Oy. Ostopalveluina käytettiin myös Siivousliike Nybergin ja Jyväskylän kaupungin työllistämisyksikön (Kunnon työt) palveluita. Esineistö Kortesuon vintillä oli erittäin likaista ja huonokuntoista. Työturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja siirto- ja puhdistustyössä käytettiin henkilösuojaimia ja suojavaatteita. Esineet puhdistettiin vedellä ja desinfioivalla pesuaineella kokoelmakeskuksen piha-alueelle rakennetussa, osittain katetussa työpisteessä. Kokoelmat sijoitettiin kylmävarastoon, jonne rakennettiin uusia hyllyjä etenkin rakennusosien säilytystä varten. Muuton yhteydessä kokoelmista tehtiin myös poistoja. Kortesuon kartanon vintille sijoitetut suuret kokoelmaesineet siirrettiin kevään aikana kokoelmakeskuksen kylmävarastoon. Osa painavien esineiden siirroista oli haasteellisia. Niemen muuttoliikkeen miehet siirtävät kotitarvemyllyä alas vintiltä konservaattori Janne Syrjäsen ohjauksessa. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

39 39 Esinekokoelmien konservointi Keski-Suomen museon esinekonservaattorin työ kohdistui museon omiin kokoelmiin sekä erilliskohteiden kokoelmiin. Kortesuon kartanon esineistön muutto ja puhdistaminen työllisti konservaattoria projektin suunnittelussa ja työn ohjauksessa. Suurimman yksittäisen konservointityön muodosti Lydia alaston setelityttö -näyttelyyn esille tulleiden teosten puhdistaminen ja kehysten kunnostaminen. Kuopion Kulttuurihistoriallisen museon kokoelmiin kuuluva taffelipiano kunnostettiin laskutustyönä. Lisäksi esinekokoelmien järjestelytyötä ja sijoittelun parantamista kokoelmakeskuksen tiloihin jatkettiin. Samalla tehtiin esineiden kuntoluokitusta ja kiireellisiä konservointitoimenpiteitä. Museon kokoelmiin kuuluvista aineistoista toimintavuonna konservoitiin myös Oskar Raja-ahon Nuijamies-patsas. Konservointityön teki interiöörikonservaattori Sini Oksanen lopputyönään Metropolia ammattikorkeakoulussa. Lisäksi Valamon konservointilaitoksessa kunnostettiin C.F. Blomin Mooses ja laintaulut - maalaus. Se on ollut esillä Jyväskylän vanhassa kirkossa. ERILLISKOHTEIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ Keski-Suomen museon erilliskohteiden kokoelmiin liittyvää toimintaa kehitettiin toimintavuonna osana museon kokoelmatyötä. Toiminnan painopiste oli Jyväskylän Lyseon aineistoon liittyvissä kokoelmissa sekä Pienmäen talomuseon kunnostustöissä. Keski-Suomen museon kokoelmatiimi vastaa erilliskohteisiin liittyvästä kunnossapidosta. Osa toimintaa ovat kohteiden kuntokartoitukset sekä kokoelmiin kohdistuvat puhdistus- ja järjestelytyöt sekä kokoelmien huolto. Erilliskohteiden tapahtumat ja opastukset toteutettiin yhteistyössä museon yleisötyön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Erilliskohteiden toimintaan palkattuina työskentelivät Pienmäen museonvalvojana toiminut Ossi Latvala sekä puisto- ja puutarhatyöntekijä Jutta Remes. Projektitutkija Tiia Seppänen työskenteli keväällä Lyseon kasvitieteellisen kokoelman inventoinnissa. Paperikonservaattori Tuija Kantell kohdisti osan työkokeilujaksonsa työstä Jyväskylän Lyseon kirjaston teoksiin. Puuseppäharjoittelija Jari Harju työskenteli harjoitusjaksollaan osittain erilliskohteiden esineistön parissa. Lyseon museon kokoelmat Keski-Suomen museon toiminta Jyväskylän Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kokoelma-aineistojen säilyttämiseksi ja luetteloimiseksi jatkui toimintavuonna. Projektitutkija Tiia Seppänen työsti loppuun Jyväskylän Lyseon kasvitieteellisen kokoelman inventoinnin ja raportoinnin, joka julkaistiin alkusyksyl-

40 40 lä. Raporttiin on koottu tiedot kasvitieteellisen kokoelman merkittävimmistä kokonaisuuksista, kerääjistä sekä lajistosta. Kaikkiaan kokoelmassa on yli kasvinäytettä keruutietoineen. Lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin kuuluvat nestenäytteet kunnosti FishArtyrityksessä konservaattori Jukka Saari. Kuopion luonnontieteellinen museo suoritti loppuun Lyseon museon hyönteiskokoelman tunnistamis- ja järjestelytyön. Työstä vastasivat intendentti Jukka Kettunen ja amanuenssi Marko Kelo. Keski-Suomen museossa työkokeilujaksolla ollut paperikonservaattori Tuija Kantell teki työjaksollaan kuntokartoituksia Jyväskylän Lyseon kirjastoon kuuluville teoksille. Lisäksi yhteistyötä kirjojen konservoinnissa jatkettiin Jyväskylän Lyseon entisten opiskelijoiden yhdistyksen (JyLy ry) ja Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen kanssa. Jyly ry:n keräyksen tuella ensimmäinen erä Jyväskylän Lyseon kirjaston vanhimpia teoksia saatiin konservoitua. Jyväskylän Lyseon käyttökalusteiden kunnostustyö saatettiin loppuun. Työstä vastasi puuseppäopiskelija Jari Harju harjoittelujaksollaan. Kunnostetut kalusteet siirrettiin Onkapannun säilytystilaan. Jyväskylän Lyseon kirjastoon kuuluvia vanhimpia teoksia on konservoitu Jyly ry:n keräyksen turvin Mikkelissä Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa. Konservointityöstä on vastannut Heini Kylliäinen, joka esittelee aineistoa Keski-Suomen museossa työkokeilussa olleelle paperikonservaattori Tuija Kantellille. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

41 41 Jyväskylän Lyseon museon vanhassa kokoelmassa on yli esinettä, yli 700 valokuvaa ja 645 arkistoyksikköä. Kokoelmat on siirretty digitaaliseen muotoon, mutta niitä ei ole päivitetty. Uudemmasta esinekokoelmasta luetteloituna Excelmuotoon on 550 esinettä. Jyväskylän Lyseon lukion ja Jyly ry:n digitoidun kuvakokoelman luettelointia Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään jatkettiin toimintavuonna. Pienmäen talomuseo Pienmäen talomuseon pihapiirin kasvillisuutta kunnostettiin alkukesän aikana. Työstä vastasi kesätyöjaksollaan puutarha-alan opiskelija Jutta Remes, joka uudisti päärakennuksen edustan koristeistutuksia ja kohensi vanhaa kasvillisuutta. Miespihaan istutettiin uusia marjapensaita ja omenapuu. Jutta Remes laati myös hoito-ohjeet pihapiirin istutuksille. Pienmäen talomuseon rakennusten kunnostustyössä uusittiin alkukesän aikana pariaitan ja leipäaitan pärekatot. Työstä vastasivat konservaattori Esko Ahola ja puuseppäharjoittelija, rakennuskonservaattori Jari Harju. Pienmäen pihaan johtava, kärryliiterin ja kokkitallin välisen solan sulkeva portti rakennettiin uu- Pienmäen perustusten korjausta varten talomuseon vuosina 1849 ja 1852 valmistunut päärakennus peitettiin pressuilla, jotta korjaustyötä voitiin jatkaa myös talviaikaan. Kuva: Esko Ahola / Keski-Suomen museo.

42 42 delleen vanhan mallin mukaan. Ulkokäymälän uudistaminen kompostikäymäläksi paransi talomuseon mukavuuksia. Kesän aikana uusittiin myös suuri osa pihapiirin pisteaidoista. Osa aitatyöstä tehtiin näytösluonteisesti osana Pienmäen talomuseon yleisötapahtumia. Pienmäen talomuseon avajaisia vietettiin kesäkuun 17. päivänä. Ohjelmassa oli aidantekonäytöksiä, pirtanauhan tekoa, kankaan kudontaa kangaspuilla sekä KYNÄhankkeen esittely. Tapahtumaan osallistui eläkeläisryhmiä ja sokkomatkalaisia. Syyskuussa käynnistyi Pienmäen talomuseon päärakennuksen perustusten korjaus lattiasienivaurioiden takia. Päärakennus tyhjennettiin irtaimistosta. Kalusteet ja esineet kuljetettiin kokoelmakeskukseen, missä konservaattori Esko Ahola puhdisti ja kunnosti ne. Muut erilliskohteet Heiskan taiteilijakodin irtaimistosta on luetteloitu esinettä ja teosta. Kokoelman luettelointi on kesken. Valokuva- ja arkistoaineisto on järjestetty, mutta se odottaa luettelointia. Heiskan talomuseoon liittyvät kokoelmat karttuivat toimintavuonna Vappu Heiskan teosten lahjoituksilla. Kohteen kokoelmatyötä kehitetään osana TAKO:n pooli 7:n kotimuseoiden yhteistyötä. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museon kokoelmiin kuuluu 991 esinettä. Vuodesta 1989 lähtien esineistö on luetteloimatta eikä kokoelmaa kartuteta edelleen. Kunnallistekniikan museon rakennusten kuntoa kartoitettiin toimintavuonna. Etenkin jyrätallin ja työmaakoppien kunto on huono. Rakennusten kuntoa kartoitettiin osana kunnallistekniikan museon vihersuunnitelman laatimista. KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO Kuva-arkiston ja tutkimusarkiston toiminta Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston toiminnasta vastasivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Sanna Tarnanen sekä valokuvaaja Pekka Helin. Kallioiden kuvista Kivikkääksi -hankkeessa työskenteli projektitutkija Merja Muilu, joka digitoi ja luetteloi professori Pekka Kivikkään lahjoittaman kalliomaalaustutkimusarkiston valokuva-aineistoa. Projektitutkija Johanna Kotilainen valmisteli vanhimpien valokuvakokoelmien julkaisua siirtämällä niiden luettelointitietoja Polydoc-tietokannasta Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään. Marja-Liisa Rajaniemi luetteloi nykyajan dokumentointihankkeessa vuonna 2014 syntynyttä kuva-aineistoa, jonka aiheena oli Pukutehdas Salmutex Oy Konginkankaalla. Paperikonservaattori Tuija Kantell osallistui työkokeilujaksollaan luetteloimattomien kuva-aineistojen sisältö- ja kuntokartoitukseen. Työkokeilija Iris Ruuska-

