ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS, UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS BRINKINMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA

FCG Planeko Oy ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS, UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS BRINKINMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 0101-D1345 19.11.2008

I Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 LÄHTÖAINEISTO... 1 3 SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET... 3 3.1 Hydrogeologinen maastotarkastelu... 3 3.2 Riskikartoitukset... 3 3.3 Koepumppaus Kauklahden pohjavedenottamolla... 3 4 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET... 3 5 KAUKLAHDEN POHJAVEDENOTTAMO JA POHJAVEDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET... 5 6 POHJAVESITARKKAILU... 6 6.1 Pohjavedenpinnan korkeusasema... 6 6.2 Pohjaveden laatu... 7 7 SUUNNITTELUALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 8 8 LUONTOKOHTEET... 9 9 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT... 9 9.1 NYKYISET RISKIT... 9 9.1.1 Asutus... 9 9.1.2 Öljysäiliöt...10 9.1.3 Kasvihuoneet...11 9.1.4 Brinkinmäen entinen maankaatopaikka ja Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalue 13 9.1.5 Maatalous...14 9.1.6 Öljyvahinko...15 9.1.7 Tienpito ja liikenne...16 9.2 TULEVAISUUDEN POHJAVESIRISKIT...17 9.2.1 Asutus...17 9.2.2 Tienpito ja liikenne...17 10 POHJAVESIALUEIDEN ULKOPUOLISET RISKITOIMINNOT...18 10.1 MAHDOLLINEN KALLIOJÄTEVEDENPUHDISTAMO HARMAAKALLION ALUEELLA...18 11 SUOJAVYÖHYKKEET...18 12 SUOJELUTOIMENPITEET...18 12.1 Uusien toimintojen sijoittaminen...18 12.2 Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet...20 12.2.1 Asuinjätevedet...20 12.2.2 Suojaamattomat öljysäiliöt...20 12.2.3 Kasvihuoneet...21 12.2.4 Brinkinmäen entinen maankaatopaikka ja Lohja Rudus Oy Ab:n kunnostuskohde...21 12.2.5 Maatalous...21 12.2.6 Öljyvuoto...21 12.2.7 Tienpito ja liikenne...21 12.3 Muut toimenpidesuositukset...22 13 VEDENOTTAMON ENNAKKOSEURANTA...22

II Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13.1 Pohjavedenpinnan korkeusaseman seuranta...23 13.2 Pohjaveden laadun seuranta...23 14 TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA...23 LIITTEET 1 Pohjavesialueen sijainti, yleiskartta 2 Pohjavesikartta/Espoo, yleiskartta Brinkinmäen pohjavesialueesta 1:12 500 3 Espoon eteläosien yleiskaava 2030, ote yleiskaavasta 1:12 500 4 Talousveden laatuvaatimukset 5 Pohjavesinäytteiden (näytteenotto 2008) analyysitulokset 6 Pohjaveden suojelun kannalta keskeisiä säädöksiä PIIRUSTUKSET YMP-0101-D1345-550 Brinkinmäen pohjavesialue, hydrogeologinen kartta, 1:10 000 YMP-0101-D1345-551 Brinkinmäen pohjavesialue, ohjeelliset suojavyöhykkeet ja pohjavettä vaarantavat toiminnot, kartta 1:10 000

