4 Perusturvalautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävänä. 6 Sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät ja tarkastajat vuonna 2016

MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan kokous keskiviikkona 27.01.2016 alkaen klo 18.10 19.25 ASIAT 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 Perusturvalautakunnan kokoukset vuonna 2016 4 Perusturvalautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen vuonna 2016 5 Perusturvalautakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2016 6 Sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät ja tarkastajat vuonna 2016 7 Perusturvapalveluiden asiakasmaksut ja taksat vuonna 2016 8 Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen tarkistus 1.1.2016 9 Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet 2016 10 Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje 1.1.2016 11 Omaishoidon toimintaohje 2016 12 Kotouttamisohjelman päivittäminen 13 Perusturvalautakunnalle tiedoksi: hoitajan vakituiseen toimeen ja sijaisuuteen hakeneet ja valitut 14 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2015 15 Perusturvajohtajan ja vanhustyönjohtajan päätöspöytäkirjat 16 Tiedoksi

MULTIAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Perusturvalautakunta 27.01.2016 1/2016 1. KOKOUSAIKA Keskiviikko 27.01.2016 klo 18.10-19.25 KOKOUSPAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET Läsnä Poissa Varajäsen JÄSENET (puheenjohtaja) Kekälinen Kati x (vpj) Karja Miia x Saarinen Pirjo x Jalkanen Jani x Knuutinen Veikko x Lähdeaho Pasi x Lampinen Seppo x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) (Khall.pj.) Mertaniemi Anneli x (Khall.ed.) Aspinmaa Matti x (Esittelijä) Mikkonen Leena x (Kunnanjohtaja) Pyökkimies Erkki x LAILLISUUS JA Todetaan :ssä 1 PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT :t 2-16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Multian kunnanvirasto, Sosiaalitoimisto PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kati Kekälinen Leena Mikkonen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Miia Karja Pirjo Saarinen varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Virka-asema Allekirjoitus

