KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

2 2 SISÄLTÖ VUOSI TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 7 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 8 PALVELUT JA AUKIOLO 9 NÄYTTELYT 11 PERUSNÄYTTELYT 11 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 11 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 13 MUSEOKASVATUS 15 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 18 MUSEOKÄYNNIT 18 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 19 OPASTUKSET 23 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 24 KOKOELMATOIMINTA 25 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ 25 KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN 27 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 28 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 34 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 39 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 44 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 50 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 50 RAKENNUSTUTKIMUS 52 HALLINTO JA TALOUS 59 HENKILÖKUNTA 62 Toimitus Virpi Mäkinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Grano Oy 2014

3 3 VUOSI 2013 Vuonna 2013 Keski-Suomen museossa iloittiin museon käsityöläiskotien saavuttamasta suosiosta Toivolan Vanhalla Pihalla. Ensimmäisen täyden vuoden avoinna olleet museorakennukset kiinnostivat niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin. Toivolan Vanhan Pihan rakennukset, käsityöyrittäjät ja tapahtumat houkuttelivat ennen näkemättömän suuren joukon kävijöitä Jyväskylän keskustan ainoaan säilyneeseen 1800-luvun pihapiiriin. Kuparisepän ja puusepän taloissa vieraili kertomusvuonna kulttuuriperinnöstä kiinnostunutta. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen museon eri kohteet, tilaisuudet ja asiantuntipalvelut nostivat museon kokonaiskävijämäärän asiakkaaseen siitäkin huolimatta, että osan vuotta toimintaa rajoitti museon toimiston ja arkistojen muutto. Arkistot jouduttiin pitämään koko vuoden kiinni. Uudet tilat osoittautuivat työlään suunnittelu- ja muuttoprosessin jälkeen kuitenkin toimiviksi ja arkistojen osalta olosuhteiltaan tähänastisista tiloista parhaimmiksi. Vuoden näyttelytarjonta oli monipuolinen yhdistelmä kulttuurihistoriaa ja kuvataidetta. Alkuvuonna kansainvälinen tekstiilitaiteen ARTAPESTRY 3 -näyttely hämmästytti korkeatasoisuudellaan ja toi museovieraita Suomesta ja ulkomailta. Myös museon omat kuva-, esine- ja taidekokoelmat pääsivät hyvin esille näyttelyissä. Innostuneina tutkittiin Harjun takana -näyttelyn kuva-aineistoa niin monet jyväskyläläisnäkymät Mäki-Matissa, Syrjälässä ja Nisulassa olivat muuttuneet. Kaupunkilaiset auttoivat kuvatietojen täydentämisessä, ja syntyipä näyttelytilassa pieniä väittelyjäkin, kun katsojien muistikuvat tapahtumista ja paikoista eivät aina olleet täysin yhdenmukaiset. Uutta tietoa monille niin tutun ja läheisen rantasaunan vaiheista ja taustoista välitti laaja kesänäyttely, joka pysähdytti kävijöitä kirjaamaan myös omia saunamuistojaan. Kuvataiteilija Onni Kososen näyttely toi esiin pitkän uran tehneen taiteilijan tuotannon ja välitti samalla hienolla tavalla välähdyksiä Suomen taide-elämän virtauksista sodan jälkeisistä ajoita lähes 2000-luvulle. Valamon ikonit jatkoivat museon pitkää ikoninäyttelyperinnettä. Ikonien lisäksi oli esillä merkittävä kokoelma esipiirroksia. Kulttuurihistorian ja keskisuomalaisen kuvataiteen parissa oltiin Kotiseutuharrastajan kokoelma -näyttelyssä. Näyttelyjen lisäksi yleisöä museon eri yksiköihin houkutteli myös erilaiset jo vakiintuneet tapahtumapäivät ja -viikot. Museoon tallennettujen aineistojen ja tiedon saavutettavuutta parannettiin useissa hankkeissa. Jyväskylän Kauppakadun vaiheista kertovat Kauppakadun laudatur -verkkosivut avautuivat yleisölle alkuvuodesta. Valtakunnallisessa TAKOhankeyhteistyössä osallistuttiin Suomi syö ja juo -kokonaisuuden toteutukseen ja dokumentoitiin samalla Jyväskylän lyseon lukion oppilasruokailua. Yritys- ja

4 4 laitosmuseotyössä toteutettiin mittava Keski-Suomen keskussairaalan tilojen ja toiminnan dokumentointi. Osa aineistosta valikoitui myös vuonna 2014 juhlivan sairaalan juhlakirjaan. Modernin rakennusperinnön kolmivuotinen inventointihanke jatkui ja osoitti samalla sen, miten tärkeää on saada koottua perustietoa viime sotienjälkeisestä, nuoremmasta rakennusperinnöstä ja sen kulttuurihistoriallisista arvoista. Tietoja tarvitsivat niin kaavoittajat, rakennusten omistajat kuin niiden korjaajatkin. Keski-Suomen museo antoi vuonna 2013 kaikkiaan 235 kulttuuriympäristöön liittyvää viranomaislausuntoa. Alueellisen toiminnan osalta syksyllä tarkasteltiin päättyvän kauden painopisteiden toteutumista, valmisteltiin vuosien alueellisen toiminnan suunnitelmaa ja käytiin siitä neuvottelut Museovirastossa. Paikallismuseoiden neuvontatyö oli vilkasta. Keski-Suomen museo toteutti tilaustyönä Kuhmoisten kotiseutumuseon uuden perusnäyttelyn. Edelleen jatkettiin museoiden toiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittamista Paikallismuseoiden työkirjahaastatteluja tekemällä. Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä kokosi kotiseututyön aktiiviset harrastajat Palokan pelimannitalolle Keski-Suomen ammattimuseoiden henkilökunta taasen tapasi ajankohtaisten museoasioiden parissa vuosittaisessa museoforumissa Tikkakosken varuskuntakerholla ja Keski-Suomen ilmailumuseossa. Vuonna 2013 tehtiin Keski-Suomen museon museorakennuksen rakennushistoriaselvitys ja museorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut ja vuonna 1989 laajennettu rakennus kaipaa pikimmiten korjausta. Museoiden palveluverkkoselvityksen mukaisesti hankesuunnitelmassa otettiin huomioon Ruusupuiston museoiden, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon, yhteistyön ja tilojen käytön tiivistäminen rakentamalla museoiden välille arkkitehtonisesti korkeatasoinen yhdyskäytävä. Hankesuunnitelman toisessa vaihtoehdossa tutkittiin myös Jyväskylän taidemuseon näyttelyjen sijoittumista Keski-Suomen museon yhteyteen. Tämä vaihtoehto edellyttäisi maanalaisen laajennuksen toteuttamista. Laajennukseen on varauduttu tuoreessa asemakaavassa. Alvar Aalto -seura teki Keski-Suomen ELY-keskukselle rakennussuojeluesityksen molemmista akateemikko Alvar Aallon suunnittelemasta museorakennuksesta. Rakennusten rakennushistorialliset ja arkkitehtoniset arvot, ominaispiirteet ja erityisluonne pyritään varmistamaan myös tulevissa korjauksissa. Keski-Suomen museon peruskorjaus ajoittuu Jyväskylän Tilapalvelun investointiohjelman mukaan vuosille Henkilöstöasioissa merkittävää oli kertomusvuoden alkupuolella Jyväskylän museopalveluissa käynnistynyt museoammatillisen henkilöstön työn vaativuuden arvioinnin kehittämishanke, jota vietiin eteenpäin yhteistyössä kaupungin henkilöstöpalvelujen kanssa. Keski-Suomen museossa tapahtui myös henkilöstömuu-

