Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Vapaa-aika Kulttuuripalvelut. Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut. Nuorisopalvelut Jarno Vesala: Taivaskävelijä, Harjuniityn koulu.

SISÄLLYSLUETTELO Vapaa-aikalautakunta 3 Vapaa-aikakeskus 4 Kulttuuripalvelut 4 Henkilöstö 4 Keskeiset tapahtumat kävijämäärineen 5 Taiteen ja kulttuurin soveltava käyttö 10 Kulttuurikasvatus 11 Kulttuurikasvatussuunnitelma, Nokian kulttuuripolku 11 Kulttuuripolun ohjelma ala- ja yläkouluille 11 Kulttuuripolku varhaiskasvatuksessa 13 Kulttuuritoimijoiden tapaamiset 14 Taiteen perusopetus 14 Avustukset 14 Stipendit 14 Kulttuuripalkinto 14 VIestintä 14 Kokoontumistilat 15 Näyttelyt ja taidekokoelmat 16 Museot 17 Taidekokoelmat 17 Kirjastopalvelut 19 Henkilökunta 21 Henkilökunnan koulutus 22 Lähikirjastot 23 Liikuntapalvelut 25 Liikuttava toimintavuosi 25 Liikuntapalveluhenkilöstö 26 Henkilökunnan koulutukset, sedullinen ja alueellinen yhteistyö 26 Liikuntalähete ja aikuisväestön liikunnan edistäminen 27 Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen 27 Liikuntapaikat ja liikuntatapahtumat 28 Liikuntafoorumitoiminta 28 Kansalais- ja seuratoiminnan tukeminen 29 Nuorisopalvelut 31 Henkilöstö 31 Sosiaalinen nuorisotyö 32 Etsivän nuorisotyön hanke EEVA 33 Nuorisotilat ja alueellinen nuorisotyö 34 Nuorisokahvila Nuksu 34 Nuorisotila Mansi 35 Linnavuoren kirjaston nuorisotilat 36 Osallisuus ja vaikuttaminen 36 Nuorten Nokia 38 Koulunuorisotyö 39 Seutuyhteistyö 41 Vapaa-aikapalvelut tuottaa hyvinvointia moniarvoisesti ja asiakaslähtöisest Yhteiset tavoitteet Suunta / tunnuslause Vapaa-aikapalvelut (Vapaa-aikakeskuksen ohjelma 2013 2018) Rakentaa yhteisöllisyyttä Teemme yhteistyötä monialaisesti TASAPUOLISUUS Toimintaa ohjaavat arvot MONIARVOISUUS LUOTTAMUS TURVALLISUUS TERVEYS YHTEISÖLLISYYS TASA-ARVO Kannustaa luovuuteen ja aktiivisuuteen Toiminta lisää hyvinvointia VAPAA-AIKAPALVELUT TUOTTAA HYVINVOINTIA MONIARVOISESTI JA ASIAKASLÄHTÖISESTI AVOIMUUS LUOVUUS TASAVERTAISUUS ASIAKASLÄHTÖISYYS OSALLISUUS Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunta kokoontui vuonna 2015 yhteensä 10 kertaa. Vuoden aikana lautakunnalle järjestettiin lisäksi pienimuotoisia seminaareja kokousten yhteydessä. Ensimmäinen seminaari 18.2. työsti mittareita. Seminaarissa kuultiin myös seudullisen nuorisokyselyn tulokset. 25.3. käytiin läpi lautakunnan itsearviointitulokset: kuluvaa luottamustoimikautta koskeva kysely toteutettiin Sataman kyselytyökalun avulla. Seminaarissa jatkettiin mittarikeskustelua viranhaltijaesitysten pohjalta. Lautakunnan jäseniä osallistui myös järjestöille suunnattuihin info- ja keskustelutilaisuuksiin. Lautakunnan kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen: Varsinainen jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Raisa Hiltunen, pj. SDP, valtuutettu 10/10 Nina Pirttilahti SDP 0/10 Mika Laakso, vpj. PS, valtuutettu 1/10 2.2. saakka Jukka Pulakka, PS, valtuutettu 2/10 