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 1-2 :t 27.01.2016 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Pt.ltk. 1 Perusturvalautakunta on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on paikalla. Päätös: Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pt.ltk. 2 Perusturvalautakunnan pöytäkirja tulee tarkistaa 4.2.2016 mennessä. Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta 5.2.2016 sosiaalitoimistossa viraston aukioloaikana. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Miia Karja ja Pirjo Saarinen. Esitys: Perusturvalautakunta valitsee kokoukselle kaksi perusturvalautakunnan jäsenistä pöytäkirjan tarkastajiksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Miia Karja ja Pirjo Saarinen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 3 27.01.2016 3. PERUSTURVALAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2016 Pt.ltk. 3 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Hallintosäännön 48 :n mukaan toimielin päättää vuoden ensimmäisessä kokouksessa varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, joista ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Perusturvalautakunnan kokoukset on pidetty pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 18.00 alkaen kunnanvirastolla kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esityslista on lähetetty jäsenille ja muille, joilla on ollut oikeus osallistua kokoukseen, viimeistään kokousta edeltävän viikon torstaina. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää pitää lautakunnan kokoukset vuonna 2016 pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 18.00 alkaen kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esityslista lähetetään viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään edeltävän viikon torstaina. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 4 27.01.2016 4. PERUSTURVALAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN VUONNA 2016 Pt.ltk. 4 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Pöytäkirja voidaan tarkastaa sen mukaan kuin toimielin päättää. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Jos pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, on se tarkastettava seuraavassa kokouksessa. Kuntalain 63 :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusoikeuksineen pidetään tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen voi tapahtua vasta sitten, kun pöytäkirja on tarkastettu. Jos pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäväksi ennen kuin se on tarkastettu, muutoksenhakuaika ei ala kulua. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että lautakunnan kokouksessa laadittu pöytäkirja tarkastetaan viimeistään kokousta seuraavan viikon torstaina. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavan viikon perjantaina sosiaalitoimistossa viraston aukioloajan. Asia saatetaan tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ns. vuosikuulutuksella. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 5 27.01.2016 5. PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Pt.ltk. 5 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Valtuusto on kokouksessaan 17.12.2015 :ssä 129 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2016. Kunnanhallitus on hyväksynyt 19.01.2016 :ssä 15 vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion, saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpano-ohjein lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus, lautakunta tai johtokunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvio-ehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöstä vastaavaksi ja päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimielin vahvistaa talousarvion vahvistamisesta kustannuspaikkatasolla. Perusturvalautakunnan tehtävät ovat lakisääteisiä ja sitovia. Niitä toteutetaan lakien, asetusten, suositusten ja suunnitelmien avulla. Talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi, joten esimiesten tulee noudattaa ja seurata budjetointia huolellisesti. Perusturvalautakunnalle raportoidaan talouden toteutumisesta neljännesvuosittain. Oheismateriaalina: (19.01.2016 15 ) on kunnanhallituksen päättämä vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohje Liitteenä: 1/1/2016 (valtuusto 17.12.2015 129) perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalousosa tavoitteiden osalta ja määrärahojen osalta taloussuunnitteluosa, jossa määrärahatilanne on esitetty kustannuspaikkatasolla, jolla tasolla perusturvalautakunnan on ne vahvistettava. Perusturvajohtajan esitys: Vahvistetaan perusturvalautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2016 liitteen 1/1/2016 mukaisesti sekä merkitään tiedoksi ja huomioitavaksi kunnanhallituksen päättämä vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohje. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 6 27.01.2016 6. SOSIAALIPALVELUALUEEN TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT JA TARKASTAJAT VUONNA 2016 Pt.ltk. 6 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaisesti toimielinten tulee nimetä osaltaan vastuulliset laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat ja näiden varahenkilöt sekä mahdolliset tilinkäyttöoikeudet toimialueensa hallussa oleviin kauppaliikkeiden tileihin tai ostokortteihin. Hallinto- ja taloussääntöön nojaten hyväksyjät ovat tilivastuuasemassa olevia henkilöitä ja asiatarkastajat valitaan toimialan sisältä. Laskujenkäsittely ohjelma vaatii määrittelemään hyväksyjän lisäksi vähintään yhden asiatarkastajan kuten taloussääntö ja täytäntöönpanoohjeetkin. Lisäksi voidaan nimetä laskujen vastaanottaja, joka ei ole vastuussa laskujen kuittaamisesta. Taloussäännön ja täytäntöönpanoohjeiden mukaisesti henkilö ei saa itse hyväksyä omia laskujaan vaan tällöin henkilö toimii asiatarkastajana ja esimies hyväksyy laskun. Tällaisia laskuja ovat esimerkiksi omat puhelin-, matka- ja koulutuslaskut. Perusturvalautakunnan tulee vuosittain hyväksyä tositteiden hyväksyjät. Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea. Seurattava, että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Tositteiden hyväksyjät on nimetty henkilökohtaisesti. Kaikki perusturvalautakunnan vastuualueen tositteet: - vastaanottaja ja asiatarkastaja palvelusihteeri Marja-Liisa Papinaho varalla Leena Pihlainen - hyväksyjä perusturvajohtaja Leena Mikkonen varalla Leena Pihlainen Vanhustenhuolto Palveluasuminen - asiatarkastaja Inka Jalkanen (Miia Laajanaho), varalla Merja Collin, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho, varalla Minna Autio Kotihoito - asiatarkastaja Inka Jalkanen (Miia Laajanaho), varalla Susanna Rasinmäki, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho, varalla Minna Autio Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 6 27.01.2016 7. Aluekeittiö - asiatarkistaja suurtalouskokki Niina Kautto, varalla Anu Uuttera (Inka Jalkanen) - hyväksyjä ravitsemistyönjohtaja Heini Pitkänen, varalla Kirsti Leppäaho Esitys: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja esittää, että perusturvalautakunta hyväksyy sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät vuodelle 2016 edellä esitetyn luettelon mukaisena. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 8. PERUSTURVAPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT JA TAKSAT VUONNA 2016 Pt.ltk. 7 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi ja vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho 040 3016 270 kirsti.leppaaho@multia.fi Palveluista perittävät asiakasmaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten perusteella. 1 :n mukaan kunnallista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä. Palveluista perittävän maksun enimmäismäärästä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa. Asiakasmaksulain mukaan palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Vuoden 2016 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviin asiakasmaksuihin tehdään joka toinen vuosi toteutettavat indeksitarkistukset sekä hallitusohjelman mukaisesti erilliskorotukset. Valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (1350/2015) säädetään seuraavista sosiaalihuollon maksuista: Kotona annettava palvelu; Tulorajoja on tarkistettu työeläkeindeksiin muutoksella, tilapäisen kotihoidon muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä kuin lääkärin tai hammaslääkärin voidaan periä 12,10e. Lyhytaikainen laitoshoito; Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä 22,80 /hp ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,50e/hp. Päivä- ja yöhoidon maksu; Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 :ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,80e/vrk. Kuntoutushoidon maksut; Kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10e/hp. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 9. Lastensuojelun maksut; Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 :n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1857,90 /kk. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maksukatto; Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä enintään 22,80e/hp. Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövara; Jos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 107e/kk:ssa. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksessa eräistä indeksillä tarkistetuista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1351/2015) ilmoitetaan, että 1.1.2016 alkaen maksukatto on 691, omaishoitajan vapaan aikaisista palveluista perittävä vuorokausikohtainen asiakasmaksu on enintään 11,50 ja henkilökohtainen käyttövara on 107 /kk. Kunnanhallitus on 16.6.2015 159 edellyttänyt, että mikäli lainsäädäntö mahdollistaa, taksat ja hinnat korotetaan 2 %. Taksat ja hinnat lasketaan mahdollisimman tarkasti perustaen hinta palvelusta syntyvään kustannukseen. SOSIAALIPALVELUMAKSUT, KORVAUKSET JA VUOKRAT 2016 Pt.ltk. 7 Valmistelija: Vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho 040 3016 270 kirsti.leppaaho@multia.fi Multian kunta päättää vahvistaa perittäviksi seuraavat maksut ja korvaukset 1.3.2016 alkaen. Aiemmat sosiaalipalvelujen asiakasmaksut on vahvistettu 18.02.2015 tehdyllä perusturvalautakunnan päätöksellä. Mikäli asiakasmaksulainsäädäntö muuttuu maksuja tarkistetaan vuoden kuluessa uudelleen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 10. TUKIPALVELUMAKSUT 01.03.2016 alkaen Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ei määrittele tukipalveluista perittäviä asiakasmaksuja. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Ateriapalvelu Kotiin kuljetettu lounas (sisältää salaatin, lämpimän ruuan, lämpimän lisäkkeen, jälkiruuan 6,50 ja kuljetuksen 1,50) 8,00 Kotiin kuljetettu leipä, levite ja juoma 19,70 / vko Sotainvalidien ateriakorvaus 8,00 Ateriapalvelu palvelukeskuksen linjastosta Henkilökunta ja työttömät ja vierailijat Aamupala 2,70 3,50 - sisältää: puuro/velli, tai jogurtti/viili, leipä, levite, juusto tai makkara/ lihaleike tai kananmuna, kahvi/tee Lounas 5,00 6,50 Kevytlounas 3,50 3,90 Jälkiruoka 1,00 1,80 Kahvi 0,50 1,00 Kahvi ja kahvileipä 1,50 2,00 pulla tms. Palvelukeskuksen keittiön myynti Henkilöstöruokailu Koulukeskus ja päiväkoti Lounas 5,00 Lounas, valvonta-ateria 3,72 Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 11. Turvapalvelu Asiakas maksaa turvapuhelimen suoraan turvapalveluja tuottavalle yritykselle, Esperi Turva-auttajakäynti 10,45 (10,25) (Asiakkaalta laskutetaan enintään 15 käyntiä/kk) Asiointipalvelu Säännöllinen asiointipalvelu 37,75 /kk (37,00) Tilapäinen asiointipalvelu 9,40 /kerta (9,20) Saattajapalvelu Maksu määräytyy saattamiseen kuluvan ajan mukaan. 0-2 tuntia 20,40 (20,00) 2-5 tuntia 25,50 (25,00) yli 5 tuntia 35,70 (35,00) Pyykkipalvelut Asiakas hankkii ja maksaa pyykkipalvelun itse. Siivouspalvelu Asiakas hankkii ja maksaa siivouksen itse (mahdollisuus kotitalousvähennyksen käyttöön siivouksessa). Pihatyöt Lumityöt /auraus / tunti 57,30 (56,20) Nurmikon leikkuu / tunti 40,80 (40,00) Ikäihmisten kuljetuspalvelut ja Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Asiakasmaksuna peritään asuinkunnan ja naapurikuntien 1.3.2016 alkaen alueella 3,30 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 0 12 km 4,70 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 13-30 km 7,60 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 31 50 km 11,80 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus 51 km tai yli Kuljetuksen asiakasmaksu perustuu linja-autoliikenteen taksoihin. Saattaja voi olla tarvittaessa mukana. Ikäihmisten päivätoiminta Koko päivä 26,05 /vrk (25,70) (sis. kuljetus 6,00 (5,90), aamupala 3,50, lounas 6,60 (6,50), päiväkahvi 2,00 ja sauna 5,30 (5,20), päivätoiminta 2,65 (2,60) Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 12. KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT 01.03.2016 alkaen Tilapäinen kotihoito (avun tarve alle 2 kuukautta ja käyntejä vähemmän kuin kerran viikossa). lääkärin käynti 19,10 (14,70) (asiakasmaksuasetus 3 1 mom.) sairaanhoitajan suorittama käynti 12,10 (9,30) muun henkilön suorittama käynti määräytyy käynnin pituuden mukaan: o kesto 0-2 tuntia 20,40 (20,00) o käynnin kesto 2-5 tuntia 25,50 (25,00) o käynnin kesto yli 5 tuntia 35,70 (35,00) Maksua ei peritä, mikäli kotihoidon palvelujen kuukausimaksu jää alle 6,00 euroa. Kotihoidon ensiarviointikäynti asiakkaan kotiin on maksuton. Säännöllinen kotihoito Jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta ja palveluasumisyksikössä annettavista hoiva- ja hoitopalveluista peritään kuukausimaksu palvelujen laadun, määrän, saajan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot. Maksu määräytyy seuraavan taulukon perusteella bruttotuloista määriteltynä prosenttiosuutena. Maksu ei saa ylittää palvelun tuotantokustannuksia. Palvelu 1 - peruskotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on 1 kerta tai harvemmin viikossa. Käynteihin kuluu aikaa maksimissaan neljä tuntia kuukaudessa. Palvelu 2 - tuettu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on 2 3 kertaa viikossa. Käynteihin kuluu aikaa 5-11 tuntia kuukaudessa. Palvelu 3 - autettu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä 4-10 kertaa viikossa. Käynteihin kuluu aikaa 12 20 tuntia kuukaudessa. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 13. Palvelu 4 - valvottu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on 10 14 kertaa viikossa päivittäin. Käynteihin kuluu aikaa 20 29 tuntia kuukaudessa. Palvelu- ja seurantatarve on lähes jatkuvaa. Palvelu 5 - tehostettu kotihoito Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Käyntejä on useita kertoja päivittäin, 3-5 kertaa vuorokaudessa. Käynteihin kuluu aikaa yli 29 tuntia kuukaudessa. Kotihoito hoidetaan osittain parityönä, sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri ja useat toiminnoista eivät suju yksin. Asiakas on täysin autettava ja tarvitsee erityistä hoivaa ja huolenpitoa. Palvelu sisältää turvapalvelut, kaikki ateriat, siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossa avustettuna, hoivan ja huolenpidon, asiointia sekä yöhoidon/yöpartioinnin tarvittaessa.) Maksu määräytyy seuraavan taulukon perusteella bruttotuloista määriteltynä prosenttiosuutena. Maksu ei saa ylittää tuotantokustannuksia. Perhetyö Lastensuojelun avohuollon tukitoimena tehdystä perhetyöstä ei peritä maksua. Kotihoitona tehdystä perhetyöstä peritään kotihoitoa koskevien säädösten ja Multian perusturvalautakunnan 1.3.2016 vahvistamien perusteiden mukaiset maksut tilapäisestä kotihoidosta tai säännöllisestä kotihoidosta. Päällekkäistä maksua esim. päivähoidon kanssa ei peritä. Kuukausimaksutaulukko (voimassa 01.03.2016 alkaen). Henkilö lkm Tuloraja /kk Palvelu 1-3,59 tuntia/kk Palvelu 2 > 4-11,59 tuntia/kk Palvelu 3 > 12-19,59 tuntia/kk Palvelu 4 > 20-28,59 tuntia/kk Palvelu 5 > 29 tuntia/kk 1 573 12 % 16 % 20 % 28 % 35 % 2 1 057 10 % 12 % 14 % 18 % 22 % 3 1 657 8 % 10 % 12 % 15 % 18 % 4 2 050 6 % 8 % 10 % 12 % 15 % 5 2 481 4 % 6 % 8 % 11 % 13 % 6 2 849 2 % 4 % 6 % 9 % 11 % Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 14. Jos kotitalouden henkilöluku on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 348 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. Säännöllisessä kotihoidossa olevalta asiakkaalta peritään kuukausimaksutaulukon mukainen maksu ja asiakkaan kanssa laaditaan hoito - ja palvelusuunnitelma. Asiakasmaksua määrättäessä käynnit kirjataan 5 min. tarkkuudella. Käynteihin kuuluvaksi lasketaan vain asiakkaan luona käytetty aika (ei sisällä matkoja, lääkkeenjakoa muualla kuin asiakkaan kotona, apteekkiasiointia, yhteydenpitoa lääkäriin jne.). Maksu peritään myös asiakkailta, jotka saavat kotihoidon palvelun kotihoidon toimistossa. Omaishoidon vapaa (Laki 6 b ) palveluista, mitkä kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi ja mitkä korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa peritään vuorokaudelta (24h) 3vrk/kk 11,50 /vrk. IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT Ikäihmisille järjestetään asumispalvelua sosiaalihuoltolain mukaisena asumispalveluna. Asumispalveluilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista tukevat palvelut liittyvät kiinteästi yhteen. Asumisessa asiakas maksaa vuokran ja palveluista asiakasmaksun. Laissa ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ei ole säädetty asumispalveluista perittävistä maksuista. Asiakasmaksulain 2 :n mukaan perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Asiakasmaksu voidaan määrittää asiakkaan maksukyvyn mukaan (Asiakasmaksulaki 1,2 ja 12 ). Asiakasmaksu tulee olla kohtuullisessa suhteessa asiakkaan käyttämien palvelujen määrään. Asiakasmaksut on perittävä samoin perustein sekä itse tuotetusta että ostetusta asumispalvelusta. Lyhytaikainen hoito ja osavuorokautinen hoito Lyhytaikaisen palveluasumisen enimmäispituus on kolme kuukautta. - lyhytaikainen hoito, enimmäismaksu 38,90 / hpv (38,10), lyhytaikaisen palveluasumisen asiakkaalta ei peritä erikseen vuokraa eikä maksua ateria- ja tukipalveluista - osavuorokautinen hoito enimmäismaksu 18 /vrk (17,60) Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 15. PALVELUASUMINEN Asumiskustannukset Vuokra ja mahdolliset muut asumiskustannukset (sähkö, vesi jne.)todellisten kustannusten suuruisina. Tehostetun palveluasumisen Asumiskustannukset Tehostetun palveluasumisen (Kuusela, Muistola, Rantala ja Salmensuu) neliövuokra on 9.25 /m2 Multian Vanhaintuki ry:n neliövuokra on 1.3.2016 alk. 8,10 /9,40 /m2 (7,90) Ateriapäivän hinta 13,30 (13,00 ) Hygieniamaksu Hygieniamaksuna peritään 31,25 /kk (30,60) Hygieniamaksu sisältää siivouksen aineineen, vaatehuollon, perusshampoon, perussaippuan, wc-paperin ja käsipyyhkeet. Hygieniamaksu kun omaiset pesevät vaatteet 22,05 /kk Hoitomaksu Hoitomaksu määräytyy asiakkaan bruttotulojen mukaan. Tuloina huomioidaan eläke- ja muut säännölliset bruttotulot kuukaudessa, korkotulot ja pääomatulot (osinko-, vuokra-, metsä- jne. tulot) Tuloista vähennetään mahdolliset edunvalvojan palkkiot, ulosotossa olevat maksut sekä entisen asunnon kustannuksia enintään 3 kuukautta. Palveluasumisen maksun alkamisajankohdasta sovitaan Musito -työryhmässä. Hoitomaksu määräytyy maksutaulukon Palvelu -5 mukaan siten, että hoitomaksu on 35 % bruttotuloista. Maksun periminen keskeytyksissä Asumisen keskeytyessä ei peritä ateria-, hygienia- ja hoitomaksua. Vuokra peritään koko poissaolonajalta, mikäli asukas pitää palveluasumispaikkaa hallussaan. Kuoleman sattuessa vuokra-, ateria-, hygienia- ja hoitomaksu päättyvät kuolinpäivänä. Mikäli kumpikin puolisoista on palveluasumisessa, peritään hoitomaksu kummankin omien tulojen mukaan. Toisen puolison ollessa palveluasumisessa ja toisen kotona, peritään hoitomaksu palveluasumisessa olevan omien tulojen mukaan. Mikäli kotona oleva on kotihoidon asiakas, peritään häneltä kotihoitomaksu omien tulojen mukaan. Toisen puolison ollessa palveluasumisessa ja toisen ollessa laitoksessa peritään asiakasmaksut kummankin omien tulojen mukaan. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 16. Ikäihmisten palveluiden myöntämiskriteerit Kotihoidon tukipalvelut Tukipalveluilla tuetaan asiakasta selviytymään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Asiakkaina on ikäihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, vammaisia ja päihdeongelmaisia. Tukipalvelut myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi. Tukipalvelujen tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Ateriapalvelu - asiakkaalla on liikuntarajoite tai muu sairauden aiheuttama toimintarajoite, jonka vuoksi asiakas ei itse pysty laittamaan ruokaa tai lähtemään kodin ulkopuolelle ruokailemaan -harkinnanvaraisesti asiakkaan puolisolle tai muulle perheenjäsenelle - ateria pyritään toimittamaan asiakkaan asuinpaikasta riippumatta, ei välttämättä joka päivä eli osa aterioista voidaan toimittaa kylmänä. Turvapuhelin - asiakkaalla on liikuntarajoite tai muu sairauden aiheuttama toimintarajoite tai turvattomuuden tunne - ei kilometrirajaa - ensisijaisesti selvitetään asiakkaan lähiverkoston mahdollisuudet vastata turvapuhelinhälytyksiin -tarpeen mukaan harkitaan lisälaitteiden hankintaa (esim. ovihälyttimet) Asiointipalvelu - ensisijaisesti ohjataan asiakas hankkimaan/ostamaan palvelua omaisilta, yksityisiltä yms. (esim. kaupan kotiinkuljetus) - asiakas ei ole pääsääntöisesti mukana; poikkeuksena asiakkaat joiden kohdalla on kysymys kuntouttavasta palvelusta( esim. mielenterveyskuntoutujat) - asiakas ei alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene käyttämään kuljetuspalvelua / asiointiliikennettä - palvelu annetaan kerran viikossa - kauppoihin/apteekkiin asiakkaalla oltava tili, suoraveloitussopimus - ei kilometrirajaa Lääkkeiden jako - asiakas ei selviä/ ei koe selviävänsä itsenäisesti lääkehuollosta (= reseptien uusiminen, lääkkeiden haku apteekista, lääkkeiden jakaminen annostelijaan) ensisijaisesti käytetään apteekin annosjakelua. - jos apteekin annosjakelu ei sovellu, lääkkeiden ja jako toteutetaan siten, että asiakas hakee valmiiksi annostelijaan jaetut lääkkeet kotihoitotoimistolta Kylvetyspalvelu - asiakkaalla on huonot peseytymisolosuhteet - asiakkaalla on liikunta- tai muu toimintakyvynrajoite - pyritään tarjoamaan asuinpaikasta riippumatta - em. kohtien täytyttyä palvelu tarjotaan palvelukeskuksessa tai muussa vastaavassa toimipisteessä Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 17. Pyykkipalvelu - asiakasta ohjataan hankkimaan palvelu ensisijaisesti yksityiseltä - erityisseikkojen perusteella myönnetään; vaatteita vähän, kodin olosuhteet, huono taloustilanne yksilökohtainen harkinta Saattajapalvelu - saattajaa tarvitaan välttämättä asiantuntijan (esim. lääkärin) luona - ei omaisia/vapaaehtoisia työntekijöitä käytettävissä - yksilöllinen harkinta KOTIHOITO Kotihoito on asumiseen, henkilökohtaiseen hoitoon, hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvissa tehtävissä avustamista ja asiakkaan omatoimisuuden tukemista asiakkaan omassa kodissa. Kotihoidolla tarkoitetaan perushoitoa ja huolenpitoa, lääkehuoltoa, sairaanhoidollisia palveluita, ohjausta, neuvontaa, ehkäiseviä palveluita sekä erilaisia tukipalveluita. Palvelua tarjotaan palveluohjauksen kriteerit täyttäville henkilöille. Kotihoidon asiakkaat koostuvat ikäihmisistä, mielenterveyskuntoutujista, vammaisista, päihdeasiakkaista ja erityistilanteissa lapsiperheistä. Kotihoidon palveluja järjestetään sekä tilapäisinä että säännöllisinä. Tilapäinen kotihoito Tavoitteena on tukea asiakas takaisin mahdollisimman itsenäiseen elämään hänen tukiverkostojaan hyödyntäen Palvelu on tilapäistä ja sen kesto perustuu jatkuvaan, asiakkaan kotona tapahtuvaan palvelutarpeen arviointiin. Tilapäinen asiakkuus voi kestää korkeintaan kolme kuukautta. Myöntämiskriteerit Kotiutumista tukevana palveluna asiakkaille, joilla on takanaan sairaalahoitojakso ja siihen liittyen muutoksia aikaisempaan terveydentilaan, lääkitykseen tms. liittyen. TAI Kotona asuville henkilöille, joiden terveydentilassa ja toimintakyvyssä on tapahtunut muutoksia tai harkinnanvaraisesti sosiaalisiin syihin liittyen. JA Asiakkaille, joilla ei toimintakykyynsä liittyen ole mahdollisuutta itse liikkua terveys-asemalle saamaan tarvitsemaansa palvelua. TAI Asiakas on terminaalivaiheessa kotona hoidettava henkilö. Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) tavoitteena on tarjota asiakkaalle riittävä hoito ja hoiva sekä tukea asiakkaan omia voimavaroja, toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita, jotta asiakkaalla olisi mahdollisuus turvalliseen elämään omassa kodissaan. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 27.01.2016 18. Säännöllinen kotihoito perustuu yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan, jolla varmistetaan asiakkaan tarpeisiin perustuva palvelukokonaisuus ja jossa huomioidaan asiakkaan omat voimavarat Säännöllisen kotihoidon asiakkuudessa hoitoon ottopäätöksen tekee vanhustyönjohtaja. Myöntämiskriteerit Säännöllinen kotihoito on tarkoitettu kotona tai vuokra-asunnoissa asuville henkilöille, joilla on jatkuva tuen tarve ja joiden toimintakyky on jostain syystä alentunut tai kokonaan heikentynyt. Säännöllisen kotihoidon saamisen edellytyksenä on, että asiakkaan toimintakyky on oleellisesti alentunut ja/tai asiakkaalla on päihteiden käytön mukanaan tuomaa vaikeutta ja/tai psyykkistä oireilua. Vaikka säännöllisen kotihoidon kriteerit täyttyisivät, kotihoitopalveluiden vaihtoehtona selvitetään aina kotona tapahtuva hoito omaisten, asiakkaan muun lähiverkoston tai tukipalveluiden turvin. Tehostettu kotihoito Tehostettu kotihoito on tarkoitettu asiakkaille, joilla on tarvetta sairauden seurantaan ja sairaanhoidollisiin palveluihin sekä liikuntarajoite tai sairauden aiheuttama toimintarajoite, joka estää asiakkaan pääsyn terveysasemalle hakemaan tarvitsemaansa palvelua. Tehostetun kotihoidon asiakkuus perustuu palveluohjauksen suositukseen ja hoitavan lääkärin hoitoon ottopäätökseen sekä jatkuvaan palvelutarpeen arviointiin. Kotihoidon yöhoito Kotihoidon yöhoitoa annetaan sairauden takia, saattohoitotilanteissa tai jos asiakkaalla on turvattomuuden tunne, jota ei muilla tavoin saada poistetuksi. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy perusturvan asiakasmaksut ja taksat esityksen mukaisesti. Asiakasmaksut tarkistetaan 01.03.2016 alkaen ja ne ovat voimassa kunnes toisin päätetään. Myöhästyneistä maksuista peritään korkolain mukainen viivästyskorko. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 8 27.01.2016 19. LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJEEN TARKISTUS 1.1.2016 Pt.ltk. 8 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Perhehoidon toteuttamisesta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Lain mukaan perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muu osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla myös ammatillista perhehoitoa. Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioitaessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Toimeksiantosopimuksessa sovittua hoitopalkkion määrää on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 395 / 2006 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkion vähimmäismäärä v.2016 on 691,25 /kk/hlö. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen kulukorvaus, jollei toimeksiantosopimuksessa toisin sovita. kulukorvauksen ja hoidon aloittamisesta aiheutuva käynnistämiskorvauksen määrä on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä v.2016 on 409,59 /kk/hlö. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2908,85 perhehoidossa olevaa kohden. Liite: 2/1/2016 Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaisen lastensuojelun toimintaohjeen toteutettavaksi 1.1.2016 lukien. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 9 27.01.2016 20. VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET 2016 Pt.ltk. 9 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Vammaisten palveluista ja tukitoimista on säädetty laissa (380/1987) ja asetuksessa (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestävistä palveluista ja tukitoimista. Perusturvalautakunta on vahvistanut vammaispalveluista paikallisen sopimusohjeen. Soveltamisohjeessa on määritelty avustajan tuntipalkka 1.2.2016 alkaen. Lisäksi on tehty tarkistuksia kuljetuspalvelujen osuuteen. Vammaislainsäädännön uudistus on vireillä, laki tulee voimaan vuonna 2017. Liite: 3/1/2016 Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet vuonna 2016. Perusturvajohtaja esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaiset Vammaispalvelulain ja asetuksen soveltamisohjeet toteutettavaksi 1.1.2016 alkaen. Kuljetuspalvelujen osalta asiakasmaksumuutos 1.3.2016 alkaen. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 10 27.01.2016 21. IKÄIHMISTEN, PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2016 Pt.ltk. 10 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Perhehoidon toteuttamisesta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Lain mukaan perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoito voi olla myös ammatillista perhehoitoa. Multia on osallisena Vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi pilottihankkeessa ajalla 1.1.2015 31.12.2016. Pilotin tavoitteena on maakunnallisen perhehoidon koordinointi ja käytäntöjen kehittäminen sekä vammaisten ihmisten perhehoidon osalta. Hankkeessa on valmistettu Maakunnallinen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje 1.1.2016. Perhehoidon palkkiota ja korvauksia tarkistetaan 1.1.2016 alkaen. Liite:4/1/2016 Hoitopalkkio: Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkio. Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioitaessa tulee ottaa huomioon toiminnan luonne. Toimeksiantosopimuksessa sovittua hoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidon palkkioihin tehtävä tarkistus on n. 0,73 % (kerroin 1,363-> 1,373). Hoitopalkkion vähimmäismäärä v. 2016 on 691,25 e/kk perhehoidossa olevaa kohti. Kulukorvaus: Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellista kustannusten mukainen kulukorvaus., jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvauksen ja hoidon aloittamisesta aiheutuva käynnistämiskorvauksen määrä on tarkistettava kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Elinkustannusindeksi on laskettu 1916:sta 1911:een eli 0,26 %. Kulukorvauksen vähimmäismäärä v.2016 409,59 /kk perhehoidossa olevaa kohti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2908.85 perhehoidossa olevaa kohti. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 10 27.01.2016 22. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen 1.1.2016. Kumotaan perusturvalautakunnan aikaisemmin hyväksymä kehitysvammaisten perheiden toimintaohje. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 11 27.01.2016 23. OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE 2016 Pt.ltk. 11 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Laki omaishoidontuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidontuki on sosiaalihuoltolain 14 :n mukaan sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä vastaa kotikunta. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontuki on kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jonka kunta järjestää talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Tuen myöntäminen kuuluu kunnan harkintaan eikä hakijalla ole ehdotonta oikeutta tuen saantiin. Omaishoidontuen palkkiota tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2015 Multialla omaishoidontukea sai keskimäärin 18 hoitajaa kuukaudessa. Kielteisiä päätöksiä ei ole tehty. Liite:5/1/2016 Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy liitteen mukaisen omaishoidon tue toimintaohjeen vuodelle 2016. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 58 30.09.2015 74. Kunnanhallitus 224 06.10.2015 417. Perusturvalautakunta 12 27.01.2016 24. KOTOUTTAMISOHJELMAN PÄIVITTÄMINEN Pt.ltk. 58 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Keurusseudun kotouttamis- ja maahanmuutto-ohjelma on hyväksytty vuonna 2009. Lainsäädännön muutosten ja pakolaistilanteen vuoksi ohjelma on perusteltua uusia. Kotouttamisen edistämisestä (1386/2010) annetun lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi halutaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa maan kotouttamispolitiikasta valmistelemalla mm. valtion kotouttamisohjelman valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Ely-keskukset tukevat alueellaan merkittävimpiä kotouttamistahoja eli Te-toimistoja ja kuntia. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotouttamisen edistämiseksi ja minialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lain mukaan kunnan kotouttamisohjelmaan voi sisältyä - selvitys kytkeytymisestä kunnanstrategiseen suunnitteluun ja seurantaan - suunnitelma kunnan yleisten palvelujen toteuttamisesta maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelma erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä - tieto kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnanviranomaisesta sekä eri toimipisteistä vastaavista tahoista - suunnitelma lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisenvahvistamisen edistämisestä - minivuotinen suunnitelma 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujenhenkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä - suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä - suunnitelma kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä. Multian viranhaltijajohto on ilmoittanut kunnan halukkuudesta osallistua kotouttamisohjelman päivitykseen yhdessä Keuruun kanssa. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 58 30.09.2015 75. Kunnanhallitus 224 06.10.2015 418. Perusturvalautakunta 12 27.01.2016 25. Kotouttamisohjelman valmisteluun tulee nimetä työryhmä. Työryhmässä on edustus myös Multian kunnasta. Keuruun perusturvalautakunta on kokouksessaan tehnyt päätöksen missä se esittää Keuruun kunnanhallitukselle, että - Keurusseudun kotouttamisohjelma päivitetään viimeistään 1/2016 mennessä - päivittämistä koordinoi Keuruun perusturva toimiala, mikä nimeää valmistelutyöryhmän - kaupunginhallitus nimeää mahdollisen edustuksensa valmistelutyöryhmään. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta esittää Multian kunnanhallitukselle, että Multia päivittää Keurusseudun kotouttamisohjelman ja nimeää mahdollisen edustuksensa valmistelutyöryhmään. Perusturvalautakunta esittää, että kunnanhallitus hyväksyy yhden edustajan sosiaalitoimesta kotouttamistyöryhmään. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. ---------------------------------- Khall. 224 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus antaa perusturvalautakunnan tehtäväksi osallistua Keurusseudun kotouttamisohjelman päivitykseen. Kotouttamistyöryhmään tulee Multian osalta yksi edustaja sosiaalitoimesta (valitsevat itse) ja kunnanhallitus nimeää yhden edustajansa työryhmään. Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. Kunnanhallitus valitsi Helena Kurvisen kunnanhallituksen edustajaksi. ---------------------------------- Pt.ltk. 12 Kotouttamisen monialainen työryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja koonnut luonnoksen Keurusseudun kotouttamisohjelman 2016 2018. Keurusseudun kotouttamisohjelmassa esitellään turvapaikanhakijoiden nykytilannetta, ajantasaista lainsäädäntöä, kotouttamisen linjauksia, Keurusseudun palveluja, suunnitelman turvapaikan saaneiden vastaanotosta Multialle ja Keuruulle sekä kustannusvaikutuksia. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 12 27.01.2016 26. Ohjelman esitys on, että Multialle suunnitellaan vastaanotettavaksi kuusi ja Keuruulle 30 henkilöä vuosina 2016, 2017 ja 2018, yhteensä 108 henkilöä. Kotouttamista varten tulee palkata lisähenkilöstöä maahanmuuttokoordinaattori sekä ohjaaja ja tarvittaessa päiväkotiavustaja. Keurusseudun kotouttamisohjelma etenee perusturvalautakuntien kautta kuntien hallituksiin ja edelleen valtuustoihin. Kotouttamisohjelman hyväksymisen jälkeen kuntien tulee solmia ELY-keskuksen kanssa sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotouttamisen edistämisestä. Sopimuksen perusteella valtio korvaa kuntaan tulevien turvapaikan saaneiden henkilöiden palveluiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Liite:6/1/2016 Keurusseudun kotouttamisohjelma 2016 2018 (luonnos) Perusturvajohtajan esitys: Multian perusturvalautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle liitteen mukaisen Keurusseudun kotouttamisohjelman 2016 2018 hyväksymistä Multian kunnan osalta. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 13 27.01.2016 27. PERUSTURVALAUTAKUNNALLE TIEDOKSI: HOITAJAN VAKITUISEEN TOIMEEN JA SIJAISUUTTEEN HAKENEET JA VALITUT Ptl.ltk. 13 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Multian vanhustenhuollossa oli haettavana kaksi hoitajan vakituista tointa ja kolme hoitajan sijaisuutta. Hakemuksia hoitajan toimeen tuli 20. Hakijoista 16 oli vaadittava pätevyys. Haastatteluun kutsuttiin yhdeksän henkilöä. Kahdeksan henkilöä saapui haastatteluun. Yksi henkilö haastateltiin puhelimessa. Haastattelutyöryhmään kuuluivat lautakunnan edustajana Pirjo Saarinen, vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho ja perusturvajohtaja Leena Mikkonen. Haastattelutyöryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti hoitajan vakituiseen toimeen valittiin Milla Nurminiemi ja Aila Palmu. Toimissa on neljän kuukauden koeaika. Hoitajan toimen sijaisuuksiin valittiin haastattelutyöryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti Mervi Ässämäki, Anne-Mai Laitinen sekä Aili Lintunen. Hoitajan toimen sijaisuuksissa on neljän kuukauden koeaika. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakuntaa merkitsee tiedoksi vakituisiin hoitajan toimiin sekä sijaisuuksiin valitut. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 14 27.01.2016 28. SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Pt.ltk. 14 Valmistelija: perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251 leena.mikkonen@multia.fi Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Multian sosiaaliasiamies, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen sosiaalityöntekijä toimii sosiaaliasiamiehenä ja hän on toimittanut perusturvalautakunnalle selvityksen ajalta 29.1. 27.5. 2015. Multian kunta on tehnyt sopimuksen sosiaaliasiamiehen palveluiden ostamisesta 28.5.2016 alkaen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken kanssa. Sosiaaliasiamieheen ajalla 29.1. 27.5.2015 otti yhteyttä yksi henkilö yhteensä kolme kertaa syynä lastensuojelu. Ongelmana oli yhteistyön puute viranomaisten kanssa. Yhteydenottoja sosiaalihuollon alueella oli vuonna 2014 kolme, lastensuojelu yksi, toimeentulotuki yksi ja muu sosiaalinen tuki yksi. Oheismateriaalina: - Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallitukselle, vuosi 2015 Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta merkitsee sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2015 tiedoksi ja lähettää selvityksen kunnanhallituksen käsittelyyn. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 15 27.01.2016 29. PERUSTURVA- JA VANHUSTYÖNJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Pt.ltk. 15 Valmistelu: perusturvajohtaja Leena Mikkonen 0403016251 leena.mikkonen@multia.fi Perusturvajohtaja ja vanhustyönjohtaja ovat tehneet viranhaltijapäätöksiä ajalla 29.10.2015 27.1.2016 Päätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että se ei ota tehtyjä päätöksiä käsiteltäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. TIEDOKSI Pt.ltk. 16 1. Aluehallintovirasto: 30.12.2015 päätös - nimetön kantelu 26.10.2012 2. Aluehallintovirasto: 18.12.2015 päätös - nimetön epäkohtailmoitus 6.2.2015 3. Aluehallintovirasto: - 27.10.2015 päätös, Jyväskylän Lääkäripalvelut Oy, Jämsä - 1.12.2015 päätös, Mansikkapuisto Oy, Hämeenlinna - 16.12.2015 päätös, Keski-Suomen seututerveyskeskus - 16.12.2015 Perustoimeentulotukeen maksettavat valtionosuusennakot vuonna 2016 4. Valvira:10.11.2015 ilmoitus, Terapiakeskus Mentoris Oy 28.12.2015 päätös; Valmius Hyvinvointiin Group Oy 29.12.2015 ilmoitus: Valmius Hyvinvointiin Group Oy 5. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus: - päätös: 26.11.2015 Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Keski-Suomen maakunnassa 6. Kansalaisaloite: Arvokas vanhuus 2 tiedote 23.11.2015 7. Vanhuuspalvelulain indikaattorien toteutuminen hankekunnat 8. Kuntaliitto 3.12.2015: Suun terveydenhuollon asiakasmaksut 9. Seututerveyskeskuksen hintamuutokset joulukuu 2015 10. Kuntainfo 12/2015: Toimeentulotuen perusosa 2016 Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

