HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla 2009 2010 1 HANKKEEN TAUSTA Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittely on tehostunut merkittävästi viimeisten 10 20 vuoden aikana samalla kun hajakuormituksen osuus jätevesien kokonaiskuormituksesta on kasvanut (Uudenmaan maakuntaohjelma 2007 2010). Vesistöjen hajakuormitus muodostuu mm. maatalouden ravinnevalumista, kotitalouksien jätevesistä sekä sade- ja sulamisvesien aiheuttamasta luonnollisesta ravinteiden huuhtoutumisesta. Haja- ja loma-asutuksen osuus vesistöjen hajakuormituksesta on koko Suomessa keskimäärin arvioitu olevan noin 8% fosforin ja 3% typen osalta (Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015). Uudellamaalla, jossa viemäröinnin ulkopuolella olevaa haja-asutusta on runsaasti, ja jossa vesistöjen kokonaiskuormitus on suuri niiden kokoon nähden, haja-asutuksen jätevedet ovat vakava kuormitustekijä. Esimerkiksi Hiidenveden valuma-alueella loma- ja haja-asutus muodostavat yhteensä noin 13% fosforin ja 9% typen hajakuormasta. Herkillä saaristoalueilla haja- ja lomaasutuksella on lisäksi suora yhteys mereen. Kotitalouksien jätevedet sisältävät typpeä ja fosforia sekä mm. eloperäistä ainesta ja ulostebakteereja. Puhdistuskäsittelyn jälkeen nämä jätevedet puretaan tavallisesti kiinteistöjen pihapiireihin, juomavesikaivojen läheisyyteen sekä mataliin ojiin, lampiin, poukamiin tai latvavesiin. Puutteellisesti puhdistettuna ne lisäävät rehevöitymistä kuten leväkukintoja, veden happipitoisuuden vähenemistä ja aiheuttavat terveyshaittoja kuten ulostebakteerien sekoittumista uima- ja juomavesiin. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Tavoitteena on siis estää pohja- ja pintavesien sekä talousvesien, omien tai naapurin kaivojen pilaaminen. Asetus säätää puhdistusvaatimukset jätevesien sisältämälle typelle ja fosforille sekä biologiselle hapenkulutukselle (ks. taulukko 1). Viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä vaatimukset heti ja olemassa olevien vuoteen 2014 mennessä. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja jäteveden johtamisesta ympäristöön tuli tehdä jo vuoden 2008 alkuun mennessä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Raaseporintie 9,10 600 TAMMISAARI / Raseborgsvägen 9, 10 600 EKENÄS puh./tel (019) 323 626, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus 0213960-4
Puhdistustulos prosessin jälkeen vähintään, verrattuna puhdistamattomaan jäteveteen Puhdistusprosessin läpi pääsevä kuormitus enintään, per asukas per vuorokausi Kokonaistyppi Kokonais-fosfori Biologinen hapenkulutus BHK7 40 % 85 % 90 % 8,4 g 0,33 g 5 g Taulukko 1: Hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset (kokonaistyppi ja fosfori sekä eloperäisen aineksen aiheuttama biologinen hapenkulutus). Hajajätevesiasetuksen myötä keskustelu kiinteistöjen jätevesien koostumuksesta ja käsittelytarpeesta sekä kuormituksen alkuperästä on vilkastunut. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry on korostanut, että kotitalousjätevesien epäpuhtaudet ovat pääosin peräisin vesivessoista (ks. kuva 1). Tavallinen vesivessa muuttaa jokaisella huuhtelukerralla noin 5 10 litraa puhdasta vettä hankalasti puhdistettavaksi jätevedeksi. Tavanomaisten kotitalousjätevesien (ns. mustien jätevesien) sisältämistä ulostebakteereista peräti 98% on peräisin vesikäymälästä, typestä noin 90% ja fosforista noin 80%. Myös jäteveden kokonaishapenkulutuksesta arviolta 60 70% on peräisin vesivessoista. Niinpä käymäläjäteveden erottelu muusta talousjätevedestä ja käsittely eri järjestelmässä on varsin hyvä keino minimoida pohja- ja talousvesien terveydelliset riskit sekä pintavesiä rehevöittävät vaikutukset. Kotitalouksissa syntyvät pesu-, sauna- ja keittiövedet eli ns. harmaat jätevedet puolestaan sisältävät lavuaarista ja astianpesukoneesta tulevia ruoantähteitä ja rasvoja, pinta-aktiivisia pesuaineita ja vaatenöyhtää pyykinpesukoneesta ja suihkusta. Harmaat vedet sisältävät hyvin vähän ravinteita, etenkin typpeä. Harmaille jätevesille riittää kevyempi puhdistusjärjestelmä. Myös keskustelua sopivista harmaiden vesien puhdistusmenetelmistä käydään vilkkaasti. Kuva 1: Käymälä- ja pesuvesien osuudet kotitalouksien jätevesikuormituksesta. Kuormitustekijänä on huomioitu myös ulosteperäiset bakteerit sekä kokonaishapenkulutus (eloperäisen aineksen ja pelkistyneiden typpiyhdisteiden happea kuluttava vaikutus) Lähde: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry 2(10)