43 43 nen digitoi Taito Mörkin diakokoelman luetteloimatonta osiota keskittyen Halssilan kaupunginosan kuviin. Vuoden aikana julkaistiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään 305 Pekka Kivikkään kalliomaalausaineistoihin liittyvää valokuvaa. Kuvat ovat selailtavissa myös Finna-palvelun kautta. Kivikkään kuvista tehtiin myös Kokoelmien helmiä -nosto Finna-palvelun etusivulle. Jo vuoden 2015 aikana kuvienhallintajärjestelmän julkiselle puolelle julkaistut kuvat siirtyivät aineiston haravoinnin yhteydessä selailtaviksi Finna-palveluun. Vuoden lopussa kuvienhallintajärjestelmän kautta oli julkisesti selailtavissa 743 kuvaarkiston kuvaa. Keski-Suomen museon selailukuvatiedostot ovat Finna-palvelussa kaikkien käytettävissä kansainvälisen CC BY-ND 4.0 -lisenssin ehtojen mukaisesti. Kuvatiedostoja saa kopioida, välittää, levittää ja esittää, mutta niitä ei saa muokata. Lisäksi kuvaajatiedot on mainittava kuvan yhteydessä. Kuvakokoelmien kartunta Toimintavuoden aikana Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmat karttuivat lahjoituksilla sekä oman dokumentointikuvauksen kautta. Kokoelmiin hankittiin yhteensä 29 uutta kuvakokonaisuutta sekä täydennettiin yhtä aiempaa hankintaa. Vuoden kokoelmakartunta oli yhteensä kuvaa. Keski-Suomen museon kuva-arkistossa on kaikkiaan kuvakokoelmaa, joihin sisältyy kuvaa. Keski-Suomen museon kuvakokoelmat Vuosi Kartunta Valokuvamäärä Keski-Suomen museon kokoelmaohjelman mukaisesti yksi kartunnan painopiste kytkeytyy kouluihin ja opiskeluun. Aihepiiriin liittyen kuvakokoelmiin vastaanotettiin yksityishenkilöiden lahjoituksina muun muassa Jyväskylän seminaariin, Jyväskylän kaupungin kansakouluihin ja vuoden 1951 kansakoulujen suurjuhliin, Keski-Suomen keskusammattikoulun kuvanvalmistuslinjaan liittyviä kuvia sekä video Puistokoulun joulujuhlasta. Keski-Suomen alueelta aihepiiriä täydensivät kuvat Laukaan Lievestuoreen Tervamäen koulun rakennuksista, ryhmä- ja tapahtumakuvat Jämsän yhteiskoulusta ja maanviljelyslyseosta sekä Keuruun yhteiskoulusta.

44 44 Yksityishenkilöiden lahjoituksina kokoelmiin saatiin myös suutari Otto Wilhelm Kuukkaseen, Jyväskylän vanhaan synnytyssairaalaan, Taulumäen purettuun rakennuskantaan, taiteilija Martti Sieväseen ja taiteilija Urho Lehtiseen liittyviä kuvia sekä Ravisen ja Inkalahden sukuihin liittyviä kuvia. Kokoelmiin hankittiin myös konsuli Eero Fredriksonille kuulunutta kuva-aineistoa, valokuvaaja Emil Braskin kuvia Jämsästä, Kuokkalan kartanoon ja Kortepohjan ylioppilaskylään liittyviä kuvia sekä erilaisia tapahtuma- ja maisemakuvia Jyväskylästä. Jyväskylän kaupungin yksiköistä kokoelmiin vastaanotettiin Jyväskylän kaupunginorkesteriin, Gummeruksen päiväkotiin, Pitkäkadun vanhainkotiin, Korpelan talon aittoihin ja rakennusvalvontavirastoon liittyviä kuvia. Jyväskylän kaupungin saaman testamenttilahjoituksen kautta kuva-arkistoon tuli myös Sirkka Liisa Heliniin liittyviä kuvia. Taiteilija Urho Lehtiseen liittyvät kuvakokoelmat karttuivat toimintavuonna Lehtisen perikunnan albumilahjoituksella. Etenkin kirkkotaitelijana tunnettu Urho Lehtinen on Keski-Suomen museon valtakunnallisen tallennusvastuun kohde. Kuva: tuntematon / Keski-Suomen museo.

45 45 Näiden lisäksi kuva-arkistoon tallentui Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusryhmien kuvia kuokkalalaisesta räp-yhtyeestä Area52 sekä Luhangan Peltolan mäkitupalaismuseon perustamiseen ja Risto Vuolle- Apialan sauna-aiheisen aineiston keräyshistoriaan liittyvistä haastattelukuvista. Keski-Suomen museon kuvakokoelmat karttuivat toimintavuonna lahjoitusten ohella myös omien näyttelyiden ja muun toiminnan sekä erillismuseoiden kuvamateriaalilla. Hotelli Jyväshovin dokumentointikuvauksen sekä Puutarhatarinoita-hankkeen myötä syntyneet kuva-aineistot liitettiin kuva-arkiston kokoelmiin. Tutkimusarkiston kartunta Keski-Suomen museon tutkimusarkiston kokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 17 kokoelmalla. Tutkimusarkistoon kuuluu yhteensä arkistokokoelmaa, ja arkistokokoelmien laajuus on 208 hyllymetriä. Vuoden aikana arkistokokoelmiin vastaanotettiin muun muassa Jyväskylän kaupungin kansakoulujen toimintakertomuksia, Taito Lampisen sotamuistelmia sisältävä haastattelu, Kannonkosken perinteeseen liittyviä haastatteluja sekä Kuokkalan kartanoon, Julius Johnsoniin ja tilanhoitaja Kalle Virtaan liittyviä asiakirjoja, Keski-Suomen Keskusammattikoulun oppilaslehti vuodelta 1954 ja Gummeruksenkadun päiväkodin aineistoa. Lisäksi arkistoon vastaanotettiin Ravisen sukuun liittyvää aineistoa, Sirkka Liisa Helinin aineistoa ja konsuli Eero Fredriksonille kuulunutta aineistoa Arkisto karttui myös museologian opiskelijoiden tallennusharjoitusten haastatteluilla, joiden aiheina Teboil Kukkumäki Roil Oy, räp-yhtye Area52, Luhangan Peltolan mäkitupalaismuseon perustaminen, Risto Vuolle-Apialan sauna-aiheisen aineiston keräyshistoria ja Jyväskylän linja-autoasema. Keski-Suomen museon oman toiminnan myötä syntyneen materiaalin lisäksi arkistokokoelmiin liitettiin Puutarhatarinoita-hankkeen aineistoa. Kuva- ja arkistopalvelut Vuoden aikana Keski-Suomen museosta tehtiin 72 kuvatilausta, joissa tilattuja kuvia oli yhteensä 921. Lähes puolet näistä kuvista tilattiin museon sisäiseen käyttöön, hankkeisiin, opetukseen tai yhteistyöprojekteihin, joissa museo oli mukana. Ulkopuolisista asiakkaista suurin tilaajaryhmä olivat yritykset ja yhteisöt. Kuvia tilattiin pääosin julkaisuihin, mutta myös tutkimus-, näyttely-, sisustus- ja viranomaiskäyttöön sekä nettijulkaisua varten. Yksittäisistä tilauksista suurimmat olivat Jyväskylän Normaalikoulun historia sekä Jussi Jäppisen kirja Kadonnut-

46 46 ta kaupunkia etsimässä. Laajoja kuvatilauksia kohdistui useisiin työn alla oleviin vielä julkaisemattomiin elokuva- tai kirjahankkeisiin. Kuvia toimitettiin myös tiedotusvälineiden käyttöön muun muassa Yleisradiolle, Sanomalehti Keskisuomalaiselle ja Arkkitehti-lehteen. Kuvia käytettiin Wanha Jyväskylä kalenterissa, Hotelli Verson sisustuksessa, opinnäytetöissä, paikallishistoriallisissa julkaisuissa sekä yhdistyshistoriikeissa. Yksityishenkilöt tilasivat kuvia pääosin yksityiseen käyttöön ja sukututkimukseen. Kuva-arkiston kuvia käytettiin vuoden aikana laajasti muun muassa Puutarhatarinoita-hankkeen nettisivuilla, Kirkkopuiston mobiiliopas -sivustolla sekä museon omilla Facebook-, Instagram- ja Twitter-sivustoilla Tutkimusarkiston aineistoihin kohdistuneita digitointitilauksia oli 12. Tutkimusarkistoja käytettiin muun muassa Keski-Suomen Kamerataiteen Arkiston valokuvaajiin ja toimintaan liittyvässä tutkimuksessa. Sukututkijoita kiinnostivat erityisesti Keski-Suomen opiston aineet. Kokoelmien digitointi ja luettelointi Kertomusvuonna Keski-Suomen museon kuvia digitoitiin ja luetteloitiin Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään kuvaa. Suuri osa näistä kuvista liittyi Pekka Kivikkään kalliomaalausaineiston digitointi- ja luettelointihankkeeseen sekä Salmutexin pukutehtaan dokumentointihankkeeseen. Keski-Suomi kuvissa -kokoelman (K0003) ja Alexander Michelssonin kokoelman (K0009) kuvien luettelointitietoja siirrettiin Polydoc-tietokannasta Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään. Vuoden 2016 kuvakartunnasta digitoitiin ja luetteloitiin yhdeksän kokoelmaa. Tämän lisäksi kahdesta vastaanotetusta kuvakokoelmasta digitoitiin ja luetteloitiin kuvienhallintajärjestelmään esimerkkikuvia helpottamaan uusien kuvakokoelmien hallintaa ja jatkokäyttöä. Muu kuvienhallintajärjestelmään luetteloitu aineisto liittyi pääosin kuvatilauksiin. Vuoden loppuun mennessä kuvienhallintajärjestelmään oli syötetty kaikkiaan Keski-Suomen museon arkistokuvaa. Vanhempaan Polydoc-järjestelmään oli vuoden lopussa päivitetty yhteensä tietuetta. Lukuun sisältyvät kuvakokoelman tiedot. Kaikkiaan tietokantoihin on luetteloitu kuvaa. Kertomusvuonna käynnistettiin kuva-arkiston 8 mm ja 16 mm kaitafilmien digitointi mp4-tiedostoiksi. Video- ja valokuvaaja Antti Mikkola / MediaZoo digitoi yhteensä 28 kaitafilmiä. Suuren osan digitoidusta aineistosta muodostivat Antti Pänkäläisen 1950-luvulla eri puolilla Keski-Suomea kuvaamat tapahtumadoku-

