KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2012 vp Yksityisen sektorin tiedonvälitystoimijoiden aseman turvaaminen Yleisradio-uudistuksen yhteydessä Eduskunnan puhemiehelle Nykyinen hallitus on parhaillaan toteuttamassa mittavaa Yleisradio Oy:n uudistusta. Yhtiön rahoituksen ohella myös sen julkisen palvelun velvoitteisiin kuuluvaa tehtäväkenttää tullaan päivittämään nykypäivän mediaympäristöä paremmin vastaavaksi. Asiaan liittyen liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt aiemmin keväällä keskeisiltä toimijoilta lausuntoa uudistetusta Yleisradiota koskevasta lainsäädännöstä (vrt. LVM 017:00/2012; Lausuntopyyntö HE laeiksi Yleisradio Oy:sta ja valtion televisio- ja radiorahastosta annettujen lakien muuttamisesta). Useissa yksityisen sektorin tiedonvälitystoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimittamissa lausunnoissa on oltu tyytymättömiä lakiluonnoksessa esitettyyn Yleisradion julkisen palvelun velvoitteen mukaiseen tehtävänkuvaan. Sen on katsottu olevan esitetyssä muodossaan liian epämääräinen ja ristiriidassa mm. EU:n piirissä sovitun yleisradiotoimintaan liittyvän valtiontukisäännöstön kanssa. Asiaa käsittelevässä komission tiedonannossa (2009/C 257/01) todetaan, että yksityisten mediapalveluiden tarjoajat joutuvat kilpailemaan julkisten yleisradioyhtiöiden kanssa ja kärsivät niille myönnetyn valtiontuen negatiivisista vaikutuksista. Keskeisenä elementtinä yksityisen median toimintaedellytysten turvaamiseksi komissio näkee yleisradioyhtiöille annettavien julkisen palvelun velvoitteiden mahdollisimman tarkkarajaisen määrittelyn. Vain näin pystytään kontrolloimaan sitä, ettei yleisradioyhtiöiden muita toimijoita parempi rahoitusasema pääse vääristämään media-alan vapaata kilpailua. Yleisradio-uudistuksen toteutuminen liikenne- ja viestintäministeriön valmistelevan lakikokonaisuuden ja siihen sisältyvän löyhän julkisen palvelun velvoitteen muodossa merkitsisi epäreilun kilpailuasetelman luomista yksityisen puolen mediayhtiöille. Vaikein tilanne muodostuisi verkkoon ja verkossa tapahtuvassa tekstimuotoisessa tiedonvälityksessä, johon monet yksityisen sektorin mediayhtiöt ml. aiemmin paperiversioina ilmestyneet paikallis- ja maakuntalehdet ovat panostaneet voimakkaasti. Toisin kuin yksityiset mediayhtiöt, Yleisradio tekee jo tällä hetkellä tekstimuotoisia uutisia verkkoon ja uusiin jakelukanaviin julkisella rahoituksella ja ilman kustannuspaineita. Tämä sisältö on lukijalle maksutonta. Se tekee sanomalehdille erittäin vaikeaksi saada maksua verkossa ja uusissa jakelukanavissa olevista tekstimuotoisista uutisista. Ilman sisällöstä saatavaa maksua on vaikea nähdä, että sanomalehdet voisivat koskaan muuttua laajasti tai pelkästään sähköisiksi. Jos Yleisradion julkisen palvelun velvoitteita ei tiukenneta nyt tehtävän Yleisradio-uudistuksen yhteydessä, tulee yksityisten media-alan toimijoiden asema tekstimuotoisen verkkoviestinnän markkinoilla heikkenemään edelleen. Samalla olisi vaarana se, että verkossa kansalaisille jaettava tekstimuotoinen uutistarjonta yksipuolistuisi. Versio 2.0
Uudistuksen toteuttaminen esitetyssä muodossa saattaisi erityisen vaikeaan asemaan sanomalehdet, joiden resurssit kilpailla valtiontuella operoivaa Yleisradiota vastaan ovat jo nyt rajalliset. Niillä on tällä hetkellä merkittävä alueellinen työllisyys- ja talousvaikutus. Sanomalehtien tulot olivat viime vuonna 1,085 miljardia euroa, mikä on n. 25 % osuus koko Suomen joukkoviestintämarkkinoista. Summasta 959 miljoonaa euroa tuli päivittäisille sanomalehdille. Jos uudistuksen myötä Yleisradiolle annettaisiin avoimet ovet juuri tekstimuotoisen uutistoiminnan jatkamiseen verkossa, merkitsisi se näiden positiivisten alueellisten vaikutusten joutumista vaakalaudalle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yksityisen sektorin mediayhtiöiden aseman turvaamiseksi Yleisradio-uudistuksen yhteydessä, ja millä keinoilla hallitus aikoo huolehtia siitä, että Yleisradio-uudistus ei johda kilpailun vääristymiseen verkossa tapahtuvassa tekstimuotoisessa uutisvälityksessä? Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2012 Sinuhe Wallinheimo /kok 2
