taidehankintaprojektien johtamisessa ja konsultoimisessa sekä verkostoitumisessa taidehankkeiden tilaajien kanssa.



Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTAKERTOMUS KESKEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUOTOILUALALLA VUONNA 2014

Sisustusarkkitehdit SIO ry kevätkokous 2016

Muotoilun korkeakoulutuksen kansallinen strategia

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen

Säätiön tarkoitus.

Ornamon hankkeet. Muotoilun korkeakoulutuksen kansallinen strategia

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä Prosentti taiteelle -hanke

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Yhdessä toimien muotoiluosaamisesta menestystekijä Suomelle

Lehdistötiedote 1/ JULKAISUVAPAA klo 18.00

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, Kuopio /

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

Aika lauantai klo Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

K3 WORKSHOP/ Odotukset

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry

Vuosikokous pidettiin Metsäkansan Ainolassa.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Jäsenet kuuluivat jäsenjärjestöihin ja intressiryhmiin seuraavasti:

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Ajankohtaista. TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa

Toimintakertomus 2012

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

STRATEGIAKAUSI

Kuvataiteilijoiden kokemuksia museoiden ja gallerioiden näyttelykäytännöistä

KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA

Taiteen edistämiskeskus Lounais-Suomen aluetoimipiste

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Luovat alat. Helsingissä Sami Peltola, Matias Ollila

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

2016 ToiminTakerTomus

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Maanantai , klo Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta

Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Ajankohtaista ministeriöstä

TEOLLISUUSTAITEEN LIITTO ORNAMO RY Rekisteröity PRH:ssa

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Varsinainen liittokokous alkaa

Kehittämiskysely Tulokset

Hallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi

Luovan osaamisen mahdollisuudet

TEOLLISUUSTAITEEN LIITTO ORNAMO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 YLEISTÄ

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Suomen Laikajärjestö VUOSIKOKOUS 2014

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

HE 175/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Kerosiinitie TURKU

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä /2014

Muotoiluala lukuina. Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

SCANFIL OYJ Y: P Ö Y T Ä K I R J A. No. 1/2010. Sievissä 8. päivänä huhtikuuta 2010 SCANFIL OYJ - VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2010

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Toimintasuunnitelma Hallitus

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

Äänestäjien liitto ry

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio:

TOIMINTAKERTOMUS 2015 1

Teollisuustaiteen Liitto ORNAMO ry on muotoilijoiden valtakunnallinen aatteellinen ja ammatillinen keskusjärjestö. Ornamo on keskeinen toimija edustaen muotoilua ja taideteollisia aloja. Järjestön jäsenet työskentelevät sisustusarkkitehtuurin, teollisen muotoilun, strategisen ja immateriaalisen suunnittelun ja johtamisen, tekstiili-, vaatetus- ja huonekalusuunnittelun, taidekäsityön ja taiteen aloilla. www.ornamo.fi TOIMINTAKERTOMUS 2015 Vuosi 2015 oli ammatin ja yrittäjyyden vuosi. Teimme tuolloin kolme uudistusta Ornamon jäsenpalveluselvitykseen ja strategiaan perustuen: jäsenpalveluiden parantaminen lisäämällä jäsenten juridista neuvontaa ja uudistamalla Ornamon verkkosivut parantamaan jäsenpalveluita sekä asiantuntijaviestintää. Lakimiespalveluita lisättiin. Jäsenten yhteydenotoista (200 kpl) suurin osa kosketti suunnittelusopimuksia, kilpailukieltoa, aineettomia oikeuksia ja palkkausta. Toiseksi toteutetun verkkosivu-uudistuksen tavoitteena oli jäsenpalveluiden helpompi saavutettavuus, edunvalvonnan teemojen esiin nostaminen sekä sivujen käytettävyys. Vuoden keskeisiä edunvalvonnan hankkeita olivat Ornamon Opetus- ja kulttuuri-ministeriölle ehdottama näyttelypalkkasopimuksen aikaansaaminen taiteilijoiden ansainnan parantamiseksi ja toiseksi prosenttiperiaatteen edistäminen. Kummankin hankkeen tavoitteena oli taiteilijoiden ammattimaisen työskentelyn parantaminen sekä työtehtävien laajentaminen. Näyttelypalkkiosuositus on ensimmäinen yhteisesti sovittu visuaalisen taiteen suositus, jossa sovitaan näyttelyyn liittyvistä keskeisistä oikeuksista, velvollisuuksista ja korvauksista. 1. KESKEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUOTOILUALALLA VUONNA 2015 Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin YTR:n mukaan arviolta 6 490 muotoilualan yritystä vuonna 2013. Liikevaihtoa muotoilualan yritykset kerryttivät yhteensä 3,2 miljardia euroa vuonna 2013. Tämä on vähemmän kuin edeltävänä vuonna 2012, jolloin koko alan liikevaihto oli 3,37 miljardia. Valtaosa laskusta selittyy valmistavan teollisuuden viiden prosentin liikevaihdon laskulla edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin, jotka julkaistiin vuonna 2015 osana Ornamon muotoilualan suhdannekatsausta. Muotoiluala työllisti noin 21 300 henkilöä vuonna 2013, mistä valtaosa 87 % syntyy muotoiluintensiivisestä teollisuudesta. Työllisten määrä on myös laskenut: vuonna 2012 yritysten työllisyys oli laskenut ollen 22 100 henkilöä. Suomen yritysten kokonaistyöllisyydestä muotoiluala muodosti noin 1,6 prosenttia ja liikevaihdosta 0,9 prosenttia. Koko muotoilun liikevaihdosta muotoiluintensiivisten toimialojen yritysten osuus on 92,6 % (2,96 mrd. ) muotoilualan palveluyritysten 5,6 % (180 milj. ) ja taitellisen toiminnan osuus 2,2 % (70 milj. ). 2

