HANKKEEN I VÄLIRAPORTTI AJALTA hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla HANKKEEN I VÄLIRAPORTTI AJALTA hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Minttu Peuraniemi Lohja 2009 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

2

3 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET HANKKEEN SUUNNITTELU JA SEURANTA KUNTIEN YHTEISET TOIMINTAMALLIT ASETUKSEN SOVELTAMISEKSI Herkät alueet vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun erityisalueet Toimintamallin luonnos NEUVONTATYÖ Neuvontamateriaali Verkkosivusto Tapahtumat ja tilaisuudet Henkilökohtainen neuvonta kiinteistöllä MEDIATIEDOTUS HANKKEEN KOKEMUSTEN JA TULOSTEN JAKAMINEN LIITTEET. 17 Liite 1. Lista erityisalueista Liite 2. Kiinteistökäynnin pöytäkirjaluonnos Liite 3. Jätevesiexcel malli kerättyjen tietojen tallennuksesta Liite 4. Kiinteistökäynnin muistilista Liite 5. Käyttöpäiväkirjamalli Liite 6. Esimerkki jätevesijärjestelmän uusiminen -monisteesta Liite 7. Jätevesiviikon juliste Liite 8. Tiedotteet Liite 9. Esimerkkikirjeet asukkaille kiinteistökäynneistä Liite 10. Hankkeen esite Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 3

4 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittely on tehostunut merkittävästi viimeisten vuoden aikana samalla kun hajakuormituksen osuus jätevesien kokonaiskuormituksesta on kasvanut (Uudenmaan maakuntaohjelma ). Vesistöjen hajakuormitus muodostuu mm. maatalouden ravinnevalumista, kotitalouksien jätevesistä sekä sade- ja sulamisvesien aiheuttamasta luonnollisesta ravinteiden huuhtoutumisesta. Haja- ja lomaasutuksen osuus vesistöjen hajakuormituksesta on koko Suomessa keskimäärin arvioitu olevan noin 8% fosforin ja 3% typen osalta (Vesiensuojelun tavoiteohjelma 2015). Uudellamaalla, jossa viemäröinnin ulkopuolella olevaa haja-asutusta on runsaasti, ja jossa vesistöjen kokonaiskuormitus on suuri niiden kokoon nähden, haja-asutuksen jätevedet ovat vakava kuormitustekijä. Esimerkiksi Hiidenveden valuma-alueella loma- ja hajaasutus muodostavat yhteensä noin 13% fosforin ja 9% typen hajakuormasta. Herkillä saaristoalueilla haja- ja loma-asutuksella on lisäksi suora yhteys mereen. Kotitalouksien jätevedet sisältävät typpeä ja fosforia sekä mm. eloperäistä ainesta ja ulostebakteereja. Puhdistuskäsittelyn jälkeen nämä jätevedet puretaan tavallisesti kiinteistöjen pihapiireihin, juomavesikaivojen läheisyyteen sekä mataliin ojiin, lampiin, poukamiin tai latvavesiin. Puutteellisesti puhdistettuna ne lisäävät rehevöitymistä kuten leväkukintoja, veden happipitoisuuden vähenemistä ja aiheuttavat terveyshaittoja kuten ulostebakteerien sekoittumista uima- ja juomavesiin. Vuonna 2004 astui voimaan haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa uudistava ns. hajajätevesiasetus (Valtioneuvoston asetus 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla). Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Tavoitteena on siis estää pohja- ja pintavesien sekä talousvesien, omien tai naapurin kaivojen pilaaminen. Asetus säätää puhdistusvaatimukset jätevesien sisältämälle typelle ja fosforille sekä biologiselle hapenkulutukselle. Viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen uusien jätevesijärjestelmien on täytettävä vaatimukset heti ja olemassa olevien vuoteen 2014 mennessä. Selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja jäteveden johtamisesta ympäristöön tuli tehdä jo vuoden 2008 alkuun mennessä. Hajajätevesiasetuksen toimeenpano edellyttää niin kiinteistön omistajien kuin viranomaistenkin toimia. Vaikka asetus on ollut voimassa useita vuosia, ei jätevesijärjestelmien uusimista ole tapahtunut odotettuun tahtiin ja uusittujenkin järjestelmien suunnittelussa, asennuksessa ja käytössä on havaittu puutteita. Em. seikoista johtuen kiinteistöjen omistajien neuvontaan tulee panostaa edelleen. Vesiensuojelun kannalta tärkeää on käyttää rajalliset resurssit erityisesti niiden alueiden tehostettuun neuvontaan, joilla vesiensuojelulliset vaikutukset ovat suurimmat ja tästä johtuen toimintamallin luominen ja kohteiden priorisointi on tärkeä tehtävä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on käynnistänyt alueellaan tiedotus- ja neuvontatoimintansa haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseksi pian asetuksen astuttua voimaan. LUVY on vuodesta 2004 alkaen mm. koordinoinut alueensa kuntien 4 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

5 hajajätevesiyhteistyötä ja vuosina hanketta Alueellisten jätevesiratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmien kehittäminen. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat rahoittaneet yhteistyötä alusta asti. Yhdistys on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistys ja siten mukana alan valtakunnallisessa asiantuntijaverkostossa mm. kehittämässä liiton Opas jätevesien maailmaan verkkoportaalia ( Hankkeen tarkoituksena on edistää vesiensuojelua ja kestävän kehityksen mukaista asumista nykyisillä haja-asutusalueilla. Hankkeen tavoitteena luoda Länsi-Uudenmaan olosuhteisiin sopiva toimintamalli hajajätevesiasetuksen soveltamiseksi painottaen vesiensuojelullisesti erityisen herkkiä sekä maankäytöllisesti haasteellisia alueita (jatkossa erityisalueet). Hankkeen toinen tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia uusimaan jätevesijärjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla, erityisesti huomioiden käymälä- ja pesuvedet erottelevat ratkaisut ja yhteisratkaisut. Hankkeen tavoitteet ja toiminta pähkinänkuoressa: Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö Asetuksen noudattamisen tilan kartoitus Jätevesien käsittely erityisalueilla Ilmaiset neuvontakäynnit erityisalueiden kiinteistöillä 2 ORGANISAATIO JA TYÖNJAKO Hankkeen toteutuksesta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen toteutukseen osallistuivat myös osaltaan Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hankkeen valvojana Uudenmaan liitossa toimi ympäristösuunnittelija Maija Toukola. Projektiorganisaatioon kuuluvat ohjausryhmä, työryhmä sekä LUVY:n projektityöntekijät. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuna hankkeeseen osallistuvat kunnat, LUVY sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta sekä hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi verkoston muodostaminen eli kokemusten, tiedon ja ideoiden vaihto jätevesiasioissa. Ohjausryhmä on kokoontunut kerran Ohjausryhmän jäsenet vuonna 2009 ovat: Ympäristöpäällikkö Patrik Skult, Inkoo ja Siuntio Ympäristösihteeri Minna Sulander ja LVI-teknikko Matti Nieminen, Karkkila Ympäristötarkastaja Eija Kanninen, Lohja Rakennustarkastaja Paula Mäenpää, Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 5