5 5 toksia, kun museon pitkäaikainen intendentti Olli Lampinen jäi syksyllä eläkkeelle. Ollin isoihin saappaisiin hyppäsi omasta talosta arkistopalveluista vastannut amanuenssi Virpi Mäkinen. Ollille lämpimät kiitokset merkittävästä työpanoksesta Keski-Suomen museossa ja koko maakunnan eteen tehdystä keskisuomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta. Samalla kiitokset koko henkilökunnalle kuluneesta, työntäyteisestä vuodesta. Toiminnan ja yhteistyön kehittäminen ja kehittyminen ovat näkyneet työyhteisössä mukavalla tavalla. Heli-Maija Voutilainen museonjohtaja

6 6 TOIMITILAT Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. MUSEORAKENNUS Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna Museorakennuksen pinta-ala on m², josta näyttelytilaa on m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloaulan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Keski-Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Kertomusvuoden aikana museorakennuksen 4. kerroksen näyttelytilaan rakennettiin kostutuslaitteisto. Museorakennuksen saavutettavuuteen ja asiakaspaikoitukseen vaikutti syksyllä 2013 käynnistynyt Jyväskylän yliopiston lisärakennushanke Ruusupuistossa. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museon museorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma laadittiin vuoden 2013 aikana. Peruskorjaushanke toteutuu todennäköisesti vuosina

7 7 KOKOELMAKESKUS Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Rakennuksen sivustan kylmävarastoon on suunniteltu tilat Schildtin navetan varastotilasta siirrettäville esineille. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen remontoitiin alkuvuonna 2013 Keski-Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä Salmirannan B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut muuttivat huhtikuussa 2013 Tietotalosta uusiin tiloihin Vapaudenkatu 28:aan. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistot saivat kertomusvuonna uudet arkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerroksesta (Vapaudenkatu 39-41). Keski-Suomen museon käyttöarkisto valmistui kesäkuussa Jyväskylän Tilapalvelun rakennuttaman arkistotilan pääurakoitsijana toimi Total Kiinteistöpalvelut. Uuteen käyttöarkistoon sijoittuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m².

8 8 ERILLISMUSEOT Keski-Suomen museon käsityöläiskodit (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläiskoteihin kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna Keski-Suomen museon käsityöläiskodit avattiin yleisölle osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellarikerroksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielistä oppikouluopetusta antaneen koulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on noin 300 m². Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa noin 400 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Vuoden 2013 aikana Pienmäen navetan museokasvatus- ja yleisötilan kalustusta täydennettiin puuseppäharjoittelijan valmistamilla työpöydillä ja penkeillä. Myös museon turvallisuussuunnitelma päivitettiin. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja ja 1930-luvulla. Kertomusvuonna museokohteeseen saatiin ruskeapohjainen palvelukohteiden opastusviitoitus.

9 9 Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien välillä. Kertomusvuonna veneverstaan yhteyteen rakennettiin ulkokäymälä. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. PALVELUT JA AUKIOLO Museokohteet Keski-Suomen museo oli avoinna ti-su klo Avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Möttönen ja Johanna Puhakka sekä tp. museoassistentti Johanna Kotilainen. Pääsymaksut: aikuiset 6 euroa, opiskelijat, yli 20 hengen ryhmät ja Jyväskylän kaupungin työntekijät 3 euroa. Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia, taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille oli ilmainen sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille ilmainen sisäänpääsy. Marras- ja joulukuun ajan museoon oli vapaa pääsy keskisuomalaisella kirjastokortilla. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla olivat avoinna arkisin klo ja lauantaisin klo Vapaa pääsy. Museovalvojina toimivat kertomusvuonna Pirkko Hakola, Tarja Ketola ja Juhani Starczerwski. Avoinna pitoon osallistuivat myös Julia Autio, Hannele Hakanen, Johanna Kotilainen, Emilia Laulainen ja Anni Niekka. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä oli avoinna ke-su klo Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Pienmäen valvojana toimi kertomusvuonna opiskelija Emilia Laulainen. Heiskan taiteilijakoti oli avoinna perjantaisin klo 13-14, muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu: aikuiset 6 euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi.

10 10 Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä oli avoinna sopimuksesta. Lyseon museo oli avoinna keskiviikkoisin klo 11-15, muina aikoina sopimuksesta. Avoinnapidosta huolehtivat Jyväskylän Lyseon lukion oppilaat, jotka osallistuivat Lyseon lukion ja Keski-Suomen museon järjestämälle opaskurssille keväällä Niitynpään työläiskoti Vaajakoskella oli avoinna torstaisin klo Vapaa pääsy. Niitynpään työläiskotimuseon avoinnapito toteutettiin palvelusopimuksella Naissaaren Näyttämöyhdistys ry:n kanssa. Muut palvelut Muuton vuoksi Keski-Suomen museo toimisto sekä tutkimukseen, kulttuuriympäristön hoitoon ja maakunnalliseen museotyöhön liittyvät palvelut olivat suljettuina Palvelut toimivat 2.5. alkaen Vapaudenkatu 28:n tiloissa. Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto olivat suljettu koko kertomusvuoden ajan muuton takia.

