VUOSIKERTOMUS 2013 STADION-SÄÄTIÖ
Kuva Jussi Eskola Kuva Jussi Eskola 10
SISÄLTÖ 1. Puheenjohtajalta 4 2. Perusparannus ja uudistaminen 5 3. Tapahtumat 8 4. Liikuntatilat ja harjoitustoiminta 16 5. Kokouspalvelut 18 6. Vuokraustoiminta 19 7. Torni ja vierailijapalvelut 20 8. Kiinteistön ja kentän ylläpito 21 9. Markkinointi ja viestintä 22 10. Ekokompassi ympäristöjärjestelmä 25 11. Talous 26 12. Hallitus ja edustajisto 27 13. Henkilökunta 28 14. Olympiastadion lukuina 2013 29 2
Kuva Jussi Eskola 3
1. PUHEENJOHTAJALTA Olympiastadion on tarjonnut suuria elämyksiä meille ja meitä edeltäneille sukupolville jo 75 vuoden ajan. Presidentti Kyösti Kallio vihki stadionin käyttöön 12. kesäkuuta vuonna 1938. Syntymäpäiväjuhlaa vietettiin Olympiastadionilla Helsinki-päivän yhteydessä 12.6.2013, jolloin stadion oli avoinna kaupunkilaisille ja muille vierailijoille. Stadionilla katse on suunnattu jo kohti seuraavia vuosikymmeniä, kun Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen suunnittelutyö käynnistyi alkuvuodesta 2013 Helsingin kaupungin ja valtion välisen sopimuksen mukaisesti. Tapahtumakausi 2013 oli vilkas ja stadionilla nähtiin myös historiallisia ja uusia tapahtumia. Jalkapallossa tehtiin historiaa, kun kaksi Valioliigan joukkuetta vetivät stadionin täyteen huuhkajien Espanja ottelun tavoin. Hevoset palasivat stadionille sitten vuoden 1952 olympialaisten. Lisäksi stadionille kuultiin kahta maailmanluokan artistia ja toteutettiin lukuisia muita liikunta-, kulttuuri- ja yritystapahtumia. Stadion-säätiön hallitus järjestäytyi uudella kokoonpanolla kunnallisvaalien jälkeen keväällä 2013. Säätiön hallituksen keskeisenä tehtävänä seuraavalla nelivuotiskaudella on viedä Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen suunnitteluvaihe maaliin vuoden 2015 loppuun mennessä. Varsinainen rakentaminen alkaa suunnitelman mukaan tammikuussa 2016 ja hankkeen on tarkoitus olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä. Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishanketta on tehty ja tehdään tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin, valtion, stadionin pääkäyttäjien ja muiden sidosryhmien sekä viranomaistahojen kanssa. Tavoitteena on rakentaa Olympiastadionista Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Otto Lehtipuu, puheenjohtaja 4
2. PERUSPARANNUS JA UUDISTAMINEN Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen suunnittelutyö käynnistyi alkuvuodesta 2013, kun kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja allekirjoittivat sopimuksen Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja kaupunginlakimies Sami Sarvilinnan kanssa Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen suunnittelusta 13.3.2013. Valtio ja Helsingin kaupunki vastaavat perusparannushankkeen suunnittelukustannuksista yhtä suurin osuuksin. Hallitusohjelman mukaan Helsingin Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi toukokuussa 2012 valtion osallistumista Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Uudistamista seuraa ja valvoo nimetty ohjausryhmä ja erillinen rakentamistoimikunta. Ohjausryhmässä ovat