47 47 Puutarhatarinoita-hanke Keski-Suomen museo sai kertomusvuonna Museoviraston innovatiivista avustusta yhteensä euroa kaksivuotiseen Puutarhatarinoita-hankkeeseen. Yhteistyössä Jyväskylän Puutarhaseuran, Halssilan asukasyhdistyksen Keski-Suomen museon Murut-asiakasraadin kanssa toteutetussa hankkeessa kerätään ja tallennetaan tietoa yksityisistä kaupunkipuutarhoista. Kohdealueena on Jyväskylän Halssilan kaupunginosa, joka monenikäisine rakennettuine alueineen on yksi Säilyke-alueista. Hanke käynnistyi toukokuussa Halssilan asukasyhdistykselle järjestetyssä avoimen tarinan työpajassa. Anne Kalliomäen ja Tarinakoneen ideoimissa avoimissa tarinoissa kerätään tietoa puutarhoista kolmen, kirjoittajien itse täydentämän tarinapohjan avulla. Tarinoiden teemoina ovat Muistojen puutarha, Arkinen puutarha ja Unelmieni puutarha. Avoimien tarinoiden pohjalta koostetaan videointeja. Kesän aikana hanke järjesti kaksi kaupunginosakävelyä yhteistyössä Halssilan asukasyhdistyksen kanssa. Vanhaan Halssilaan ja Tuohimutkaan suuntautuneilla kävelyillä projektiryhmäläiset tutustuivat alueeseen sekä vierailivat joissakin kohdepuutarhoissa. Ensimmäisenä hankevuonna toteutettiin Puutarhatarinat-verkkosivujen suunnittelu, toteutus ja osa sisällöistä. Puutarhatarinoiden projektitutkijana työskenteli kesän ajan Tiia Seppänen. Hankkeen graafisen ilmeen suunnitteli Ina Majaniemi. Puutarhatarinat-verkkosivujen teknisestä toteutuksesta vastasi Anssi Harjula web & dev. Sivut avautuivat yleisölle lokakuussa ja ne sisälsivät puutarhojen historiakatsauksen, avointen tarinoiden tarinapohjat, blogikirjoituksia ja hanketietoa. Puutarhatarinathanke jatkuu vuonna Puutarhatarinat-hankkeen yhteistyökumppanit jalkautuivat kesän aikaan kävelykierroksille Halssilan ja Tuohimutkan alueille. Etenkin Vanhan Halssilan puutaloalueen yleisilme on kasvustoltaan rehevä. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

48 48 mentaatiot, mutta mukana oli myös Lauri Laaksovirran kuvaamia kaupunkinäkymiä puutalojen Jyväskylästä lukujen taitteesta sekä Taisto Valkaman kuvaamia näkymiä muuttuvasta Jyskästä 1970-luvun alussa. Äänitearkiston digitointia jatkettiin kertomusvuonna. Laboratorioteknikko, äänisuunnittelija Seppo Niemi digitoi tutkimusarkiston c-kasetteja. Äänitedigitointi painottui Matti Kivinoron 1980-luvun alussa tekemiin työväenliikkeen veteraanien haastatteluihin. Digitoidusta aineistosta tehtiin käyttökopiot audio-cd-levyinä sekä varmuuskopiot. Vuoden loppuun mennessä Keski-Suomen museon äänitearkiston nauhoitteita oli digitoitu yhteensä noin 288 tuntia. Lisäksi tutkimusarkiston kokoelmista digitoitiin aineistotilausten yhteydessä yksittäisiä asiakirjoja. YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön koordinointi Keski-Suomen museon koordinoimassa yritys- ja laitosmuseoyhteistyössä oli vuonna 2016 mukana kolme museota: Sanomalehti Keskisuomalaisen museo, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo sekä Valmetin omistama Rautpohjan tehdasmuseo. Keski-Suomen museo tarjoaa yhteistyökumppaneille ostopalveluna amanuenssin työpanoksen sekä muuta asiantuntija-apua yrityksen tai laitoksen historiaan ja toimialan kulttuuriperintöön liittyen. Yritys- ja laitosmuseoyhteistyön museoiden kokoelmat 2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Sanomalehti Keskisuomalaisen museo Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo Esinemäärä Valokuvamäärä Muut kokoelmaaineistot tallenteet tallenteet ja arkistoaineistot tallenteet (luetteloimaton) Osakasmuseoiden työjaksot jakautuivat kertomusvuonna seuraavasti: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Valmet Rautpohjan tehdasmuseo Keski-Suomen museo Sanomalehti Keskisuomalaisen museo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo

49 49 Yritys- ja laitosmuseoiden toiminnasta vastasi amanuenssi Susanna Terho työparinaan amanuenssi Sanna Tarnanen. Amanuenssit työskentelivät kohdemuseossa kaksi tai kolme päivää viikossa ja muun ajan Keski-Suomen museon kokoelmatyössä. Museoviraston harkinnanvaraisella avustuksella palkattiin sairaalamuseolle projektitutkija Esfir Linna kuvaluettelointiin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Sairaalamuseon työjakso jakautui keväälle ja syksylle. Kevään työjaksolla valmistui edellisenä syksynä käynnistynyt päänäyttelyn uudistusprojekti. Näyttely esittelee keskisuomalaista erikoissairaanhoitoa 1800-luvun lopulta aina nykypäi vään asti maakunnan eri sairaaloiden näkökulmasta. Syksyn työjaksolla käynnistyi Suomi 100 vuotta -teemanäyttelyn suunnittelu. Keväällä 2017 valmistuva näyttely esittelee keskisuomalaisen terveydenhuollon kehittymistä itsenäisyyden aikana potilaan näkökulmasta. Näyttelyä on tarkoitus kierrättää myös maakunnassa. Museoviraston harkinnanvaraisen avustuksen turvin Esfir Linna luetteloi Keski-Suomen lakkautettujen psykiatristen sairaaloiden kuvakokoelmaa. Kahden kuukauden työjakson aikana saatiin luetteloitua kaikki Sisä- Suomen sairaalan noin valokuvaa. Kuvat luetteloitiin sisältöä kuvaavien aihepiirien mukaan järjestetyissä nipuissa, joista digitoitiin kaikki rakennuskuvat ja jatkokäyttöä ajatellen mielenkiintoisimmat tapahtumakuvat. Aineisto on henkilötietosuojalain alaista ja sitä koskee sadan vuoden salassapitoaika. Keski-Suomen museossa työkokeilussa ollut Iiris Ruuskanen jatkoi edellisenä syksynä aloittamaansa sairaalamuseon negatiivikokoelman digitointia. Työn tuloksena digitoidut noin raakakuvaa jäivät odottamaan jatkokäsittelyä. Toimintavuonna edistettiin myös esine- ja kuvaluettelointia muun työn ohessa. Kokoelmat karttuivat työjaksoilla maltillisesti. Juurikkaniemen sairaalan toiminnan päättyessä kokoelmiin otettiin terapiatoimintaan liittyviä askartelutöitä. Päänäyttelyn uudistamisen yhteydessä saatiin uuden sairaalan 3D-tekniikalla tulostettu pienoismalli. Kokoelmat karttuivat myös uusimmilla henkilöstölehden ja sairaalarakentamisen kuvilla sekä ravitsemussuunnittelun julistekokoelmalla ja terveyden edistämiseen liittyvien hankkeiden aineistoilla. Sairaanhoitopiirin museotoimikunta kokoontui toimintavuonna kahdesti ja 1.10 Sanomalehti Keskisuomalaisen museo Keskisuomalaisen työjakson päätehtävänä oli 2000-luvun aikana karttuneiden kuvakokoelmien taustatietojen keruu ja luettelointi. Kuvat liittyivät muun muassa työntekijöiden merkkivuosijuhliin ja vapaa-ajan toimintaan sekä lehtitalon toi-

50 50 mintaan, esimerkiksi teknisiin uudistuksiin. Työjaksolla järjestettiin kolme tunnistustyöpajaa, joissa paikalle kutsutut eläkeläiset ja muutamat toimittajat tunnistivat kuvia ja antoivat niihin liittyvää taustatietoa. Tunnistustyöpajojen yhteydessä kokoelmiin saatiin muutama uusi kuva. Työjaksolla ehdittiin luetteloida toistasataa valokuvaa, jotka samalla digitoitiin ja tallennettiin museon palvelimelle. Keskisuomalaisen museotoimikunta kokoontui suunnittelemaan syksyn työjaksoa. Rautpohjan tehdasmuseo Tehdasmuseon toimintavuosi painottui sisällöllisesti vuoteen 2018 sijoittuvan Rautpohjan 80-vuotisjuhlavuoden taustamateriaalin kartuttamiseen. Työjaksolla haastateltiin 13 nykyistä tai entistä rautpohjalaista. Haastateltavat edustivat laajasti eri alan ammattilaisia aina verstastyöläisestä tehtaanjohtajaan asti. Jo ennen työjakson alkua aloitettiin tuotantohallien sisustamiseen tähdännyt hanke, jossa hallien päätyihin tuotettiin tehtaan historiaa ja nykyaikaa ilmentävät isot kuvaseinät. Amanuenssien osuutena oli etsiä Valmetin kuva-arkistosta aihepii- Rautpohjan tehtaan laajaa historiakuvakokoelmaa hyödynnettiin paperikonetehtaan tuotantohallien elävöittämisessä. Isot kuvaseinät sijoitettiin kunkin tuotantohallin päätyyn. Arkistokuvien lisäksi esillepanossa on tarkoitusta varten otettuja nykykuvia. Kuva: Anssi Pirttinen / Valmet.

