DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET Matti Äyräpää 1852 1928 Isä teologian tohtori, rovasti A.J. Europaeus, Liperin kirkkoherra. Poika Matti otti takaisin alkuperäisen karjalaisen sukunimen, tuli ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta 1871 ja kuului Savokarjalaiseen osakuntaan, jossa osallistui innokkaasti fennomaaniseen ylioppilaspolitiikkaan. Duodecimseuran perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja 1881 1906, Suomen Hammaslääkäriseuran perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja 1892 1906. Suomalaisen Tiedeakatemian, Kansallispankin ja Henkivakuutusyhtiö Suomen perustajia. Väitöskirja aiheesta»satulanenän orthopedisesta parantamisesta odontologian tarjoomilla apukeinoilla» (1891). Doctor odontologiae honoris causa vuoden 1919 promootiossa. Ylimääräinen professori 1904. Seuran perustavassa kokouksessa»kilisteli hra Äyräpää teelusikallaan lasin laitaan, jolloin heti juhlallinen hiljaisuus vallitsi seurassa» (pöytäk. 18. 11. 1881). Luetteli epäkohtia, jotka vaativat»suomalaisuutta harrastavien medisiinarien innokasta välitystä». Pahin oli se, ettei»missään tieteessä suomenkielinen terminologia ole niin puutteellinen kuin juuri lääketieteellisessä». Päätettiin perustaa Duodecim-seura epäkohtia poistamaan. Puheenjohtaja piti illallisella lennokkaan puheen»äsken perustetun yhtiön kunniaksi». Sitten huudettiin eläköötä.»ei kukaan huutanut hurraa!» Nils Durchman 1846 1925 Syntyi Inarissa Pielpajärven pappilassa, jossa isä, kirkkoherra Josef Durchman, Elias Lönnrotin läheinen ystävä, suomensi huonossa valaistuksessa Anders Norhborgin postillan»langenneen ihmisen autuuden järjestys» (Vaasa 1848) ja menetti lopulta näkönsä. Nils Gustaf tuli ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1866 ja kuului Helsingin yliopistossa Pohjalaiseen osakuntaan. Siirtyi jo 1884 vt. kaupunginlääkäriksi Maarianhaminaan, josta muutti Tampereelle 1886. Toimi siellä lääkärinä eri tehtävissä vuoteen 1907 ja sen jälkeen Uudenkaarlepyyn piirilääkärinä vuoteen 1922. Duodecim-seuran kunniajäsen 1921. Muistokirjoituksen mukaan harrasti»duodecim-seuran periaatteita mitä suurimmalla lämmöllä, vaikka hän tulikin toimimaan lääkärinä sekä lääkärinuransa alun että lopun puhtaasti ruotsinkielisillä ja -mielisillä paikkakunnilla. Kuitenkin saavutti hän näilläkin paikkakunnilla intohimottoman luonteensa takia yleisen luottamuksen» (G.R. Idman: Duodecim 1925). Duodecim 113: 2483 2487, 1997 2483
August Hillbom 1856 1935 Komissionimaanmittarin poika, syntyi Säämingissä, pääsi 16- vuotiaana ylioppilaaksi Kuopion kymnaasista 1869, kirjoittautui Savokarjalaiseen osakuntaan. Aluksi lääkärintehtävissä Helsingissä, mm. assistenttina Helsingin kirurgisessa sairaalassa 1884 87.»Linnan- ja lasaretinlääkäriksi Mikkeliin 1891, sitten Mikkelin piirin piirilääkärinä 1903 15 ja samalla vankilan lääkärinä vuoteen 1924 saakka. Duodecimin alkuvuosien»vakaimpia tukipylväitä, mutta suurimman ja kauaskantoisimman työnsä seuran ja sen tarkoitusperien hyväksi hän kuitenkin teki ahkerana ja uupumattomana sanaseppona». Suomalais-ruotsalaisen lääketieteellisen sanaston viime vaiheen toimitustyö kesti kuusi kuukautta. Äyräpää, Pätiälä ja Hillbom kokoontuivat»miltei