11 11 NÄYTTELYT Keski-Suomen museon näyttelytoiminnasta vastasi kertomusvuonna intendentti Erkki Fredrikson. Näyttelyrakenteiden valmistamisen ja näyttelyiden pystytyksen toteuttivat museomestari Tuukka Eskola ja esineiden vaatimien erityisrakenteiden osalta konservaattori Esko Ahola. Näyttelytilojen siivouksesta huolehtineet Pirkko Wirlander-Ojala, Tuula Etelämäki ja Leena Reho avustivat myös näyttelyiden pystytyksessä. Näyttelyihin liittyvästä tiedotuksesta vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. PERUSNÄYTTELYT Keski-Suomen museon kaksi perusnäyttelyä esittelevät Keski-Suomen alueen historiaa maakunnallisesti esihistoriallisesta ajasta alkaen sekä vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin vaiheita. Vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi maakuntako sekin on? -näyttely sijaitsee museorakennuksen 2. kerroksessa. Kaksi vuotta aiemmin avautunut Jyväskylän kaupunkiko sekin on? -näyttely on rakennettu 3. kerrokseen. Kertomusvuonna perusnäyttelyiden kuvitusta uusittiin ja täydennettiin. Jyväskylä kaupunkiko sekin on? -näyttelyn yhteyteen toteutettiin erityisesti koululaiskäynteihin liittyvä Rastipolku. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuksessa 1. kerroksen Alahalli ja 4. kerroksen Taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa. Kertomusvuonna museossa oli esillä 15 vaihtuvaa näyttelyä. Näistä Keski-Suomen museon omaa tuotantoa oli 7 näyttelyä. Keski-Suomen museon kuva-arkiston kokoelmiin pohjautuva valokuvanäyttely Harjun takana Kuvakertomus Mäki-Matin, Syrjälän ja Nisulan kaupunginosien vaiheista Jyväskylässä jatkoi museon kaupunginosanäyttelyiden sarjaa. Pääsiäisnäyttely Valamon ikonit keräsi museoon 1700-luvulta 1930-luvulle asti ulottuvan maalattujen ikonien ja esipiirrosten kokonaisuuden Valamon luostarin kokoelmista. Ikoneiden rinnalla museossa oli esillä Keski-Suomen museon kokoelmahankintoihin ja lahjoituksiin perustuva Taidekokoelmien kertymää -näyttely. Keski-Suomen museon tuottamia kesänäyttelyitä olivat Alahallin taidenäyttely Alvar Cawénin Korpilahti ja Taidehalliin rakennettu Rantasauna kaupunkilaissaunojen, uimahuoneiden ja kylpylöiden perillinen. Syksypuolella esillä olivat taiteilija Onni Kososen eri aikakausien tuotantoa laajasti esittelevä Muistonäyttely sekä Eero ja Erkki Fredriksonin taidekokoelmiin pohjautunut, keskisuomalaisten kuvataitelijoiden teoksien näyttelykokonaisuus Kotiseutuharrastajan kokoelma.

12 12 Kuva: Olavi Vallivaara / Keski-Suomen museo. Rantasauna-näyttely esitteli suomalaisia rantasaunoja eri ajoilta sekä rantasaunakulttuurin vaiheita. Kuvassa Ahvenlammen leirintäalueen hirsirakenteinen sauna Saarijärvellä. Keski-Suomen museon laitosmuseoyhteistyön tuotantoa oli ala-aulaan pystytetty Rautpohjan tehtaiden 75-vuotisnäyttely Minna Havukainen: Exitus ja Tiina Osara: SanatON Täällä on kaikki mi kallista on. Jyväskylän Taiteilijaseuran 67. vuosinäyttely Harjun takana Kuvakertomus Mäki-Matin, Syrjälän ja Nisulan kaupunginosien vaiheista Jyväskylässä ARTAPESTRY 3 Kolmas uusimman eurooppalaisen kuvakudoksen näyttely Pieni historia Jaakko Valo, Perhearkeologiaa: Esineteoksia, valokuvia ja maalauksia Valamon ikonit Näyttely Valamon luostarissa 1700-luvulta 1930-luvulle maalatuista ikoneista ja esipiirroksista Jukka Nousiaisen Tourujoki Taidekokoelmien kertymää. Keski-Suomen museon kokomiin viime vuosina hankittujen ja lahjoitettujen teosten näyttely Alvar Cawénin Korpilahti Rantasauna. Kaupunkilaissaunojen, uimahuoneiden ja kylpylöiden perillinen Kullervon kovaosainen tarina. Ritva-Sofia Linnun rakukeramiikkaa

13 Onni Kosonen ( ). Muistonäyttely Anna Ruth Vahinko: Accident/Damage Kotiseutuharrastajan kokoelma Aulatila: Rautpohjan 75-vuotisnäyttely. 75 vuotta teollista toimintaa Rautpohjassa KIERTONÄYTTELYTOIMINTA Keski-Suomen museon kiertonäyttelytoiminnan vastuuhenkilönä oli amanuenssi Pirjo Sojakka. Kertomusvuonna kiertonäyttelyt ja maakunnallisen museokasvatuksen aineistot sijoitettiin uuteen varastotilaan Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. Samassa yhteydessä aineistot järjestettiin. Mallinukke lainattiin Rautpohjan tehdasmuseon näyttelyyn. Näyttelylainat: Se lasku kannatti maksaa -näyttely, Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Jyväskylän Paviljongissa Intendentti Erkki Fredriksonin luennot ja esitelmät 8.1. Jyväskylän kaupungin neuvoskunnan kokous Keski-Suomen museossa: Esitelmä vanhojen rakennusten homeongelmista Lions klubin kokous Hotelli Alexandrassa: Esitelmä Jyväskylän historian tärkeistä vaiheista 5.3. Svenska Klubben muistomerkkitukiryhmä: Esitelmä lehtokurpan kulinaarihistoriasta Jyväskylän Zontakerho Jyväskylän Lyseon museossa: Esitelmä Jyväskylän Lyseon merkityksestä Jyväskylälle Jyväskylän Lyseon oppilaat Jyväskylän Lyseon museossa: Esitelmä lyseotalon vaiheista Suomi-talo Pietarissa: Esitelmä pietarilaisten kauppasuhteiden sekä maun ja tyylin vaikutuksesta Jyväskylän historiassa 4.4. Valamon ikonit näyttely Keski-Suomen museossa: Esitelmä Valamon luostarin ikoniperinteestä 9.4. Inner Wheel kerho Keski-Suomen museon ikoninäyttelyssä: Esitelmä Valamon luostarin ikoniperinteestä Päijänteen Rotaryklubi Kokoelmien kertymää -näyttelyssä Keski-Suomen museossa: Esitelmä keskisuomalaisesta kuvataiteesta 6.5. Jyväskylän Rotaryklubi Jyväskylän Klubilla: Esitelmä elävästä historiasta 7.6. Rantasauna-näyttely Keski-Suomen museossa: Avajaispuhe Rantasaunan kulttuurihistoriasta