edustettuina Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, Stadion-säätiö, Senaattikiinteistöt sekä asiantuntijat Museovirastosta ja HKR-Rakennuttajalta. Perusparannus ja uudistamishankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelun toteuttajiksi Stadion-säätiön hallitus valitsi monialaisten osaajien työyhteenliittymän. Pääsuunnittelijana toimii arkkitehti SAFA Kari Raimoranta (Arkkitehdit NRT Oy). Projektin arkkitehtisuunnittelusta vastaavana projektipäällikkönä toimii arkkitehti SAFA Kimmo Lintula (Arkkitehtitoimisto K2S Oy) ja projektiarkkitehtina toimii arkkitehti SAFA Tom Lindholm (Arkkitehdit NRT Oy). 5
Kansainvälistä asiantuntemusta hankkeeseen tuovat Wessel de Jonge (Wessel de Jonge Architecten BNA BV) ja Frederik Källström (White Arkitekter AB). Kansainvälisellä työyhteenliittymällä on laaja ja monipuolinen kokemus erityyppisten ja erikokoisten rakennushistoriallisesti merkittävien hankkeiden suunnittelusta ja projekteista. Mukana olevien toimistojen referenssit kattavat laajasti korkeatasoisen perusparantamisen sekä liikuntapaikka- ja stadionsuunnittelun niin kotimaassa kuin ulkomailla. Uudistamisen rakennesuunnittelusta vastaa Finnmap Consulting Oy ja sähkö- ja LVIAsuunnittelusta Projectus Team Oy. Toiminta-ajatus on, että uudistettu Olympiastadion on Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Lisäksi stadion voi toimia valtakunnallisten urheilujärjestöjen kotipesänä ja valtakunnallisena olympiavalmennuskeskuksena. Stadionilla on hankkeen valmistuttua liikunta-, yleisöpalvelu-, ravintola-, urheilumuseo-, kokous-, toimisto-, varasto- ja teknisiä tiloja, katetut katsomot sekä yleisurheilun ja jalkapallon kansainväliset vaatimukset täyttävät suorituspaikat. Stadion on kansalaisten käytössä ja sitä ympäröi viihtyisä Olympiapuisto. Perusparannus- ja uudistamishankkeen arkkitehdit Kimmo Lintula (vas.), Kari Raimoranta ja Tom Lindholm. (Kuva Stadion-säätiö) Olympiastadion suunnitellaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi ja toiminnallisesti moderniksi kokonaisuudeksi. Vaadittavien nykyaikaisten toimintojen, palveluiden ja turvallisuusnäkökulmien mahdollistamiseksi stadionin tonttia laajennetaan. Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja laatutasoltaan hyviksi, elinkaarikestäviksi ja muuntojoustaviksi. Uudistettu kokonaisuus täyttää huippu-urheilun sekä suurtapahtumien vaatimukset. 6
Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa kuultiin stadionin käyttäjiä ja sidosryhmiä laajasti tapaamalla yhteensä 20 eri tahoa ja käymällä yli 150 tuntia keskustelua. Käyttäjäkuulemisissa kartoitettiin ja tunnistettiin eri toimijoiden ja tapahtumajärjestäjien keskeiset tarpeet ja yhteiset tavoitteet uudistuvalle Olympiastadionille. Uudistamisen suunnitteluvaiheen ensimmäinen kansalaiskuuleminen toteutettiin sekä 12. kesäkuuta osana Helsinki-päivän tapahtumaa Olympiastadionilla että verkkokyselynä 21.-29.8.2013. Kuulemisten mukaan kansalaiset pitivät tärkeimpänä Olympiastadionin kattamista ja katsomoalueen uudistamista. Lisäksi kansalaiset mainitsivat laajalti siistit, viihtyisät ja nykyaikaiset tilat, toimivat palvelut ja WC-tilat sekä entisöimisen vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen. Stadion ympärille esitetyn Olympiapuiston osalta kyselyissä nousivat esiin toiveet viihtyisästä ja vehreästä puistoalueesta. Olympiapuistoon toivottiin oheistapahtumia ennen stadionilla järjestettäviä suuria yleisötapahtumia sekä erilaisia toimintoja kaupunkilaisille tapahtumien ulkopuolella. Kuvat Työyhteenliittymä K2S /NRT 7