Tommi Eskola PS, vpj. 3.2. alkaen 7/10 Auli Arpiainen KOK, valtuutettu 8/10 Mirva Peltokoski KOK 0/10 Hannu Harju VIHR, valtuutettu 10/10 Jussi-Pekka Parikka VIHR 0/10 Jouni Hänninen SDP, valtuutettu 5/10 Samad Mabrouk SDP 4/10 Tuomas Kuhanen VAS 0/10 Jarno Tuohiniemi VAS 10/10 Nea Lehmussaari KOK, valtuutettu 7/10 Hanna Rautanen KD 0/10 Paula Leinonen VAS 1/10 Milla-Jasmine Tenhunen VAS 3/10 Tommi Rautalin KOK, valtuutettu 10/10 Kari Pansio KOK 0/10 Kaupunginhallituksen edustaja: Herkku Hernesniemi SKP 2.2. saakka 1/10 Mika Laakso PS 3.2. alkaen 6/10 Arja Laitinen SDP 3/10 Jukka Pulakka PS 1/10 Muut osallistujat Esittelijänä toimi vapaa-aikajohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola 30.5.2015 saakka, ja sen jälkeen sijaisena vapaa-aikajohtaja vs. Satu Kankkonen. Lautakunnan sihteerinä toimi nuorisopalvelujohtaja Tiina Alakoski. 2 3

Vapaa-aikakeskus Vapaa-aikakeskuksen johtajana toimi 31.8. saakka vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola sijaisenaan liikuntapalvelujohtaja Satu Kankkonen. Heidän estyneinä tai esteellisinä ollessaan sijaisuutta hoiti nuorisopalvelujohtaja Tiina Alakoski. 1.9. alkaen. 1.9. alkaen vapaa-aikajohtajana toimi Satu Kankkonen. Palvelukeskuksen johtaja kuului kaupunginjohtajan johtoryhmään. Kulttuuripalvelut Koskettavia kulttuurikohtaamisia paikallisuudesta ammentaen. Henkilöstö Vapaa-aikapalvelujohtaja Kulttuuripalvelujohtaja (60 %) Kulttuurikoordinaattori Kulttuurikoordinaattori Toimistosihteeri Toimistosihteeri (Taidetalo) Kaisa Kirkko-Jaakkola 31.8. saakka Kaisa Kirkko-Jaakkola 1.9. alkaen kulttuuripalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Pia Keltti Erika Honkanen, osa-aikatyö 31.5. saakka 30 h/vko Jaana Neuvonen Miia Granath Kesätyöntekijät: Hanna Westman, kokoelma-avustaja 4.5. 30.6. Johanna Husari, Hinttalan kesäopas 18.5. 19.8. Pauliina Karjalainen, Hinttalan kesäopas 18.5. 19.8. Pinja Lintonen, kesämuusikko 8.6. 3.7. Ote taidehankinnasta Estraadilla, Emmi Vuorinen. Keskeiset tapahtumat kävijämäärineen Kulttuuripalveluiden tapahtumissa yhteensä 47 578 kävijää. Kulttuuripalvelun tuottamat Kerholan konsertit ja esitykset, yhteensä 281 osallistujaa. 25.1. Teatteri Mukamas: Hiirulainen ja uudet luistimet, kaksi esitystä, yhteensä 134 katsojaa. Eräänä päivänä pakkasen paukkuessa Hiirulainen pääsee ensimmäistä kertaa luistelemaan. Tätä on odotettu jo kauan, eikä se tietenkään suju ilman kommelluksia. Kesto noin 35 min., suositusikä yli 2-vuotiaille. 18.4. Teatteri Rollo: Pelkkää pahvia!, 70 katsojaa. Esiintyjien käsissä pahvilaatikot muuttuvat niin soittimiksi kuin tarinan kerronnan välineiksi. Musiikin pahvilaatikoille on säveltänyt ja laulut sanoittanut Vando Suvanto. Koko perheen esityksen kesto noin 40 minuuttia, ikäsuositus yli 3-vuotiaille. 