14 Pyhän Olavin Killan vuosijuhlassa Savonlinnan Vanhalla kasinolla: Esitelmä kylpylöiden ja rantasaunan kulttuurihistoriasta Sotainvalidiryhmä Keski-Suomen museon perusnäyttelyssä: Esitelmä rantasaunan kulttuurihistoriasta Ikääntyvien Yliopisto Jyväskylän Yliopisto: Esitelmä kylpylaitosten terveydenhoidosta Opetusalan seniorialan koulutuspäivä Hotelli Laajavuori: Esitelmä Jyväskylän opillisesta historiasta Sotainvalidinaiset Keski-Suomen museossa: Esitelmä jyväskyläläisestä elämänmenosta 1800-luvulla Suomen partiokiltojen seniorien vuosikokous ravintola Vesilinnassa: Esitelmä partioliikkeen varhaisvaiheista Jyväskylässä Yläkaupungin asukasyhdistyksen 30-vuotisjuhla Minnansalissa: Esitelmä asumistavan muutoksista Jyväskylän keskustassa Kotiseutuharrastajan kokoelma -näyttely Keski-Suomen museossa: Esitelmä taiteen keräilyharrastuksesta Kansallisten seniorien pikkujoulu Jyväskylän klubilla: Esitelmä Jyväskylän klubin taidekokoelmasta Jyväshovin Pyöreän pöydän pikkujoulu: Esitelmä Jyväshovin kulinaarihistoriasta Kuva: Jarno Seppänen / Keski-Suomen museo. Syksyllä 2013 Keski-Suomen museossa esillä ollut Onni Kososen Muistonäyttely esitteli taiteilijan tuotantoa laajasti. Kineettisten teosten lisäksi näyttelyyn sisältyi eri tyyppisiä teoksia Kososen koko uran ajalta.

15 15 MUSEOKASVATUS Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja tiedotuksesta vastasi kertomusvuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Museokasvatustyöhön osallistuivat myös museoassistentit Anna Möttönen ja Johanna Puhakka. Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön. Opetustoiminta Museolehtorin opetustoiminta kertomusvuonna liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon tapahtumatuotantoon. Kertomusvuonna näitä olivat Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käynnit museoon (tammikuu ja elo-syyskuu) ja Paluu Jyväskylään -prosessidraamatyöpajat 4. ja 5. luokkalaisille. Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon vuotuisia tilaisuuksia olivat kevätpuolella mm. Lasten perinneviikko (helmikuu), Jyväskylä-päivän tapahtumat (22.3.), Keski-Suomen päivä (18.4.), Museoviikko ja Valtakunnallinen museopäivä (18.5.) sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (19.5.). Syksypuolen tapahtumia olivat Euroopan rakennusperintöpäivät (syyskuu), Mennään museoon -viikko (lokakuu) ja Vanhusten viikko (lokakuu). Museolehtori suunnitteli toimintaa myös osaksi Lasten Loiskis -tapahtumaa sekä Keski-Suomen museon tuottamiin Joulu ennen vanhaan -työpajoihin. Osa museokasvatustyötä olivat myös kuvaesitykset vanhainkoteihin ja päiväkeskuksiin. Keski-Suomen museon erillismuseoihin liittyvä museokasvatus Museolehtori vastasi kertomusvuonna Keski-Suomen museon käsityöläiskotien toiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja oppaiden perehdyttämisestä. Mu-

16 16 seolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläiskotien yhteyshenkilönä. Käsityöläiskoteihin liittyvä tapahtumayhteistyö jatkui vilkkaana mm. Kulttuurisuunnistuksen, Paussin paikka -tapahtuman ja Toivolan Vanhan Pihan muiden tapahtumien osalta. Myös yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa jatkettiin. Museolehtori osallistui tiiviisti Keski-Suomen museon toteuttaman Toivolan perheen vaiheista kertovan näyttelyn suunnitteluun Kahvila Muistoon. Toivolan Vanhan Pihan toimijat saivat kertomusvuonna Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon. Palkinnon vastaanottivat Käsityöläiskotien museonvalvojat Tarja Ketola ja Pirkko Hakola sekä Keski-Suomen museon puolesta museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Lyseon museon avoinnapito ja opastukset kesällä 2013 toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori vastasi opiskelijoiden kouluttamisesta Lyseon museon oppaiksi. Koulutus järjestettiin opaskurssilla keväällä Heiskan taitelijakodin perjantain yleisöopastuksia ja erityisopastuksia muina aikoina jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Museolehtori toteutti myös Niitynpään työläiskotimuseon opastuksia ja osallistui Pienmäen talomuseon työpajatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla kasvattivat kävijämääräänsä toisena aukiolovuotenaan. Kävijöitä kiinnostivat myös pihalla järjestetyt tapahtumat. Jesse Kaikuranta esiintyi Vanhalla Pihalla 25. toukokuuta.

17 17 Muu yhteistyö ja kehittämistoiminta Kertomusvuonna museolehtori vastasi Keski-Suomen museossa Jyväskylän ammattiopiston matkailualan perustutkinnon työssäoppijoiden ohjauksesta ja arvioinnista yhteistyössä Jyväskylän ammattiopiston työssäoppijuuden laaduntarkkailun kanssa. Museolehtori osallistui myös museologian harjoittelijoiden ohjaukseen museokasvatuksen ja yleisötyön osalta. Museolehtorin ohella museoassistentit Johanna Puhakka ja Anna Möttönen vastasivat kertomusvuonna kuuden harjoittelijan ja työkokeilijan ohjauksesta. Museonvalvoja Tarja Ketola ohjasi asiakaspalveluharjoittelua Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa. Keski-Suomen museon näyttelyihin liittyvää museokasvatustoimintaa varten museorakennuksen opintotilan varustusta täydennettiin ja tila muutettiin Konttinimiseksi yleisötilaksi. Jyväskylä kaupunkiko sekin on? -perusnäyttelyyn toteutettiin koululaisryhmiä ja opastustyötä palveleva Rastipolku. Museolehtori osallistui myös Jyväskylän museopalveluiden museopedagogisen strategian kehittämistyöhön ja Keski-Suomen ympäristökasvatusyhteistyöryhmän toimintaan (KYKY). Kauppa-Lopo -näytelmän suunnittelu Jyväskylän kaupunginteatteriin työllisti myös museolehtoria näytelmän ohjaajan ja näyttelijöiden vieraillessa museossa. Myös yhteistyötä Kulttuuriluotsi-toiminnan ja Jyväskylä-seuran kanssa jatkettiin. Hankkeet Museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius vastasi ELY-keskuksen hankerahoitukseen pohjautuvan Juuret ja Siivet -hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kertomusvuonna tuotettiin hankkeen verkkomateriaalit ja pilotoitiin yksi osio yhdessä Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opettajien ja opiskelijoiden sekä Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija Olli Lapin kanssa. Verkkosivuston teknisestä toteutuksesta vastasi Anssi Harjula. Museolehtori Tuula Vuolio-Valleniuksen pitämät luennot ja esitelmät ja Lyseon museon opaskurssi Lyseon opiskelijoille, kevät Luento museopedagogiikasta Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoille Keski-Suomen museon käsityöläiskoteihin liittyvät luennot: Keski-Suomen lääkäriyhdistys, Kahvila Muisto Kuopion museoiden henkilökunnan vierailu Keski-Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajat JAPA ry.