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 1 (24) ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS, UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS BRINKINMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 1 YLEISTÄ 2 LÄHTÖAINEISTO Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Espoon ympäristökeskuksen toimeksiannosta FCG Planeko Oy on laatinut Brinkinmäen (0104901) I-luokan pohjavesialuetta koskevan suojelusuunnitelman. Pohjavesialue sijoittuu kokonaisuudessaan Espoon kaupungin alueelle. Pohjavesialueella sijaitseva Kauklahden vedenottamo toimii Espoon Veden varavedenottamona. Pohjavesialueen sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa yleiskartassa. Brinkinmäen pohjavesialue on harvaan asuttua ja nykyinen rakennusala pohjavesialueesta on alle 10 %. Pohjavesialueesta tiiviin savi- ja silttipeitteisen maa-alueen osuus on noin 20 %. Yleiskaavan mukainen rakentaminen tulee lisäämään päällystettyjen rakenteiden osuuden pohjavesialueesta arviolta jopa 40 %. Rakentaminen sijoittuu vettä läpäiseville reuna-alueille, joilla pohjavesi pääosin muodostuu. Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesiesiintymän vesivarojen käyttö myös tulevaisuudessa rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueella. Selvitystyön perusteella on vedenottamolle määritelty suojavyöhyke, laadittu suojelutoimenpideohjelma alueella todettuja pohjavettä uhkaavia riskitoimintoja koskien sekä laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelma on ohjeellinen asiakirja, jota tullaan käyttämään taustaaineistona valvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristö- ja maaaineslupia ratkaistaessa. Suunnitelmalla ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia eikä sen perusteella synny korvausvelvoitteita. Suojelusuunnitelmassa esitettävät suositukset otetaan kuitenkin huomioon viranomaispäätöksiä tehtäessä. Oikeusvaikutukset tulevat vasta suunnitelmaa hyödyntävien erillisten viranomaispäätösten kautta. Pohjavesialueella on suoritettu vedenhankintaan liittyviä pohjavesitutkimuksia useassa eri tutkimusvaiheessa alkaen vuodesta 1957. Pohjavesitutkimusten tulokset on esitetty seuraavissa työn lähtöaineistona olleissa tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjoissa: - Espoon kunta; Pohjavesitutkimuksia Kauklahden rakennussuunnitelmaalueella, Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vesto, D624, 1957. - Espoon kunta; Kauklahden rakennussuunnitelma-alueen pohjavesitutkimus III, Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vesto, D624, 9.12.1957. - Espoon kunta; Rakennus- sekä koneistotyöselitys Brinkenmäen vedenottamoa varten, Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vesto, D624, 31.1.1958. - Espoon kauppalan vesilaitos; Pohjavesiesiintymien tarkkailu, Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, 3229, 10.8.1967. - Espoon kauppalan vesilaitos; Brinkinmäen pohjavedenottamon suojaaluesuunnitelma, Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, 3229, 30.8.1967.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2 (24) Suunnittelualueella sijaitsevalla Kauklahden pohjavedenottamolla on suoritettu koepumppaus kesällä 2008. Koepumppausjärjestelyitä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3.3. Koepumppauksen tulokset on esitetty tutkimusraportissa: Espoon Vesi; Koepumppaus Kauklahden pohjavedenottamolla, FCG Planeko Oy, 2944-D1065, 10.9.2008. Edellä mainitun pohjavesitutkimusaineiston lisäksi suojelusuunnitelmaa laadittaessa ovat olleet käytettävissä seuraavat lähtötiedot ja asiakirjat: - Espoon kaupunki, Tekninen keskus: Pilaantuneen maaperän kunnostus, Brinkinmäki, Espoo. Yhteenveto kunnostuksen toteutuksesta. Ramboll Finland Oy. 25.8.2008. - Espoon kaupunki, Vesi ja viemärilaitos: Kauklahden pohjavedenottamon tarkkailutuloksia vv. 1985 1999. - Golder Associates Oy: Tutkimus kasvimaan alueen maaperän haittaainepitoisuuksista. Espoo, Laitmanintie 12, projektinumero 05-4057. 1.6.2005. - Ramboll Finland Oy: Kauklahden betonitehtaan pohjavesitutkimus 26.4.2004. - Ramboll Finland Oy: Espoon kaupunki, Tekninen keskus / Lohja Rudus Oy Ab, Pilaantuneen maaperän lisätutkimus. Brinkinmäki, Espoo. 6.6.2007. - Uudenmaan ympäristökeskus: Brinkinmäen pohjavesialueen pohjavesialuekartta ja kortti. - Uudenmaan ympäristökeskus: Ravinnetase vesiensuojelun apuvälineenä. Moniste 155. 7.2.2005. - Uudenmaan ympäristökeskus: Suojellun luontotyypin rajojen määrittäminen (Tillinmäen jalopuumetsikkö), päätös UUS-2005-L-744-253. 16.2.2006. - Uudenmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös kiviaineksen ja jätebetonin murskaustoiminta, päätös UUS-2007-Y-343-111. 27.3.2008. - Uudenmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Harmaaniityntie 7 pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, päätös UUS-2004-Y-353-121. 3.5.2006. - Uudenmaan ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös Brinkinmäen maankaatopaikan ja tehdasalueen maaperän kunnostamista ja seulontatoimintaa koskien, päätös UUS-2004-Y-353-121. 3.5.2006. - Vesihydro Oy: Kauklahden betonitehtaan läjitysalueen pohjavesitarkkailu v. 1997 1999. - Vesihydro Oy: Kauklahden betonitehtaan pohjavesitutkimuksien tuloksia v. 2001 2003.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3 (24) 3 SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Hydrogeologinen maastotarkastelu 3.2 Riskikartoitukset Suunnittelualueella suoritettiin hydrogeologinen maastotarkastelu Kauklahden pohjavedenottamon koepumppauksen valmistelun yhteydessä 15.4.2008. Espoon ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat koonneet tiedot suunnittelualueella sijaitsevista pohjavettä vaarantavista toiminnoista. Alueelle sijoittuvan asutuksen öljysäiliöitä koskevat tiedot on saatu Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta ja tiedot alueen jätevesiverkosta Espoon Vedeltä. Riskikohteilla on tehty 15.10.2008 maastokäynti. 3.3 Koepumppaus Kauklahden pohjavedenottamolla Pohjavesitutkimuksia on tehty Espoon Kauklahdessa, Brinkinmäen I luokan pohjavesialueella (n:o 0104901) sekä pohjavesialueeseen koillispuolella rajoittuvalla Harmaakallion alueella. Tehtyjen tutkimusten ja vedenottamolla suoritetun koepumppauksen tavoitteena on ollut selvittää pohjavedenottamolta käyttöön saatavan pohjaveden määrä ja laatu, vedenoton vaikutusalueen laajuus sekä vedenoton ympäristövaikutukset. Pohjavesialueen koillispuolisella Harmaakallion alueella koepumppauksen aikana tehtyjen seurantamittausten perusteella on selvitetty pohjaveden virtausyhteyttä suunnitellun kalliopuhdistamon sijoitusalueen ja Brinkinmäen pohjavesiesiintymän välillä. Koepumppaus on suoritettu vedenottamon siiviläputkikaivoista nykyistä pumppauskalustoa käyttäen. Pohjavesialueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevat talousvesikaivot kartoitettiin ennen pumppauksen käynnistystä. Koepumppauksen aikaista seurantaa varten tutkimusalueelle on asennettu seitsemän maaperän pohjaveden havaintoputkia ja viisi kalliopohjavesiputkea. Koepumppauksen yhteydessä on tarkkailtu pohjaveden pinnan korkeusasemaa kartoitetuista yhdeksästä kaivosta, asennetuista pohjaveden havaintoputkista sekä kahdeksasta pohjavesialueelle aiemmin asennetuista pohjaveden havaintoputkista. Suunnittelualueelta otettiin koepumppauksen yhteydessä pohjavesinäytteitä 20.5 30.6.2008 välisenä aikana yhteensä 4 näytettä. Vesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteenä 5. Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa 550. 4 POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET Brinkinmäen pohjavesiesiintymä koostuu luode kaakko ja koillinen lounas suuntaisista, pohjavesialueen pohjoisosassa toisiaan leikkaavista, peitteisistä kallioperän ruhjepainanteista, sekä painannealueita reunustavista, kallioisista mäkialueista. Pohjaveden pääasiallinen muodostuminen pohjavesiesiintymässä tapahtuu ruhjepainanteiden reunaosissa, jossa tavataan pintamaalajeina lajittuneita, vettä johtavia hiekkakerrostumia. Vähäisemmässä määrin pohjaveden muodostumista tapahtuu myös painannealueita reunustavilla, rinneosiltaan moreenipeitteisillä mäkialueilla. Hiekkaisia pintamaakerroksia tavataan luode kaakko suuntaisen ruhjepainanteen lounaisreunalla pohjavesialueen lounais- ja länsiosissa, koillinen lounas suuntaisen ruhjepainanteen alueella pohjavesiesiintymän pohjoisosassa sekä kalliomäkeä reunustavalla rinnelueella pohjavesiesiintymän kaakkoisosassa. Ruhjepainanteiden alimmat osat ovat tiiviin savikerroksen peittämiä. Savikerroksen alapuolella ruhjepainanteissa

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 4 (24) tavataan lajittuneita hiekka- ja soravaltaisia maakerroksia, jotka ovat yhteydessä maastopainanteiden reunaosissa tavattaviin hiekka- ja moreenikerrostumiin. Maaperäkarttaote pohjavesialueesta on esitetty kuvassa 1 ja tutkimusalueen sijainti liitteenä 1 olevassa yleiskartassa. Kuva 1. Maaperäkarttaote Brinkinmäen pohjavesialueelta Kairaustulosten perusteella ruhjepainanteiden alueella tavattavan tiiviin savi silttikerroksen paksuus on suurimmillaan pohjavesialueen pohjoisosassa, noin 16,0 m. Savi silttikerroksen alapuolella tavattavien lajittuneiden, vettäjohtavien maakerrosten paksuudeksi on tutkimuksissa todettu suurimmillaan nykyisellä vedenottamoalueella noin 16,3 m. Havaintoputkien asennustyön yh-