14.11. Viulun lumoa, 77 hlöä. Sergei Kravtchenko, (RUS), viulu ja Maija Weitz, piano. Moskovan konservatorion viuluprofessori Sergei Kravchenko ja pianisti Maija Weitz konsertoivat Nokialla marraskuussa. lllan aikana kuultiin mm. Beethovenia sekä Fritz Kreislerin ja Saint-Saënsin virtuoosikappaleita. Kerholan sivusalin näyttelyt, kävijätiedot sisältyvät Kerholan kokonaiskävijämäärään: 13.1. 24.4. Kerhola 85 vuotta valokuvia Kerholasta 1930-50-luvuilta 17.5. 31.5. Pirkan opiston aikuisten sekä lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityöryhmien näyttelyt 20.8. 31.9. Kaupunkilaislampaita ja lähiölapsia, Tampereen Aluetaidemuseon kiertonäyttely 1. 29.10. Tuija Virta: Juhlat, maalauksia 2. 29.11. Toni-Petri Ruotsalainen: grafiikkaa ja maalauksia 1.12. 29.1.16 Johanna Vilén: CTRL Free 6.1. Koko perheen loppiainen, 1500 2000 kävijää. Perinteeksi muodostunut joulun päätös ja uuden vuoden avaustapahtuma toteutettiin Nokian jäähallissa jo 16. kerran. Maatilan talvi- teemalla toteutettu tapahtuma houkutteli liikkeelle lapsiperheitä Nokialta ja lähikunnista. Ohjelmaa olivat toteuttamassa useat järjestöt, Näpsä käsityökoulu, Suomen Tapahtumatuotanto Oy sekä Nokian kaupungin vapaa-aikakeskuksen eri toimialueet. Hinttalan kahvikonsertit, 81 osallistujaa. Pirkan opiston oppilasryhmät esiintyivät Hinttalan kotiseututalolla järjestetyissä, pienimuotoisissa tilaisuuksissa. Esiintyjinä oli mandoliinin ja harmonikan soittajia sekä sello- ja huiluryhmät. Tilaisuudet järjestettiin 25.1., 15.3., 19.4. ja 17.5.2015. 1. 28.2. Lasten Pirkkaset, Pirkanmaan lastenkulttuurin teemakuukausi, kävijöitä 872. Pirkanmaan lastenkulttuurin kuukausi järjestettiin nyt 13.kerran. Teemana oli klassinen musiikki Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Kuukautta koordinoi Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Nokian kaupungin kulttuurikoordinaattori kuuluu Lasten Pirkkaset-työryhmään. Nokialla kulttuuripalvelut osallistuivat teemakuukauteen järjestämällä seuraavat tapahtumat: - Kulttuurihöntsyt nuorisotiloilla, luovaa itseilmaisua ja poikkitaiteellista toimintaa, osallistujat on laskettu toimintamuodosta kertovassa kappaleessa - Draamakanava: Saturatsun siivin - esitykset Kerholassa. Esitys koostui neljästä tarinasta, jotka käsittelevät ystävyyttä, erilaisuutta, kateutta, rehellisyyttä ja pelkoa. Osallistujia 98. - Sibelius-konsertti Kerholassa. Musiikin taiteen perusopetuksen oppilaat esittävät Sibeliuksen tunnettuja klassikkoja. Järj. Pirkan opisto ja Nokian kaupungin kulttuuripalvelut. Osallistujia 100. - Koko perheen Sibelius-päivä, Tehdas 108. Pirkkasten kiertävä Sibelius-konsertti ja työpajoja. Tapahtuman järjestivät Tehdas 108 ja Nokian kaupungin kulttuuripalvelut. Osallistujia 100. - Saaristolaiselämää näyttely Nokian Taidetalolla. Varhaiskasvatuksen kulttuuripolulla toteutettu työpajakokonaisuus huipentui näyttelyyn, aiheesta tarkemmin kulttuuripolusta kertovassa kappaleessa. Kävijöitä helmikuussa 235, kaikkiaan näyttelyssä kävi 2010 kävijää. 4 5

