Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista Jarkko Rasinkangas, VTT yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Indikaattori-segregaatio-seminaari 29.10.2013, Helsinki
ESITYKSEN RAKENNE 2 Yhteiskunnallisten muutosten heijastuminen kaupunkien sosiaaliseen rakenteeseen Esimerkkinä Turun kaupunkiseutu Segregaation kehityksestä ja paikantamisesta eri aluetasoilla ja indikaattoreilla Segregaation dynamiikan tutkimisesta Segregaation seurauksista ja hallinnasta
Sosiaalinen segregaatio, eriytyminen vai erilaistuminen? Segregaatio liitetään yleisesti liian negatiiviseksi koettuun alueellisten erojen kasvuun Hyväosaisten keskittymisestä ei olla huolissaan! Järkevältä vaikuttaa sellainen vaatimus, ettei mikään kaupunginosa saisi alittaa verrattain korkeaksi asetettua palvelujen ja elintilojen minimitasoa. On siis asetettava jonkinlainen, suhteellisen korkea raja-arvo, jonka alle mikään kaupunkialue ei saisi pudota. Tämän raja-arvon yläpuolella voisi sen sijaan sallia erilaisuutta ja eriarvoisuutta. Tärkeää on näet myös se, että ihmiset kohtuullisen rajojen puitteissa saavat asettua haluamiinsa ympäristöihin (Erik Allardt 1992) Mutta mikä on ei-toivottua alueellista eriytymistä ja kenen kannalta? Yksilötason sosiaalisten ongelmien liiallinen lisääntyminen ja keskittyminen? Alueellisten ilmiöiden ja laatutekijöiden kehitys? Miten ja mihin asettaa rajat ja ketkä ne asettaa?
% Suomalaisen yhteiskunnan muutos eräillä sosiaalisen kehityksen mittareilla1990-2010 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (Lähde: Ritakallio 2013) gini-kerroin tuloköyhyys BKT työttömyysaste
VARHAISET JAKOLINJAT 5 Polarisaatio lapsiperheissä Lapsiperheköyhyys (60 % mediaanituloista) Köyhissä perheissä vuonna 1995 alle 18 -vuotiaita 52 000, vuonna 2007 jo 151 000 Etenkin yksinhuoltajaperheiden asema on heikentynyt Suurin syy vanhemman tai vanhempien työttömyys Myös sosiaalietuuksien ostovoiman jälkeenjääneisyys Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu (Saarikallio-Torp ym. 2010) Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat yleistyvät merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea (Paananen 2011) Köyhyyden ja huono-osaisuuden periytyvyyden voimistuminen (Airio & Niemelä 2009) Nuorten pitkäaikaistyöttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Kouluterveyskyselyissä polarisaatiota, ääripäät erottuu
PAIKANTUMINEN 6 Köyhyydestä tullut kaupunkimainen ilmiö Köyhyysrajan alittaneista asui kaupunkimaisissa kunnissa vuonna 1990 40 % ja vuonna 2009 68 % Köyhyysrajan alittaneen väestön määrä kolminkertaistut (v. 2009 467 000 henkeä) Ikääntyvien köyhyyskin maaseudulta kaupunkeihin (Haapola ym. 2012) Perinteinen moniongelmaisuus (köyhyys-työttömyyssairastavuus) ei ole hävinnyt (Ylikännö 2013) Kaupunkiköyhyyden moniuloitteisuus (Keskinen ym. 2009; Forssén ym. 2012) Maahanmuuton kasvu ja suuntautuminen
PYSYVYYS? 7 Pohjoismaat ovat lähentyneet muita Euroopan maita sosiaalietuuksien tasossa Uusien köyhyysriskien hallinnassa eivät enää erotu edukseen Sosiaaliturvaa ja etuuksien koskevat leikkaukset ovat olleet Suomessa muita Pohjoismaita suurempia Sosiaali- ja terveyspalveluissa siirtymistä pois pohjoismaisen mallin peruslähtökohdista (Eronen ym. 2010) SUHDE SEGREGAATIOON Olisi pikemminkin yllättävää, mikäli kehityksellä ei olisi alueellista ilmenemismuotoa Kuitenkin eriytyminen / segregaatio on paikallinen ilmiö Säännönmukaisuudet ja eroavaisuudet? Näiden syyt?