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 5 (24) teydessä keväällä 2008 paksuimmat vettä johtavat maakerrokset todettiin vedenottamon eteläpuolella sijaitsevassa tutkimuspisteessä 1145, jossa savi silttikerroksen alapuolella todettiin 10,2 m paksuinen kerros lajittunutta soraa. Käytettävissä olevien kairaustulosten perusteella ruhjepainanteiden alueella, tiiviin pintamaakerroksen alapuolella tavattavien maakerrosten koostumus vaihtelee hienosta hiekasta soraan. Lajittuneiden, hiekka soravaltaisten maakerrosten alapuolella on osassa tutkimuspisteitä todettu moreenikerros, jonka koostumus vaihtelee hiekkamoreenista soramoreeniin. Maakerrosten kokonaispaksuudeksi on todettu suurimmillaan havaintoputkien asennustyön yhteydessä vedenottamon eteläpuolella (piste 1145) 24,0 m. Tarkkailupisteistä tehtyjen vesipintahavaintojen perusteella pohjavedenpinnan korkeusasema vaihtelee Brinkinmäen pohjavesialueella tasovälillä +10,11 +20,93 (tilanne ennen koepumppauksen aloittamista 19. 20.5.2008). Alimmillaan pohjavedenpinta on mittaushavaintojen perusteella vedenottamon lounaispuolella havaintoputkessa 620 ja ylimmillään pohjavesialueen kaakkoisreunalla havaintoputkessa 1144. Pohjaveden virtaus suuntautuu mittaushavaintojen mukaan peitteisiä ruhjepainanteita pitkin kaakosta, koillisesta ja luoteesta kohti nykyistä vedenottamoa ja sen lounaispuolista aluetta. Pohjavesiesiintymän keskeisimmässä osassa pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee tasovälillä noin +10,1 +11,9 (tilanne ennen vedenottoa). Pohjavedenpinnan korkeusasemassa tapahtuu huomattava muutos pohjavesiesiintymän kaakkoisreunalla (tarkkailupisteet 1144 ja K5) sekä pohjavesialueen pohjoisosassa (tarkkailupisteet 1142, K11, K12 ja 1143), joilla alueilla pohjavedenpinta on huomattavasti ylemmällä tasolla. Tasoero pohjavesipinnoissa viittaa välissä sijaitseviin pohjaveden virtausta rajoittaviin kalliokynnyksiin tai heikommin vettä johtaviin maakerroksiin. Pohjavesiesiintymän itäpuolisella Tillinmäen asuinalueella pohjavedenpinta on mittaushavaintojen perusteella selvästi pohjavesiesiintymän vallitsevaa pohjavedenpinnan tasoa ylempänä (tasolla noin +21,9 +27,0). Koepumppauksella ei todettu selkeää vaikutusta alueen pohjavedenpinnan tasoon. Pohjavesialueen koillispuolisella Harmaakallion alueella syvälle (keskimäärin 45 m syvyyteen) kallioon ulotetuissa porakonekairauksissa ei todettu kallioperän vedenjohtavuuden kannalta merkittäviä kallioperän ruhjevyöhykkeitä. Tutkimuspisteisiin asennetuissa kalliopohjavesiputkissa kalliopohjaveden pinta on mittaushavaintojen perusteella kymmeniä metrejä pohjavesiesiintymän vallitsevaa pohjavedenpinnan tasoa ylempänä (tasolla noin +34 +41). Koepumppauksen aikaisten seurantamittausten perusteella ei koepumppauksella voitu havaita selkeää vaikutusta kalliopohjavedenpinnan korkeusasemaan. Brinkinmäen pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus, pohjavedenpinnan seurantapisteiden sijainti, pohjavedenpinnan korkeustasotiedot ja pohjaveden virtaussuunnat on esitetty piirustuksessa YMP-0101-D1345-550. 5 KAUKLAHDEN POHJAVEDENOTTAMO JA POHJAVEDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Brinkinmäen pohjavesialueen keskiosassa sijaitseva Kauklahden pohjavedenottamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 1959. Vuodesta 1997 lähtien vedenottamo on toiminut Espoon Veden varavedenottamona. Pohjavedenottamolle on rakennettu kaksi siiviläputkikaivoa, joiden syvyys on noin 17 m (kaivojen pohjat tasolla -7,00). Siiviläputkien pituudet kaivoissa

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6 (24) ovat 5 m (tasovälillä -1,5-6,5). Pumppuhuone (vedenottamorakennus) sijaitsee kaivojen koillispuolella, noin 50 m etäisyydellä. Siiviläputkikaivo on kuvassa 2. Käyttöön saatavaksi vesimääräksi on suoritetun koepumppauksen perusteella arvioitu 600 m 3 /d. Vesi täyttää alhaista ph-arvoa lukuun ottamatta tutkittujen parametrien osalta talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. 6 POHJAVESITARKKAILU Kuva 2. Kauklahden pohjavedenottamon pohjoisempi kaivo Pohjavesialueelle ja sen välittömään läheisyyteen on Espoon kaupungin toimesta asennettu eri tutkimusvaiheissa pohjaveden havaintoputkia noin 25 kpl. Koepumppauksen aikaista seurantaa varten on pohjavesialueelle ja sen välittömään läheisyyteen asennettu FCG Planeko Oy:n toimesta kahdeksan maapohjavesiputkea sekä viisi kalliopohjavesiputkea. Pohjavedenpinnan korkeusasemaa seurattiin koepumppauksen aikana lisäksi yhdeksästä talousvesikaivosta. Suojelusuunnitelmatyössä oli käytettävissä vedenpinnan korkeustasomittausten tulokset Brinkinmäestä siten, että vanhimmista havaintoputkista on käytettävissä seurantatietoja vuodesta 1995 lähtien. Pohjaveden laatuseurannan tuloksia vedenottamolta on ollut käytettävissä vuosilta 1985 1999 sekä kesällä 2008 suoritetun koepumppauksen ajalta. 6.1 Pohjavedenpinnan korkeusasema Brinkinmäen vedenottamoa ympäröivällä pohjavesialueella (tarkkailupisteissä 448, 620 ja 1001) pohjavedenpinta on vaihdellut vuodesta 1995 tasovälillä noin +9,8 +10,4. Pohjavedenpinnan korkeustasovaihtelut Brinkinmäen tarkkailupisteissä on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 3. Tarkkailupisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa 550.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7 (24) 10,70 mmpy 1001 620 448 9,70 3.8.2000 4.10.2000 5.12.2000 5.2.2001 8.4.2001 9.6.2001 10.8.2001 11.10.2001 12.12.2001 12.2.2002 15.4.2002 16.6.2002 17.8.2002 18.10.2002 19.12.2002 19.2.2003 22.4.2003 23.6.2003 24.8.2003 25.10.2003 26.12.2003 26.2.2004 28.4.2004 29.6.2004 30.8.2004 31.10.2004 1.1.2005 4.3.2005 5.5.2005 6.7.2005 6.9.2005 7.11.2005 8.1.2006 11.3.2006 12.5.2006 13.7.2006 13.9.2006 14.11.2006 15.1.2007 18.3.2007 19.5.2007 20.7.2007 20.9.2007 21.11.2007 22.1.2008 6.2 Pohjaveden laatu Kuva 3. Pohjavedenpinnan korkeustasovaihtelut pisteissä 448, 620 ja 1001. Kauklahden pohjavedenvaraottamo Kauklahden vedenottamolta on tehty laatututkimuksia ajanjaksolla huhtikuu 1985 tammikuu 1999. Vedenottamon raakaveden ph-arvo on ollut ajoittain alhainen ja mangaanipitoisuudet ovat olleet koholla (ylitykset Mn 0,05 0,25 mg/l). Rautapitoisuudet ovat ylittyneet ajanjaksolla ainoastaan kaksi kertaa (ylitykset Fe 0,4 0.8 mg/l). Muiden ominaisuuksien osalta tutkitut laatuominaisuudet ovat täyttäneet talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Koepumppauksen alussa vedenottamolta käyttöön saatava raakavesi täytti alhaista ph-arvoa (6,2) ja koholla olleita rauta- ja mangaanipitoisuuksia (Fe 0,39 mg/l ja Mn 0,17 mg/l) lukuun ottamatta tutkituilta laatuominaisuuksiltaan talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Koepumppauksen aikana pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet alenivat, rautapitoisuuden ollessa pumppausta lopetettaessa 0,089 mg/l ja mangaanipitoisuus 0,042 mg/l. Pohjaveden kloridipitoisuus puolestaan kohosi koepumppauksen aikana ja oli pumppausta lopetettaessa 23 mg/l. Pohjaveden muissa laatuominaisuuksissa ei koepumppauksen aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vedenottamon vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Koepumppauksen lopetusnäytteestä tehdyissä määrityksissä ei todettu raskasmetalleja kohonneina pitoisuuksina. Pestisidimäärityksen mukaan pohjavedessä ei havaittu merkkejä torjunta-aineyhdisteistä. VOC-määrityksessä todettiin määritysrajan ylittävä pitoisuus tolueenia (0,3 µg/l). Muiden haihtuvien hiilivety-yhdisteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Öljymäärityksessä ei todettu merkkejä öljy-yhdisteistä.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8 (24) Brinkinmäen pohjavesiesiintymä Koepumppauksen lopetusvaiheessa vedenottamon eteläpuolisesta havaintoputkesta 1145 otetun vesinäytteen sameudesta johtuen, olivat näytteen alumiini- ja rautapitoisuudet koholla ja ylittivät talousveden laatusuositukset. Suodatetusta näytteestä määritetty liukoisen raudan pitoisuus täytti talousvedelle annetun laatusuosituksen. Vesinäytteessä todettiin pieniä pitoisuuksia VOC-yhdisteitä. Vesinäytteessä ei todettu kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja, merkkejä torjunta-aineyhdisteistä, eikä viitteitä öljy-yhdisteistä. Talousvesikaivot Koepumppauksen aikana tutkittiin talousvesikaivojen K11, K12 ja K13 vedenlaatua. Tutkimusten perusteella talousvesikaivojen vesi on hapanta (ph 6,0 6,3). Kloridipitoisuus oli osassa vesinäytteistä kohonnut luontaisesta tasosta. Kaikissa tutkituissa kaivoissa esiintyi koliformisia bakteereja (4 72 kpl/100ml). Happamuutta, sameutta ja paikoin korkeaa rautapitoisuutta lukuun ottamatta kaivovedet täyttävät tutkituilta osin yksityisten kaivovesien veden laadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Talousveden laatuvaatimukset ovat liitteessä 4 ja vesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteenä 5. 7 SUUNNITTELUALUEEN KAAVOITUSTILANNE Brinkinmäen pohjavesialue kuuluu Espoon eteläosien yleiskaava 2030 - alueeseen (Kv 7.4.2008). Kaavassa on pohjavesialueeseen kuuluvalle osalle osoitettu tiiviitä ja matalia asuntoalueita (A2), julkisen hallinnon ja palvelun alueita (PY), keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue (C) ja virkistysalueita (V). Vedenottamoalue on kaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Kaavamääräysten mukaisesti pohjavesialueelle ei saa osoittaa asemakaavalla pohja/pintavettä vaarantavia toimintoja. Brinkinmäen pohjavesialueella Espoon eteläosien yleiskaava on oikeusvaikutteinen lukuun ottamatta pohjavesialueen koillisnurkkausta, jossa pätee voimassa oleva Keskuspuisto II-osayleiskaava (Kv 16.8.2006). Kaavassa pohjavesialue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). Kaavamääräysten mukaisesti pohjavesialueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Alueelle rakentamista ja muita toimenpiteitä rajoittavat vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on pohjavesien suojelemiseksi voimassa MRL:n 128 mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä kuten kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vedenhankintaan tai tulvantorjuntaan liittyviin MRL:n mukaisiin toimenpiteisiin. Lämmitysöljylle tarkoitetut säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suojaaltaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Brinkinmäen pohjavesialueesta suurin osa on asemakaavoitettu. Pohjavesialueelle on kaavoitettu asuinkerrostalojen (AK) sekä erillispientalojen (AO) korttelialueita. Kauklahdenväylän länsipuolelle on kaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) ja liikerakennusten korttelialue (KL). Ve-

