Suomen ja kuntien kasvavat mahdollisuudet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden liiketoiminnassa 12.5.2016 Tampere Kuntien 8. ilmastokonferenssi Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 Aalto University School of Business Aalto University School of Art and Design Finnish Environment Institute (Syke) Consumer Society Research Centre, University of Helsinki Lappeenranta University of Technology Science Policy Research Unit (SPRU)/Sussex University VATT Institute for Economic Research VTT Technical Research Centre Motiva, City of Lappeenranta, Heureka, FinPro 2 1
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5/16/2016 300 Suomen BKT 2010 hinnoin, energian kokonaiskulutus ja energiasektorin CO2-päästöt 1975-2015 250 200 150 100 50 0 BKT 2010 hinnoin Energian kokonaiskulutus CO2 päästöt 4 2
1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5/16/2016 Uusiutuvan ja fossiilisen (öljy, hiili ja maakaasu) osuudet Suomen energian kokonaiskulutuksesta 1970-2015 (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Uusiutuva Fossiilinen 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Uusiutuvat nousevat Suomen tärkeimmäksi energiamuodoksi 6.12.2017 ja jatkavat nousua kohti 50 % 2030 mennessä Uusiutuvan energian lisäys 2000 2015: 32 TWh Tarvittava uusiutuvan lisäys 2015 2030: 28 38 TWh 0 Uusiutuva Fossiilinen 3
Uusiutuvan energian karkea lisäyslaskelma 2015 2030 (TWh) Energiamuoto 2015 2030 Lisäys Puu 92 104 + 12 Vesi 16 16 0 Lämpöpumput 5 12 + 7 Tuuli 3 15 + 12 Biokaasu 0,7 3 + 2 Aurinko 0,001 2 + 2 Jäte, geoterminen, muu + 3 Yhteensä + 38 7 4
Suomen energian kokonaiskulutus 2015 361 TWh, josta sähkö 83 TWh (23 %) eli 75 % on muuta kuin sähköä. Sähköstä fossiilisen ja turpeen osuus 16 % kaukolämmöstä 59 %. Öljylämmitys muualla vieläkin yleistä. Hiilen ja öljyn alasajossa lämmitys ja liikenne avainasemassa. Kuntien päätöksenteolla tärkeä merkitys. Molemmissa energiatehokkuus keskeinen keino, sekä vaihtoehtoiset ratkaisut: puu, lämpöpumput, aurinkolämpö sähköinen liikenne, biokaasu, kestävät biopolttonesteet myöhemmin myös sähköllä voidaan tehdä polttoaineita 5
Esimerkkejä investoinneista Energiamuoto Investoinnit 2015/16 Tuulivoima Lämpöpumput Tulisijat Geoterminen kaukolämpö Biokaasu? Aurinkoenergia Suomessa Aurinko ulkomailla 550 milj. eur 350 milj. eur 100 milj. eur 40 milj. euroa 20 milj. eur + 10 milj. eur Äänekosken sellutehdasinvestointi 1,2 miljardia euroa Luvata, Fortum, ABB, Wärtsilä, Pöyry, Savo-Solar jne tähtäävät yhteensä yli miljardin liikevaihtoon lähivuosina 11 Valtion (kunnan) rahavirtojen kohdistaminen kotimaisiin energialähteisiin ja teknologiaan ulkomaisen sijasta Valtion (kunnan) alueella toimivien yritysten viennin kautta syntyvät tulot Valtion (kunnan) säästöt rahassa ja päästöissä omassa kulutuksessa Valtion (kunnan) kunnan alueella tapahtuvat investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja siitä kumuloituvat tulot 6
Energiatehokkuuden lisäämistavoite vielä nykyistä keskeisempään asemaan Vähemmän päästöjä Vähemmän energian tuontia Enemmän suomalaista liiketoimintaa Enemmän työtä Danfoss maksoi Vaconista 1 miljardi euroa! 7
