O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE
SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN... 10 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät... 12 Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät... 13 Puudutukset... 16 MILLOIN TULISI LÄHTEÄ SAIRAALAAN?... 19 Valmistaudu sairaalaan lähtöön, kun... 21 Lähde sairaalaan heti, jos... 22 Yhteystietoja... 23 2 S i v u
LUKIJALLE Lasketun ajan lähestyessä tulevan äidin ajatukset kääntyvät yhä useammin synnytykseen, ja mielessä voi olla monenlaisia siihen liittyviä kysymyksiä. Synnytyksen kulkua ei voi suunnitella tarkalleen etukäteen, koska kaikki synnytykset ovat erilaisia. Synnytykseen voi kuitenkin valmistautua monella tavalla. Oikea tieto helpottaa valmistautumista, kun taas epätietoisuus voi aiheuttaa turhaakin huolta ja jännitystä. Keskustelu oman neuvolan terveydenhoitajan kanssa ja tutustuminen luotettavaan kirjalliseen materiaaliin ovat hyviä keinoja hankkia tietoa synnytyksestä. Tässä opaslehtisessä kerrotaan synnytyksen käynnistymisestä ja vaiheista, synnytyskivusta ja kivunlievityksestä ja siitä, milloin olisi oikea aika lähteä sairaalaan. Opaslehtinen on suunnattu synnyttäjän lisäksi puolisolle tai muulle tukihenkilölle, jolla on synnytyksessä tärkeä rooli synnyttäjän henkisenä tukena. Onnellista matkaa kohti syntymän ihmettä! 3 S i v u
SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN Synnytyksen käynnistymisen perussyytä ei tiedetä. Sitä edeltävät erilaiset viikkojen aikana tapahtuvat muutokset kohdussa ja kohdunkaulassa. Synnytys käynnistyy säännöllisesti toistuvilla supistuksilla. Lapsivesi voi mennä jo ennen synnytyksen käynnistymistä. Ennen synnytyssupistuksia voi tuntua ohimeneviä ennakoivia supistuksia, jotka eivät välttämättä vielä käynnistä synnytystä. Niitä voi tulla useana päivänä muutaman tunnin kerrallaan. Varsinkin öisin supistelu voi olla välillä jopa säännöllistä, mutta supistusten väli ei lyhene eikä kipu voimistu. Ennakoivien supistusten yhteydessä kohdunsuulta erittyy usein verensekaista limaista vuotoa, mikä on merkki lähestyvästä synnytyksestä. Ennakoivat supistukset rauhoittuvat tavallisesti levolla. Niiden tarkoituksena on pehmentää kohdunsuuta. Täysiaikainen raskaus kestää 37-42 viikkoa. Vain pieni osa lapsista syntyy täsmälleen laskettuna aikana. 4 S i v u
SYNNYTYKSEN VAIHEET Synnytys jaetaan kolmeen vaiheeseen: avautumis-, ponnistus- ja jälkeisvaiheeseen, joista avautumisvaihe on kestoltaan pisin. Avautumisvaihe alkaa, kun supistukset muuttuvat säännöllisiksi. Supistuksen alkamisesta laskettu aika seuraavan supistuksen alkuun on silloin korkeintaan kymmenen minuuttia. Vähitellen supistukset kipeytyvät, tihenevät ja pitenevät, ja kohdunsuu alkaa avautua. Supistusten tehtävänä on työntää syntyvää lasta synnytyskanavassa alaspäin. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjällä keskimäärin kymmenen ja uudelleensynnyttäjällä kuusi tuntia, mutta vaihtelu on suurta. 5 S i v u