MULTIAN KUNTA Sivu 1 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 004000 Sosiaalitoimen hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 2 400 TOIMINTAKULUT -136 990 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -134 590 VUOSIKATE -134 590 TILIKAUDEN TULOS -134 590 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -134 590 004100 Vanhusneuvosto TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -2 700 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 700 VUOSIKATE -2 700 TILIKAUDEN TULOS -2 700 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 700 **SOSIAALITOIMEN HALLINTO TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 2 400 TOIMINTAKULUT -139 690 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -137 290 VUOSIKATE -137 290 TILIKAUDEN TULOS -137 290 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -137 290 004399 Lastensuojelun sosiaalityö TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -58 010 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -58 010 VUOSIKATE -58 010 TILIKAUDEN TULOS -58 010 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -58 010 004400 Perhekotitoiminta TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -291 080 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -291 080 VUOSIKATE -291 080 TILIKAUDEN TULOS -291 080 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -291 080 004410 Tuki-/sijaisperhetoiminta TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 7 000 TOIMINTAKULUT -121 390 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -114 390

MULTIAN KUNTA Sivu 2 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 VUOSIKATE -114 390 TILIKAUDEN TULOS -114 390 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -114 390 004430 Kasvatus- ja perheneuvonta TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -420 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -420 VUOSIKATE -420 TILIKAUDEN TULOS -420 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -420 004440 Tukihenkilötoiminta TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -500 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -500 VUOSIKATE -500 TILIKAUDEN TULOS -500 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -500 004450 Muu taloudellinen tuki TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -2 600 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 600 VUOSIKATE -2 600 TILIKAUDEN TULOS -2 600 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 600 004470 Muut lasten ja perheiden palvelut TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -43 900 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -43 900 VUOSIKATE -43 900 TILIKAUDEN TULOS -43 900 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -43 900 **LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 7 000 TOIMINTAKULUT -517 900 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -510 900 VUOSIKATE -510 900 TILIKAUDEN TULOS -510 900 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -510 900 004479 Toimeentulotuen sosiaalityö TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 500 TOIMINTAKULUT -39 190 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -38 690