Muotoilualan positiivinen kasvu näyttää keskittyvän yhä enemmän muotoilupalveluja tarjoaviin suunnitteluyrityksiin. Samaan aikaan perinteisen muotoilutuotteita valmistavan teollisuuden liikevaihto ja toiminta on laskussa. Arabian keramiikkatehtaan, Nuutajärven lasitehtaan tai Nanson trikootehtaan sulkeminen ovat esimerkkejä muotoiluintensiivisen teollisuuden laskusta. Taiteellisen toiminnan osuus on myös säilynyt suhteessa muotoilutuotteiden valmistukseen. Muotoilun toimialat ovat hyvin pienyritysvaltaista toimintaa, sillä pääosa yrityksistä työllistää vain omistajayrittäjän itsensä. Tästä huolimatta alle kymmenen henkilön yrityksiin kertyy keskimäärin vain vajaa kolmannes muotoilualojen työllisyydestä ja neljännes liikevaihdosta. Alan haasteena ovat pienten muotoiluyritysten kannattavuus, kysynnän heikkous ja työn tuottavuus. EK:n pk-yrityskyselyjen ja Ornamon pk-yrityskyselyjen mukaan keskimäärin 20 prosenttia yrityksistä hyödyntää muotoilua toiminnassaan. Teollisuudessa muotoilua hyödyntää joka kolmas yritys. Teollisessa tuotannossa muotoilu on tärkeää tekstiili- ja vaateteollisuudessa ja sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistuksessa. Vuosina 2010-13 työllisyys heikkeni noin 1 200 henkilöllä, mikä oli kuitenkin paljon vähemmän kuin vuosina 2007-10 (noin 4 900 henkilö). Työllisyyden väheneminen on keskittynyt tuotteiden valmistusta harjoittaviin yrityksiin, sillä muotoilun palvelualoilla ja taideteosten luonnissa työllisyys parani. Yleinen taloustilanne näkyy muotoilualalla. Alan työllisyysaste on laskenut vuonna 2015 ja yritysten vaihtuvuus on kasvanut. Muotoilijoiden työttömyystilanne on muihin suunnittelualoihin verrattuna keskimääräistä korkeampi. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömyysaste vuonna 2015 oli 15 % (v. 2013 oli 14 %). Teollisuuden toimialojen rakenteellisten uudistusten seurauksena irtisanomisten määrä on vuotta aikaisempaa korkeampi. Muotoilijoiden osaamisen kehittäminen luovan talouden vetureina on Suomen rakenteellisessa uudistuksessa keskeistä. Viime vuosien heikko kotimainen talouskehitys on näkynyt suhdanneherkällä muotoilualalla, sillä Ornamon yrityskyselyjen mukaan vuosina 2014 15 liikevaihdon supistumisesta 3

kertoneita yrityksiä oli yhtä paljon kuin liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä. Liikevaihdon huono kehitys on heijastunut muotoilualan yritysten kannattavuuteen, sillä kannattavuuden heikkenemisestä ilmoittaneita yrityksiä oli Ornamon yrityskyselyjen mukaan kesäkuussa 2015 hieman enemmän kuin kannattavuuttaan parantaneita yrityksiä. Suomen talous oli vuonna 2015 heikko, työllisten määrä väheni ja kansainvälinen vienti ei vetänyt. Yleinen taloustilanne näkyi myös muotoilualalla. Alan työllisyysaste laski hieman vuonna 2014 ja yritysten vaihtuvuus on kasvanut. Muotoilijoiden työttömyystilanne on muihin suunnittelualoihin verrattuna keskimääräistä korkeampi. Työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vuonna 2015 oli 15 % (v.2013 oli 14 %). Muotoilualan työttömyys on kasvanut vuoden 2012 alusta vuoden 2015 elokuuhun mennessä 80 %:a ja se on 2,4 kertaa korkeampi luku kuin elokuussa 2008 seitsemän vuotta aiemmin. Henkilölukuina muotoilualan työttömyys oli vuoden 2008 elokuussa 1228 työtöntä työnhakijaa. Edellisenä keväänä ja taas syksyllä käytiin alle tuhannen. Elokuussa 2010 muotoilualalla oli 1482 työtöntä työnhakijaa ja elokuussa 2015 2689 työtöntä. Muotoilualan työttömyydestä vuoden 2008 elokuusta alkaen graafisen suunnittelun työttömyyden osuus on ollut muotoilualan työttömyydestä yli 50 %, enimmillään jopa 58 %. Se liittyy suuressa määrin teollisuuden rakenne-muutokseen, saneeraukseen ja vähennyksiin. Graafisessa suunnittelussa oli elokuussa 2015 1416 työtöntä työnhakijaa. Aiempien arvioiden perusteella liikutaan erittäin korkeissa lukemissa ja lukumääräisesti aivan eri tasoilla kuin missään muussa muotoilun ammatissa. Teollisessa muotoilussa oli 291 työtöntä työnhakijaa. Sisustus- ja kalustesuunnittelussa oli 349 työtöntä työnhakijaa. Luku on nelinkertaistunut elokuusta 2008 ja kasvu on suhteellisesti suurempaan kuin missään muussa muotoilun ammatissa. Vaatetusalan, tekstiilialan, kankaan suunnittelun ja muun tuotemuotoilun työttömyys oli 549. Keramiikka- ja lasitaiteilijoita oli 84 työttömänä ja heistäkin 80 % naisia. Juuri näiden alojen työttömyyden naisvaltaisuus saa aikaan, että muotoilun työttömistä kaksi kolmasosaa on naisia ja kolmannes miehiä keskittyen graafiseen suunnitteluun. Muotoilualan työttömyys on kaksinkertaista yleiseen työttömyyteen verrattuna. Muotoilijoiden osaaminen haastavassa toimintaympäristössä korostuu. Muotoiluala kohtaa rakenteellisen muutoksen kuten muutkin toimialat. Alan työllistymisen kannalta on tärkeää, että muotoilun jatkuva hyödyntäminen laajenee kaikille toimialoille ja ammatillinen työnkuva laajenee. Julkisella sektorilla on mahdollista muotoilun hyödyntäjänä kasvaa edelleen. Taideteollisen taiteen asemaan heijastui valtion kulttuuribudjetin leikkaukset. Samaan aikaan ministeriö on hakenut luovan alan työllistymiseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Hankintaprosessien toimivuus on muotoilijoille ja alan yrityksille keskeinen haaste. Myös suunnittelu- ja konsulttitoiminta (yhdyskunta-, tila-, kaluste-, infra -ja energiasuunnittelu) kasvaa kuntien ostaessa hankintaprosesseja yhä enemmän yksityiseltä sektorilta. Keskeinen haaste muotoilijoille on tarjousprosessin hankaluus sekä suuret hankintakokonaisuudet. Muotoiluyritysten keskinäinen yhteistyö hankinnoissa ja tarjousten tekemisessä sekä yhteistyö muiden suunnittelualan yritysten kanssa yhteistarjousten tekemiseksi lisäisivät mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Ornamo jatkoi vuonna 2015 muotoiluhankintojen selvitys- ja koulutushanketta, tukemaan uuden kasvavan alueen liiketoimintamahdollisuuksia että arvioimaan hankintojen laatua. Aluesuunnittelussa on mahdollisuuksia myös alan taiteilijoille ja taideprojektien johtamiseen. Ornamo on ollut vuonna 2015 yhteistyökumppanina Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa prosenttiperiaatteen kehittämishankkeessa. Tavoitteena oli, että lisäämme alamme taiteilijoiden mahdollisuuksia julkisen sektorin taidehankinnoissa, 4