18 18 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ MUSEOKÄYNNIT Keski-Suomen museon näyttelyissä, erillismuseokohteissa ja museon tapahtumissa vieraili kertomusvuonna kävijää. Kävijämäärät kasvoivat edellisvuodesta asiakkaan verran. Kävijämääriltään suosituin kohde olivat Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, joissa vieraili kävijää. Kävijöistä maksaneita kävijöitä oli ja ilmaiskävijöitä Ilmaiskävijöiden määrää kasvattivat museon perjantainen vapaa sisäänpääsy sekä kampanja ilmaisesta sisäänpääsystä keskisuomalaisella kirjastokortilla. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien osuus kävijöistä oli asiakasta. Ulkomaalaisia kävijöitä oli Museokäynnit kohteittain vuonna 2013 Kohde Maksaneet kävijät Ilmaiskävijät Kävijät yhteensä Keski-Suomen museo (museorakennus) Heiskan taiteilijakoti Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Jyväskylän kunnallistekniikan museo, Könkkölä Jyväskylän Lyseon museo Pienmäen talomuseo Niitynpään työläiskotimuseo Yhteensä Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulkopuolisille. Muiden järjestämissä tilaisuuksissa auditoriossa tai muissa tiloissa kävi vuoden aikana asiakasta. Asiantuntijapalvelukäyntejä arkistossa ja toimistossa, Kokoelmakeskuksessa sekä kulttuuriympäristöpalveluissa oli yhteensä

19 19 Keski-Suomen museon kokonaiskävijämäärät Kävijät Keski-Suomen museo Museon muut kohteet YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa Arktisen Upeeta -festivaalin elokuvaesitykset Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali järjesti Nordic Glory Festival ry. Keski-Suomen museo oli mukana yhtenä tapahtuman yhteistyökumppaneista. Festivaalin ohjelmistoon kuulunut keskisuomalaisiin, vuosina toteutettuihin elokuvatuotantoihin keskittynyt näytössarja, oli nähtävillä Keski-Suomen museon auditoriossa Keski-Suomi -sarjan lisäksi museon auditoriossa nähtiin myös Pätkiä-lyhytelokuvakilpailun satoa sekä saamelaisohjaaja Paul-Anders Simman kaksi elokuvaa. Tapahtuman aikana museon auditoriossa järjestettiin kaikkiaan seitsemän elokuvanäytöstä, joissa katsojia kävi yhteensä 77 henkilöä. Osaan näytöksistä oli vapaa pääsy Keski-Suomen Muinaistutkijoiden esitelmätilaisuus Luennoitsijoina FL Raimo Jussila ja FM Jarmo Laakkonen. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy. Osallistujia Jyväskylä-viikko Jyväskylän juhlaviikolla museokävijöitä oli yhteensä 884 henkilöä. Jyväskylän syntymäpäivänä pe museoon oli vapaa pääsy, kävijöitä 352. Jyväskylä-palkinto klo Jyväskylä-palkinto on Jyväskylä-Seura ry:n vuosittain jakama palkinto, joka myönnetään Jyväskylän kaupungin asukkaalle tunnustukseksi poikkeuksellisen mittavasta jyväskyläläisyyden tai Jyväskylän henkisen ja aineellisen perinteen hyväksi tehdystä työstä. Palkinto jaetaan vuosittain kaupungin perustamisen juhlaviikolla maaliskuussa ja sen jakamisesta päättää yksinoikeudella Jyväskylä-Seuran johtokunta. Vuonna 2013 palkinnon sai Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu. Osallistujia 99.

20 20 Tourujoen kunnianpalautus klo , auditorio FL, kalabiologi Anssi Eloranta, Keski-Suomen ELY-keskus Kylä tutuksi -luentosarjan luento. Järj. Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylä- Seura ja Keski- Suomen museo. Vapaa pääsy. Osallistujia Keski-Suomi -päivä Esitelmätilaisuus Keski-Suomen museon auditoriossa. Esitelmät aiheista: Kirjallisuuden maakunta ja Opettajat kulttuurin kasvattajina. Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen kulttuuriyhdistys, Keijo Siekkinen -seura ja Keski-Suomen museo. Tapahtuma oli osa Jyväskylän Talvi -tapahtumaa ja Jyväskylän Kevät -kulttuuriviikkoja. Vapaa pääsy. Osallistujia Valtakunnallinen museoviikko Museoviikon tämän vuoden teemana oli Yhdessä museoon. Viikon kokonaiskävijämäärä Keski-Suomen museossa oli yhteensä 701 henkilöä Yläkaupungin Yö ja Museoiden yö Yläkaupungin Yö -tapahtuma järjestettiin valtakunnallisella museoviikolla. Samaan aikaan Yläkaupungin Yön kanssa vietettiin myös Museoiden yötä. Museo oli avoinna klo 11-23, sisäänpääsy oli vapaa. Kävijöitä yhteensä 503 henkilöä. Ohjelma auditoriossa klo 18:00 Kauppakadun laudatur, Jussi Jäppinen ja Heli-Maija Voutilainen klo 19:00 Katsaus moderniin rakennusperintöön, projektitutkija Hanna Tyvelä klo 19:30 Real Skifin urbaanihiihtovideot klo 20:00 SKATE OR DIE -dokumenttielokuva Musiikkiesitykset Vanhassa luentosalissa: - Lauluyhtye LauCanto, Ikivihreitä iskelmiä, laulelmia ja kansansävelmiä - Kansanmusiikkiyhtye Mikstuuri - Katarzyna, Unilauluja Maakunnallisen modernin rakennusperinnön esittelytilaisuus Rakennustutkija Päivi Andersson esitteli maakunnallisen modernin rakennusperinnön inventointihanketta kuntayhdyshenkilöille ja Keski-Suomen maakunnallisen kulttuuriympäristöryhmän edustajille. Tilaisuus järjestettiin Keski-Suomen museossa. Osallistujia Vanhusten viikot Vanhusten viikkojen aikana järjestettiin Keski-Suomen museossa pe Jyväskylän kulttuuriluotsien vetämä Oi niitä aikoja -muisteluhetki. Museoon oli vapaa pääsy. Ei osallistujia. Lisäksi Keski-Suomen museon henkilökunta kävi Keljon vanhainkodilla ulkoiluttamassa ja jutustelemassa vanhusten kanssa.

