STADION-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 2011 STADION-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Puheenjohtajalta... 3 Perusparannukset... 4 Tarveselvitys... 5 Tapahtumat... 6 Liikuntatilat ja harjoitustoiminta... 8 Ravintola- ja kokouspalvelut... 8 Vuokraustoiminta... 8 Torni ja vierailijapalvelut... 9 Markkinointi ja viestintä Hallitus ja edustajisto Henkilökunta Talous Olympiastadion lukuina

3 3 PUHEENJOHTAJALTA Olympiastadionin visio on tarjota suuria elämyksiä. Vuonna 2011 tässä onnistuttiin jälleen kerran. Stadionilla nähtiin nuorentunut jalkapallomaajoukkue, perinteikäs yleisurheilun Ruotsi-ottelu ja maailmanluokan rockyhtyeitä. Talvilajit tekivät paluun stadionille, kun Jokerit ja HIFK kohtasivat loppuunmyydyssä liigaottelussa. Stadion pystyy toimimaan varsin erilaisten tapahtumien pitopaikkana, mutta toisaalta kiinteistön puutteet rajoittavat asiakkaiden palvelua. Ravintola- ja kioskitiloja on liian vähän, wc-tiloja ei ole mitoitettu nykyisille yleisömäärille, ahdas tontti hankaloittaa liikkumista Stadionilla, esteettömyys toteutuu erittäin huonosti. Ikävintä on kiinteistön ja tekniikan surkea kunto, mikä on pitkän ajan kehityksen seurausta. Stadion-säätiön hallituksen teettämien kuntotutkimuksen, tulevaisuustyön ja tarveselvityksen johtopäätös on, että stadion kaipaa sekä perusteellista korjausta että toiminnallisia parannuksia. Samalla kun kiinteistö toimistoja ja Urheilmuseon tiloja myöten kunnostetaan, luodaan edellytykset tarjota suuria elämyksiä myös tulevina vuosina. Perusparannuksella ja uudistamisella tavoitellaan sitä, että Suomessa olisi korkeatasoinen kansallisstadion arvokisoja ja maaotteluja varten. Stadionin pitää pystyä palvelemaan tavallisia urheilun harrastajia tätä päivää paremmin. Toimitilojen lisäys mahdollistaa sen, että useat valtakunnalliset liikunta- ja urheilujärjestöt voisivat sijoittua Stadionille. Korjaukset ja muutokset tehdään siten, että Helsingin olympiastadionin arkkitehtonisia ja rakennussuojelullisia arvoja kunnioitetaan. Perusparantamisen suunnittelu lähtee siitä, että katsomot katetaan. Niin yleisö kuin itse rakennus pitää saada sateensuojaan. Ilman kattamista rakenteiden kestoikä jää liian lyhyeksi, eikä toistuva täysimittainen korjaaminen ole taloudellisesti mahdollista. Seitsemän vuotta vanha D-katsomon kate todistaa, että kattaminen ja suojeluarvot on sovitettavissa yhteen, kun suunnittelu ja toteutus ovat riittävän korkeatasoisia. Stadionin kansallinen merkitys on tunnustettu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa. Tulevaisuuden tarpeista ja mahdollisuuksista on käyty laajaa vuoropuhelua kymmenien tahojen kanssa. Kiitän tähänastisesta yhteistyöstä ja toivon sen jatkuvan tiiviinä Stadionin uudistamisen onnistumiseksi. Otto Lehtipuu puheenjohtaja Stadion-säätiö Suuria elämyksiä nyt ja tulevaisuudessa