Sairaalaan tultaessa kätilö tekee tilannearvion synnytyksen edistymisestä ja keskustelee synnyttäjän kanssa raskauden kulkuun ja synnytykseen liittyvistä asioista. Kätilö tarkistaa myös synnytyksen kannalta merkitykselliset tiedot neuvolakortista ja kertoo synnyttäjän puolisolle tai tukihenkilölle synnytykseen liittyvistä käytännön asioista. Synnyttäjälle tehdään ulko- ja sisätutkimus. Ulkotutkimuksessa kohtua ja syntyvää lasta tutkitaan synnyttäjän vatsan päältä. Sisätutkimuksessa kohdunsuuta tunnustellaan emättimen kautta kahdella sormella. Synnyttäjältä mitataan myös verenpaine ja lämpö, ja tarvittaessa otetaan virtsanäyte. Synnyttäjä vaihtaa päälleen sairaalan vaatteet. Syntyvästä lapsesta otetaan sydänäänikäyrää synnyttäjän vatsan päälle vyöllä kiinnitettävän sydänäänianturin avulla. Lapsen sydämen syke piirtyy paperille tai monitorille KTG-laitteeseen (kardiotokografia). Sydänäänianturin lisäksi synnyttäjän vatsan päälle kiinnitetään supistuksia rekisteröivä anturi. KTG-laitteesta näkee supistusten tiheyden, mutta ei niiden voimakkuutta. Synnytyksen edistymistä samoin kuin synnyttäjän ja syntyvän lapsen vointia seurataan avautumisvaiheen aikana monin tavoin, jotta synnytys sujuisi mahdollisimman turvallisesti. Lapsen vointia seurataan tark- 6 S i v u
kailemalla sydämen sykettä, lapsiveden väriä ja lapsen liikkeitä. Synnyttäjän vointia ja synnytyksen edistymistä seurataan esimerkiksi ulko- ja sisätutkimuksien avulla sekä tarkkailemalla supistuksia. Lapsivesikalvot voivat puhjeta itsestään avautumisvaiheessa tai säilyä ehjinä ponnistusvaiheeseen asti. Tarvittaessa kätilö tai synnytyslääkäri voi puhkaista kalvot sisätutkimuksen yhteydessä. Kalvojen puhkaisu ei aiheuta kipua. Lapsen päähän asetetaan usein samalla seuranta-anturi, joka mittaa lapsen sydämen sykettä elektronisesti. Avautumisvaihe päättyy, kun kohdunsuu on täysin (10 cm) auki. Synnyttäjä voi syödä ja juoda vointinsa mukaan avautumisvaiheen aikana, jos synnytys etenee normaalisti. Kovaan supistuskipuun voi kuitenkin liittyä pahoinvointia. Virtsaamisen tarvetta ei välttämättä tunnu tai virtsaaminen ei onnistu esimerkiksi kivun takia. Täysinäinen virtsarakko saattaa vaikeuttaa synnytystä, jolloin se voidaan tarvittaessa tyhjentää katetrilla (ohut letku). Synnyttäjä ja syntyvä lapsi ovat synnytyksen päähenkilöitä. Kätilö on synnytysten asiantuntija, joka tekee yhteistyötä synnyttäjän, puolison tai tukihenkilön sekä tarvittaessa lääkärin kanssa. Kätilö neuvoo, ohjaa ja tukee synnyttäjää ja puolisoa tai tukihenkilöä synnytykseen liittyvissä asioissa. 7 S i v u
Ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki ja lapsen pää on laskeutunut tarpeeksi synnytyskanavassa. Synnyttäjällä on yleensä voimakas ponnistamisen tarve etenkin supistusten aikana. Tämä auttaa ponnistamaan vaistonvaraisesti ja tehokkaasti oikeaan suuntaan ja oikeaan aikaan. Ponnistusvaihe kestää muutamasta minuutista kahteen tuntiin. Uudelleensynnyttäjällä ponnistusvaihe on tavallisesti lyhyempi kuin ensisynnyttäjällä. Kätilö ohjaa synnyttäjää ponnistamisessa ja hyvän ponnistusasennon löytämisessä. Asentovaihtoehtoja on useita, esimerkiksi istuma-asento synnytysjakkaralla tai poikkipöydässä, seisoma-asento, konttausasento, kyykkyasento, kylkiasento tai puoli-istuva asento sängyllä. Kaikki synnytysasennot eivät kuitenkaan aina ole mahdollisia esimerkiksi puudutusten vuoksi. Myös puoliso tai tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää hyvän synnytysasennon löytämisessä ja rentoutumisessa supistusten välillä. Tärkein tehtävä on kuitenkin olla synnyttäjän henkisenä tukena. Tarvittaessa synnyttäjälle voidaan tehdä ponnistusvaiheen aikana välilihan leikkaus eli episiotomia, jotta lapsi mahtuisi paremmin syntymään. Ennen episiotomiaa kätilö puuduttaa välilihan. Koska puuduttaminen tapahtuu supistuksen aikana, synnyttäjä ei yleensä tunne pistosta. Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään. 8 S i v u