Ministerin vastaus KK 257/2012 vp Sinuhe Wallinheimo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 257/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä yksityisen sektorin mediayhtiöiden aseman turvaamiseksi Yleisradio-uudistuksen yhteydessä, ja millä keinoilla hallitus aikoo huolehtia siitä, että Yleisradio-uudistus ei johda kilpailun vääristymiseen verkossa tapahtuvassa tekstimuotoisessa uutisvälityksessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yleisradio Oy:n julkista palvelua koskeva uudistus on kuluvalla hallituskaudella valmisteltu yhteistyössä eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa. Keskeisistä linjauksista sovittiin 16. päivänä joulukuuta 2011 annetulla yhteisellä julkilausumalla, jonka mukaisen periaatepäätöksen valtioneuvosto teki 21. päivänä joulukuuta 2011. Sovittujen linjausten mukaiset hallituksen esitykset (HE 28/2012 vp ja HE 29/2012 vp) on annettu eduskunnan käsiteltäväksi 4. päivänä huhtikuuta 2012. Uudistuksella toteutetaan hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan Yleisradion rahoituksen malli ja keräystapa uudistetaan eduskuntaryhmien yhteisen vuonna 2010 hyväksytyn kannanoton mukaisesti. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan sääntely on EU-tasolla jätetty pitkälti kansallisten sääntelyviranomaisten omaan harkintaan. Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä HE 29/2012 vp on käsitelty tätä sääntelyä ja erityisesti kysymyksessä esille nostettuja valtiontuki- ja kilpailunäkökohtia. Esitys on EU:n komission valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan antaman tiedonannossa (2009/C 257/01, jäljempänä komission valtiontukitiedonanto) esitettyjen periaatteiden mukainen. Komission tiedonannossa tunnistetaan julkisen palvelun asema ja merkitys kansalaisille informaation ja muun sisällön lähteenä syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta. Tiedonannossa korostetaan myös tekniikan kehityksen hyödyntämistä myös julkisessa yleisradiotoiminnassa sekä uusista tekniikoista koituvien hyötyjen saattamisessa yleisön saataville. Tiedonannossa selvennetään periaatteita, joita komissio noudattaa soveltaessaan perustamissopimuksen kilpailusäännöksiä yleisradioalalla tarjottavien audiovisuaalisten palveluiden julkiseen rahoittamiseen ottaen huomioon viimeaikainen kehitys markkinoilla ja lainsäädännössä. Tarkoituksena on, että muuttuvassa mediaympäristössä säilytetään tasapainoinen julkisen ja yksityisen mediatarjonnan moniarvoisuus. Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä julkisen palvelun ohjausta ja valvontaa ehdotetaan täsmennettäväksi. Komission valtiontukitiedonannon mukainen uusien merkittävien palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointimenettelyä koskevat säännökset ehdotetaan sisällytettäväksi Yleisradio Oy:stä annettuun lakiin. Lisäksi Viestintäviraston taloudellista valvontaa koskevaa toimivaltaa ehdotetaan tehostettavaksi. Julkisen palvelun Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 :n määrittelyyn ehdotetaan tehtäväksi pienehköjä muutoksia, jotka eivät muuta Yleisradio Oy:n tarjoaman julkisen palvelun luonnetta. Teknologisen kehityksen huomioiminen sisällytettiin määrittelyyn jo lailla 492/2002 3