4 4 Perusparannukset Yhden Suomen ja Helsingin tunnetuimman maamerkin, Olympiastadionin tornin, perusparannus käynnistyi vuoden 2011 alussa. Perusparannuksen toteuttivat HKR-Rakennuttaja ja Rakennus Oy Paanurakenne. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto K2S. Perusparannuksessa tornin ulkopinta maalattiin, tornin rapautuneita rakenteita uusittiin ja kiinnityksiä varmennettiin (julkisivulaatat ja betoniset ulokeportaat), näköalatasanteen kaidejärjestelmää täydennettiin ja modernisoitiin, portaiden ja tasojen elastomeeri-pinnoitukset uusittiin ja lisäksi hissi ja koneisto uusittiin. Samassa yhteydessä tornissa oleva vanha selostamo korjattiin ja modernisoitiin nykyaikaisiksi kokoustiloiksi. Tornin perusparannuksen yhteydessä myös aulatilat kokivat merkittävän muutoksen. Aulan värimaailmaan palautettiin stadionin alkuperäisiä funktionaalisen aikakauden väritystä ja myös aulan akustiikkaa parannettiin. Tornin perusparannuksen lisäksi käynnistyi yleisöpalvelutilojen perusparannus E- katsomon taustatiloissa. Perusparannuksen aikana tornia suojasi Suomen korkein taideteos, kun 72 metriä korkean hupun kuvat kertoivat suomalaisen onnen moninaisuudesta. Kollaasin kokoamiseen saivat osallistua kaikki halukkaat lähettämällä onnea kuvastavia valokuvia, piirroksia, maalauksia tai vaikkapa runoja. Kokonaisuudessaan tornissa oli lähes kuvaa. Taideteosprojekti käynnistyi osana Veikkauksen 70-vuotisjuhlaa yhteistyössä Stadion-säätiön kanssa. Perusparannuksen jälkeen tornia suojannut huppu meni uusiokäyttöön, kun siitä valmistettiin Globe Hope ekodesign-tuotteita. Suomen korkeimman taideteoksen kierrätyksestä pääsivät iloitsemaan myös Helsingin lapsiperheet, sillä osa materiaalista käytettiin pääkaupungin leikkipuistoissa. Kuva: Kari Erkkilä

5 5 Tarveselvitys Merkittävä askel koko Olympiastadionin kiinteistön perusparannuksen osalta oli hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa tulevina vuosina. Vuonna 2011 työ käynnistyi tarveselvityksellä, joka kartoitti Olympiastadionin nykytilan ja tulevaisuuden tarpeet liittyen rakenteisiin, tiloihin, ympäristöön sekä asiakas- ja yleisöpalvelumahdollisuuksiin. Työ perustui vuonna 2010 valmistuneeseen kuntotutkimukseen, rakennushistorialliseen selvitykseen, Stadion-säätiön tulevaisuustyöhön 2010, paikalla tehtyyn inventointiin sekä Stadionin sidosryhmien kuulemisiin. Stadion- säätiön hallitus perusti tarveselvitystyöryhmän, johon kuuluivat toimitusjohtaja Maija Innanen, markkinointipäällikkö Marju Paju, pääsuunnittelija Kimmo Lintula (K2S) ja projektijohtaja Aulis Toivonen (HKR-Rakennuttaja). Kuvat: Arkkitehtitoimisto K2S