51 51 reihin liittyviä historiakuvia ja digitoida ne graafikkoa varten. Kyseiset kuvat tallennettiin myös Valmetin kuvapankkiin. Tehdasmuseon kokoelmakartunta käsitti kertomusvuonna muun muassa muutamia työkaluja, Valmetin ja Valmet papermachineryn salkolippuja, vanhoja tehtaan seinäkelloja, palkintotauluja, paperikoneen pienoismallin, Rautpohjan tehtaan vieraskirjoja, laskutikkuja ja -kiekkoja. Rautpohjan työterveydestä saatiin sen historiaan liittyvää arkistoaineistoa ja valokuvia sekä muutamia esineitä. Lisäksi henkilöstötalo Wanhan Saunan kalusteiden laatikoista ja kaapeista löytyneet aineistot otettiin kokoelmaan seuloen. Esinekartunta saatiin pääosin luetteloitua työjaksolla. Museotoimikunta kokoontui ennen työjaksoa suunnittelemaan työjakson sisältöä. Työjakson toteutuminen arvioitiin toimikunnan kokouksessa Keski-Suomen museo Keski-Suomen museon oman työjakson tehtävät liittyivät lähinnä esine- ja arkistokokoelmien luettelointiin. Amanuenssi Susanna Terho luetteloi etenkin Sirkka- Liisa Helinin kokoelman esineaineistoa. Amanuenssi Sanna Tarnanen vastasi Helinin arkistoaineiston luetteloinnista ja osallistui myös kuvapalveluiden toimintaan.

52 52 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Maakunnallinen museotyö perustuu Museoviraston ja Keski-Suomen museon vuosien alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmaan. Paikallismuseotoimintaa ja maakunnallista museotyötä hoiti amanuenssi Pirjo Sojakka, sijaisena toimi Marja-Liisa Rajaniemi ajalla Museorakennusten kunnostuskohteissa, esineistöä ja arkistoja sekä museoiden kehittämistä koskevissa kysymyksissä asiantuntijoina toimivat lisäksi konservaattori Esko Ahola, amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen, museomestari Tuukka Eskola, intendentti Virpi Mäkinen, amanuenssi Sirpa Suhonen ja museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Paikallismuseoiden neuvontatyö Keski-Suomen museo tarjoaa museoammatillista asiantuntija-apua maakunnan alueella toimiville paikallismuseoille. Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi neuvoo paikallismuseoita museorakennusten hoitoon ja kunnostukseen sekä museoiden kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa annetaan myös kokoelmien hoitoon, esilläpitoon ja yleisötyöhön liittyvissä asioissa sekä avustuskysymyksissä. Keski-Suomen alueen kuusi paikallismuseota (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Jämsän Pälämäen kotiseutumuseo, Keuruun Pihlajaveden kotiseutumuseo, Laukaan Museokylä Kalluntalo, Multian Uitamoinkosken myllymuseo ja Äänekosken Konginkankaan kotiseutumuseo) saivat kertomusvuonna Museoviraston harkinnanvaraista avustusta. Keski-Suomen museo valvoi ja ohjasi avustusten käyttöä. Neuvonnan sisällöt on luettavissa neuvontataulukosta. Maakuntamuseotyön amanuenssi osallistui Keski-Suomen museon kokoelmaohjelman uudistamiseen paikallismuseoiden osalta. Maakunnan museo- ja kotiseutuväelle tiedotettiin ajankohtaisista museo- ja kotiseutuasioista sekä kirjoitettiin museon Facebook-sivuille. Lisäksi edistettiin Suomen Kotiseutuliiton kampanjaa Yksi esine ja tuhat tarinaa. Liiton nettisivuilla julkaistiin Hankasalmen museokylän kastemekon, Jämsänkosken Aarresaaren kotiseutumuseon tilipurkkilaatikon ja Kuhmoisten kotiseutumuseon Laulu-, Soitto- ja Urheilujuhlan kunniataulun tarinat. Maakunnallisessa museotyössä analysoitiin maakunnallisen museotyön asiakkuuksia ja laadittiin Museoviraston harkinnanvaraisten avustusten (HAVA) työprosessi sekä päivitettiin paikallismuseorekistereitä. Amanuenssi toimi välittäjä-

53 53 nä Museoviraston paikallismuseokyselyssä, tarkasti Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin poistolistat ja tiedotti mahdollisesta lakkautusuhkasta kotiseutu- ja museoyhdistyksille. Äänekosken Suolahteen on perusteilla kirkkomuseo, jonne aiotaan sijoittaa Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten sekä Konginkankaan kirkkojen vanhinta ja käytöstä poistettua esineistöä. Suunnittelijana toimi Mirva Flink. Maakunnallisen museotyön paikkakuntakohtainen neuvontataulukko

54 54

55 55

56 56 Tapahtumia ja merkkipäiviä Keski-Suomen museo järjesti Jyväskylässä Keski-Suomen maakunnallisen museo- ja kotiseutupäivän Elävä perintö Keski-Suomessa. Yhteistyökumppaneina olivat Museovirasto ja Keski-Suomen Museoyhdistys. Tilaisuutta tuki Keski- Suomen liitto. Esitelmien lisäksi tilaisuudessa työskenneltiin työpajoissa, joissa kerättiin ehdotuksia Keski-Suomen alueen Elävästä perinnöstä. Tavoitteena on kirjoittaa näistä ilmiöistä Museoviraston koordinoimaan aineettoman kulttuuriperinnön tallentamista edistävään Elävä perintö -wikiluetteloon ( Konginkankaan kotiseutukerho Kömin Kilta pääsi Keski-Suomi -palkinnon 2016 finalistiksi tunnustuksena kotiseudun vaalimisesta ja tallentamisesta. Suomen Kylä toiminta ry antoi Keuruun Pihlajavedelle Vuoden kylä 2016 kunniamaininnan. Maakunnan kuvat Kuvapankkiin ja inventointitietoja Kioskiin Maakunnallisen museotoiminnan digitaalisten kuvien tallentamista kuvienhallintajärjestelmään jatkettiin. Pirjo Sojakka luetteloi Kinnulan (2007), Konneveden (2006), Pihlajaveden (2008), Pihtiputaan (2008) ja Toivakan (2008) kotiseutumuseoiden kuvia sekä Laukaan museokylä Kalluntalon (2002) ja Pernasaaren koulukotimuseon (1998) kuvia, joita on otettu museoissa tehtyjen katselmus- ja neuvontakäyntien yhteydessä. Samalla luetteloitin Keski-Suomen museon henkilökunnan tapahtumakuvia (2004). Museologian harjoittelija Ossi Latvala vei Kioskitietokantaan Laukaan museokylä Kalluntalon rakennusinventointitietoja ja kuvia. Muu toiminta Keski-Suomen museon nykyajan tallennustoiminnan painopisteenä oli toimintavuonna keskisuomaisten tapahtumien dokumentointi ja tallennustyö. Yhteistyö maakunnan kotiseutu- ja museoyhdistysten kanssa on nostettu vahvaksi osallistavan työn keinoksi. Kyselykirjeellä kotiseutuväeltä koottiin tapahtumaluettelo maakunnassa dokumentoitavista kohteista. Tapahtumista kerättiin museologian harjoittelijavoimin taustatietoa ja tapahtumia analysoitiin. Amanuenssi Pirjo Sojakka teki koedokumentoinnin Jyväskylässä Yläkaupungin yö -tapahtumasta. Tapahtumien omatoimisen tiedonkeruun tueksi laadittiin tapahtumatuottajille tapahtuman sisältöihin liittyvä kyselylomake. Varsinaiset dokumentoinnit aloitetaan vuonna Amanuenssi Pirjo Sojakka teki yhteistyötä Jyväskylän taidemuseossa toteutetussa Kirkkopuisto e-mobiili -hankkeessa. Tehtävään kuului Kirkkopuiston muistomerkkitekstien editointi ja tekstien luku mobiiliohjelmaan.