3. TAPAHTUMAT Suurtapahtumien yleisömäärä vuonna 2013 oli yhteensä 265 000. Lisäksi Olympiastadionilla järjestettiin lukuisa yritysten ja yhteisöjen muita tapahtumia, joissa kävijöitä oli yhteensä noin 29 000. Lux Helsinki valotapahtuma valaisi Olympiastadionin tornia vuodenvaihteesta 9.tammikuuta asti. Jukka Huitilan valoteos tuotiin yleisön pyynnöstä esille uudestaan uudenlaisena Variant Spectrum 2 -teoksena. Vuonna 2013 valaistiin myös kenttäalueelle näkyvä puoli tornista ja kenttäalueelle oli vierailumahdollisuus Suksien ja lumikenkien vuokraus käynnistyi 18. tammikuuta yhteistyössä Suomen Ladun kanssa. Stadionilla oli myös ladut ja hiihtomahdollisuus vierailijoille. Sanoma Magazines Finland järjesti Cityhiihto-tapahtuman 9. helmikuuta. Urbaanin hiihtotapahtuman lähtö ja maali sijaitsivat Olympiastadionilla. Partioviikon Kohtaaminen-tapahtuma toi yli 6000 partiolaista lauantaina 27.4 Olympiastadionille. Tapahtumasta vastasi Pääkaupunkiseudun partiolaiset ja mukana kohtaamisessa olivat eri ikäryhmät sudenpennuista johtajiin. Helsinki City Run -puolimaraton juostiin lauantaina 8. toukokuuta. Tapahtumassa rikottiin jälleen uusi osallistujaennätys, kun mukana oli 15 800 juoksijaa. 8
Kuva LiveNation / Lasse Arkela 9
TAPAHTUMAT Ruotsinkielisten koulujen Stafett-viestikarnevaalit käynnistyivät 24. toukokuuta. Tapahtumaan oli ilmoittautunut mukaan 240 koulua, 8000 juoksijaa ja 2047 huutosakkeihin osallistuvaa. Lähtöjä tapahtumassa oli yhteensä 11 920. Olympiastadion oli mukana 26. toukokuuta stadionin ympäristössä järjestetyssä Naisten kymppi -tapahtumassa, tarjoten tornivierailun tapahtuman osallistujille erikoishintaan. Jalkapallon MM-karsintaottelu Suomi Valko-Venäjä pelattiin 7. kesäkuuta. Suomen 1-0 voittoon päättynyttä ottelua seurasi stadionilla 24 916 katsojaa. Olympiastadion-päivää ja stadionin 75-vuotisjuhlaa vietettiin 12.6.2013, jolloin stadionilla oli monenlaista ohjelmaa kaupunkilaisille ja muille vierailijoille. Tapahtuma oli osa Helsinki-päivän ohjelmakokonaisuutta. Syntymäpäiväjuhliin stadionilla osallistui yli 4000 henkilöä. Naisten jalkapallon A-maajoukkue kohtasi EM-kilpailuihin valmistavassa harjoitusottelussa Sveitsin Olympiastadionilla 19. kesäkuuta. Ottelu päättyi tasatulokseen 2-2. Yhteistyö Helsinki Cup tapahtuman kanssa laajeni, kun myös osa turnauksen otteluista pelattiin Helsingin Olympiastadionilla. Stadionilla nähtiin vanhimpien ikäluokkien finaalit sekä niin kutsuttu pikkukentän lohko ja erillisiä yksittäisten lohkojen otteluita. Myös Helsinki Cupin kisatoimisto ja tapahtuman ruokailut toteutettiin stadionin tiloissa 8.-13.heinäkuuta. 10
8 Kuva Jussi Eskola 11