6 6 Tapahtumat Jääkiekko palasi Olympiastadionille 70 vuoden jälkeen, kun helmikuun 5. päivänä Jokerit ja HIFK kohtasivat virallisessa SM-liigan pelissä. Ottelu päättyi HIFK:n voittoon numeroin 3-4. Talviklassikko keräsi Stadionille katsojaa. Ottelussa rikottiin Euroopan seurajoukkueiden yleisöennätys ja pohjoismainen jääkiekon yleisöennätys. Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja Stadion-säätiö järjestivät yleisöluistelun Olympiastadionilla tammikuuta sekä 7. helmikuuta. Stadionin jäällä vieraili 8500 luistelijaa. Nostalginen tunnelma ja iloinen mieli johdattivat tapahtumaa. Helsinki City Run -puolimaraton juostiin lauantaina 7.5. Mukana oli juoksijaa. Stafettkarnevalen 50-vuotis juhlatapahtuma järjestettiin Olympiastadionilla Viestikarnevaaliin osallistui yli 7000 juoksijaa. Juoksijoiden lisäksi Olympiastadion täyttyi huutosakeista ja kannustusjoukoista eri puolelta Suomea. Your Move -suurtapahtuma toteutettiin Olympiastadionin ympäristössä Tapahtuma oli suunnattu vuotiaille nuorille ja siitä vastasivat Nuori Suomi ry sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry. Suurtapahtumassa liikkui kuuden päivän aikana yhteensä kävijää. Suurtapahtuma oli vuoden 2011 suurin liikuntatapahtuma Suomessa. Tapahtumassa nuoret pääsivät kokeilemaan toiminnallisia ratoja ja lajeja ohjatusti ja omatoimisesti stadionin saleissa, kenttäalueella sekä stadionin ympäristössä. Bon Jovi -yhtye konsertoi katsojalle Olympiastadionilla Bon Jovin Helsingin konsertin toteuttivat yhteistyössä Live Nation Finland ja Eastway. Iron Maiden - The Final Frontier World Tour pysähtyi Olympiastadionilla 8. heinäkuuta katsojalle tarjottiin illan aikana myös Alice Cooperin show. Helsinki City Marathon 2011 juostiin Ilmoittautuneita maratonille oli 5430.

7 7 Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu miteltiin syyskuuta. Suomen miehet ottivat voiton yhteispistein Naisten ottelu päättyi Ruotsin voittoon pistein Maaottelun kahden tapahtumapäivän aikana katsojia stadionilla oli yhteensä Jalkapallon EM-karsintaotteluita pelattiin kolme, kun Suomi kohtasi syyskuussa Moldovan (2.9) ja Hollannin (6.9.) sekä 7. lokakuuta Ruotsin. Moldovasta Huuhkajat ottivat selvän voiton 4-1 (2-0). Hollanti ottelu päätyi vierasjoukkueen voittoon 0-2 (0-1) ja Ruotsi voitti lokakuun ottelun 1-2 (0-1). Otteluita seurasi yhteensä katsojaa. Suurten yleisötapahtumien tapahtumien lisäksi Olympiastadionilla nähtiin useita muita tapahtumia, kuten mm. Veikkausliiga 2011 avaustapahtuma, Metropolia Ammattikorkeakoulun lukukauden avaustapahtuma ja liikuntapäivä sekä Orion Liikkuu tapahtuma. Kansainvälinen arkkitehtuurin asiantuntijaryhmä kokoontui Olympiastadionilla MARC kurssilla kesäkuussa näkökulmana 1900-luvun modernin arkkitehtuurin arvojen vaaliminen sekä muutos ja rakennussuojelun yhteensovittaminen. Kurssi oli suunniteltu yhdessä Stadion-säätiön kanssa ja järjestäjinä toimivat ICCROM (Rooma), Museovirasto, Alvar Aalto -akatemia, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Eesti Kunstiakadeemia (Tallinna), Oulun yliopisto ja Senaatti-kiinteistöt.