Muiden toimijoiden tapahtumia Lasten Pirkkasilla: - MLL:n Tuutikin ja Täpinän avoimet ovet, leikkiä, laulua, satuja ja askartelua. - Nokian kaupunginkirjaston satutunnit (103), näyttely lasten klassisesta musiikista ja tietokilpailu (34), nukketeatteriesitykset Ruma ankanpoikanen (70). - Näpsä-käsityökoulun avoimet ovet (14) - Pirkan opiston sarjakuvakurssi (9) - Pirkan opiston Helmikoruja- kurssi (12) - Pirkan opiston Rannenauhoja- kurssi (12) 5.2. Nykytanssiesitykset, 30 katsojaa. Tanssija Noora Nenosen sooloteos voittajista, häviäjistä ja hevosesta sekä tanssija, kuvataiteilija Outi Yli-Viikarin soolo Hengitys hiili Healing, joka on vapautumiseen kannustava hahmotelma ihmisaineen potentiaalista liikkua ja äännellä mielensä mukaisesti. Esitykset järjestettiin Tehdas108:n tiloissa ja niihin oli vapaa pääsy. Esityksiä markkinoitiin myös kohdennetusti. 21.3. Histoires - konsertti Kerholassa, 20 osallistujaa. Musiikkikoulu Josette Tuomiston järjestämissä LUO- MUS-työpajoissa yhdistyvät kuvataide, sanataide ja musiikki. LUOMUS rakentui Jacques Ibertin Histoirespianosarjan ympärille. Järj. Musiikkikoulu Josette Tuomisto ja Nokian kaupungin kulttuuripalvelut. 18. 19.4. Pirkanmaan taidesuunnistus, kävijöitä 87. Nokian Kuvataiteilijoiden taidelainaamo ja kuvataidetyöpaja Nokian Taidetalolla, paikalla 7 taiteilijaa. 27.4. Kansallinen veteraanipäivä, kävijöitä 115. Kansallista veteraanipäivän teema oli Tämä maa ei koskaan sortua saa eläköön Suomi! Nokialla veteraanipäivää vietettiin kulttuuripalveluiden, Nokian seurakunnan ja veteraanijärjestöjen yhteisessä juhlassa Nokian seurakuntakeskuksessa. Juhlan lisäksi Nokian kirkolla sekä Suoniemen ja Tottijärven kirkoilla kunnioitettiin sankarivainajia laskemalla seppeleet sankarihaudoille. 16. 24.5. Nokia-viikko, 20 000 käyntiä, joista 10 000 Messut Nokialla -tapahtumassa Kaupungin vuosittaisen nimikkoviikon järjestelyissä oli jälleen mukana suuri joukko paikallisia toimijoita, seuroja, yhdistyksiä ja elinkeinoelämän toimijoita. Mukana tapahtumia toteuttamassa olivat lisäksi Nokian seurakunta ja kaupungin eri palvelukeskukset. Viikon ohjelmaan oli koottu yhteensä lähes 90 eri tapahtumaa, joiden myötä yleisöllä oli tilaisuus tutustua monipuolisesti nokialaisiin käyntikohteisiin, kulttuuri- ja vapaa-ajantarjontaan sekä harrastusmahdollisuuksiin. Nokia-viikolla osallistuttiin myös valtakunnallisiin teemapäiviin, Ravintolapäivään ja Siivouspäivään. Viikon tapahtumissa vieraili yhteensä runsaat 20 000 kävijää, joista noin puolet jäähallin messutapahtumassa. Nokian Yrittäjät r.y:n, Tredun ja kaupungin yhteinen Messut Nokialla -tapahtuma houkutteli kahden tapahtumapäivän aikana 23. 