Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Samankaltaiset tiedostot
Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2016

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

Kalastuksen kehitys Koitereella

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Päijänteen kalastuskysely 2011

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Kalastustiedustelu 2015

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna Jyrki Autti

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

FORTUM POWER AND HEAT OY

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Karhijärven kalaston nykytila

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ /MMM022:00/2008

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

16WWE Fortum Power and Heat Oy

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Kalastusalueen vedet

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalastuksen muutokset Koitereella

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Transkriptio:

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Jyväskylän kaupunki Tommi Rautiainen & Olli Saari Maaliskuu 2015

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA... 3 2.1. Edellinen kysely... 3 2.2. Kestävän kalastuksen kehittäminen... 3 2.3. Sääntöuudistusten vaikutusten selvittäminen... 4 2.4. Tiedustelun rahoitus... 4 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3.1. Postitustiedot... 4 3.2. Aineiston tallennus... 4 3.3. Puuttuvien tietojen paikkaaminen... 4 3.4. Tunnuslukujen ja kokonaisarvioiden laskenta... 5 3.5. Osaryhmävertailu... 5 4. TULOKSET... 6 4.1. Kalastuslupien määrä ja kalastustiedustelun vastausaktiivisuus... 6 4.2 Tiedusteluun vastanneiden sukupuoli- ja ikäjakaumat... 6 4.3. Vastanneiden kalastushistoria Tuomiojärvellä... 7 4.4. Syyt valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi... 7 4.5. Mieluisat luvan hankkimiskanavat... 8 4.6. Kalastajien toivesaaliit... 9 4.7. Kalastus Tuomiojärvellä kaudella 2013... 9 4.8. Kokonaissaaliit kappaleina... 10 4.9. Kokonaissaaliit kilogrammoina... 11 4.10. Syyt, joiden takia kalastajat vapauttivat kaloja... 12 4.11. Mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä... 13 4.12. Mielipiteet kestävistä kalastuskäytännöistä... 13 4.13. Tiedontarve kestävistä kalastuskäytänteistä... 15 4.14. Osaryhmävertailu... 15 5. TULOSTEN TARKASTELU... 20 5.1. Kirjolohi-istutuksien tuotto... 20 5.2. saalis... 20 5.3. Saaliiden jakautuminen... 21 5.4. Yhteenveto osaryhmävertailusta... 21 5.5. Vertailua vuoden 2011 tiedusteluun... 21 5.5.1. n kalastuksen kehittämiseen liittyvät odotukset ja ennakkoluulot... 23 5.6. Kalastustiedustelun tulosten luotettavuus... 23 6. YHTEENVETO... 24 7. JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 7.1. Toimenpideajatuksia ja -ehdotuksia Tuomiojärven kalastusjärjestelyiden kehittämiseksi... 25 Kirjallisuus... 27 Liitteet... 28 Kannen kuva: Tommi Rautiainen

3 1. JOHDANTO Jyväskylän kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Tuomiojärvi tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden monipuoliseen virkistäytymiseen. Yksi alueen mahdollisuuksista on vapaa-ajankalastus. Tuomiojärven vapaa-ajankalastusta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Kohteella on pitkät perinteet erityiskalastuskohteena, johon istutetaan onkikokoisia kirjolohia. Tuomiojärvellä kalastamiseen (pois lukien onkiminen ja pilkkiminen) tarvitaan erillinen lupa. Verkkokalastus on kokonaan kielletty. Järvellä kalastuspainetta on aiemmin säädelty kirjolohen istuta ja ongi -kalastuksen perusteella. Kalastuspaineen säätelystä ovat hyötyneet myös luontaiset kalakannat, joiden monimuotoisuutta on pystytty turvaamaan kirjolohen kalastuksen säätelyn ohessa. Tuomiojärven pinta-ala on 300 ha ja keskisyvyys on noin 3,5 metriä. Vesistön pinta-alan, keskisyvyyden ja veden värin perusteella Tuomiojärvi kuuluu Suomen ympäristökeskuksen pintavesien tyypittelyluokkaan pienet humusjärvet (Anonyymi 2012a). Tuomiojärven kokonaisfosfori ja -typpiarvojen perusteella (Anonyymi 2014a) järven tila on hyvä / tyydyttävä (Anonyymi 2012b). 2. TAUSTAA 2.1. Edellinen kysely Tuomiojärven kalastuksesta on tehty kysely edellisen kerran vuonna 2011, jolloin selvitettiin vuoden 2010 kalastusta (Saari 2012). Vuonna 2010 Tuomiojärvelle myytiin yhteensä 183 vapakalastuslupaa. Tiedustelun perusteella Tuomiojärvi oli varttuneiden paikallisten suosima kirjolohikohde. Kausiluvan ostaneet kuuluivat tyypillisimmin ikäryhmään yli 59-vuotiaat. Tyypillisimmät syyt valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi perustuivat kohteen läheiseen sijaintiin, oman veneen käyttömahdollisuuteen kohteessa, sekä mahdollisuuteen kalastaa kirjolohia. Kalastajien toivesaaliiksi erottuivat selkeästi kirjolohi ja kuha, joista kirjolohi oli huomattavasti halutumpi saalis. 2.2. Kestävän kalastuksen kehittäminen Edellisen kyselyn vastausten perusteella kestävän kalastuksen kehittäminen nähtiin tärkeäksi (Saari 2012). Miltei 90 % vastaajista näki kuhan kalastuksen kehittämisen lisäävän Tuomiojärven virkistysarvoa. Selkeä enemmistö kannatti tiukempia kalastussääntöjä, mikäli niiden avulla parannettaisiin saaliita ja kalastuselämyksiä. Selvitetyistä säätelytoimista suosituin oli kuhan päiväkohtainen saaliskiintiö, jota kannatti 68 % vastaajista. n alamitan nostoa kannatti yli puolet vastaajista ja ylämittaa kannatti noin 40 % vastaajista. Näiden tulosten pohjalta Tuomiojärveä lähdettiin määrätietoisesti kehittämään kestävän kalastuksen kohteeksi. Vuonna 2012 otettiin käyttöön seuraavia sääntöjä ja suosituksia kestävän kalastuksen edistämiseksi. : alamitta 45 cm (aiemmin voimassa lakisääteinen 37 cm:n alamitta) kahden kalan vuorokausikiintiö (aiemmin ei ollut käytössä kiintiötä) Kirjolohi: kahden kalan vuorokausikiintiö (aiemmin 3 kalaa / vrk)

4 Suositus vapauttaa yli 65 cm kuhat ja yli 90 cm hauet (aiemmin ei ollut käytössä ylämittasuosituksia). 2.3. Sääntöuudistusten vaikutusten selvittäminen Näiden sääntöuudistusten vaikutuksien selvittämiseksi suoritettiin keväällä 2014 kalastuskysely, jossa tarkasteltiin vuoden 2013 kalastusta. Tässä raportissa tarkastellaan, miten sääntöuudistukset ovat vaikuttaneet saaliisiin, kalastukseen ja kalastajien kokemuksiin. 2.4. Tiedustelun rahoitus Tiedustelun tekemiseen on saatu rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta kalatalouden edistämiseen tarkoitetuista kalastuksenhoitomaksuvaroista. 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1. Postitustiedot Kalastustiedustelu toteutettiin lomakekyselynä (Liite 3) ja se lähetettiin henkilöille, jotka olivat ostaneet Tuomiojärven virkistyskalastusluvan vuonna 2013. Osoitetiedot oli kerätty luvanmyynnin yhteydessä. Kalastustiedustelu postitettiin ensimmäisen kerran 22.4.2014 ja ensimmäiseen kyselyyn vastaamattomille lähetettiin toinen kysely 21.5.2014. Ensimmäisen kyselykierroksen vastaajien kesken arvottiin kolme Tuomiojärven kausilupaa vuodelle 2014. Toisen kyselykierroksen vastaajien kesken arvottiin kolme 30 arvoista kalastusvälineliikkeen lahjakorttia. 3.2. Aineiston tallennus Kalastustiedustelun tulokset tallennettiin Microsoft Office Excel -ohjelmaan. Kaikille kysymyksille vastausvaihtoehtoineen varattiin oma sarake. Jokaisen palautetun tiedustelun vastaukset kirjattiin omalle rivilleen. Kysymykset, joissa vastaukset pyydettiin numeroina, tallennettiin sellaisenaan ja vastaamattomat kohdat tallennettiin tyhjinä soluina. Kysymykset, joihin vastaukset pyydettiin rastittamaan, vastaukset koodattiin numeerisina. Kysymykset, joihin vastaukset pyydettiin tekstinä, tallennettiin tekstimuotoisina. 3.3. Puuttuvien tietojen paikkaaminen Tallennettua raaka-aineistoa täydennettiin (imputointi) jälkikäteen vain laskennallisten muuttujien kannalta välttämättömin osin. Muutama vastaaja oli kalastusmenetelmäkohtaisten pyyntipäivien lukumäärän sijasta rastittanut vain ne kuukaudet, jolloin oli ko. kalastusmuotoa harjoittanut. Lisäksi muutama vastaaja oli jättänyt pyyntipäivät kokonaan kirjaamatta, vaikka oli ilmoittanut ko. kalastusmuotoa harrastaneen. Puutteellisesti ilmoitettujen pyyntipäivien lukumääräksi kirjattiin kyseisen kalastusmenetelmän kyseisen vastauskierroksen vastaajakohtainen keskimääräinen pyyntiponnistus. Yksi vastaaja oli merkinnyt saalismäärät raksilla (X), tässä tapauksessa merkittyjen saaliiden määräksi kirjattiin ko. kalalajin ja kalastusmuodon keskimääräinen saalis. Muutama vastaaja oli jättänyt saaliin kokonaan kirjaamatta, vaikkei ollut merkinnyt jääneensä saaliitta. Näissä tapauksissa kirjattiin vastaajan ilmoittaman kalastusmuodon ja lajien keskimääräinen saalis. Kalalajikohtaisista saaliista kysyttiin saatujen kalojen kappalemäärä, yhteispaino ja vapautettujen kalojen määrä. Varsinkin saaliiden yhteispainoja jouduttiin imputoimaan runsaasti. Imputoinnissa käytettiin lajikohtaista keskiarvoa (kuhalla ja hauella kokoluokittain). Mikäli saaliista oli ilmoitettu yhteispaino, muttei kappalemäärää, kappalemäärä laskettiin ko. kalalajin keskipainon avulla (Liite 1). Muutamassa tapauksessa vapautettujen kalojen lukumäärä oli suurempi kuin saatujen kalojen lukumäärä, tällöin oletettiin vastaajan ilmoittaneen kappalemääräksi pelkästään otettujen kalojen määrän, joten saatujen kalojen yhteismääräksi kirjattiin ilmoitetut vapautettujen ja saatujen kalojen

5 yhteissumma. Mikäli vapautettujen kalojen määrää ei ollut ilmoitettu, oletettiin vastaajan pitäneen kaikki saamansa kalat. 3.4. Tunnuslukujen ja kokonaisarvioiden laskenta Tuomiojärven vapakalastajien määrä saatiin suoraan luvanmyyntitiedoista. Pelkästään katiskakalastusta harjoittaneiden luvanmyyntitietoja ei ollut käytettävissä. Tässä yhteydessä katiskakalastusta harjoittaneet henkilöt ovat ostaneet myös Tuomiojärven vapakalastusluvan. Kokonaispyyntiponnistuksen ja saaliiden laskemisessa huomioitiin Kekäläisen (2002) havainto, jonka mukaan aktiivisimmat kalastajat vastaavat tiedusteluihin yleensä nopeammin kuin vähemmän kalastaneet henkilöt. Siksi vastaamattomien kausilupalaisten pyyntiponnistus laskettiin ja imputoitiin tiedusteluun toisella kierroksella vastanneiden kausilupalaisten keskimääräisten tietojen perusteella. Kokonaissaaliit laskettiin kappalemäärinä kalastusmenetelmäkohtaisesti. Vastaamattomien kausiluvan lunastaneiden keskimääräisten kalastuspäivien ja saalismäärien arvioitiin olevan samansuuruisia kuin tiedusteluun toisella kierroksella vastanneilla kausiluvan ostajilla. Lisäksi oletettiin, ettei vastanneiden ja vastaamattomien keskimääräisissä saaliskalojen koossa sekä vapautussuhteissa ollut eroja. Vastaamattomien vuorokausiluvan lunastaneiden keskimääräisten saalismäärien arvioitiin olevan samansuuruisia kuin tiedusteluun vastanneilla vuorokausiluvan ostaneilla keskimäärin. Oletettavaa on, ettei vuorokausilupaisten kalastusaktiivisuudessa ollut eroja eri vastauskertojen välillä. Kalastusmenetelmäkohtaisille pyyntiponnistuksille ja lajikohtaisille saaliille (Liite 2) laskettiin 95 %:n luottamusväli kaavalla: ± 1,96 * δ / n, jossa: (Kaava 1) = eri kalastusmenetelmää harjoittaneiden pyyntiponnistuksen sekä lajikohtaisen saaliin keskiarvo δ = eri kalastusmenetelmää harjoittaneiden otoksesta laskettu muuttujan sekä lajikohtaisen saaliin keskihajonta n = eri kalastusmenetelmää harjoittaneiden ja lajikohtaista saalista saaneiden lukumäärä Vastausten perusteella laskettiin kullekin kalalajille kalastusmenetelmäkohtainen vapautussuhde. Arvio vuonna 2013 kalastajien mukaan ottamasta saaliista saatiin vähentämällä vapautussuhteen avulla arvioitu vapautettujen kalojen osuus laji- ja kalastusmenetelmäkohtaisista kokonaissaaliista. Saaliskalojen keskipainot laskettiin kalalajeittain niiden tiedusteluun vastanneiden vastauksista, jotka olivat ilmoittaneet lajikohtaisesta saaliistaan tarkasti sekä kappalemäärän että kokonaismassan. Kilomääräiset kokonaissaaliit saatiin kalastusmenetelmä- ja lajikohtaisten kokonaiskappalemäärien ja keskipainojen tulona. 3.5. Osaryhmävertailu Vapaa-ajankalastajat on suuri heterogeeninen ryhmä. Vapaa-ajankalastuspalveluita kehitettäessä tätä ryhmää tulisi käsitellä koko ryhmän lisäksi osaryhmittäin. Eri osaryhmillä on mahdollisesti toisistaan poikkeavia ominaisuuksia ja palvelutarpeita, jotka tulisi huomioida palvelukehityksessä (Rautiainen 2014). Tässä raportissa selvitettiin onko eri osaryhmillä toisistaan poikkeavia asiakastarpeita ja poikkeavatko nämä osaryhmät toisistaan asenneilmaston osalta. Tässä tarkasteltavia osaryhmiä ovat Tuomiojärvellä kausi- ja vuorokausiluvalla kalastaneet,

6 kohteessa 1 2 vuotta kalastaneet, sekä alle 18-vuotiaat. Näiden osaryhmien asenteita tarkasteltiin toivekalasaalislajin, mieluisan luvanhankkimiskanavan, syyn valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi, sekä Tuomiojärven kalastusjärjestelyjen ja -sääntelyn osalta. 4. TULOKSET 4.1. Kalastuslupien määrä ja kalastustiedustelun vastausaktiivisuus Lupatietojen mukaan kaudella 2013 myytiin yhteensä 203 vapakalastuslupaa. Kausilupia myytiin yhteensä 169, joista 149 oli aikuislupia ja 20 alle 18-vuotiaiden lupia. Vuorokausilupia myytiin 34, jotka kaikki olivat aikuislupia (Taulukko 1). Osoitetiedot olivat puutteelliset viiden luvan ostaneen kohdalla, joten tiedustelu lähetettiin 198 luvan ostaneelle. Posti palautti viisi kyselyä, jotka eivät olleet tavoittaneet vastaanottajaansa. Ensimmäisen kyselykierroksen vastausprosentti oli 47 ja toisen kierroksen 23 %. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 59. Aikuisten kausiluvan lunastaneiden vastausprosentti oli 60, alle 18 -vuotiaiden kausiluvan lunastaneista 55 % vastasi kyselyyn. Vuorokausilupalaisista, jotka kaikki olivat aikuislupalaisia vastasi kyselyyn 47 %. Taulukko 1. Tuomiojärven vuoden 2013 kalastusta koskevan kalastustiedustelun postitus- ja palautustiedot. Kausilupa aikuinen Kausilupa alle 18-vuotiaat Vuorokausilupa aikuinen 1 Yhteensä Lupia myyty (kpl) 149 20 34 203 Perusjoukko = luvan ostaneita (hlö) 149 20 34 203 Toteutunut otoskoko (hlö) 146 19 33 198 Otantasuhde 0,98 0,95 0,97 0,98 Palautussuhde 1. kierros 0,50 0,42 0,36 0,47 Palautussuhde 2. kierros 0,23 0,27 0,19 0,23 Palautussuhde, yhteensä 0,62 0,58 0,48 0,59 Kalastaneiden osuus vastanneista 1,00 1,00 0,94 0,99 1 = Tuomiojärvelle ei myyty kaudelle 2013 yhtään alle 18-vuotiaiden vuorokausilupaa. 4.2 Tiedusteluun vastanneiden sukupuoli- ja ikäjakaumat Tyypillinen Tuomiojärvellä kalastanut henkilö oli varttuneempi mies. Vastanneista miehiä oli 93 %. Tiedusteluun vastanneet kuuluivat yleisimmin ikäryhmään 60 69 -vuotiaat. Miltei yhtä paljon vastaajia oli ikäryhmässä 40 49 -vuotiaat. Alle 18-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden ikäryhmissä vastaajia oli muita ryhmiä vähemmän. Alle 18-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden ikäryhmäläiset kalastivat Tuomiojärvellä ainoastaan kausiluvalla (Kuva 1).

7 Kuva 1. Tiedusteluun vastanneiden kausi- ja vuorokausiluvan ostaneiden henkilöiden ikäjakauma. 4.3. Vastanneiden kalastushistoria Tuomiojärvellä Tiedusteluun vastanneet olivat tyypillisimmin löytäneet Tuomiojärven kalastuskohteekseen melko hiljattain. Tiedusteluun vastanneet kuuluivat yleisimmin kohteessa 1 2 vuotta kalastaneisiin. Kohteessa viisi vuotta tai vähemmän kalastaneisiin kuului reilut 58 % vastaajista. Toisaalta Tuomiojärvellä kalastaa myös merkittävässä määrin kohteen erittäin hyvin tuntevia kalastajia, sillä yli 20 vuotta kohteessa kalastaneita oli noin 18 % (Kuva 2). Kuva 2. Tiedusteluun vastanneiden kalastushistoria Tuomiojärvellä. 4.4. Syyt valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi Kohteen paikallisuuteen ja kirjolohen kalastusmahdollisuuteen liittyvät syyt nousivat selkeästi esiin, kun tiedusteltiin, miksi vastaaja oli valinnut Tuomiojärven kalastuskohteeksi. Tärkein syy Tuomiojärvellä kalastamiseen oli asuminen järven lähellä ja miltei yhtä tärkeä syy oli vastaajan omistaman veneen sijainti järven rannalla. Mahdollisuus kalastaa kirjolohta oli selkeästi kolmanneksi tärkein syy. Järven virkistyskäytön säätelyyn liittyvät syyt, eli verkkokalastus- ja perämoottorin käyttökielto olivat muita usein merkittyjä syitä. Kohteen luontaiseen kalastoon liittyvät valintakriteerit eivät olleet kovinkaan merkittävässä roolissa kalastuskohteen valintaa tehtäessä (Kuva 3).

8 Kuva 3. Perustelut, joiden takia vastaaja oli valinnut Tuomiojärven kalastuskohteekseen. 4.5. Mieluisat luvan hankkimiskanavat Luvan ostopaikoista nousi kaksi selkeää suosikkia. Internet ja kalastusvälineliikkeet koettiin käytännössä katsoen yhtä usein mieluisaksi paikaksi hankkia Tuomiojärven kalastuslupa. Luvan ostomahdollisuuteen kohteen läheisyydessä olevista muista asiakaspalveluyrityksistä ja mobiililuvasta oltiin myös kiinnostuneita (Kuva 4). Kuva 4. Kiinnostavat luvanmyyntipaikat.

9 4.6. Kalastajien toivesaaliit Kirjolohi oli Tuomiojärveltä selkeästi halutuin kohdekalalaji, 65 % kysymykseen vastanneista merkitsi sen halutuimmaksi ja 20 % toiseksi halutuimmaksi saaliiksi. oli yhtä selkeästi toiseksi halutuin saaliskala, kysymykseen vastanneista sen merkitsi halutuimmaksi 25 % vastaajista ja 56 % piti sitä toiseksi halutuimpana saaliina. Ahven ja hauki olivat näiden jälkeen halutuimpia (Kuva 5). Kuva 5. Tuomiojärven kalastajien toivomat saalislajit halutuimuusjärjestyksessä (1=halutuin saalislaji, 2= toiseksi halutuin, jne.). Kirjolohi, kuha ja iso ahven (yli 25 cm) olivat tavoiteltua saalista, ero näiden jälkeen tulevaan haukeen oli selkeä. Vastaajista 97 % ilmoitti tavoittelevan kirjolohta kalastuksessaan, kuhaa ilmoitti tavoittelevan 88 % vastaajista. Isoa ahventa ilmoitti tavoittelevan 81 % ja haukea 50 % vastaajista. 4.7. Kalastus Tuomiojärvellä kaudella 2013 Varsinaisen vapakalastuksen, johon kyselyn kohderyhmäläiset olivat hankkineet erillisluvan, lisäksi vastaajat olivat harrastaneet Tuomiojärvellä pilkkimistä, ongintaa ja katiskakalastusta (Taulukko 2). Lukuja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että Tuomiojärvellä ei tarvita erillistä lupaa ongintaan ja pilkintään, eli näiden kalastusmuotojen harrastajia on oletettavasti järvellä esitettyjä lukuja enemmän. Pelkästään katiskakalastusta harjoittaneiden luvanmyyntitietoja ei ollut saatavilla, joten heidänkin määränsä ja kalastusvuorokausien määrä on esitettyjä lukuja suurempi.

10 Taulukko 2. Kalastajien ja kalastusvuorokausien määrä eri kalastusmenetelmillä Tuomiojärvellä vuonna 2013. Kalastusmenetelmä Kalastajia Kalastusvuorokausia 1 Vapakalastus, kausiluvat 169 4783± 972 Vapakalastus, vuorokausiluvat 34 2 34 2 Onginta 23 288±335 Pilkintä 57 661±213 Katiskakalastus 27 2456±944 1 =Aktiivikalastuksessa kalastusvuorokaudella tarkoitetaan vuorokautta jolloin kalastaja on harjoittanut jotain aktiivimenetelmää. Katiskakalastuksesta kalastusvuorokaudella tarkoitetaan vuorokautta jolloin katiska on ollut pyynnissä. 2 =Lukumäärä kalastuslupien myyntitiedoista Tyypilliset kesälomakuukaudet kesä-, heinä-, ja elokuu olivat pääasiallisesti Tuomiojärven kävijöiden suosikkikalastuskuukaudet. Ainoastaan vuorokausilupalaiset olivat keskittäneet avovesikalastusta enemmän kalastuskauden alkuun toukokuuhun. Suosituin pilkintäajankohta oli maaliskuu. Kuva 6. Suosituimmat kalastuskuukaudet kalastusluvittain ja kalastusmenetelmittäin. 4.8. Kokonaissaaliit kappaleina Vastanneista 89 % ilmoitti saaneensa saalista Tuomiojärveltä vuonna 2013. Yhteensä Tuomiojärveltä saatiin vuonna 2013 reilusti yli 9000 kalaa. Ahven oli kappalemääräisesti Tuomiojärven yleisin saalislaji vuonna 2013, niitä saatiin yhteensä 6170 kappaletta. oli kappalemääräisesti toiseksi yleisin saalislaji, niitä saatiin 1150 kappaletta. Ilmoitetuista kuhista 62 % oli yli 37 cm. Vuonna 2012 käyttöön otetun alamitan (45 cm) ylittäviä kuhia saatiin yhteensä 290 kappaletta (25 % kuhasaaliista). Vuonna 2012 käyttöön otetun ylämittasuosituksen (65 cm) ylittäviä kuhia saatiin 10 kappaletta. Hauki oli kolmanneksi yleisin saalislaji, niitä saatiin 990 kappaletta, joista ylämittasuosituksen (90 cm) ylittäviä oli noin 20 kappaletta. Kirjolohia saatiin neljänneksi

11 eniten, 960 kappaletta (Taulukko 3). Taulukko 3. Tuomiojärven kokonaissaaliit (kpl) lajeittain ja eri kalastusmenetelmillä vuonna 2013. Hauista ja kuhista on ilmoitettu eri kokoluokkien saaliit. Kalastusmenetelmä Ahven Hauki 90 cm Hauki > 90 cm Kirjolohi < 37 cm 37-44,9 cm 45-64,9 cm > 65 cm Yhteensä Vapakalastus (kpl) 2307 926 16 939 382 392 246 9 5217 Onginta (kpl) 408 0 0 0 0 0 0 0 408 Pilkintä (kpl) 1353 17 0 21 0 2 0 0 1393 Katiskakalastus (kpl) 2103 33 1 0 59 29 30 1 2256 Yhteensä (kpl) 6171 976 17 961 441 423 276 10 9275 Kun kokonaissaaliista vähennettiin vapautettujen kalojen osuus, oli ahven edelleen kappalemääräisesti yleisin Tuomiojärven saalislaji. Kirjolohi oli otettujen kalojen osalta kappalemääräisesti toiseksi merkittävin saalislaji. oli kappalemääräisesti kolmanneksi eniten otettu saalislaji ja sitä otettiin vain hiukan enemmän kuin neljänneksi yleisintä saalislajia haukea. Saaliiksi otettujen kuhien kohdalla huomio kiinnittyi alle 45 cm kalojen suureen määrään, sillä järvikohtaisen 45 cm alamitan johdosta alle 45 cm kokoluokissa ei tulisi olla otettuja kaloja lainkaan (Taulukko 4). Taulukko 4. Tuomiojärvestä vuonna 2013 saaliiksi otettujen kalojen määrät (kpl) eri kalastusmenetelmillä. Hauista ja kuhista on ilmoitettu eri kokoluokkien saaliit. Kalastusmenetelmä Ahven Hauki 90 cm Hauki > 90 cm Kirjolohi < 37 cm 37-44,9 cm 45-64,9 cm > 65 cm Yhteensä Vapakalastus (kpl) 1079 314 5 914 52 128 160 5 2659 Onginta (kpl) 357 0 0 0 0 0 0 0 357 Pilkintä (kpl) 1185 9 0 21 0 2 0 0 1217 Katiskakalastus (kpl) 1322 7 0 0 0 6 28 0 1363 Yhteensä (kpl) 3944 330 5 935 52 136 188 5 5596 Eri kalalajien vapautusprosentit poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kirjolohia ei juurikaan vapautettu, kun taas hauista noin kaksi kolmasosaa oli vapautettu. Tässäkin kohdin huomio kiinnittyi kuhan kohdalla alamittaisten kalojen vapautusprosentteihin, sillä järvikohtaisen alamitan (37 44,9 cm) kalojen vapautusprosentti oli matala (Taulukko 5). Taulukko 5. Tuomiojärvestä vuonna 2013 eri kalastusmenetelmillä saatujen kalojen laji- ja kokoryhmäkohtaiset vapautusprosentit, sekä painotettu kalojen laji- ja kokoryhmäkohtainen kokonaisvapautusprosentti. Kalastusmenetelmä Ahven Hauki 90 cm Hauki > 90 cm Kirjolohi < 37 cm 37-44,9 cm 45-64,9 cm > 65 cm Vapakalastus (%) 53 66 67 3 86 67 35 36 Onginta (%) 13 Pilkintä (%) 12 49 0 0 Katiskakalastus (%) 37 79 100 100 79 7 100 Yhteensä (%) 36 66 69 3 88 68 32 43 4.9. Kokonaissaaliit kilogrammoina Tuomiojärven kokonaissaalis oli 3300 kg vuonna 2013. Kilomääräisesti merkittävin saalislaji oli hauki, jota saatiin yhteensä noin 960 kiloa. Toiseksi merkittävin saalislaji oli kirjolohi, jota saatiin noin 850 kg. Kolmanneksi merkittävintä saalislajia kuhaa saatiin noin 840 kg (Taulukko 6).

12 Taulukko 6. Tuomiojärven kokonaissaaliit (kg) lajeittain eri kalastusmenetelmillä vuonna 2013. Hauista ja kuhista on ilmoitettu eri kokoluokkien saaliit. Kalastusmenetelmä Ahven Hauki 90 cm Hauki > 90 cm Kirjolohi < 37 cm 37-44,9 cm 45-64,9 cm > 65 cm Yhteensä Vapakalastus (kg) 247 853 58 830 163 275 299 34 2758 Onginta (kg) 61 0 0 0 0 0 0 0 61 Pilkintä (kg) 118 23 0 15 0 1 0 0 157 Katiskakalastus (kg) 244 16 7 0 10 13 37 3 331 Yhteensä (kg) 670 892 64 845 173 290 336 36 3306 Kalastajat ottivat Tuomiojärvestä saaliikseen noin 1900 kg kalaa vuonna 2013. Kilomääräisesti ylivoimaisesti merkittävin otettu saaliskalalaji oli kirjolohi, jota otettiin noin 820 kg. Seuraavaksi eniten otettiin ahvenia (noin 430 kg) ja kuhia (noin 370 kg, joista yli 45 cm kuhia oli noin 250 kg) (Taulukko 7). Taulukko 7. Tuomiojärvestä vuonna 2013 saaliiksi otettujen kalojen määrät (kg) eri kalastusmenetelmillä. Hauista ja kuhista on ilmoitettu eri kokoluokkien saaliit. Kalastusmenetelmä Ahven Hauki 90 cm Hauki > 90 cm Kirjolohi < 37 cm 37-44,9 cm 45-64,9 cm > 65 cm Yhteensä Vapakalastus (kg) 115 289 19 807 22 90 194 21 1559 Onginta (kg) 53 0 0 0 0 0 0 0 53 Pilkintä (kg) 104 12 0 15 0 1 0 0 131 Katiskakalastus (kg) 153 3 0 0 0 3 34 0 194 Yhteensä (kg) 426 304 19 822 22 94 229 21 1938 4.10. Syyt, joiden takia kalastajat vapauttivat kaloja Saaliin alamittaisuus oli selkeästi merkittävin syy vapauttaa saatu saalis (53 % kysymykseen vastanneista), tämä koskee kuhaa, sillä Tuomiojärvellä ei ole muilla kalalajeilla alamittaa. Muista eritellyistä syistä mainittiin, että saalista oli jo riittävästi (12 %) ja että vastaaja harrasti pyydystä ja päästä kalastusta (11 %). Kohtaan muu syy, jonka oli merkinnyt 13 % vastaajia, oli kirjoitettu useimmiten syiksi liian pieni saaliskala tai epämieluisa saalislaji (Kuva 7).

Kuva 7. Syyt, jonka takia tiedusteluun vastanneet ovat vapauttaneet saaliskalan. 13 4.11. Mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä Tuomiojärven kalastusjärjestelyitä pidettiin varsin toimivina. Kalastussääntöjä piti helposti ymmärrettävinä ja oikeutta kahden vavan käyttöön riittävänä yli 90 % vastaajista. Noin 75 % vastaajista koki, etteivät kalastussäännöt rajoita liikaa kalastusta. Eniten tyytymättömyyttä herätti kirjolohien liian pieni keskikoko. Tuomiojärven kaltaisilla kalastuskohteilla olisi enemmänkin kysyntää, sillä 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että Tuomiojärven kaltaisia kalastuskohteita tarvittaisiin Suomeen enemmän (Kuva 8). Kuva 8. Tiedusteluun vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä. 4.12. Mielipiteet kestävistä kalastuskäytännöistä Vuonna 2012 käyttöön otetut kuhan kestävää kalastusta tukevat säännöt oli otettu hyvin vastaan. Vastaajista 92 %:n mukaan kuhan alamitan tulisi olla vähintään käytössä oleva 45 cm, vastaajien voimassaolevasta poikkeavat alamittaehdotukset vaihtelivat 37 55 cm välillä. Vastaajista 87 % mielestä kuhan päiväkohtaisen saaliskiintiön tulisi olla enintään 2 kpl. n ylämittaa, joko suosituksena tai sitovana ylämittana kannatti 59 % vastaajista. Keskimääräinen toivottu ylämitta 64 cm oli käytännössä yhtenevä voimassa olevan 65 cm ylämitan kanssa. Hauen päiväkohtainen saaliskiintiö ei juuri kerännyt kannatusta, sillä vain 14 % vastaajista kannatti sitä. Toivottu päiväkohtainen saaliskiintiö oli keskimäärin 2 kpl. Hauen ylämittaa, joko suosituksena tai sitovana ylämittana kannatti 43 % vastaajista. Keskimääräinen toivottu ylämitta 83 cm oli jonkin verran pienempi kuin voimassa oleva 90 cm ylämitta, eli osa vastaajista kannatti hauen osalta nykyistä tiukempaa ylämittasääntelyä. Ison ahvenen (yli 25 cm) päiväkohtaista saaliskiintiötä kannatti 18 % vastaajista. Keskimääräinen toivottu päiväkohtainen saaliskiintiö oli keskimäärin 6 kpl. Ahvenen ylämitta, joko suosituksena tai sitovana ylämittana ei kerännyt juurikaan kannatusta, sillä ainoastaan 11 % vastaajista kannatti sitä.

14 Keskimääräinen toivottu ylämitta oli 35 cm. Kirjolohen nykyistä 2 kpl:n päiväkohtaista saaliskiintiötä kannatti 74 % vastaajista. Vastaajista 26 % oli suuremman päiväkiintiön kannalla, näiden keskimääräinen toivottu päiväkohtainen kiintiö oli 3 kpl (Taulukko 8). Taulukko 8. Tiedusteluun vastanneiden mielipiteet eri kalalajien pyynnin säätelystä. Kalalaji Päiväkiintiö Ylämitta Alamitta 2 kpl Ei Ylämitta- Sitova 45 cm (nykyinen) ylämittoja suositus ylämitta (nykyinen) Muu Vastaajien ehdottama kiintiö ( ) Hauki Kyllä Ei Vastaajien ehdottama kiintiö ( ) Vastaajien ehdottama ylämitta ( ) Muu Vastaajien ehdottama alamitta ( ) 83% 17% 3 kpl 41% 49% 10% 64 cm 87% 13% 44 cm Ei Ylämitta- Sitova ylämittoja suositus ylämitta Ahven Kyllä Ei Vastaajien ehdottama kiintiö ( ) Vastaajien ehdottama ylämitta ( ) 14% 86% 2 kpl 57% 37% 6% 83 cm Ei Ylämitta- Sitova ylämittoja suositus ylämitta Vastaajien ehdottama ylämitta ( ) 18% 82% 6 kpl 89% 7% 4% 35 cm Kirjolohi 2 kpl Muu Vastaajien (nykyinen) ehdottama kiintiö ( ) 74% 26% 3 kpl Vuonna 2012 käyttöön otettuihin tiukempiin säätelytoimiin ja niiden vaikutuksiin suhtauduttiin joko neutraalisti tai positiivisesti. Vastaajista noin 40 %:n mielestä vuonna 2012 käyttöön otetut säätelytoimenpiteet olivat lisänneet Tuomiojärven virkistysarvoa, noin puolet vastaajista suhtautui väitteeseen neutraalisti tai ei osannut sanoa kantaansa. n kalastuksen suosiota uudet säätelytoimet eivät olleet juurikaan lisänneet, sillä ainoastaan 12 % vastaajista ilmoitti keskittyneensä enemmän kuhan kalastukseen vuonna 2012 käyttöön otettujen säätelytoimenpiteiden myötä. Tähänkin kysymykseen enemmistö suhtautui joko neutraalisti tai ei osannut sanoa kantaansa. Nykyistä tiukemmat säätelytoimet saivat kannatusta. Yli puolet vastaajista kannatti kuhan keväisen kuturauhoituksen käyttöönottoa. Keväisen katiskakalastuksen aloitusajankohdan siirtoa samaksi kuin vapakalastuksen aloitusajankohta sai enemmän kannatusta kuin vastustusta (Kuva 9).

15 Kuva 9. Tiedusteluun vastanneiden mielipiteet Tuomiojärven kestävän kalastuksen järjestelyistä. 4.13. Tiedontarve kestävistä kalastuskäytänteistä Vastaajat olivat varsin haluttomia saamaan lisää tietoa kestävistä kalastuskäytänteistä, sillä 45 % vastaajista ei halunnut lisää tietoa. Ne vastaajat jotka tietoa halusivat, halusivat sitä ennen kaikkea saaliiksi otettavien kalojen käsittelystä ja kestävien käytäntöjen syistä ja tavoitteista (Kuva 10). Kuva 10. Tiedusteluun vastanneiden mielipiteet kestävien kalastuskäytänteiden tiedontarpeista. 4.14. Osaryhmävertailu Neljän toivotuimman kalalajin osalta osaryhmät eivät juuri eronneet toisistaan, kaikkien mielestä kirjolohi oli suosituin ja kuha toiseksi suosituin saalislaji. Kohteessa 1 2 vuotta kalastaneilla kuha oli muita osaryhmiä useammin mieluisin kohdelaji. Alle 18-vuotiaat pitivät muita osaryhmiä

16 enemmän myös ahven- ja haukisaalista mieluisana (Kuva 11). Halutuin 2. halutuin 3. halutuin Kuva 11. Neljä halutuinta saaliskalalajia eri osaryhmien kesken. Mieluisan luvanhankkimiskanavan osalta ryhmät erosivat toisistaan jonkin verran. Kausilupalaiset hankkisivat kalastuslupansa mieluiten kalastusvälineliikkeestä, kun taas kaikki muut osaryhmät suosisivat mieluiten internetiä luvanhankkimiskanavana. Varsinkin vuorokausilupalaiset suosisivat internetiä tai mobiililupaa. Internet luvanhankintakanavana oli kaikkien osaryhmien kahden mieluisimman kanavan joukossa. Kausilupalaisia lukuun ottamatta, eri osaryhmistä vähintään noin kolmannes oli kokenut jonkinlaisia ongelmia luvanhankinnassa, vuorokausilupalaisista näin oli kokenut 46 % (Kuva 12). Kuva 12. Suosituimmat luvanhankkimiskanavat eri osaryhmien kesken. Asuminen järven lähellä ja halu kalastaa kirjolohia olivat kaikkien osaryhmien vastauksissa kolmen

17 tärkeimmän syyn joukossa syistä valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi. Syiden painotuksissa oli kuitenkin eroja. Alle 18-vuotiaiden osaryhmässä asuminen järven lähellä oli erittäin merkittävä syy, myös kohteessa 1 2 vuotta kalastaneet pitivät tätä syytä tärkeimpänä valintakriteerinä. Kausilupalaisille veneen omistaminen järven rannalla oli tärkein syy. Vuorokausilupalaisille tärkein syy oli halu kalastaa kirjolohta. Kohteen luontaiseen kalastoon liittyvät syyt eivät nousseet millään osaryhmällä merkittäväksi syyksi valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi. Kuitenkin vuorokausilupalaisilla mahdollisuus suuriin kuhiin ja ahveniin nousi muita osaryhmiä useammin syyksi valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi (Kuva 13). Kuva 13. Syyt valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi osaryhmittäin. Mielipiteistä Tuomiojärven kalastusjärjestelyjä kohtaan löytyi eri osaryhmiltä paljon yhteneviä mielipiteitä, mutta myös kohteen kehittämistä ajatellen kiinnostavia eroja. Kaikki osaryhmät pitivät kalastussääntöjä helposti ymmärrettävinä. Lukuun ottamatta alle 18-vuotiaiden osaryhmää, kaikki osaryhmät pitivät kalastuslupia liian kalliina. Kaikista osaryhmistä enimmillään vajaa kolmannes piti saalisvarmuutta luvan hintaan nähden riittävänä, kriittinen suhtautuminen saalisvarmuuteen korostui varsinkin kohteen valintaa ajatellen herkimmissä ryhmissä, eli vuorokausilupalaisissa, kohteessa 1 2 vuotta kalastaneissa ja alle 18-vuotiaissa. Veneiden vuokrausmahdollisuus olisi hyvä lisä Tuomiojärven kalastuspalveluihin, tätä mieltä oli 77 % vuorokausilupalaisista, jotka ovat todennäköisin pääkohderyhmä tälle palvelulle. Kaikki osaryhmät jakoivat yksimielisesti ajatuksen, että Tuomiojärven kaltaisia kalastuskohteita tarvittaisiin Suomeen enemmän (Kuva 14).

18 Kuva 14. Mielipiteet Tuomiojärven kalastusjärjestelyistä osaryhmittäin. Eri osaryhmäläiset olivat varsin samanmielisiä vuonna 2012 käyttöön otetuttuja kestävää kalastusta tukevia sääntöjä kohtaan. Kaikissa osaryhmissä selkeä enemmistö kannatti kuhan nykyistä 45 cm alamittaa ja kahden kalan päiväkiintiötä. n keväistä kuturauhoitusta kannatti yli puolet kaikkien osaryhmien vastaajista. Vuorokausilupalaisia lukuun ottamatta kaikissa osaryhmissä yli puolet vastaajista kannatti kuhan ylämittaa, suosituksena tai sitovana ylämittana. Hauen päiväkiintiötä tai ylämittaa kannatti eniten alle 18-vuotiaiden osaryhmä. Ison (yli 25 cm) ahvenen päiväkiintiötä kannatti puolet alle 18-vuotiaiden osaryhmäläisistä, muissa osaryhmissä kannatus oli selkeästi laimeampaa. Ahvenen ylämitta ei kerännyt juurikaan kannatusta eri osaryhmäläisten kesken. Yli puolet kaikista osaryhmistä kannatti kirjolohen nykyistä kahden kalan päiväkiintiötä, suosituin se oli alle 18-vuotiaiden osaryhmässä (89 % kannatti) ja vähiten suosittu vuorokausilupalaisten osaryhmässä (64 % kannatti) (Taulukko 9).

Kirjolohi Ahven Hauki Taulukko 9. Eri osaryhmien näkemykset kestävää kalastusta tukevista säännöistä. 19 Osaryhmä Päiväkiintiö Ylämitta Alamitta 2 kpl Muu Ei Ylämitta- Sitova 45 cm (nykyinen) ylämittoja suositus ylämitta (nykyinen) Vastaajien ehdottama kiintiö ( ) Vastaajien ehdottama ylämitta ( ) Muu Vastaajien ehdottama alamitta ( ) Kausilupa 86% 14% 3 kpl 38% 50% 13% 64 cm 87% 13% 44 cm Vuorokausilupa 69% 31% 3 kpl 62% 38% 0% 85% 15% 46 cm Alle 18- vuotiaat 78% 22% 4 kpl 44% 56% 0% 89% 11% 40 cm 1-2 vuotta kalastaneet 85% 15% 4 kpl 45% 53% 3% 60 cm 90% 10% 43 cm Päiväkiintiö Kyllä Ei Vastaajien ehdottama kiintiö ( ) Ei ylämittoja Ylämittasuositus Ylämitta Sitova ylämitta Kausilupa 14% 86% 2 kpl 59% 36% 5% 83 cm Vuorokausilupa 0% 100% - 58% 25% 17% Alle 18- vuotiaat 33% 67% 2 kpl 44% 56% 0% Vastaajien ehdottama ylämitta ( ) 1-2 vuotta kalastaneet 25% 75% 2 kpl 59% 38% 3% 75 cm Kausilupa 16% 84% 5 kpl 87% 8% 5% 35 cm Vuorokausilupa 7% 93% 10 kpl 93% 7% 0% Alle 18- vuotiaat 50% 50% 7 kpl 100% 0% 0% 1-2 vuotta kalastaneet 20% 80% 4 kpl 95% 3% 3% 30 cm 2 kpl (nykyinen) Päiväkiintiö Muu Kausilupa 74% 26% 3 kpl Vastaajien ehdottama kiintiö ( ) Vuorokausilupa 64% 36% 3 kpl Alle 18- vuotiaat 89% 11% 3 kpl 1-2 vuotta kalastaneet 82% 18% 4 kpl Kaikkien osaryhmien mielestä vuonna 2012 käyttöön otetut tiukemmat säätelytoimet olivat ennemminkin lisänneet Tuomiojärven virkistysarvoa kuin vähentäneet sitä. Kuitenkaan uudet säätelytoimet eivät juurikaan olleet lisänneet keskittymistä kuhan kalastukseen minkään osaryhmän osalta (Kuva 15).

20 Kuva 15. Eri osaryhmien mielipiteet Tuomiojärven kestävän kalastuksen järjestelyistä. 5. TULOSTEN TARKASTELU 5.1. Kirjolohi-istutuksien tuotto Tuomiojärveen istutettiin vuonna 2013 yhteensä 1600 kg kirjolohta (Jyväskylän kaupunki, kirjallinen tiedonanto). Tiedustelun perusteella kalastajat saivat saaliiksi 961 kirjolohta, joiden yhteispaino oli 845 kg. Näin ollen istutetuista kirjolohista saatiin kilomääräisesti saaliiksi noin 53 %. Vuonna 2010 kilomääräisesti istutuksista saatiin takaisin noin 59 % (Saari 2012). Istutettujen kalojen palautusprosenttia voidaan pitää jokseenkin kohtuullisena, sillä Tuomiojärvi on istutuskohteeksi varsin suuri ja lisäksi istutustiheys oli vuonna 2013 noin 6 kirjolohta/ha (laskettu saatujen kalojen keskipainon perusteella). Istutettujen kirjolohien takaisinpyyntiin tuo haastetta istukaskalojen mahdollinen heikko sopeutuminen luonnonolosuhteisiin sekä kirjolohien kulkumahdollisuus Palokkajärvelle. 5.2. saalis Tuomiojärven hehtaarikohtainen kuhasaalis (järvikohtaisen alamitan 45 cm ylittävät) oli noin 1,2 kg/ha. Kauden 2013 hehtaarikohtaista kuhasaalista vähensi hiljattain kasvanut alamitta, jonka seurauksena kaudella 2013 oltiin vielä kuhasaaliiden osalta siirtymävaiheessa. Hehtaarikohtaista kuhasaalista voidaan verrata vuoden 2010 tiedustelun tuloksiin (Saari 2012), jossa silloisen alamitan (37 cm) ylittäviä kuhia saatiin 2,0 kg/ha. Vuonna 2013 37 cm ylittäviä kuhia saatiin 2,2 kg/ha. Lappalaisen ja Malisen (2002) mukaan suomalaisissa järvissä vuotuinen kuhatuotto asettuu yleisesti välille 0 6 kg/ha, joskin heidän tutkimuksessa 67 järvestä lähes 80 % tuotti kuitenkin alle 1 kg/ha. Tämän perusteella Tuomiojärven mitallisten kuhien hehtaarisaalista voidaan pitää melko hyvänä. Tässä kohdin on kuitenkin huomattava, että verrattuna vuotta 2010 koskevaan kyselyyn, saatujen alle 37 cm kuhien määrä oli suorastaan romahtanut. saaliiden kehittymistä tulisikin seurata, jotta nähtäisiin onko kyseessä pidempiaikainen muutos. saaliissa huomio kiinnittyy runsaasti otettuihin alamittaisiin kuhiin. Kyseessä voi olla osittain vastaajien epätarkasta merkinnästä johtuva ilmiö, sillä iso osa otetuista alamittaisista kuhista oli muutaman paljon kalaa saaneiden vastaajien tiedoista, näissä tapauksissa yksittäinenkin unohdus merkitä vapautetut kalat vääristää tuloksia melko paljon. Kuitenkin vapautusprosenttien erot alle 37

21 cm ja 37 44,9 cm kuhissa viittaavat myös todellisiin eroihin alamittaisten kuhien vapautuskäytännöissä ja siihen, että osa alamittaisista kuhista otettiin saaliiksi vastoin sääntöjä. 5.3. Saaliiden jakautuminen Tiedusteluun vastanneista 89 % ilmoitti saaneensa saalista Tuomiojärveltä. Vastanneiden keskimääräinen vuosisaalis aktiivikalastusmenetelmillä oli kuusi kirjolohta, kuusi haukea ja kaksi alamitan ylittävää kuhaa. Luonnollisestikaan saaliit eivät jakaudu tasaisesti kaikkien saalista saaneiden kalastajien kesken, vaan pieni osa taitavia kalastajia voi saada keskimääräistä huomattavasti isompia saaliita, kun taas osa saalista saaneista kalastajista saa vain yksittäisiä kaloja. Erikoistuminen tiettyihin saalislajeihin ja niille sopiviin kalastusmuotoihin näkyi vastauksissa. Esimerkiksi erityisesti kuhaa kalastavat saivat runsaasti saalista jigikalastamalla. Saaliiden päiväkiintiöt ovat hyvä keino jakaa saaliita useamman kalastajan saavutettavaksi ja ne toimivat myös hyvänä luontaisen kalakannan turvaamiskeinona. Nykyiset kahden kalan vuorokausikiintiöt niin kirjolohelle kuin kuhalle ovat varsin toimivat ja kalastajien keskuudessa oivallisesti hyväksytyt. Vapaa-ajankalastuksen ollessa nykyisin suurelta osin virkistäytymisharrastus, eivät Tuomiojärven kaltaiset erityislupakohteet voi, eikä niiden ole mielekästä olla varsinkaan luontaisista kalakannoista puhuttaessa ruoka-aittoja, joista käydään hakemassa suuria kertasaaliita myöhempää käyttöä varten. 5.4. Yhteenveto osaryhmävertailusta Eri osaryhmät olivat tarkasteltujen seikkojen osalta melko samankaltaisia. Eniten muista poikkeava osaryhmä oli vuorokausilupalaiset. Vuorokausilupalaissa oli muita osaryhmiä enemmän ylipaikallisia asiakkaita, tästä johtuen he suosivat muita enemmän joustavia luvanhankkimiskanavia ja olivat kiinnostuneita mm. veneen vuokrausmahdollisuudesta. Vuorokausilupalaisilla kalapaikan valintaan vaikutti muita osaryhmiä enemmän kohteen kalaston ominaisuudet. Voisi sanoa, että vuorokausilupalaisten kalastuksessa tavoitteellinen kalastus oli muita ryhmiä enemmän keskiössä. Alle 18-vuotiaiden osaryhmä tavoitteli muita osaryhmiä monipuolisemmin eri kalalajeja. Kirjolohen suosio ei ollut niin ylivoimaista kuin muilla osaryhmillä, ja ahven sekä hauki olivat kuhan ohella mieluisia saalislajeja. Alle 18-vuotiaiden ryhmä oli kiinnostunein osaryhmä saamaan lisää tietoa kestävistä kalastuskäytänteistä, samoin heillä oli eniten halukkuutta nykyistä tiukempaan kalastuksensäätelyyn. Kohteessa 1 2 vuotta kalastaneet pitivät kuhaa hiukan kiinnostavampana kohdekalana kuin kohteessa kauemmin kalastaneet. Kausilupalaiset olivat tottuneet nykyisiin luvanhankintakanaviin, kuten kalastusvälineliikkeeseen ja pitivät sitä edelleen soveltuvimpana kanavana. Kausilupalaiset olivat sitoutuneet vahvasti Tuomiojärveen kalastuskohteena, sillä heistä 80 %:lla on vene sijoitettuna Tuomiojärven rannalle. 5.5. Vertailua vuoden 2011 tiedusteluun Edellinen tiedustelu tehtiin vuonna 2011 ja se koski vuoden 2010 kalastusta (Saari 2012). Vuoden 2011 tiedustelun tulosten pohjalta kaudella 2012 otettiin käyttöön uudet kestävää kalastusta tukevat kalastussäännöt. Nyt tehty kysely koski kauden 2013 kalastusta, jonka päätyttyä uudet säännöt olivat olleet voimassa kaksi kautta. Tässä tarkastellaan miten sääntömuutokset ja ajan kuluminen ovat vaikuttaneet: kalastajien, kalastuksen ja saaliiden määriin

kiinnostaviin kohdekalalajeihin ja niiden keskinäiseen järjestykseen suhtautumiseen kalastuksensäätelyihin kalastajaprofiileihin 22 Kalastajien määrässä oli tapahtunut kasvua, sillä vuonna 2010 Tuomiojärvelle myytiin 183 kalastuslupaa ja vuonna 2013 203 kalastuslupaa, eli luvan myynti oli kasvanut 11 %. Suhteessa eniten myynti kasvoi vuorokausilupien osalta. Saaliiden kokonaismäärissä oli tapahtunut muutoksia. Vuonna 2010 Tuomiojärveltä saatiin ahvenia todella runsaasti, johtuen paljolti yhden katiskakalastajan erittäin runsaasta saaliista. Nytkin kappalemääräiset ahvensaaliit olivat muihin lajeihin verrattuna runsaat, mutta ero oli huomattavasti pienempi. Kappalemääräiset hauki- ja kirjolohisaaliit olivat hiukan kasvaneet. saaliissa huomio kiinnittyi kuhien kokonaismäärän huomattavaan pienenemiseen, joka johtui alle 37 cm kuhien määrän rajusta pudotuksesta. Tästä johtuen myös suhde alle ja yli 37 cm kuhien osalta oli kääntynyt päälaelleen. Vuonna 2010 saaduista kuhista 26 % oli yli 37 cm, kun taas vuonna 2013 niitä oli 62 %. Muutos on niin suuri, että se pistää pohtimaan syitä sen takana. Onko ennen vuotta 2010 ollut jokin erityisen vahva vuosiluokka, joka näkyy tuloksissa? Vai onko mahdollista, että viime vuosina kuhan kutu ei ole onnistunut järvessä kuten aiemmin? Edellä mainittuihin pohdintoihin on saatu viitteitä käynnissä olevassa Tuomiojärven kuhien merkintätutkimuksessa (Saari 2014), pyydettyjen kuhien ikämääritysten perusteella vuosiluokka 2006 on ollut runsas verrattuna seuraaviin vuosiin (2007 2009). Mikäli näin todellakin on, ovat Tuomiojärven uudet kuhankalastuksen säännöt olleet tärkeässä roolissa kuhakannan elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Voidaan myös pohtia, oliko yhtenä osasyynä muutoksiin se, että saaduissa vastauksissa olisi jotain epätarkkuutta. Oliko esimerkiksi uusi 45 cm:n alamitta muuttanut kalastajien mittaus- tai ilmoitustapaa siten, että alle 37 cm kala oli merkitty alle 45 cm pitkäksi? Tuomiojärvellä kalastaneiden asiakasprofiileissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia kyselyiden välillä. Tuomiojärvi on pysynyt paikallisena kohteena, jossa valtaosin kalastetaan kausiluvalla. Kuitenkin vuorokausiluvalla kalastaneiden suhteellisen osuuden kasvu kertoo jonkinasteisesta asiakasprofiilin muutoksesta. Syyt valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi olivat pääasiallisesti pysyneet ennallaan. Kolme tärkeintä kriteeriä valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi olivat täsmälleen samat molemmissa kyselyissä. Nämä olivat kohteen sijainti lähellä kotia, veneen omistus järven rannalla ja halu kalastaa kirjolohia. Syyt pysyivät ennallaan vaikka vuotta 2013 koskevaan kyselyyn vastasi iso osa kohteessa 1 2 vuotta kalastaneita, jotka eivät ole olleet vastaamassa vuoden 2010 kalastusta koskeneeseen kyselyyn. Voisikin sanoa, että vaikka kalastajat vaihtuvat, syyt valita Tuomiojärvi kalastuskohteeksi pysyvät. Kiinnostavien kalalajien kohdallakaan kuluneet kalastuskaudet ja sääntömuutokset eivät ole tuoneet muutoksia. Kirjolohi oli pysynyt vankasti suosituimpana kalalajina. Tähän on varmaan osittain syynä se, ettei Tuomiojärven kuhakanta ole vielä reilussa vuodessa ehtinyt kehittymään poikkeuksellisen houkuttelevaksi ja että kuhaa on kalastettavissa muissa alueen järvissä lääniluvallakin, jonka seurauksena kuhan kalastuksesta maksaminen erityislupakohteessa ei ole ainakaan vielä iskostunut suomalaisten kalastajien mieliin. Suhtautuminen Tuomiojärven kalastusjärjestelyihin on pysynyt pääasiallisesti ennallaan. Niin vuotta 2010 kuin 2013 koskevassa kyselyssä kalastussääntöjä pidettiin helposti ymmärrettävinä, oikeutta kahden vavan käyttöön riittävänä. Lupahintoja, saalisvarmuutta luvan hintaan nähden ja kirjolohen keskikokoa kritisoitiin eniten niin vuotta 2010 kuin 2013 koskevissa kyselyissä.

23 5.5.1. n kalastuksen kehittämiseen liittyvät odotukset ja ennakkoluulot n kalastuksen kehittämiseen liittyvät odotukset ja ennakkoluulot olivat osittain toteutunutta suurempia. Vuotta 2010 koskevassa kyselyssä yli puolet vastaajista aikoi keskittyä jatkossa enemmän kuhan kalastukseen uusien sääntöjen myötä, mutta vuotta 2013 koskevan kyselyn perusteella ainoastaan 12 % oli niin tehnyt. Vuotta 2010 koskevan kyselyn vastaajista miltei 90 % koki kuhan kalastuksen kehittämisen nostavan Tuomiojärven virkistysarvoa, mutta näin koki tapahtuneen noin 40 % vuotta 2013 koskevaan kyselyyn vastaajista, joskin noin puolet vuoden 2013 kyselyn vastaajista ei osannut esittää kantaansa. Virkistysarvon mahdollinen nousu näkyy kalastajien kokemuksissa viiveellä, sillä sääntöuudistusten vaikutukset alkavat näkymään kalastajien saaliissa vasta muutaman vuoden päästä uudistusten jälkeen. saaliin päiväkiintiön kannalla oli vuotta 2010 koskevassa kyselyssä 68 % vastaajista, kun taas vuotta 2013 koskevassa kyselyssä enintään kahden kalan päiväkiintiötä kannatti jo 87 % vastaajista. n alamitan nostamista lakisääteisestä 37 cm mitasta kannatti vuotta 2010 koskevassa kyselyssä noin puolet vastaajista, ja noin 40 %:n mielestä kuhan silloinen 37 cm alamitta oli riittävä säätelytoimi. Vuotta 2013 koskevassa kyselyssä 92 % vastaajista kannatti kuhan alamitaksi vähintään 45 cm:ä. n ylämitta herätti melko paljon epätietoisuutta vuotta 2010 koskevassa kyselyssä, sillä 30 % vastaajista ei osannut sanoa kantaansa, mutta noin 40 % kannatti ylämitan asettamista. Vuotta 2013 koskevassa kyselyssä ylämitan, joko suosituksena tai sitovana, kannalla oli 59 % vastaajista. Muutokset kalojen vapautuskäytännöissä näkyvät tiedustelun tuloksissa. Vuotta 2010 koskevassa kyselyssä aktiivisilla menetelmillä saaduista hauista ilmoitettiin vapautetuksi 53 % ja vuotta 2013 koskevassa kyselyssä alle 90 cm hauista ilmoitettiin vapautetuksi 75 %. Vuotta 2010 koskevassa kyselyssä aktiivisilla menetelmillä saaduista alamitan täyttävistä yli 37 cm kuhista 25 % ilmoitettiin vapautetuksi ja vuotta 2013 koskevassa kyselyssä välimitan 45 64,9 cm kuhia ilmoitettiin vapautetuksi 46 % (Taulukko 10). Taulukko 10. Muutokset suhtautumisessa kestävän kalastuksen käytäntöihin vuoden 2010 ja 2013 kyselyiden välillä. Vertailuvuosi Keskittyisin / keskityin uusien sääntöjen myötä enemmän kuhan kalastukseen Uudet säännöt lisäävät / lisäsivät Tuomiojärven virkistysarvoa n päiväkiintiö n alamitta Vuosi 2010 Kyllä Kyllä Kyllä Nosto 37 cm mitasta Vuosi 2013 Kyllä Kyllä Enintään 2 kpl Vähintään 45 cm n ylämitta Vapautuskäytännöt / vapautettu Kyllä Yli 37 cm kuhista Hauki Kaikista 53% 88% 68% 51% 43% 25% 53% Kyllä Välimitallisista 45-65 cm 12% 40% 87% 92% 59% 46% 75% Alle 90 cm hauista 5.6. Kalastustiedustelun tulosten luotettavuus Vuoden 2013 kalastusta koskeneen tiedustelun vastausprosentti oli 59, jota voidaan pitää kohtuullisena, sillä viimeisten vuosien aikana kalastuskyselytutkimuksien yleiset vastausprosentit ovat laskeneet (Anonyymi 2007 2014). Vastausten luotettavuutta lisää se, että kysely pystyttiin lähettämään miltei kaikille vuonna 2013 virkistyskalastusluvan ostaneille. Lisäksi kalastaneiden osuus vastanneista oli lähes 100 %, joten enemmistö kokonaispyyntiponnistuksesta ja saaliista oli suoraan peräisin tiedustelun palauttaneiden vastauksista. Vapakalastuksen osalta epävarmuutta tuloksiin aiheutti tiedusteluun toisella kierroksella vastanneiden pieni lukumäärä, joiden vastauksista lasketuilla keskiarvoilla arvioitiin vastaamattomien vapakalastuksen kalastuspäivien ja

24 saaliiden kokonaismäärää. Pienen aineiston takia laskettujen keskiarvojen keskihajonta oli varsin suuri. Koska pyyntipäivien keskiarvo oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin ensimmäisellä kierroksella vastanneilla, edusti toisella kierroksella vastanneiden kalastus oletettavasti varsin hyvin vastaamattomien kalastusta (Kekäläinen 2002). Kalastustiedusteluun vastanneissa oli varsin vähän onkimista ja pilkkimistä harrastaneita, mikä vaikutti alentavasti niiden pyynti- ja saalistietojen kokonaismäärien luotettavuuteen. Tiedustelun hyvän vastausprosentin takia saatiin kuitenkin oletettavasti hyvä käsitys virkistyskalastusluvan lunastaneiden henkilöiden harrastamasta onginnasta ja pilkinnästä. Koska kyseisiä kalastusmuotoja saa harrastaa Tuomiojärvellä jokamiehenoikeudella, on näiden kalastusmuotojen todellisten kalastajamäärien, pyyntiponnistusten ja kokonaissaaliiden arvioiminen tämän tiedustelun perusteella mahdotonta. Myös katiskakalastuksen kokonaissaalistiedot olivat puutteelliset, sillä katiskakalastuksen luvanmyyntitietoja ei ollut käytettävissä kyselyä tehtäessä. Kappalemääräisesti ilmoitetut kokonaissaaliit ovat oletettavasti hieman luotettavampia kuin kilomääräisesti ilmoitetut, sillä osa vastaajista ilmoitti saaliistaan vain kappalemäärät jättäen yhteispainon ilmoittamatta. Näissä tapauksissa yhteispaino laskettiin niiden vastaajien saalistiedoista, jotka olivat ilmoittaneet sekä kappalemäärän että yhteispainon. 6. YHTEENVETO Vuoden 2013 kalastusta koskeva kysely toteutettiin keväällä 2014. Kyselyn yhtenä suurena perusteena olivat kalastuskaudesta 2012 alkaen voimassa olleet luonnonkalakantojen kestävää kalastusta edistävät säännöt. Kalastuskysely postitettiin yhteensä 198 henkilölle, vastausprosentiksi muodostui 59. Tuomiojärvellä kalasti vuonna 2013 vapakalastusluvalla 203 henkilö, joista 34 kalasti vuorokausiluvalla. Kalastusvuorokausia vapakalastajilla oli yhteensä noin 4800. Tyypillinen Tuomiojärvellä kalastava oli varttuneempi mieshenkilö. Suuri osa vastaajista oli löytänyt Tuomiojärven kalastuskohteeksi hiljattain, joskin vastaajissa oli myös henkilöitä jotka ovat kalastaneet kohteessa yli 20 vuotta. Tuomiojärven valintaa kalastuskohteeksi perusteltiin kohteen paikallisuuteen liittyvillä syillä, sekä halulla kalastaa kirjolohia. Mieluisimmat luvanhankintakanavat Tuomiojärvelle olivat tutuksi koettu kalastusvälineliike sekä joustavaa asiointia tukeva internet-kanava. Kalastajien kaksi selkeintä toivesaalislajia olivat kirjolohi ja kuha, joista kirjolohi oli selkeästi suositumpi. Tuomiojärveltä saatiin vuonna 2013 yhteensä yli 9000 kalaa, joka oli kilomääräisesti noin 3300 kg. Ahven oli kappalemääräisesti yleisin saalis (noin 6200 kpl) ja kuha toiseksi yleisin (noin 1150 kpl). Kilomääräisesti merkittävin saalislaji oli hauki, jota saatiin yhteensä noin 960 kiloa. Kilomääräisesti toiseksi merkittävin kalalaji oli kirjolohi, jota saatiin noin 850 kg. Kolmanneksi merkittävintä kalalajia kuhaa saatiin noin 840 kg. Eniten kalastajat ottivat mukaansa kirjolohta (noin 820 kg). Kalan alamittaisuus oli selkeästi merkittävin syy vapauttaa saatuja kaloja, eli tässä tapauksessa kuhia, sillä muilla kalalajeilla ei ole Tuomiojärvellä alamittaa. Tuomiojärven kalastusjärjestelyihin oltiin varsin tyytyväisiä ja kalastussääntöjä pidettiin selkeinä. Eniten kritiikkiä herätti kirjolohien liian pieni koko. Vastaajat olivat ottaneet kestävät kalastuskäytänteet laajalla rintamalla omakseen. Varsinkin kuhaa koskevissa kysymyksissä kestävien käytänteiden kannatus oli hyvin vahvaa. Vastaajat eivät juurikaan kokeneet tarvitsevansa tietoa kestävistä käytänteistä. Tuomiojärvellä kalastavien osaryhmävertailu näytti, etteivät Tuomiojärven kalastajat eroa toisistaan