8 8 Liikuntatilat ja harjoitustoiminta Olympiastadionin kymmenessä eri liikuntatilassa toimi urheiluseuroja ja liikunta-alan yrityksiä. Liikuntatiloissa käyttötunteja oli yhteensä ja liikkujia yhteensä Itäsivun harjoitussalien toiminnasta vastasi Bulevardin Teatteriyhdistys ry. Kävijämäärät tiloittain ja toiminnoittain: Sali 1 (tanssi) 625 tuntia, 8000 käyntiä Sali 2 (nyrkkeily) 1106 tuntia, 8453 käyntiä Sali 3 (tanssi/baletti) 646 tuntia, 4594 käyntiä Sali 4 (kamppailu-urheilu) 789 tuntia, 4760 käyntiä Sali 5 (sisärata) 509 tuntia, 4467 käyntiä Sali 6 (kiipeilyseinä) 300 tuntia, 100 käyntiä Itäsivu Kerhosali (tanssi. sirkus, teatteri) 1405 tuntia, 8430 käyntiä Palloilusali (koripallo, lentopallo, cheerleading) 1446 tuntia, käyntiä Keskisali (kendo) 1638 tuntia, käyntiä Jumppasali (voimistelu) 1584 tuntia, käyntiä Tanssisali (tanssi, muodostelmaluistelu) 1488 tuntia, käyntiä Kevätkaudella 2011 Olympiastadionilla toimi lisäksi HJK:n järjestämä iltapäivätoiminta 1.- ja 2.- luokkalaisille koulupäivisin klo Ravintola- ja kokouspalvelut Stadion-säätiön hallitus valitsi Sodexo Oy:n Olympiastadionin ravintolapalveluiden palveluntuottajaksi alkaen. Uuden sopimuskauden tavoitteena on kehittää Olympiastadionin asiakaspalveluita, kahvila- ja ravintolatoimintaa ja pikaruokatoimintaa Olympiastadionin vuonna 2010 valmistuneen tulevaisuustyön linjausten mukaisesti siten, että stadionin palvelut ovat vetovoimaisia tapahtumajärjestäjille, yleisölle, turisteille sekä muille stadionilla asioiville tahoille. Kokoustiloista stadionilla oli perusparannuksista johtuen käytössä koko toimintavuoden kabinetti ja monitoimitila sekä osan vuodesta säätiön kokoustila. Kokousvarauksia tehtiin yhteensä 260 kappaletta ja kokousvierailijoita oli Vuokraustoiminta Olympiastadionin kaikki toimistotilat oli vuokrattuina ja tiloissa vuokralaisina toimi yhteensä 56 eri yhteisöä tai yritystä. Suomen Urheilumuseosäätiölle vuokratuissa tiloissa vierailijoita oli yhteensä (Suomen Urheilumuseossa kävijää, Suomen Urheilukirjastossa 2089 ja Suomen Urheiluarkistossa 495 henkilöä). Suomen Retkeilymajajärjestölle vuokratuissa tiloissa toimi Stadion Hostel, jossa vieraili henkilöä 119 maasta. Yöpymisvuorokausia oli yhteensä , joista 80 % ulkomaalaisia.

9 9 Torni ja vierailijapalvelut Perusparannettu torni ja uudistettu torniaula avautuivat vierailijoille klo Avajaisviikonloppuna oli torniin ilmainen sisäänpääsy ja tornissa vieraili avajaispäivien aikana 3000 henkilöä. Yhteensä vierailijoita oli yli Uusitussa torniaulassa vierailijoilla oli mahdollisuuksia tutustua Olympiastadionin historiaan ja tapahtumiin. Stadionin torni toimi myös vihkipaikkana, kun tornissa siunattiin avioliitto. Pääsymaksut alkaen: Lapset 6-17v. 2 (alle 6v. maksutta) Aikuiset 5 Perhelippu (2aik lasta) 12 Ryhmät (yli 10 hlö): aikuiset 3, lapset 1, opas/matkanjohtaja/opettaja maksutta. Alennuslippu (opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet) 3. Helsinki Card kortilla aikuiset alennuslipun hinnalla ja lapset samassa seurueessa maksutta. Veikkauskortilla kaksi aikuista yhden hinnalla Lisäedut: Tornin pääsylipulla 2 alennus Urheilumuseon aikuisten pääsylipusta (norm. hinta 5 ). Lapset maksutta. Urheilumuseon aikuisten pääsylipulla tornivierailu alennuslipun hinnalla 3. Olympiastadionin kahvilasta tornin pääsylipulla kahvi/tee/kaakao/mehu ja päivän pulla yht. 3. Kuva: Kari Erkkilä