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9 (24) 8 LUONTOKOHTEET denottamon lähialueet on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja vedenottamoalue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Espoon eteläosien yleiskaava 2030 -alue (kv 7.4.2008) on esitetty liitteessä 3. Brinkinmäen pohjavesialueesta koilliseen sijaitsee lehtolaakso, joka on aiemmin ollut luonnontilainen. 2000-luvun alussa tehdyt harvennushakkuut ovat laskeneet sen Espoon arvokkaiden luontokohteiden luokituksessa luokkaan III, selvästi muuttuneet (Hirvonen 2003). Lehtolaakso on merkitty yleiskaavaan SL-merkinnällä (luonnonsuojelualue). Kohde on merkitty hydrogeologiseen karttaan 550 numerolla 1. Brinkinmäen pohjavesialueella sijaitsee Tillinmäen jalopuumetsikkö, joka on luonnonsuojelulain 29 mukaan suojeltu luontotyyppi. Jalopuumetsikkö on luontaisesti syntynyt, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuva metsikkö. Jalopuumetsikön pinta-ala on 0,64 hehtaaria. Jalopuumetsikkö on merkitty hydrogeologiseen karttaan 550 numerolla 2. 9 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT 9.1 NYKYISET RISKIT Brinkinmäen pohjavesialue sijoittuu Tillinmäen ja Kurttilan asuinalueiden väliin. Pohjavesialue sijoittuu pääasiassa metsäiselle kallioalueelle. Alueella on nykyisin vain vähän asutusta. Pohjavesialueen lounaisosassa sijaitsevalla teollisuusalueella on meneillään kunnostustoimenpiteitä. Pohjaveteen kohdistuvien riskien määrä on suhteellisen pieni. Seuraavassa esitetään Brinkinmäen pohjavesialueella ja sen läheisyydessä todetut riskitoiminnot. Jokaisen riskitoimintotyypin kohdalla on esitetty arvio toiminnan aiheuttamasta pohjavesiriskistä. Riskien suuruuden arvioinnissa on huomioitu riskien sijoittuminen suhteessa vedenottamoon, riskialueen maaperän laatu, päästön tyyppi ja todennäköisyys. Riskien merkittävyys pohjaveden kannalta on arvioitu asteikolla suuri kohtalainen pieni - ei riskiä. 9.1.1 Asutus Kartoitetut pohjavettä vaarantavat toiminnot on esitetty piirustuksessa 551. Asutuksen tihentyessä myös erilaiset pohjavettä uhkaavat toiminnat yleistyvät. Asutuksen pohjavedelle aiheuttamat haitat johtuvat pääasiassa jätevesien maahan imeytyksestä, vuotavista viemäreistä sekä öljysäiliöistä. Päästöt voivat erityisesti pitkään jatkuessaan vaikuttaa pohjaveden laatuun. Rakennustoimintaan liittyvät maanrakennustyöt saattavat joissain tapauksissa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista ja pohjaveden pinnan laskua pohjavesialueella. Asutus Brinkinmäen pohjavesialueella on haja-asutustyyppistä. Pohjavesialueesta lähes puolet on asemakaavoitettua ja uudisrakentamista on jo aloitettu Kauklahdenväylän länsipuolella. Asutuksen öljysäiliötiedot selvitettiin Länsi-Uudenmaan pelastustoimen puolesta. Espoon Vedeltä saatujen jätevesiverkostotietojen perusteella viemäröinti ulottuu pohjavesialueelle ainoastaan Tillinmäen asuntoalueella, pohjavesi-