joka ilta k:lo 7 11 ensin tohtori Äyräpään luo kolmen kuukauden aikana ja sittemmin tohtori Hillbomin luo». Osallistui myös»duodecimin mallikokoelma lääkäreille» -julkaisun toimitustyöhön sekä»ensi apu vahingoittuneille» -kirjasen (1884) suomentamiseen. Innokas metsästäjä ja ampuja, opetti ampumataitoa Mikkelin suojeluskunnassa, jossa kohosi suojeluskuntavääpeliksi. Mikkelin suojeluskuntapiirin ja Suomen Ampujainliiton kunniajäsen. Mikkelin kaupunginvaltuusmies 1894 1905. Duodecim-seuran kunniajäsen 1921. Karl Adolf Hällström 1854 1919 Syntynyt Liperissä, jossa isä varatuomari ja kunnallisneuvos Johan Hällström oli Siikasalmen maanviljelyskoulun johtajana. Tuli ylioppilaaksi Kuopion kymnaasista 1871, liittyi Helsingissä Savokarjalaiseen osakuntaan. Piirilääkärinä Kittilässä, Rovaniemellä, Kalajoella ja Raahessa, sitten Lappeenrannassa 1893 1917. Hällströmin kuolematon ansio ovat Duodecimseuran varhaisimmat pöytäkirjat, jotka hän sihteerinä joutui laatimaan. Matti Äyräpää antoi tästä tunnustusta seppeltä laskiessaan näin:»ei kukaan olisi paremmin voinut ymmärtää sitä nuorisoa ja siinä vallitsevaa henkeä kuin hän. Kun pöytäkirjojen lukemiset tavallisesti ovat ikävää virallisuutta, olivat ne Duodecimin kokouksissa Hällströmin aikana juhlahetkiä, joista ei kukaan tahtonut olla poissa. Siihen määrin voi Hällström niihin valaa hyvänsuopaa huumoriansa ja oman sielunsa lämmintä valaistusta.» (ks. Wichmann: Duodecim 1919) 2484 Esko Koivusalo
Rudolf Idman 1857 1927 Isä Carl Gustaf Idman oli tilanomistaja Messukylässä. Rudolf Idman tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan kymnaasista 1876 ja kirjoittautui Hämäläiseen osakuntaan. Elämäntyö keskittyi Tampereelle, jossa toimi kaupunginlääkärinä 1887 1906. Oli pitkään kaupungin valtuusmiehenä ja edustajana porvarissäädyssä viisillä valtiopäivillä 1894 alkaen ja jäsenenä tällöin useissa valiokunnissa. Lääkintöneuvos lääkintöhallituksessa 1907 15. Suomen Lääkäriseuran puheenjohtaja 1907 ja Duodecim-seuran puheenjohtaja 1908, kunniajäsen 1921. Oli puheenjohtajana 1919 asetetussa komiteassa, jonka tuli tehdä ehdotus sairaanhoitajaopetuksen järjestämiseksi Suomessa. Suomalais-ugrilaisen Seuran ja Suomen urheilukalastajaliiton perustajajäsen ja Pohjoismaiden Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsen. Ahkera Duodecim-lehden ja Terveydenhoitolehden avustaja. Karl Kyrklund 1854 1916 Isä oli suutarimestari ja nahkurien vanhin Turussa. Kävi Turun lyseon, ylioppilas 1875. Länsisuomalaisen osakunnan jäsen. Väitteli 1887 (Studien über Fettresorption im Dünndarme), toimi sitten yksityislääkärinä Turussa ja vuodesta 1890 siellä rautatien lääkärinä ja kuritushuoneen lääkärinä 1893 1913. Nimitettiin 1914 Tampereen piirilääkärin virkaan. Turun lasten suojelusyhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Werner Lindman 1855 1916 Merikapteenin poika Raahesta, tuli ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1873, Pohjalaisen osakunnan jäsen. Valittiin piirilääkäriksi Pudasjärvelle 1884 ja Kalajoelle 1891, jossa hän myös kuoli. Harrasti ornitologiaa ja lahjoitti arvokkaan linnunmunakokoelman Helsingin yliopistolle. Duodecim-seuran perustavan kokouksen pöytäkirja (18. 11. 1881, 4. ) kertoo seuran nimenvalinnasta näin:»suurinta huomiota nostatti civis Lindman, joka pyysi saada laskea yhtiön sydämelle että jäseniä oli luvultaan 12. Niin ollen ehdoitteli hän seuran nimeksi Duodecim, koska se sangen sattuvaisesti viittasi heidän apostoliseen tehtäväänsä ja koska hän oli vakuutettu siitä, ettei näiden kahdentoista apostolien joukossa ilmestyisi mitään Juudasta.» Duodecimin perustajajäsenet 2485