10 10 Markkinointi ja viestintä Olympiastadion liittyi sosiaalisen mediaan tammikuussa 2011, kun sivut avautuivat osoitteessa Viikoittainen kokonaiskattavuus sivustoilla oli pienimmillään 1140 henkilöä ja suurimmillaan henkilöä. Stadion-säätiö järjesti avoimen kansallisen kilpailun tunnuksensa suunnittelusta. Suomen kansa pääsi osallistumaan tunnuksen valintaan sosiaalisen median kautta. Kilpailun tavoitteena oli löytää Olympiastadionille arvoisensa tunnus, joka viesti sekä perinteitä ja arvokasta historiaa että aktiivista tulevaisuutta. Olympiastadionin visio Suuria elämyksiä suomalaisille tuli todentua tunnuksessa sekä samalla suomalaisuus, urheilullisuus ja yhteisöllisyys. Tunnuksen valinnasta päättävään raatiin kuuluivat Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtaja Otto Lehtipuu, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, Stadion-säätiön hallituksen jäsen ja Suomen Palloliiton puheenjohtaja Sauli Niinistö, Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, EM kisaorganisaation yhteyspäällikkö Mikaela Ingberg, Stadion-säätiön hallituksen jäsen Riitta Hämäläinen-Bister ja Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen. Raadin graafisen- ja muotoilualan asiantuntijajäseninä toimivat Tapani Hyvönen (ED-Design Oy hallituksen puheenjohtaja, kansainvälinen muotoilujärjestö ICSID hallituksen jäsen ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo puheenjohtaja) ja Marja Seliger (graafinen suunnittelija ja tutkija Aalto Yliopisto, Grafia ry varapuheenjohtaja). Raadin esittelijänä toimi Stadion-säätiön markkinointipäällikkö Marju Paju. Tunnuskilpailuun toimitettiin määräaikaan mennessä 199 ehdotusta. Voittajatyöksi valittiin Juuso Järvisen ehdotus, joka keräsi eniten ääniä myös yleisöäänestyksessä. Voittajatyö toimii Olympiastadionin tunnuksena jatkotyöstön ja viimeistelyn jälkeen. Tunnusraati halusi jakaa voittajatyön lisäksi kunniamaininnan Lauri Virkkusen kilpailutyölle. Olympiastadionille laadittiin uuden tunnuksen lisäksi myös uusi graafinen ohjeisto, jonka lähtökohtana olivat stadionin merkitys, historia, rakennuksen arkkitehtuuri sekä tulevaisuussuuntautuneisuus. Työ toteutettiin yhteistyössä taideteollisen korkeakoulun opiskelijan Annamari Lahtisen sekä Muototalo Bravon kanssa. Mediassa Olympiastadionista julkaistiin yhteensä 2363 artikkelia. Suurimmat kuukausittaiset määrät olivat syksyllä kansallisen logokilpailun ja tornin avajaisten yhteydessä. Stadion-säätiö on vuodesta 1988 asti palkinnut Olympiastadionilla kunnostautuneen henkilön tai yhteisön. Vuoden 2011 Stadion-säätiön tunnustus myönnettiin Talviklassikolle ja sen vastuutoteuttajalle Jokereille. OLYMPIASTADION Olympiastadion medianäkyvyys kuukausi artikkelit

11 11 hallitus ja edustajisto Stadion-säätiön hallintoeliminä ovat edustajisto ja hallitus, jotka koostuvat Helsingin kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä urheilujärjestöjen edustajista. Hallitus Otto Lehtipuu, hallituksen puheenjohtaja Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja ( asti) Risto Järvelä, varapuheenjohtaja ( alkaen) Antti Pihlakoski Heidi Ruhala Pekka Hämäläinen ( asti) Sauli Niinistö ( alkaen) Kari Piimies Riitta Hämäläinen-Bister Satu Väkiparta Timo Erikäinen Erkki Aurejärvi, edustajiston puheenjohtaja Edustajisto Erkki Aurejärvi, puheenjohtaja Esko Ranto, varapuheenjohtaja ( asti) Janne Ollikainen ( alkaen) Maj Bergroth Lotta Merisaari Ben Zykowicz Harri Laiho Titta Maja Tuula Väyrynen Elina Moisio Petri Suninmäki Elias Charieb Eric Pollock Jorma Pohtola Anna Kärkkäinen Irina Björklund Seppo Kanerva Hannu Tolonen Jukka Uunila Martti Huhtamäki Tapio Arponen Seppo Martiskainen Markku Eurajoki Sirpa Paatero Antti Vuolanne Birgitta Kervinen Sari Virta Kenth Sjöblom Kimmo J. Lipponen Kari Uotila