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10 (24) 9.1.1.1 Asuinjätevedet 9.1.1.2 Pohjavesiriskien arviointi alueen kaakkoisreunalla. Tillinmäen jätevesiverkosto on rakennettu PVC - putkesta vuosina 1974-1978. Viemärit ovat tehdyn kuvauksen perusteella pääosin hyvässä kunnossa. Jätevesien pääsy pohjaveteen ilmenee yleensä mm. pohjaveden typpi- ja fosforiyhdisteiden sekä happea kuluttavan orgaanisen aineksen pitoisuuksien kohoamisena, veden hygieenisen laadun heikentymisenä sekä hajuna ja makuna. Viemäröimättömän asutuksen kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja ei ole tämän työn yhteydessä selvitetty. Karttatarkastelun perusteella pohjavesialueella sijaitsee jätevesiviemäröinnin ulkopuolisella alueella 9 kpl asuinrakennuksia. Rakennusten kokonaismäärä on yhteensä 20 kpl. Asuinrakennukset ovat keskittyneet pohjavesialueen pohjoisosaan 0,6 km etäisyydellä ja luoteisosaan noin 0,25 km etäisyydellä Kauklahden vedenottamolta. Brinkinmäen alueen jätevesiviemäriverkosto on esitetty piirustuksissa YMP- 0101-D1345-551. Karttatarkastelun perusteella asuinjätevesistä aiheutuva riski pohjavedelle kohdistuu Brinkinmäen pohjavesialueen pohjois- ja luoteisosaan. Brinkinmäen pohjavesialueen haja-asutuksen asuinjätevesistä aiheutuvat riskit ovat paikallisia. Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle jätevedet riski pieni riski pieni 9.1.2 Öljysäiliöt Tulevaisuudessa koko Brinkinmäen pohjavesialue tulee olemaan asemakaavaaluetta, jolloin jätevesiviemäröinti tulee kattamaan koko alueen. Öljy imeytyy vettä hyvin läpäisevään maaperään nopeasti. Öljytuotteista pohjavedelle haitallisimpia ovat kevyet öljytuotteet kuten kevyt polttoöljy, petroli ja bensiini. Nopeimmin pohjaveteen kulkeutuvat vesiliukoiset bensiinin lisäaineet. kuten MTBE ja TAME. Mineraaliöljy vaikuttaa jo pieninä pitoisuuksina pohjaveden laatuun. Öljyn esiintyminen havaitaan juomavedestä yleensä haju- ja makuhaittoina. Pohjaveteen joutunut öljy pysyy muuttumattomana pitkiä aikoja, koska öljyhiilivetyjen luontainen hajoaminen on hidasta kylmässä, vähähappisessa ja ravinteisessa pohjavesiympäristössä. Öljysäiliöiden vuototilanteissa pohjavesikerrokseen valunut öljy liikkuu pohjavesivirtauksen mukana ja voi levitä laajalle alueelle. Öljysäiliön vuoto voi olla kertaluonteinen tai vähitellen tapahtuva vuoto, jota on yleensä vaikea havaita. Vaikean havaittavuuden vuoksi vähitellen tapahtuva päästö voi olla määrällisesti suurempi ja pahempi uhka pohjavedelle kuin kertaluontoinen öljysäiliön rikkoutuminen, joka yleensä havaitaan varsin pian onnettomuushetken jälkeen. Huonokuntoiset maanalaiset ja maanpäälliset suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen uhkaa. Myös ylitäytöt sekä öljytuotteiden huolimaton varastointi ja käsittely voivat aiheuttaa pohjaveden likaantumista Omakotitalojen lämmitysöljysäilöt asennettiin aikaisemmin paloturvallisuussyistä yleensä maahan. Nykyään öljysäiliöiden sijoittaminen rakennuksen sisälle vähentää pohjaveden likaantumisen uhkaa. Öljysäiliöiden vuodot ja

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11 (24) muut vahingot huomataan yleensä nopeasti hajun perusteella. Riittävän tilava suoja-allas sekä säännölliset kuntotarkastukset estävät öljyvuodot. Öljysäiliöiden määräaikaistarkistuksista on säädetty KTM:n päätöksessä 344/83, muutos 1199/1995 (liite 4). Tarkastusvelvoite koskee tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevia maanalaisia öljysäiliöitä. Vastuu vuotavasta öljysäiliöstä ja aiheutetusta öljyvahingosta on aina säiliön omistajalla säiliön sijainnista riippumatta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta saatujen tietojen perusteella Brinkinmäen pohjavesialueella on yksi lämmitysöljysäiliö ja kaksi lämmitysöljysäiliöitä pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Sijoitukseltaan ja suojaukseltaan pohjavesialueelle sijoittuvat säiliöt jakautuvat seuraavasti: SÄILIÖN SIJOITUS JA SUOJAUS LUKUMÄÄRÄ KPL SISÄTILOISSA 2 MAANALAINEN LUJITEMUOVILLA SUOJATTU SÄILIÖ 1 9.1.2.1 Pohjavesiriskien arviointi Pohjavesialueella oleva sisätiloissa sijaitseva öljysäiliö (kartassa numero 3) on terästä (1989). Pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä ovat sisätiloissa ja valuma-altaassa sijaitseva lujitemuovinen öljysäiliö (kartassa numero 2) (1991) sekä maan alla sijaitseva muovirakenteinen öljysäiliö (kartassa numero 1). Säiliöiden tilavuus vaihtelee välillä 2,0 3,0 m 3. Säiliöiden tarkastusajankohdasta ei ole tietoa. Öljysäiliöt sijaitsevat pohjavesialueen itäosassa, josta etäisyys Kauklahden vedenottamolle on vähintään 0,45 km. Etäisyys Kauklahden vedenottamolta lähimpään suojaamattomaan säiliöön 0,45 km. Lähin säiliö sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden vedenottamon yläpuolella. Öljysäiliöiden sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-0101-D1345-551. Kartoitustulosten perusteella öljysäiliöistä aiheutuva riski vedenotolle kohdistuu Brinkinmäen pohjavesialueen kaakkoisosaan. Pohjavesialueen kaakkoisosassa on 2 kpl suojaamattomia öljysäiliöitä, joista yksi on maanalainen. Näistä lähimmän öljysäiliön etäisyys Brinkinmäen vedenottamolta on noin 450 m. 9.1.3 Kasvihuoneet Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle öljysäiliöt riski pieni riski pieni Entisillä kasvihuonetonteilla pohjavesille aiheuttavat riskiä kasvinviljelyssä käytetyt torjunta-aineiden jäämät ja lämmityksessä käytetty öljy. Ympäristön kannalta torjunta-aineiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pysyvyys, kulkeutuvuus, kertyvyys ja myrkyllisyys. Suomen olosuhteissa torjunta-aineiden on todettu hajoavan hitaammin kuin kansainvälisissä tutkimuksissa on oletettu. Etelä-Suomessa entisten kauppapuutarhojen alueella tehtyjen tutkimuksien mukaan, maanäytteistä on löytynyt ohjearvoa korkeampia pitoisuuksia