taidehankintaprojektien johtamisessa ja konsultoimisessa sekä verkostoitumisessa taidehankkeiden tilaajien kanssa. Taloustilanne on johtanut yritysten varovaisuuteen uusien investointien osalta. Tämä vaikuttaa suunnittelutyön ostamiseen heikentävästi. Taideteollisen alan työpaikat ovat vähentyneet, mutta freelancer-yrittäjyys, alihankintatoiminta ja muotoilijoiden osuus muilla toimialoilla on sen sijaan kasvanut. Suunta näyttää jatkuvan edelleen, kun muotoilua on ryhdytty soveltamaan kaikilla toimialoilla ja yritykset ulkoistavat muotoiluosaamisensa. Ornamon talous oli vakaa projektirahan ansiosta. Yhdistyksen toiminnassa kuitenkin jäsenmaksujen osuus ei ole kasvanut samassa suhteessa. Jäsenmäärän kasvu osoitti kuitenkin oikeaan suuntaan, mutta jäsenmäärän kasvu on maltillista. 2. ORGANISAATIO JA HALLINTO Jäsenistö Ornamon jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan ja 2400:nen jäsenen raja ylittyi vuonna 2015. Jäsenmäärän kasvu oli samalla tasolla kuin vuonna 2014. Jäsenmäärän kasvu on lähes kaksinkertaistunut vuonna 2013 ja trendi näyttää jatkuneen vuonna 2015. Vuonna 2015 liitto yksinkertaisti jäsenyyksiään poistamalla kokelasjäsenyyden. Uudistuksen myötä liitossa on varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, vapaajäseniä, kunniajäseniä sekä yhdistysjäseniä. Ornamoon kuuluu eri taideteollisten alojen suunnittelijoita ja taiteilijoita: sisustusarkkitehtejä ja kalustesuunnittelijoita, tekstiili- ja vaatetussuunnittelijoita, teollisia ja taideteollisia muotoilijoita palvelumuotoilijoita, graafisia suunnittelijoita, pelisuunnittelijoita, taidekäsityöläisiä ja taiteilijoita. Ornamossa toimii jäsenjärjestöjä ja intressiryhmiä. Ornamoon kuuluivat Sisustusarkkitehdit SIO ry, Teolliset muotoilijat TKO ry, Tekstiilitaiteilijat TEXO ry, Muotitaiteilijat MTO, Taiteilijat O ry sekä keraamikkojen intressiryhmä. Ornamossa oli 1.1.2015 jäseniä 2301, joista varsinaisia jäseniä 1506 (65 %), opiskelijoita 429 (18 %), vapaajäseniä 332 (14 %) ja kunniajäseniä 34 (1 %). Ornamossa oli 31.12.2015 jäseniä 2413, joista varsinaisia jäseniä 1595 (66 %), opiskelijoita 445 (18 %), vapaajäseniä 342 (14 %) ja kunniajäseniä 31 (1 %). Vuonna 2014 jäsenmäärä kasvoi 112 jäsenellä. Ornamon hallitus Ornamon hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana seitsemän kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi vaatetussuunnittelija Karoliina Vilander ja varapuheenjohtajina kuvataiteilija Merja Keskinen. Hallitusjäsenet ja osallistuminen kokouksiin: pj. Karoliina Vilander, vaatesuunnittelija 7/7 vpj. Merja Keskinen, kuvataiteilija 7/7 Tatu Ahlroos, sisustusarkkitehti 3/7 Pekka Harni, teollinen muotoilija 7/7 Petteri Venetjoki, teollinen muotoilija 6/7 Tero Annanolli kuvataiteilija 3/7 Tuomas Antikainen teollinen muotoilija 6/7 Mari Relander tilasuunnittelija 4/7 Asiantuntijajäsenet 5

Ellinoora Rustholm-Karhu 1/7 Mika Pantzar 2/7 Ornamon henkilökunta Vuonna 2015 Ornamolla oli päätoimista henkilökuntaa yhdeksän henkilöä. Toiminnanjohtajana toimi VTM Salla Heinänen, talous- ja hallintosihteerinä Katri Wahlström, viestintäpäällikkö sisustusarkkitehti, valt.yo Elina Perttula, markkinointipäällikkönä TaM Minna Borg, asiantuntuja FM Asta Boman-Björkell, projektipäällikköinä TaM Petra Ilonen ja TaM Lotta Veromaa, asiantuntijana OTM Janita Korva, tiedottaja Päivi Lehto-Trapnowski, tuottajana FM Katarina Siltavuori, projektipäällikkö Isabella Rossi, koulutusassistentti Laura Aalto-Setälä, viestintäassistenttina ja taideasiantuntijana BSc Hanna Söderström. Ornamon toimiston tiloissa työskenteli myös Sisustusarkkitehdit SIO ry:n pääsihteeri, YTM Marika Laakko. Ornamon toimisto piti toimistokokouksia lähes viikoittain. Kokouksissa käytiin läpi yleisiä hallinnon asioita, hankekoordinaatiota, ajankohtainen tilannekatsaus sekä tehtäväkohtaiset katsaukset. Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Ornamon toimistolla 1.4.2015. Kokouksessa oli läsnä kaksi äänivaltaista jäsentä, valtakirjalla oli edustettuna yksi jäsen. Muita läsnäolijoita oli kaksi. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset kevätkokousasiat, toimintakertomus vuodelta 2014 sekä esitettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Toimintakertomus hyväksyttiin ja tilinpäätös vahvistettiin. Hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Designmuseossa 411.2015. Kokouksessa oli äänivaltaisia jäseniä 38 sekä 61 valtakirjalla edustettuna. Yhteensä ääniä kokouksessa oli 99. Kokouksessa olivat läsnä puhe- ja läsnäolo-oikeutettuina toiminnanjohtaja Salla Heinänen ja talous- ja hallintosihteeri Katri Wahlström, viestintäpäällikkö Elina Perttula sekä työharjoittelija Elisa Pyykkönen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti tekstiilitaiteilija Eeva Mäkinen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016. Ornamon uudeksi puheenjohtajaksi 2016-2018 valittiin Kristian Keinänen. Vuosikokous päätti hallituksen kokoonpanoksi puheenjohtajan ja kahdeksan hallituksen jäsentä sekä valtuutti hallituksen kutsumaan kaksi ulkopuolista edustajaa Ornamon hallitukseen. Ornamon hallituksen jäseniksi valittiin erovuoroisten tilalle teollinen muotoilija Mari Siikonen, sisustusarkkitehti Lars Räihä, taitelija Pekka Paikkari, korumuotoilija Kirsti Dougas, vaatesuunnittelija Hanna-Kaisa Alanen sekä Design Thinker Päivi Tahkokallio. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin Arto Sopanen (KHT) ja hänen varajäsenekseen Petteri Valkonen (KHT). Sekä varsinaiseksi tilintarkastajaksi designkonsultti Virva Haltsonen (KTM) ja hänen varajäsenekseen sisustusarkkitehti Päivi Bergroth (Tim). Sääntömääräisessä syyskokouksessa ei ollut aloitteita. Jaostot, toimikunnat ja työryhmät Toimikuntien ja työryhmien näkökulmat toivat Ornamon toimintaan jäsenistön asiantuntemuksen ja kokemuksen. Ne suuntasivat toimenpiteitä tehokkaaseen suuntaan ja antoivat toimiston asiantuntijoille näkökulmia vaikuttamisen kohteina oleviin kysymyksiin. Stipenditoimikunta 2015 6