12 12 Henkilökunta Maija Innanen Marju Paju Pekka Hurme Pirkko Rantanen Terhi Kaila-Helminen Juha Vanhatalo Jani Kurvinen Kari Partanen Reko Junnonen Tanja Vuorikkinen Marko Helistö Vesa Korhonen toimitusjohtaja markkinointipäällikkö (10. 1 alkaen) markkinointipäällikkö (28.2. asti) toimistopäällikkö kirjanpitäjä kirjanpitäjä ( Toimialapalvelu Eila Kaisla, määräaikainen ) kenttäpäällikkö kiinteistöpäällikkö kiinteistön- ja kentänhoitaja siivoustyönjohtaja vahtimestari vahtimestari Tilapäisinä vahtimestareina toimivat Ralf Forsblom ja Pertti Mustalahti.

13 13 Talous Ulkokenttäkauden kilpailu - ja tapahtumatuotot olivat 890 t, tapahtumakulut olivat 339 t ja tuottoylijäämä oli 551 t. Kiinteistön tuotot olivat yhteensä t. Kiinteistön hoitokulut olivat yhteensä t ja toiminnan yhteiset kulut olivat yhteensä 653 t. Toiminta on perustunut hyväksyttyihin suunnitelmiin ja päätöksiin. Olympiastadionin kiinteistössä toteutettiin kustannusvuoden aikana perusparannus- ja kunnostustöitä t :lla. Stadion-säätiön saamat vuokratuotot vuonna 2011 olivat 912 t, jotka pääasiallisesti koostuivat säätiön tekemistä toimistovuokra- ja liikuntasopimuksista. Kaikki Olympiastadionin toimistotilat olivat tilinpäätös hetkellä vuokralaisten käytössä. Helsingin kaupungilta saatiin kiinteistön ja siihen liittyvän maa-alueen vuokra-avustusta 393 t, mikä vastaava summa sisältyy kiinteistön hoitokuluihin kaupungille maksettuna vuokrana. Poistot aktivoiduista korjauksista on jaksotettu suunnitelman mukaisesti vuoden tasapoistoihin. Tilikauden poisto oli 318 t aktivoiduista korjauksista. Tilikauden poisto koneista ja kalustosta oli 69 t. Poistot kirjattiin tuloslaskelmaan osana kiinteistön kuluja. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan osalta säätiön korko- ja osinkotuotot olivat yhteensä 63 t. Stadion-säätiöllä on kolme hankesuunnitelmiensa rahoitukseen anottua kaupunginlainaa, joiden saldo oli yhteensä t. Helsingin kaupungilta saatu lainanhoitoavustusten korko-osuus 112 t on kirjattu sijoitus- ja rahoitustoiminnan korkoavustuksiin. Lainojen korkokuluja oli yhteensä 115 t. Ne sisälsivät siirtosaamisista purettua jaksotettua korko-osuutta 28 t. Helsingin kaupungilta saatiin lainojen lyhennyksiin avustusta 671 t, joka kirjattiin tuloslaskelmaan avustuksena lainojen lyhennyksiin. Tehtyjen poistojen ja rahoituserien jälkeen Stadion-säätiön vuoden 2011 tilikauden ylijäämäksi muodostui 230 t.

14 14 Olympiastadion lukuina 2011 Katsojia ja osallistujia tapahtumissa Muita tapahtumakävijöitä Liikkujia Kokousvierailijoita Vuokralaisia (yrityksiä ja yhteisöjä) yli 50 Tornivierailijoita ( ) Suomen Urheilumuseossa kävijöitä Stadion Hostellissa vierailijoita , 119 maasta, (yöpymisvuorokausia )

15

16 Stadion-säätiö Olympiastadion Helsinki p / Multiprint Oy