6 Ympäristötarkastaja Jouni Stordell, Raasepori Ympäristötarkastaja Mari Pihlaja-Kuhna, Vihti Ympäristösuunnittelija Maija Toukola, Uudenmaan liitto Karjalohjan kunta ei vielä ole nimennyt edustajaansa Hangon kaupunki ei vielä ole nimennyt edustajaansa Kuntien asiantuntijatyö tapahtui Länsi-Uudenmaan jätevesiyhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina kuntien ympäristö- rakennusvalvonta- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaiset. Työryhmäläiset kuuluvat hankkeen postituslistalle, joka sisältää n. 40 jäsentä. Työryhmä kokoontui aikavälillä kertaa. Taulukko 1: Hankkeen ohjausryhmän ja työryhmän kokousajankohdat, aiheet ja osallistujamäärä henkilöinä ja kuntina. Päivämäärä, paikka Kokouksen aihe Osallistujamäärä (LUVYn edustajia), hlö , Lohja Työryhmä: Hankkeen suunnittelu , Inkoo Työryhmä: Kesän töiden suunnittelu , Vihti Työryhmä: Erityisalueiden alustava määrittely ja hankkeen seuranta , Lohja Työryhmä: Kesän neuvontakampanjan tulokset , Lohja Ohjausryhmä: väliraportin hyväksyminen Osallistujakunnat, kpl 8 (2) 6 7 (2) 7 6 (1) 6 9 (3) 5 9 (2) 7 Hankkeessa LUVY:n tehtäviin kuuluu: hankkeen kokonaiskoordinointi ohjausryhmän koollekutsuminen, kokousten sihteerinä toimiminen hankkeen toteuttaminen ohjausryhmän kanssa sovitulla tavalla työsuunnitelmaa noudattaen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen tiedotusmateriaalien laadinta ja jakelu soveltamiskäytännön ja valvonnan mallintamista koskevan työn koordinointi jätevesiasiantuntijana toimiminen ja yhteydenpito hankkeen kohderyhmään 6 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

7 esitteiden, tiedotteiden, neuvonta-aineistojen yms. materiaalien laadinta, verkkosivujen ylläpito LUVY:ssä hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi toiminnanjohtaja Jaana Lehtonen, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta noin 1 kk:n työpanoksella vuodessa. Lisäksi hän yhdistyksen toiminnanjohtajana osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen päätoimisena työntekijänä vuonna aikavälillä toimi ympäristösuunnittelija (AMK) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi (työpanos 8 kk). Hanketyöntekijäksi palkattiin Karolina Örnmark ajalle (aikavälin työpanos 0,5 kk). Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistui toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa (työpanos noin 0,5 kk/vuosi ). Toiminnanjohtajan ja toimisto- ja taloushenkilökunnan työpanos haetaan maksatukseen koko vuoden 2009 osalta hankkeen toisessa maksatushakemuksessa. Kunnat tarjosivat hankkeelle asiantuntemustaan työryhmän edustajien muodossa, jotka osallistuivat työskentelyyn oman työnsä ohessa. Kunnat palkkasivat hankkeessa toimineen projektityöntekijän lisäksi omia harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä kenttätöihin taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan. Näiden kustannuksia ei ole esitetty tässä hankkeessa rahoitettavaksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty ajanjaksolla kunnissa hankkeen maastotöitä tehneet kesätyöntekijät. Taulukko 2: Kuntien kesätyöntekijät, joiden työpanosta ohjattiin kesällä 2009 hankkeen käyttöön. Työpanoksen määrä. Kunta Nimi Ajanjakso Työpanos, kk Raasepori Karolina Örnmark (kunnan palkkaama) Lohja ja Nummi- Minna Tuominen ,5 Pusula (kunnan palkkaama) Siuntio Karolina Örnmark ,5 (hankkeen palkkaama Siuntion rahoituksella) Yhteensä 6 Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) Käymäläseura Huussi ry Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ja muut alueelliset vesiensuojeluyhdistykset Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Natur och Miljö r.f. Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke Lohjan Saaristo-hankkeet Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 7

8 3 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille on yhteensä Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto (66 544, rahoitusosuus 46,79 %), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (kunnilta perittävä vapaaehtoinen jäsenmaksu, , rahoitusosuus 39,38 %) sekä kunnat (19 663, rahoitusosuus 13,83 %). Vuodelle 2009 budjetoitiin yhteensä kulut, joista Uudenmaan liiton osuus 50 %. Jaksolla toteutuneet kulut olivat ,98, eli n. 43,7 % budjetoidusta. Tarkemmat tiedot ilmenevät kustannuserittelystä (maksatushakemuksen liitteet 1-5). Taulukko 3: Hankkeen kokonaisbudjetti ja vuoden 2009 budjetin toteuma mennessä. Luvut pyöristetty. Budjetti Budjetti 2009 Toteuma jaksolta Käytetty, % Käytettävissä Palkka- ja henkilöstökulut , Matkakulut , Ostopalvelut Koneiden ja laitteiden hankinta Toimisto- ja vuokrakustannukset , Luontaissuoritukset Muut menot , YHTEENSÄ , HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET Jaksolla I ( ) hanketta alettiin toteuttaa hankesuunnitelman ( , päivitetty ) sekä siinä esitetyn ja työryhmän kokouksissa täydennetyn työohjelman mukaisesti. 4.1 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Järjestettiin työryhmän kokoukset 17.3., 23.4., ja 26.8., joissa käytiin läpi hankesuunnitelmaa ja suunniteltiin tarkemmin vuoden 2009 toimintaa. Muokattiin hankesuunnitelmaa Uudenmaan liiton ja työryhmän toiveiden mukaisesti. Järjestettiin kokous Uudenmaan liiton edustajien kanssa Pyydettiin kuntia vahvistamaan osallistumisensa vuodelle 2009 ja 2010, sekä nimeämään edustajansa hankkeen ohjausryhmään. Valmisteltiin hankkeen väliraportti I sekä ensimmäinen maksatushakemus. 8 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

9 4.2 Kuntien yhteiset toimintamallit asetuksen soveltamiseksi Kuntien yhteisiä toimintamalleja asetuksen soveltamiseksi lähdettiin tekemään ympäristöministeriön hajajätevesityöryhmässä valmistelun alla olevan oppaan pohjalta. Hankkeen asiantuntija osallistui opastyöryhmän työskentelyyn Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n edustajana. Myös hankkeen ohjausryhmän jäsen Mari Pihlaja-Kuhna osallistui työskentelyyn Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n edustajana. Opastyöryhmä kokoontui alkuvuoden aikana kolme kertaa (12.1., ja 17.2.). Ministeriön opas julkaistiin verkossa vasta elokuun 2009 lopulla, mutta sen luonnoksia (erityisesti luonnos nro 11) on käytetty tämän hankkeen toiminnassa taustamateriaalina Herkät alueet vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun erityisalueet Vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityiset alueet ja jätevesien käsittely tällaisilla alueilla on hankkeen keskeinen painopiste. Herkkien alueiden määrittelyssä lähtökohtana pidettiin niitä alueita mitä ympäristöministeriön opastyöryhmässä oli noussut esille (mm. luokitellut pohjavesialueet, ranta-alueet, taajaan asutut alueet, lievennettyjen vaatimusten alueet). Lisäksi taustamateriaalina käytettiin kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä, sekä muita asiaan liittyviä ohjeita. Keskustelua herkistä alueista ja niiden priorisoinnista neuvonnan ja valvonnan kannalta käytiin työryhmän kokouksessa Keskustelujen perusteella laadittiin lista erityisalueista (liite 1), sekä runkoluonnos menettelytapaohjeiksi jätevesienkäsittelyn suhteen tällaisilla alueilla. Kesän maastokäynneillä (neuvonta- ja kartoitustyö) kerättiin tietoa jätevesien käsittelyn ongelmakohdista erityisalueilla menettelytapaohjeiden jatkotyöstöä varten Toimintamallin luonnos Hankkeen tavoitteena on luoda Länsi-Uudellemaalle yhteneväinen ja toimiva toimintamalli mm. neuvonta- ja valvontatyön priorisoinnista, itse kiinteistökäynneistä, tietojen tallennuksesta ja asetuksen tulkinnoista. Toimintamallin materiaalia voi myös käyttää mm. kuntakohtaisten määräysten pohjana. Jaksolla I: Selvitettiin alustavasti, minkälaisia määräyksiä kunnilla on jätevesien käsittelyn suhteen. Selvitettiin alustavasti, minkälaista tietoa pilottikunnilla on saatavillaan kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn suhteen ja minkälaisia työkaluja tiedon hallintaan kunnilla on käytössään. Luotiin luonnokset kiinteistökäynnin pöytäkirjasta (liite 2) ja jätevesi-exceltaulukko kerätyn tiedon tallennusta varten (liite 3) sekä kiinteistökäynnin muistilista (liite 4). Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 9