TAPAHTUMAT Olympiastadion täyttyi metallin ja rockin parhaimmistosta lauantaina 20. heinäkuuta, kun Iron Maiden konsertoi stadionilla. MAIDEN ENGLAND kiertueella Helsingissä lämmittelijöinä nähtiin Amorphis, Sabaton ja Ghost. Yleisöä paikalla oli 28 000. MUSE (The 2nd Law Tour) konsertoi Olympiastadionilla 27. heinäkuuta. Stadionilla nähtiin tuotantoteknisesti ja visuaalisesti ainutlaatuinen yhdistelmä maailmanluokan valotekniikasta ja lavarakenteista. Konserttiyleisöä paikalla stadionilla oli 23 561. Kuva Jussi Eskola Kuva Jussi Eskola 12
Kuva Stadion-säätiö 413
TAPAHTUMAT Kansainvälisen menestysformaatti Idolsin koelaulut järjestettiin stadionilla 2. elokuuta. Idols-tähteydestä haaveilevia oli paikan päällä tungokseen asti. Kaksi maineikasta brittiseuraa Arsenal ja Manchester City päättivät harjoituskautensa Olympiastadionilla 10. päivä elokuuta Super Matchiksi ristityssä historiallisessa kamppailussa. Ottelussa rikottiin nykymuotoisen Olympiastadionin urheilutapahtumien yleisöennätys, kun lehtereillä kamppailua seurasi 39 216 katsojaa. Aiempi ennätys oli vuodelta 2006, kun Suomi ja Portugali ottivat toisistaan mittaa jalkapallon EM-karsintaottelussa. Tuolloin katsojia oli paikan päällä 38 015. Superottelussa voiton vei Arsenal maalein 3-1. Helsinki City Marathon ja lasten Minimarathon juostiin lauantaina 17. elokuuta. Maali molempien tapahtumien juoksijoita odotti Olympiastadionilla. Juoksijoita tapahtumissa oli yhteensä mukana 7000. Suomi kohtasi Espanjan 6. syyskuuta pelatussa Jalkapallon MM-karsintaottelussa. Ottelu päättyi täydellä stadionilla (37 492 katsojaa) Jordi Alban ja Alvaro Negredon maaleilla Espanjan voittoon. Metropolia Ammattikorkeakoulun liikunta- ja hyvinvointipäivä kokosi stadionille 5000 opiskelijaa 10. syyskuuta. Esteratsastuksen Grand Prix -sarjan finaali järjestettiin Olympiastadionilla 14.-15. syyskuuta. Yleisöä tapahtumapäivinä oli paikalla 18 000. Edellisen kerran hevoset kilpailivat stadionilla Helsingin olympialaisten viimeisen päivän päätöslajina vuonna 1952. 14
Kuva Jussi Eskola 15
4. LIIKUNTATILAT JA HARJOITUSTOIMINTA Olympiastadionin kymmenessä eri liikuntatilassa toimi urheiluseuroja ja liikunta-alan yrityksiä. Liikuntatiloissa käyttötunteja oli yhteensä 13 177 ja liikkujia yhteensä 139 190. Itäsivun harjoitussalien toiminnasta vastasi Bulevardin Teatteriyhdistys ry. Kävijämäärät tiloittain Sali 1 (tanssi) 625 tuntia, 8000 käyntiä Sali 2 (nyrkkeily) 1406 tuntia, 8080 käyntiä Sali 3 (tanssi/baletti) 1062 tuntia, 7856 käyntiä Sali 4 (kamppailu-urheilu) 975 tuntia, 4238 käyntiä Sali 5 (sisärata) 741 tuntia, 6134 käyntiä Sali 6 (kiipeilyseinä) 300 tuntia, 100 käyntiä Itäsivu Kerhosali (tanssi, sirkus, teatteri) 1451,5 tuntia, 14 515 käyntiä Palloilusali (koripallo, lentopallo, cheerleading) 1535,5 tuntia, 16 891 käyntiä Keskisali (kendo) 1748,5 tuntia, 24 479 käyntiä Jumppasali (voimistelu) 1813,5 tuntia, 27 203 käyntiä Tanssisali (tanssi, muodostelmaluistelu) 1651,5 tuntia, 21 470 käyntiä 16
Kuva Sini Pennanen 17
5. KOKOUSPALVELUT Kokousvarausten ja -vierailijoiden määrä Olympiastadionilla kasvoi vuonna 2013 merkittävästi. Kokoustunteja vuoden aikana oli yhteensä 1400 ja kokousvierailijoita 28 000. Kokoustilojen varustelua parannettiin Kabinetissa, Säätiön kokoustilassa ja Monitoimitilassa uusilla teräväpiirto data-projektoreilla ja lisäksi Monitoimitilassa tehtiin tilan pintamateriaalien peruskunnostusta. Olympiastadionin ravintola Olympia Bistro palveli niin kokousasiakkaita kuin muita stadionilla vierailevia. Olympiastadionin ravintolan toiminnasta ja kokouspalveluista vastasi Sodexo Oy. Kuva Sini Pennanen Kuva Sini Pennanen 18