57 Hallinportti ilmailumuseossa Jämsässä tehtiin Paikallismuseon kattava työkirjahaastattelu, jossa käsiteltiin koko kohteen museotoiminta. Ilmailumuseo liittyy kokoelmillaan ilmailualan museoiden kokonaisuuteen. Tallennuksen erityiskohteena museolla on lentokonetekniikan koulutus, koneiden huolto ja valmistaminen. Hallissa järjestetään yhä lentoalan koulutusta ja valmistetaan helikoptereita. Kuva Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo. 57

58 58 Keski-Suomen ympäristökasvatustyöryhmän (KYKY) valitsema Keski-Suomen ympäristökasvatuksen kehittämisverkosto (KETO) toteutti Verkkoja kutomaan -hankkeen, jossa muun muassa tuotettiin uudet nettisivut verkoston käyttöön. Verkoston nimi muutettiin muotoon Keski-Suomen kestävä elämäntapa. Verkostossa toimivat Keski-Suomen museon museokasvatuksen ja maakunnallisen museotyön työntekijät. Amanuenssi Pirjo Sojakka esitteli Keski-Suomen museon palveluita KETO-verkoston esittelyvideossa. ARKEOLOGINEN TOIMINTA Keski-Suomen museon arkeologisesta toiminnasta vastasi amanuenssi Miikka Kumpulainen. Kenttätyöt painottuivat muinaisjäännösten tarkastuksiin ja arkeologian alan konsulttien tekemien arkeologisten tutkimuksien valvontoihin. Arkeologiset neuvonta- ja asiantuntijatehtävät liittyivät kaavoitusasioihin ja yksityisten mailla olleiden muinaisjäännösten rajaamiseen sekä yleisluentoihin ja esityksiin arkeologiasta Arkeologinen viranomaistoiminta Museoviraston ja Keski-Suomen museon välistä nelivuotissuunnitelmaa toteutettiin kuluneena vuonna jatkamalla Adoptoi monumentti -toimintaa sekä keskittämällä Keski-Suomen museon omaan arkeologiseen tutkimukseen liittyvät kenttäkäynnit rautakauden ja keskiajan kohteisiin. Viranomaistoiminta keskittyi maankäytön neuvotteluihin osallistumiseen, viranomaislausuntojen tekemiseen sekä maakuntakaavoituksen tausta-aineistojen valmistelemiseen. Kulttuuriympäristöön liittyviä viranomaislausuntoja annettiin 274. Lisäksi tehtiin lausuntojen valmisteluun liittyviä tarkastuksia ja pidettiin kokouksia muinaisjäännöspaikoilla. Maakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuttiin maakuntakaavan päivityksen tausta-aineistojen teolla sekä maakuntakaavaan tulevan uuden Keski-Suomen museon 2015 luoman Kulttuuriympäristön voimavaravyöhykemerkinnän esittelyllä. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan käyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntastrategian tavoitteet sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Vuonna 2016 pidettiin maakuntakaavasta 14 erillistä kokousta, joissa soviteltiin sekä uuden voimavaramerkinnän muotoa että rakennetun kulttuuriympäristön aineistojen esittämismuotoa ja aineistoja.

59 59 Keski-Suomen museo loi syksyllä 2015 maakuntakaavaa varten kulttuuriympäristön kehittämiseen liittyvät voimavaravyöhykkeet. Vyöhykkeiden tarkoitus on osoittaa ne alueet mihin inventoitu ja jollakin tasolla arvotettu kulttuuriympäristö keskittyy maakunnassa. Maakuntakaavaan liittyvänä kehitystyönä museon arkeologi sekä Keski-Suomen liitto pitivät Museovirastossa Kulttuuriympäristön suojeluyksikölle esittelytilaisuuden voimavaravyöhykkeestä ja sen merkityksestä strategisena työvälineenä. Lisäksi arkeologi piti luennon kulttuuriympäristön käytöstä strategisena suunnitteluvälineenä Kuopiossa Pohjois-Savon liitossa. Kulttuuriympäristön strategisen käytön metodiikasta julkaistiin Keski-Suomen liiton verkkosivuilla Keski-Suomen museon tekemä raportti Mihin kulttuuriympäristöt keskittyvät Keski-Suomessa metodina kohdekeskittymäkartat. Arkeologiset kenttätyöt Omia kaivauksia tai isompia inventointeja ei tehty kuluneena vuonna yhdessäkään kohteessa. Tarkastuksia tunnetuille ja uusille muinaisjäännöskohteille tehtiin tasaisesti ympäri Keski-Suomea yhteensä 42 kenttäpäivänä. Suurin osa kenttätöistä liittyi viranomaistoimintaan. Metallinilmaisinlöydöt Metallinilmaisinharrastuksen suosio jatkui kuluneena vuonna myös Keski-Suomessa. Keski-Suomen museolle tuotiin toimitettavaksi Kansallismuseon kokoelmiin metallinilmaisinlöytöjä loppusyksystä yhteensä noin parikymmentä esinettä tai niiden katkelmaa. Löytöpaikkojen mukaan vuoden 2016 metallinilmaisinharrastus on keskittynyt Keski-Suomessa Jyväskylän ympärille. Adoptoi monumentti -toiminta Vuonna 2015 aloitettua Adoptoi monumentti -toimintaa jatkettiin esittelemällä toimintamuotoa Kinkomaan kyläyhdistykselle. Mahdolliseksi adoptiokohteeksi valikoitui vanhan Rantalan tilan riihen uunin raunio ja sen ympäristö. Adoptio ei vielä vuoden 2016 aikana toteutunut kyläyhdistyksen toiminnan hiipumisen takia. Muu toiminta Jyväskylän Yliopiston Kuoma-koulutukseen osallistuttiin pitämällä luentoja arkeologiasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä.

60 60 RAKENNUSTUTKIMUS Keski-Suomen museon rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijuus maakunnan alueella nojaa pitkään jatkuneeseen alueelliseen yhteistyöhön Museoviraston, aluehallintoviranomaisten, kuntien ja muiden maakuntamuseoiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen museossa on kaksi rakennustutkijaa: amanuenssi Saija Silenin vastuualueena on Jyväskylä ja amanuenssi Päivi Anderssonin muu maakunta. Kulttuuriympäristön viranomaistyöhön osallistuu myös museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Rakennetun kulttuuriympäristön viranomaistyö Keski-Suomen museon rakennustutkimus osallistui aiempien vuosien tapaan Jyväskylän kaupungin ja maakunnan eri kuntien alueiden kaavoituksen viranomaisneuvotteluihin. Lisäksi rakennustutkijat neuvovat kiinteistöjen omistajia ja arkkitehti- ja suunnittelutoimistoja rakennus- ja restaurointihankkeiden toteuttamisessa. Lausuntoja annettiin kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, luonnoksista ja ehdotusvaiheista sekä rakennuslupa-, toimenpide- ja poikkeamislupa-asioista. Maakunnassa työ painottui toimintavuonna kaavoituksen ja rakentamisen ohjaukseen kunta- ja maakuntasuunnittelussa, maakunnallisen kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmän Maku-kokousten mukaisiin aiheisiin perehtymiseen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten omistajien restaurointi- ja avustusneuvontaan. Keski-Suomen museossa pääpaino vuonna 2016 oli tekeillä olleen Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen analysointi ja arvottaminen sekä kuvailutekstien kirjoittaminen. Aineisto saatiin lopullisesti valmiiksi marras-joulukuussa 2016, jonka jälkeen aineistosta pyydettiin sähköpostitse ja postitse palautetta alueen 23 kunnalta sekä modernin rakennusperinnön kohteiden osalta isommilta kiinteistönomistajilta. Palautteen pohjalta korjattu kohdeluettelo maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja palautesisältö toimitettiin tiedoksi myös Keski-Suomen liitolle, joka tarvitsi tietoja maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusvaiheeseen keväällä Lisätietoja aineistosta ja maakuntakaavan prosessista löytyy Keski- Suomen liiton nettisivuilta Toimintavuonna maakunnallinen rakennustutkija osallistui 13 kaavaneuvotteluun, joista viisi kohdistui Jämsän kaupunkiin, missä Himoksen kehittäminen ja toisaalta Hallin datapuiston kaavoitus sekä Jämsänkosken Ilveslinnan kaavahankkeet edellyttivät neuvotteluja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseksi.

61 61 Vuoden 2016 aikana pidettiin kaksi ajankohtaisiin kaavahankkeisiin ja suojelutilanteisiin liittyvää neuvottelua Museoviraston Hämeenlinnan yksikössä ja 5.9. Lisäksi kaavahankkeiden ja suojelutilanteiden hyviä käytänteitä välitettiin muille maakuntamuseoille Länsi-Suomen maakuntien ja Museoviraston rakennustutkijoiden tapaamisessa Lahdessa sekä KURVI-tapaamisissa. Maakunnallinen rakennustutkija vieraili kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaustyömailla tai purettavaksi ilmoitetuissa rakennuksissa. Lisäksi katselmustarvetta oli tekeillä olevien asemakaavojen alueilla, kun museo halusi esittää lausunnossaan suojelumerkintöjä, kun tarkastettiin maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointikohteiden säilyneisyyttä tai ohjattiin arvoalueiden metsänhoidollisia tai maisemallisia toimenpiteitä. Maakuntaan suuntautuneita katselmuksia rakennustutkijalla oli yhteensä 28 kappaletta. Muita asiakastapaamisia maakunnallisella rakennustutkijalla oli Keski-Suomen museossa kahdeksan. Maakunnallinen neuvonta ja sidosryhmäyhteistyö Maakuntakaavatyön lisäksi alueellista toimintaa olivat Ympäristöministeriön ylläpitämän korjaustieto.fi -palvelusivuston alle perustettujen korjausneuvonnan alueneuvojien yhteistyön virittäminen Keski-Suomessa. Keski-Suomen museon rakennustutkijat ja konservaattori ovat osa neuvojaverkostoa. Alueneuvojat tapasivat Jyväskylässä 11.2., 6.9. ja sekä osa myös Ympäristöministeriön neuvottelupäivillä Helsingissä. Alueneuvojilla on tarve tiedottaa toiminnastaan toisilleen ja kiinteistöjen omistajille sekä järjestää myös yhteisiä tapahtumia. Avustusinfoa ei vuoden 2016 aikana järjestetty, mutta tilaisuutta valmisteltiin yhdessä KYNÄ-hankkeen kanssa. Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen museo keskustelivat avustusasioista kohdekohtaisesti ennen hakemusten myöntämistä. Amanuenssi Päivin Andersson valvoi myös muutamien Suomen Kotiseutuliiton korjausavustusten käyttöä sekä Museoviraston entistämisavustuskohteita. Muutoin avustusneuvonnasta ja valvonnasta vastasi museon konservaattori. Maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyssä työssä korostui erityisesti maakuntakaavatyö ja kulttuuriympäristön hoito-ohjelman päivitystyö sekä hankkeiden viriäminen kulttuuriympäristöissä. Maailmanperinnöstä voimaa -hankkeen ohjausryhmä kokoontui kerran, mutta esimerkiksi työpajoja järjestettiin Korpilahdella ja Petäjävedellä useita, ja museon edustajat olivat niissä mukana eri toimijoiden ja yritysten kanssa pohtimassa keskisuomalaisten Unescon maailmanperintökohteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Unescon maailmanperintökohteita Keski-Suomessa ovat Korpilahden Oravivuoren Struven mittausketjun piste ja Petäjäveden vanha kirkko lähiympäristöineen. Amanuenssi Päivi Andersson osallistui Maku-ryhmän ja valmistelevan Pikku-Makun kokouksiin sekä Keski-Suomen liiton yva-ryhmän kokouksiin.