10 4.3 Neuvontatyö Hankkeen neuvontatyöhön kuuluu neuvontamateriaalin tuottaminen, tuotetun materiaalin jakaminen sidosryhmien käyttöön sekä haja-asutusalueiden asukkaiden ja alan toimijoiden neuvonta yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti. Henkilökohtaista neuvontaa tarjotaan ennen kaikkea kesän neuvonta- ja kartoituskäynneillä, mutta myös puhelimitse (asiantuntijan puhelinaika) ja sähköpostitse aikataulujen salliessa Neuvontamateriaali Hankkeen ensimmäisellä jaksolla tuotettiin seuraavaa neuvontamateriaalia (kaikki materiaali on suomeksi ja ruotsiksi): Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän käyttöpäiväkirjamalli (liite 5) Esite tarjolla olevasta verkkoneuvonnasta (Opas jätevesien maailmaan ja Miten etenen jätevesijärjestelmän uusimisessa? kuntakohtaisia muistilistoja (Raasepori, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio (liite 6)) Tietopaketti kiinteistökäyntejä varten (sisältää edellä mainitut materiaalit, sekä mm. Opas jätevesien maailmaan -sivustolta otettuja tulosteita järjestelmien huollosta ja suunnittelijatiedoista) Hanke osallistui myös Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n esitteen Opas jätevesien maailmaan päivitystyöhön sekä Jätevesiratkaisut kuntoon / Ordna avloppshanteringen posterin ja Jätevedenkäsittelyyn on monta vaihtoehtoa / Många alternativ för behandling av avloppsvatten - rollupin laadintaan Verkkosivusto Hankkeessa käytetään hyväksi aiemmin Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen käyttöön luotuja verkkosivuja osoitteessa / Jaksolla I sivuja käytettiin hyväksi tapahtumien tiedotuskanavana, erityisesti Jätevesiviikon aikana. Hankkeelle avattiin oma sivukokonaisuus, jonka alta löytyy osiot hankkeen hallinnolle (mm. kokousmuistiot ja raportit) ja toiminnalle (tapahtumat, materiaalit). Verkkosivujen perusosioita (vesiosuuskunnat, vedetön käymälä, puhdistus omalla tontilla jne ) päivitettiin ajankohtaisilla aiheilla. Keskimääräinen päivittäisten vierailujen määrä on vuoden 2009 aikana vaihdellut välillä, kuukaudessa eri koneita on sivuilla käynyt Alla olevasta kuvasta näkyy kuukausittaiset vaihtelut kävijämäärissä. Taulukko 4: Yhteenveto kävijämääristä ajalta lokakuu 2008-syyskuu Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

11 4.3.3 Tapahtumat ja tilaisuudet Hanke oli mukana kansallisen Jätevesiviikon ( ) järjestelyissä ja vietossa. Hankkeessa tuotettiin ympäristöministeriölle muistilista tilaisuuksien järjestäjiä varten sekä idea viikon ruotsinkielisen logon sloganiksi. Lisäksi kommentoitiin ympäristöministeriön laatimaa neuvontamateriaalia. Käytännössä hanke koordinoi Länsi-Uudenmaan alueella järjestettyjä Jätevesiviikon tapahtumia. Omia tapahtumia ei järjestetty, mutta sen sijaan autettiin eri tahoja heidän tilaisuuksiensa järjestelyissä. Tapahtumat ja niiden tiedot koottiin hankkeen verkkosivuille ja niistä tehtiin yhteinen juliste (liite 7). Hankkeen asiantuntija luennoi useissa tapahtumissa. Jätevesiviikosta tiedotettiin lehdistöä ja yhteistyötahoja (tiedotteet liitteenä 8). Om alternativa avloppslösningar Jätevesi-ilta Yrkeshögskola Novia Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry Raasepori, Tammisaari Jätevesi-ilta Vihdin kunta Vihti, Nummela Laitenäyttely (Putkipiste Oy) kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät (MP) kyläjärjestelmät (Stefan Wasström) Lohja Haja-asutuksen jätevesiratkaisut (MP) Siirtoviemärihanke (Seppo Lötjönen) Lohjan ympäristönsuojelumääräykset (Eija Kanninen) Lupa-asiat (Taina Saari) Lupa-asiat (Pekka Laitinen) Vanhan järjestelmän saneeraustarve (Mari P-K) Jätevesijärjestelmän valinta (MP) Taulukko 5: Jätevesiviikon tapahtumat, joissa hankkeen asiantuntija oli puhumassa. Tapahtuma Järjestäjä Paikkakunta Ohjelma Osallistujamäärä Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 11

12 Hankkeen työryhmä juhlisti viikkoa pitämällä kokouksen ja osallistumalla kukin tahoillaan viikon tilaisuuksiin. Jätevesiviikon lisäksi hankkeen asiantuntija osallistui seuraaviin tilaisuuksiin: Järvenpäänkylän vesiosuuskunta: tiedotustilaisuus Valonia: Toimivat jätevesijärjestelmät haja-asutusalueella? laivaseminaari Skärhalla hembygdsförening: keskustelutilaisuus Skåldön vesiosuuskunnasta RSA-messut Lohjalla 4.4. Täkter ungdomsförening: keskustelutilaisuus Tähtelän vesihuollosta Henkilökohtainen neuvonta kiinteistöllä Henkilökohtaista neuvontaa harjoitettiin pääasiassa kesäaikaan pilottialueiden kiinteistöillä tapahtuneilla neuvonta-/kartoituskäynneillä. Pilottialueiksi valittiin kohteita seuraavin kriteerein: - Jätevesien käsittelyn tehostamista on helppo perustella asukkaille, eli kyseessä erityisalue, kuten ranta-alue, pohjavesialue tai vastaava - Alue on todellista haja-asutusta, eli viemäriverkostoon liittyminen mahdotonta tai vain asukkaiden oman aktiivisuuden varassa - Alueella jätevedet ovat todellinen riski esimerkiksi vesistölle, pohjavedelle tai talousvesikaivoille - Alueista ensisijaisia kohteita olivat vedenoton kannalta tärkeät alueet sekä erityisen hyvässä tai huonossa kunnossa olevat vesistöt. Taulukko 6: Pilottialueet, valintakriteeri, kiinteistömäärä ja toteutuneet kiinteistökäynnit. Kunta Pilottialue Alueen erityispiirteet Raasepori Lohja Kaunislahti (Grundsjö) Långstrand-Öby- Vimonböle Sjösäng Vivamon pohjavesialue Lohjanharjun pohjavesialue: Lehmijärvi ja Nummenkylä Tiheään asuttu alue Ranta-alue, saaristo Tiheään asuttu alue Pohjavesialue, luokka I, osaksi ranta-aluetta Pohjavesialue, luokka I Kiinteistöjä, joille neuvontaa tarjottiin Toteutuneet kiinteistökäynnit, kpl (kiinteä asutus/ vapaa-ajan asutus) 12 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