6. VUOKRAUSTOIMINTA Olympiastadionin kaikki toimistotilat olivat vuokrattuina ja tiloissa vuokralaisina toimi yhteensä 68 eri yhteisöä tai yritystä. Vuokralaisten vaihtuvuus oli vähäistä ja tilojen vapautuessa oli uusia halukkaita yrityksiä ja yhteisöjä välittömästi tilojen vuokraajiksi. Kuva Sari Tuunainen Kuva Sari Tuunainen 19
7. TORNI JA VIERAILIJAPALVELUT Olympiastadion on merkittävä matkailu ja vierailukohde. Vuonna 2013 Olympiastadionin torni- ja vierailijapalveluita käytti yhteensä lähes 100 000 henkilöä. Tornikävijöiden määrä nousi edellisvuodesta 12,5 % ollen yhteensä 48 000 henkilöä. Suomen Urheilumuseossa, -kirjastossa ja arkistossa vieraili yhteensä 24 558 henkilöä. Stadion Hostelissa vieraili 15 312 henkilöä 128 eri maasta ja yöpymisvuorokausia oli yhteensä 28 151. Tornivierailijoille avattiin uusi historiakierros, jonka kautta vierailijoilla oli mahdollista tutustua käynnin yhteydessä Olympiastadionin historiaan ja kulkea reitti stadionin keskeisissä tiloissa. Vierailijapalveluissa oli käytössä myös uusi Vierailija opas/visitor guide esite. Matkailumarkkinoinnin toimenpiteitä toteutettiin Helsingin kaupungin matkailutoimiston ja kaupunkimarkkinointiyksikön kanssa Visit Helsinki-sivustolla, Helsinki Help- toiminnassa ja Helsinki-päivässä. Muuta markkinointia toteutettiin julkisten liikennevälineiden digikampanjalla, Helsinki Card yhteistyöllä, karttaoppaissa, Helsinki city-oppaassa sekä Hop on Hop off kaupunkikierrosten reitillä ja oppaissa. Olympiastadionin omat markkinointiviestinnän kanavat palvelivat suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. Kuva Sini Pennanen 20
8. KIINTEISTÖN JA KENTÄN YLLÄPITO Kiinteistöhuollon ja kentän ylläpidon painopisteinä vuonna 2013 olivat: energian säästö jätehuollon kehittäminen ja jätemäärän pienentäminen kenttätoimintojen toimivuus ja ylläpidon kehittäminen Toimintakauden aikana kiinteistön ylläpidossa keskityttiin energian (sähkö ja kaukolämpö) säästötoimiin ja jätehuollon kehittämiseen (kierrätyksen tehostaminen ja jätemäärän pienentäminen). Jätehuollon palveluntuottajana toimivat SITA Suomi Oy ja Keijon Kuljetus Oy. Päivittäissiivouksen palveluntuottajana Olympiastadionilla toimi Helsingin Siivous 10 Oy. Kentän toiminnot palvelivat Olympiastadionilla järjestettyjä tapahtumia. Nurmen osalta kenttä oli koko toimintakauden erinomaisen hyvässä kunnossa ja tasalaatuinen. Loppukaudesta nurmella tehtiin seuraavaa toimintakautta varten erilaisia kasvua edistäviä koetoimenpiteitä ja lannoitetestauksia. Lisäksi selvitettiin erilaisten uusien kenttäkoostumusten ja nurmisuojausten sopimista Suomen oloihin (nurmi, keinonurmi ja hybridi). 21
9. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Markkinoinnin ja viestinnän painopisteinä vuonna 2013 olivat: Yritysyhteistyö ja varainhankinta Myynti (tapahtumat, liikunta- ja kokoustilojen käyttöasteen parantaminen, turismi ja lisämyynti) Ajankohtainen, avoin ja laadukas markkinointiviestintä Stadion-säätiö käynnisti Pro Stadion kumppanuushankkeen, joka tarjoaa yrityksille vastikkeellista yhteistyötä ja palvelupaketin sekä mahdollisuuden olla mukana nostamassa Olympiastadionia uuteen kukoistukseen. Pääyhteistyökumppaneina ensimmäisessä vaiheessa mukana olivat Adecco Finland Oy, Lippupalvelu Oy, Mepco Oy, Ramirent Finland Oy, Ilta-Sanomat, Prima Pet Premium Oy ja Actavis Oy sekä kumppaneina Fonecta Oy, Sodexo Oy ja Seco Tools Oy. Pro Stadion -kumppanuushanke näkyi Ilta-Sanomissa neljällä kokosivun kampanjalla lokakuussa 2013. Olympiastadionin markkinointiviestinnän pääkanavina toimivat www.stadion.fi sivusto ja Olympiastadionin Facebooksivut, jotka muodostivat yhtenäisen digitaalisen viestinnän kokonaisuuden. Pro Stadion kumppanuushankkeen oma www-sivusto avattiin osoitteeseen www.prostadion.fi. Sosiaalisen median kanavista otettiin käyttöön Instagram lokakuussa 2013. 22
Olympiastadionin www-sivuilla vierailijoita oli yhteensä 150 156 henkilöä. Kävijät vierailivat keskimäärin 2,4 välilehdellä. Uusi kävijöitä sivuilla kuukausittaisista vierailijakäynneistä oli 25% ja sivuille uudelleen palaavia 75%. Olympiastadionin Facebook-sivustoa seurasi 31.12.2013 mennessä 13 190 tykkääjää. Olympiastadion oli mukana Taloustutkimus Oy:n sosiaalisen media pilottitutkimuksessa, jossa selvitettiin Olympiastadionin sivustojen tykkääjien näkemyksiä ja toiveita sivustolla tapahtuvaan viestintään. Mediaviestinnän osalta toteutettiin vuosisuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja seuranta. Medianäkyvyys kasvoi edellisvuodesta kotimaisessa mediassa 6,3%. Kaavioissa 1 ja 2 on esitetty medianäkyvyydet kuukausittain sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kanavissa. 23
KAAVIO 1. Medianäkyvyys kuukausittain kotimaisessa mediassa. KAAVIO 2. Medianäkyvyys kuukausittain kansainvälisessä mediassa. 24
10. EKOKOMPASSI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Stadion-säätiölle myönnettiin Ekokompassi ympäristömerkki joulukuussa 2013. Olympiastadionin Ekokompassin rakentamisessa edettiin lähtötason kartoittamisesta ja ympäristövaikutusten arvioimisesta ympäristöohjelman laatimiseen huomioiden perusparannus- ja uudistamistyö vuosina 2013-2018. Konkreettisina toimenpiteinä ympäristöohjelmassa olivat seuraavat painopisteet: jätteiden määrän vähentäminen ja tehokkaampi lajittelu hankintojen ohjaaminen ympäristömyönteiseen suuntaan ympäristöasioiden huomioiminen myös alihankintana ostetuissa tuotteissa ja palveluissa tapahtumiin liittyvä ympäristöviestintä Stadion-säätiö toimii ympäristöä koskevien lakien ja säädösten mukaisesti ja Säätiöllä on ympäristöpolitiikka, joka on perusta ympäristötavoitteille. Ympäristöohjelmaan ja jätehuoltosuunnitelmaan on kirjattu vuosittaiset toimenpiteet ympäristöasioiden hallinnan ja ekotehokkuuden edistämiseksi. Säätiöllä on nimetty ympäristövastaava ja ympäristöasioiden avainhenkilöt ovat käyneet Ekokompassi-ympäristökoulutuksen. Säätiön henkilökunta ja Olympiastadionilla toimivat palveluntuottajat ovat sitoutuneita ja motivoituneita ympäristöasioiden päivittäiseen toteuttamiseen. Säätiö raportoi Ekokompassille vuosittain tavoitteidensa toteutumisesta sekä ilmoittaa ympäristötoimintaa kuvaavat tunnusluvut. 25