Jälkeisvaiheessa kohtu supistuu voimakkaasti, ja istukka irtoaa kohdun seinämästä. Jälkeisvaihe alkaa lapsen synnyttyä ja päättyy istukan ja kalvojen syntymiseen. Heti lapsen syntymän jälkeen äidille annetaan yleensä kohtua supistavaa lääkettä joko suonensisäisesti tai lihakseen. Istukka ja kalvot poistetaan joko vatsan päältä painaen ja samanaikaisesti napanuorasta kevyesti vetäen, tai äidin ponnistaessa ne itse supistuksen aikana. Jälkeiset poistuvat yleensä noin 5-10 minuutin kuluttua lapsen syntymästä. Mahdolliset repeämät ja välilihan leikkaushaava puudutetaan ja ommellaan jälkeisten synnyttyä. Ompeleet sulavat itsestään muutamassa viikossa, eikä niitä tarvitse poistaa. Syntymän jälkeen synnyttäjää ja vastasyntynyttä tarkkaillaan synnytyshuoneessa tavallisesti noin kaksi tuntia ennen lapsivuodeosastolle siirtymistä. Äidin elimistön palautumista synnytyksestä ja lapsen vointia seurataan tehostetusti. Ensi-imetys tapahtuu yleensä tänä aikana. Äidille ja puolisolle tai tukihenkilölle tarjotaan syötävää, ja äiti voi oman vointinsa mukaan käydä suihkussa. 9 S i v u
SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN Lähes kaikki synnyttäjät kokevat synnytyksen aikana voimakasta kipua. Kivulla on synnytyksessä oma merkityksensä. Se viestii synnytyksen alkamisesta ja edistymisestä ja valmistaa synnyttäjää pian alkavaan vanhemmuuteen. Synnytyskivun mieltäminen positiiviseksi kivuksi voi helpottaa kivun sietämistä. Synnytyskipu on sitä voimakkaampaa, mitä lähempänä syntymähetki on. Synnytyksen vaiheesta riippuen supistuskipu kestää kerrallaan korkeintaan muutamia kymmeniä sekunteja. Supistus alkaa kivuttomasti, vahvistuu noin puolen minuutin ajan ja sen jälkeen heikkenee saman ajan. Kipu alkaa tuntua noin 15 sekunnin kuluttua supistuksen alusta. Supistusten välit ovat kivuttomia, ja niiden aikana synnyttäjä voi levätä. Synnytyskipua ei voida aina täydellisesti poistaa, mutta sen lievittämiseksi on olemassa monenlaisia keinoja. Synnytyskivun hoitomenetelmä valitaan yksilöllisesti jokaisen synnyttäjän kohdalla. Aina ei välttämättä voida turvautua suunniteltuihin tai synnyttäjän toivomiin kivunlievitysmenetelmiin esimerkiksi 10 S i v u
syntyvän lapsen huonontuneen voinnin vuoksi. Joskus synnytyksen aikana päädytään käyttämään useita eri kivunlievitysmenetelmiä. Tärkeintä on, ettei syntyvän lapsen tai äidin vointia vaaranneta missään vaiheessa. Jokainen synnyttäjä kokee kivun ja sen lievittämisen yksilöllisellä tavalla. Yksi kivunlievitysmenetelmä voi sopia jollekin synnyttäjälle erinomaisesti, kun taas toinen ei koe hyötyvänsä siitä. Tämän vuoksi kivunlievitysmenetelmien paremmuutta ja sopivuutta ei ole tarpeen vertailla synnyttäjien kesken. Synnyttäjä voi kokea saavansa helpotusta epämukavalta tuntuvaan oloonsa jo pelkästä puolison tai tukihenkilön läsnäolosta. Kätilön ammattiosaamista kannattaa myös hyödyntää mahdollista kivunlievitysmenetelmää valitessa. 11 S i v u
Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät Synnytyskivun hoito alkaa usein hoidollisilla eli lääkkeettömillä menetelmillä. Ne ovat hyvä ja turvallinen keino lievittää kipua etenkin synnytyksen alkuvaiheessa. Rentoutuminen supistusten aikana ja niiden välissä säästää synnyttäjän voimia ja auttaa syntyvää lasta laskeutumaan synnytyskanavassa. Lämmin suihku tai vesialtaassa oleminen, mielimusiikin kuuntelu ja rauhallinen hengittäminen voivat helpottaa synnytyksen aikaisessa rentoutumisessa. Puoliso tai tukihenkilö voi hieroa synnyttäjää, tai kipeälle alueelle voi laittaa lämpimän kaurapussin. Myös erilaiset hyvältä tuntuvat asennot, tyynyt, säkkituoli, terapiapallo tai keinutuoli voivat auttaa rentoutumisessa. Parhaimmillaan rentoutuminen helpottaa ja nopeuttaa synnytystä ja vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta. Rentoutumisen ansiosta palautuminen ja voimien kerääminen supistusten välillä nopeutuu. Rentoutumisharjoituksia kannattaa tehdä säännöllisesti jo raskausaikana, jotta niistä saisi parhaan mahdollisen hyödyn myös synnytyksessä. 