Ministerin vastaus (HE 241/2001 vp). Eri jakelukanavilla erilaisissa muodoissa tarjottujen palveluiden tulee kuitenkin täyttää julkisen palvelun kriteerit. Tämä pätee myös tekstimuotoiseen uutisvälitykseen. Julkisen palvelun ohjaus ja valvonta muodostuvat hallintoneuvoston ja Viestintäviraston laissa säädettyjen tehtävien toteuttamisesta. Käsittelyssä olevien ehdotusten myötä eduskunnan valitsemalla hallintoneuvostolla olisi jatkossa entistäkin keskeisempi rooli yhtiön toiminnan ja julkisen palvelun sisällön ohjauksessa. Tarvittaessa hallintoneuvosto voi ottaa kantaa myös Yleisradio Oy:n verkossa tekstimuodossa tapahtuvaan toimintaan. Hallituksen tavoitteena puolestaan on, että julkinen ja yksityinen mediatarjonta ovat tasapainossa ja muodostavat yhdessä monipuolisen ja moniarvoisen kokonaisuuden, jolla vastataan lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun ja sisältötarjontaan. Teknologian kehitys ja sähköisen viestinnän lisääntyminen ja sen myötä kiristynyt kilpailu ovat muuttaneet merkittävästi median, erityisesti lehdistön, toimintaympäristöä. Verkkoympäristö on tuonut käyttäjien saataville laajasti sekä kotiettä ulkomaisten toimijoiden uutis- ja muita sisältöjä. Käytetyimmät palvelut (eräät hakupalvelut ja yleisportaalit) Suomessa ovat edelleen perinteisten joukkoviestintäyritysten (Alma Media, Sanoma, MTV Media ja Yleisradio) ylläpitämiä. Verkkomedian peruspalvelut ovat lähtökohtaisesti olleet saatavilla ilman eri maksua ja käyttäjien odotusarvona on edelleenkin ilmaisuus. Kaupallisten mediayritysten haasteena onkin niin meillä kuin muuallakin kehittää uudenlaisia liiketoiminta- ja ansaintamalleja vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja käyttötottumuksia. Yleisradion julkisen palvelun kehittäminen puolestaan tapahtuu laissa säädetyissä puitteissa hallintoneuvoston ohjauksessa. Todettakoon lopuksi, että hallitusohjelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää viestinnän toimialan ja sen eri toimijoiden asemaa. Tällaisia ovat muun ohella sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistus (tietoyhteiskuntakaari), sähköisen viestinnän mediapoliittinen ohjelma sekä toimenpiteet julkisilla varoilla tuotettujen tietovarantojen avaamiseksi laajasti kaikkien käyttöön. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 4
Ministerns svar KK 257/2012 vp Sinuhe Wallinheimo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 257/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sinuhe Wallinheimo /saml: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för tryggande av mediebolagen i den privata sektorn i samband med reformen av Rundradion och med vilka medel har regeringen för avsikt att sörja för att reformen av Rundradion inte leder till konkurrensförvrängningar i den nyhetsförmedling som sker skriftligt på webben? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Under den pågående regeringsperioden har beredningen av reformen av Rundradion Ab:s allmännyttiga verksamhet pågått i samråd med ordförande för riksdagsgrupperna. En överenskommelse om de centrala riktlinjerna träffades i det gemensamma offentliga utlåtande som gavs den 16 december 2011. Statsrådet fattade ett principbeslut i enlighet med detta den 21 december 2011. De regeringspropositioner som följer de överenskomna riktlinjerna (RP 28/2012 rd och RP 29/2012 rd) har getts till riksdagen för behandling den 4 april 2012. Genom reformen förverkligas den punkt i regeringsprogrammet enligt vilken modellen för finansiering av och insamlingsmetoden för Rundradion ändras i enlighet med det av riksdagsgrupperna år 2010 godkända gemensamma ställningstagandet. På EU-nivå har regleringen av den allmännyttiga rundradioverksamheten långt överlämnats till de nationella regleringsmyndigheterna för prövning. I den behandlade regeringspropositionen, RP 29/2012 rd, har denna reglering behandlats i synnerhet avseende de statsstöds- och konkurrensaspekter som har lyfts fram i frågan. Propositionen följer principerna i EU kommissionens meddelande från kommissionen om tillämpningen av reglerna om statligt stöd på radio och tv i allmänhetens tjänst (2009/C 257/01, härefter kommissionens statsstödsmeddelande). I kommissionen meddelande identifieras den allmännyttiga verksamhetens ställning och betydelse för medborgarna som källa för information och annat innehåll utgående från att ingen ska