11. TALOUS Stadion-säätiön tuotoista 53% muodostui kiinteistön tuotoista. Kiinteistötuotoista kokoustilatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 46% ja torni- ja vierailijapalveluiden tuotot 11%. Muutoin kiinteistön tuotoista suurin osa muodostui vuokratuotoista, jotka pääasiallisesti koostuivat Stadion-säätiön tekemistä toimistovuokra- ja liikuntasopimuksista. Kilpailu- ja tapahtumatuotot laskivat tilikauden 2013 aikana edellisvuoteen verrattuna, koska stadionilla ei vuonna 2013 järjestetty kansainvälisiä arvokilpailuita. Tilikauden kuluista 46% muodostui kiinteistön kuluista ja poistojen osuus oli 34%. Tehtyjen poistojen ja rahoituserien jälkeen Stadion-säätiön tilikauden 2013 alijäämäksi muodostui 555.835,82. 5 % 28 % 19 % Tapahtumatuotot 34 % Tapahtumakulut Kiinteistötuotot Kiinteistökulut Rahoitustuotot 46 % Toiminnan kulut 53 % 15 % Poistot KUVIO 1. Tilikauden 2013 tuotot. KUVIO 2. Tilikauden 2013 kulut. 26
12. HALLITUS JA EDUSTAJISTO Stadion-säätiön hallintoeliminä ovat edustajisto ja hallitus, jotka koostuvat Helsingin kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä urheilujärjestöjen edustajista. HALLITUS 2013-2015 Otto Lehtipuu, hallituksen puheenjohtaja Risto Järvelä, varapuheenjohtaja Jarmo Mäkelä Jaana Pelkonen Kari Piimies Kari Uotila Riitta Hämäläinen-Bister Satu Väkiparta Timo Erikäinen EDUSTAJISTO 2013-2017 Hetemaj Fatbardhe, puheenjohtaja Sirpa Paatero, varapuheenjohtaja Janne Ollikainen Pekka Anttinen Anna Jungner-Nordgren Heidi Ruhala Pertti Alaja Reijo Vartia Sanna-Mari Oranen Tuula Salo Arto Välikangas Elias Gharieb Eric Pollock Veera Lampi Hannu Tolonen Veli-Tapio Kangasluoma Samuli Voutila (30.9 asti) Matti Kopra (30.9 alkaen) Maarit Ovaska Heimo Laaksonen Birgitta Kervinen Heidi Sulander Anu Rajajärvi Kirsi Syväri Michael Oksanen Seppo Martiskainen Tapio Arponen Martti Huhtamäki Antti Lanamäki Petri Vanhala Jukka Uunila 27
13. HENKILÖKUNTA Maija Innanen Marju Paju Ilkka Rautakivi Pirkko Rantanen Juha Vanhatalo Jani Kurvinen Kari Partanen Reko Junnonen Tanja Vuorikkinen Marko Helistö Vesa Korhonen Ralf Forsblom toimitusjohtaja markkinointijohtaja kiinteistöpäällikkö toimistopäällikkö kirjanpitäjä kenttäpäällikkö kiinteistönhoitaja kiinteistön- ja kentänhoitaja siivoustyönjohtaja vahtimestari vahtimestari vahtimestari (sijaistava) 28
14. OLYMPIASTADION LUKUINA 2013 Stadionilla vieraili vuonna 2013 lähes 600 000 henkilöä erikokoisissa tapahtumissa, kokousasiakkaina sekä päivittäin urheiluseurojen, liikkujien ja turistien vierailukäynneillä. KATSOJIA JA OSALLISTUJIA TAPAHTUMISSA 265 000 MUITA TAPAHTUMAKÄVIJÖITÄ 29 000 LIIKKUJIA 139 190 KOKOUSASIAKKAITA 28 000 VUOKRALAISIA (YRITYKSIÄ JA YHTEISÖJÄ) 68 TORNIVIERAILIJOITA 48 000 SUOMEN URHEILUMUSEOSSA KÄVIJÖITÄ 24 558 STADION HOSTELLISSA VIERAILIJOITA 15 312 29
STADION.FI PROSTADION.FI FACEBOOK.COM/OLYMPIASTADION.HELSINKI INSTAGRAM.COM/OLYMPIASTADIONHELSINKI
OLYMPIASTADION - SUURIA ELÄMYKSIÄ Stadion-säätiö Olympiastadion 00250 Helsinki p. 09-4366010 www.stadion.fi