Hajajätevesiasetuksen toimeenpano edellyttää niin kiinteistön omistajien kuin viranomaistenkin toimia. Vaikka asetus on ollut voimassa useita vuosia, ei jätevesijärjestelmien uusimista ole tapahtunut odotettuun tahtiin ja uusittujenkin järjestelmien suunnittelussa, asennuksessa ja käytössä on havaittu puutteita. Hajajätevesiasetuksen toteuttamisessa on Länsi-Uudellamaalla havaittu mm. seuraavia haasteita: Kiinteistöjen omistajat eivät valtaosin koe tietävänsä riittävästi asetuksesta Vanhojen jätevesijärjestelmien toimivuutta ja puhdistustehoa on hankalaa tai mahdotonta todentaa. Erityisesti kiinteistönomistajilla ei ole riittävästi tietoa oman laitteiston toimivuuden arvioimiseksi. Järjestelmien uudistaminen vanhoissa kiinteistöissä on käynnistynyt hitaasti Lupahakemuksiin sisältyvät jätevesijärjestelmien suunnitelmat ovat yleensä heikkotasoisia ja riittävä vaatimustaso lupaviranomaisillekin epäselvä. Huonoihin suunnitelmiin joudutaan pyytämään täydennyksiä, mihin kuluu paljon kaikkien työaikaa. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ovat nykymittakaavassaan uusi, nopeasti ja markkinalähtöisesti kehittyvä ilmiö. Laitekehitys on nopeaa: edes kontrolloiduissa oloissa suoritettu CE-testaus ei välttämättä takaa samoja puhdistustuloksia todellisella kiinteistöllä. Vesiensuojeluyhdistyksen Liiton jäsenyhdistysten tutkimustuloksin on osoitettu, etteivät puhdistuslaitteet toimi ilman jatkuvaa huoltoa ja valvontaa. Jätevesinäytteen ottaminen järjestelmästä voi olla teknisesti vaikeaa tai mahdotonta Jätevesihuollon kartoituksia ja muuta valvontaa ei ole suunniteltu eikä kohteita priorisoitu tilanne on osin arvailujen varassa Kiinteistöjen jätevesitietojen seuranta- ja tallennusjärjestelmiä ei ole olemassa Kohteita on paljon suhteessa voimavaroihin (aika, osaaminen, tietojen tallennusjärjestelmät). Em. seikoista johtuen kiinteistöjen omistajien neuvontaan tulee panostaa edelleen. Vesiensuojelun kannalta tärkeää on käyttää rajalliset resurssit erityisesti niiden alueiden tehostettuun neuvontaan, joilla vesiensuojelulliset vaikutukset ovat suurimmat ja tästä johtuen toimintamallin luominen ja kohteiden priorisointi on tärkeä tehtävä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on käynnistänyt alueellaan tiedotus- ja neuvontatoimintansa haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseksi pian asetuksen astuttua voimaan. LUVY on vuodesta 2004 alkaen mm. koordinoinut alueensa kuntien hajajätevesiyhteistyötä ja vuosina 2007 2008 hanketta Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien kehittäminen. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat rahoittaneet yhteistyötä alusta asti. Yhdistys on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistys ja siten mukana alan valtakunnallisessa asiantuntijaverkostossa mm. kehittämässä liiton Opas jätevesien maailmaan verkkoportaalia (www.vesiensuojelu.fi/jatevesi). LUVY on hajajätevesitoimintansa myötä perehtynyt mm. jätevesijärjestelmien suunnittelun laadun parantamiseen, vesiosuuskuntiin ja viestintään. Vuosina 2007 2008 toteutetussa hankkeessa on syntynyt merkittäviä tuotoksia myös jatkohyödyntämisen kannalta, mm.: o Länsi-Uudenmaan hajajätevesien verkkoneuvonta suomeksi/ruotsiksi www.hajavesi.fi/ www.glesbygdensvatten.fi o Esiselvitys harmaista jätevesistä opinnäytetyön muodossa: Harmaiden jätevesien käsittely Tarve, merkitys, ongelmat ja vaihtoehdot. 3(10)
o Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille 2009 2013 o Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma 2 HANKKEEN LIITTYMINEN MAAKUNTAOHJELMAAN JA VESIENSUOJELUN TAVOITEOHJELMIIN Hanke liittyy Uudenmaan maakuntaohjelman 2007 2010 teemaan ympäristön ja infrastruktuurin kehittäminen. Hankkeen tavoitteet linkittyvät suoraan maakuntaohjelman toimintalinjaan TL 1 (Vesihuollon turvaaminen) ja välillisesti toimintalinjaan TL 2 (Vesistöjen kunnostaminen ja niiden tilan parantaminen). Hanke liittyy myös maakuntaohjelman teemoihin asumisen ja osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen osalta hankkeessa kehitetään tämän alueen erityisosaamista jätevesien käsittelyssä ja asumisen kehittämisen osalta painotetaan erityisesti kestävien jätevesiratkaisujen tekemistä nykyisten haja-asutusalueiden asuinkiinteistöillä. Hankkeen tavoitteilla on yhteys Vesiensuojelun tavoitteet 2015 ohjelmaan sekä Itämeren ympäristöohjelmaan. Hanke tukee EU:n vesipuitedirektiivin toteutusta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSINA 2009-2010 Hankkeen tarkoituksena on edistää vesiensuojelua ja kestävän kehityksen mukaista asumista nykyisillä haja-asutusalueilla. Hankkeen tavoitteena ei ole tehdä kunnille kuuluvaa viranomaistyötä, vaan luoda Länsi-Uudenmaan olosuhteisiin sopiva toimintamalli hajajätevesiasetuksen soveltamiseksi painottaen vesiensuojelullisesti erityisen herkkiä sekä maankäytöllisesti haasteellisia alueita (jatkossa erityisalueet). Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu seuraavaa: Sovitaan vesiensuojelullisesti herkkien alueiden määritelmät. Herkkiä alueita ovat mm. herkät merialueet; vesistöjen, purojen ja ojien rannat; pohjavesialueet ja ottamoiden pohjavedenmuodostumisalueet, asutusta lähellä olevat alueet. Valitaan kunnittain tärkeitä erityisalueita pilotointikohteiksi. Selvitetään maastokäyntien avulla asetuksen soveltamisen käytännön ongelmakohtia ja testataan ympäristöministeriön alkuvuonna 2009 valmistuvaa hajajätevesiasetuksen soveltamisohjetta kyseisillä erityisalueilla Laaditaan saatujen kokemusten perustella menettelytapaohjeita alueille sopivista jäteveden käsittelyjärjestelmistä - linjataan erityyppisille alueille niille sopivat jäteveden käsittelytavat Mallinnetaan järkevimmät yhteiset ja kunnittaiset toimintatavat. Tarkennetaan tehtyjä ohjeistuksia saatujen kokemusten pohjalta ja täsmennetään priorisointia ja menettelytapoja koko projektin ajan. Esitellään toimintamallia ja menettelytapaohjeita hankkeen tiedotusmateriaalissa ja seminaareissa ja levitetään sitä myös muualla Uudenmaan alueella hyödynnettäväksi. Hankkeen toinen tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia uusimaan jätevesijärjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla, erityisesti huomioiden käymälä- ja pesuvedet erottelevat ratkaisut ja yhteisratkaisut. 4(10)
Kootaan uusinta tutkimus- ja selvitystietoa liittyen vesien- ja ympäristönsuojelun kannalta parhaaseen tekniikkaan, huomioiden erityisesti jätevesiratkaisujen soveltuvuus eri oloihin, kokonaiskustannukset, ympäristövaikutukset, käyttö ja huolto, kuivakäymälät ja harmaiden vesien käsittely sekä yhteisratkaisut kuten vesiosuuskunnat. Kehitetään maastokäyntien kokemusten pohjalta kiinteistönomistajille suunnattua jätevesineuvontaa/neuvonta-aineistoja huomioiden erityisesti seuraavat kiinteistönomistajan päätöksentekotilanteet: o Kiinteistökohtainen ratkaisu/yhteisratkaisu kuten vesiosuuskunta o Osavuotinen/ympärivuotinen asuminen o Pohjavesi- tai ranta-alue/muu alue, jossa tontti sijaitsee o Kuivakäymälä/vähävetinen käymälä/normaali huuhtelukäymälä o Toimiva vanha järjestelmä/järjestelmän uusimisen tarve/ vähäinen jätevesimäärä o Harmaiden/mustien jätevesien käsittely kiinteistöllä/muualla Jaetaan uusinta tietoa kiinteistöjen omistajille maastokäyntien yhteydessä Hyödynnetään neuvonta-aineistoa alueellisessa jätevesineuvonnassa ja levitetään sitä