MULTIAN KUNTA Sivu 3 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 VUOSIKATE -38 690 TILIKAUDEN TULOS -38 690 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -38 690 004480 Toimeentulotuki TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 111 000 TOIMINTAKULUT -341 800 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -230 800 VUOSIKATE -230 800 TILIKAUDEN TULOS -230 800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -230 800 **TOIMEENTULOTUKI TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 111 500 TOIMINTAKULUT -380 990 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -269 490 VUOSIKATE -269 490 TILIKAUDEN TULOS -269 490 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -269 490 004499 Päihdetyön sosiaalityö TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -12 710 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -12 710 VUOSIKATE -12 710 TILIKAUDEN TULOS -12 710 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -12 710 004510 Kuntoutushoito TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 8 000 TOIMINTAKULUT -193 240 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -185 240 VUOSIKATE -185 240 TILIKAUDEN TULOS -185 240 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -185 240 004511 Muu päihdehuolto TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -1 650 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 650 VUOSIKATE -1 650 TILIKAUDEN TULOS -1 650 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 650 **PÄIHDEHUOLTO TULOSLASKELMA

MULTIAN KUNTA Sivu 4 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 TOIMINTATUOTOT 8 000 TOIMINTAKULUT -207 600 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -199 600 VUOSIKATE -199 600 TILIKAUDEN TULOS -199 600 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -199 600 004619 Vammaispalveluiden sosiaalityö TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -12 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -12 810 VUOSIKATE -12 810 TILIKAUDEN TULOS -12 810 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -12 810 004620 Vammaisten työtoiminta TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -50 320 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -50 320 VUOSIKATE -50 320 TILIKAUDEN TULOS -50 320 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -50 320 004621 Omakoti TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 30 000 TOIMINTAKULUT -282 310 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -252 310 VUOSIKATE -252 310 TILIKAUDEN TULOS -252 310 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -252 310 004622 Kuljetuspalvelut TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 2 600 TOIMINTAKULUT -12 500 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9 900 VUOSIKATE -9 900 TILIKAUDEN TULOS -9 900 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -9 900 004623 Erityiskustannukset TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -3 700 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 700 VUOSIKATE -3 700 TILIKAUDEN TULOS -3 700

MULTIAN KUNTA Sivu 5 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 700 004624 Asunnon muutostyöt TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -12 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -12 000 VUOSIKATE -12 000 TILIKAUDEN TULOS -12 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -12 000 004625 Henkilökohtainen avustaja TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -36 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -36 000 VUOSIKATE -36 000 TILIKAUDEN TULOS -36 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -36 000 004626 Apuvälineet, -koneet ja -laitteet TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -8 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -8 000 VUOSIKATE -8 000 TILIKAUDEN TULOS -8 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -8 000 004627 Vammaisten tehostettu palveluasuminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 4 000 TOIMINTAKULUT -116 090 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -112 090 VUOSIKATE -112 090 TILIKAUDEN TULOS -112 090 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -112 090 004628 Muut vammaisten palvelut TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 12 000 TOIMINTAKULUT -49 550 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -37 550 VUOSIKATE -37 550 TILIKAUDEN TULOS -37 550 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -37 550 **VAMMAISPALVELUT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 48 600 TOIMINTAKULUT -583 280 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -534 680

MULTIAN KUNTA Sivu 6 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 VUOSIKATE -534 680 TILIKAUDEN TULOS -534 680 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -534 680 004610 Kotihoito TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 188 000 TOIMINTAKULUT -878 950 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -690 950 VUOSIKATE -690 950 TILIKAUDEN TULOS -690 950 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -690 950 004611 Kotipalvelun tukipalvelut TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 32 500 TOIMINTAKULUT -26 900 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 5 600 VUOSIKATE 5 600 TILIKAUDEN TULOS 5 600 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 600 004640 Palvelukeskus Poukama TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 546 060 TOIMINTAKULUT -2 188 070 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 642 010 VUOSIKATE -1 642 010 Poistot ja arvonalentumiset -1 120 TILIKAUDEN TULOS -1 643 130 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 643 130 004642 Omaishoidontuki TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -106 220 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -106 220 VUOSIKATE -106 220 TILIKAUDEN TULOS -106 220 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -106 220 004643 Muut vanhusten asumispalvelut TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 54 400 TOIMINTAKULUT -44 400 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 10 000 VUOSIKATE 10 000 TILIKAUDEN TULOS 10 000

MULTIAN KUNTA Sivu 7 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 10 000 **VANHUSPALVELUT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 820 960 TOIMINTAKULUT -3 244 540 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 423 580 VUOSIKATE -2 423 580 Poistot ja arvonalentumiset -1 120 TILIKAUDEN TULOS -2 424 700 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 424 700 004650 Aluekeittiö Poukama TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 491 640 TOIMINTAKULUT -537 140 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -45 500 VUOSIKATE -45 500 TILIKAUDEN TULOS -45 500 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -45 500 004651 Puhtaanapito Poukama TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -82 560 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -82 560 VUOSIKATE -82 560 TILIKAUDEN TULOS -82 560 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -82 560 **MUUT PALVELUT TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 491 640 TOIMINTAKULUT -619 700 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -128 060 VUOSIKATE -128 060 TILIKAUDEN TULOS -128 060 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -128 060 *SOSIAALITOIMI TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 1 490 100 TOIMINTAKULUT -5 693 700 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -4 203 600 VUOSIKATE -4 203 600 Poistot ja arvonalentumiset -1 120 TILIKAUDEN TULOS -4 204 720

MULTIAN KUNTA Sivu 8 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4 204 720

MULTIAN KUNTA Sivu 9 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 004711 Seututerveyskeskus TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -1 414 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 414 000 VUOSIKATE -1 414 000 TILIKAUDEN TULOS -1 414 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 414 000 **PERUSTERVEYDENHUOLTO TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -1 414 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 414 000 VUOSIKATE -1 414 000 TILIKAUDEN TULOS -1 414 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 414 000 004810 Keski-Suomen sh piiri TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -1 958 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 958 000 VUOSIKATE -1 958 000 TILIKAUDEN TULOS -1 958 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 958 000 004820 Muut sairaalat TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -2 630 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 630 VUOSIKATE -2 630 TILIKAUDEN TULOS -2 630 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 630 **ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -1 960 630 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 960 630 VUOSIKATE -1 960 630 TILIKAUDEN TULOS -1 960 630 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 960 630 *TERVEYSTOIMI TULOSLASKELMA TOIMINTAKULUT -3 374 630 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 374 630 VUOSIKATE -3 374 630 TILIKAUDEN TULOS -3 374 630 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 374 630

MULTIAN KUNTA Sivu 10 21.01.2016 Budjettivertailu Virallinen talousarvio EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2016-31.12.2016 Budjetti 2016 P E R U S T U R V A L A U T A K U N T A TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 1 490 100 TOIMINTAKULUT -9 068 330 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -7 578 230 VUOSIKATE -7 578 230 Poistot ja arvonalentumiset -1 120 TILIKAUDEN TULOS -7 579 350 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -7 579 350

Liite: 2/1/2016 Pt.ltk. 27.1.2016 8 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2016

2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA... 3 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI... 3 3.1 Perhehoitaja... 3 3.2 Perhekodin olosuhteet... 4 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä... 4 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET... 5 4.1 Toimeksiantosopimuksessa sovitaan... 5 4.2 Sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä sovitaan... 6 4.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen... 6 5. PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET... 7 5.1. Hoitopalkkiot... 7 5.2. Kustannusten korvaaminen... 8 5.3. Itsenäistymisvarat... 9 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN 1.1.2016... 10 7. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN... 10 8. KOULUTUS JA TUKI... 11 9. ILMOITUSVELVOLLISUUS... 12 10. JÄLKIHUOLTO... 12 11. SOSIAALITURVA... 12 12. VALVONTA... 12

3 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään 1.4.2015 voimaan tulleessa perhehoitolaissa (263/2015). 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. ( 3 ) Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. (2 ) Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. (4 ) 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI 3.1 Perhehoitaja Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. (6 )

4 3.2 Perhekodin olosuhteet Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva. (5 ) Perhehoitajaa valittaessa pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalilautakunnalta lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Jos perhehoitajalain 10 :ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. 3.3 Perhekodissa hoidettavien henkilöiden lukumäärä Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. ( 7 ) Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 :n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään. ( 8 ) Poikkeamista säädetään Perhehoitolain 9 :ssä: Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 :ssä säädetään.

5 Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 :ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perusturva perhehoito voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää. 4. PERHEHOIDON SOPIMUKSET Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Perusturvalautakunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa viranhaltija perusturvan delegointisäännön ja Multian kunnan hallintosäännön valtuuksin. 4.1 Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 6. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 7. toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 8. tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista

6 9. yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.(10 ) 4.2 Sopimuksessa perhehoidon järjestämisestä sovitaan 1. perhehoidosta maksettavasta korvauksesta 2. perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3. perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4. hoidon arvioidusta kestosta 5. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 6. sopimuksen irtisanomisesta 7. tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista Perhehoidosta tehtyä sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. (11 ) 4.3. Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Sopimus solmitaan toistaiseksi tai määräaikaiseksi. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Oikeus toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen koskee molempia sopijapuolia. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai, jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (12 )

7 5. PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULU- KORVAUKSET 5.1. Hoitopalkkiot Palkkion vähimmäismäärä vuonna 2016 on 691,25 euroa. Jotta perhehoidosta maksettava palkkio kartuttaisi perhehoitajalle myös eläketurvaa, tulee palkkio maksaa vähintään säännöksessä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruisena. Palkkio maksetaan täysimääräisenä vaikka kummatkin vanhemmat ovat työssä ja lapset päivähoidossa tai koulussa. Palkkiota alennetaan pääsääntöisesti 50 % mikäli lapsi tai nuori opiskelee ja asuu toisella paikkakunnalla tai on perheessä vain esim. viikonloppuisin. Jos perhehoidossa oleva henkilö vaatii runsaasti hoitoa tai erityistä huomiota ja huolenpitoa, voidaan palkkiota korottaa enintään kaksinkertaiseksi. Korotuksessa otetaan huomioon Kelan myöntämä hoitotuki ja/tai muut mahdolliset asiantuntijalausunnot ja sosiaalityöntekijän arvio. Lyhytaikaisesta perhehoidosta hoitopalkkio maksetaan enintään kaksinkertaisena sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määritellään perhehoitoon sijoitus, joka tapahtuu vuorokauden sisällä siitä, kun hoitajalle on sijoituksesta ilmoitettu tai sosiaalityöntekijän muista perustelluista syistä lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määrittelemä hoito. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää kerrallaan enintään yhden kuukauden, minkä jälkeen perhehoitoa toteutetaan normaalikorvauksin. Mikäli lapsi tai nuori tuodaan perhehoitoon muiden viranomaisten ohjaamana, tulee perhehoitajan ottaa ensimmäisenä arkipäivänä yhteys sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijään sopimuksen varmistamiseksi. Palkkiota ei makseta omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt palkkiosta. Palkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Toimeksiantosopimuksen mukaista hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain sen palkkakertoimen mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijän eläkelain 395 / 2006 96 :n soveltamista varten. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa perhehoitolain mukainen hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus. (16 )

8 5.2. Kustannusten korvaaminen Perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen määrä vuonna 2016 on vähintään 409,59 euroa/kk perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. (17 ) Käynnistämiskorvausta maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Sen enimmäismäärä perhehoidossa olevaa lasta kohden on vuonna 2016 enintään 2908,85 euroa. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen euromäärät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Pisteluku v. 2014 oli 1916 ja v. 2015 1911. Käynnistämiskorvauksen määrästä sovitaan sosiaalityöntekijän kanssa sijoitusneuvottelujen yhteydessä. Korvauksen saaminen edellyttää kuittien tai muiden selvitysten esittämistä kuluista. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä voidaan maksaa esimerkiksi silloin, kun sijaisperhe joutuu tekemään asuntoonsa huomattavia muutostöitä tai hankkimaan perustellusti isomman auton. Käynnistämiskorvauksesta korvataan myös lapsen ikätasoiset perusvarusteet, kuten harrastusvälineet (esim. polkupyörä, talviliikuntavälineet). Tavoitteena on, että perhehoitajalle korvataan tosiasialliset perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset. Lisäksi voidaan korvata myös yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavanomaista suurempia erityisiä kustannuksia. Kulukorvauksella on tarkoitus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää myös lapselle tai nuorelle hänen käyttöönsä lastensuojelulain nojalla annettavat käyttövarat. Kulukorvaus voidaan maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä, esim. mikäli perhehoidossa oleva henkilö on pitempään poissa perheestä tai mikäli hän maksaa omista tuloistaan osan menoistaan. Näillä tuloilla tarkoitetaan esim. opintoetuuksia, kesäansioita yms.

9 Tavanomaisten menojen lisäksi korvataan hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan tai vastaavaan perustuvat yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terapian tai terveydenhuollon menot. Lisäksi korvataan myös ne alle 21-vuotiaan nuoren opinnoista johtuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Terveydenhoitokuluissa on 71,22 euron omavastuuosuus lasta kohden vuosittain, mutta hammashoito-, silmälasi- ja sairaalakulut korvataan. Harkinnan mukaan korvataan matkakustannuksia. Tällöin perustana käytetään Kelan maksamaa matkakorvausta. Yhdestä erityisestä harrastuksesta, harrastusvälineestä tai pidemmästä lomanvietosta johtuvat kulut korvataan harkinnan mukaan. Sijaisperheen tulee aina neuvotella näistä kuluista etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Käynnistämiskorvauksella ja kulukorvauksilla hankitut tavarat ovat sijoituksen päättyessä lapsen omaisuutta. Lapsilisä maksetaan pidempiaikaisessa perhehoidossa sijaisperheelle, jolloin perhe saa hyödykseen mahdollisen sisarkorotuksen, myös lapsen hoitotuki voidaan maksaa sijaisperheelle. 5.3. Itsenäistymisvarat Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-maksuista annetun lain (734/1992) 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Itsenäistymisvaroja varten avataan pankkitili perusturvalautakunnan toimesta. Jollei lapsella kuitenkaan ole em. lain mukaisia tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, hänelle on varattava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka on yhtä suuri kuin perhehoitajalle maksettavan käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä, joka vuonna 2016 on 2908,85 euroa. Sosiaalityöntekijä ohjaa nuorta itsenäistymisrahan käytössä ja päättää niiden maksamisesta.