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 12 (24) DDT:tä, heptaklooria, endosulfaania, lindaania, dieldriiniä, arseenia ja öljyä. Lisäksi tutkimuksissa löytyi raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, sinkkiä, kuparia ja elohopeaa. Brinkinmäen pohjavesialueella on kolmessa kohteessa ollut kasvihuoneviljelyä, josta yhdessä kohteessa on tehty kunnostustoimenpiteitä. Kartan kohteen 3 (Laitmanintie 12) kiinteistöllä on ollut 220 m² kasvihuone. Tehtyjen tutkimusten perusteella (Golder Associates, 2005) kasvihuoneen alueelta ei löydetty jäämiä torjunta-aineista. Arseenin esiintymistä ei tutkittu. Kartan kohteen 4 (Laitmanintie 5-7) kiinteistöllä on ollut kasvihuoneviljelyä ja alue on kunnostettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen 788/14.6.2007 mukaisesti. Alueella on päätöksen mukaisesti edelleen tyhjä öljysäiliö, joka poistetaan rakentamistoimenpiteiden yhteydessä. Kartan kohteen 2 (Santapellontie 1) kiinteistöllä sijaitsee noin 250 m2 kasvihuone, jossa on betonilattia. Kasvihuoneen maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tietoa. Kuvassa 4 on kohteen 4 kiinteistöllä sijainneen kasvihuoneen jäännökset. 9.1.3.1 Pohjavesiriskien arviointi Kuva 4. Entisen kasvihuoneen jäännökset Kasvihuoneiden sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-0101-D1345-551. Koepumppauksen yhteydessä otettujen vesinäytteiden perusteella pohjavedessä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja, torjunta-aineita, eikä viitteitä öljy-yhdisteistä. Kaikki kasvihuoneet sijaitsevat moreenialueilla, jonka päällä esiintyy kohteissa 3 ja 4 silttiä ja savea sekä kohteessa 2 hiekkaa. Kasvihuoneviljelytoiminta on päättynyt ja kasvihuoneen maaperässä on enää mahdollisesti jäljellä pysyvimmät yhdisteet sekä kohteessa 4 jäljellä oleva tyhjä öljysäiliö. Kasvihuoneiden alueella mahdollisesti tehtävien kaivutoimenpiteiden yhteydessä, on olemassa pieni paikallinen riski pohjavedelle.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13 (24) Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle Kasvihuoneet riski pieni riski pieni 9.1.4 Brinkinmäen entinen maankaatopaikka ja Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalue Brinkinmäen pohjavesialueen lounaisosassa, Kauklahdenväylän länsipuolella, on sijainnut Brinkinmäen entinen maankaatopaikka sekä Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalue. Koko alueen pinta-ala on noin 11 ha. Maankaatopaikka ja tehdasalue kunnostetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa No YS 658/ 3.5.2006 mukaisesti. Kunnostuksen tarkoituksena on poistaa kiinteistöiltä pilaantunut maa-aines, joka ylittää ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 esitetyt ohjeelliset Samase-ohjearvotasot (poikkeuksena arseeni 20 mg/kg ja savisen maaperän sinkkipitoisuus 200 mg/kg). Maankaatopaikka on ollut käytössä 1960- ja 1970-luvuilla. Maankaatopaikkaalue on vanhaa soranottoaluetta, jonka jätetäyttöjen alapuolinen maaperä on hiekkaa, silttiä ja moreenia. Alueelle oli läjitetty ylijäämämaita, rakennusjätettä ja epäpuhtaita maa-aineksia. Maankaatopaikalla tehtyjen tutkimuksien mukaan on alueella todettu Samasen ohje- ja raja-arvon välissä olevia pitoisuuksia lyijyä, sinkkiä, PCB:tä sekä PAH-yhdisteistä fluoranteenia ja Samasen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia ja mineraaliöljyjä. Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalueella on toiminut betonielementtitehdas ja myöhemmin valmisbetonitehdas vuoteen 2006 saakka. Betonitehtaan vieressä on ollut läjitysalue, jonka vaikutusta pohjaveteen on tarkkailtu vuodesta 1994 lähtien. Alueen maaperässä on todettu Samasen ohjearvon mukainen pitoisuus arseenia ja VOC yhdisteistä ksyleeniä, ohje- ja raja-arvon välissä olevia pitoisuuksia lyijyä ja sinkkiä sekä viitteitä mineraaliöljystä (pitoisuus alle Samasen ohjearvon). Maankaatopaikan pohjavedessä on todettu vuonna 2000 kohonneita kloridi-, kupari-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia sekä vuonna 2005 kohonneita arseeni-, kloridi-, koboltti-, kromi-, lyijy-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksia. Maankaatopaikan ympäristön pohjavedessä on todettu vuonna 2000 kohonneita mineraaliöljy-, kromi-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia sekä vuonna 2005 kohonneita koboltti-, kupari-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia. Lohja Rudus Oy Ab:n ympäristön pohjavedessä on todettu vuonna 1996 kohonnut mineraaliöljypitoisuus ja vuonna 2005 kohonneet koboltti-, lyijy- ja nikkelipitoisuus sekä poikkeuksellisen korkea sinkkipitoisuus (11 000 µg/l). Maankaatopaikan alueen kunnostaminen Kurttilantien itäpuolella on tehty vuosina 2007 2008. Maankaatopaikan alueelta on poistettu pilaantuneet maa-ainekset Samasen ohjearvotasoon saakka. Kunnostuksen yhteydessä alueelta löydettiin kotitalous- ja ongelmajätettä. Lievästi pilaantuneet maaainekset (noin 9 600 tonnia) sekä rakennus- ja sekajätteet on viety YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, voimakkaasti pilaantuneet (noin 5 000 tonnia) ja ongelmajätteeksi (noin 6 400 tonnia) luokitellut maaainekset Forssan Kiimassuon vastaanottopaikkaan sekä pitoisuudeltaan alle alemman ohjearvon maa-ainekset Espoon kaupungin Kulmakorven maankaatopaikalle tai Niska & Nyyssösen Muijalan maankaatopaikalle Lohjalle. Kunnostaminen jatkuu Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalueella. Seuraavan sivun kuvassa 5 tehdään kunnostusta Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalueella.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 14 (24) 9.1.4.1 Pohjavesiriskien arviointi Kuva 5. Kunnostustoimintaa Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalueella Kunnostusalueen sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-0101-D1345-551. Kunnostuskohde sijaitsee pohjavesialueen luoteisosassa. Kunnostuksen jälkeen kohteesta on poistettu pilaantuneet maa-ainekset Uudenmaan ympäristökeskuksen luvan mukaisesti. Kunnostuksen jälkeen alueelle jäävien maaaineksien jäännöspitoisuudet alittavat Samasen ohjearvotason, jolloin alueen siirtyminen asuintoalueeksi on turvallista. Kunnostustoiminnan aikana tapahtuvan kaivun ja maiden käsittelyn aikana on lievästi kohonnut riski pohjaveden laadun heikentymiselle. Jatkossa riski kuitenkin poistuu, kun pilaantuneet maa-ainekset on poistettu ja kuljetettu pois pohjavesialueelta. Kunnostuksen jälkeen alueelle asennetaan neljä pohjaveden tarkkailuputkea, joilla seurataan kunnostuksen jälkeistä pohjaveden laatua. Koepumppauksen yhteydessä otetuissa vesinäytteissä ei todettu merkkejä kunnostuskohteen aiheuttamista pohjavesivaikutuksista. Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle Maankaatopaikan ja Lohja Rudus Oy Ab:n tehdasalue kunnostuksen jälkeen riski pieni riski pieni 9.1.5 Maatalous Maataloudessa riskiä pohjavesille aiheuttavat lähinnä karjanlannan, keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Peltoviljelyyn liittyviä haitallisia toimin-

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15 (24) 9.1.5.1 Pohjavesiriskien arviointi 9.1.6 Öljyvahinko 9.1.6.1 Pohjavesiriskien arviointi toja ovat lannoitteiden, lietelannan ja kasvinsuojeluaineiden käyttö, joista voi aiheutua mm. pohjaveden nitraatti-, fosfori- ja kasvinsuojeluainejäämien pitoisuuksien kohoamista. Karjanlannan levityksestä pelloille voi lisäksi aiheutua pohjaveden hygieenisen laadun heikentymistä. Nitraattipitoisuuden kasvu pohjavedessä on todennäköistä, jos lannoitettavan pellon maaperä on vettä hyvin johtavaa tai lannoitteita käytetään viljelykasvien tarpeeseen nähden liikaa. Espoon maataloussihteeriltä saadun tiedon mukaan pohjavesialueella on viljelyksessä olevia peltoja noin 5,5 ha, joista ainakin osa on nurmiviljelyssä. Uudenmaan ympäristökeskuksen selvityksessä (Ravinnetase vesiensuojelun apuvälineenä, Uudenmaan ympäristökeskus, moniste 155, 7.3.2005) on tarkasteltu pelloille sadonkorjuun jälkeen jäävien ravinteiden määriä. Selvityksen mukaan nurmiviljelyssä lannoituksen määrä on voimakkainta. Brinkinmäen pohjavesialueen pinta-alasta pieni osa koostuu viljelykäytössä olevista peltoalueista. Peltojen kokonaispinta-ala pohjavesialueella on noin 5,5 ha (noin 5 % pohjavesialueen pinta-alasta). Pellot sijaitsevat savikoilla ja silttipeitteisillä moreenialueilla. Kauklahden pohjavedenottamo sijaitsee peltoalueen reunassa. Brinkinmäen pohjavesialueelta käytettävissä olevien pohjaveden laatutietojen perusteella ei tuloksissa ollut nähtävissä maatalouden vaikutusta pohjaveden laatuun. Pohjavesivaikutuksia pienentävät peltoalueiden sijoittuminen valtaosin tiivispohjaisille savikkoalueille. Riski lannoitteiden käytöstä on suurin vedenottamon läheisyydessä sijaitsevilla pelto-osuuksilla, jossa pohjaveden virtaus on vedenottamon suuntaan. Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle maatalous riski pieni riski pieni Brinkinmäen pohjavesialueen pohjoisosassa on kartan kohteessa 1 (Laitmanintie 7) keväällä 2000 valunut kevyttä polttoöljyä. Öljyvahinkopaikasta noin 10 m etäisyydellä sijaitsevan kaivon vedessä on ajoittain ollut öljyn hajua ja makua. Tutkimusten mukaan (kesä 2007) vahinkopaikalta otetussa näytteessä oli öljyhiilivetyjä 9000 mg/kg. Kunnostaminen tehdään Harmaaniityntien rakentamisen yhteydessä. Öljyvahingon sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-0101-D1345-551. Öljyvahinkokohde sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa, noin 250 m etäisyydellä Kauklahden vedenottamolta. Öljyvahinkokohde sijaitsee savisilttipeitteisellä moreenialueella. Brinkinmäen pohjavesialueella koepumppauksen yhteydessä tehdyissä pohjaveden laatututkimuksissa ei löytynyt öljyyhdisteitä. Läheisen kaivon veden laatu on kuitenkin heikentynyt öljyvahingon seurauksena. Jatkossa riski pohjavedelle ja vedenottamolle poistuu, kun öljyllä pilaantunut maa-aines on poistettu ja kuljetettu pois pohjavesialueelta. Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle öljyvahinko riski pieni riski kohtalainen