13 Nummi- Pusula Keräkankareen pohjavesialue Pohjavesialue, luokka I Saukkolan pohjavesialue Pohjavesialue, luokka I Oinolan pohjavesialue Pohjavesialue, luokka I Hyönölän pohjavesialue Pohjavesialue, luokka I Siuntio Raivio (Rödjan) Tiheään asuttu alue Lappers Tiheään asuttu alue Pilottialueiden kiinteistöjä lähestyttiin ensiksi kirjeitse (esimerkkejä liitteenä 9). Kiinteistökäynneistä tiedotettiin hankkeen, LUVY ry:n ja asianomaisen kunnan verkkosivuilla. Myös lehdistöä tiedotettiin neuvontakiertueen alkamisesta. Kirjeet lähetettiin postitse tai vietiin postilaatikoihin. Asukkaille annettiin mahdollisuus varata neuvontakäyntiä varten aika puhelimitse tai sähköpostitse. Lopulta asukkaille soitettiin ja tiedusteltiin kiinnostusta neuvontakäyntiin. Kiinteistökäynnit tehtiin pääasiassa arkisin klo Erityistapauksissa käynti voitiin tehdä tämän jälkeenkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,75 2 h. Kiinteistökäyntiin kuului (kiinteistökäynnin muistilista liitteenä 4): Asetuksen vaatimusten sekä kunnan määräysten läpikäyminen Neuvontapaketin esittely ja sen luovuttaminen kiinteistönomistajalle Nykyisen järjestelmän ja sen vaatimien huoltotoimenpiteiden kertaus Kartoituslomakkeen täyttäminen, asianosaisen haastattelu Kohteen koordinaattien tallennus, jätevesijärjestelmän ja kaivon merkitseminen kartalle ja valokuvien ottaminen Neuvontapakettiin kuului: - Esite Opas jätevesien maailmaan - Verkkosivuesite Opas jätevesien maailmaan ja - Kyseessä olevan jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje - Jätevesijärjestelmän selvitys-lomake - Käyttöpäiväkirjamalli (liite 5) - Muistilista toimenpideluvan hakemista varten (kuntakohtainen, esimerkki liitteenä 6) - Lista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle, sekä lista asioista, joilla tulisi varautua suunnittelijan työhön - Lista alueella toimivista suunnittelijoista - Tarpeen mukaan myös kunnan omia ohjeita, kuten ohje ympäristönsuojelumääräyksistä, toimenpidelupahakemuslomake jne Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 13

14 Kiinteistöjen jätevesienkäsittelystä ja asetuksen noudattamisesta on tarkoitus tehdä raportti opinnäytetyön muodossa. Raporttia tai kartoitusten alustavia tuloksia käsitellään ainakin hankkeen seminaarissa syksyllä Mediatiedotus Hankkeen ja jätevesialan ajankohtaisista asioista tiedotettiin paitsi omien verkkosivujen kautta, myös lehdistön kautta. Jaksolla I laadittiin seuraavat tiedotteet (tiedotteen otsikon jälkeen esimerkkejä sen pohjalta ilmestyneistä lehtijutuista ja muista mediaesiintymisistä): Jätevesijärjestelmän uusimiseen kannattaa nyt hakea korjausavustusta - Jätevesijärjestelmän uusimiseen ehtii vielä hakea korjausavustusta (Iltalohja ) - Jätevesijärjestelmän uusimiseen kannattaa nyt hakea korjausavustusta (KarkkilanTienoo ) Selvityskin on vielä tekemättä ja jätevesijärjestelmä pitäisi kohta jo uusia! Valtakunnallisella jätevesiviikolla tarjolla ratkaisuja ja neuvoa jätevesijärjestelmän uusimiseen - Jätevesiviikolla tarjolla ratkaisuja ja neuvoja jätevesijärjestelmän uusimiseen (Ykköslohja ) - Jätevesi-ilta ensi viikolla kirjastoissa (Luoteis-Uusimaa ) - Halvtid för glesbygdens avlopp (Västra Nyland ) Haja-asutuksen jätevesineuvontaa tarjolla Raaseporissa Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke jalkautuu alueen kiinteistöille Länsi-Uudellemaalle myönnettiin maakunnan kehittämisrahaa - Jätevesineuvonta sai jalkautumisrahaa Länsi-Uudenmaan erityisalueilla asiantuntija tulee tontille saakka (Länsi-Uusimaa ) - Hajajätevesihanke jalkautuu kiinteistöille Länsi-Uudellemaalle kehittämisrahaa (Ykkös-Lohja ) - Pääkirjoitus: Yhtenäistä neuvontaa (Vihdin Uutiset ) - Jätevesineuvonta sai jalkautumisrahaa (Vihdin Uutiset ) Haja-asutuksen jätevesineuvontaa Lohjan ja Nummi-Pusulan pohjavesialueilla - Haja-alueen jätevesineuvonta alkaa Lohjalla ensi viikolla pitkälti toista sataa kiinteistöä saa kirjeen (Länsi-Uusimaa, ) - Haja-asutuksen jätevesineuvontaa Lohjan ja Nummi-Pusulan pohjavesialueilla (KarkkilanTienoo ) - Haja-asutuksen jätevesineuvontaa (Luoteis-Uusimaa ) - Kurkistus jätekaivoon (Länsi-Uusimaa ) - Vappulassa odotetaan pääsyä jätevesiverkkoon (Länsi-Uusimaa ) Kaivoon katsominen kannattaa: Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä kartoitetaan Siuntiossa (yhteistiedotus kaivovesi-jätevesi) 14 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

15 4.5 Hankkeen kokemusten ja tulosten jakaminen Hankkeen tuloksia ja kokemuksia jaettiin sidosryhmille koulutustilaisuuksissa, messuilla sekä lehtijuttujen kautta: Lohjan RSA-messut : asiantuntijan puheenvuoro aiheella Ratkaisuja hajaasutusalueiden jätevesijärjestelmiin Suomen ympäristökeskus : asiantuntijan puheenvuoro aiheella Kokemuksia mallisuunnitelmasta Kirkkonummen sanomat /ilmoitusliite: yhteistyö lehden liitteen Jätevesien käsittelyohjeet Kirkkonummen haja-asutusalueille tekijöiden kanssa Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2009, artikkeli: Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät suunnittelun problematiikkaa Omakotinen 1/2009, artikkeli: Tarkkaavaisuutta jätevesimarkkinoilla Jätevesiuutisia-lehti (huhtikuu 2009), artikkeli: Tarkkaavaisuutta jätevesimarkkinoilla Muiden hankkeiden kanssa vaihdettiin tietoja molempiin suuntiin, yhteistyöhankkeita jaksolla olivat: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry: hankkeen nimi (Satu Heino) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry: hankkeen nimi (Asko Särkelä ja Kirsti Lahti) Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry: hankkeen nimi (Juha Niemi ja Tero Myllyvirta) Natur och Miljö r.f.: hankkeen nimi (Lotta Nummelin ja Emma Bäck) Lohjan Saaristo: hankkeen nimi (Katja Ranta) Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke (Nina Pimiä) Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 15