10 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN 1.1.2016 Hoitopalkkiot Kulukorvaukset Vuonna 2016 hoitopalkkio on 751,53 /kk (25,05 /vrk) 11 v. ja alle 465,83 /kk (15,52 /vrk) 12-16 v. 533,92 /kk (17,79 /vrk) 17 v. ja yli 643,86 /kk (21,46 /vrk) Jos lapsi saa eläkkeen täytettyään 16 vuotta eikä lapsilisää enää makseta, maksetaan kulukorvauksena 17 vuotta täyttäneen kulukorvaus. Laskettaessa hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää alle kuukauden ajalle jakajana käytetään 30 päivää. 7. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta (13 ). Toimeksiantosopimuksessa voidaan myös poiketa tästä sopimalla, että oikeutta vapaaseen ei kerry ollenkaan tai että se on lyhyempi tai pidempi. Perusteena voidaan tällöin käyttää perhehoidossa olevan hoidon vaativuutta. Perhehoitajan vapaaoikeuden toteuttamiseksi perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan velvollisuutena on huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Yksityiskohtaisemmat järjestelyt tulee sopia toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimuksessa tulee myös erikseen sopia palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta. Multialla perhehoitajalle voidaan maksaa vapaan korvauksena, ellei toisin sovita, hoitopalkkioon perustuva korvaus, jonka summan perhehoitaja voi käyttää hoitajan palkkaamiseen, matkakuluihin tai muihin vapaan järjestämisestä koituviin kuluihin. Kuukaudessa maksettu hoitopalkkio jaetaan 30:lla ja saatu summa kerrotaan kertyneiden vapaapäivien määrällä.

11 Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sijaishoitaja sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona, jos perhehoitaja suostuu siihen ja jos järjestelyn arvioidaan olevan hoidettavien edun mukaista. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksianto- sopimuksessa sovitaan: 1. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta 2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta 4. tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista (14 ) Kulukorvaus maksetaan vakituiselle hoitajalle, ellei perustellusta syystä muuta sovita. Sijaishoitajalle kuuluu samanlainen sosiaaliturva kuin perhehoitajalle. 8. KOULUTUS JA TUKI Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta (15 ). Multialla tämä tapahtuu yhteistyössä Keski-Suomen sijaishuolto-yksikön kanssa sopimukseen perustuen. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.

12 9. ILMOITUSVELVOLLISUUS Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. (21 ) 10. JÄLKIHUOLTO Multialla voidaan 18 vuotta täyttäneen vielä sijaisperheessä asuvan nuoren perhehoitajalle maksaa korvausta vuosittain vahvistettavan alimman perhehoidon hoitopalkkion (691,25 euroa v. 2016) ja alimman kulukorvauksen (409,59 euroa v. 2016) mukaan. Korvausta määritellessä voidaan kulukorvauksesta vähentää nuoren oman tulot (esimerkiksi opintotuki). Muu mahdollinen jälkihuollollinen tuki (opintokulut jne) maksetaan nuorelle itselleen. 11. SOSIAALITURVA Perhehoitajan asema perustuu perhehoitosopimukseen (toimeksiantosuhteeseen). Toimeksiantosuhteella tarkoitetaan sitä toimintaa ja niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka syntyvät perhehoitajan ja kunnan välillä keskinäiseen sopimukseen perustuvina. Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). (20 ) Kunta ei ole toistaiseksi vakuuttanut perhehoidossa olevia henkilöitä. 12. VALVONTA Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.

13 Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, toimielimen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään. (22 )

Liite: 3/1/2016 Pt.ltk.27.01.2016 9 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2016

2 Sisällysluettelo Sivu Yleistä 3 Palvelut ja tukitoimet 4 Vaikeavammaisten henkilöiden asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet 5 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu ja saattajapalvelu 7 Vaikeavammaisten henkiöiden palveluasuminen 10 Henkilökohtainen apu 11 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta 13 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 14 Ylimääräiset erityisravintokustannukset 17 Ylimääräiset vaatetuskustannukset 17 Sopeutumisvalmennus 18 Palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko 18 Asiakasmaksut ja korvausten perintä 18

3 VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMISOHJEET VUONNA 2016 YLEISTÄ VPL 1 VPL 2 Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena pidetään henkilöä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain 2 tarkoittama vaikeavammaisuus määritellään yksilöllisesti lain asettamien velvoitteiden pitkäaikaisuus, henkilön erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elämäntoiminnot ja välttämätön tarve määreiden kautta. VPA 1 VPL 4 Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia ja muutoinkin hänen etunsa mukaisesti. Palvelusuunnitelma VPA 2 VPL 3 a Hakijalle laaditaan palvelujen koordinoimiseksi yksilöllinen palvelusuunnitelma yhteistyössä asiakkaan, tarvittaessa hänen huoltajansa tai läheistensä ja muiden palvelujen järjestäjien kanssa. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelun tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai palvelusuunnitelmaan merkityn aikataulun mukaan. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan todelliset tarpeet.

4 Palvelusuunnitelma ei kuitenkaan ole sellainen viranomaista velvoittava asiakirja, jonka perusteella asiakkaalle syntyisi suoraan oikeuksia palvelujen ja tukitoimien saamiseksi. Asiakkaan hakemuksen perusteella tehdään erikseen yksilöpäätökset. PALVELUT JA TUKITOIMET VPL 8 JA 9 Laissa mainitaan erikseen vaikeavammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet, joiden järjestämiseen kunnalla on erityinen velvollisuus. Osa palveluista ja tukitoimista on kunnan määrärahoihin sidottuja. Harkinnanvaraisia vammaispalveluja järjestetään kullekin vuodelle varattujen määrärahojen puitteissa noudattaen vammaispalvelulain ja -asetuksen määräyksiä. Kunnan on järjestettävä (erityinen järjestämisvelvollisuus / asiakkaan subjektiivinen oikeus) ja korvattava vaikeavammaisen henkilön: kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen palveluasuminen ja välttämättömien asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset päivätoiminta henkilökohtainen apu Harkinnanvaraisia vammaispalveluja ovat: kuntoutusohjaus ja palveluohjaus sopeutumisvalmennus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatekustannukset ylimääräiset erityisravintokustannukset

5 Määrärahoja varattaessa on huolehdittava vammaispalvelulaissa säädetyn (VpL 3 ) kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden täyttämisestä. Tämä voi merkitä mm. sitä, että jos tarkoitukseen varatut määrärahat loppuvat kesken talousarviovuoden, voidaan yksilöllisen tarveharkinnan jälkeen uusi hakemus hylätä, tai jopa lakkauttaa jo myönnetyn palvelun tai tukitoimen järjestäminen. Vaikka henkilöllä sinänsä voidaan todeta tarve palveluihin ja määrärahoja on vielä käyttämättä, ei kunnalla ole ehdotonta velvollisuutta myöntää palvelua, jos se voi ennakoida, että varatut määrärahat eivät riitä kaikille hakijoille. Kunta voi tällaisissa tilanteissa kohdentaa määrärahat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleville hakijoille. VPL 15 Vakuutuslaitokselta peritään vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja ja tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on korvausvelvollinen. Palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamisessa huomioidaan asiakkaan tarpeet viivytyksettä. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASUNNON MUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET VPA 12 ja 13 Myönnettäessä vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia koneita, välineitä ja laitteita pitäydytään vamman tai sairauden vuoksi välttämättä tarvittavissa muutostöissä ja laitteissa sekä kohtuullisissa kustannuksissa. Jos vamman kannalta välttämättömiä asunnon muutostöitä ei ole mahdollista toteuttaa kohtuuhintaisilla asunnon muutostöillä, ne voidaan toteuttaa korvaamalla uudisrakentamisen kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, kuten normaalista poikkeavat materiaalit ja muutostyöhön liittyvät suunnittelukustannukset. Muutostöitä myönnetään vain tarkoituksenmukaiseen asumiseen henkilön säännöllisessä ja pitkäaikaisessa käytössä olevaan asuntoon ja välittömään asuinympäristöön.

6 Oikeuskäytännössä riittävänä asunnon välittömään läheisyyteen tehtäväksi muutostyöksi on katsottu asiakkaan asuntoon sisälle ja ulos siirtymisen turvaaminen. Ratkaistaessa, mitkä asunnon muutostyöt ja laitteet ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä, käytetään apuna sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan asiantuntijoita. Korvattavia asunnonmuutostöitä ovat ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, wc:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Avustukset myönnetään vain luonnollisille henkilöille yksilölliseen tarveharkintaan perustuen. Asunnon muutostöihin on haettava korvausta ensisijaisesti tapaturma-, liikenne- tai muusta vakuutuksesta maksettavana korvauksena. Vammaispalvelulain perusteella korvataan hakijalle ne vaikeavammaisuuden perusteella myönnetyt, välttämättömät muutostöiden kustannukset, joita hän ei ole saanut ensisijaisista avustuslähteistä. Lisäksi selvitetään asiakkaan mahdollisuus saada valtion korjausavustusta. Harkittaessa asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamista tulee päätöksenteossa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: hakijan vaikeavammaisuus erityisesti itsenäisen asunnossa suoriutumisen kannalta tosiasiallinen tarve ja käyttötarkoitus; voidaanko käyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja, esim. asunnonmuutostyöt onko kyseessä hakijan vakinainen asunto / pitkäaikainen asuminen voidaanko ko. laitteilla / välineillä turvata henkilön itsenäinen selviytyminen asumisessa tavanomaisissa elämäntoiminnoista ja onko suunniteltu laite muutoin tarkoituksenmukainen tarvitseeko henkilö todennäköisesti lähitulevaisuudessa hoitolaitoksessa annettavaa pitkäaikaishoitoa ovatko esitetyt kustannukset kohtuullisia voidaanko laite myöntää vaikeavammaisen henkilön käyttöön

7 Asunnonmuutostyön kohtuullisia kustannuksia arvioitaessa voidaan käyttää soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää yleiseen laatutasoon perustuvaa laskelmaa, joka tehdään yhdessä rakennusvalvonnan kanssa. Asiakkaalla ei ole oikeutta valita muutostyön toteuttamistapaa. On huomattava, että kunnan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat ainoastaan välttämättömät vamman tai sairauden aiheuttamasta tarpeesta johtuvat kustannukset. Päätöksen välttämättömistä muutostöistä ja myönnettävistä kohtuullisista kustannuksista tekee viranhaltija, joka käyttää apuna terveys- ja rakennusalan asiantuntijoita. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELU JA SAATTA- JAPALVELU VPA 4,5 ja 6 Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Työ- ja opiskelumatkat myönnetään hakemuksen perusteella todellisen tarpeen mukaan asuinkunnan tai naapurikuntien alueella. Opiskeluksi katsotaan peruskoulutuksen jälkeinen opiskelu, joka tähtää tutkintoon tai johtaa ammattipätevyyden suorittamiseen, HOJKS:iin pohjautuva useamman vuoden mittainen valmentava koulutus sekä työllistymistä tukeva opiskelu.

8 Asioimis- ja virkistysmatkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa asuinkunnan tai naapurikuntien alueella Harkittaessa vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalvelumatkojen määrän tarvetta otetaan huomioon omaan autoon saatu autoveronpalautus ja auton hankintakustannuksiin maksettu vammaispalvelulain mukainen korvaus. Näissä tilanteissa on asiakkaalta pyydettävä selvitys kuljetuspalvelujen tarpeesta ja siitä, miksi käytössä olevaa, esim. autoveropalautuksin hankittua autoa ei voida käyttää haettuihin kuljetuspalveluihin. Vammaispalvelusta päättävä viranhaltija voi tapauskohtaisesti käyttää harkintaa myönnettävien matkojen määrän suhteen. Muualla kuin Multialla asuvat vaikeavammaiset henkilöt voivat käyttää myönnetyistä yhdensuuntaisista matkoista 12 vuodessa matkaan kotipaikkakunnalle. Kuljetuspalvelua voi käyttää Multian rajanaapurikuntien, joita ovat Petäjävesi, Keuruu, Ähtäri, Saarijärvi ja Uurainen alueilla, ellei toisin päätetä. Muualla asuvat voivat käyttää kuljetuspalvelua asuinkunnan tai naapurikuntien alueilla. Asiakasmaksuna peritään asuinkunnan ja naapurikuntien alueella 1.3.2016 lukien: 3,30 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 0 12 km 4,70 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 13-30 km 7,60 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus on 31 50 km 11,80 yhdensuuntaisesta matkasta, kun yhdensuuntaisen matkan pituus 51 km tai yli Kuljetuksen asiakasmaksu perustuu linja-autoliikenteen taksoihin. Saattaja voi olla tarvittaessa mukana.

9 Opiskelu - ja työmatkojen osalta peritään asiakasmaksuna voimassa olevan bussitaksan mukainen maksu. Muualla asuvien kotimatkoista Multialle peritään yhdensuuntaisesta matkasta linja-autotaksan mukainen maksu. Omavastuuosuus peritään ennakkoon yli 16-vuotiailta. Kuntaa velvoitetaan laissa järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kohtuullisena ei voida pitää menettelyä, että matkoja käytetään esim. lähes yksinomaan muualle kuin Multialle suuntautuviin virkistysmatkoihin. Käyttämättä jääviä matkoja ei voi siirtää seuraavalle kuukausille, niin että päätöksen mukainen matkamäärä/kk ylittyy. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vaikeavammaisen henkilön tulee saada kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain 24 ja sosiaalihuoltoasetuksen 11 : n mukaisesti, mutta mikäli ne kuljetukset eivät ole riittäviä, voidaan ne harkinnan jälkeen järjestää VpL: n nojalla. Sairaanhoidon, terveydenhuollon tai kuntoutuksen saamiseksi tehdyt matkat korvaa Kansaneläkelaitos, joten näihin matkoihin vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ei saa käyttää. Kuljetuspalvelupäätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi, mutta päätökset voidaan tehdä myös määräaikaisiksi. Saattajapalveluna korvataan taksinkuljettajan antamasta avusta 15 min. Taksinkuljettajan tulee liittää taksiseteliin taksikuitti.

10 VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUASUMINEN VPA 10 ja 11 Palveluasuminen järjestetään joko palvelutaloasumisena tai kotiin järjestettyinä riittävinä tukipalveluina. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää ensisijaisen lainsäädännön perusteella esimerkiksi kotihoidon tai omaishoidontuen avulla tai vaihtoehtoisesti henkilökohtaisen avun turvin. Mahdollista on myös käyttää edellä tarkoitettuja palveluja yhteen sovitettuna. Palveluasumiseen liittyvien palvelujen tulee olla maksuttomia. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut kuten avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Vammaispalveluna korvataan palvelutalon asumispalvelumaksu. Vuokran ja ruokakustannukset asiakas maksaa itse. Järjestettäessä palveluasumista kotiin avustaminen järjestetään käyttämällä vammaispalvelulain mukaisia palveluja (henkilökohtainen apu) tai sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja (kotihoito, omaishoidontuki) tai näiden yhdistelmää. Palveluasumiseen liittyen kotihoidon ja henkilökohtaisen avun palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Palveluasumista ei järjestetä laitoshoidon tarpeessa oleville henkilöille, jollaisina voidaan pitää esim. kotona hoidettavia asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja valvontaa. Palveluasumiseen oikeutettujen henkilöiden tulee selviytyä kotona tai palvelutalossa pelkän avustamisen turvin. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään ensisijaisesti Shl:n perusteella, esim. käyttäen vanhusten palveluasumisen järjestelmää. Palveluasumisen tarve tarkistetaan palvelusuunnitelman tekotilanteessa yhdessä asiakkaan, kotihoidonohjaajan ja vammaispalvelujen viranhaltijan kanssa. Kokonaisarvion palvelutarpeesta ja päätöksen palveluasumisesta tekee viranhaltija riittävien selvitysten perusteella.