Älykäs matalaenergia-rakentaminen, liikenne ja energiaverkot Vanhojen kiinteistöjen peruskorjaukset Kohti lähes nollaenergiarakentamista Puurakentaminen Liikennejärjestelmän, palvelujen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen Älykkäät, joustavat ja kaksisuuntaiset sähkö- ja lämpöverkot: engineering-, teknologia- ja palvelutuotteet vientituotteiksi saakka 15 Puupohjainen energia Puuenergian osuus vuonna 2015 26 % kokonaiskulutuksesta: jäteliemet 11 %, voimalaitokset ja teollisuus 10 % ja pienkäyttö 5 % Liikenteen biopolttoaineet 2 % Teknologiavientimahdollisuudet merkittäviä Osuus tulee kasvamaan jopa 30 %:iin Sellutehdasinvestointien takia Puun käyttö lisääntyy myös voimalaitoksissa (Naantali, Helsinki osin) korvaten erityisesti hiiltä ja öljyä Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto lisääntyy UPM:n biodieseltehtaan jälkeenkin (mm. St1:n Kajaanin yksikkö) (hallituksen ohjelma 20 % --- 40 %) Puun pienpoltto kasvaa edelleen jonkin verran ja parantuu laadullisesti, myös mikro CHP-tuotanto saattaa yleistyä 8
Puuenergian modernit ratkaisut: tulisijat Suomessa noin 2,2 milj. tulisijaa. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan pientalojen lämmitysenergiasta polttopuu 40 %, käytön painottuessa talveen Suuri uudistamistarve (tehokkuus, turvallisuus, päästöjen pienentäminen) Vuosittaisia uudiskohteita noin 50 000 kpl Tulisija- ja piippuvalmistajat ja maahantuojat työllistävät noin 1000 henkeä. Merkittävin toimija: Tulikivi Oyj, jolla myös paljon vientitoimintaa Investoinnit 100 milj. euroa Puuenergian modernit ratkaisut: pellettikattilat Automaattisia pellettitakkoja myydään Suomessa n. 500 kpl vuosittain. Merkittävimmät toimijat: www.kardonar.com ja www.tulituote.com Pellettien kannattavuus lähellä maalämmön kannattavuutta Kulutus lisääntynyt: 2001: 15 000 t; 2015: 240 000 t, josta pienkäyttö 58 000 t Yhteensä kulutus (tuotanto-vienti+tuonti) = 301 000 t 9
Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallisesti, kun rakennettujen jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla 19 Uusiutuvan energian paletin monipuolistaminen! Globaalisti painopiste uudessa sähköntuotantokapasiteetissa on tuulessa ja auringossa. Uusien uusiutuvien massamarkkinat halventavat niiden kustannuksia hinnaltaankin kilpailukykyisiksi myös Suomessa lähivuosina. Suomi on lämpöpumppualan johtavia maita. Biokaasussa on potentiaalia. Uudet yllättävätkin teknologiat kehittyvät nopeasti (geoterminen lämpö, varastointi, sähköinen liikenne) Puussa ja vedessä kestävät rajat tulevat vastaan 20 10
21 22 11
Pumppujen lukumäärä Miljoonaa euroa 5/16/2016 Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M yksityisiä investointeja vuodessa % tuotto sijoitetulle pääomalle vuodessa Miljoona tonnia vähemmän CO2-päästöjä vuodessa Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä (Gaia Consulting Oy) Lämpöpumppuja 2020: 1 miljoonaa 2030: 1,7 miljoonaa Pumppujen lämmöntuotanto Nettosäästö 2020: 8 TWh Nettosäästö 2030: 15 TWh Kumulatiivinen myynti : 2020 mennessä: 4 mrd. 2030 mennessä: 12 mrd. 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Lukumäärän kehittyminen 0 2014 2020 2030 MLP ILP UVLP PILP Kumulatiivinen liikevaihto 0 2020 2030 MLP ILP UVLP PILP 12
Tuulivoimarakentaminen kovassa vauhdissa 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kumulatiiviset investoinnit, voimalamäärät ja kapasiteetti 2009-2017 Kumulatiivinen kapasiteetti (MW) Kumulatiivinen voimalamäärä (kpl) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 (arvio) 2017 (arvio) Osuus sähkönkulutuksesta: 2011, ~ 0,5 % 2014, 1,3 % 2015, 2,8 % 2016, arvio 3-4 % Vuonna 2015 Kapasiteetti 1005 MW Voimaloita yht. 387 kpl Rakennettu 379 MW Rakennettu 124 voimalaa 6 Tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta 2014/1-2016/3 % 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 26 13