16

17 LIITTEET Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( ) 17

18 18 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Väliraportti I ( )

19 LIITE 1

20 MUISTILISTA VESIENSUOJELUN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN KANNALTA ERITYISET ALUEET Pohjavesialueet - Pohjavesialue, luokka I: Tärkeät pohjavesialueet - Pohjavesialue, luokka II: Vedenhankintaan soveltuvat alueet - Pohjavesialue, luokka III: Muut pohjavesialueet - Pohjavesialue, varsinainen muodostumisalue - Pohjavesialueet joiden vettä käytetään juomavetenä Vedenottamot - Vedenottamon suoja-alue - Talousvesikaivon suoja-alue - Tiheään asuttu alue, jossa paljon talousvesikaivoja lähekkäin Vesistöjen valuma-alueet/ranta-alueet - Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat rantavyöhykkeet ja alueet - Talousvetenä käytettävien vesistöjen rannat - Uimarannat - Muut virkistyskäyttöön tarkoitetut ranta-alueet - Ekologisen luokittelun mukaan erinomaisessa-hyvässä tilassa olevat vesistöt - Ekologisen luokittelun mukaan tyydyttävässä tilassa olevat vesistöt - Ekologisen luokittelun mukaan välttävässä-huonossa tilassa olevat vesistöt - Vesirajan välittömässä läheisyydessä olevat alueet - Vesirajan läheisyydessä sijaitsevat alueet - Vesistön yläjuoksulla sijaitsevat alueet, latvajärvet Muut erityisalueet - Tiheään asutut alueet (naapuruston viihtyvyys) - Muuttopaineiset alueet - Alueet, joilla todennäköistä on yleinen varustetason ja sen myötä käyttöasteen ja kuormituksen nousu - Erityistoimintojen alueet, kuten leirikeskukset jne.

21 LIITE 2

22 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja (4) TIEDON KERÄYS Tiedon kerääjä: nimi Kiinteistökäynnin päivämäärä Tiedon kerääjä: asema Tiedon antaja: nimi ja asema Kerääjän allekirjoitus KIINTEISTÖN TIEDOT Kiinteistörekisteritunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Jätevesijärjestelmän sijainti, koordinaatisto/projektio YKJ KKJ2 EUREF P I KIINTEISTÖN LUVAT, lupanro KIINTEISTÖN SIJAINTI RAVA Pohjavesialueella I II III TESU Ranta-alueella, etäisyys rantaan m YS Taajaan rakennetulla alueella VL Potentiaalisella vesiosuuskunta-alueella Muu, mikä? Muu, mikä? KIINTEISTÖN KÄYTTÖ Ympärivuotinen asuminen Vapaa-ajan asuminen, käyttö vrk/kk Kesäasuminen, käyttö kk/vuosi Erillinen sauna Vähäinen vesimäärä* Ulkokäymälä Muu rakennus, mikä? Käyttötarkoitus: Asuinrakennuksen huoneistoala m2 (mitattu/arvioitu) Asukkaita, kpl VEDENHANKINTA Vesijohto Kunnan Vesiosuuskunnan Porakaivo Rengaskaivo Järvi Muu Yhteinen kaivo Kantovesi Vesimittari käytössä Arvioitu veden käyttö l/hlö/vrk (m 3 /vuosi) Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen käsittelyjärjestelmään: m VARUSTELU WC DT: Tiskikone Kompostoiva Erotteleva Pyykkikone Muu, mikä? Sauna Suihku Muu, mikä? Käytetään fosfaatittomia pesuaineita Seuraavan 5 vuoden aikana on odotettavissa muutoksia varustelutasossa * Täytä myös kohta yksinkertainen maaperäkäsittely, tai muu käsittelyyn liittyvä kohta. Jos muuta kuin vähäinen vesimäärä, täytä oma lomake. Numero: / /

23 KIINTEISTÖN TIEDOT, jatkuu HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja 2009 VIEMÄRÖINTI 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Kyllä Ei Ei tietoa Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti, mihin? 2(4) Alipainekäymälä, minne johdetaan? Muuta, esim. keittiö erillisviemäröity? JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ Oja Maaperä** Salaoja Vesistö Muu, mikä? Ei tietoa Purku naapurin tontille Rasite olemassa Näytteenotto käsittelemättömästä vedestä Erillinen näytteenottokaivo **Täytä myös kohta yksinkertainen maaperäkäsittely. JÄTEVEDEN KÄSITTELY JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TIEDOT Rakennusvuosi: Suunnittelija: Rakentaja/asentaja: Vastaava työnjohtaja: Tarkastettu rakennusvaiheessa, kuka? Suunnitelma/selvitys Toimenpidepäiväkirja ja kuitit Huoltosopimus, yritys: Näytteenotto käsitellystä vedestä Näytteenotto ei mahdollista Käyttö- ja huolto-ohjeet WC-vedet Harmaat vedet Mitoituksen asukasmäärä Mitoituksen vesimäärä Puhdistustulos tutkittu Vuosi: SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Musta Harmaa Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Materiaali Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Tarkistukset 5 vuoden välein Pohja Numero: / /

24 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja (4) SAOSTUSSÄILIÖ Kaikki Musta Harmaa Rakennusvuosi: Osioita: kpl Tilavuus yhteensä: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tyhjentäjä: Materiaali Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa T-haarat Tarkistukset 5 vuoden välein Pohja UMPISÄILIÖ WC-vedet Virtsa Tiskikoneen vedet Kaikki jätevedet Harmaat vedet Muuta, mitä? Materiaali Muovi Lasikuitu Teräs Betoni Muu, mikä? Ei tietoa Tilavuus: m 3 Nykyinen tyhjennysväli: krt/vuosi Tarkistukset 5 vuoden välein Täyttymishälytin Tyhjentäjä: YKSINKERTAINEN MAAPERÄKÄSITTELY Kivipesä Tilavuus: m 3 Kasvillisuussaareke Pinta-ala: m 2 Saostussäiliö Imeytysputki Pituus: m Muu, mikä? PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi Aktiiviliete Biosuodin Bioroottori Toiminta Jatkuvatoiminen Panos Tarkistukset 10 vuoden välein Numero: / /

25 HAJAJÄTEVESI kiinteistökäynnin pöytäkirja (4) MAAHANIMEYTTÄMÖ Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Maaperä imeytyksen kohdalla Kallio Hiekka Savi Turve Muu, mikä? Maaperän soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: Pohjaveden ylin pinnankorkeus: m maanpinnan alapuolella Tarkistettu.., mittausmenetelmä: MAASUODATTAMO Saostussäiliö Kentän pinta-ala: m 2 Imeytysputket: kpl Tuuletusputket: kpl Kokoomakaivo Eristys muusta maasta: Suodatusmateriaalin soveltuvuus tarkistettu.. (pvm) Menetelmä: LISÄTIETOJA/MUISTIINPANOJA Numero: / /