11 HENKILÖKOHTAINEN APU VpL 8 c ja 8 d Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolelle: 1. päivittäisissä toimissa; 2. työssä ja opiskelussa; 3. harrastuksissa; 4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan em. toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen lain tarkoittamista toiminnoista. Mikäli vaikeavammaisen henkilön avuntarpeet perustuvat pääosin toisen henkilön antamaan hoivaan, huolenpitoon tai valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien avulla. Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun ja tuen tarve ei edelleenkään kuulu vammaispalvelulain nojalla järjestettäväksi. Näissä tilanteissa tarvittava tuki ja apu järjestetään muun sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännön nojalla. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kodin ulkopuolella on järjestettävä henkilökohtaista apua vähintään 30 tuntia kuukaudessa, ellei vähäisempi määrä turvaa välttämätöntä avun tarvetta näissä toiminnoissa.

12 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 1. Henkilökohtainen avustajajärjestelmä vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana kyky ja halu toimia työnantajana ja valmiudet omaan elämänhallintaan ja päätöksentekoon kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädäntöön perustuvien vähimmäisehtojen mukaan tai henkilökohtaisia avustajia koskevaan valtakunnalliseen työehtosopimukseen, mikäli työnantaja on henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Hetan jäsen. 2. Kunta hankkii avustajapalveluja ostopalveluna, järjestää palvelun itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa kunta hankkii ostopalvelut julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta järjestää palvelut osana omaa toimintaa tai palvelutuotantoa järjestää sopimuksin yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 :n mukaan henkilökohtainen apu on maksuton palvelu. Avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa tapaturman tai liikennevahingon vuoksi vakuutuskorvausta.

13 Maksettava korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi lasketaan 10,54 tuntipalkan mukaan ja 1.2.2016 lukien 10,60 tuntipalkan mukaan. Korvausta avustajan palkkauskustannuksiin ei makseta sairaala- ja kuntoutusjaksojen ja koulun lomien ajalta. Asiakkaalle korvataan henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PÄIVÄTOIMINTA VPL 8 b Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jota on järjestettävä kunnan määrärahoista riippumatta. Päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perustella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite, joka estää häntä osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai sitä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osaaikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Multian perusturvalautakunta järjestää työtoimintaa Työtuvalla sekä ostaa työtoimintaa Keuruulta. Keski-Suomen seututerveyskeskus järjestää mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaryhmiä.

14 Muualla kuin Multialla asuvien osalta käytetään ostopalveluja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakkaiden toimintakyky ja palvelujen tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on asiakasmaksulain mukaan asiakkaille maksutonta. Kuljetus ja ateriat eivät sisälly maksuttomiin palveluihin. PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA SUORIUTUMISESSA TARVITTAVAT VÄ- LINEET, KONEET JA LAITTEET VPA 17 Määräraha kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henkilöiden päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemiin välttämättömiin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet myönnetään pääasiassa omaksi, jolloin avustuksen määrä on puolet kohtuullisista kustannuksista. Ennen päätöksentekoa varmistutaan mahdollisten muiden myöntäjätahojen korvausvelvoitteista (esim. Kela, vakuutusyhtiöt jne). Kalliit apuvälineet voidaan myöntää myös vaikeavammaisen henkilön käyttöön ja apuväline jää kunnan omistukseen, jolloin kunta päättää korjaustoimenpiteistä ja vastaa syntyvistä kustannuksista, mutta ei kuitenkaan esim. tavanomaisesta sähkön / pattereiden kulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Käyttötarpeen lakattua käyttöön annettu apuväline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen myönnettäväksi. Kunta vastaa tuolloin laitteen purkamisesta ja kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä tavallisimpiin kodinkoneisiin (esim. pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone).

15 Autoavustusta myönnetään ensisijaisesti vaikeavammaiselle henkilölle jokapäiväiseen liikkumiseen liittyvien tarpeiden perusteella. Avustamisen myöntämisellä tuetaan erityisesti henkilön opiskelua, työssä käyntiä tai vaikeavammaisen jokapäiväisiä välttämättömiä kuljetuksia. Auton hankintakustannuksia korvattaessa maksetaan puolet kohtuuhintaisen auton kustannuksista, ohjeellisesti enintään 6000 euroa. Kohtuuhintaista autoa määritettäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet. Korvauksen kokonaismäärää arvioitaessa on merkitystä tarvittavilla kuljetuspalveluilla. Auton huoltokustannuksia, korjauksia ja talvi- / kesärenkaita lisävarusteina ei korvata. Vain erityisen painavista syistä avustetaan vaikeavammaisen lapsen perhettä auton hankinnassa. Ensisijaisesti korvataan kokonaisuudessaan lapsen vamman ja sairauden johdosta autoon hankittavat välttämättömät lisälaitteet. Pääasiallisesti auton vaihto on perusteltua vain, mikäli hakijan vammasta tai sairaudesta johtuva tarve on oleellisesti muuttunut, tai auto on käyttökelvoton. Hakijan tulee esittää selvitys ajetuista kilometreistä ja auton kuntoisuusarvio (vakuutusyhtiöt, autoliikkeet) Avustusta laskettaessa vähennetään kohtuuhintaisen auton hinnasta autoveronpalautus ja vanhasta autosta saatu myyntihinta tai hyvitys, vakuutuskorvaukset (esim. rikkoontuneesta tai kolariautosta) ja mahdolliset alennukset ja avustukset. Autoon tehtävinä muutostöinä korvataan asiakkaalle hänen vammansa takia välttämättömät apuvälineet ja muutostyöt. Entiseen autoon myönnetyt laitteet tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää uuteen autoon. Korvauksen saamisen edellytyksenä on hakijan vaikeavammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve, säännöllinen apuvälineiden käyttö sekä muut vammaan ja sairauteen liittyvät perustelut oman auton tarpeesta.

16 Autoavustusta hakiessaan asiakkaan tulee esittää: lääkärinlausunto (korkeintaan vuosi sitten annettu) kirjallinen kustannusarvio ostettavaksi suunnitellusta autosta toiminta- tai fysioterapeutin lausunto lisälaitteen tarpeesta kustannusarvio vamman tai sairauden johdosta välttämättömistä lisälaitteista autoliikkeen tai muun tahon tekemä arvio vanhan auton hyvityksestä ennakkoveropäätös autoveron palautuksesta päätökset muista auton hankintaan myönnetyistä avustuksista tai korvauksista muut perustelut autoavustuksen myöntämiselle rahoitussuunnitelma kopio ajokortista Lisälaitteiden korvaamisen perusteina ovat hakijan vaikeavammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve, säännöllinen apuvälineiden käyttö, sekä muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elämään liittyvät perustelut. Auton varustetasosta on kaikissa tapauksissa vaadittava tekninen erittely. Automaattivaihteiston hinnasta vähennetään ensin siihen kohdistuva autoveron osuus. Vamman kannalta välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan VPA 17 mukaisiin apuvälineisiin ja laitteisiin. Käyttötarpeen lakattua käyttöön annettu apuväline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen käyttöön myönnettäväksi. Kunta vastaa tällöin apuvälineen purkamisesta ja kuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Viranhaltija päättää menettelyn. Harrastusvälineitä voidaan myöntää erityisperustein niitä eniten tarvitseville vaikeavammaiselle henkilölle. Myönnettäessä avustusta harrastusvälineeseen edellytetään, että tarve on vammasta johtuva ja harrastusväline tukee henkilön kuntoutumista, tai mahdollistaa muulla tavoin henkilön selviytymistä jokapäiväisistä elämäntoiminnoista. Avustus on puolet kohtuullisista hankintakustannuksista.

17 YLIMÄÄRÄISET ERITYISRAVINTOKUSTANNUKSET VPA 19 Korvaukset ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin kohdennetaan henkilöille, joiden erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esim. kliinisten ravintovalmisteiden käytön vuoksi. Vammaispalvelulain mukainen korvaus sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myönnettyjen avustusten kanssa. Tällaisia ovat mm. sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset, Kelan myöntämä alle 16-vuotiaan vammaistuki, vammaistuki ja eläkkeensaajien hoitotuki, jossa on myöntämisperusteena vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisäksi siitä johtuvat erityiskustannukset. Korvaus maksetaan hakijan toimittamien kuittien perusteella neljännesvuosittain jälkikäteen hakijan toimitettua ilmoituksen olosuhteidensa pysymisestä ennallaan tai niissä tapahtuneista muutoksista. Mikäli hakija on ollut vuosineljänneksen aikana 12 vuorokautta tai kauemmin laitoshoidossa, maksetaan korvaus vain siltä ajalta, jolloin hän ei ole ollut hoidossa. YLIMÄÄRÄISET VAATETUSKUSTANNUKSET VPA 18 Korvausta voidaan myöntää henkilöille, joilla on vamman vuoksi kohtuuttomia ylimääräisiä vaatetuskustannuksia. Korvaus ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myönnettyjen avustusten kanssa. Tällaisia avustuksia ovat mm: Kelan myöntämä vammaistuki, lapsen hoitotuki ja eläkkeensaajien hoitotuki, joiden myöntämisperusteena on vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisäksi siitä aiheutuvat erityiskustannukset. Korvausta tulee suorittaa vaatteen teettämisestä tai korjaamisesta tulleista ylimääräisistä tulleista ylimääräisistä erityiskustannuksista.

18 SOPEUTUMISVALMENNUS VPA 15 Sopeutumisvalmennukseen tarkoitetut määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöiden ja heidän perheidensä yksilölliseen ohjaamiseen esimerkiksi viittomakielen opetukseen ja liikkumistaidon ohjaukseen. Paikallista kurssitoimintaa pyritään kehittämään terveydenhuollon, eri järjestöjen ja Kelan kanssa. Tavoitteena on lisäksi sisällyttää sopeutumisvalmennusta osaksi eri työntekijäryhmien työtä. Myös vammaispalveluiden palveluohjaukseen voi sisältyä sopeutumisvalmennuksellisia elementtejä. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PÄÄTÖKSENTEKO VPL 3a Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Henkilö, jota arviointi koskee voi halutessaan kieltäytyä arvioinnista. Vammaispalveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. ASIAKASMAKSUT JA KORVAUSTEN PERINTÄ Vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetuissa laissa (734/92) ja asetuksessa (912/92) säädetään. Maksuttomia ovat vammaispalvelulain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, päivätoiminta (kuljetusta ja aterioita lu-

19 kuun ottamatta), henkilökohtainen apu sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ja 11 :ssä tarkoitetut tutkimukset. Palveluasumisen erityiskustannuksista sekä henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuki toimista annetun lain nojalla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734) Asiakkaan on haettava vammaispalvelulain mukaisia taloudellisia tukitoimia kuuden kuukauden kuluessa kustannusten synnystä (VPA 20 ): Vakuutusyhtiön korvaukset Vakuutuslaitokselta peritään VPL: n mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja ja tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on korvausvelvollinen. Mikäli korvaus on jo suoritettu vammaiselle henkilölle, kunnalla on oikeus periä tätä korvausta vastaava määrä takaisin vammaiselta henkilöltä. Korvauksen takaisin perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 36 ja 37 : ssä on säädetty (VPL 15 ). Palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamisessa huomioidaan asiakkaan tarpeet viivytyksettä (VPL 4 ). Vakuutuslaitoksen ja Valtionkonttorin ensisijainen korvausvelvollisuus tulee aina tutkia (mm. liikennevahinko, työtapaturma, ammattitauti). Vakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus esim. kodinhoitokustannuksissa, henkilökohtaisen avustajan ja hoitajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Ohjeita koskevat säädökset: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759 Kotikuntalaki 11.3.1994/201 Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 23,12,1977/988

MAAKUNNALLINEN IKÄIHMISTEN, PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2016 Hankasalmi-Joutsa-Jyväskylä-Keuruu-Kinnula-Konnevesi-Laukaa- Luhanka-Multia-Petäjävesi-Saarikka-Toivakka-Uurainen-Wiitaunioni- Äänekoski 1

Sisällys 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY... 4 2.1 Perhehoidon muodot... 4 2.2 Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero... 5 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI... 5 4. PERHEHOITOON SIJOITTAMINEN... 7 5. TOIMEKSIANTOSOPIMUS... 8 6. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET... 10 6.1 Hoitopalkkio... 10 6.1.1 Hoitopalkkio pitkäaikaisessa perhehoidossa... 10 6.1.2 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa... 11 6.1.3 Kokemus- ja koulutuslisä... 12 6.2 Kulukorvaus... 13 6.3 Palkkiot ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyksen ajalta... 13 6.4 Käynnistämiskorvaus... 15 6.5 Matkakorvaukset... 16 7. PERHEHOITAJAN ASEMA... 16 7.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen... 16 7.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset... 17 7.3 Perhehoitajan tuki ja valvonta... 17 7.3 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus... 18 7.4 Vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti... 18 8. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN... 18 9. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT... 19 9.1 Perhehoidon asiakasmaksu... 19 9.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat... 19 10. ASIAKKAAN KATOAMINEN PERHEHOITOKODISTA... 20 11. ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEHOITOKODISSA... 20 2

Perhehoidon toimintaohje Maakunnallisen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinointi-pilotin (jatkossa Perhehoidon koordinointi) perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten maakunnan alueella toteutetaan toimeksiantosopimussuhteista ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on luoda maakunnan alueelle yhtenäinen perhehoidon toimintatapa toteuttaa, lisätä ja kehittää perhehoitoa sekä yhtenäistää perhehoitopalkkiot. Maakunnallinen perhehoidon toimintaohje palvelee kaikkia osapuolia: kunnan työntekijää, perhehoidossa olevaa asiakasta, hänen omaisiaan ja perhehoitajaa. Kunnat hyväksyvät toimintaohjeen kunnan hallintosäännön mukaisessa toimielimessä. Mikäli kunta poikkeaa omassa päätöksessään tästä toimintaohjeesta, siitä ilmoitetaan Perhehoidon koordinointiin. Maakunnallinen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohje tulee voimaan 1.1.2016 ja korvaa aiemmat käytössä olleet perhehoidon toimintaohjeet. Perhehoitajille maksettavia hoitopalkkioita, kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitolain 16 ja 19 mukaan tarkistaa kalenterivuosittain. 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidon koordinoinnissa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät noudattavat mm. seuraavia lakeja ja asetuksia perhehoitoa järjestäessään: Perhehoitolaki (263/2015) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/1987) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja asetus (607/1983) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948), muutos (419/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586,1996) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999) 3