62 62 Keski-Suomen museon rakennustutkijat osallistuivat myös puistoinventoinnin suunnitteluun, jota suunniteltiin malli-inventoinniksi Porissa. Esimerkkikohteina oli myös muutamia moderneja puistoja Jyväskylästä. Inventointia koskeva opinnäytetyö Turun yliopiston maisematutkimuksen laitokselle ei valmistunut toimintavuonna. Keski-Suomen museon omassa toiminnassa maakunnallinen rakennustutkija osallistui Keski-Suomen museon museotyön kehittämiseen, erillismuseoiden kiinteistöjen hoidon suunnitteluun, Murut-asiakasraadin yleisötyöhön, Kutsu poliitikko museoon -tapahtumaan sekä Puutarhatarinoita-hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja hankkeen puutarhakävelyihin Jyväskylän Vanhassa Halssilassa ja Tuohimutkan omakotitaloalueella. Jyväskylän rakennustutkimus Jyväskylä-rakennustutkijan toimi on ollut Keski-Suomen museon rakennustutkimusta vuodesta 2010 lähtien. Toimialueena on nykyinen Jyväskylän alue, joka sisältää Jyväskylän, entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueet. Jyväskylän rakennustutkimuksesta vastasi toimintavuonna amanuenssi Saija Silen. Amanuenssin työtehtävistä yli puolet kohdistui sotien jälkeiseen rakennusperintöön. Vuoden aikana annettiin Jyväskylän alueesta 80 lausuntoa. Lisäksi osallistuttiin säännöllisesti kuukausittain Jyväskylän asemakaavojen sisäiseen aloitusneuvotteluun (SILLI) sekä rakennussuojelutyöryhmän toimintaan (RAKSU) kaksi kertaa vuoden aikana. Jyväskylän kaupungin kaavoituksen yleisötilaisuuksissa asemakaavahankkeisiin liittyen rakennustutkija oli mukana kolme kertaa. Lisäksi osallistuttiin Jyväskylän rakennusvalvonnassa tai kaavoituksessa järjestettyihin neuvotteluihin vuoden aikana 27 kertaa. Toimintavuonna tehtiin 72 katselmuskäyntiä, jotka liittyivät lausuntoihin, kaavahankkeisiin ja rakennusperinnön hoidon neuvontaan. Näiden lisäksi tulivat museoiden erillismuseoihin liittyvät kohdekäynnit. Rakennustutkija teki myös inventointeja alue- ja kohdekäyntejä ja osallistui rakennuskorjausneuvontaan sekä rakennusten kulttuurihistoriallisiin arvoihin pohjautuvaan asiantuntija-, hanke- ja hankesuunnittelutyöhön. Jyväskylän aluetta koskevia asiakastapaamisia ja neuvotteluita oli toimistolla kolmisenkymmentä. Keski-Suomen maakuntakaavaan liittyvät, Jyväskylää koskevat lisäselvitykset, kohteiden tarkastukset sekä aineiston kokoaminen työllisti vuoden aikana rakennustutkijaa. Lisäksi jatkettiin vuonna 2015 alkanutta työtä Keski-Suomen maakuntakaavan uuden pääkarttamerkinnän, kulttuuriympäristön voimavara-alueen, työstämistä teknisesti ja sisällöllisesti. Toimintavuonna rakennustutkimus osallistui Sparvinin talon peruskorjaukseen ja hankkeen dokumentointiin. Rakennustutkimus oli aktiivisesti mukana Kankaan paperitehtaan alueen suunnittelussa. Erityisesti Tourujoen aluetta kehitettiin merkittävällä tavalla ja Tourujoen uuden sillan maisema-arkkitehtuurikilpailu ratkesi. Merkittäviä asemakaavahankkeita oli

63 63 käynnissä usealla valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella, kuten Naissaaressa ja Varassaaressa. Myös Älylän asemakaavan uudistaminen aloitettiin. Mäki-Matti Nisula suojeluasemakaavan ehdotusvaihe työstettiin käsittelyvaiheeseen toimintavuoden aikana. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys uudistettiin vuoden aikana. Keskusta-alueen lisäksi Säynätsalo, Kortepohja ja myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan alue olivat esillä toimintavuonna sekä kaavoitushankkeiden, rakennusperintöä koskevien lausuntojen että erilaisten lisäselvityksien osalta. Jyväskylä-rakennustutkijan keskeisimmät yhteistyötahot vuoden aikana ovat olleet erityisesti Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden asemakaavoitusja rakennusvalvontayksiköt sekä Jyväskylän Tilapalvelu. Myös Jyväskylän alueella toimivat isännöinti- ja konsulttitoimistot sekä arkkitehtitoimistot ovat hyödyntäneet Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen palveluja erilaisissa hankkeissa vuoden aikana, erityisesti modernin rakennusperinnön suunnittelukohteiden kautta. Jyväskylä rakennustutkija osallistui yhteen TTK:n väitöskirjatyöhankkeeseen ja sen sisällön ohjaukseen vuonna 2016 sekä yhteen Jyväskylän yliopiston pro gradu-työn ohjaukseen. Maakunnallisen kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmä (Maku) vieraili Jämsän Kaipolan Tiirinniemen toimihenkilöiden asuntoalueella kesäkuussa. Aluetta ja sen historiaa esitteli Petteri Ohls. Kuvassa Maku-ryhmän jäseniä Heli-Maija Voutilainen, Päivi Halinen, Liisa Bergius, Liisa Horppila-Jämsä, Reima Välivaara ja Lea Goyal. Kuva: Päivi Andersson / Keski-Suomen museo.

64 64 Muut yhteistyöhankkeet Sparvinin työmaadokumentointi ja hankeosallistuminen, rakennustutkimuksen ohjaus; Jyväskylän Tilapalvelu, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, rakentajat Jyväskylän kaupungin eri organisaatioiden yhteinen Keskustan kehittämishanke, yleisötilaisuus ja esittely sidosryhmätilaisuudessa Lausuntojen valmistelu Keski-Suomen museon viranomaistyöhön osallistuivat toimintavuonna rakennustutkimuksesta vastaavat amanuenssit Päivi Andersson ja Saija Silen, arkeologian amanuenssi Miikka Kumpulainen ja museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Museoviraston entistämisavustusten valvonnasta vastasi konservaattori Esko Ahola. Lausuntotyötä varten on pidetty viikoittain museon sisäisiä lausuntopalavereja. Toimintavuonna Keski-Suomen museo antoi 274 lausuntoa kaavoituksessa ja korjausrakentamisessa. Annetut lausunnot liittyivät kaavoihin, rakennussuojeluun sekä arkeologisiin kohteisiin. Viranomaislausunnot kunnittain ja kohteittain vuonna 2016 Hankasalmi 3 Joutsa 9 Jyväskylä entinen maalaiskunta 18 Jyväskylä kantakaupunki 49 Jyväskylä Korpilahti 9 Jyväskylä Säynätsalo 4 Jämsä 25 Karstula 7 Keuruu 21 Kinnula 1 Kivijärvi 3 Konnevesi 4 Kuhmoinen 11 Laukaa 35 Luhanka 1 Multia 6 Muurame 2 Petäjävesi 13 Pihtipudas 5 Saarijärvi 10 Toivakka 6 Uurainen 4 Viitasaari 5 Äänekoski 14 Muut 9

65 65 Rakennustutkimuksen tietoaineistojen kehittäminen Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen alue-, kohde- ja rakennuskohtaiset tiedot tallennetaan Kioski-tietokantaan kunnittain. Annetut lausunnot arkistoidaan vuosittain museon lähteneiden kirjeiden sarjaan. Keski-Suomen museon maakunnallisen rakennustutkimuksen restaurointineuvontaan ja rakennussuojelutyöhön liittyviä digitaalisessa muodossa olevia luetteloimattomia aineistoja säilytetään Keski-Suomen museon rakennustutkijain työkokoelmassa. Sparvinin talon rakennustyöt Toivolan Vanhalla Pihalla Cygnaeuksenkatu 2:n tontilla käynnistyivät kertomusvuonna. Rakennukseen sijoittuvat Keski- Suomen museon käsityöläismuseoiden työpaja- ja museokauppatilat. Kuva: Saija Silen / Keski-Suomen museo.