SEGREGAATION KEHITYS JA PAIKANTAMINEN Yksittäiset indikaattorit ja luokittelevat mallinnukset Poikkileikkausaineistot ja aikasarjat Eri aluetasot Erojen suhteellisuus Esimerkiksi riskiryhmien seuranta ja paikantaminen
Kaupunkitutkimus ja tieto/lemmetyinen, lähde ELY-keskus TYÖTTÖMYYSASTE PARAS- (VIHREÄ) JA MUUN SEUTU- YHTEISTYÖN (KELTAINEN) KUNNISSA SYYSKUUSSA 2012
TYÖTTÖMYYSASTE TURUN PIENALUEILLA (TYÖTTÖMIÄ YLI 100) ÄIDINKIELEN MUKAAN KESÄKUUSSA 2012 10 Työttömyysaste yli koko kaupungin arvon 0 5 10 15 20 25 30 Varissuo Pansio It. Lauste Halinen Pansio Länt. Paaskunta Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Asuin-Perno Mäntymäki Harittu Iso-Heikkilä Länt. Länsinummi Länsi-Maaria-Jäkärlä KOKO TURKU Työttömyysaste alle koko kaupungin arvon KOKO TURKU Ilpoinen Kurala Länsiranta Itäranta Pohjola Kärsämäki Et. Verkatehdas VI Rauhankatu VII Nättinummi Ursininkatu Pohj. Port Arthur Vasaramäki Pääskyvuori Nummenmäki Martti IV Kauppatori VI Itäharju Uittamo Vartiovuori II Sirkkala I Moisio-Kanervamäki Yo-kylä 0 5 10 15 20 25 30 Suomi tai ruotsi Muu kieli Suomi tai ruotsi Muu kieli Kaupunkitutkimus ja tieto/lemmetyinen Lähde: Elykeskus
VIERASKIELISEN VÄESTÖN OSUUS ASUKKAISTA TURUN PIENALUEILLA 31.12.2012
Muunkieliset 2002 Muunkielisen väestön keskittyneisyys v. 2002 ja 2009 Muunkieliset 2009 Muunkieliset 600 m laskentasäteellä = Keskittyneisyys Turun maksimiarvo Varissuolla vuonna 2002 1321 ja vuonna 2009 2226 (muunkielisten lukumäärä 600 m laskentasäteellä).
SEGREGAATION DYNAMIIKKA Segregaatio lopputuloksena ja prosessina Vaatii usein monipuolisia aineistoja Esimerkkinä etninen segregaatio Turussa
2 000 1 500 1 000 Kotikuntalain muutos 1994 Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten vuosimuutos Muunkielisten vuosimuutos 1 270 18 000Turun muunkielisten määrä 1991-2012 ja arvio 2013-2017 15 609 16 25 000 14 000 20 000 12 000 500 0 10 15 000 8 000 10 000 6 000-500 5 000 4 000 2 000 0-1 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Toteutunut Arvio 2013-2017 2008 2010 2012
15 Muista kunnista tai ulkomailta muuttaneiden asuinpaikka suomen/ruotsinkieliset muunkieliset Sama symbolikokojakauma molemmissa kartoissa
Kerrostalokaksioiden keskihinta ja vuokrataso vuonna 2011 (syksyn vuokrapyynnöt ja alkuvuoden 2011 toteutuneet kauppahinnat). - Asuntojen keskihinta- ja vuokra on Varissuolla Turun alhaisin (tilastoaluetarkkuus) - Runosmäen ja Lausteen vuokrahinnat ovat Varissuon tasoa, myös asuntojen keskihinta on lähellä Varissuon hintatasoa
Etnisen keskittymisen dynamiikkaa Turussa 17 Varissuolla lisäksi Alueen sosiaalinen vuokraasuntokanta Alueen suuri koko= vapaita asuntoja, sosiaalisia verkostoja Imagokysymykset? Maahanmuuton kohdealue 1990- luvun alussa Sisäänmuutoalue Tunnettavuus Omistusasuntojen siirtyminen vuokralle Alueen elinkaaren tuleminen peruskorjausikään Vähintään kohtuullinen palvelutaso Ylivertainen palvelutaso ja alueen omavaraisuus Normaalikoulun hyvä status Kantaväestön muuttoliike jo 1990-luvulla? Sosiaaliset verkostot kumuloivat muuttoliikettä Hyvä status maahanmuuttajien keskuudessa Hinta-laatu-suhde Suvaistsevaisuus Koulujen ja päiväkotien kuormittuminen