2. PERHEHOIDON MÄÄRITTELY Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Sen tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen ja tarpeenmukaiseen hoitoon sekä läheisiin ihmissuhteisiin perheenjäsenenä. Perhehoidolla pyritään edistämään perhehoidossa olevan henkilön hyvinvointia, toimintakykyä, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä hoivan ja huolenpidon tarve. Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja hyväksikäyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. 2.1 Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan (kehitysvammaiset). Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitolain mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksessa määritellään tapauskohtaisesti perhehoidon muoto ja sen kesto. Pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämisen järjestely. Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. omaishoitajan vapaan järjestämiseksi, vanhempien jaksamisen tukemiseksi. Lyhytaikaisen perhehoidon tavoitteena on tukea ikäihmisen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen kotona asumista. Säännöllinen lyhytaikainen perhehoito on kestoltaan enintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Määräaikainen perhehoito, jota toteutetaan väliaikaisena järjestelynä mm. sairaalasta kotiutuessa, perhehoitopaikkaa vaihdettaessa, odotettaessa pitempiaikaista asumispaikkaa tai pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan aikana, tulkitaan lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Osapäiväperhehoitoa on hoito, joka kestää saman vuorokauden aikana enintään 10 tuntia. Yön yli kestävä hoito on lyhytaikaista perhehoitoa. Hoidettavan kotona tapahtuva perhehoito määritellään lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Kotona tapahtuvaa perhehoitoa voidaan järjestää mm. omaishoitajan vapaan järjestämiseksi tai itsenäisen asumisen tukemiseksi siirtymävaiheessa. 4

2.2 Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona ennakkovalmennuksen suorittaneen perhehoitajan toimesta. Mikäli henkilön hoitajina toimii oma lapsi, vanhempi, isovanhemmat, sisarukset tai avio-tai avopuoliso, hoito on omaishoitoa. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitolaissa tarkoitettua perhehoitoa yksityiskodissaan tai hoidettavan kotona. Perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien henkilöiden kanssa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Uusien perhehoitajiksi aikovien on suoritettava ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, sitoutumisesta tehtävään ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta (Perhehoitolaki 263/2015 6 ). Perhehoitajan tulee luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö ja huomioida hoito- ja/tai kasvatustehtävässään hoidettavan kehitys erityistarpeineen sekä turvata hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpito ja suhteet. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen asema perheen muihin jäseniin nähden. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki kodin yhteiset tilat. Perhehoitokodissa voidaan hoitaa enintään neljää henkilöä perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Hoidettavien määrästä voidaan poiketa, mikäli on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhesijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa mahdollistavat poikkeamisen enimmäismäärästä (Perhehoitolaki 263/2015 7, 9 ). Perhehoidon koordinointiin osallistuvat kunnat suosittavat perhehoidossa hoidettavaksi enintään 7 täysi-ikäistä henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi kotona työskentelevää, tehtävän edellyttämän ennakkovalmennuksen käynyttä, perhehoitokodissa asuvaa henkilöä. Perhehoitokodissa hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (Perhehoitolaki 263/2015 9 ). 5

Enimmäismäärästä voidaan poiketa silloin kun perhehoitaja sijaistaa toista perhehoitajaa hänen vapaansa aikana. Järjestelystä on aina etukäteen sovittava perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Järjestelyä suunniteltaessa tulee huomioida, että hoidettavien keskinäinen kanssakäyminen, toimintakyky ja hoidon tarve sekä perhekodin tilat mahdollistavat järjestelyn. Perhehoitokoti on sijoittajakunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin sopivuutta arvioidessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyössä viranomaisten, omaisten ja muun yhteistyöverkoston kansa perhekodin jäsenten valmius hyväksyä kaikkien tasavertaisuus ja perhekodin toiminta perhehoitokodin tilat, varustetaso, turvallisuus, esteettömyys, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristö. Aikuiselle perhehoidon asukkaalle tulee pitkäaikaisessa perhehoidossa pääsääntöisesti olla oma huone. Lyhytaikaisessa perhehoidossa hoidettavana oleva henkilö voidaan sijoittaa kahden hengen huoneeseen. perhehoitokodissa jokaisen asukkaan huone varustetaan palovaroittimella. Huoneiden lisäksi asennetaan vähintään 1 palovaroitin asunnon jokaista alkavaa 60 neliötä kohden kerroskohtaisesti. Palovaroittimia tulee testata säännöllisesti. Perhehoitokoti varustetaan vähintään yhdellä käsisammuttimella, lisäksi keittiö varustetaan sammutuspeitteellä. Kun kunta tai kuntayhtymä valmistelee perhehoitolaissa tarkoitettua toimeksiantosopimusta alaikäiselle annettavasta perhehoidosta, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Osana ennakkovalmennusprosessia pyydetään valmennukseen osallistuvan henkilön kotikunnan sosiaalitoimen lausunto sopivuudesta perhehoitajan tehtävään sekä nähtäväksi rikosrekisteriote alle 18-vuotiaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä. Perhehoitajan puolison ja täysi-ikäisen lapsen tulee myös toimittaa rikosrekisteriote, mikäli he asuvat samassa taloudessa ja / tai osallistuvat säännöllisesti hoitoon. Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote on maksullinen ja se tilataan Oikeusrekisterikeskukselta. Perhehoidon koordinaattori, yhdessä kouluttujaparinsa tekevät kotikäyntien ja lakisääteisen valmennuksen aikana tehdyn yhteisen arvioinnin pohjalta päätöksen perheen tai henkilön soveltuvuudesta perhehoitajaksi. Valmennuksen aikana tehdyillä kotikäynneillä käydään läpi perhehoitajaksi aikovan omaa elämänhistoriaa ja selvitetään muita perhehoitajuuteen sekä perhehoitokotiin liittyviä vaatimuksia ja velvoitteita. 6

Ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle: perheessä käytetään fyysisiä rajoitusmenetelmiä, jotka eivät ole asukkaan edun mukaisia rikosrekisterimerkintä liittyen lapsiin kohdistuviin tai pahoinpitelyrikoksiin aktiivinen / pitkäaikainen lastensuojelun asiakkuus perheessä fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua päihde- tai mielenterveysongelma perheessä taloudelliset vaikeudet perheessä joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitoperheeksi ryhtymistä perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta 4. PERHEHOITOON SIJOITTAMINEN Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunta päättää voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhesijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Kunnan työntekijä arvioi ikäihmisen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön perhehoidon tarvetta. Sijoitettavan henkilön lisäksi tiedustellaan omaisten ja läheisten mielipidettä. Mikäli henkilöä ollaan sijoittamassa pitkäaikaisessa perhehoidossa kahden hengen huoneeseen, tulee kaikkien osapuolten hyväksyä järjestely. Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon toteutetaan asiakkaan kotikunnan ja Perhehoidon koordinoinnin yhteistyönä. Kunnan perhehoidon yhteyshenkilö ottaa yhteyttä koordinointiin / koordinaattoriin ja kertoo perhehoitoa tarvitsevan henkilön tarpeista. Perhehoidon koordinaattori arvioi rekisterissä olevien perhehoitajien valmiuksia vastata kyseisen henkilön tarpeisiin ja ottaa yhteyttä sopivaksi arvioituun perheeseen. Perhehoitaja arvioi saamiensa tietojen perusteella omia valmiuksiaan pitää huolta ko. henkilöstä. Perhehoitaja pohtii valmiuksiaan ja ilmoittaa perhehoidon koordinaattorille päätöksestään. Perhehoidon koordinaattori ilmoittaa perhehoidon vastuutyöntekijälle perhehoitajan päätöksestä ja välittää tarvittaessa perhehoitajan yhteystiedot. Perhehoitoon tutustumisen järjestäminen ja organisoiminen on perhehoitoa etsivän henkilön kotikunnan työntekijän vastuulla. Mikäli perhehoidon koordinaattorin tarjoama perhehoitopaikka otetaan vastaan, kunnan työntekijä ilmoittaa Perhehoidon koordinointiin, kun toimeksiantosopimus on tehty perhehoitajan kanssa (liite 1). Kun kunta on sijoituspäätöksen tehnyt, sen velvollisuus on tukea ja auttaa perhehoitajaa tehtävässään. Tutustuminen aloitetaan perhehoitajan ja perhehoitoon tulevan henkilön molemminpuolisilla vierailuilla. Perhehoitajalla on lainmukainen 7

oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämänhistoriasta ja terveydentilasta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä (yhteyshenkilö). Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. Perhehoitoon ei sovellu henkilö, joka tarvitsee jatkuvaa sairaalatasoista hoitoa tai valvoo öisin ja häiritsee muita tai tarvitsee säännöllisesti apua öiseen aikaan tai on aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan tai muiden perhehoitokodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin taata tai karkailee niin paljon, että valvonta on mahdotonta tai ei kykene liikkumaan itsenäisesti tai tarvitsee liikkumiseen ja siirtymiseen sellaisia apuvälineitä, joiden käyttäminen ei ole mahdollista perhehoitokodissa tarvitsee jatkuvasti päivittäisissä toiminnoissaan kahden henkilön apua ei sitoudu yhteistyöhön tai jonka omaiset eivät sitoudu yhteistyöhön 5. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen sijoittamista tai välittömästi sen alettua. Jokaisesta perhehoidossa olevasta asiakkaasta tehdään toistaiseksi voimassa oleva toimeksiantosopimus. Erityisistä syistä toimeksiantosopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 1 :n tarkoittamassa työsopimussuhteessa kuntaan. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja (yleensä molemmat perheen puolisot) ja kunnan perhehoidosta vastaava työntekijä. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja tarkistamisesta on käytävä neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Sopimusta ei saa yksipuolisesti muuttaa. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. sopijapuolet 2. perhehoidossa oleva henkilö 8

3. sopimuksen sisältö perhehoidon muoto (pitkäaikainen, lyhytaikainen, osapäivä) mikäli perhehoito toteutetaan hoidettavan kotona hoitopalkkion saaja hoitopalkkion määrä ja maksuaikataulu kulukorvaus ja maksuaikataulu käynnistämiskorvaus erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen voimassaoloaika perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta (esim. ateriavähennysten toteutusaikataulu) perhehoitajan valmennus, työnohjaus, koulutus ja tuki kokemuslisä koulutuslisä vastuutyöntekijä (yhteyshenkilö). sopimuksen irtisanominen noudatettava toimintaohje perhehoitokodin hyväksyminen perhehoitajan velvoitteet liitteet toimeksiantosopimuksen tarkistaminen yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken Toimeksiantosopimuksessa on tarvittaessa liitteenä: - selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä - suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii perhehoitajalta saadun selvityspyynnön avulla ja esimerkiksi työnohjauksella tai muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason vaatimustensa mukaiseksi. Perhehoitolain (263/2015) 22 :n mukaan jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. 9

6. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitolaissa (263/2015 16 ja 17 ) määritellään palkkion (691.25 /kk vuonna 2016) ja kulukorvauksen (409,59 /kk vuonna 2016) vähimmäismäärät sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2 908,85 vuonna 2016). Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset tarkistetaan kalenterivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteen mukaisella indeksitarkistuksella. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Korvausten maksu perustuu pitkäaikaisen perhehoidon osalta sovittuun kuukausipalkkioon, josta vähennetään tarvittaessa perhehoitajan toimittaman poissaolopäiväilmoituksen mukaiset ateriamaksut. Lyhytaikaisessa perhehoidossa korvausten maksu perustuu käyttöpäiväilmoituksen mukaisiin toteutuneisiin hoitopäiviin. 6.1 Hoitopalkkio Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan, palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuoltoohjelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan vammais- / hoitotukia ja tarvittaessa muita apuvälineitä ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava viranhaltija, tarvittaessa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan, mikäli perhehoidossa olevan henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia. 6.1.1 Hoitopalkkio pitkäaikaisessa perhehoidossa Hoidon vaativuuden maksuperusteena on avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella myönnetty Kelan hoitotuki /vammaistuki. Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan päivätoimintaan osallistuminen. Päivätoimintaan osallistuminen määritellään asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Päivätoiminnaksi luetaan myös päiväkoti, koulu tai päiväkeskustoiminta. 10

Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon palkkiot 2016 Hoitopalkkio, kun hoidettava saa Kelan hoitotukea/vammaistukea Hoitopalkkio, kun hoidettava saa Kelan korotettua hoitotukea/korotettua vammaistukea Hoitopalkkio, kun hoidettava saa Kelan ylintä hoitotukea/ylintä vammaistukea Hoidettava on 0-1 päivää päivätoiminnassa/viikko 876,49 / kk 986,09 / kk 1095,65 kk Hoidettava on 2-3 päivää päivätoiminnassa/viikko 846,27 /kk 955,87 / kk 1065,43 /kk Hoidettava on 4-5 päivää päivätoiminnassa/viikko 816,05 /kk 925,65 / kk 1035,21 /kk Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Korotus voi olla myös määräaikainen. 6.1.2 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio maksetaan perhehoitajalle yhtäjaksoisesti toteutuneilta hoitopäiviltä. Hoitopäiväksi lasketaan vuorokausi, jolloin henkilö on ollut perhehoidossa. Esim. asukas tulee perjantaina klo 18 ja lähtee sunnuntaina klo 18, hoitopalkkio maksetaan kolmelta päivältä. Kun perhehoito tapahtuu hoidettavan kotona, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon palkkiosta. Hoitopalkkio perustuu hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. 11

Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon palkkiot 2016 PALKKIOLUOKKA 1. Asiakas on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen. Asiakkaalla ei ole vaativia perussairauksia tai rajoitteita tai psyyken / käytösongelmia. Lisäsairauksia voi olla, mutta ne ovat hallinnassa eivätkä vaadi seurantaa. 2. Asiakas tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon ohjausta ja apua sekä valvontaa. Asiakkaalla on lieviä käyttäytymis- tai psyyken ongelmia tai hoitoa ja seurantaa tarvitsevia lisäsairauksia. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO 52,88 /hoitopäivä 74,03 /hoitopäivä OSAPÄIVÄINEN PERHEHOITO 26,44 / hoitopäivä 37,01 / hoitopäivä HOIDETTAVAN KOTONA 60,81 / hoitopäivä 85,13 / hoitopäivä 3. Asiakas tarvitsee kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua ja jatkuvaa valvontaa. Asiakkaalla on vaikeita lisäsairauksia, rajoitteita ja/tai psyykenongelmia tai haasteellista käyttäytymistä. Hoito vaatii erityisosaamista tai intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä. Asiakas on vaikeasti muistisairas tai vaikeasti liikuntaja monivammainen. 95,18 /hoitopäivä 47,58 / hoitopäivä 109,45 / hoitopäivä 6.1.3 Kokemus- ja koulutuslisä Kokemuslisää maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Kokemuslisä merkitään toimeksiantosopimukseen. Kokemuslisä on pitkäaikaisessa perhehoidossa 1,2 % kuukausipalkkiosta ja lyhytaikaisessa perhehoidossa 0,5 % / toteutunut hoitopäivä/toimeksiantosopimus. Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen kasvatus-, sosiaali-, tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä merkitään toimeksiantosopimukseen. Koulutuslisä on pitkäaikaisessa perhehoidossa 1,2 % kuukausipalkkiosta ja lyhytaikaisessa perhehoidossa 0,5 % / toteutunut hoitopäivä / toimeksiantosopimus. 12