Teollinen muotoilija Liisa Hakapää, muotoilija Marita Huurinainen, sisustusarkkitehti TaM Pauliina Jurmu ja kuvataiteilija XX. Esittelijänä toimi talous- ja hallintosihteeri Katri Wahlström. Taidejaosto 2015 Johtokunnassa toimi 5 jäsentä: Anette Hackman, Kirsi Kivivirta, Tytti Korin, Merja Winqvist Esa Lukala ja Tero Annanolli. Johtokunnan esittelijänä toimi Lotta Veromaa. Kevätkokous pidettiin 3.3.2015 Ornamon toimistolla. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2014 toimintakertomus ja keskusteltiin mm. tulevista hankkeista ja yhteistyömahdollisuuksista. Paikalla oli 4 jäsentä. Syyskokous pidettiin 1.10.2015 Ornamon toimistolla. Paikalla oli 5 jäsentä. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja keskusteltiin tulevista hankkeista. Jaoston johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle seuraavalle 2- vuotiskaudelle Leena Mäki-Patola ja Veera Tamminen. Ammattiasioiden toimikunta / SUUNNITTELUALA Elina Helenius tekstiilisuunnittelija Petteri Kolinen muotoilujohtaja Martti Lukander sisustusarkkitehti Anu Penttinen taideteollinen suunnittelija Pirjo Rautiainen vaatesuunnittelija Mikko Rikala teollinen muotoilija Ammattiasioiden toimikunta (suunnitteluala) kokoontui vuoden aikana kerran. Toimikunnan tärkeimmät tehtävät olivat: muotoilualan sopimusten uudistaminen, julkisen hankintalain uudistuksen seuraaminen sekä palkka- ja palkkiotutkimuksen läpikäyminen. Toimikunnan esittelijänä toimi asiantuntija Janita Korva. Julkisten hankintojen työryhmä Ulla-Kirsti Junttila tila/muotoilu/taide Katja Kotikoski taide Hannu Kähönen muotoilu Kirsimari Kärkkäinen muotoilu Raija Rastas taide/muotoilu Laura Karhunen tila/muotoilu Toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran. Tärkeimpiä tehtäviä olivat julkisia muotoiluhankintoja edistävän hankevalmistelun ohjaaminen, hankintalain uudistuksen seuraaminen sekä Kirkkohallituksen hankintaohjeiden selkeyttäminen jäsenistölle. Alueellinen toiminta Vuonna 2015 Ornamo käynnisti aluetoiminnan kehittämishankkeen parantaakseen Ornamolaisten yhteistyötä, alueiden ja Ornamon välistä tiedonkulkua ja alan valtakunnallista vaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteena oli luoda yhteinen toimintamalli yhteistyöhön. Uusi aluetoiminta käynnistyy vuonna 2016. LUOVA HULLUUS! Itä-Suomen ornamolaiset järjestivät yhteisnäyttelyn, jonka teemana oli luova hulluus taideteollisessa taiteessa, järjestettiin Mikkelin Art & Design Weekillä 19.9.- 16.10.2015 7

4. TALOUS ja VARAINHANKINTA Ornamon varsinaisen toiminnan tuottoja vuonna 2015 kertyi 893 700. OKM:n toimintamääräraha oli 284 000 sekä Gerda ja Salomo Wuorion Säätiön apuraha 120 000. Jäsenmaksuja kerättiin n. 232 000. Toiminnan kokonaiskulut olivat 879 000, josta suurimmat erät ovat: palkkakulut n. 374 000, projektikulut n. 364 000, vuokrat 44 000, konttori ja hallinto 33 000, viestintä 78 000, kansainväliset ja kotimaiset jäsenmaksukulut 7000, asiantuntija-ostopalvelut 13 500, puheenjohtajisto kulukorvaukset ja pr-työ 12 000. Tilikauden tulos oli 14 500 ylijäämäinen. Ornamon taloudessa projektitoiminta oli n. 30 % Ornamon taloudesta (v.2014 yli 50 %). Tämä edellytti hankkeiden hyvää hallintoa. Ornamon tase oli edelleen heikko, mutta ylijäämäinen tulos sitä hiukan vahvisti. 5. AMMATIN KEHITTÄMINEN - JÄSENPALVELUIDEN, EDUNVALVONNAN JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVULLA ARVOSTETUKSI ALAN ASIANTUNTIJAKSI TAIDE Taide osaksi rakennettua ympäristöä Prosenttitaiteen edistämishanke Kiinnostus rakennetun ympäristön laadun kehittämiseen taiteen avulla on kovassa kasvussa. Prosenttiperiaate on yksi keino integroida taide arkipäivään, vaikkapa sairaalaan tai päiväkotiin. Taiteen integroitumiseen luontevaksi osaksi alueiden kehittämistä ja rakennettua ympäristöä vaatii tilaajan, rakennuttajan, suunnittelun ja taidehankkeiden onnistunutta yhteistyötä. Ornamo oli mukana vuoden 2014 alussa käynnistyneessä prosenttiperiaatteen edistämishankkeessa yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran, Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen sekä Ympäristötaiteen Säätiön ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Prosentti taiteelle -hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa kuntapäättäjiin ja rakennuttajiin että kasvattaa taiteilijoiden mahdollisuuksia julkisen sektorin taidehankinnoissa ja kehittää taidekonsultin asiantuntijaroolia sekä johtamista konsultoimisessa prosenttiperiaatehankkeissa. Hanke viesti julkisen taiteen käytön positiivisista vaikutuksista Ornamon toteuttamalla selvityksestä rakennuttajien kokemuksista kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa, josta selvisi rakennuttajien ja tilaajien olevan taidemyönteisiä. Yli puolet (55 %) vastaajista näki, että taide on lisännyt ostohalukkuutta, alueen arvostusta ja mahdollisesti vähentänyt ilkivaltaa. Tutkimuksen keskeiset tulokset ylittivät uutiskynnyksen useissa eri medioissa kuten Kuntalehdessä, Kirkko ja Kaupunki -lehdessä, Turun Sanomissa. Ornamo toteutti Prosentti taiteelle -hankkeessa 7 kaupunkia käsittävän Tien päällä bussikiertueen, joka esitteli taidehankinnan malleja ja tutustutti eri paikkakuntien onnistuneisiin julkisen taiteen kohteisiin tuomalla yhteen taiteen mahdollisuuksista kiinnostuneet virkamiehet, rakennuttajat ja muut kaupungin kehittäjät sekä taiteen asiantuntijat. 8