kuntien, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton ja ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmän kanavien kautta. Neuvonta- ja tiedotuskanavia ovat mm: o Verkkoneuvonta www.hajavesi.fi, www.glesbygdensvatten.fi sekä www.vesiensuojelu.fi/jatevesi o Puhelinneuvonta, tarvittaessa tiedotustilaisuudet o Esiintymiset messuilla ja yleisötilaisuuksissa 4. HANKKEEN ALUSTAVA TYÖOHJELMA VUOSILLE 2009-2010 Hankkeen toiminta vaiheistetaan vuosille 2009 ja 2010 siten, että ensimmäisenä vuonna keskitytään toimintamallien ja menettelytapaohjeiden luonnosteluun erityisesti osalla erityisalueista, esimerkiksi pohjavesialueilla ja rannikolla. Toisena vuonna tarkistetaan ko. alueiden toimintamallia ja menettelytapaohjeita ja keskitytään muiden erityisalueiden ongelmien ratkaisujen ja menettelytapojen löytämiseen, painopisteenä esimerkiksi tiheään asutut alueet, vesistöjen ranta-alueet, mökkipitoiset alueet ja alueet talousvesikaivojen läheisyydessä. Toimintamallin esiselvitys ja tehostettu neuvonta pilottialueilla toteutetaan kesätyöntekijöiden avulla maastossa. Maastokäynneillä selvitetään erityisalueiden jätevesien käsittelyn ongelmakohtia ja haasteita. Ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja menettelytapaohjeiden muodossa. Toimintamallia ja menettelytapaohjeita päivitetään mm. maastokäynneillä kertyneen kokemuksen myötä. Taulukossa esitetty hankkeen toimenpiteiden alustava aikataulu vuosille 2009-2010. 5(10)
Hankkeen suunnittelu ja seuranta 2009 2010 Työsuunnittelu ja työnjako Hanke käynnissä Väliraportoinnit 2 kpl Väliraportti ja loppuraportti Hankkeen kokoukset Asetuksen soveltamisen toimintamalli Kiinteistönomistajien kannustaminen uusimaan jätevesijärjestelmänsä, neuvonta Hankkeen tiedotus Hankkeen tilaisuudet ja tuotokset Ohjausryhmä 2 kpl Työryhmän kokoukset 6-10 kpl Määritetään herkät alueet Luonnostellaan yhteinen toimintamalli (lomakkeet ja tietojen tallennus) Valitaan vuoden pilottialueet Maastokäynnit esim. pohjavesialueet ja rannikko Luonnostellaan menettelytapaohjeita erityisalueille Kootaan erityisohjeistusta tarvitsevat asiat Laaditaan tarvittava määrä menettelytapaohjeita jätevesien käsittelyn toteuttamisvaihtoehdoista Neuvotaan kiinteistönomistajia pilottialueilla kesätyöntekijöiden avulla TIEDOTTEET: Hanke käynnistyy, Kesän selvitys- ja neuvontakiertue, Hankkeen välitulokset ja seminaari VERKKOSIVUT: hankkeen tiedot verkkosivuille www.hajavesi.fi/www.glesbygdensv atten.fi, tarvittaessa päivitys sivuille www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Seminaari työn etenemisestä Ohjausryhmän kokoukset 2 kpl Työryhmän kokoukset 4-8 kpl Tarkistetaan yhteinen toimintamalli Valitaan vuoden pilottialueet Maastokäynnit esim. tiheään asutut alueet, vesistöjen ranta-alueet ja talousvesikaivojen läheiset alueet Luonnostellaan ja tarkistetaan menettelytapaohjeita erityisalueille Päivitetään laadittuja menettelytapaohjeita ja laaditaan tarvittaessa uusia Neuvotaan kiinteistönomistajia pilottialueilla kesätyöntekijöiden avulla TIEDOTTEET: Kesän selvitys- ja neuvontakiertue, hankkeen välitulokset ja seminaari VERKKOSIVUT: verkkosivujen www.hajavesi.fi/www.glesbygdensva tten.fi ylläpito, tarvittaessa päivitys sivuille www.vesiensuojelu.fi/jatevesi Seminaari työn etenemisestä Länsi-Uudenmaan toimintamalli asetuksen soveltamiseksi Erityisalueiden menettelytapaohjeet Luonnos toimintasuunnitelmaksi asetuksen soveltamiseksi Länsi- Uudellamaalla 6(10)