12 S i v u
Liikkuminen ja pystyasento voivat edistää synnytystä ja vähentää kiputuntemusta. Puoliso tai tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää löytämään hyvältä tuntuvan asennon supistusten aikana. Aqua-rakkulat eli vesipapulat on yksinkertainen ja turvallinen kivunlievityskeino. Kätilö ruiskuttaa steriiliä vettä synnyttäjän ihon sisään 2-6 kohtaan, tavallisimmin ristiselkään. Ihon kiristyminen pistettäessä aiheuttaa kipua, jolloin pistokipu ikään kuin syrjäyttää supistuskivun. Aqua-rakkulat voidaan laittaa missä tahansa synnytyksen vaiheessa. Niiden vaikutus kestää noin tunnin. Aqua-rakkuloiden laitto voidaan uusia tarvittaessa useitakin kertoja. 13 S i v u
Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät Ilokaasu (typpidioksidin ja hapen seos) on maskin kautta hengitettävä turvallinen ja parhaimmillaan varsin tehokas kipulääke. Ilokaasua voidaan käyttää synnytyksen kaikissa vaiheissa, myös mahdollisia synnytysrepeämiä ommeltaessa. Oikein käytettynä sillä ei ole haitallista vaikutusta syntyvään lapseen tai supistuksiin, eikä se ärsytä limakalvoja. Ilokaasu poistuu hengityksen mukana elimistöstä nopeasti. Kätilö neuvoo ilokaasun oikean hengitystekniikan. Kaasun hengittäminen aloitetaan heti supistuksen alkaessa ja lopetetaan, kun supistuksen kivuliain vaihe on ohitettu. Ilokaasun kipua lievittävä teho alkaa noin 20 sekuntia sen hengittämisen aloittamisesta, ja vaikutus kestää supistuksen loppuun asti. Supistusten välissä synnyttäjä hengittää normaalisti huoneilmaa. Hengitystekniikan opettelu vie usein muutaman supistuksen ajan ennen kuin kipua lievittävä vaikutus alkaa. Ilokaasu on käytetyimpiä synnytyskivun lievitysmenetelmiä. Sen vaikutus kivunlievityksessä on kuitenkin yksilöllistä. Erityisen hyvin se sopii synnytyksen alkuvaiheeseen sekä yhdistettynä muihin hoidollisiin tai lääkkeellisiin menetelmiin. Ilokaasu saa usein 14 S i v u
olon tuntumaan keveältä. Joillekin kaasu voi aiheuttaa pahoinvointia, huimausta, kuulon herkistymistä tai epämiellyttävää humalaista oloa. Puoliso tai tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää ilokaasun oikeaaikaisessa hengittämisessä seuraamalla supistusten jaksottumista KTG-laitteesta. Synnyttäjälle voidaan antaa kipulääkettä pistettynä lihakseen tavallisimmin avautumisvaiheen alkupuolella. Kipulääke voi auttaa synnyttäjää rentoutumaan tai jopa torkahtamaan. Joskus kipulääke voi aiheuttaa synnyttäjälle pahoinvointia, jota tosin muutenkin voi olla synnytyksen aikana. Vahvoja kipulääkkeitä voidaan käyttää, jos lapsen sydänäänikäyrä on hyvä. Lihakseen annostellut lääkkeet kulkeutuvat syntyvään lapseen istukan kautta. Niitä ei tavallisesti käytetä lähellä ponnistusvaihetta, jotta ne eivät vaikuta haitallisesti esimerkiksi vastasyntyneen hengitykseen tai imemisrefleksiin. 15 S i v u