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 16 (24) 9.1.7 Tienpito ja liikenne Liikenteestä aiheutuvat pakokaasupäästöt sekä vaarallisten aineiden kuljetukset hyvin läpäisevällä pohjaveden muodostumisalueella aiheuttavat pohjavesien pilaantumisvaaraa. Liikenteen päästöt leviävät kapealle alueelle tien ympäristöön. Niiden kulkeutumista maaperässä ja vaikutusta pohjaveteen ei ole juurikaan tutkittu. Maanteitse kuljetettavat nestemäiset kemikaalit ja helposti veteen liukenevat kiinteät vaaralliset aineet voivat liikenneonnettomuuden sattuessa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Riskin suuruus riippuu tien sijainnista suhteessa vedenottamoon, ympäröivistä maalajeista ja maahan pääsevän kemikaalin ominaisuuksista. Tienpidosta aiheutuvia mahdollisia haittoja pohjavedelle ovat veden kloridipitoisuuden nousu talvikauden liukkaudenestossa (NaCl) ja kesäisin sorateiden pölyn sitomisessa (CaCl 2 ) käytetyn suolan vaikutuksesta. Suolan käytön seurauksena maaperän ja pohjaveden kloridipitoisuus kasvaa, veden syövyttävyys lisääntyy, alkaliteetti pienenee ja ph laskee, jolloin metalleja ja ravinteita liukenee pohjaveteen. Kuvassa 6 on näkymä Kauklahdenväylästä etelän suuntaan. Kuva 6. Näkymä Kauklahdenväylältä vedenottamolle menevän liittymän kohdalta. Brinkinmäen pohjavesialueen läpi luoteis-kaakko-suunnassa johtaa Kauklahdenväylä yhdystie 1130. Tie sijaitsee pohjavesialueella noin 1,0 km matkalla. Tiiviin savikerroksen alapuolella esiintyy hiekkaa. Tie kuuluu talvihoitoluokkaan I (läpi talven suolattava tie), jossa keskimääräinen käytettävä suolamäärä on noin 7,6 t/ajoratakilometri. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Kauklahdenväylän tieosuudella Brinkinmäen pohjavesialueen kohdalla on 12 600 ajoneuvoa/vrk.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17 (24) 9.1.7.1 Pohjavesiriskien arviointi Brinkinmäen pohjavesialueen etelä- ja lounaisreunalla sijaitsee Kurttilantie, josta erkanee lounaisnurkalla lounaaseen Vanha Saunalahdentie ja pohjavesialueen kaakkoisosassa sijaitsee Vuoriharjuntie. Kurttilantiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1 200 ajoneuvoa/vrk ja Vanha Saunalahdentien suuntaan 2 300 ajoneuvoa/vrk. Vuoriharjuntiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1 400 ajoneuvoa/vrk. (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö: Ajoneuvoliikenne Espoossa 2007). Pohjavesialueella tiedetään tehtävän öljykuljetuksia huoltoasemille. Muista vaarallisten aineiden kuljetuksista ei ole tietoja käytettävissä. Tiesuola Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle yhdystie 1130 riski kohtalainen riski kohtalainen Tieliikenne Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle yhdystie 1130 riski kohtalainen riski kohtalainen Vanha Saunalahdentie riski pieni riski pieni Kurttilantie riski pieni riski pieni Vuoriharjuntie riski pieni riski pieni 9.2 TULEVAISUUDEN POHJAVESIRISKIT 9.2.1 Asutus 9.2.2 Tienpito ja liikenne Brinkinmäen pohjavesialueen eteläosa on asemakaavoitettu ja alueen rakentamista on aloitettu. Tulevaisuudessa pohjavesialue tulee muuttumaan hajaasutusalueesta taajama-asutusalueeksi. Asutuksen tihentyessä erilaiset pohjavettä uhkaavat toiminnot yleistyvät ja pohjaveteen kohdistuvien riskien määrä kasvaa. Asemakaava-alueella asutuksen jätevedet johdetaan viemäreihin, joiden mahdollinen vuotaminen aiheuttaa pohjavedelle riskin. Asutuksen lisääntyessä myös lämmitysöljysäiliöiden määrä voi kasvaa nykyisestään. Päästöt voivat erityisesti pitkään jatkuessaan vaikuttaa pohjaveden laatuun. Rakennustoimintaan liittyvät maanrakennustyöt saattavat joissain tapauksissa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista ja pohjaveden pinnan laskua pohjavesialueella. Rakentamisen myötä päällystettyjen alueiden osuus kasvaa merkittävästi ja muodostuvan pohjaveden määrä voi vähentyä. Asutuksen lisääntymisen myötä liikenteen määrä tulee kasvamaan nykyisestään. Kauklahdenväylän parantamista on tehty tiesuunnitelma, jonka mukaan Brinkinmäen pohjavesialueella sijaitsevalle tieosuudelle rakennetaan kloridisuojaus-tasoinen (bentoniittimatto) pohjavesisuojausrakenne. Pohjavesisuojauksien rakentaminen vähentää liikenteestä ja tienpidosta pohjavedelle aiheutuvia riskejä, mutta ei kokonaan estä esim. mahdollisissa onnettomuustapauksissa pohjaveden pilaantumisriskiä. Tienrakentamistoimenpiteistä voi aiheutua pohjaveden haitallista purkautumista ja pohjaveden pinnan laskua pohjavesialueella. Mahdolliset pohjanvahvistustoimenpiteet voivat läpäistä tiiviin vettä läpäisemättömän savikerroksen, joka voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista ja riskin pohjaveden laadulle.