6.2 Kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito Kulukorvausten perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ateriat, asumisen ja muut kulut. ATERIAT korvaus Kun hoidettava osallistuu päivätoimintaan 268,44 /kk 0-1 krt/vko 2-3 krt/vko 221,74 /kk 4-5 krt/vko 196,93 /kk ASUMINEN Asukkaalla on oma huone Kahden hengen huone MUUT KULUT sisältää mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matkaja puhelinkulut ja alle 16-vuotiaiden kohdalla viikkorahan. 192,46 /kk 161,54 /kk 97,28 /kk Lyhytaikainen perhehoito Kulukorvaus aterioista, asumisesta ja muista kuluista on 21,96 /pv. Hoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon kulukorvaus on 7 / pv. Silloin kun perhehoitajan ja perhehoidettavan kodinvälinen edestakainen matka ylittää 35 km, maksetaan lisäksi 0,20 / km. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 50 % (10,98 /pv.) lyhytaikaisen perhehoidon korvauksesta. 6.3 Palkkiot ja kulukorvaus perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle täysimääräisenä, kulukorvauksesta vähennetään ateriakorvaus. Mikäli perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle, ellei toisin sovita. Sijaishoitajan toimiessa perhehoitajan vapaan aikana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle. Perhehoitajasta johtuvasta syystä esim. sairausloma, sijoittaja maksaa pitkäaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Jos hoidettavan hoito järjestyy perhehoitokodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus 13

täysimääräisenä. Jos hoidettavan hoito järjestetään kodin ulkopuolella, vähennetään kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä on ilmoitettava välittömästi perhehoitajalle nimetylle vastuutyöntekijälle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajalle sovitaan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Lyhytkestoista perhehoitoa antavan perhehoitajan sairausloman kohdalla sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Jokaiselta edellä mainitulta päivältä maksetaan korvaus, joka saadaan jakamalla viimeisten neljän edeltävän kuukauden yhteenlaskettu hoitopalkkion määrä neljän edeltävän kuukauden kalenteripäivillä. Osapäiväisessä perhehoidossa sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Jokaiselta edellä mainitulta päivältä maksetaan korvaus, joka saadaan jakamalla viimeisten neljän edeltävän kuukauden yhteenlaskettu hoitopalkkion määrä neljän edeltävän kuukauden kalenteripäivillä. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus viisi vrk täysimääräisenä. Jos keskeytys kestää yli viisi vrk, vähennetään päivittäisestä hoitopalkkiosta 50 % ja kulukorvauksesta aterioiden osuus. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk palkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy, lukuun ottamatta asumista. Perhehoidon maksujen maksamisen edellytyksenä on, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. sairaalassa olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi. Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa: Mikäli perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta yli kolme vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. Mikäli perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta alle kolme vuorokautta ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus suunnitellun hoitojakson mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta vuorokaudelta. Perhehoitajan koulutuksessa oloajalta perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä silloin, kun koulutus on ennalta sovittu ja sijoittajatahon järjestämä. Muuhun koulutukseen osallistumisesta ja kustannuksien korvauksesta on sovittava erikseen ja etukäteen perhehoitajalle nimetyn vastuutyöntekijän (yhteyshenkilö) kanssa. Sijoittajakunta osallistuu koulutuskustannuksiin perhehoidossa olevien asiakkaidensa määrän suhteessa. Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6.ssä säädetyt edellytykset 14

täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 15 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 20 :ssä säädetään. Kun sijaishoito tapahtuu vakituisen perhehoitajan kotona, maksetaan sijaishoitajalle hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Kulukorvaus maksetaan vakituiselle perhehoitajalle, ellei toisin sovita. Kun sijaishoito tapahtuu sijaishoitajan kotona, maksetaan sijaishoitajalle lyhytaikaisen perhehoidon palkkio 14 vrk osalta ja tätä pidemmältä ajalta pitkäaikaisen perhehoidon palkkio. 6.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle voidaan maksaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta esim. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet. Käynnistämiskorvausta myönnetään hakemuksen perusteella todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin ja hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden järjestelmien kautta. Käynnistämiskorvausta ei pääsääntöisesti myönnetä tavanomaisiin kodin varustukseen kuuluviin kodinkoneisiin. Vammaisten tarvitsemat asunnon muutostyöt ja apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen nojalla. Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli hoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden kuoleutumaton osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Poistoajan jälkeen käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat perhehoitajan omaisuutta. Vuonna 2015 käynnistämiskorvaus on maksimissaan 2 916,43. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio. Myönnetty käynnistämiskorvaus merkitään toimeksiantosopimukseen. Hyväksytyistä hankinnoista aiheutuneet kustannukset maksetaan kuitteja vastaan. 15

6.5 Matkakorvaukset Kustannusten korvauksissa muut kulut sisältävät kohtuulliset perhehoidon asiakkaasta johtuvat matkakustannukset esim. tavanomaiset ostosmatkat, apteekissa, kampaajalla tai harrastuksissa käynnit. Asiakkaan sairaanhoito- tai kuntoutusmatkoihin haetaan Kelan matkakorvausta. Asiakas maksaa omavastuuosuuden itse. Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata pidemmät virkistysmatkat (esim. ulkomaille) rahatilanteen mukaan ja edunvalvojan kanssa sovittuna. Matkakulut korvataan perhehoitajan osallistuessa sijoittajatahon järjestämään koulutukseen, tai erikseen sovittaessa esim. kuntoutussuunnitelmapalaveriin, Kelan sv - korvauksen mukaisesti (v.2016: 0,20 euroa/km). Lyhytaikaisessa perhehoidossa matkakulujen korvaamisesta sovitaan erikseen (esimerkiksi asiakkaan haku perhehoitoon). 7. PERHEHOITAJAN ASEMA 7.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Lain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Pitkäaikaista perhehoitoa toteuttavalla perhehoitajalla on oikeus kolmen ja puolen (3,5) päivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Kunta auttaa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon järjestämisessä. Vapaa on pidettävä saman kalenterivuoden aikana kun se on ansaittu. Joustoa voi olla vuodenvaihteessa. Liikaa pidetyt vapaat peritään takaisin, mikäli perhehoito loppuu kesken vuoden. Mikäli perhehoidossa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Vapaan pitämisestä on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen sen alkamista toimeksiantosopimukseen merkitylle yhteyshenkilölle. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan palkkiona. Oikeus vapaaseen syntyy, kun hoitovuorokausia on vähintään 14 kalenterikuukaudessa perhehoidon yhtä asiakasta kohden. 16

7.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitaja voi jäädä eläkkeelle 63-68 -vuotiaana. Perhehoitajan tulee informoida sijoittajakuntaa eläkkeelle siirtymisestä vähintään 3 kk aikaisemmin. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/1948). Kunta vastaa perhehoitajan vakuuttamisesta. Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kunnalla vakuutusta. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Pitkäaikaisen perhehoidettavan omaisuus sisältyy perhehoitajan kotiirtaimiston vakuutukseen. Perhehoitaja vastaa hoidettavalle, tämän omaisuudelle tai ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja sijoittajan kanssa. 7.3 Perhehoitajan tuki ja valvonta Perhehoitajalla on oikeus saada tukea työlleen. Perhehoitajien koulutus ja työnohjaus järjestetään kunnan toimintana, yhteistyössä oppilaitosten kanssa, hankkeiden kautta tai ostopalveluna määrärahojen puitteissa. Koulutuksen sisällössä pyritään ottamaan huomioon perhehoitajien aikaisempi koulutus ja perhehoidon kulloisetkin tarpeet. Vastuu perhehoidon lähiohjauksen järjestämisestä on toimeksiantosopimuksessa nimetyllä vastuutyöntekijällä. Vastuutyöntekijä tekee perhehoitokotiin säännöllisiä ohjaus- ja tuki käyntejä sijoittaja kunnan toimesta vähintään kerran vuodessa. Näillä käynneillä huomioidaan mm. perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja koulutustarpeet. Ohjaus- ja tuki käynneillä päivitetään tarvittaessa toimeksiantosopimus ja/tai hoidettavan hoito-ja palvelusuunnitelmaa. Tämän lisäksi yhteydenottoja perhehoitajaan tulee olla vähintään neljä kertaa vuodessa. Perhehoidon koordinaattori on tarvittaessa työparina kunnan työntekijän kanssa ohjaustuki- tai valvontakäynneillä. Perhehoidon koordinointi järjestää perhehoitajille 2 koulutuspäivää vuodessa yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Perhehoitajalla on mahdollisuus saada tarvittaessa työnohjausta ja/tai mentorointia sijoittavan kunnan käytäntöjen mukaisesti. Työnohjaus ei vähennä hoitopalkkioita ja kulukorvausta. Sijoittava kunta organisoi työnohjauksen ja vastaa kustannuksista Perhehoitajalla on mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan. Vertaisryhmätapaamiset voivat olla kuntien tai Perhehoidon koordinoinnin järjestämiä tai itseohjautuvia. Kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoidon valvonnasta. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitokodin toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät tilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy (Perhehoitolaki 263/2015, 22 ) Perhehoitajalle annettava tuki ja valvonta ovat lähellä toisiaan. Onnistuneen valvonnan perusta on se, että kunnan vastuutyöntekijä tietää, miten perhehoitaja jaksaa työssään. Asiakaspalautteen perusteella tarkastuskäyntejä voidaan tehdä perhehoitokotiin tarpeen mukaan (Perhehoitolaki 263/2015, 22 ). 17

7.3 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (Perhehoitolaki 263/2015 21 ). Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan mm. seuraavista muutoksista: aikomuksestaan ottaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen perhehoitoon muita henkilöitä perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden kotikunnat perhesuhteisiin ja perheen olosuhteisiin ja terveyteen liittyvät muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt vähintään kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja niiden vaatimat toimenpiteen (kirjallisena) kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen liittyvät tapahtumat sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta aikomuksestaan muuttaa muista mahdollisista tärkeistä perhehoitotyöhön vaikuttavista asioista Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. 7.4 Vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti Perhehoitajaa sitoo elinikäinen vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen ja se sitoo myös perhehoitajan muuta perhettä. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Perhehoitajan tulee säilyttää asiakkaiden paperit lukollisessa paikassa. Asiakassuhteen päättyessä asiakaspaperit tulee palauttaa asiakkaan kotikuntaan perhehoidon vastuutyöntekijälle. 8. PERHEHOIDON PÄÄTTYMINEN Perhehoidon kesto on arvioitava toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii työnohjauksella ja muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason hyvän hoidon kriteerien mukaiseksi. Mikäli tilanne ei korjaannu sijoittajan määrittelemässä kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin perhehoitaja palauttaa ennakkona saamansa perhehoitomaksut. 18

Perhehoidon asiakkaan kuollessa toimeksiantosopimuksen voimassaolo lakkaa heti. Hoitajalle maksetaan seitsemän (7) vuorokauden ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta. Perhehoidossa olevan henkilön kuollessa perhehoitajan tulee ottaa välittömästi yhteyttä perhehoitajalle nimettyyn vastuutyöntekijään (yhteyshenkilö). Perhehoidon päättyessä perhehoitajasta riippumattomasta syystä, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, ateriakorvaus irtisanomisajalta. 9. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILÖÄ KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa, palvelusuunnitelmassa ja/tai kehitysvammaisten osalta erityishuolto-ohjelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 9.1 Perhehoidon asiakasmaksu Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vahvistamien asiakasmaksujen mukaisesti asiakasmaksuina vuokra, ateriamaksu sekä ylläpitomaksu. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vahvistamien asiakasmaksujen mukainen vuorokausimaksu. Osapäiväisessä perhehoidossa asiakkaalta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vahvistamien asiakasmaksujen mukainen asiakasmaksu, joka on puolet lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksusta (vuorokausimaksusta). Perhehoidosta, joka on järjestetty omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. 9.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara (vuonna 2015: 185 euroa) Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Perhehoitaja ylläpitää asiakkaan omaisuusluetteloa. Perhehoitajan tulee pitää kirjaa asiakkaan käyttövarojen käytöstä. Erityishuollon päätöksellä sijoitetun alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövaroista ja erikseen korvattavista hankinnoista sovitaan erikseen. Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18 v. lapselle vanhempien rinnalle hoita- 19

maan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä (kuukausirahat ym.). 10. ASIAKKAAN KATOAMINEN PERHEHOITOKODISTA Kun huomaat asiakkaan kadonneen toimi nopeasti seuraavan mallin mukaisesti: Perhehoitaja tarkastaa perhehoitokodin tilat ja pihan nopeasti. Jos asiakas on poistunut perhehoitokodista aina katoamisilmoitus poliisille nopeasti, puhelinnumeroon 112. Katoamisilmoitusta tehdessä tulee kertoa katoamispaikka- ja aika, kadonneen henkilötiedot ja tuntomerkit. Katoamisilmoituksen teon jälkeen tiedota asiasta omaisille, taksikeskukseen ja perhehoidon vastuutyöntekijälle kuntaan. Kun asiakas löytyy, ilmoittaan välittömästi poliisille, omaisille, taksikeskukseen ja perhehoidon vastuutyöntekijälle. Asiakkaan katoaminen selvitetään perhehoitajan ja vastuutyöntekijän kesken. Perhehoitajalle järjestetään tarvittava tuki. 11. ASIAKKAAN KUOLEMA PERHEHOITOKODISSA Mikäli hoitavan lääkärin kanssa ei ole muuta toimintatapaa sovittu, toimitaan seuraavan mallin mukaisesti: Perhehoitaja soittaa yleiseen hätänumeroon 112 ja pyytää puhelun yhdistämistä poliisille. Perhehoitaja ilmoittaa asiakkaan kuoleman epäilystä poliisille. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin ja toteaa asiakkaan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi omaisille ja perhehoitajalle nimetylle kunnan vastuutyöntekijälle (yhteyshenkilö). Asiakkaan omaisiin otetaan yhteyttä myös kunnasta. Perhehoitajalle järjestetään tarvittava tuki. Perhekodissa voidaan järjestää muistotilaisuus mahdollisesti yhteistyössä seurakunnan kanssa. 20

Liite 1 21