diskrimineras och att alla ska ha lika möjligheter. I meddelandet betonas även utnyttjande av den tekniska utvecklingen också i allmännyttig radioverksamhet samt att få den nytta som de nya teknikerna leder till i allmänhetens tjänst. I meddelandet förtydligas de principer som kommissionen följer vid tillämpning av konkurrensbestämmelserna i grundfördraget på finansiering av de audiovisuella tjänster som erbjuds inom rundradiobranschen med beaktande av utvecklingen på marknaden och i lagstiftningen under den senaste tiden. Avsikten är att bevara pluralismen i ett balanserat offentligt och privat medieutbud. I den regeringsproposition som är under behandling finns ett förslag på precisering av styrningen och övervakningen av allmännyttig verksamhet. Ett förslag föreligger om att de bestämmelser som gäller preliminär bedömning av betydande tjänster och funktioner i enlighet med kommissionens meddelande ska inkluderas i lagen om Rundradion Ab. Ett förslag om effektivisering av Kommunikationsverkets ekonomiska befogenheter föreligger också. Små förändringar föreslås i den definition som finns om allmännyttig verksamhet i 7 i lagen 5
Ministerns svar om Rundradion Ab. Dessa ändrar inte karaktären på den allmännyttiga verksamhet som Rundradion Ab erbjuder. Beaktandet av den tekniska utvecklingen inkluderades i definitionen redan med lag 492/2002 (RP 241/2001 rd). De tjänster som erbjuds i olika former genom de olika distributionskanalerna ska däremot uppfylla kriteriet för allmännyttig verksamhet. Detta gäller också skriftlig nyhetsförmedling. Styrningen och övervakningen av allmännyttig verksamhet bildas genom att de uppgifter som i lag stadgas för förvaltningsrådet och kommunikationsverket förverkligas. Med de förslag som för tillfället behandlas skulle det förvaltningsråd som riksdagen väljer i fortsättningen spela en allt centralare roll i styrningen av bolagets verksamhet och innehållet i allmännyttig verksamhet. Vid behov kan förvaltningsrådet även ta ställning till den skriftliga verksamhet som Rundradion Ab utövar på webben. Regeringen har för sin del som mål att det offentliga och det privata medieutbudet ska vara balanserat och tillsammans skapa en mångsidig och mångfacetterad helhet, som svarar på den ökade internationella konkurrensen och innehållsutbudet. Teknologiutvecklingen och den ökade användningen av elektronisk kommunikation och därmed en åtstramning av konkurrensen har på ett betydande sätt ändrat mediernas, i synnerhet pressens, verksamhetsmiljö. Med webbomgivningen har användarna i stor utsträckning fått tillgång till både inhemskt och utländskt nyhetsinnehåll och annat innehåll. De mest använda tjänsterna (vissa söktjänster och allmänna portaler) i Finland upprätthålls fortfarande av traditionella masskommunikationsföretag (Alma Media, Sanoma, MTV Media och Rundradion). Utgångspunkten har varit att bastjänsterna på webben har varit tillgängliga utan separat avgift och användarna utgår fortfarande från att de är gratis. Utmaningen för de kommersiella medieföretagen både hos oss och utomlands är att utveckla nya typer av affärsverksamhets- och förtjänstmodeller, som motsvarar en verksamhetsmiljö och användarvanor i förändring. Utvecklingen av Rundradions allmännyttiga verksamhet sker för sin del inom lagstadgade ramar under förvaltningsrådets ledning. Slutligen kan man konstatera att regeringsprogrammet innehåller ett flertal åtgärder som avser att främja ställningen för kommunikationsbranschen och dess olika aktörer. Till dessa hör bland annat reformen av lagstiftningen om elektronisk kommunikation (informationssamhällsbalken), det mediepolitiska programmet för elektronisk kommunikation samt åtgärder för öppnande av de informationstillgångar som har publicerats med offentliga medel så att dessa i större omfattning blir tillgängliga för alla. Helsingfors den 24 april 2012 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 6