26 AVLOPPSVATTEN protokoll över fastighetsbesök /4 INSAMLING AV UPPGIFTER Insamlare: namn Datum för fastighetsbesök Insamlare: befattning Uppgiftslämnare: namn och befattning Insamlarens underskrift FASTIGHETS UPPGIFTER Fastighetsregisternummer Gatuadress Postnummer och -anstalt Avloppssystemets läge, koordinater/projektion YKJ KKJ2 EUREF P I FASTIGHETENS LOV, lovnummer FASTIGHETENS LÄGE RAVA Grundvattenområde I II III TESU Strandområde, avstånd till stranden m YS Tätbebyggt område VL Område potentiellt för vattenandelslag Annat, vad? Annat, vad? FASTIGHETENS ANVÄNDNING Fastbosättning Fritidsboende, används dygn/mån Sommarboende, används mån/år Skild bastu Små vattenmängder* Utedass Annan byggnad, vad? Användning: Lägenhetsareal i bostadshuset m2 (uppmätt/uppskattad) Invånare, st VATTENANSKAFFNING Vattenledning Kommunal Vattenandelslagets Borrbrunn Ringbrunn Sjö Annat Gemensam brunn Bär in vatten Vattenmätare används Uppskattad vattenanvändning: pers/dygn (m 3 /år) Avståndfrån hushållsvattenbrunn till det nuvarande behandlingssystemet: m UTRUSTNING WC DT: Diskmaskin Komposterande Separerande Tvättmaskin Annat, vad? Bastu Dusch Annat, vad? Använder fosfatfria tvättmedel Förändringar i utrustning förväntas ske inom 5 år *Fyll i även enkel markbehandling. I frågan om större vattenmängder, fyll i även en skild blankett. Nummer: / /

27 FASTIGHETSUPPGIFTER fortsätter AVLOPPSVATTEN protokoll över fastighetsbesök /4 AVLOPPSRÖRSYSTEM 1-rörssystem 2-rörssystem Separering av WC-vatten möjligt Ja Nej Vet ej Avskiljning av urin, vart? Avskiljning av avföring, vart? Vakuumtoalett, leds vart? Annat UTSLÄPP Dike Marken** Täckdike Vattendrag Annat, vad? Vet ej Utlopp på grannens tomt Servitut Provtagning av det obehandlade avloppsvattnet möjligt Skild provtagningsbrunn **Fyll i även enkel markbehandling. BEHANDLING AV AVLOPPSVATTEN AVLOPPSSYSTEMETS UPPGIFTER Byggnadsår: Planerare: Montör: Ansvarig arbetsledare: Granskad i byggnadsskedet, vem? Plan/utredning Bruksdagbok och kvitton Underhållsavtal, företag: Provtagning av det behandlade avloppsvattnet möjligt Provtagning inte möjligt Bruks- och underhållsanvisningar WC-vatten Gråvatten Dimensioneringens invånarantal Dimensioneringens vattenmängd REningsresultatet undersökts År: SEDIMENTERINGSBRUNN Allt Svart Grått Byggnadsår: Delar: st Volym: m 3 Nuvarande tömningsintervall: ggr/år Tömmare: Material Plast Glasfiber Stål Betong Annat, vad? Vet ej T-stycken Granskning med 5 års mellanrum Botten Nummer: / /

28 AVLOPPSVATTEN protokoll över fastighetsbesök /4 SEDIMENTERINGSBRUNN Allt Svart Grått Byggnadsår: Delar: st Volym: m 3 Nuvarande tömningsintervall: ggr/år Tömmare: Material Plast Glasfiber Stål Betong Annat, vad? Vet ej T-stycken Granskning med 5 års mellanrum Botten SLUTEN TANK WC-vatten Urin Diskmaskinens vatten Allt avloppsvatten Gråvatten Annat, vad? Material Plast Glasfiber Stål Betong Annat, vad? Vet ej Volym: m 3 Nuvarande tömningsintervall ggr/år Granskingar med 5 års mellanrum Överfyllnadsalarm Tömmare: ENKEL MARKBEHANDLING Stenöga Volym: m 3 Vegetationszon aral: m 2 Sedimenteringsbrunn Infiltreringsrör Längd: m Annat, vad? MINIRENINGSVERK Tillverkare Modell Process Aktivslam Biofilter Biorotor Funktion Kontinuerlig Sats Granskningar med 10 års mellanrum, nästa granskning år Nummer: / /

29 AVLOPPSVATTEN protokoll över fastighetsbesök /4 INFILTRATIONSANLÄGGNING Sedimenteringsbrunn Fältets areal: m 2 Infiltreringsrör: st Luftningsrör: st Jordmån på infiltreringsområde Berg Sand Lera Torv Annat, vad? Jordmånens lämplighets undersökt.. (datum) Metod: Grundvattnets högsta nivå: m under markytan Undersökt.., mätningsmetod: MARKBÄDD Sedimenteringsbrunn Fältets areal: m 2 Infiltreringsrör: st Luftningsrör: st Uppsamlingsbrunnen Isolering från marken: Filtermaterialets lämplighet undersökt.. (datum) Metod: TILLÄGGSINFORMATION/ANTECKNINGAR Nummer: / /

30 LIITE 3

31 Juokseva numerointi muotoa /02/KÖ (päivämäärä, vuosi/kk/pv / kiinte Täyttöohjeet: Merkitse mieluiten 1=pitää paikkansa, 0=ei pidä paikkaansa, 2= ei tietoa. Tarvittaessa täytä sanallinen tai numeerinen tieto, tai otsikkorivillä annettu merkki. Täytä jokaiselle kiinteistölle oma rivi. Jos kiinteistöllä on useampi järjestelmä/rakennus, täytä n Kiinteistön tiedot Kiinteistörekisteritunnus Sijainti, koordinaatti P/I (projektio), Osoitetiedot jätevesijärjestelmä Lupatiedot Sijaintiin liittyvät tiedot Käyttötiedot Vedenhankinta Vesivarustus (muotoa xxx-xxx-xx-xxx) P I Katuosoite Postinumero Postiosoite RAVA TESU YS VL muu selitys Pohjavesialue Ranta-alue Etäisyys rantaan, jos ranta-alueella Taajaan rakennettu alue muu Ympärivuotinen asuminen Osa-aikainen asuminen Vapaa-ajan asuminen (pv/vuosi) Kesäasunto (kk/vuosi) Erillinen saunarakennus Ulkohuussi Muu Selitys Asuinrakennuksen huoneistoala m2 Asuinrakennuksen huoneistoala (M=mitattu, A=arvioitu) Asukkaita, kpl, pvm Asukaslukumäärä, pvm Vesijohto Porakaivo Rengaskaivo Yhteinen kaivo* Kantovesi Järvi Vesimittari käytössä Arvioitu vedenkäyttö l/hlö/vrk Muu (*selitys) WC