Vuoden 2015 prosenttiperiaate koulutus-, vaikuttamis- ja verkottamistilaisuuksia suunniteltiin yhdessä taiteen edistämisen tehtävissä toimivien läänintaiteilijoiden kanssa ja käynnistettiin hallitusohjelmatavoitteen viestintä. Keramiikka tilassa -näyttely Designmuseossa 10.10.2014-11.1.2015 Ornamon yhteistyössä Designmuseon ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa järjestämä nykykeramiikan näyttely onnistui tavoitteessaan esitellä materiaalin monimuotoisuutta ja nostaa nykytekijöiden arvostusta. Keramiikka tilassa Keramiikan tila houkutteli syksyn aikana Designmuseoon yli 17 000 kävijää. Jurytettyyn näyttelyyn liittyi useita oheistapahtumia mm. designiltoja ja keskustelutilaisuuksia museolla, Kaakelirallaa -yleisötyöpaja Designmuseossa ja Annantalolla, Näyttelyyn liittyy kolmikielinen Helena Leppäsen toimittama julkaisu. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Åsa Hellman, Kirsi Kivivirta ja Johanna Rytkölä Ornamon edustajina, Maarit Mäkelä Aalto-yliopistosta sekä Paula Nurminen ja Tiina Veräjänkorva Kuvanveistäjäliiton edustajina. Tuottajina ovat toimineet Kaisa Logren ja Katarina Siltavuori. Näyttelypalkkiopilotti -hanke näyttelypalkkiojärjestelmän mallintaminen Suomeen Loppuvuodesta Keramiikka tilassa -näyttelyn yhteydessä toteutettiin näyttelykorvaus -pilotointi, joka perustuu Ruotsin MU sopimusmalliin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemalla pilottihankkeella järjestö keräsi taiteilijoilta tietoa näyttelyyn liittyvästä työstä ja mielipiteitä sopimuspohjan toimivuudesta. Lisäksi kerättiin tietoa taiteilijan näyttelyä varten tekemästä työstä ja kuluista. Ornamon maksama korvaus näyttelyn 58 taiteilijalle vastasi Ruotsin ryhmänäyttelyn minimikorvausta. Tietoja käytettiin näyttelypalkkiosopimuksen kehittämisessä. Ornamon vuosittainen työmarkkinatutkimus täydensi myös näyttelypalkkiopilottia. Kysely lähetettiin Ornamon jäsenten lisäksi myös Kuvanveistäjäliiton jäsenille. Edunvalvontaa Ornamo vaati taiteilijoille korvausta näyttelyiden eteen tekemästään työstä Ornamo ja Suomen taiteilijaseura toteuttivat yhteistyössä selvityksen kuvataiteilijan roolista taidenäyttelyn järjestämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän tilaaman selvityksen kyselyyn vastasi yli 300 ammattitaiteilijaa. Vain yksi prosentti vastaajista kertoi saavansa aina korvauksen museonäyttelystään. Valtaosalle, 77 prosentille, ei oltu koskaan maksettu taiteilijapalkkiota museonäyttelystä. Jonkinlaisen korvauksen kertoi saaneensa 22 prosenttia vastaajista. Ornamon keskeisin eduskuntavaalien teema ja hallitusohjelmatavoite taiteilijoiden osalta oli sopimus taiteilijoiden näyttelypalkasta julkista tukea saavissa museoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti vuonna 2015 työryhmän selvittämään näyttelypalkkiosopimusta. Työryhmän loppuraportissa annetaan useita suosituksia suomalaisen taidenäyttelytoiminnan kehittämiseksi mm. museoille ja muille näyttelynjärjestäjille on luotu suositukset asioista, joista näyttelyn järjestämisen yhteydessä tulisi sopia. Näihin asioihin kuuluu myös palkkio, joka taiteilijalle maksetaan näyttelyyn liittyvästä työstä. Uudet suositukset hyvistä sopimus- ja korvauskäytännöistä ovat tärkeä avaus taiteilijan aseman ja ammatillisten valmiuksen parantamiseksi. Ornamo toimi tiiviissä yhteistyössä hankkeessa Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Ornamon Teosmyynti 2015 9

Ornamon Teosmyyntinäyttely järjestettiin Kaapelitehtaan Puristamossa 13.3. 22.3.2015. Clarice Finell toimi Teosmyynnin galleristina. Teosmyynnissä oli esillä 95 jäsenen teoksia. Näyttelystä myytiin 61 teosta. Projektin tuotti projektipäällikkö Lotta Veromaa ja näyttelysuunnittelun laativat projektipäällikkö Lotta Veromaa ja Clarice Finell. Tapahtumassa oli kävijöitä n. 8 000. Kansainvälinen yhteistyö Ornamon kansainvälisessä toiminnassa pyritään vaikuttamaan muotoilun edistämiseen Eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Ornamo arvioi oman kansainvälisen verkostonsa ml. kv. järjestöt sekä kartoittaa toimintamahdollisuuksia tavoitteena jäsenten kansainvälisen toiminnan edellytysten parantaminen. Vuonna 2015 Ornamo tiivisti Pohjoismaista ja Eurooppalaista taidekäsityön järjestöyhteistyötään. Revelations Grand Palais Ornamon ensimmäinen kansainvälisen viennin kärkihanke Ornamo järjesti yhdessä Pohjoismaisen taidekäsityön, NNCA, verkoston kanssa yhteispohjoismaisen gallerian Pariisin Revelations taidekäsityömessuille syksyllä 2015. Révélations Grand Palais on kansainvälisen taidekäsityön merkittävä ostotapahtuma, jossa tavoitetaan ostajia, keräilijöitä, agentteja ja pressiä ympäri maailmaa. Yhteispohjoismaisen gallerian tavoitteena oli mm. Pohjoismaisen taidekäsityön kansainvälisen aseman vahvistaminen ja verkostoituminen, pohjoismaisen taidekäsityön merkityksen nostaminen kansainvälisesti sekä Yhteispohjoismaisen NNCA-verkoston vahvistaminen ja turvaaminen. Yhteispohjoismainen rahoitus vahvistui Pohjola Nordenista sekä Nordic Culture Pointista. Pohjoismainen näyttelyosasto listattiin vuoden 2015 Blouin Artinfon maailman 10 mielenkiintoisimman muotoilunäyttelyn joukkoon. WCC:n Euroopan yleiskokous järjestettiin Monsissa, Belgiassa 23. -25.10.2015. Salla Heinänen osallistui kokoukseen Ornamon edustajana. WCC yhteistyö antaa Ornamolle mahdollisuudet toimia yhteistyössä taideteollisen taiteen kansainvälisten järjestöjen kanssa. WCC Eurooppaa mahdollistaa taidekäsityön EU hankkeet, joissa Ornamo haluaa olla mukana. Keskeisiä kansainvälisiä haasteita vuosikokouksessa todettiin olevan taideteollisen taiteen viennin edistäminen ja kv-hankkeiden talous. NNCA - Nordic Network of Crafts Associations Pohjoismaiden yhteistyöjärjestön viides tapaaminen järjestettiin Helsingissä 29.-30.4.2014. Kokoukseen osallistui Suomesta Anna Rikkinen, Caroline Slotte ja Lotta Veromaa. Kokouksessa päätettiin Revelations -hankkeen eteenpäinviemisestä ja apurahahauista vuonna 2015. NNCA järjestö keskusteli internetkaupan mahdollisuuksista. Ruotsissa internetkauppa valmistuu vuonna 2015. O-galleria Uudenmaankadulla sijaitseva Ornamon taiteilijoiden O-galleria on toiminut vuoden ja saanut Ornamon kautta Svenska Kulturfondenin rahoituksen 10 000 galleriatoiminnan pilotoinnille vuonna 2014. Pilotin tavoitteena on selvittää gallerian toiminnan ylläpitämistä, yleisömääriä, myyntejä. Hankkeen avulla saatiin ammattimaista informaatiota taideteolliseen taiteeseen keskittyneen gallerian tarpeista sekä galleriatoiminnan kehittämisen mahdollisuuksista. Työryhmässä toimivat: Anna Hackman, Renata Jakowleff, Rozalia Janovic, Miia Kallio, Tytti Korin, Esa Lukala, Inni Pärnänen, Merja Winqvist. O-gallerian toiminta lakkasi syyskuussa 2015. Toiminnan tavoitteena on ollut tuoda yleisölle esiin Ornamolainen taide ja sen erityispiirre - taideteollisuus. Yleisöä galleriassa on käynyt noin 200 henkeä/näyttely. Näyttelyitä on ollut 8. 10