66 66 HALLINTO Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, joka toimii maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupungin museona. Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, järjestää näyttelyitä ja tapahtumia sekä tuottaa museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä asioissa Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo on yksi Jyväskylän kaupungin museopalveluiden kolmesta museosta. Museopalveluiden yhteisiä asioita käsiteltiin museoiden johtoryhmässä, johon kuuluivat museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna (31.8. saak- Jyväskylän kaupunki Sivistyksen toimiala Kulttuuri- ja liikuntalautakunta pj. Antti Saleva Toimialajohtaja Eino Leisimo Kulttuuri- ja liikunta palvelujohtaja Ari Karimäki KIRJASTOPALVELUT, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, sij. Hanna Martikainen LIIKUNTAPALVELUT, palvelujohtaja Ari Karimäki MUSEOPALVELUT, museotoimenjohtaja (31.8. saakka) Päivimarjut Raippa linna, 1.9. alkaen Heli-Maija Voutilainen KANSALAISOPISTO, rehtori Sini Louhivuori KAUPUNGINTEATTERI, teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen JYVÄSKYLÄN SINFONIA, intendentti Emma Anttila KULTTUURIPALVELUT, kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Mari Aholainen

67 67 ka) Jyväskylän taidemuseosta, museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen Keski- Suomen museosta (1.9. alkaen) museonjohtaja Simo Kotilainen, intendentti Jukka Partanen (1.9. alkaen) sekä henkilöstön edustajana amanuenssi Pirjo Sojakka Keski-Suomen museosta. Keski-Suomen museo toimii kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisuudessa ja kuuluu kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelukokonaisuuteen osana sivistyksen toimialaa. Keski-Suomen museon hallintoon, talouteen ja henkilöstöön liittyvistä asioista vastasivat toimintavuonna museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja toimistosihteeri Mirja-Liisa Norontaus. Maakunnallisesta museotyöstä vastaava amanuenssi Pirjo Sojakka hoiti Keski-Suomen museon tilapäisten työntekijöiden, harjoittelijoiden ja työkokeilijoiden työhönoton ja perehdyttämisen. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta pj Antti Saleva, KOK hvj Jonna Temonen, KOK vpj Tarja Viikari, SDP hvj Sirkka Sivil, SDP Samuel Taylor, SDP hvj Petri Jussila, SDP Anneli Puskala, SDP hvj Hilkka Vänni, SDP Janne Rummakko, SDP hvj Mika Tiitinen, SDP Juha Venäläinen, KOK hvj Iida Liimatainen, KOK Marja Mustikkamaa, KOK hvj Caius Forsberg, KOK Eija Reili, PS hvj Maria Halme, PS Juha Tuikkainen, PS hvj Juha Vimpari, PS Laura Piippo, VAS hvj Antti Suora, VAS Jukka Ammondt, VIHR hvj Laura Mansikkamäki, VIHR Jyri Ylönen, KESK hvj Erkki Savolainen, KESK Eeva Harjula, KESK hvj Aino Löppönen, KESK Kaupunginhallituksen edustaja Aimo Asikainen, KESK Sihteeri Elvi Saarola

68 68 Keski-Suomen museon menot ja tulot vuosina TALOUSARVIO Menot Tulot TOTEUTUNUT Menot Tulot Valtion osuus Keski-Suomen museon ja Jyväskylän museopalveluiden henkilökuntaa osallistui alkusammutuskoulutukseen Seppälän paloasemalla. Museon vahtimestarisiistijä Pirkko Wirlander-Ojala harjoittelee sammutuspeitteen käyttöä ylipalomies Jarmo Hirven ohjauksessa. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo.

69 69 MUSEON HENKILÖKUNTA VAKINAINEN HENKILÖKUNTA museonjohtaja intendentti amanuenssi amanuenssi amanuenssi amanuenssi FM Voutilainen Heli-Maija museotoimenjohtaja 1.9. alkaen FM Mäkinen Virpi (virkavapaa ) vs. FM Sojakka Pirjo FK Andersson Päivi (rakennustutkimus) FM Hänninen Suvi (arkistot) FM Kumpulainen Miikka (arkeologia) FM Silen Saija (rakennustutkimus) amanuenssi FM Sojakka Pirjo (maakunta) (työloma ) ts. FL Rajaniemi Marja-Liisa amanuenssi amanuenssi amanuenssi intendentti konservaattori FM Suhonen Sirpa (kokoelmat) FM Tarnanen Sanna (luettelointi) FM Terho Susanna (yritys- ja laitosmuseot) FM Koivisto Ilja (näyttelyt) rakennusmestari Ahola Esko museoassistentti FM Muittari Anna (opintovapaa ) ts. FM Kotilainen Johanna museoassistentti museolehtori museomestari museonvalvoja museonvalvoja FM Puhakka Johanna FM Vuolio-Vallenius Tuula (opetus, tiedotus) puuseppä Eskola Tuukka lastentarhanopettaja Ketola Tarja lastentarhanopettaja Tuhkala Sirpa

70 70 siistijä laitoshuoltaja Reho Leena saakka toimistosihteeri yo-merkonomi Norontaus Mirja-Liisa vahtimestari-siivooja siivousteknikko Wirlander-Ojala Pirkko valokuvaaja HuK Helin Pekka Tilapäinen henkilökunta amanuenssi Rajaniemi Marja-Liisa konservaattori Syrjänen Janne museoapulainen Latvala Ossi museoassistentti Kotilainen Johanna 27.1., museonvalvoja Kotilainen Johanna 27.2., 2.5., Latvala Ossi Oksanen Maria , 26.3., 30.4., 14.5., 21.5., 4.6., , ; , , Tähtinen Jaana , 27.1., , , , , , projektitutkija Kotilainen Johanna Linna Esfir Muilu Merja , Seppänen Tiia , puisto- ja puutarha- Remes Jutta työntekijä siistijä Laurikainen Minna

71 71 HARJOITTELIJAT JA TYÖSSÄOPPIJAT Yliopisto- ja korkeakoulutuksen harjoittelijat Jyväskylän yliopisto (museologia) Latvala, Ossi Oksanen, Maria (ti-pe) Ohls, Hedda Pekkarinen, Juho Tapanainen, Hannu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Hyvönen, Reetta Tallinna Polütehnikum Rukavitsova, Tatjana (Restauroinnin koulutusohjelma) (valokuvausharjoittelu yhdessä Alvar Aalto museon kanssa) Ammattiopintoihin liittyvät harjoittelijat ja työssäoppijat Jyväskylän ammattiopisto, Jämsän ammattiopisto Koukka, Krista (Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto) Tarvainen, Essi (Matkailualan perustutkinto) Jyväskylän ammattiopisto Ahonen, Mikko (Oksa-koulutus) Jyväskylän aikuisopisto, Viitasaaren toimipiste Harju, Jari , , (Puualan perustutkinto) Työkokeilijat KK-työllisyyden kuntakokeilu Ruuskanen, Iris Verve Kantell, Tuija, TE-palvelut Peltola, Jaana, , (digitoijan tehtävät) (paperikonservaattorin tehtävät) (Museologia kurssi Verso, harjoittelu)

72 72 Henkilökunnan toiminta ja työhyvinvointi Keski-Suomen museon henkilöstön yhteiset palaverit järjestettiin joka toinen tiistai museon kahviossa. Museotoimenjohtaja, intendentit ja museolehtori valmistelivat museon strategiseen kehittämiseen liittyviä asioita MIMI-ryhmässään. Amanuenssipalavereja pidettiin kerran kuussa maanantaisin. Kokoelma-, näyttely- ja yleisötyön tiimit kokoontuivat säännöllisesti. Keski-Suomen museon henkilökunta osallistui myös museon näyttelyiden avajaisjärjestelyihin sekä Murutasiakasraadin toimintaan. Keski-Suomen museon toimintaa kehitettiin Museoviraston itsearviointimallin pilottiprojektissa. Museo testasi uutta itsearviointimallia neljän osa-alueen kohdalta. Aiheena olivat Toimintaympäristö ja tavoitteet, Yhteisöt, verkostot ja asiakkaat, Voimavarat sekä Osaaminen ja toimintatavat. Keski-Suomen museon toiminnan kehittämistä jatkettiin myös henkilökunnan kehittämistilaisuuksissa, jotka pidettiin ja Lutakon tanssisalissa. Päivien aikana pureuduttiin etenkin museon strategisiin tavoitteisiin. Kutsu poliitikko museoon -kampanja toteutettiin valtakunnallisesti Keski-Suomen museoon tutustui kolme kunnallispolitiikkoa. Kokoelmakeskuksessa kaupunginhallituksen Tuija Mäkinen kokeili esineiden numerointia amanuenssi Sirpa Suhosen ohjauksessa. Kampanjalla haluttiin tehdä tutuksi museotyötä paikallisille päättäjille. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo.

73 73 Jyväskylän kaupunkiorganisaation osaamisen kehittämismallia toteutettiin Keski- Suomen museossa työyhteisön yhteisillä kehityskeskusteluilla sekä tiimitason keskusteluilla. Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin kertomusvuonna tyhy-toiminnan avulla. Tyhy-toimintana järjestettiin henkilökunnan yhteinen ruokailu, liikunnallinen iltapäivä Jyväsjärven luistinradalla ja asahi-voimistelua. Keski-Suomen alueen ammatillisesti hoidettujen museoiden yhteistyötä jatkettiin Museoforum-tapaamisella järjestetyn tilaisuuden teemana oli Takoillaan ja dokuillaan yhdessä. Tallennus- ja kokoelmatyön ajankohtaisten näkymien ja projektien lisäksi esiteltiin museoiden dokumentointeja. Henkilökunnan koulutukset Keski-Suomen museon henkilökunta osallistui toimintavuonna sekä Jyväskylän kaupungin sisäisiin koulutuksiin että ulkopuoliseen koulutukseen. Jyväskylän kaupungin koulutustarjonnan kautta koulutusta tarjottiin muun muassa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen (työhyvinvointikortti-koulutus) sekä kaupungin osallisuusohjelmaan liittyvänä Vapaaehtoistoiminta voimavaraksi -koulutusta. Keski-Suomen museon sisäisenä koulutuksena museon henkilökunta sai koulutusta hätäensiavussa sekä alkusammutuksessa. Museon henkilökunta osallistui toimintavuoden aikana koulutuksiin omalla vastuualueellaan. Koulutukset ja seminaarit Keski-Suomen museon kehittämispäivä. Lutakon tanssisali, Jyväskylä Keski-Suomen matkailutuotteet kansainvälisille markkinoille -koulutuspäivä. Keski-Suomen liitto, Visit-Jyväskylä, Keski-Suomen kauppakamari, Cygnaeus-talo, Jyväskylä Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin esittelytilaisuus. Keski-Suomen ELY-keskus ja Kulttuuriympäristö näkyväksi KY- NÄ-hanke, Jämsä TAKO-talviseminaari. Kansallismuseo, Helsinki Museoiden arviointimallin pilotointikoulutus. Museovirasto, Helsinki Alkusammutuskoulutus, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu, KURVI-neuvottelupäivä. Museovirasto, Helsinki ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Turku TAKO / Pooli 3:n kokous. Vapriikki, Tampere Matkustamisen ajankohtaisinfo, Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen museon itsearviointipäivät, Keski-Suomen museo TWeb-koulutus, Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen kulttuurin tulevaisuusverstas, Keski-Suomen museo ja