21 Maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä. Teemana Sointuja paikallisuudesta. Päivän järjestivät yhteistyössä Keski-Suomen museo, Keski-Suomen museoyhdistys, Jyväskylän musiikkiyhdistys, Suomen kantelemuseo ja Keski-Suomen liitto. Paikka: Palokan pelimannitalo. Osallistujia 48 henkilöä. Kylä tutuksi -luentosarja Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Luentotilaisuudet Keski-Suomen museolla järjestettiin 15.1., , 16.4., 17.9., ja Sarjan toteuttivat yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylä-Seura ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luentosarja oli osa Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Osallistujia yhteensä 350. Toivolan Vanhan Pihan (Keski-Suomen museon käsityöläiskodit) tapahtumat Pääsiäispiha Toivolan Vanhalla Pihalla Toivolan Vanhalla Pihalla järjestetyn pääsiäistapahtuman yhteydessä Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä yli kävijää Maaseutu kaupungissa Tapahtuman yhteydessä Käsityöläiskodeissa vieraili 371 kävijää Hansapiha Toivolan Vanhalla Pihalla Toivolan Vanhalla Pihalla järjestettyjen Hansa-markkinoiden yhteydessä Keski- Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä kävijää. Käsityöläiskodit olivat poikkeuksellisesti avoinna myös sunnuntaina klo , ja Tehtailijan korjaustorit Toivolan Vanhalla Pihalla Tapahtumien yhteydessä museon konservaattori ja kokoelma-amanuenssi jakoivat käsityöläiskodeissa kävijöille tietoa museoesineiden säilytyksestä ja käsittelystä. Kiinnostuneet saivat myös kysyä vinkkejä omien aarteidensa käsittelyyn ja säilytykseen. Kävijöitä yhteensä Kulttuurisuunnistus Kulttuurisuunnistuksen avauspaikkana ja yhtenä rastina olivat Toivolan Vanha Piha ja Keski-Suomen museon käsityöläiskodit. Kävijöitä päivän aikana yhteensä 323.

22 Joulupiha Toivolan Vanhalla Pihalla Keski-Suomen museon käsityöläiskodeissa vieraili yhteensä kävijää. Työpajat Keski-Suomen museo järjesti kertomusvuonna 94 työpajaa. Perusnäyttelyihin liittyvien työpajojen ohella museossa oli kuusi työpajatapahtumaa. Päiväkodeille, kouluille ja opiskelijoille suunnattuihin työpajoihin osallistui kertomusvuonna kävijää Joulu ennen vanhaan -työpajat Peruskoulun 1. ja 2. luokille suunnattu tutustuminen entisajan jouluun ja joulun valmisteluun museon näyttelyiden ja työpajan avulla. Joulukuusenkoriste -työpaja: Koristekaramellin, villalankatontun ja joululinnun askartelua. Työpajoja pidettiin yhteensä 6 ja niihin osallistui kaikkiaan 106 kävijää. Työpajojen vetäjinä toimivat Tuula Vuolio-Vallenius, Johanna Puhakka, Johanna Kotilainen, Anna Möttönen, Sanna Tarnanen ja Pirjo Sojakka. Muualla kuin Keski-Suomen museon tiloissa järjestetyt tapahtumat 7.9. Kuhmoisten rakennusperinnön esittelytilaisuus Rakennustutkija Päivi Anderssonin esitelmä aiheesta Uutta ja vanhaa rakennusperintöä Kuhmoisissa. Esitelmä käsitteli Kuhmoisten modernin rakennuskannan inventointituloksia vuodelta 2012 sekä vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä. Esitelmä oli osa Kuhmoisten rakennusperintöpäiviä. Tilaisuus järjestettiin Kuhmoisten kirjastossa. Osallistujia Rakennusperintöilta Jämsässä Neuvoja vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja tukien hakemiseen. Keski- Suomen museon edustajana Päivi Andersson. Järjestäjä: Mahdollisuutena maisema -hanke, jossa mukana mm. Keski-Suomen ELY-keskus. Tilaisuus järjestettiin Hassin Mäntylässä. Osallistujia Keuruun modernin rakennusperinnön esittelytilaisuus Rakennustutkija Päivi Andersson luennoi yleisölle Keuruun modernista rakennusperinnöstä. Tilaisuus järjestettiin Keuruun museolla. Osallistujia 9.

23 23 OPASTUKSET Näyttely- ja kohdeopastukset museokohteissa Kohde opastusten määrä osallistujamäärä Keski-Suomen museo Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Heiskan taiteilijakoti Lyseon museo Jyväskylän kunnallistekniikan 2 17 museo, Könkkölä Pienmäen talomuseo 3 31 Yhteensä Vaihtuviin näyttelyihin liittyvät yleisöopastukset ja taitelijatapaamiset Yleisöopastus Valamon ikonit -näyttelyyn To klo 16.30, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7. Esittelijänä Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson. Osallistujia 27. Jaakko Valo esittelee Pieni historia -näyttelynsä Su klo 13.00, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7. Osallistujia 10. Jukka Nousiainen esittelee Tourujoki-näyttelynsä Su klo 13, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7 Osallistujia 4. Näyttelyn esittely sisältyi museon pääsymaksuun. Ritva-Sofia Lintu esittelee Kullervon kovaosainen tarina -näyttelynsä Pe klo 16, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7 Osallistujia 27. Vapaa pääsy. Ritva-Sofia Lintu esittelee Kullervon kovaosainen tarina -näyttelynsä Pe klo 16, Keski-Suomen museossa, Alvar Aallon katu 7 Osana Valtakunnallisen Satu-päivän ohjelmaa. Osallitujia 18. Vapaa pääsy. Erkki Fredrikson esittelee Kotiseutuharrastajan kokoelma -näyttelyn Pe klo 15. Osallistujia 25. Vapaa pääsy. Taiteilijatapaaminen: Anna Ruth ja Vahinko-näyttely Pe klo Osallistujia 7. Vapaa pääsy.

24 24 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Keski-Suomen museon tiedotuksesta ja markkinoinnista vastasi kertomusvuonna museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tiedotukseen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla osallistuivat myös museoassistentit Anna Möttönen ja Johanna Puhakka. Näyttelyistä, tapahtumista ja aukioloajoista tiedotettiin museon omilla nettisivuilla, avoinmuseo.fi -sivuilla, facebook-sivuilla, lehdistötiedottein, Jyväskylän matkailun neuvonnan kautta sekä viikoittain museoiden ja gallerioiden tiedotusrenkaan kautta. Kertomusvuonna osallistuttiin edelleen Jyväskylän Aaltoja-kulttuurilehden toimittamiseen. Museota markkinoitiin myös City-opaskartan, Jyväskylän seudun matkailuesitteen sekä venäjänkielisen esitteen kautta. Museon kotisivuja ja facebook-sivuja kehitettiin edelleen. Markkinoinnissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Toivolan Vanhan Pihan tapahtumamarkkinoinnin kanssa. Ajankohtaisista museoasioista lähetettiin tiedotekirjeitä sekä tarjottiin aineistoa tiedotusvälineille. Toiminnasta kerrottiin aktiivisesti myös Jyväskylän kaupungin tiedottajien ja tiedotuslehden välityksellä. Museolehtori antoi kertomusvuonna useita tv-, radio- ja lehtihaastatteluja. Tiedotuksellista yhteistyötä jatkettiin Jyväskylän museoiden tiedottajien kanssa. Opetukseen ja tiedottamiseen liittyen kertomusvuonna järjestettiin yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.