Puudutukset Epiduraalipuudutus on tehokas kivunlievitysmenetelmä. Sen laittaa anestesialääkäri. Epiduraalipuudutusta voidaan käyttää, kun synnytys on varmasti käynnissä ja kohdunsuu on avautunut muutaman senttimetrin, eivätkä muut menetelmät enää auta tai ole sopivia. Epiduraalipuudutusta käytetään usein ensisynnyttäjillä ja hitaasti etenevissä synnytyksissä. Epiduraalipuudutuksessa selän pistokohdan iho puudutetaan, ja selkänikamien välistä laitetaan erityisneulan kautta ohut muovinen letku eli katetri epiduraalitilaan (selkärangan kanavassa selkäytimen vieressä oleva tila, jossa on esim. rasvakudosta). Puudute annostellaan katetrin kautta, ja tarvittaessa puudutetta voidaan lisätä. Kipua lievittävä vaikutus alkaa noin 20 minuutissa, ja puudutuksen vaikutus kestää jopa useita tunteja. Puudutus laitetaan synnyttäjän maatessa sängyllä kyljellään, selkä köyryssä. Puudutuksen laiton aikana on tärkeää olla liikkumatta. Kätilö ja lääkäri auttavat hyvän puudutusasennon löytämisessä. 16 S i v u
Epiduraalipuudutus vaatii jatkuvaa syntyvän lapsen sydänäänien tarkkailua sekä synnyttäjän voinnin ja verenpaineen seurantaa. Kipu lievittyy yleensä niin tehokkaasti, että synnyttäjä pystyy hyvin rentoutumaan. Puudutus voi aiheuttaa ohimenevää pahoinvointia, virtsarakon ja jalkojen puutumista sekä verenpaineen laskua. Jälkioireina voi ilmetä selkä- tai päänsärkyä. Spinaalipuudutusta eli selkäydinpuudutusta käytetään usein uudelleensynnyttäjillä ja nopeasti etenevissä synnytyksissä. Sen kipua lievittävä vaikutus alkaa yleensä heti ja kestää 1,5-2 tuntia. Spinaalipuudutus on yleensä kertapuudutus. Anestesialääkäri laittaa puudutuksen ohuella neulalla selän ihon läpi suoraan selkärangankanavassa olevaan selkäydinnestetilaan. Spinaalipuudutus tehoaa parhaimmillaan hyvin myös ponnistusvaiheen kipuun, jos puudutuksen vaikutusaikaa on silloin vielä jäljellä. Spinaalipuudutusta käytettäessä syntyvän lapsen ja synnyttäjän vointia seurataan tehostetusti. Spinaalipuudutus voi aiheuttaa verenpaineen laskua, jalkojen puutumista, kutinaa ja jälkipäänsärkyä. 17 S i v u
Paraservikaalipuudutus (PCB) on kohdunsuun paikallispuudutus. Sen laittaa synnytyslääkäri emättimen kautta erityisellä tarkoitukseen suunnitellulla neulalla kohdunsuun molemmin puolin. Paraservikaalipuudutusta voidaan käyttää, kun kohdunsuu on noin 4-8 cm auki. Puudutuksen vaikutus alkaa nopeasti ja kestää 1,5-2 tuntia. Puudutus voidaan uusia tarvittaessa. PCB sopii etenkin uudelleensynnyttäjille tai nopeasti eteneviin synnytyksiin. Sen käyttö vaatii jatkuvaa syntyvän lapsen sydänäänten tarkkailua. Pudendaalipuudutusta eli häpyhermon johtopuudutusta käytetään yleensä ponnistusvaiheen kivunhoitoon. Synnytyslääkäri laittaa sen paikallisesti emättimen molemmille puolille limakalvon läpi. Puudutteen vaikutus alkaa nopeasti ja kestää 1-2 tuntia. Puudutus voidaan tarvittaessa uusia. Pudendaalipuudutus lievittää kipua synnytyskanavan alaosasta ja välilihan seudulta. Sitä voidaan käyttää lisänä muille puudutuksille sekä kivunlievityksenä mahdollisten repeämien tai episiotomian ompelussa. 18 S i v u
MILLOIN TULISI LÄHTEÄ SAIRAALAAN? Synnyttäjän on usein vaikea tietää, onko synnytys käynnistynyt ja milloin pitäisi lähteä sairaalaan. Supistukset saattavat lakata ja alkaa taas uudelleen pitkän tai lyhyen tauon jälkeen. Kun supistukset ovat säännöllisiä, synnytys on käynnistynyt. Supistukset ovat säännöllisiä, kun ne tulevat korkeintaan kymmenen minuutin v ä- lein ja vahvistuvat. Epäsäännölliset supistukset tulevat 15-20 minuutin välein tai harvemmin, ovat heikkoja ja kestävät vain noin 20 sekuntia. 19 S i v u