SEGREGAATION SEURAUKSIA Subjektiiviset kokemukset väestörakenteen tilastollisen tarkastelun vastapainona ja ymmärryksen lisääjänä Esimerkiksi kyselyt ja haastattelut Etenkin naapurustovaikutusten tutkiminen ja todentaminen on vaikeaa
Turkulaisen kantaväestön tyytymättömyys asuinalueensa sosiaalisen ympäristön ominaisuuksiin (%)
ETNINEN KONFLIKTI VAI VOIMAVARA? ASUKKAAT Toleranssin ja suvaitsevaisuuden kasvu Ennakkoluulot ja sukupolvien kuilu Asumisrauha Kantaväestö sopeutuu naapureihin ja maahanmuuttajat uuteen elämään Kortteleilla ei poikkeavaa stigmaa Alueelle on juurruttu Etniset palvelut VIRANOMAISET Alue on rauhoittunut Ammattiylpeys ja sitoutuneisuus Osalla viranomaisista työ helpottunut Ennakkoluulot rekrytoinneissa Huono-osaisuuden keskittyminen ongelma, ei maahanmuuttajien Kielitaito on suurin integraation ongelma Polarisaatio ja huoli lapsista
SEGREGAATION HALLINTAKEINOISTA
Toimenpiteet segregaation hallinnaksi 22 Kansallisen tason politiikkatoimenpiteiden ensisijaisuus Suuntaus on ollut ennaltaehkäisystä häiriöihin reagoimiseen Alueiden erityispiirteiden huomioiminen ennaltaehkäisyssä Seudullinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuntopolitiikka Uudet alueet Hidas vaikuttaminen Asunnonjaon pelisäännöt Mahdollisuuksien tarjoumat Kiintiöinti? Vetovoimaisuus: fyysinen ympäristö, perusparannukset, Stigma vrs. erityisyyden korostaminen Kotouttamisohjelman toimeenpano Negatiivisia vaikutuksia rajoittavat Ennaltaehkäisevät Hallintaa ja positiivisia puolia tukevat Segregaation välttäminen ei ole vielä integraation edistämistä Kotouttamisen sisältö ja vastuukysymysten selkeyttäminen Yhden luukun palvelupisteet Perinteinen isännöinti ja sosiaalisen isännöinnin mallit Aluepainotteiset palvelumallit Viranomais/paikallistoimijaverkoston voimavarat ja viisaus Alueellinen sosiaalityö vrs. toimistotyö Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan
Varissuon kehityskaari?? Lähiöprojekti, Nousukierreprojekti EU:n Tavoite 2- ohjelma alue Silta lähiöohjelma - 1985 1990 1995 1999 2000 2006 2009 2011
YHTEENVETOA Suomalaisilla kaupunkiseuduilla (Pääkaupunkiseutu ja Turun kaupunkikseutu) enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä sosiaalisen eriytymisen / segregaation kehityskulussa Noudattaa useita eurooppalaisia havaintoja Alueelliset erot kaupunkien sisällä ilmeisen vakiintuneita Sosiaalinen ympäristö erottelevana tekijänä Syvenevätkö jakolinjat ja minkä suhteen? Millä toimenpiteillä eroja pyritään hallitsemaan? Mitataanko segregaatiossa oikeita asioita vai jääkö esimerkiksi tutkimuksellisia katvealueita?
KIITOS! jarkko.rasinkangas@utu.fi