25 25 KOKOELMATOIMINTA TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTITYÖ Valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) Keski-Suomen museon kokoelmatoiminnassa jatkettiin vuonna 2010 alkanutta valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä (TAKO) osallistumalla hankkeen koulutuksiin sekä poolityöskentelyyn. Keski-Suomen museo kuuluu Arkiteemaa tallentavaan 3. pooliin vastuualueenaan opiskelijan arki ja kulttuuriympäristö. Keski-Suomen museon TAKO-toiminnasta on vastannut työryhmä, jonka jäseniä ovat amanuenssit Suvi Hänninen, Virpi Mäkinen, Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen, Sanna Tarnanen ja Susanna Terho. Työryhmän jäsenet osallistuivat TAKO-yhteistyön seminaareihin, poolikokouksiin ja dokumentointiprojekteihin vuorotellen. Laitosmuseoyhteistyön kautta Keski-Suomen museon tallennus- ja kokoelmayhteistyö laajeni kertomusvuoden aikana myös teollisuutta tallentavan 4. poolin toimintaan Rautpohjan tehdasmuseon liityttyä metalliteollisuutta tallentavaan alapooliin. Suomi syö ja juo -hankeyhteistyö Keski-Suomen museo osallistui kertomusvuonna TAKO:n pooli 3:n yhteishankkeeseen Suomi syö ja juo. Hankkeessa toteutettiin 11 poolimuseon yhteinen, sosiaalista mediaa hyödyntävä kuvakeräysprojekti suomalaisesta ruokaperinteestä. Weebly-ohjelmistolla laadittu tallennusalusta avattiin hankkeen verkkosivuilla Keräys oli avoinna marraskuun loppuun saakka. Keräyksen kautta verkkosivujen galleriaan saatiin 310 kuvaa, joista 178 kuvaa luettelointiin keräysajan päätyttyä Museoviraston kuva-arkiston tietokantaan. Suomi syö ja juo -hankkeesta tiedotettiin aktiivisesti myös Keski-Suomen museon verkkosivuilla ja facebook-sivuilla. Yhteisen kuvakeräyksen ohella Suomi syö ja juo -hankkeeseen osallistuneet museot toteuttivat ruokakulttuuriin liittyviä kyselyitä ja dokumentointiprojekteja, joista raportoitiin hankkeen sivustoilla. Keski-Suomen museo dokumentoi Jyväskylän Lyseon lukion kouluruokailua. Päivän aikana Keski-Suomen museon amanuenssit ja valokuvaaja seurasivat ruokailutilannetta Lyseon suuremmassa ruokasalissa. Ruokailutapahtumaa tallennettiin myös videokuvaamalla. Erityisesti havainnoitiin Lyseon lukion 2. vuosikurssin opiskelijan ruokailua; kohteena ollutta opiskelijaa myös haastateltiin suhtautumisesta kouluruokai-

26 26 Keski-Suomen museo dokumentoi kouluruokailua Jyväskylän Lyseon lukiossa. Lyseon toiminta vuonna 1902 valmistuneessa kulttuurihistoriallisesta arvokkaassa koulurakennuksessa päättyi vuoden 2013 lopussa. luun. Kouluruokailudokumentoinnin kuvia julkaistiin Suomi syö ja juo -hankkeen verkkosivuilla. Dokumentoinnissa syntyneet kuvat, arkistoaineisto ja esineet luettelointiin Keski-Suomen museon kokoelmatietokantoihin. Keski-Suomen museo toteutti Suomi syö ja juo -verkkosivuille dokumentoinnin myös työpaikkaruokailusta tehdyssä tallennuksessa valokuvattiin Keski-Suomen museon työntekijöiden taukotiloja ja ruokailua museon kolmessa toimipisteessä. Dokumentoinnin kuvia julkaistiin Suomi syö ja juo -verkkosivuilla, ja kuvat luetteloitiin museon kuvienhallintajärjestelmään. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. Jyväskylän Lyseon lukion toiminnan dokumentointi Keski-Suomen museon nykyajan dokumentointityö keskittyi kertomusvuonna Jyväskylän Lyseon lukion toiminnan tallentamiseen vanhassa lyseorakennuksessa, jossa koulutoiminta päättyi vuoden 2013 lopussa. TAKO-yhteistyön Suomi syö ja juo -hankkeen kouluruokatallennuksen lisäksi museo toteutti lyseossa kaksi tallennusprojektia. Keski-Suomen museon amanuenssi Ulla Pohjamon kertomusvuonna laatiman Jyväskylän Lyseon rakennushistoriaselvityksen tietoja täydennettiin valokuvaamalla kaikki lyseon tilat sekä vanhassa osassa että 1950-luvun lopussa valmistuneessa laajennusosassa. Syyslomaviikolla tehdyt kuvaukset toteutti Keski-Suomen museon valokuvaaja Pekka Helin.

27 27 Marraskuun 18. päivänä Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit ja valokuvaaja viettivät päivän Jyväskylän Lyseossa seuraamassa koulun henkilökunnan työtä ja toimintaa rakennuksessa. Henkilökunnan työtä dokumentointiin valokuvaamalla ja havainnoimalla. Dokumentoinnin kohteena olivat mm. koulun rehtorin ja kanslian työt, opettajainfo vanhassa opettajainhuoneessa, luokkaopetus, opettajien ruokailu ja opettajanhuonetyöskentely sekä koulun tukitoiminnot. Museologian opiskelijoiden nykyajan tallennusharjoitukset Kertomusvuoden aikana Keski-Suomen museon kokoelmatyöstä vastaavat amanuenssit jatkoivat Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden nykyajan tallennus- ja dokumentointiharjoitusten ohjausta. Tallennusharjoitusten luettelointia varten järjestettiin kaksi lähiopetuspäivää 5.3. ja Keski-Suomen museon auditoriossa. Keväällä 2013 valmistui kuusi museon kokoelmiin tallennettua tallennusharjoitustyötä, joiden aiheena olivat opiskelijaruokailu Jyväskylä ammattiopistossa, Kankaan tehtaan entisen isännöitsijän haastattelu, Jyväskylän Imetystuki ry:n toiminta, VauVauva -liikkeen kestovaippatoiminta, Säynätsalon Virkalan asuintalon vaiheet sekä Paunun suvun esineistö porvariskodin osana. Dokumentoinneissa saatiin kokoelmiin valokuva- ja arkistoaineistoa sekä esineitä. KOKOELMANHALLINNAN KEHITTÄMINEN Keski-Suomen museon esine-, taide-, mitali - ja arkistokokoelmien luetteloinnissa käytössä oli Polydoc-tietokantaohjelma. Vuodesta 1986 tuotannossa ollutta Polydoc-järjestelmää ei aktiivisesti kehitetä, vaan kartunta luetteloitiin olemassa oleviin tietokantapohjiin. Museon ylläpitämän järjestelmän tiedot tullaan aikanaan siirtämään uuteen Museo2015 -kokoelmanhallintajärjestelmään. Keski-Suomen museon kuva-arkiston digitoidut kuvakokoelmat ja digitaalisena syntynyt kuva-aineisto luetteloitiin vuonna 2010 käyttöön otettuun Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmään, joka pohjautuu Profiumin Sähköinen Arkisto -tuotteeseen. Kuvienhallintajärjestelmää ylläpitää Jyväskylän kaupungin tietohallinto. Keski-Suomen museo osallistui kertomusvuonna kuvienhallintajärjestelmän julkisen näkymän kehittämistyöhön yhdessä Jyväskylän kaupungin tietohallinnon ja viestinnän edustajien kanssa. Hankkeessa parannettiin julkisen näkymän toimivuutta sekä kuvien käyttöön ja tilaamiseen liittyvää ohjeistusta. Järjestelmän toimittaja Profium toteutti muutostyöt vuoden 2013 lopussa. Muutostöiden testaamista jatketaan vuonna Julkisen näkymän kehittäminen mahdollistaa Kes-