Tuulivoiman tuotantokapasiteetin jakautuminen maakunnittain Ahvenanmaa Varsinaissuomi 2 % 2 % Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso 3 2 % Pohjanmaa 7 % Satakunta 15 % Etelä-Karjala 2 % Keski-Suomi 2 % Uusimaa 1 % Pirkanmaa 1 % Keski-Pohjanmaa 0 % Pohjois- Pohjanmaa 44 % Lappi 19 % 27 Ala on optimistinen: 6 9 15 TWh 350 300 250 200 150 100 50 0 Suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden lukumäärä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 maa meri Kesällä 2015 hanskat tippuivat. Ala taas vironnut syksyn 2015 kevään 2016 välillä. Jatkossa hankekehitys huippuvuosia maltillisempaa ja rauhallisempaa. Hankkeita maalla 11 000 MW, merellä 2 000 MW. Valmiiksi luvitettuja, rakentamisvalmiita, hankkeita 2018 alussa n. 2000 2500 MW. Suunnittelusta ja luvituksesta valmistuu sen jälkeen arviolta 400 800 MW / vuosi. 14
1. Teknologia paranee http://biogts.fi/ 2. Jätemääräykset ja kiertotalous 3. Kotimaisen öljyn puolittamisohjelma 4. Gasum aktiivisena valtioomisteisena yrittäjänä Lähde: Gasum 30 15
Lähde: Gasum 31 Lähde: Gasum 32 16
80 5 toimijan arvio aurinkosähkömarkkinoiden vuotuisesta lisäyksestä 2015-2017 (MW) 70 60 https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/20264/isbn9789 526067674.pdf?sequence=1&isAllowed=y 50 40 30 20 Aurinkosähkökapasiteetti 2015 (MW) Suomi 10 Ruotsi 100 Tanska 700 Englanti 8000 Saksa 43 000 (7 % sähköstä) Kiina 45 000 Kalifornia 5 % sähköstä 10 0 alin keskiarvo ylin 2015 2016 2017 33 Erään alan toimijan valistunut arvaus Suomen markkinoiden kehityksestä (2016) Kumuloituva kapasiteetti 2030 2000 MWp Tuotanto 2 TWh 17
Suuruusluokkalaskelma: Hinta runsas 8000 euroa avaimet käteen. Jos tuotto 10 c/kwh, niin sijoitetun pääoman tuotto on noin 5 %. 35 Kunnallisten energiayhtiöiden modernisoituminen yhteistyössä pkyritysten kanssa palvelutaloiksi Uusiutuvan lisääminen omassa tuotannossa Energian tuotannosta ja jakelusta monipuolisempaan palveluliiketoimintaan Kiinteistökohtaisten lähienergiaratkaisujen ja energiatehokkuuden edistäminen Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistäminen (sähköinen liikenne, kaasuliikenne) https://www.nivos.fi/ 36 18
Yhteishankinnat Suomessa Asikkala 2012, 5 kpl, 24 kwp Lappeenranta 2013, 20 kpl, 100 kwp Oulun sähkönsiirto 2013, 16 kpl, 50 kwp HINKU 2013, 35 kpl, 175 kwp Lappeenranta 2014, 44 kpl, 308 kwp Aurinkosähköä kotiin 2014, 7 kpl, 26 kwp Savo 2014, 10 kpl, 35 kwp Ii 2015, 9 kpl, 31 kwp VÄLKE: Asikkala 2016, 37 kpl, 130 kw VÄLKE: Länsi-Uusimaa 2016, valmisteilla Lähde: Submitted manuscript to Journal of Cleaner Production 37 Kuvat: Pasi Tainio ja Olli-Pekka Pietiläinen SYKE Syken leasing-rahoitteiset 2015 pilotti Ei investointia, ei muutoksia käyttömenoihin Leasing-kauden jälkeen lähes ilmaista sähköä Laitila 20 kwp, Asikkala 10 kwp, Mynämäki 20 kwp ja Padasjoki 10 kwp 2016 isosti Koko Suomi, yht tavoitteena 1 M ~ 1 MWp Sama periaate Toteuttajina SYKE ja KL-Kuntahankinnat Oy Kiinnostuneet kunnat selville kevään aikana Alustavasti kymmeniä kuntia lähdössä mukaan Asennukset ennen kesää 2017 Tästä lisää huomenna aamulla Jarmo Linjaman esityksessä 38 Kuvat: Pasi Tainio ja Olli-Pekka Pietiläinen SYKE 19
Investointihakemukset uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian hankkeisiin 18.3.2016 Työ- ja elinkeinoministeriö sai 18.3.2016 päättyneeseen määräaikaan mennessä yhteensä 55 investointitukihakemusta uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian hankkeisiin. Nyt ensimmäistä kertaa kilpailumuotoisena toteutettavan haun parhaille hankkeille on varattu vuosille 2017 ja 2018 investointitukea TEM:n kärkihankkeiden mukaisesti yhteensä 80 miljoonaa euroa. 55 hakemusta hankkeiksi, joiden laskennalliset kokonaisinvestoinnit olisivat yli 3,4 miljardia euroa, on vankka osoitus siitä potentiaalista, joka Suomesta löytyy etsittäessä innovatiivisia uusiutuvan energian ratkaisuja, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn. 39 20