32 useampi järjestelmä/rakennus, täytä niille vielä erilliset rivit (merkitse nämä alla selitetyin värikoodein). Poikkeus edelliseen: jos kiinteistöllä on erillinen saunarakennus, jossa syntyy vain vähäisiä jätevesiä jotka käsitellään yksinkertaisessa maaperäkäsittelyssä, täytä tiedot päärakennuksen kanssa sam Jäteveden käsittely Vesivarustus Viemäröinti Jäteveden päästö Järjestelmän tiedot Umpisäiliö DT DT-tyyppi Tiskikone Pyykkikone Sauna (0, jos vain ulkosauna t ai ei saunaa ollenkaan) Suihku Käytetään fosfaatittomia pesuaineita Odotettavissa muutoksia varustelutasossa seuraavan 5 vuoden aikana Muu, mikä?/ Selvitys odotetusta muutoksesta. 1-putkiviemäröinti 2-putkiviemäröinti (vessa erikseen) WC:n erillisviemäröinnin mahdollisuus Virtsan erillisviemäröinti, mihin? Ulosteen erillisviemäröinti Muu erillisviemäröinti, mikä (K= keittiö, S=suihku, M=muu) Alipainekäymälä Etäisyys rantaan, jos ranta-alueella, m Etäisyys talousvesikaivoon (lähimpään), m Muuta Oja Maaperä Salaoja Vesistö Muu, mikä? Purku naapurin tontille Etäisyys rantaan, jos ranta-alueella, m Näytteenotto käsittelemättömästä vedestä Näytteenotto käsitellystä vedestä Näytteenottokaivo Näytteenotto ei mahdollista Rakennusvuosi Suunnittelija Rakentaja/asentaja Vastaava työnjohtaja Tarkastettu asennusvaiheessa, kuka? Muutoksia/korjauksia tehty rakentamisen jälkeen Selitys, muutokset/korjaukset Suunnitelma/selvitys kiinteistöllä WC-vedet Harmaat vedet Mitoitusvesimäärä (0= ei mitoitusta) Mitoituksen asukasmäärä (0= ei mitoitettu) Käyttö- ja huolto-ohjeet Huoltosopimus Huoltosopimus, kenen kanssa? Toimenpidepäiväkirja Kuitit Puhdistustulos tutkittu, milloin, kuka? Umpisäiliö Tilavuus, m3 Täyttymishälytin

33 tä tiedot päärakennuksen kanssa samalle riville. Keltainen = Yksi kiinteistö, jossa monta järjestelmää (esim. kaksivesijärjestelmä); Vaaleanpunainen = yhdellä kiinteistöllä useita rakennuksia ja useita järjestelmiä (esim. kiinteistö, jossa päärakennus ja erillinen sauna tai vuokramökkejä, joilla omat järje Pienpuhdistamo Maahanimeytys Maasuodattamo Yksinkertainen maaperäkäsittely Materiaali (M=muovi, L=lasikuitu, T=teräs, B=betoni, X=muu, Z=ei tietoa) WC-vedet Virtsa Tiskikone Kaikki Ei mitään (ei ole umpisäiliötä) Valmistusvuosi Nykyinen tyhjennysväli Tyhjentäjä, yritys Tarkistukset (5 vuoden välein) Pienpuhdistamo Valmistaja Malli Valmistusvuosi Prosessi (A= aktiiviliete, B=biosuodin) Toiminta (J=jatkuvatoiminen, P= panos) Tarkistukset (10 vuoden välein) Maahanimeytys Saostussäiliö Imeytysputket, kpl Tuuletusputket, kpl Kentän pinta-ala, m2 Maaperä (K=kallio, H=hiekka, S=savi, T=turve, M=muu) Maaperän soveltuvuus tarkistettu (menetelmä ja pvm) Pohjaveden korkein pinnankorkeus, m maanpinnan alapuolella, mittausmenetelmä ja pvm Maasuodattamo Saostussäiliö Imeytysputket, kpl Tuuletusputket, kpl Kentän pinta-ala, m3 Suodatusmateriaalin rakeisuus tarkistettu (menetelmä ja pvm) Kokoojakaivo Eristys muusta maasta Yksinkertainen maaperäkäsittely Purku maaperään Kivipesä Kivipesän tilavuus, m3 (josei tiedossa, jätä tyhjäksi) Imeytysputki Imeytysputken pituus, m Kasvillisuussaareke Kasvillisuussaarekkeen ala, m2 Imeytyskaivo Imeytyskaivon tilavuus, m3 Saostuskaivo Muu, mikä?

34 na tai vuokramökkejä, joilla omat järjestelmät); Sininen = Yksi kiinteistö, jossa useita rakennuksia, joilla sama järjestelmä (esim. vanhemmat ja lapset asuvat samalla tontilla eri rakennuksilla, yhteinen järjestelmä); Vihreä = Useita kiinteistöj Saostussäiliö Tiedot kerätty Päätelmä Omistajatiedot Saostussäiliö Rakennusvuosi,varma tieto Rakennusvuosi epäselvä Osia, kpl (jos ei tiedossa, jätä tyhjäksi) Tilavuus yhteensä, m3 (jos ei tiedossa, jätä tyhjäksi) Tyhjennysväli, krt/vuosi Tyhjennysväli, monenko vuoden välein Tyhjentäjä Toimivuus ja tiiviys tarkistettu Toimivuus ja tiiviys tarkistettu, vuosiluku Materiaali (M=muovi, L=lasikuitu, T=teräs, B=betoni, X=muu, Z=ei tietoa) Pohja T-haarat Pvm Suullinen tieto Muuta huomioitavaa? Tarkastus Vähäinen jätevesimäärä (tiedon kerääjän arvio) Täyttää asetuksen vaatimukset Vaikuttaa siltä että täyttää asetuksen vaatimukset Ei täytä asetuksen vaatimuksia Vaatii lisäselvityksiä Nimi Katuosoite Postinumero ToimipaikkaPuhelinnumero Sähköpostiosoite Edustaja

35 LIITE 4

36 MUISTILISTA MUISTILISTA KIINTEISTÖKÄYNTEJÄ VARTEN Ota mukaan: Suojahanskat, savett-pyyhkeet, GPS, kamera, sorkkarauta, kohteen osoite + puhelinnumero sekä kartta Asioiden käsittelyjärjestys: Asia Muistettavaa Jaettava materiaali Oma tukimateriaali Asetuksen vaatimukset jätevesien käsittelylle Esite Opas jätevesien maailmaan Asetusteksti Kunnan ympäristönsuojelumääräykset ja suunnitelmat Ympäristönsuojelumääräykset Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Poikkeuksen hakulomake Nykyinen jätevesijärjestelmä - selvitys Käyttö- ja huoltoohjeet Nykyinen jätevesijärjestelmä - läpikäynti Ota koordinaatit jvjärjestelmästä ja vesikaivosta Piirrä nämä kartalle Ota kuvia Täytä kartoituslomake (Ei tarvi antaa mitään lausuntoa tai ottaa kantaa, korkeintaan kertoa että todennäköisesti tehostamistarvetta on ja suositella ottamaan yhteyttä suunnittelijaan) Selvityslomake Olemassa olevan järjestelmän käyttöja huolto-ohjeet Käyttöpäiväkirjamalli Vesihuollon kehittämissuunnitelma Kaikkien järjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeet Esitäytetty kartoituslomake

37 2 / 3 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Muuta Jätevesijärjestelmän uusiminentoimenpidelupahake muksen eteneminen Lista jätevesisuunnittelijoi sta Lista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle Lista asioista, joita pitää selvittää suunnittelua varten Toimenpidelupahakemuslomake Mallisuunnitelma Kuivakäymäläesite Hyvä kaivo-esite Vesiosuuskuntaesite Raportteja: Kustannusselvitys Suunnittelun laatu Toimivuus