Kaarlo Nohrström 1855 1903 Isä Savonlinnan ylialkeiskoulun kollega. Ylioppilas Porvoon kymnaasista 1873, Savokarjalaisen osakunnan jäsen. Vt. piirilääkärinä Oulussa ja Tammelassa, sitten vuodesta 1885 kaupunginlääkärinä Sortavalassa ja vuodesta 1893 Joensuun piirilääkärinä. Albert Pfaler 1857 1885 Papin poika, syntynyt Lapissa Muonionniskassa. Kun perhe muutti Nurmekseen, Albert pantiin koulutielle Kuopioon. Ylioppilaaksi 1876 Kuopion kymnaasista, mutta yliopistossa hän kirjoittautui Pohjalaiseen osakuntaan. Lääkärinvirassa hän ehti olla vain parin kuukauden ajan. Oli Duodecim-seuran alkuvuosien ahkerimpia osallistujia:»jos tahtoisi kertoa mitä hän seuran jäsenenä vaikutti, niin saisi kertoa kaikki mitä seura on toiminut, sillä hän otti osaa kaikkiin sen töihin», sanotaan muistokirjoituksessa (E. W(arén): Duodecim 1885). Kuului seuran sanastotyön kantaviin voimiin. Toveripiirissä hän oli iloinen»pahko», seuran sisäisen käsin kirjoitetun huumorilehden»tumor albuksen» toimittaja. Muistokirjoitus toteaa, että»hänen luontonsa oli raikas ja leikkisä kuin revontulien valaisema pohjolan luonto, myöskin yhtä innokas ja masentumaton». Wilhelm Snellman 1851 1933 Syntynyt Helsingissä, isä senaattori J.W.Snellman. Ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1870, liittyi Pohjalaiseen osakuntaan, johon hänen isänsäkin oli kuulunut. Kaupunginlääkärinä Hangossa 1884 95, minkä jälkeen Savonlinnan piirilääkärinä eläkeikään saakka. Osallistui kunnallispolitiikkaan sekä Hangossa että Savonlinnassa. Duodecim-seuran ensimmäinen rahastonhoitaja. Duodecimin kunniajäsen 1921, lääkintäneuvos 1930. 2486 Esko Koivusalo
Werner Starck 1856 1921 Syntynyt Antreassa, isä lääketieteen tohtori. Tuli ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1874. Lääkärinä mm. Mäntyharjulla ja Viipurissa, vuodesta 1897 Sortavalan piirilääkärinä. Muistokirjoituksen (E. W(arén): Duodecim 1921) mukaan»koetti aina tilaisuuden sattuessa päästä seuran kokouksiin», joissa piti»lämminhenkisiä puheita manalle menneistä perustajajäsenistä», usein mm. nuorena kuolleesta Albert Pfalerista. Innokas kalastaja ja metsästäjä. Eliel Warén 1854 1928 Syntynyt Pielisjärven pappilassa, isä myöhemmin kirkkoherrana Keuruulla, jossa myös Eliel oli pitkään lääkärinä. Ylioppilas Kuopion kymnaasista 1873, kirjoittautui Savokarjalaiseen osakuntaan. Piirilääkärinä Jyväskylässä 1892 1906 ja Salossa 1906 26. Innokas kansanvalistaja, piti»lääkärinpalstaa» mm. Kansanvalistusseuran kalenterissa ja avusti ahkerasti Aikakauskirja Duodecimia ja Terveydenhoitolehteä. Ornitologi ja innokas metsästäjä, hyvä ampuja. Laati Saarijärven kunnansairaalan piirustukset, joita myöhemmin käytettiin mallina useiden sairaaloiden suunnittelussa. ESKO KOIVUSALO, FM, LKT, h.c. Kordelinin Säätiö Mariankatu 5 C 1 00170 Helsinki Duodecimin perustajajäsenet 2487