Taiteilijatyöryhmä on tehnyt gallerian eteen talkootyötä. Enimmillään yksittäisen taiteilijan gallerian hyväksi tekemää palkatonta työtä on tehty 40h/kk. Myynti on vaihdellut näyttelykohtaisesti. MUOTOILU JA TAIDE Muotoilijat -palkintokonseptin uudistus Vuonna 2015 uudistettiin Muotoilijat-palkintokonsepti, jota oli vuosina 2006 2014 toteutettu yhdessä Grafian kanssa. Uudistuksessa muutettiin palkinnon nimi Ornamo-palkinnoksi ja tunnustuspalkinnon sijaan raha-palkinnoksi merkittävyyden ja medianäkyvyyden lisäämiseksi. Uudistushankkeen tavoitteiksi määriteltiin 1. nostaa muotoilun merkitys kansantaloudelle ja yhteiskunnassa näkyville alan osaajien, palkittujen, kautta. 2. nostaa ajankohtaisinta muotoiluosaamista yleiseen keskusteluun. 3. valottaa muotoilijan työtä ja merkittävyyttä yhteiskunnassa. 4. valistetaan kuluttajaa ymmärtämään suunnittelutyön laatua 5. nostaa Ornamon järjestöprofiilia muotoilualan asiantuntijajärjestönä. 6. tuodaan palkinto ja nimitykset tähän päivään. 7. jäsenistön yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen ja tasapuolinen kohtelu. Konseptin uudistustyöryhmään kuuluivat: Leenakaisu Hattunen, Hannu Havusto, Mari Relander, Ismo Roponen ja toimistosta Petra Ilonen. Muotoilukasvatus kouluihin -hanke 2015 2017 Ornamon ja Designmuseon Muotoilukasvatus kouluihin -hankkeessa 2015 2017 pilotoidaan muotoilukasvatuksen opetuskokonaisuuksia Muotoilun Skidiakatemia -iltapäiväkerhojen avulla. Helsingin kulttuurikeskuksen tukeman hankkeen tavoitteena on tuoda muotoiluajattelu osaksi koulujen toimintaa ja tuottaa opettajille uusia metodeja omaan opetukseensa. Muotoilun Skidiakatemia -kerhoja muotoilun eri osa-alueilta on järjestetty jo vuodesta 2010 alkaen helsinkiläisissä kouluissa 3.-6. -luokkalaisille, ja toteutunut kerhotoiminta tarjoaa alustan kehityshankkeelle. Vuonna 2015 järjestettiin kolme kerhoa. Kipinähankkeet Ornamon myöntämän Kipinärahan tarkoituksena on tukea merkittävien, monialaisten muotoiluhankkeiden käynnistämistä. Vuonna 2015 valinnoissa painotettiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hankkeita sekä kansainvälisen toiminnan edistämistä. Hakemuksia saapui 13 kpl, joista Ornamon hallitus jakoi Kipinärahaa kolmelle hankkeelle, yhteensä 10 000 euroa. 4 000 euroa myönnettiin Heidi Lehto-Karhun ja Tarmo Karhun Elävä kansallispuku -hankkeelle. 3 000 euroa sai Janne Asikainen ja työryhmä Suunnittelukilpailu ja pilottihanke tapahtumaruokailun kehittämiseen pakkausmuotoilun avulla -projekti, ja toiset 3 000 euroa Sari Niiniluodon Start Design Trade -hanke. MUOTOILU Julkiset hankinnat julkinen sektori mahdollisuus muotoilualalle Ornamo edisti muotoilun parempaa hyödyntämistä kunnissa monin tavoin. Ornamo vaikutti käynnissä olevaan hankintalain uudistukseen sekä jatkoi julkisiin hankintoihin liittyvää, vuonna 2013 käynnistynyttä muotoiluhankintojen tutkimusta. Sen pohjalta järjestö kehittää suunnitteluhankintoihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Ornamo jatkoi aktiivista koulutus- ja tiedottamistyötä hankintaprosessien toimivuudesta niin muotoiluyrittäjien kuin kuntien tilaajien parissa. Kuntien kehittäminen muotoilun avulla on otettu positiivisesti kunnissa vastaan. Suomen osaaminen muotoiluhankintojen tekijänä on kansainvälisessä kärjessä. Ornamon, ATL:n, Safan ja Grafian yhteinen Laatua suunnitteluhankintaan -seminaarikiertue tavoitti viitisenkymmentä kuntatilaajaa Oulussa ja Kuopiossa. Seminaarikiertueelle on osallistunut vuosina 2013-2015 jo noin 400 hankinnoista vastaavaa virkamiestä sekä kunnallispoliitikkoa ympäri Suomen. Seminaarien avulla kyettiin viemään eteenpäin tietoa 11

hyvistä hankintakäytännöistä, jotka ovat merkittäviä muotoiluyritysten menestykselle ja tulokselle. Työmarkkinatutkimus ja suhdannekatsaus ajankohtaista tietoa alasta Työmarkkinatutkimus ja suhdannekatsaus ovat vakiintuneet vuosittaisiksi tutkimuksiksi tuottaen ajankohtaista tietoa muotoilualasta paitsi Ornamon toiminnan suuntaamiseen myös muiden muotoilualan toimijoiden, asiakastoimialojen ja rahoittajien hyödynnettäväksi. Aikasarjaa saadaan vuodesta 2013, joten kehityssuunnatkin alkavat hahmottua: esimerkiksi tuotevalmistuksen alamäki ja muotoilupalveluiden kysynnän hienoinen kasvu. Muotoiluyritykset ovat muihin pk-yrityksiin verrattuna kasvuhaluisempia ja kasvun mahdollisuuksia pyritäänkin kehittämään ja haasteita raivaamaan. Ornamo vaikuttaa pienten muotoiluyritysten asemaan. Kehitämme mikroyritysten liiketoimintaosaamista ja valmiuksia luoda toiminnastaan kannattavaa liiketoimintaa. Kasvaakseen pienyritykset tarvitsevat monipuolista osaamista yli toimialarajojen. Kasvuyrittäjyydessä keskeisessä roolissa ovat myös sopimukset ja aineettomien oikeuksien tunnistaminen yrityksen pääomana. Immateriaalioikeuksien (IPR) hallinta avaa yritykselle ovia rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden suuntaan ja suojaa immateriaalioikeusloukkauksilta ja -kaappauksilta. Digitalisoituneessa, palveluihin perustuvassa taloudessa aineettomien oikeuksien strategisella hallinnalla on yhä suurempi merkitys. Muotoilupalveluita tarjoavien yritysten pitää tuntea omat oikeutensa ja osata neuvotella sopimuksiin sellaiset tekijänoikeudet, joita voidaan taloudellisesti hyödyntää jatkossa. Ornamon Design Joulumyyjäiset Vuonna 2015 Ornamon Design Joulumyyjäiset järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa ja Puristamossa. Tapahtuma laajennettiin ensimmäistä kertaa myös verkkoon yhdessä start-up yritys Aariumin kanssa. Tapahtuma ja verkkokauppa edistävät suomalaisia piensarjatuottajia ja taideteollisuuden alan tekijöitä heidän yritystoiminnassaan ja esiin tulemisessa suurelle yleisölle. Yleisö saa tapahtumasta kerralla tietoa suomalaisista alan pienyrittäjistä ja heidän tuotteistaan. Myyjiä tapahtumassa oli 258 ja yleisömäärä oli arvioilta 17 000. Myös Grafian jäsenet kutsuttiin mukaan alennetulla paikkahinnalla. Tapahtuman tuotti Lumi Accessories ja projektipäällikkönä Ornamossa toimi Petra Ilonen. Ornamo toteutti myös yleisöpalautekyselyn sekä Lumi Accessories tapahtuman tuottamisesta kyselyn myyjille. Näiden perusteella käytännön toimia kehitetään edelleen vuonna 2016. 6. JÄSENPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JÄSENTEN AMMATILLINEN TUKEMINEN KESKIÖSSÄ Neuvontapalvelut 2015 Toimistoon tulee asiantuntijakyselyjä muotoilun alasta sekä median, sidosryhmien, yritysten että opiskelijoiden suunnalta. Toimistossa jäsenpalveluista vastasivat Petra Ilonen, Asta Boman-Björkell (syyskuusta alkaen) ja Lotta Veromaa sekä lakiasioissa Janita Korva. Uusi juridinen neuvontapalvelu jäsenille Oikeudellisen jäsenneuvonnan laajentaminen on mahdollistanut jäsenten laadukkaan palvelun tukien jäseniä ammatillisessa toiminnassaan. Jäsenneuvonnan laajentaminen kokoaikaiseksi palveli jäseniä paremmin heidän tarpeistaan ja aikatauluistaan käsin. Jäsenten tarpeiden havainnointi on tuottanut selvemmän yleiskuvan ammatinharjoittamisen haastekohdista. Kokopäiväisen jäsenneuvonnan rinnalla säilyi Tuija Heinolta ostettu tunnin puhelinaika tiistaisin. 12

Jäsenneuvontaan tuli Ornamon toimistolle Janita Korvalle 183 yhteydenottoa. Lakimies Tuija Heinolle tuli vuoden aikana 23 yhteydenottoa. Jäsenneuvonnassa painottui erilaisten sopimusluonnosten kommentointi. Tyypillisimmät neuvonnassa esiintyneet sopimusmuodot olivat suunnittelu-, jälleenmyynti- ja valmistussopimukset. Lisäksi jäsenet kyselivät paljon työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Työsuhteissa jäseniä askarruttivat kilpailukieltosopimukset sekä salassapitoasiat. Palkka- ja palkkioneuvonta oli myös suuri osa jäsenneuvontaa. Finnishdesigners.fi -palvelu Jäsenet voivat tehdä muotoilijahakuun oman portfolionsa. Vuonna 2015 portfolioita oli yli 500 kpl. Sähköisiin finnishdesigners.fi -palveluihin päivitettiin jäsenille hyödyllisiä linkkejä ja oppaita, residenssi- ja rahoituskalentereita sekä kollegojen suosittelemia tekijöitä Tekijäpankkiin. Ornamon koulutukset Ornamo pystyi vuonna 2015 tarjoamaan monipuolisesti koulutusta sekä muotoilijoille että taiteilijoille. Koulutusten tavoitteena on kasvattaa jäsenten ammatillisia valmiuksia ja yritystoimintaa sekä edistää jäsenten keskinäistä verkostoitumista. Koulutuksissa keskityttiin muotoilualan sopimuskäytäntöihin, yritysten rahoitukseen, apurahojen hakuun, tuotteiden myynnin edistämiseen, mediaviestintään, some-markkinointiin, agenttitoimintaan, suunnittelutyön hinnoitteluun sekä taiteen kansainvälistämiseen. Vuoden alussa järjestettiin myös puutehdasvierailu Viroon. Koulutuksiin pystyi osallistumaan etänä. Helsinki Design Week Ornamon ja Designmuseon muotoilukasvatushanke esittäytyi Helsinki Design Weekin Lasten viikonlopussa Teurastamolla 12.-13.9. Muotoilun Skidiakatemia-työpajoissa lapset saivat tutustua vaate- ja korusuunnitteluun Marika Lehden ja Sanna Nuutisen ohjaamina. 7. ORNAMON VIESTINTÄ TUKEMASSA ASIANTUNTIJOITA Ornamon viestintä laati Ornamolle viestintästrategian tukemaan asiantuntijajärjestön edunvalvonnan ja jäsenviestinnän tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2015 aikana toteutettiin verkkosivu-uudistus paremman näkyvyyden saamiseksi ja rikkaampien ja visuaalisempien sisältöjen luomiseksi. Verkkoviestintään panostamisen myötä päätettiin vähentää lehteä neljään kertaan vuodessa viiden sijaan. Ornamo esiintyi aktiivisesti asiantuntijajulkisuudessa niin muotoilubisneksen kuin taiteilijoiden ammatin puolesta. Ornamo peräänkuulutti ammattimaisen taiteilija-aseman perään näyttelypalkkiokeskustelussa, toi esiin julkisen taiteen vaikuttavuutta erityisesti rakennusteollisuudessa sekä kunnissa ja osallistui muotoiluintensiivisen teollisuuden laskusta käytyyn keskusteluun tuoreiden toimialalukujen valossa. Synkän yt-uutissyksyn keskellä Ornamo huomautti, että tietointensiiviset alat, kuten palvelumuotoilu, ovat muotoilualan vetureita ja niissä on kasvupotentiaalia. Vuonna 2015 Ornamo näkyi uutismedioiden lisäksi erityisesti talousalan medioissa. Viestintä ja julkaisutoiminta askel kohti uskottavaa asiantuntijajärjestö Ornamon julkaisutoiminta on ollut vuonna 2015 runsasta. Ornamo tuotti itse juttuja ja artikkeleita Ornamon lehteen ja kotisivuille ja tilasi ulkopuolisilta kirjoittajilta artikkeleita aikaisempaa useammin. Ornamon hankkeet ja hyvin toteutunut ilmoitusmyynti ovat 13

mahdollistaneet sen että valokuviin ja visuaalisuuteen on ollut aiempaa enemmän resursseja. Lehti ilmestyi vuoden aikana 5 kertaa vuodessa ja numerosta 4 otettiin kaksinkertainen painos. Lehteä jaettiin normaalijakelun lisäksi sekä Habitare-messuilla että Helsinki Design Weekin yhteydessä. Lehden keskimääräinen painosmäärä oli 2 400 kpl. Lehti on jäsenetu varsinaisille jäsenille ja opiskelijoille. Ainaisjäsenet ovat voineet tilata lehden 20 euron vuosihintaan. Keväällä 2015 Ornamo painatti toiminnan tueksi suomen- ja englanninkieliset esitteet. Samalla luotiin Ornamon visuaaliseen identiteettiin useammanlaisia symboleita, myös kotisivujen ja Ornamon lehden käytettävyyttä tukemaan. Esitteen ja symbolit suunnitteli suunnittelutoimisto Dog Design. 8. RESIDENSSITOIMINTA Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiö Säätiön käytössä on New Yorkissa kaksi ateljeeasuntoa, joihin säätiö valitsee kerran vuodessa stipendiaatit. Ornamon edustajana säätiön hallituksessa toimi sisustusarkkitehti Susan Elo ja varajäsenenä sisustusarkkitehti Päivi Meuronen. Säätiön edunsaajiin kuuluvat lisäksi SAFA ja Suomen Taiteilijaseura. Suomen ja Meksikon kulttuurivaihdon tuki ry:n Oaxacan vierasateljee Kannatusyhdistyksen jäsenet ovat Suomen taiteilijaseura, Suomen Kirjailijaliitto ja Ornamo. Keskus toimii suomalaisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden työskentelyresidenssinä Lounais- Meksikossa, Oaxacan kaupungissa. Ornamon edustajana vuonna 2015 Oaxacassa vieraili syys- ja lokauussa vaatesuunnittelija Aino Vainio, marras- joulukuussa muotoilijat Niina ja Timo Leskelä Villa Karon Ystävät ry Villa Karo on suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Beninin Grand-Popossa. Villa Karoa hallinnoi Villa Karon Ystävät ry, jonka puheenjohtajana toimi Juha Vakkuri. Villa Karon toiminnanjohtajana toimii Linnea Olamo ja afrikkalaisena johtajana Kwassi Akpladokou. Villa Karon Ystävät ry:n jäseniä ovat mm. Ornamo, SAFA ja Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö. 9. YHTEISTYÖTAHOT Design Forum Finland, Suomen taideteollisuusyhdistys ry Suomen taideteollisuusyhdistys ry:n hallituksen jäsen Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen. Designmuseo Designmuseon kanssa yhteistyössä järjestettiin Keramiikka tilassa näyttely ja siihen liittyvä oheisohjelma. Grafia ry Ornamo toteutti v. 2015 Laatua suunnitteluhankintaan seminaareja yhteistyössä Grafian, Safan ja ATLn kanssa. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry Yhteistyö SAFAn kanssa oli säännöllistä ja sitä tiivistettiin järjestön kehittämisen ja ammatillisten kysymysten osalta mm. hankintojen, kilpailusääntöjen sekä ammatillisten asioiden osalta. 14

Suomen Taiteilijaseura Ornamo osallistuu STS:n kanssa sekä Forum Artisin toimintaan ja järjestää yhteistyössä TYK- ja ASLAK kuntoutusta. STS:n kanssa yhteistyössä vaikutetaan myös taiteilijoiden ammatilliseen asemaan. Yhteishankkeena on ollut Prosenttiperiaate -hanke. Taidemaalariliiton kanssa yhteistyössä järjestetään Teosmyyntinäyttely Kaapelitehtaan Puristamossa. Kuvanveistäjäliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin Keramiikka tilassa - näyttely Designmuseossa sekä kysely näyttelypalkkaan liittyen. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Taito ry:n kanssa tehdään yhteistyö tutkimusta muotoiluyrittäjyydestä. Suomalaisen työn liitto Suomalaisen työn liitto lanseerasi vuonna 2013 Design from Finland -merkin edistämään suomalaisen designin myyntiä. Merkki on rinnakkaismerkki Suomen avainlipulle. Merkkiä jakaa työryhmä, jossa mukana oli puheenjohtaja Karoliina Vilander. Kuvasto ry Ornamon on Kuvasto jäsen. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys. Ornamoa edusti asiantuntija Janita Korva. Ornamo teki yhteistyötä Kuvaston kanssa mm. näyttelypalkkahankkeessa. Forum Artis ry Forum Artis ry on valtakunnallisten taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö. Se edistää, vaalii ja tukee jäsenjärjestöjensä edustamia taiteenaloja ja eri taiteenalojen kanssakäymistä keskenään sekä toimii edustamiensa taiteenalojen oikeudellisten ja taloudellisten etujen hyväksi. Ornamon edustaja Forum Artis kokouksissa on vuonna 2015 ollut projektipäällikkö Lotta Veromaa. Ornamon muut yhdistysjäsenyydet Helsingin seudun kauppakamari, Veronmaksajien Keskusliitto ry. 10. JÄSENYYDET KANSAINVÄLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ BEDA, The Bureau of European Design Association Ornamoa edusti BEDA:n hallituksessa ja vuosikokouksessa toiminnanjohtaja Salla Heinänen. ICSID, The International Council of Societies of Industrial Design WCC, World Crafts Council International, World Crafts Council Europe WCC:n Euroopan yleiskokous järjestettiin Monsissa, Belgiassa 25. -2710.2015. Salla Heinänen osallistui kokoukseen Ornamon edustajana. NNCA - Nordic Network of Crafts Associations 11. SÄÄTIÖT JA YRITYKSET Ornamo-Säätiö 15

Säätiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut sisustusarkkitehti Taneli Koskela. Jäseniä olivat teollinen muotoilija Juhani Salovaara, sisustusarkkitehti Taneli Koskela, tekstiilisuunnittelija Liina Blom, vaatesuunnittelija/co-designer Karoliina Vilander sekä keraamikko Miia Kallio sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta Hannele Pohjola. Säätiön asiamies on sisustusarkkitehti Risto Koli. Vuonna 2015 Ornamo säätiö jakoi apurahoja yhteensä 15 000 euron edestä. Helsingin Taidehallin säätiö Säätiössä ovat edustettuina Helsingin kaupunki, Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto, Suomen Taidegraafikot ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, Suomen Taideteollisuusyhdistys, Suomen Taideakatemian Säätiö, Suomen Taideyhdistys, Tampereen Taiteilijaseura ja Turun Taideyhdistys. Taidehallin toimintaa tukevat Helsingin kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Säätiön hallituksessa Ornamoa edusti varsinaisena jäsenenä kuvataiteilija Leenakaisu Hattunen. Gerda ja Salomo Wuorion säätiö Sisustusarkkitehti Lena Strömberg edustaa Ornamoa Gerda ja Salomo Wuorion säätiön hallituksessa vuosina 2012 2016. Hyväksytty Helsingissä 17.3.2016 Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n hallituksen kokouksessa. 16