38 3 / 3

39 LIITE 5

40 KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA Jätevesijärjestelmä 2009 Kuukausi Pvm. Havainnot Omat toimenpiteet* Huoltotoimet** Muuta huomioitavaa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

41 KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA Jätevesijärjestelmä 2009 Toimenpiteiden aikaväli SAOSTUSSÄILIÖ, vanhat järjestelmät kerran viikossa X = vaatimus x = suositus kerran kuukaudessa kerran vuodessa Täyttymisen seuranta * x X Lietteenpoisto, suositellaan 2 kertaa X vuodessa Rakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkastus (esim. halkeamat, painumat) ** MAAHANIMEYTYS JA MAASUODATTAMO, saostussäiliön tarkastus, katso yllä Tuuletuksen tarkkailu tuuletusputkista ja x jakokaivosta * Imeytymisen tarkkailu jakokaivosta ja x tuuletusputkien kautta * Rakenteiden kunnon ja käyttökelpoisuuden tarkastus ** Imeytysputkien puhdistus ** Kokoomakaivon ja purkujärjestelyn tarkastus (maasuodattamo) * ph:n mittaus mahdollisessa fosforinpoistokaivossa * PIENPUHDISTAMO Prosessin toimivuuden tarkastus (haju, kemikaalin määrä, sähkö) * Huoltoliikkeen tekemä huolto ** Ylijäämälietteen poisto tarvittaessa ** Kemikaalin lisäys laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti * Purkuputken pään tarkistaminen ja puhdistus * Laskeutuvuuskoe * x x Laajempi puhdistamon rakenteiden ja tiiveyden tarkastus ** UMPISÄILIÖ Tyhjennys tarvittaessa** Hälytyslaiteen toiminnan tarkastus* Vesitiiviyden ja käyttökelpoisuuden tarkistus ** x x x x X x x x X kerran viidessä vuodessa X kerran kymmenessä vuodessa X X X X Lihavoidut toimenpiteet: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2004)

42 BRUKSDAGBOK Avloppsvattensystem 2009 Månad Datum Iakttagelse och lukt Egen åtgärd* Serviceåtgärd** Övrigt Jan Feb Mars Apr Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec

43 BRUKSDAGBOK Avloppsvattensystem 2009 INTERVALLER FÖR ÅTGÄRDER 1gång/vecka 1ggr/mån 1ggr/år Med 5 års mellanrum SLAMAVSKILJARE, gamla system Uppföljning av slamavskiljarens påfyllnad* x X Tömning vid behov, rekommenderas 2 ggr/år** X Inspektion av anläggningens skick och funktion (t.ex. sprickor, hopsjunkning)** INFILTRATIONS- OCH MARKBÄDDSANLÄGGNINGAR, kontroll av slamavskiljare, se ovan. Kontroll av ventilation genom luftningsrören och x fördelningsbrunnen* Kontroll av infiltrering av avloppsvatten genom fördelningsbrunnen och luftningsrören* Granskning av brukbarheten och konstruktionen** x Med 10 års mellanrum X X Rengöring av infiltreringsrören** Kontroll av insamlingsbrunn och utlopp i markbädd* Mätning av ph i eventuell fosforbrunn* MINIRENINGSVERK Granskning av processen (lukt, kemikaliemängd, elektricitet) * Service och granskning av servicefirma** Avlägsnande av överloppsslam, vid behov** Påfyllning av kemikalier enligt tillverkarens anvisningar* Granskning och rengöring av utloppsröret* Sedimenteringsprov* x x Granskning av reningsverkets konstruktion och täthet** SLUTEN TANK Tömning efter behov** Inspektion av överfyllnadslarm* Kontroll av vattentätheten och brukbarheten** x x x x X x x x X X X X X = krav x = rekommendation Åtgärder med fet stil: Statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten utanför vattenverkens avloppsnät (542/2004)

44 LIITE 6

45 MUISTILISTA MITEN ETENEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISESSA? Kun olen päättänyt uusia jätevesijärjestelmäni, teen seuraavaa: otan yhteyttä pätevään suunnittelijaan jätevesijärjestelmän suunnittelua varten, (katso suunnittelijalista), suunnitelma voi maksaa noin Kun jätevesijärjestelmän suunnitelma on tehty, haen kunnasta toimenpidelupaa. Toimenpidelupa pitää olla myönnetty ennen kuin jätevesijärjestelmän rakennus- tai asennustyöt alkavat. Jätevesijärjestelmän suunnitelma liitetään toimenpidelupahakemukseen. Toimenpidelupahakemuslomakkeita voi hakea Lohjan kaupungintalolta (Monkola), rakennusvalvonnasta tai vaihtoehtoisesti ladata tulostusta varten kaupungin verkkosivuilla verkkoasiointi sähköiset lomakkeet ( luvan perusmaksu on lisäksi peritään maksut mm. kartoista, asiantuntijalausunnosta sekä postimaksu.. Käyntiosoite: Karstuntie 4, Lohja Postiosoite: PL 71, Lohja Puh. rakennusvalvonta: Yhteyshenkilö jätevesiasioissa: Ympäristöinsinööri Pertti Piirilä, puh , pertti.piirila@lohja.fi - Lupahakemusten vastaanotto: Rakennustarkastaja Taina Saari, puh , taina.saari@lohja.fi Toimenpidelupahakemukseen liitetään seuraavia liitteitä: - Selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta Lainhuutotodistus (korkeintaan 3 kk vanha), saa rakennusvalvonnasta. - Valtakirja Suunnittelijalle (jos toivoo, että suunnittelija hakee lupaa) - Virallinen kartta Kartat tilataan kaupungin karttapalvelusta puh Naapurien kuuleminen Todistus naapureille tiedottamisesta naapurin suostumus silloin jos rakennetaan lähemmäs naapurin rajaa kuin mitä määräykset edellyttävät, lomakkeita saa rakennusvalvonnasta tai verkko-osoitteesta verkkoasiointi sähköiset lomakkeet ( - Jos poiketaan yleisistä määräyksistä, ota yhteys ympäristöinsinööriin - Jätevesijärjestelmän suunnitelma asema- ja leikkauspiirroksineen (piirroksia 3 sarjaa) Ota sitten yhteyttä pätevään KVV-vastaavaan työnjohtajaan sekä LVI-urakoitsijaan. Muista dokumentoida rakennustyöt!

46 LIITE 7

47 Jätevesiviikko Ma Vaihtoehtoisista jätevesiratkaisuista Raasepori klo Laitenäyttely YH Novia Luennot: kiinteistökohtaiset järjestelmät, kyläpuhdistamot Ti Jätevesi-ilta Lohja klo Haja-asutusalueen jätevesiratkaisut Monkola Siirtoviemärihanke Kunnan palvelut ja lupa-asiat Ke Jätevesi-ilta Vihti klo Kunnan palvelut ja lupa-asiat Nummela Vanhan jätevesijärjestelmän toiminnan arviointi ja saneeraustarve Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttavat asiat Pe - La Jätevesi-infopäivät Inkoo klo (9-13) Laitenäyttely, tarjouksia, laitevalmistajien edustajia Putkipiste Oy Lisätietoa: