Tampereen Liikuntasanomat

2/2009 Tampereen Liikuntasanomat Tampereelle mainetta ja kunniaa EYOF-tapahtumasta! Tv:n urheilutoimittaja Tapio Suominen on itsekin aktiiviliikkuja Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Lähivuodet kaupunki panostaa perusliikuntapaikkoihin

Liikuntamaa lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia Jo perinteeksi muodostunut vammaisurheilujärjestöjen yhteisesti toteuttama Liikuntamaa tarjoaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen C-hallin täydeltä tietoa vammaisliikunnasta ja vammaisliikunnan apuvälineistä 5.-7. marraskuuta 2009. Apuväline 09 -messujen yhteydessä toteutettavassa Liikuntamaassa on tänä vuonna vahvasti esillä mm. talviliikunta, sillä tekojäällä voi kokeilla niin kelkkajääkiekkoa ja luistelua kuin pyörätuolicurlingiakin. Liikuntamaassa on kaiken kaikkiaan tarjolla lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia lähes 30 toimintapisteessä. Liikuntamaan yhteydessä järjestetään lauantaina 7. marraskuuta myös Spirit in Coaching -vammaisurheiluseminaari. Liikuntamaan toteuttavat Näkövammaisten Keskusliitto ry:n liikuntatoimi, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry ja Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry. Yhteistyössä ovat mukana mm. SOLIA, Tampereen kaupungin liikuntatoimi, Expomark Oy, Suomen Paralympiakomitea ja Malike. Tampereen liikuntapalvelut onnittelee virkeää 100-vuotiasta yhteistyökumppaniaan Varalan Urheiluopistoa! Vierivät kivet eivät sammaloidu 2

Pääkirjoitus Kiitos tapahtumajärjestäjille! Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen puolesta kiitän kaikkia niitä tamperelaisia urheiluseuroja ja vapaaehtoisia, jotka ovat menestyksekkäästi järjestäneet kesän 2009 suurtapahtumat Tampereella. Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön, järjestelyjen korkeaan laatuun ja periksi antamattomaan tahtoon onnistua kisajärjestelyissä. Tampere on jälleen kerran osoittanut, että liikunta- ja urheilutoiminta on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla. Kiitos siitä kuuluu teille kaikille. Tampereen kaupunki on linjaamassa tiukkaa säästökuuria tuleville vuosille. Tämä tarkoittaa sitä, että myös liikunta joutuu suurennuslasin alle. Voin kuitenkin todeta, että liikuntapalvelujen perustoiminta pyritään hoitamaan mahdollisimman kattavasti. Uskon siihen, että paikalliset liikuntaseurat ja kuntalaiset ovat valmiita maksamaan korkeampia käyttömaksuja, jos vain palvelutaso pystytään turvaamaan. Tietenkin on ikävää, että yleensä maksumiehenä ovat lapset ja nuoret sekä ikäihmiset, jotka ovat kaupungin järjestämien palvelujen pääkäyttäjiä. Tulevaisuudessa on katsottava hyvin tarkkaan maksavatko lapset esimerkiksi liikuntasalien ja ulkokenttien käytöstä saman hinnan kuin aikuiset maksukykyiset käyttäjät. Liikuntapalvelut panostaa monen tapahtumarikkaan vuoden jälkeen toimintaansa peruspalvelujen tuottamiseen kuntalaisille. Viime vuosien aikana kuntalaisten perusliikuntapalvelut ovat kärsineet siitä, että liikuntapalvelut on ollut järjestämässä paljon kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Tapahtumista on kuitenkin ollut se hyöty, että liikuntapaikkojen peruskuntoa ja välineistöä on pystytty uusimaan tapahtumien avulla. Tulevina vuosina liikuntapalvelut suuntaa entistä enemmän toimintaansa kuntalaisten liikunnan edistämiseen. Värikästä ja liikunnallista syksyä! Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4 33100 TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p. 050 554 5831 Toimitussihteeri Petri Vilkko p. 040 5481 006 ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti p. 050 554 5820 leila.lahti@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) 222 33 22 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Tampere Painosmäärä 4.000 kpl ISSN 1795-987X Seuraava lehti ilmestyy 11.12.2009. Lehti on luettavissa myös internetissä: www.tampere.fi/ liikuntajavapaaaika/ liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Suvantokatu 4 33100 TAMPERE www.tampere.fi Kannen kuva: TV:n urheilutoimittaja Tapio Suomisen liikuntaharrastuksiin kuuluu mm. koripallon pelaaminen. Kuva: Petri Vilkko 3

Ylen urheilutoimittajana yli 20 vuoden ajan toiminut Tapio Suominen viihtyy vaihtelevassa työssään sporttisessa ilmapiirissä. Plakkarissa yli 100 arvokilpailuselostusta Yle Urheilun Tapio Suominen työssä ja vapaa-aikana täysillä mukana urheilussa 4

Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Tamperelainen Ylen kanavilla tutuksi tullut urheilutoimittaja ja -selostaja Tapio Suominen on 20-vuotisen työuransa aikana välittänyt suomalaiskoteihin kisatunnelmia yli sadasta urheilun arvokilpailusta olympia- ja MM-kisoista lähtien. Kropaltaan kovakuntoisen oloinen selostaja paljastuu itsekin intohimoiseksi urheilun kuluttajaksi ja liikkujaksi. Jo Tapio Suomisen opiskelutaustassa näkyy hänen suuntautuneisuutensa urheilutoimittajan työuraa kohden. Hän opiskeli 1980-luvulla Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan liikuntahallintoa. Sivuaineekseen hän valitsi journalistiikan. Opiskelujen ohella Tapio Suominen kouliintui toimittajan työhön Radio Keski-Suomen taajuuksilla, jossa urheiluohjelmien parissa työskentely luonnostaan lankesi hänen työtehtäviinsä. Selostajalegenda Seppo Kannas oppi-isänä - Vakituisesta työpaikasta kiitos kuuluu Ylen silloiselle urheilupomolle Seppo Kannakselle, joka otti minut ensin kesätöihin vuonna 1988, ja vakinaiseksi seuraavana vuonna.. Päädyin siis urheilutoimittajaksi suoraan koulunpenkiltä, Tapio Suominen muistelee. Legendaariselta taitoluistelun selostajalta Seppo Kannakselta on peräisin myös Tapio Suomisen erityinen lukkarinrakkaus taitoluistelun hienouksien selostamista kohtaan. Kymmenen vuoden ajan Tapio työskenteli TV1:n urheilutoimituksessa Helsingissä, kunnes työtehtävien käynnistyminen Tohlopissa TV2:n urheilutoimituksessa merkitsivät perheen muuttoa nykyiseen kotikaupunkiin Tampereelle. - Tampereella, erityisesti kotinurkilla Tahmelassa, viihdyn mainiosti, alun perin Turusta kotoisin oleva Tapio Suominen sanoo. Tampereessa häntä viehättää syrjäisiin Helsinkiin ja Turkuun verrattuna kaupungin keskeinen sijainti. - Täältä on helppo lähteä reissuun, ja yhtä helppoa on tulla taas takaisin. Totta kai monipuoliset harrastusmahdollisuudet, sopiva koko ja rento elämäntyyli pitää mainita myös. Tampereen liikuntapaikoille kiitosta Liikunta on Tapio Suomiselle elämäntapa ja hän sanookin harrastavansa liikuntaa eri muodoissaan lähes päivittäin, työreissuillakin. - Lajikirjo on laaja, varmasti osin koulutustaustastanikin johtuen, Tapio Suominen toteaa. Pelaan golfia ja korista, hiihdän sekä laskettelen, pyöräilen ja reissussa vähän juoksenkin. Pari kertaa viikossa tulee käytyä kuntosalilla. - Kaikkia näitä teen hymyssä suin, nautiskellen. Sitähän liikunta on, erinomainen nautinnon ja hyvänolon lähde, kunhan liikkuu omalla tahdillaan ja omilla ehdoillaan, Tapio Suominen muistuttaa. - Tampere tarjoaa pääosin mainiot puitteet liikunnan harrastamiselle. Lenkkipoluille, vesille ja ladulle pääsee helposti. Kaupin ja Lamminpään loistokuntoiset hiihtoladut haluan mainita erityisesti. Pyynikin uimahallin palauttaminen entisaikojen loistoon on kulttuuriteko, jonka kaupunki ymmärtääkseni onkin hoitamassa kuntoon, Tapio Suominen sanoo. Hänen mielestään harrastamisen kannalta on oleellista, että myös pienempien lajien harrastajat ja erityisesti juniorit pystyvät harjoittamaan lajiaan asianmukaisissa puitteissa. Kaikkiruokainen penkkiurheilija Urheiluareenoiden lehtereillä myös työnsä ulkopuolella mainiosti viihtyvä selostaja sanoo olevansa penkkiurheiluharrastuksensa suhteen kaikkiruokainen. - Erityisen mielelläni seuraan korista, lätkää ja futista. Pyrin sarjakauden aikana näkemään paikan päällä kyseisten lajien kaikki pääsarjajoukkueet ainakin kertaalleen paikan päällä. Tampereen seudullahan se onnistuu mainiosti, kun tarjontaa riittää. Ainakin Pyrinnön Korisliigan otteluissa Pyynikin palloiluhallin katsomossa mies on ollut tuttu näky useammankin kerran sarjakausien aikana. - Myös televisiosta seuraan urheilua valikoidusti, toteaa Tapio Suominen. Jo mainittujen lajien ohella seuraan lähinnä yleisurheilua ja hiihtolajeja. Nautin hyvistä selostuksista, huonojen kohdalla katselen lähetystä ilman ääntä. Suosittelen! - Ja jottei minusta piirtyisi liian yksipuolista kuvaa, viihdyn mainiosti myös toisenlaisissa katsomoissa, Tapio Suominen muistuttaa. Viimeksi katselin ja kuuntelin stand up -komiikkaa ja seuraavaksi aion mennä katsastamaan teatteriin komisario Koskista. Mies arvostaa suomalaista urheiluselostajaperinnettä ja kiittää kollegoitaan monipuolisesta perehdyttämisestään alalle. - Olen onnekas, koska sain urani alkuvuosina työskennellä television suomalaisten urheilutoimittajalegendojen kanssa. Seppo Kannas, Pentti Salmi ja Juha Jokinen näyttivät omalla esimerkillään mallia ja auttoivat mielellään toimituksen junioria. Kari Hiltuselta sain arvokasta oppia siitä, miten kameran edessä toimitaan. Maailmalla mainetta niittänyt ohjaaja Kalevi Uusivuori puolestaan opetti minua ymmärtämään kuvaa, Tapio Suominen sanoo. Myös uuden polven selostajat saavat Tapio Suomiselta täyttä tunnustusta: - Nykyselostajista kuuntelen erityisen mielelläni Yle Urheilun nuoria taitureita. Reissut kisapaikoille edelleen palkitsevia Vaikka Tapio Suomisen kiinteä työpiste sijaitsee Tampereen Tohlopissa, työn luonteesta johtuen hän on viettänyt 20 vuotta reissumiehen elämää. Noihin kahteen vuosikymmeneen mahtuu yli sata arvokilpailua ja lukematon määrä pienempiä kilpailuja. - Reissut kisapaikoille eli sinne missä tapahtuu palkitsevat edelleen, Tapio Suominen sanoo. Taidan olla niin urheilun läpitunkema, että raskaatkin rupeamat jaksaa puskea läpi, kun itse asia kiinnostaa. Mutta, kuten entisellä urheilijalla, paras matka on aina kotimatka. Vaimon ja tyttären seurassa on mukava latautua seuraavaan tapahtumaan. Valmistautuminen työtehtäviin on hänen mukaansa jatkuva prosessi. - Valmistaudun tulevaan, kun luen aamun lehdistä urheilusivut tai istun jäähallin katsomossa. Omien lajieni erikoislehdet kuuluvat vakiolukemistooni, samoin lukuisat urheilun nettisivustot, Tapio Suominen sanoo. - Parhaiten asioista pääsee kuitenkin jyvälle keskustelemalla asiantuntijoiden, valmentajien ja urheilijoiden kanssa. Sieltä ammentuu aina viimeisin ja ajankohtaisin tieto. Itse lähetyspäivänä tehdään vielä viime hetken viilauksia, lähinnä pikku muistiinpanoja, "bukkereita", Tapio Suominen kertoo. - Kun lähetyslamppu syttyy, pitäisi kuitenkin uskaltaa heittäytyä tilanteeseen ja unohtaa 5

Tapio Suominen on kerännyt työhuoneensa seinälle kisamuistoiksi akkreditointikortit yli sadasta urheilun arvokilpailusta, joissa hän on ollut vuosien varrella työtehtävissä. paperit ja muistiinpanot. Ja joskus siinä jopa onnistuu. Omia urheilun tähtihetkiään selostajana Tapio Suominen pitää hankalasti arvioitavina, se on hänen mukaansa parasta jättää katsojien tehtäväksi. - Ja kyllähän te sen myös teette! Tapio Suominen naurahtaa. Mukavalla tavalla urheiluhullussa maassa urheilutoimittajien luontaisetuihin kuuluu välitön palaute usein sähköpostilla ja tilaisuuden tullen myös kasvotusten. Välillä kehutaan, välillä moititaan. Kaikesta yritetään ottaa opiksi. Haastattelut haasteellisimpia Mieleenpainuvia hetkiä työn parissa Tapio Suominen kertoo kokeneensa lukemattomia. - Koripallon Dream Team Barcelonassa 1992, jääkiekon maailmanmestaruus 1995, olympiakisat Sydneyssä, Lahti 2001, MM-jalkapallon loppuottelu 2006, Tapio Suominen luettelee päällimmäisinä mieleentulevia. Erityisesti mieleen jääneistä ulkomaalaisista haastateltavista Tapio Suominen mainitsee esimerkkeinä edesmenneen F1-formulalegendan Ayrton Sennan, koripallotaiturin Magic Johnssonin, taitoluistelija Tonya Hardingin ja ME-sprintteri Usain Boltin. - Haastattelu on työtehtävistä haastavin. Tunteet ovat pinnassa, suuntaan tai toiseen. Katsojat odottavat vastauksia, kysymykset ovat mielessä, mutta miten ne saisi ulos tilanteeseen kulloinkin sopivalla tavalla? Siinä riittää opeteltavaa seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi, Tapio Suominen huokaa. Suomella ja Tampereella hyvä maine maailmalla Suomalaisuudestaan ja tamperelaisuudestaan maailman turuilla ja toreilla työskentelevä urheilun sanansaattaja sanoo olevansa ylpeä: - Suomalaisena on helppo liikkua maailmalla urheilupiireissä erityisesti. Suomalaista osaamista urheilutapahtumien järjestäjänä arvostetaan oikeasti. Se heijastuu omaankin työhöni. Ammatillista apua saa tarvittaessa helposti, koska useimmilla kollegoilla on hyvät muistot kisareissuiltaan Suomeen sääoloista huolimatta. Tuntuu myös siltä, että ainakin toimittajapiireissä Tampere tunnetaan hyvin. Täällä on käyty ja täällä on viihdytty. Syksyn ja alkavan talven työprojekteja Tapio Suominen odottaa mielenkiinnolla. - Syksy ja talvi tuovat tullessaan normaalit kiireet: Urheiluruutuja ja jalkapallon Mestarien liigaa. TV2:n Urheilulauantait ja -sunnuntait täyttävät aika monta talvista viikonvaihdetta. Vuodenvaihteen jälkeen seuraan mielenkiinnolla kuinka Kiira luistelee EM-kisoissa ja toivottavasti myös olympiajäillä! - Vancouverin olympiakisat sitten huipentavat talvikauden, työssään erinomaisesti viihtyvä sini-valkoinen ääni summaa. 6

Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Arvovaltaisia kehuja sateli Tampereelle Nuorten Olympiafestivaalit Tampereella onnistuivat Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit 18.-25.7. Tampereella onnistuivat saadun palautteet mukaan erinomaisesti. Myös tapahtuman järjestäjät ovat tyytyväisiä kisojen onnistuneeseen toteutukseen ja siihen positiiviseen ja erittäin kansainväliseen tunnelmaan, joka kisaviikolla oli aistittavissa monella suunnalla. Kisojen pääsihteerinä toiminut Pirjo Puskala iloitsee kisojen saamasta positiivisesta vastaanotosta: - On aika käsittämätöntä, että joka suunnalta on kisoista tullut niin paljon kiittävää palautetta. Urheilijoilta, kansallisilta olympiakomiteoilta, teknisiltä delegaateilta, tulevilta kisajärjestäjiltä, kutsuvierailta ja myös suurelta yleisöltä. Pirjo Puskala mainitsee keskeiseksi onnistumisen osatekijäksi hyvän ennakkosuunnittelun. - Tällainen iso tapahtuma vaatii todella paljon ennakkopalavereja ja suunnittelua. Erityisen iloinen olen eri toimijoiden kesken koko projektin ajan vallinneesta hyvästä yhteistyöstä ja -hengestä, Pirjo Puskala sanoo. - Kisojen järjestelyissä mukana olleet vapaaehtoiset olivat erittäin motivoituneita ja sitoutuneita tehtäviinsä. Monet innostuivat vapaaehtoisena työskentelystään niin, että ovat jo hakeutumassa maailmalle kansainvälisiin kisatapahtumiin vapaaehtoiseksi. hyvään läpivientiin. - Suorituspaikat ovat kansainväliset mittapuut täyttävät ja niistä tulikin todella paljon kiitosta. Myös kaupungin eri yksiköt olivat Pirjo Puskalan mukaan työssä hyvin mukana. - Varsinkin Liikuntapalveluiden panostus oli korvaamaton, Pirjo Puskala kiittelee. Kaupunki uudisti ja korjasi suorituspaikkoja ja hankki paljon uusia välineitä, joten nyt on liikunnan harrastajilla hyvät tilat ja paikat harrastaa eri lajeja. Kaupunki näkyvästi mukana Pirjo Puskala toteaa, että Tampereen kaupunki panosti kisoihin todella hyvin ja kaupungin johto oli erittäin sitoutunut projektiin ja sen Henkilöitä onnistuneen EYOF-tapahtuman takana. Kilpailupäällikkö Elisa Hakanen (vas.), pääsihteeri Pirjo Puskala, tiedotus- ja lehdistöpäällikkö Antti-Pekka Sonninen, projektipäällikkö Mikko Heinonen ja markkinointivastaava Maria Arokallio. Samaan ydintiimiin kuuluivat lisäksi toimistopäällikkö Mari Vuorinen sekä majoituspäällikkö Antti Pekkala, jotka myös vaikuttivat keskeisesti tapahtuman onnistumiseen. 7

Pyöräilyn ystävät Pirjo Puskala ja tanskalainen EYOF:n koordinaatiokomitean puheenjohtaja Jesper Frigast Larsen nauttivat pyöräilykisan tunnelmasta Pyynikillä. Onnistuneitten kilpailutapahtumien lisäksi pääsihteeri on erityisen tyytyväinen siihen, että Hervantaan nousi nopealla aikataululla kaupungin toimesta upea Olympiapuisto. - Hienoa, että Hervantaan jää kisoistamme tällainen pysyvä ja kaunis muisto, Pirjo Puskala sanoo. Myös Tampereen stadionille Ratinaan valmistunut olympiatulen alusta on todella hieno ja muistuttaa meitä joka hetki myös jälkikäteen hienoista kisoista vuonna 2009. Urheiluseurat hoitivat osuutensa taidolla ja rutiinilla Myös tamperelaisille urheiluseuroille Pirjo Puskala jakaa ruusuja. - Urheiluseurojen kanssa on ollut ilo työskennellä koko projektin ajan. Seuroissa kokeneet, pitkän uran tehneet urheilumiehet ja -naiset olivat lajien vetovastuussa ja se näkyi. Lajien kilpailujen läpiviennistä en ole kuullut muuta kuin ylistävää palautetta. Uskon, että EYOF poikii jatkossakin vielä paljon eri lajien kansainvälisiä arvokisoja Tampereelle. Tätä edesauttavat myös erinomaiset suorituspaikat. Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston sekä Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOASin, Pirkan Opiskelija-asunnot ry:n sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Hervantaan rakentui monipuolinen kisakylä. Kisakylä piti sisällään erilaisia toimisto-, palvelu-, vapaa-ajanvietto- ja ruokailupisteitä sekä majoitustilat kisajoukkueille. Kisakylä toimi aivan samalla tapaan kuin normaaleissa olympiakisoissa, ja palvelujen laatukin oli erittäin korkea, Pirjo Puskala sanoo. - Tämänkokoiset kisat myös maksavat. Olen erityisen tyytyväinen Tampereen kaupungin ja eri järjestäjätahojen taloudelliseen panostukseen tämän projektin toteutumiseksi. Lisäksi Euroopan Unionin merkittävä panostus mahdollisti monia sellaisia palveluja ja toimintoja, joita emme muuten olisi voineet kisajoukkueille tarjota, Pirjo Puskala iloitsee. Tampere sopivan kokoinen urheilukaupunki Tampereen joukkoliikenteen bussit hoitivat täsmällisesti kuljetukset kisakylän ja suorituspaikkojen välillä. Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen ohjeistaa Suomen Olympiakomitean pääsihteeriä Jouko Purontakasta palkinnonjakoseremoiniaa varten. Lukuisissa aikaisemmissa EYOF-kisakaupungeissa vieraillut Pirjo Puskala toteaa Tampereen olevan juuri sopivankokoinen kaupunki toteuttaa EYOF kisat. - Kisat näkyivät ja kuuluivat. Kisojen yhtenäinen ja raikas kisailme näkyi hyvin eri puolilla kaupunkia. Hervannan ja keskustan palvelut olivat hyvin ulottuvilla. Myös paikallinen media seurasi kisatapahtumia hyvin, Pirjo Puskala summaa. Tampere on todellinen urheilukaupunki! Pääsihteerin mukaan Kansainväliset ja kotimaiset kutsuvieraat olivat erittäin tyytyväisiä ja vaikuttuneista näkemästään. Heistä mm. Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge vieraili kisakylässä Hervannassa ja katsomassa tyttöjen koripalloa - Hän nautti kaikesta näkemästään ja kehotti Tamperetta hakemaan jatkossa Nuorten Olympialaisia, jotka ensimmäisen kerran kilpaillaan Singaporessa kesällä 2010. Ensimmäiset mahdolliset kisat, joita Tampere voi halutessaan Suomen Olympiakomitean kanssa hakea ovat vuoden 2018 kisat, sillä vuoden 2014 kisojen hakemukset ovat jo KOK:ssa ja kisapaikasta päätetään jo Vancouverin olympialaisissa helmikuussa 2010. - Lajien tekniset delegaatit, jotka olivat eurooppalaisten lajiliittojen nimeämiä tarkkailijoita olivat todella otettuja kisapaikoista ja kilpailujen sujuvista toteutuksista, Pirjo Puskala lisää. He, jos ketkä ovat nähneet monenlaisia toteutuksia. Jos heiltä tulee palautetta, että parhaat EYOF kisat ja materiaalit koskaan, niin sen 8

Tenniksen lajivastaava Hannu Granroth informoi pelaajia tulevasta ottelusta Tampereen Tenniskeskuksessa. Ruotsin tyttöjen koripallomaajoukkue joukkuehenkeä nostattavassa rituaalissa Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Uintikeskuksen lasten altaat oli kisojen ajaksi tyhjennetty vedestä uimareiden verryttelyalueeksi. Hollannin tyttöjen käsipallomaajoukkue ottamassa tuntumaa Messu- ja urheilukeskuksen lattiaan. voi todella uskoa, Pirjo Puskala iloitsee. - Urheilijat ja urheilu olivat siis pääasiamme ja siinä me onnistuimme. Olympiakomiteassakin tyytyväisiä Tampereeseen Myös Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen pitää Tampereen EYOF-tapahtumaa erinomaisesti onnistuneena sekä osanottajien, kansallisten Olympiakomiteoiden, Euroopan Olympiakomitean, Tampereen kaupungin ja hämäläisten urheiluseurojen näkökulmista katsottuna. - Olen erittäin tyytyväinen tapahtuman kokonaisilmeeseen ja edellä mainituilta tahoilta saatuun palautteeseen, Jouko Purontakanen sanoo. Hän korostaa, että positiivinen palaute tuli aidosti eikä vain ladeltuna muodollisena kohteliaisuutena. Pääsihteerin mukaan osanottajiin ja vieraisiin tekivät vaikutuksen upeat ja toimivat suorituspaikat, vapaaehtoisen organisaation asiantunteva ja ystävällinen toiminta sekä se, että kaikissa tapahtumissa oli paljon kannustavaa yleisöä. - Tampere on osoittanut tällä ja sen järjestämillä muilla kansainvälisillä arvokilpailutapahtumilla, että se kuuluu Suomen kaupunkien ehdottomaan kärkeen tapahtumien isännöinnissä. Tampere on osoittanut, että se on aina varteenotettava ehdokas valittaessa isäntäkaupunkia Suomessa järjestettäville urheilun kansainvälisille ja myös kansallisille arvokilpailuille. Kisapinssejä ja kännykkänumeroita vaihdettiin kisojen aikana yli kansallisuusrajojen. 9

Suomen joukkue esiintyi tyylikkäänä avajaismarssissa Hakametsän jäähallilla. Pirkkahallin katsomot täyttyivät useaan kertaan lentopalloilun ystävistä. Voimistelun lajivastaavan Jaana Sudenvaara-Kulmalan (vas.) neuvoille oli kisoissa kysyntää. Urheilijat viihtyivät erinomaisesti kisakylässä Teknillisen yliopiston tiloissa. Unkarin tytöt olivat aidosti kiinnostuneita Pyynikin palloiluhallin puffetista. 10

Kisa-asuun sonnustautunut Hakametsän jäähalli toimi judo-otteluiden laadukkaana näyttämönä. Pyynikillä ajetun pyöräilykisan tanskalainen voittaja sai tamperelaisyleisöltä lämpimät suosionosoitukset. 11

Olympiafestivaalien avajaiset Tulishowryhmä Flamma teksti Jäähallin avajaisjuhlassa aito olympiatunnelma oli käsin kosketeltavissa. Tapparan taitoluistelijat 12

Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko ja päättäjäiset ikimuistoiset Onnistuneiden kisajärjestelyiden ohella myös EYOF-kisojen avajaiset ja päättäjäiset olivat nappiin osuneet ja ikimuistoiset. Olympiaprotokollan mukaan huolella toteutetut avajaiset muistuttivat läheisesti normaaliolympiakisojen avajaisia pienoiskoossa. Joukkueet ja arvovaltainen kutsuvierasjoukko nauttivat kaikesta näkemästään ja kokemastaan. Päättäjäisissä nuorten iloa ja riehakkuutta ei sadekaan pystynyt himmentämään. Kisojen päättäjäiset olivat iloiset ja nuorekkaan värikkäät. Kisojen suojelijan Tarja Halosen seurassa avajaisiin valmistautumassa KOK:n suomalaisjäsen Peter Tallberg (vas.), KOK:n puheenjohtaja Jacques Rogge, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo sekä kisojen pääsihteri Pirjo Puskala. Tasavallan Presidentti Tarja Halosen seurueeseen avajaisissa kuului mm. pormestari Timo P. Nieminen (takana). 13

HLU:n Ari Koskinen iloitsee urheiluväen yhteishengestä Esimerkillinen yhteistyö mahdollisti EYOF-tapahtuman onnistumisen HLU:n aluejohtaja Ari Koskinen suunnitteli EYOF-tapahtumaa seitsemän vuoden ajan. Kaikki alkoi vuonna 2002, kun minulle Tampereen kaupungilta soitettiin ja kysyttiin, voisiko Hämeen Urheilu ja Liikunta olla se taho, joka organisoisi tapahtuman, Ari Koskinen muistelee. Tuo ensimmäinen puhelinsoitto liittyi kansalliseen valintaprosessiin, jossa Suomen Olympiakomitea etsi Suomesta kaupunkeja, jotka olisivat halukkaita tuon mittavan eurooppalaisen olympiatapahtuman järjestämiseen. Tampere mukana olympiaperheen tapaamisissa - Olympiafestivaalien järjestelyistä ilmoitti olevansa kiinnostunut 12 Suomen kaupunkia, joista kukin teki oman tarjouksensa Suomen Olympiakomitealle, Ari Koskinen muistelee. Tuon valintaprosessin voittajaksi valikoitui sitten Tampere. - Tampereen olympiaprojektin ensimmäinen kansainvälinen esiintyminen tapahtui suuremmassa mittaluokassa Pariisin kisoissa 2003, jolloin Tampereelta oli delegaatio markkinoimassa Suomea ja Tamperetta kisakaupungiksi. Tuosta vuodesta lähtien Tampere oli käytännössä edustettuna kaikissa Euroopan Olympiakomitean kevät- ja syyskokouksissa. - Urheiluihmisinä me Tampereen edustajat tunsimme suurta ylpeyttä tuntiessamme kuuluvamme olympiaperheeseen. Samalla saatoimme todeta, kuinka arvostettu olympialiikkeen asema monissa eurooppalaisissa maissa on. Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien avajaiset Tampereen jäähallissa merkitsivät kaikille paikalla olijoille tunnelmallista ja ikimuistoista tilaisuutta. Erityisen vaikuttava tuokio se oli Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtajalle Ari Koskiselle. Hän on yksi niistä taustahenkilöistä, jotka useiden vuosien ajan työskentelivät tuon tapahtuman toteutumisen hyväksi. Järjestäjille runsaasti kiitoksia Varsinaisten kisatapahtumien onnistumiseen kaikilla keskeisillä osa-alueilla Ari Koskinen on erittäin tyytyväinen. - Järjestelyt laadukkailla kisapaikoilla sujuivat, ruokailu ja majoitus olivat tasokkaat ja kuljetukset pelasivat. Myös koko alkuviikon vieraanani ollut EU:n urheilusta vastaava komissaari Jan Figél totesi, että Tampere järjesti myös hänen näkökulmastaan lähes täydelliset kisat. Ari Koskinen korostaa, että onnistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman vapaaehtoisten, tamperelaisten urheiluseurojen, Suomen Olympiakomitean ja Tampereen kaupungin keskeistä roolia kisojen järjestelyissä. - Ja se mikä tässä on tietysti parasta, meillä oli viikon aikana yli 50.000 katsojaa. Ja tunnelma kisoissa oli iloinen, positiivinen ja kansainvälinen. Ekologisuus näkyi vahvana kisojen ajan ja myös taloudellisesti kokonaisuus jäi plussalle. Lisäksi on huomattava kisojen myönteinen imagovaikutus Tampereelle, joten meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä, Ari Koskinen summaa. 14

Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Kisakylän lipputangoissa hulmusi osanottajamaiden lippujen kanssa yhteisessä rintamassa Tampereen kaupungin, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä olympiaperheen liput. Tapahtuma tiivisti urheiluväen yhteistyötä Ari Koskinen iloitsee siitä, että yhteen hiileen puhaltaminen urheiluväen ja kaupungin kesken on vahvistunut merkittävästi. - EYOF-projekti on yksi esimerkki siitä, mitä järjestöt ja kaupunki voivat yhdessä saada aikaan. Ne ovat lähentyneet merkittävästi. Projekti oli kaupungin kanssa sellainen yhteistyö, joka kertoi nyt parhaalla mahdollisella tavalla, että tässä maailmassa isoja juttuja kenenkään ei tarvitse eikä kannata tehdä yksin. Kyseessä oli todellinen win-win -hanke, kun puhutaan kaupungista ja HLU:sta. Ari Koskisen mielestä tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä Tampereen kaupungin ja erityisesti liikuntapalvelujen kanssa.. - Tämä avaa myös uusia vaihtoehtoja ihan arkisenkin yhteistyön miettimiseen ja arjen asioiden jakamiseen jollakin tapaa. Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen ja HLU:n perustavoitteet yllättäen ovat keskenään täsmälleen samat: hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla. Ja näin ollen mehän ollaan mitä herkullisin kumppani siihen. Olympiatulen syttyminen ja sammuminen vetosivat tunteisiin Mitkä sitten olivat kisojen talouspäällikkönä toimineen Ari Koskisen omat huippukohdat kisoihin ja niiden valmisteluun liittyen? - Työpäiväni kisojen aikana alkoivat aamulla kahdeksalta ja päättyivät vasta puolen yön paikkeilla. Tuohon väliin mahtui paljon nähtävää ja koettavaa käydessäni eri lajien suorituspaikoilla ja toimimalla yhtenä isäntänä Tampereelle saapuneille kansainvälisille urheilun vaikuttajapersoonille ja kotimaisten sidosryhmien edustajille. Avajaisiin ja päättäjäisiin sisältyi monta vuotta hankkeen parissa toimineelle Ari Koskiselle erityistä tunnelatausta. - Avajaisissa koin suurta ylpeyttä siitä, että tästä se nyt alkaa kaikki minkä eteen on tehty töitä. Päättäjäisiin puolestaan liittyi niin suuri määrä haikeutta, että on vaikea kuvitella suurempaa haikeuden tunnetta keillään toisilla, kuin niillä jotka laittoivat itsensä peliin tämän tärkeän asian eteen. Itse olin työskennellyt tämän hankkeen eteen seitsemän vuotta. Tyhjä olo valtasi päättäjäisten jälkeen, että nyt se on täytetty. Myös olympiatulen hakeminen kesäkuun alussa olympian kehdosta Ateenasta teki pitkän linjan urheilumieheen syvän vaikutuksen: - Vaikuttavampaa ja ainutkertaisempaa hetkeä kuin se hetki, jolloin olympiatuli aidosti vanhalla perinteisellä tavalla sytytettiin, on urheilumiehen vaikea kuvitella, Ari Koskinen muistelee. EYOF-tapahtuman avajaiset olivat HLU:n aluejohtajalle Ari Koskiselle erityisen merkitykselliset. 15

Teksti ja Kuvat: Petri Vilkko Esa Auvinen kannustaa tamperelaiset ylös, ulos ja lenkille! Tampereen kaupungin panostukset kohdistuvat nyt perusliikuntapaikkoihin Tampere on viime vuosina ollut lukuisten suurtapahtumien järjestäjäkaupunki. Kilpaurheilijoiden aikuisten ja junioreiden käytössä olevat suorituspaikat ovat lukuisten tapahtumien myötä tip top kunnossa. Lähivuosina kaupungin panostukset tulevat kohdistumaan perusliikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Kaupungin rakentamat ja ylläpitämät kevyen liikenteen väylät sekä puistokäytävät palvelevat tuhansia tamperelaisia pyöräilijöitä, hölkkääjiä, sauvakävelijöitä ja rullaluistelijoita vuoden jokaisena päivänä. Koska reitit ovat pääosin valaistuja, mahdollistuu kuntoliikunta niillä vuorokaudenajasta huolimatta. Ulkoilureittejä 80 kilometriä - Varsinaisesti liikuntakäyttöön rakennettuja ulkoilureittejä Tampereen alueella on yhteensä 80 kilometriä. Sulan maan aikana reitit soveltuvat mainiosti lenkkeilyyn ja talvisin hiihdon harrastamiseen, toteaa ulkoliikuntapaikoista vastaava liikuntapalveluiden käyttöpäällikkö Esa Auvinen. Hänen laajaan vastuualueeseen kuuluvat uima- ja jäähalleja lukuun ottamatta myös kaupungin hallinnoimat sisäliikuntatilat. Suurin osa reiteistä on Auvisen mukaan aamuvarhaisesta iltamyöhään valaistuja. Monella eri ilmansuunnilla reitit ovat yhteydessä naapurikuntien vastaavien ulkoilureittien kanssa. - Hiihtäessäni Tampereen länsipuolen hiihtoreiteillä saman lenkin aikana hiihtolenkki kulki kolmen eri kaupungin eli Tampereen, Nokian ja Ylöjärven alueilla, Esa Auvinen sanoo. Eikä kyse ollut mistään Pirkan hiihdon kilometrimääristä vaan kaikki mahtui noin 30 kilometrin reitin sisään. Vastaavia kunnanrajoja ylittäviä hiihtoretkiä on Auvisen mukaan Tampereelta mahdollisuus tehdä myös Kangasalan suuntaan. Edellä mainitut neljä naapurikaupunkia ovat myös tehneet kuntarajoja ylittäviä yhteistyösopimuksia reittien hoidosta ja ylläpidosta. Sitä vastoin Pirkkalan ja Lempäälään suuntaan reittien yhdistäminen on Auvisen mukaan vaikeampaa lukuisista moottoriteiden ja rautateiden ylityksistä johtuen. Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia Lenkkeilijöitä palvelevat lukuisten reittien lähtö- ja paluualueille pystytetyt kuntoiluvälineet lihaskunnon kohentamiseen lenkkeilyn lomassa. Näitä on mm. Kaupin urheilu- ja ulkoilupuistossa uuden huoltorakennuksen läheisyydessä, Kaukajärvellä Kisapirtille johtavan reitin alkupisteessä, Hervannan Suolijärvellä, Koulukadun kentällä Pyynikillä, Nekalassa sekä Ikurin Virelässä. - Samoin uimahallit tarjoavat kuntoilijoille mahdollisuuden vesiliikuntaan miltei vuoden jokaisena päivänä aamuvarhaisesta iltaan, Auvinen muistuttaa. Pallopeleistä kiinnostuneille Tampereella on 7-8 tekonurmella varustettua kenttää. Näitä ovat Ikurin Virelän välittömässä läheisyydessä sijaitseva tekonurmikenttä, Pyynikin kenttä, Ahvenisjärven sekä Kaupin kaksi kenttää sekä Kaukajärvellä sijaitseva tekonurmikent- 16

Liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö Esa Auvinen kannustaa tamperelaisia käyttämään hyväksi tarjolla olevia monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Nekalan koulussa liikuntatunteja pitävä Hannu Kuronen iloitsee koulun pihan uusista liikuntamahdollisuuksista. Lähes 250 liigaottelua pelanneena Ilveksen keskushyökkääjänä hän itsekin osallistuu mielellään höntsäämään oppilaiden kanssa. tä. Näiden lisäksi Kauppiin on sijoitettu Pirkkahallilta pois siirretty tekonurmikenttä. Koulujen pihat aktiiviseen liikuntakäyttöön Kaukajärven koulun uusi jalkapallon ministadion on myös iltaisin ahkerassa käytössä. Viime vuosina tamperelaisten koulujen remonttien yhteydessä on päädytty kunnostamaan myös koulujen piha-alueita entistä paremmin liikunnan harrastajia silmällä pitäen. Perustetut lähiliikuntapaikat ovat päivisin koulujen omassa välitunti- ja liikuntatuntikäytössä ja vastaavasti iltaisin, viikonloppuisin ja lomaaikoina lähistöllä asuvien kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä. Pari vuotta sitten lähiliikuntapaikka rakennettiin remontin yhteydessä Tammelan koulun piha-alueelle, ja kuluvan vuoden aikana vastaavanlainen kenttä rakennettiin Nekalan koulun pihaan.. Kaukajärven koulun pihasta puolestaan löytyi sopiva sijoituspaikka jalkapallon naisten EM-kisojen aikana Keskustorilla olleelle tekonurmipäällysteiselle minijalkapallokentälle. Myös jääkiekkokaukaloita tullaan Auvisen mukaan tulevana talvena jäädyttämään normaaliin tapaan, mikäli riittäviä pakkaskausia talven aikana kertyy. Sovitun työnjaon mukaan luonnonjääkaukaloiden jäädytys ja kunnossapito kuuluu kaupungin vihertuotannon vastuualueeseen. - Pysyvämpi ja käyttökustannuksiltaan käyttäjää kohden varmasti edullisempikin ratkaisu olisi tekojääratojen rakentaminen, mutta nykyisen taloustilanteen vallitessa niitä saataneen vielä odottaa, Esa Auvinen sanoo. Yhdeksi potentiaaliseksi tekojääradan sijaintipaikaksi Auvinen mainitsee Sorsapuiston kentän, joka näillä näkymin säilyy lähistöllä sijaitsevien noin kymmenen koulun liikuntatuntikäytössä sekä muiden harrastajien käytettävissä mahdollisen suurhallin sijaintipaikan löydyttyä toisaalta. - Käytettävissä olevista taloudellisista resursseista sekä poliittisten päättäjien tahdosta on kiinni, milloin tekojääratahanke menee eteenpäin, Auvinen toteaa. Tampereen hiihtoreitit tulleet tutuiksi Kokonaisuutena Esa Auvinen on varsin tyytyväinen siihen, mitä liikuntamahdollisuuksia kaupunki tarjoaa asukkailleen verorahojen vastineeksi. - Tarjontansa suhteen ei Tampereen todellakaan tarvitse hävetä muiden paikkakuntien rinnalla, Esa Auvinen vakuuttaa. Monenlaisissa urheilun ja liikunnan järjestötehtävissä vuosien varrella mukana ollut Auvinen tunnustautuu itse erityisesti maastohiihdon ystäväksi. Hänen vuotuiset hiihtokilometrinsä ovat vaihdelleet lumitilanteen mukaan kunnioitettavassa 1.000 2.000 kilometrin haarukassa. Yhdeksänkymmenen kilometrin mittaisen Pirkan Hiihdon Niinisalosta Tampereelle hän on urakoinut virallisesti peräti 30 kertaa. Nopeimmillaan kuninkuusmatka on taittunut häneltä kuuden tunnin pintaan. Kunto on peräisin kotikaupungin hyvin hoidetuilta laduilta sekä osaksi myös Lapin lumilta. - Sen verran Tampereen ladut ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi, että karttojen tai opastaulujen apua en enää hiihtoreissuillani tarvitse, toteaa jo kymmenvuotiaana hiihtoon hurahtanut käyttöpäällikkö. Hän myös muistaa samaan hengenvetoon kehaista Tampereen hiihtoreittien kunnossapidosta vastaavien latumiesten ammattitaitoa ja esimerkillistä asennetta työtään kohtaan. 17

Tammer Turnauksella 30-vuotisjuhlat Nyrkkeily tekee Tamperetta tunnetuksi maailmalla Jyri Naskali kohtasi Ali Hallabin vuoden 2006 Tammerissa ja joutui toteamaan ranskalaisen paremmakseen. Nähtäväksi jää, kuinka moni suomalainen yltää finaaliin tänä vuonna. Tampereen Voimailuseura on vuonna 1931 perustettu nyrkkeilyn erikoisseura. Voimailuseurassa, tai lyhyemmin TVS:ssa on toistatuhatta jäsentä, joista toiset harrastavat nyrkkeilyä kilpailumielessä, toiset tehokkaana kuntoilumuotona. Joukkoon mahtuu myös iso joukko talkoolaisia tuomareita ja muuten vaan nyrkkeilystä kiinnostuneita. Tänä syksynä perinteikäs seura järjestää kansainvälisen Tammer Turnauksen nyt jo 30:nnen kerran. Tammer Turnausta järjestävä Anna Laukkanen tutustui syksyllä Milanon MM-turnaukseen. Suomen suurimmalle nyrkkeilyseuralle monessa mukana oleminen on tuttua jo vuosikymmenten ajan. Nyrkkeilykoulut suosittuja Lajinsa uranuurtajana TVS perusti maamme ensimmäiset nyrkkeilykoulut 1970-luvun alkupuolella. Joka kevät ja syksy käynnistyvien TVS:n junioreille suunnattujen nyrkkeilykoulujen suosio on säilynyt korkeana. - Tälläkin hetkellä 11 valmentajaa tutustuttaa lapsia ja nuoria nyrkkeilyn saloihin, sanoo TVS:n toimistolla työskentelevä Anna Laukkanen. Vuosittain nyrkkeilykouluissamme opettelee nyrkkeilyä 100-150 junioria. Joukossa on runsaasti myös maahanmuuttajataustaisia, joille lajin parissa mukana olo tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päästä kiinni normaaliin suomalaiseen elämänmenoon. Näistä junioreista kilpanyrkkeilyn puolelle löytää tiensä joka vuosi kymmenkunta innokkainta, toiset kokeilevat kehässä yhden ottelun verran kun taas toiset jatkavat aina aikuisten arvokilpailumitalisteiksi. Junioreiden ikä vaihtelee kymmenestä ikävuodesta kahdeksaantoista. Kilpailevia junioreita on seurassa vuosittain 30-50. Menestys nuorten luokkien mestaruuskilpailussa on ollut erinomaista kautta TVS:n historian. Monipuoliset treenit antavat osteoporoosille kyytiä Kuntoilumuotona nyrkkeily yleistyi maassamme 1990-luvulla, tosin TVS:ssa tätäkin oli jo kokeiltu kaksi vuosikymmentä aikaisemmin. - Nykyään seuran kuntonyrkkeilytreenit ovat niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat mahdu aina mukaan, toteaa itsekin kuntonyrkkeilykärpäsen purema Anna Laukka- 18

Tauno Salminen toinen vas. ja Aarno Laukkanen toinen oik. juhlivat 25-vuotiaan Tammer kehän äärellä vuonna 2005 yhdessä teknisten valvojien Emil Jetshevin ja Danilo Ivanovitsin kanssa. Säkkiin lyödessä katoaa niin stressi, murheet sekä pelko osteoporoosista. nen. Kaksi kertaa vuodessa käynnistyvät kurssit vetävät sekä syksyllä että keväällä yli kolmesataa kuntoilijaa salille ja silti tulijoita olisi vielä enemmän. Kuntonyrkkeilyn puolesta puhujat markkinoivat lajia hyvänä keinona ehkäistä osteoporoosia sekä kuntoilumuotona, joka kuormittaa monipuolisesti koko kroppaa. - Kuntonyrkkeilyryhmiä voisimme vetää useita päivittäin, jos vain löytyisi lisää treenitilaa, sillä tulijoita riittää. Välillä tuntuu todella harmilliselta todeta, ettei ryhmään enää mahdu lisää harrastajia. toteaa TVS:n kuntonyrkkeilyvastaava Jukka Vahter. Menestyksekäs 2000-luku Aikuisten kilpanyrkkeilyssä 2000-luku on ollut seuran toiminnassa menestyksellinen. Heti vuosituhannen alussa Juha Ruokola voitti kotikaupungissaan Tampereella järjestetyissä EM-kilpailuissa pronssia, mikä huipensi myös järjestelyidensä suhteen nappiin menneet kisat. Muutama vuosi myöhemmin sai TVS jälleen nauttia arvokisamenestyksestä, jopa kahdesti, kun kaikkien aikojen ensimmäinen nyrkkeilyn naisten Suomen mestari Maarit Teuronen palasi Tampereelle vuosina 2005 ja 2006 EMkilpailuista pronssimitalit mukanaan. Myös kotimainen menestys on seuran nyrkkeilijöillä ollut erinomaista. Voimailuseuran nokkamiehinä on ollut useita vahvoja persoonia ja nyrkkeilyn suuria ystäviä. Vuodesta 1994 puheenjohtajan nuijaa heiluttanut Aarno Laukkanen on itsekin seuran junioritoiminnan kasvatteja, ja kokenut uran niin maajoukkueiskijänä, valmentajana kuin kansainvälisen tason tuomarinakin. Vuoden 2000 EM-nyrkkeilyt toteutettiin Laukkasen organisoimana. Nähtäväksi jää, mitä muita suunnitelmia yhdellä maan näkyvimmistä nyrkkeilypersoonista on tamperelaisen nyrkkeilyosaamisen pitämiseksi maailman kartalla myös tulevaisuudessa. Oppinsa Laukkanen sai seuran edelliseltä puheenjohtajalta, Tammer Turnauksen isältä, Suomen nyrkkeilyliiton pitkäaikaiselta puheenjohtajalta Tauno Salmiselta. Liikuntaneuvos Salminen luotsasi Voimailuseuran ja Tampereen nyrkkeilyn nykytasolleen kansainväliseen tietoisuuteen vastaamalla vuoden 1981 EM-nyrkkeilyiden ja 1993 MMnyrkkeilyiden onnistuneista järjestelyistä.. Pyynikin kehässä juhlitaan 30-kymppisiä lokakuussa Tänä syksynä nämä kaksi tamperelaisen nyrkkeilyn avainhenkilöä ovat tiimeineen toteuttamassa jo 30. kerran Tampereella järjestettävää Tammer Turnausta. Tauno Salminen loi 1970-luvulla turnauksen, jonka ansiosta koko nyrkkeilymaailma tuntee Tampereen. Tammer Turnaus, sen harjaantunut kisakoneisto ja reilu urheilutunnelma ovat maailmankuuluja, ja juuri siksi Tampere on houkuttelee vuosi toisensa jälkeen yhä kiinnostavampia joukkueita. - Yksi Tammer Turnauksen mahdollistajista on Tampereen kaupunki, jonka tuki turnaukselle on ollut yhtä tärkeä kuin oli aikanaan Salmisen visio tulevasta suurtapahtumasta, toteaa turnauksen kansainvälisistä suhteista viimeiset kaksi turnausta vastannut Anna Laukkanen. Joka lokakuu Tampere houkuttelee Pyynikin pätsiin 65-130 nyrkkeilijää kaikista maanosista. - Juhlaturnauksen kunniaksi saamme jälleen nauttia myös USA:n iskijöiden taidonnäytteistä Tammerissa, kun Tampereen ystävyyskaupungista Syracusasta saapuu joukkue ystävämme Tom Coulterin johdolla, paljastaa Anna Laukkanen. Tunnetuin Tammer Turnaukseen tähän mennessä osallistunut amerikkalainen on raskaan sarjan maailmanmestari Mike Tyson, joka amatöörivuosinaan kävi hakemassa ottelutuntumaa Pyynikillä. Hervannan salilla juniorit harjoittelevat kolmesti viikossa. Maarit Teuronen on vastannut TVS:n viimeisimmästä menestyksestä iskemällä kaksi arvokisamitalia 2000-luvulla. 19

Kolumni Urheiluseuroilla uskomaton urakka Päättäjien jopa kestoaiheeksi on juurtunut kuntien heikkenevä talous. Urheiluväki ymmärtää heti, miten tämä konkretisoituu seuroissa. Tylysti voi todeta, että olemme pian paniikissa kuin autoon kesähelteellä unohdetut ajokoirat. Kun kuntien talous tökkii, tilanteen korjaamiseksi käytetään lama-aikanakin keinoja, jotka yllättävät lähinnä yksinkertaisuudellaan. Tämä tarkoittanee liikuntapalveluissa esim. tilavuokrien tarkistuksia ja tietysti käyttäjien kannalta aivan väärään suuntaan. Ilman tarkkoja lukujakin jokainen ymmärtää, että liikuntapalvelujen pienestä budjetista seuroilta kerättävillä maksuilla parsitaan vain verkkosukkien reikiä. Rohkenen jopa väittää kaupungin säästävän enemmän luopuessaan tyystin salien maksujen työläästä keräämisestä.. käyttöön. Toiseksi nykyisten tilojen käytön järkeistäminen: aikuisten liikunta ulos saleista ja nuorille inhimilliset harjoitteluajat, Pirkkahallikompleksin sekakäyttöön pelisäännöt jne. Nykyiset liikuntapaikat on pidettävä kunnossa, uudisrakentaminen pitää perustaa liikuntapalvelujen strategiaan, johon seuratkin ovat antaneet puumerkkinsä. Urheiluseura ei ole kokemuksestani raha-automaatti ja sitäkin raapaisee talouslama samalla viiveellä kuin kuntaakin, ehkä aavistuksen syvemmältäkin. Tilanne on jopa absurdi. Kunta siirtää vaikeudet kolmannelle sektorille, kun pitäisi sitä vastoin monin tavoin kannustaa ihmisiä vaikeina hetkinä yhteisölliseen toimintaan. Turun mallia kannattaisi harkita Perustamperelaisena ei ole aivan mutkatonta ottaa vinkkiä Turun mallista, mutta siellä on ainakin liikuntapaikkojen vuokraus hoidettu urheiluseuroja tyydyttävällä tavalla. Tilat ovat alle 18-vuotiaiden ohjaustoiminnan osalta maksuttomat. Tätä on meilläkin ehdotettu, mutta asia karkaa vain aivan väärään suuntaan. Myönnettäköön, että aikuisliikkujille, höntsyporukoille jne vuokrat ovat kohtuulliset. Junioreita ei voi päästää keskenään saliin, pienikin ryhmä vaatii aina ohjaajan tai valmentajan. Ja vetäjän pitää saada edes pieni korvaus. Seurojen varainhankinnasta kertyneet rahapurot voitaisiin käyttää tamperelaisia enemmän hyödyttävällä tavalla kuin ohjata ne kaupungin pohjattomaan kassaan. Liian usein kitistään olosuhteista, mutta monesti nurinoilla peitetäänkin vain omaa saamattomuutta. Seurassani on ollut tavoite, ettei välttämättä ole vain paljon toimintaa, vaan järjestetty toiminta olisi laadukasta. Seurat voivat vaatia yhtä jos toista, mutta vastavuoroisesti niiden on voitava täyttää omat lupauksensa kaupungin suuntaan Millaista on urheiluseuratoiminta 10 vuoden kuluttua? Pienemmät yhdistykset katoavat, vahvat seurat jopa vahvistuvat. Huollettavien määrä väestöstä lisääntyy, ja jotkut liikuntaseurat keskittyvätkin vain aikuisliikuntaan ilman kilpailullisia tavoitteita. Vapaaehtoistoiminta lisääntyy ja ainakin eri kilpailuprojekteihin saadaan edelleen toimijoita. Perinteinen seuratyö on edelleen yleishyödyllistä, osakeyhtiömäinen viihdeurheilu erkaantuu, kun kunta ei rakenna sille enää urheilupyhättöjä. Ja varma olen siitäkin, että aikuisten liikunnan pyörittäminen on merkittävä business yksityiselle sektorille. Pyrintö on toiminut vuodesta 1896 ja se on ilmiö myös vuonna 2020! Olosuhteet eivät ole esteenä Tampereen urheilupaikat ovat pääosin kunnossa, mutta toki toivelistalla on edelleen monia kohteita. Omassa luettelossani ykköseksi nostaisin lähiliikuntapaikat erityisesti koulujen Jarmo Hakanen toiminnanjohtaja Tampereen Pyrintö r.y. 20