28 28 ki-suomen museon kuva-arkiston kuvien julkaisemisen ja tilaamisen internetin kautta vuoden 2014 kuluessa. ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmista vastasi kertomusvuonna amanuenssi Sirpa Suhonen ja esinekokoelmien konservoinnista konservaattori Esko Ahola. Keski-Suomen museon esine- ja taidekokoelmat Vuosi Kartunta Esinemäärä Esinekokoelmien kartunta Museon esinekokoelmat karttuivat vuoden aikana 47 päänumerolla, joista 43 oli lahjoituksia ja ostoja neljä. Kertomusvuonna museon kokoelmiin lahjoitettiin muun muassa Jyväskylän Seminaarin kertomukset vuosilta ja sekä Telefooniluettelo vuodelta 1913, joka liitettiin museon käsikirjastoon. Kokoelmat karttuivat myös luvun äänilevyillä ja luvun kahvipaketeilla sekä Paunun suvulle kuuluneilla esineillä. Valokuvaaja Kauko Kipon käyttämät valokuvaustarvikkeet ja kamerat täydentävät Kipon valokuvakokoelmaa. Tekstiilikokoelmiin lahjoitettiin kastemekko, aamutakki ja nukenvaatteita. Iältään vanhin esine oli kokoelmiin liitetty, 1300-luvulle ajoitettu jousen katkelma. Muita lahjoituksia olivat Jyväskylän Vanhan apteekin rohdospurkki sekä Jyväskylän Lyseon ensimmäiseen rehtoriin, G. L. Pesoniukseen liittyvä muistoaineisto. Jyväskylän kaupungin yksiköistä Huhtarinteen erityiskoulu lahjoitti museon kokoelmiin huonekalujaan. Keski-Suomen museon Tourula-tallennushankkeen innoittamana kokoelmiin lahjoitettiin jytkyksi nimetty poikien leikkikalu. Museon omaan dokumentointityöhön ja TAKO-yhteistyöhön liittyvän Jyväskylän Lyseon lukion kouluruokailutallennuksen esineistö tallennettiin museon kokoelmiin. Keski-Suomen museon käsityöläiskoteihin liittyvät kokoelmat karttuivat myös kertomusvuonna, kun Herman Toivolan jälkeläiset lahjoittivat museon kokoelmiin suvun historiasta kertovia esineitä.

29 29 Esinekokoelmien luettelointi ja kuntokartoitustyö Esinekokoelmissa on vuoden päättyessä yli esinettä, joista hakukelpoisessa tietokannassa on päivitettyä esinekorttia. Vuosien aikana karttuneista 398 kokoelmasta oli vuoden lopussa luetteloimatta 180 kokoelmaa. Kertomusvuonna tulleista 47 kokoelmasta on luetteloitu vuoden aikana 9 lahjoitusta. Vuosien aikana on kuvattu digitaalisesti esinettä. Kokoelmien luettelointiin osallistuivat amanuenssi Virpi Mäkinen sekä museologian harjoittelijat Ella Wihinen, Heidi Clee ja Stina Savilehto. Sini Saarilahti luetteloi ja järjesteli museon kokoelmissa olevia tapettinäytteitä. Myös museoapulainen Jarno Seppänen avusti kokoelmien kuvaamisessa ja sijaintitietojen täydentämisessä tietokantaan. Keski-Suomen museon esinekokoelmien luettelointi oli huomattavasti vähäisempää edellisvuoteen verrattuna. Kertomusvuonna luetteloitiin muutamia uusia lahjoituksia ja keskeneräisiä kokoelmia. Taiteilija Urho Lehtisen luonnoskokoelman täydennysluettelointia jatkettiin. Kokoelmakeskuksessa esineiden sijaintipaikkojen merkitsemistä jatkettiin. D-tilan tekstiilien osalta roikkuvat ja rullilla säilytettävät tekstiilit, hatut ja kengät käytiin läpi. Myös G-tilan lasi- ja posliiniesineet sekä C- ja H-tilojen taide saatiin järjestettyä. Edellä mainittujen esineryhmien sijaintipaikkojen kirjaaminen tietokantaan jatkuu. Kertomusvuonna aloitettiin esineiden kuntokartoitus ja inventointi. Vuoden kuluessa kuntokartoitettiin, täydennysluetteloitiin ja valokuvattiin kokoelmiin kuuluvat polkupyörät, höyläpenkit, puusorvit ja orsipöydät, kaikkiaan 28 esinettä. Taide- ja mitalikokoelmien kartunta ja kokoelmaselvitystyö Kuluneen vuoden aikana Keski-Suomen museon vanhemman keskisuomalaisen taiteen kokoelmat karttuivat lahjoituksilla ja ostoilla. Lahjoituksina taidekokoelmiin saatiin Veikko Hirvimäen teoksia, Jaakko Valon kaksi maalausta, Onni Kososen kineettisten teosten materiaalia sekä tohtori Eira Paunun kodin irtaimistoon kuuluneita maalauksia ja akvarelli Elsa Siltalan perikunnalta. Ostoina taidekokoelmiin hankittiin Alvar Cawénin, Pellervo Lukumiehen, Oiva Syyrakin, Onni Kososen, Matti Särkän ja Juuso Putron teoksia. Vuoden aikana taidekokoelmiin tehtiin yksi deponointi, kun Pekka Salojärven kokoelman Jyväskylän kaupungintaloon sijoitetut vanhemman suomalaisen taiteen teokset talletettiin kokoelmiin. Mitalikokoelmat karttuivat filatelia-aiheisilla mitaleilla. Keski-Suomen museon kokoelmiin kuuluu noin eri tekniikoin valmistettua taideteosta ja mitalia.