74 74 Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo Ympäristöpäivä, Jyväskylän kaupunki Poikkeamislupakoulutus. Keski-Suomen ELY keskus, Jyväskylä Museoiden Finna-tapaaminen. Museovirasto, Helsinki Länsi-Suomen rakennustutkijoiden tapaaminen, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, Lahti Takoillaan ja dokuillaan yhdessä. Keski-Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden museoforum. Keski-Suomen museo Hätäensiapukoulutus. Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen museo Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät. Ympäristöministeriö ja Museovirasto, Helsinki TAKO / Pooli 4, metalliteollisuuden alapoolin kokous. Senkka Suomen valimomuseo, Karkkila Osallisuusseminaari, Jyväskylän kaupunki, Veturitalli, Jyväskylä TAKO / Pooli 7:n kokous. Visavuoren museo, Valkeakoski Osallistavien menetelmien koulutus. Jyväskylän kaupunki, Matara, Jyväskylä Europa13 -arkkitehtuurikilpailu / Kortepohja. Seminaari toimijoiden kesken. Jyväskylä Mitä kotiseutu merkitsee? Suomen kotiseutuliitto, Ruusupuisto, Jyväskylä Kenttätyöleiri Kuhmoisten Kivikoskella. KUOMA-koulutus, Jyväskylän yliopisto Stoorityöpaja, Keski-Suomen museo Valtakunnalliset museopäivät, teemana kulttuuriympäristö. Suomen museoliitto, Ivalo ja Inari Creative Museum A Gamified Conference for Makers Museums and Independent Minds. Teatterimuseo ja Valokuvataiteen museo, Helsinki Innovatiivisten avustusten saajien tapaaminen. Museovirasto, Helsinki Maailman muisti. UNESCO:n asiakirjallisen maailmanperinnön kansallisen hakukierroksen avajaisseminaari. Kansallisarkisto, Helsinki Alueellisen museotyön päivä. Museovirasto, Helsinki Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Suomen kotiseutuliitto, Kajaani Tako / Pooli 3:n kokous. Kansallismuseo, Helsinki Suomen museoliiton Näyttelycafé. Vapriikki, Tampere Maakuntamuseotutkijoiden valtakunnalliset neuvottelupäivät, Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki Finnan sometyöpaja. Kansalliskirjasto, Helsinki innan markkinointityöpaja. Kansalliskirjasto, Helsinki RECENART Oy:n syysseminaari. Taidemarkkinat ja rikollisuus. Vitapolis, Muurame Kuvamyyntijärjestelmän esittely. Webinaari, Museovirasto Museoiden yhteiset palvelussuhdeasiat, Jyväskylän kaupunki.

75 Tako / Pooli 3:n Vloggaus-koulutus. Kansallismuseo, Helsinki Tako / Pooli 3:n kokous. Kansallismuseo, Helsinki TAKO-seminaari. Kansallismuseo, Helsinki Jyväskylän Kulttuuriluotsien 10-vuotisjuhla. Minnansali, Pääkirjasto, Jyväskylä Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät: Paikkojen henget, paikkojen porukat. Museovirasto, Hämeenlinna Elävä perintö Keski-Suomessa. Keski-Suomen maakunnallinen museoja kotiseutupäivä, Keski-Suomen museo Korjausneuvonnan vuosipäivän seminaari. Ympäristöministeriö, Helsinki TAKO / Pooli 4, metalliteollisuuden alapoolin kokous. Rosenlew-museo, Pori Keski-Suomen museon kehittämispäivä. Lutakon tanssisali, Jyväskylä Tekniikan alan museopäivä. Tekniikan museo, Helsinki Laadukasta luettelointia ja kokoelmanhallintaa: Ontologioiden käyttö luetteloinnissa. Suomen museoliitto, Helsinki PIITU-ostolaskujärjestelmä-koulutus, Jyväskylän kaupunki Museoviraston entistämisavustusten valvojatapaaminen. Museovirasto, Helsinki Läänintaiteilija Kirsi Pitkäsen kauden päättävä kutsuvierastilaisuus. PrintUp-galleria, Jyväskylä Tutkimus tänään ja huomenna. Museoiden ja yliopistojen tutkimusyhteistyön seminaari. Kansallismuseo, Helsinki Tilinpäätösinfo, Jyväskylän kaupunki. Toimikunnat ja työryhmät Andersson, Päivi, amanuenssi Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnan jäsen; Maakunnallisen kulttuuriympäristön hoidon yhteistyöryhmän eli MAKU:n jäsen ja sen valmistelevan työryhmän Pikku-Makun jäsen; Keski-Suomen liiton ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmän jäsen, Keski-Suomen museon Puutarhatarinoita-hankkeen työryhmän jäsen, Maailmanperinnöstä voimaa -hankkeen ohjausryhmän jäsen, Kulttuuriympäristö näkyväksi -hankkeen valmistelutyöryhmän jäsen. Eskola, Tuukka, museomestari Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden valmiusryhmän jäsen Koivisto, Ilja, intendentti Keski-Suomen museon ja Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkimusyhteistyöryhmän jäsen

76 76 Kumpulainen, Miikka, amanuenssi Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä, asiantuntijajäsen; KYNÄ Kulttuuriympäristö näkyväksi-hanke (Etelä-Savon ja Keski-Suomen ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset sekä Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskukset), ohjausryhmän puheenjohtaja; Museoviraston ylläpitämän muinaismuistolakiringin jäsen; Valtakunnallisen muinaisjäännösten hoitoryhmän jäsen Mäkinen, Virpi, intendentti Museo2015 -hankkeen kokonaisarkkitehtuurityöryhmän jäsen; Maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien KOVAMAAKUMU-ryhmän jäsen; Palokan kaupunginosan historiatyöryhmän jäsen Rajaniemi, Marja-Liisa, amanuenssi Nykyajan dokumentointityön tapahtumatallennushankkeen jäsen Silen, Saija, amanuenssi SILLI Jyväskylän kaupungin sisäinen asemakaavoituksen aloituksen työryhmä. Keski-Suomen museon edustaja; RAKSU - Jyväskylän kaupungin sisäinen rakennussuojelutyöryhmä. Keski-Suomen museon edustaja; MAKU ryhmä, Keski-Suomen maakunnallinen kulttuuriympäristötyöryhmä Sojakka, Pirjo, amanuenssi Keski-Suomen museon tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKO/Pooli 3:n jäsen, Keski-Suomen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen, Keski-Suomen ympäristökasvatuksen kehittämiskeskusverkoston (KETO) jäsen, kokoelmaohjelmatyön (KOPO) jäsen, kokoelmatiimin jäsen, Kulttuuriluotsitoiminnan ohjausryhmän jäsen Kuntouttavan työtoiminnan yhdyshenkilö, Maakuntamuseotutkijayhteisön jäsen, Museopalveluiden johtoryhmän henkilökunnan edustaja, Osallisuusyhteysverkoston jäsen; Nykyajan dokumentointityön tapahtumatallennushankkeen jäsen, Puutarhatarinoita-hankkeen työryhmän jäsen Tarnanen Sanna, amanuenssi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Valmetin Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen; Keski- Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen Terho Susanna, amanuenssi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Sanomalehti Keskisuomalaisen museotoimikunnan jäsen; Valmetin Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Yritys- ja laitosmuseotyöryhmän jäsen; Keski- Suomen museon TAKO-työryhmän jäsen

77 77 Vuolio-Vallenius, Tuula, museolehtori Jyväskylän kaupungin viestintävastaavien ryhmä; Keski-Suomen maakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) jäsen; Keski-Suomen ympäristökasvatuksen kehittämiskeskusverkoston (KETO) jäsen; Jyväskylän Lyseon entiset oppilaat JYLY ry:n hallituksen jäsen; Jyväskylä-Seura ry:n johtoryhmän jäsen Voutilainen, Heli-Maija, museonjohtaja, museotoimenjohtaja Jyväskylän kaupungin museopalveluiden johtoryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin museopalvelujen suoriteperusteisen budjetoinnin suunnittelutyöryhmän jäsen; Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelmatyöryhmän jäsen; Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan yleisen suunnittelukilpailun valmistelutyöryhmän ja kilpailutuomariston jäsen; Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan hankesuunnittelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän museopalveluiden palveluverkkoselvitys työryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan asiantuntijajäsen; Jyväskylän kaupungin kaavoja koskevan viranomaistyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin rakennussuojelutyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupungin nimistötyöryhmän jäsen; Jyväskylän kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma -projektiryhmän jäsen; Jyväskylän keskustan kehittäminen Keskustavisio ohjausryhmän jäsen; Kehä Vihreän ohjausryhmän jäsen; Tourujoen kehittämissuunnitelma -ohjausryhmän jäsen; Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen suojelun yhteistyöryhmän jäsen; Keski- Suomen kulttuuriympäristöryhmän puheenjohtaja; Yritys- ja laitosmuseotoimikunnan jäsen; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän museotoimikunnan jäsen; Rautpohjan tehdasmuseon museotoimikunnan jäsen; Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan jäsen; Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston Ilamon rahaston hoitokunnan jäsen; Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen; Valtakunnalliset kotiseutupäivät Jyväskylässä järjestelytoimikunnan jäsen; Suomen museoliiton hallituksen jäsen, Suomen museoliiton edunvalvontatyöryhmän jäsen; Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin ja taiteen aluepoliittisia linjauksia valmistelevan työryhmän asiantuntijajäsen Museon julkaisut ja raportit Tiia Seppänen 2016: Jyväskylän Lyseon kasvitieteellinen kokoelma. Keski-Suomen museo. Kumpulainen, Miikka & Silen Saija Mihin kulttuuriympäristöt keskittyvät Keski-Suomessa metodina kohdekeskittymäkartat. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen museo. Maakuntakaavan_KY_metodiikka.pdf

78 78 ALVAR AALTO -MUSEON JA KESKI-SUOMEN MUSEON NIVEL- OSAN YLEINEN SUUNNITTELUKILPAILU

79 79