Supistusten tiheyttä ja kestoa kannattaa seurata kellosta, ja tarvittaessa puoliso tai tukihenkilö voi kirjata niitä myös paperille. Tehokas supistus kestää 40-60 sekuntia, ja sen aikana kohtu tuntuu aivan kovalta. Avautumisvaiheen supistuskipu tuntuu alavatsassa ja alaselässä. Kotona oleminen synnytyksen alkuvaiheessa on tärkeä osa synnytystä. Synnytyksen käynnistyminen ja sairaalaan lähteminen ovatkin kaksi eri asiaa. Sairaalaan ei tarvitse lähteä heti supistusten muututtua säännöllisiksi, vaan kotona voi rauhassa odottaa synnytyksen etenemistä niin pitkään kuin kivun kanssa pärjää. Supistuskipua ei kannata heti pyrkiä poistamaan lääketieteellisin keinoin, koska avautumisvaiheen synnytyskipu valmistaa äitiä synnytyksen myöhemmille vaiheille. On tärkeää luottaa omaan tuntemukseen siitä, milloin on oikea aika lähteä sairaalaan. Ennen sairaalaan lähtöä kotona voi avautumisvaiheen alussa käyttää erilaisia hyvältä tuntuvia hoidollisia kivunlievitysmenetelmiä, kuten liikkumista, lämmintä vettä ja erilaisia hyvältä tuntuvia asentoja. 20 S i v u
Lasketun ajan lähestyessä puolison tai tukihenkilön on hyvä olla puhelinsoiton päässä synnyttäjästä ja lähtövalmiudessa sairaalaan. Synnyttämään lähdettäessä ambulanssin tilaamisessa on käytettävä harkintaa. Tavallisimmin sairaalaan ehtii hyvin omalla kyydillä. Ambulanssin käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi, jos synnyttäjä on niin kivulias, ettei pysty istumaan. Jos synnytys ei ole sairaalaan tultaessa kunnolla käynnissä, synnyttäjä voi päästä vielä takaisin kotiin odottamaan tilanteen edistymistä. Kotiin palaaminen voi joskus tuntua turhauttavalta, mutta tutussa ympäristössä synnyttäjän on helpompi rentoutua, ja synnytys pääsee hyvin käyntiin. Sairaalaan voi mennä uudelleen tai soittaa kysyäkseen neuvoa heti, kun siltä tuntuu. 21 S i v u
Valmistaudu sairaalaan lähtöön, kun - säännölliset supistukset ovat kestäneet useamman tunnin tai tunnet, ettet enää pärjää kivun kanssa kotikonstein. - lapsivesi on mennyt. Mikäli raskaus on täysiaikainen, välitöntä kiirettä ei ole, jos lapsivesi on normaalin väristä eli kirkasta tai punertavaa eikä haise selvästi pahalle, ja neuvolassa on todettu, että lapsi on kohdussa pää alaspäin. Lapsivettä voi tulla myös tihkuttamalla, jolloin tilanteen etenemistä voi rauhassa seurata kotona ja lähteä sairaalaan, jos vedenmenoon viittaavat oireet jatkuvat. Lähde sairaalaan heti, jos - ilmenee runsasta, kirkasta veristä vuotoa ja tunnet jatkuvaa, voimakasta vatsakipua myös supistusten välillä. - lapsivesi on mennyt, ja lapsi ei ole pää alaspäin tai kyseessä on monisikiöraskaus. - lapsivesi on selvästi vihreää, veristä tai keltaista. - säännölliset kipeät supistukset alkavat, ja raskaus on kestänyt alle 36 viikkoa. - huomaat, että lapsen liikkeet ovat selvästi heikentyneet, vähentyneet tai loppuneet kokonaan. Liikelaskentaohjeistuksen saat tarvittaessa neuvolasta. 22 S i v u
Yhteystietoja Pohjois-Karjalan keskussairaala (Tikkamäentie 16) - synnytysosasto p. 013 171 2340 - äitiyspoliklinikka p. 013 171 3110 Linkki PKSSK:n Synnytys tutuksi -sivulle http://www.pkssk.fi/syn/synnytys1.htm 23 S i v u
Tekijä: Annukka Linjama Terveydenhoitajaopiskelija Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Syksy 2011 Lähde: Linjama, A. 2011. Tietoa synnytyksestä. Opaslehtinen synnytykseen valmistautuville. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Kehittämistyö. Piirrokset: Louna Linjama 6-vuotiaana 24 S i v u