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18 (24) 10 POHJAVESIALUEIDEN ULKOPUOLISET RISKITOIMINNOT 10.1 MAHDOLLINEN KALLIOJÄTEVEDENPUHDISTAMO HARMAAKALLION ALUEELLA 11 SUOJAVYÖHYKKEET 12 SUOJELUTOIMENPITEET Koepumppauksen yhteydessä Harmaakallion alueelle syvälle (keskimäärin 45 m syvyyteen) kallioon ulotetuissa porakonekairauksissa ei todettu kallioperän vedenjohtavuuden kannalta merkittäviä kallioperän ruhjevyöhykkeitä. Tutkimuspisteisiin asennetuissa kalliopohjavesiputkissa kalliopohjaveden pinta oli mittaushavaintojen perusteella kymmeniä metrejä pohjavesiesiintymän vallitsevaa pohjavedenpinnan tasoa ylempänä (tasolla noin +34 +41). Koepumppauksen aikaisten seurantamittausten perusteella koepumppauksella ei havaittu selkeää vaikutusta kalliopohjavedenpinnan korkeusasemaan. Kalliojätevedenpuhdistamon sijainti Harmaakallion alueella ei vaikuttaisi muodostuvan pohjaveden määrään. Puhdistamon suunniteltu sijoituspaikka sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden Brinkinmäen pohjavesiesiintymän yläpuolella. Kalliopohjavesi ja pohjavesiesiintymän pohjavesi voivat rajoitetusti olla yhteydessä toisiinsa, joten ei voida täysin sulkea pois mahdollisuutta puhdistamosta aiheutuviin hitaisiin pohjaveden laatuvaikutuksiin. Suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykkeet ovat ohjeellisia eikä niillä ole välittömiä juridisia vaikutuksia. Pohjavedenottamon suojavyöhykettä määritettäessä on huomioitu esiintymän hydrogeologiset olosuhteet sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen pohjavesialuerajaus. Pohjavesialueella on yksi rajaus, eikä alueelle ole erikseen määritelty lähi- ja kaukosuojavyöhykkeitä. Ohjeellisen suojavyöhykealueen avulla pyritään turvaamaan pohjaveden laatu mm. rajoittamalla rakentamisesta ja viljelytoiminnasta pohjavedelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Alueella tulee lisäksi noudattaa kappaleen 12.1 mukaisia suojelurajauksia. Vedenottamon ohjeellisen suoja-alueen avulla pyritään turvaamaan vedenottamon veden laatu estämällä rakentamisesta pohjavedelle aiheutuvat haittavaikutukset. Vedenottamon ohjeellinen suoja-alue aidataan ja pyritään jatkossa varaamaan ainoastaan vedenhankintakäyttöön. Vedenottamon ohjeellisen suoja-alueen pinta-ala on noin 0,5 ha ja koko Brinkinmäen pohjavesialueen pinta-ala on noin 0,78 km 2. Ohjeellisen suojavyöhykealueen ja vedenottamon ohjeellisen suoja-alueen rajaus on esitetty piirustuksessa 551. 12.1 Uusien toimintojen sijoittaminen Vedenoton turvaamiseksi ei pohjavesialueelle tule sijoittaa seuraavia uusia laitoksia tai toimintoja: - asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä viemäriverkostoon, johdeta tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi tai johdeta umpikaivoon

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19 (24) - jäteveden maahan imeytystä ja jätevedenpuhdistamoita - valvomattomia jäteveden pumppaamoita. Pohjavesialueelle sijoittuvat pumppaamot tulee varustaa automaattihälyttimin ja ylivuoto tulee johtaa alueen ulkopuolelle - laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja, jotka on mainittu valtioneuvoston päätöksessä n:o 364 (1994) pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (liite 4) - maalämpöä tulee välttää, jos sitä ei voida rakentaa riskittömästi - maanalaisia öljysäiliöitä eikä öljysäiliöitä, joissa ei ole tehty asianmukaisia varmistustoimenpiteitä - nestemäisten polttoaineiden jakelupaikkoja ja varastoja, auto- ja konekorjaamoita, autohajottamoita, öljyjohtoja, öljysora- ja asfalttiasemia sekä auto- ja moottoriratoja - hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja, eläinjätteiden hautausta, kompostointilaitoksia - taimitarhoja - viljelypalstoja ja siirtolapuutarha-alueita, mikäli viljelytoimintaan liittyvää lannoitus- ja torjunta-aineiden käyttöä ei rajoiteta. - golfkenttiä tai niiden laajentamista - karjatilojen merkittäviä kotieläinsuojien laajennuksia tai muutoksia ilman ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 13 ) mukaista maaperäselvitystä ja ympäristölupaa. Asiasta tulee pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. - turkistarhoja - suolavarastoja - maankaivua ja ojituksia tai kallion louhintaa, joista voi aiheutua pohjaveden likaantumista, haitallista purkautumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään - maa-ainesten ottoa muutoin kuin vanhojen ottoalueiden kunnostustarkoituksessa. Lisäksi tulee huomioida: - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin (Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 3. luku 10 ). - tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ei saa käyttää torjunta-ainerekisterissä olevia valmisteita, joilla on pohjavesirajoitus (http://www.kttk.fi). Pohjavesirajoituksesta on maininta valmistepakkauksen kyljessä. - maataloudessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta no 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY).

Brinkinmäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma 20 (24) Tämän ns. nitraattidirektiivin mukaan mm. lannan patterointi pohjavesialueella on kielletty. Pohjavesialueella lietelannan, virtsan, puristemehun sekä jätevesilietteen käyttöä ei tulisi sallia lainkaan. Maa- ja puutarhataloudessa ei saisi käyttää kasvien satotasoa ja ravinteiden käyttökykyä ylittäviä lannoitemääriä. Uusien laitosten ja toimintojen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevia lakeja ja viranomaismääräyksiä. 12.2 Nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet 12.2.1 Asuinjätevedet 12.2.2 Suojaamattomat öljysäiliöt Pohjavesialueilla todettujen riskitoimintojen haittavaikutusten poistamiseksi tai haittavaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan alueille suojelutoimenpiteitä seuraavasti: Pohjavesialueilla tulee ryhtyä toimenpiteisiin asuinjätevesistä pohjaveteen kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan jätevesienkäsittelyssä valtioneuvoston asetusta 542/2003 (talousjätevesiasetus). Asetuksen mukaan vuoden 2013 loppuun mennessä olemassa olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan asetuksen käsittelyvaatimuksia. I ja II-luokan pohjavesialueilla aikataulutavoitetta on syytä nopeuttaa. Toimenpiteinä viemäriverkostojen ulkopuolisilla pohjavesialueilla tulevat kyseeseen joko jätevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi tai vaihtoehtoisesti jätevesien johtaminen täyttymishälyttimillä varustettuihin umpisäiliöihin. Säiliöt tulee tyhjentää säännöllisesti ja tyhjentämisestä tulee pitää kirjaa. Jätevedet tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäviksi. Brinkinmäen alueen asuinkiinteistöjen jätevesihuolto paranee tulevaisuudessa asemakaavoitetun alueen laajentuessa, jolloin asuinkiinteistöt tulevat olemaan kaupungin jätevesiviemäröinnin piirissä. KTM:n päätöksen 1199/1995 mukaan pohjavesialueilla sijaitseville tarkastamattomille maanalaisille öljysäiliöille on täytynyt suorittaa KTM:n päätöksen 344/1983 mukaiset tarkastukset 31.12.1997 mennessä. Pelastuslaitos laatii ja pitää yllä öljysäiliörekisteriä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä. Tiedot pohjavesialueella olevista öljysäiliöistä tulee saattaa ajan tasalle. Tarkastukset tulisi ulottaa kaikkiin yli kymmenen vuotta vanhoihin öljysäiliöihin. Pohjavesialueella olevat suojaamattomat öljysäiliöt tulee poistaa tai varustaa suojarakenteilla (suojakuori tai katos ja säilön tilavuutta vastaava suoja-allas sekä ylitäytönestin). Pohjavesialueelle ei sijoiteta uusia maanalaisia säiliöitä vaan öljysäiliöt sijoitetaan suoja-altaisiin sisätiloihin. Energiavaihtoehtona suositellaan kaukolämpöön liittymistä ja vaihtoehtoisesti suosia muita riskittömiä lämmitysmuotoja. Kiinteistön vaihdettua lämmitysjärjestelmää, tulee vanhat lämmitysöljysäiliöt ja niihin liittyvät rakenteet poistaa ja maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tutkia.