5 TOIMENPITEIDEN ALUSTAVA AIKATAULU VUONNA 2009 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Hankkeen kokoukset Asetuksen soveltamisen toimintamalli Kiinteistönomistajien kannustaminen uusimaan jätevesijärjestelmänsä, neuvonta Hankkeen tiedotus Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Elo-syyskuu* Loka-joulukuu Täsmennetään työnjako, Hanke käynnissä Maksatus-hakemus Maksatus-hakemus kootaan ORY ja ja väliraportti 1 ja väliraportti 2 val- täydennetään työryhmmistelu Työsuunnitelman 2009 kirjoitus Ohjausryhmä Työryhmän kokoukset 2-3 kpl Määritetään herkät alueet Valitaan pilottialueet Erityisohjeistusta tarvitsevien asioiden koonti TIEDOTE: Hanke käynnistyy VERKKOSIVUT: Hankkeen tiedot sivuille työryhmän kokoukset 2-3 kpl Luonnostellaan toimintamalli ja menettelytapaohje Maastokäynnit alkavat Ohjausryhmä Työryhmän kokoukset 2-3 kpl Maastokäynnit käynnissä Kootaan kokemuksia toimintamallia ja menettelytapaohjeita varten Erityisohjeistusta tarvitsevien asioiden ja ongelmien koonti Kiinteistönomistajien neuvonta maastossa TIEDOTE: Kesän selvitys- ja neuvontakiertue Ohjausryhmä Työryhmän kokoukset 2-3 kpl Soveltamisen toimintamallin välitulokset Menettelytapaohjeiden tarkistus Menettelytapaohjeet vuoden erityisalueille TIEDOTE: Hankkeen välitulokset * Heinäkuussa toimintaa ei ole lomien vuoksi 7 TUOTOKSET Hankkeesta saadaan mm. seuraavia tuotoksia viranomaisten, asukkaiden ja jätevesialan asiantuntijoiden, maankäytön suunnittelun ja tutkijoiden käyttöön. Tuotokset ovat suurelta osin käytettävissä myös valtakunnallisesti. Suuri osa ohjeistuksesta otetaan käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen kunnissa. Hajajätevesiasetuksen soveltamisen toimintamalli Länsi-Uudellamaalla, sisältäen mm. lomakkeita ja ohjeita. Erityisalueiden jätevesien käsittelyn menettelytapaohjeita, sisältäen mm. vesiensuojelullisesti herkkien alueiden määritelmät ja niille sopivat jäteveden käsittelytavat. Luonnos toimintasuunnitelmaksi asetuksen soveltamiseksi Länsi-Uudellamaalla Mahdollisesti opinnäytetyön muodossa tehtävä raportti hajajätevesiasetuksen noudattamisen nykytilasta Länsi-Uudellamaalla 8 ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO Hankkeen toteutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen toteutukseen osallistuvat myös Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Lohja (sis. ent. Sammatti), Nummi-Pusula, Raasepori (ent. Tammisaari, Karjaa ja Pohja), Siuntio ja Vihti. 7(10)
Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä sekä LUVY:n projektityöntekijät. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna hankkeeseen osallistuvat kunnat, LUVY sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta asiantuntemuksen tuominen hankkeeseen hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa Kuntien asiantuntijatyö tapahtuu Länsi-Uudenmaan jätevesityöryhmässä, jossa ovat edustettuina kuntien ympäristö- rakennusvalvonta- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaiset. Hankkeessa LUVY:n tehtäviin kuuluu: hankkeen kokonaiskoordinointi ohjausryhmän koollekutsuminen, kokousten sihteerinä toimiminen hankkeen toteuttaminen ohjausryhmän kanssa sovitulla tavalla työsuunnitelmaa noudattaen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen tiedotusmateriaalien laadinta ja jakelu soveltamiskäytännön ja valvonnan mallintamista koskevan työn koordinointi jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään esitteiden, tiedotteiden, neuvonta-aineistojen yms. materiaalien laadinta, verkkosivujen ylläpito LUVY:ssä hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta noin 1 kk:n työpanoksella vuodessa. Lisäksi hän yhdistyksen toiminnanjohtajana osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen päätoimisena työntekijänä vuonna 2009-2010 toimii ympäristösuunnittelija (AMK) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi (työpanos 12 kk/vuosi). Hankkeen toteutusta varten palkataan yksi tai useampi projektityöntekijä/harjoittelija siten, että yhteenlaskettu työpanos vuosina 2009-2010 on noin 9 kk. Projektityöntekijöitä/harjoittelijoita käytetään lähinnä hankkeen maastotöissä selvittämässä kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn ongelmakohtia ja ratkaisuja sekä neuvonnan toteutuksessa. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuu toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa (työpanos noin 0,5 kk/vuosi ). Kunnat tarjoavat hankkeelle asiantuntemustaan työryhmän edustajien muodossa, jotka osallistuvat työskentelyyn oman työnsä ohessa. Kunnat palkkaavat hankkeessa esitetyn projektityöntekijän lisäksi omia harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä kenttätöihin taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan. Näiden kustannuksia ei ole esitetty tässä hankkeessa. Hankkeen jälkeen kunnilla alkaa varsinainen työ asetuksen tavoitteiden toteuttamisessa, jolloin hankkeen tuotokset otetaan todella käyttöön. Hankkeen yhteistyökumppani on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY), jonka hankesuunnitelman aiheena vuosille 2009-2011 on vertailututkimus harmaiden ja mustien jätevesien ominaisuuksista ja määristä todellisilla kiinteistöillä sekä jätevesijärjestelmän 8(10)
valintapolun laadinta. Yhteyshenkilöinä VHVSY toimivat ympäristöasiantuntija Asko Särkelä sekä toiminnanjohtaja Kirsti Lahti. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Käymäläseura Huussi ry Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ja muut alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus 9 HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen tulo- ja menoarvio vuosille 2009 2010 on esitetty taulukossa. Hanketta rahoittavat alueen kunnat ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Uudenmaan liitto siten, että Uudenmaan liiton maksuosuus hankkeen toteutuneista kuluista on 50 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on aatteellinen yhdistys, ja hanke toteutetaan käytännössä kunnilta perittävän vapaaehtoisen jäsenmaksun avulla. Käytännössä kunnat siis rahoittavat suurimman osan hankkeen toteutuksesta. Hankkeen talousarviossa kuntien rahoitusosuudeksi on merkitty kunnilta erikseen perittävä rahoitus harjoittelijoiden palkkaukseen. MENOT 2009 2010 YHTEENSÄ Palkka- ja henkilöstökulut 54275 61620 115895 Matkakulut 2595 3825 6420 Ostopalvelut 732 732 1464 Kone- ja laitehankinnat 600 600 1200 Toimisto- ja vuokrakulut 5300 6104 11404 Luontaissuoritukset 0 0 0 Muut menot 2712 3112 5824 Yhteensä 66214 75993 142207 TULOT 2009 2010 YHTEENSÄ Omarahoitus 28000 28000 56000 Kunnat 5107 14556 19663 Uudenmaan liitto 33107 33437 66544 Yhteensä 66214 75993 142207 RAHOITUSOSUUDET 2009 2010 YHTEENSÄ Omarahoitus 42,29 36,85 39,38 Kunnat 7,71 19,15 13,83 Uudenmaan liitto 50,00 44,00 46,79 Yhteensä 100,00 100,00 100,00 9(10)
10 LÄHTEITÄ Autti Heini. Harmaiden jätevesien käsittely Tarve, merkitys, ongelmat ja vaihtoehdot. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna 2008. 55 s. Heino Satu. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Kokemuksia 20 kiinteistöltä Pirkanmaalla. Tampere. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 2008. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille 2009 2013. Lohja 13.11.2008. 4 s. + taustamuistio yht. 5 sivua. Marttila Jaana & Peuraniemi Minttu. Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen, Väliraportti 1/2007 (10 s) ja 2/2007 (44 s.). Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2007. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Porvoo: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2007. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmien vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Porvoo: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. 2008.??? Peuraniemi Minttu. Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi- Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2007. 16 s. Sahi Virpi. Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla, Hankkeen III väliraportti ajalta 1.1. 31.7.2008. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2008. 13 s. Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015. Suomen Ympäristö 55/2006 Uudenmaan maakuntaohjelma 2007 2010. Tavoitteena Uudenmaan hyvinvointi ja kilpailukyky. Uudenmaan liiton julkaisuja A 19 2007. 106 s. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 12 s. + 2 liites. 10(10)