24.5. Nokian jäähallille arviolta 10 000 messuvierasta. Näytteilleasettajia oli mukana noin 130. Tapahtumajärjestäjien ilmoittamien kävijätietojen mukaan yleisömäärällisesti suosituimpia tilaisuuksia olivat Messut Nokialla -tapahtuman lisäksi Nokian Urheiluautoilijoiden peräkonttikirppis ja rompetori (1300), kevätmarkkinat (1000), Puropuiston päiväkodin Vinttiteatterin lastenteatteriesitykset (1000) ja paloaseman avointen ovien päivä (540). Myös kuntoliikuntatapahtuma Nokian Kymppi (265), Nokian Tanssiaseman (420) ja Musiikkikoulu Onnin (250) kevätnäytökset, Tehdas108:n Minä ja yhteisö -näyttely (380) ja Lähiruokatori (226) sekä kiertävän elokuvateatteri Filmipyörän elokuvat (216) saivat yleisön vilkkaasti liikkeelle. Ensimmäistä kertaa järjestetty Kouluruoka rokkaa! -tapahtuma houkutteli Ravintolapäivänä Nokian lukiolle ja Koskenmäen koululle mukavasti ruokailijoita (270). Nokia-viikolla valittiin myös ensimmäinen Miss Nokia. Studio Facen järjestämässä kisassa voittajaksi kruunattiin nokialainen Sara Kartesalo. Nokia-viikon koordinoinnista vastaa Nokian kaupungin kulttuuripalvelut. 21.5. 26.8. Pirkkalaistorin kesäkauden ohjelma, yhteensä 15 ohjelmatuokiota, 1500 osallistujaa. Paikalliset esiintyjät ilahduttivat yleisöä viikkotoripäivinä musiikki- ja ohjelmatuokioilla. Kulttuuripalvelun tuottama Poutunpuiston kesäkauden säännöllinen ohjelma, 938 osallistujaa. Kulttuuripalvelut kokosi Poutunpuistoon ohjelmaa kesäkaudelle ja jakoi puiston käyttövuoroja keskitetysti. Liikunta- ja fysioterapiapalvelu Vauhtikettu järjesti kulttuuripalveluiden tilaamana perheliikun- tatuokioita säännöllisiä, suosittuja perheliikuntatuokioita kesä heinäkuussa (638). Kerran kuussa toteutettiin Pekka Jaunin ja Tauno Honkalan luotsaamat Pouttu soi! - yhteislauluillat, joissa vieraili myös muita paikallisia esiintyviä ryhmiä (300). 3.6. 16.8. Hinttalan kesä, 6200 kävijää. Nokian museot koostuvat kahdesta rakennusryhmästä, Hinttalan tilan pihapiiristä sekä työläiskotialueesta. Hinttalassa toimii ympärivuotisesti yrittäjävetoinen kahvilapuoti, tapahtumia ja näyttelyitä alueella järjestetään erityisesti kesäkaudella. Työläiskotialueella ei tapahtumia järjestetty Häpesuon puhdistustöiden alettua kevättalvella 2015. Hinttalasta museoalueena kerrotaan tarkemmin Museot-kappaleessa. Kesällä 2015 tapahtumia, työpajoja ja erilaisia kädentaitojen pajoja järjestettiin lähes jokaisena aukiolopäivänä keskiviikosta sunnuntaihin. Ohjelman runsauteen vaikutti mm. se, että toimijoita ilmoittautui mukaan aiempaa enemmän. Myös kävijöitä oli hieman enemmän kuin aiemmin eli reilut 6200. Kävijöistä noin puolet osallistui erilaisiin tapahtumiin. Kesän kohokohta oli uuden nokialaisen Etunäyttämöteatterin Hinttalaan tuoma Hallasuon kukka -esitys, josta järjestettiin suuren kysynnän vuoksi myös lisäesityksiä. Tapio Rautavaaran 100-vuotismerkkivuoden kunniaksi tehdyn, Peltoniemen Hintriikasta kertovan esityksen näki lähes 900 katsojaa. Esityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut nokialainen Saija Viljanen, pääroolissa nähtiin Linda Hautala. Runojen laukkaa, siveltimen lentoa - tilaisuudet Hinttalassa, teatteriohjaaja, lausuntataiteilija Sina Kujansuu ja näyttelijä Tuija Piepponen Uutta ohjelmaa Hinttalassa edustivat esimerkiksi Runojen laukkaa, siveltimen lentoa - tilaisuudet (250), joita järjestettiin kerran kuussa. Näyttelijä Tuija Piepponen maalasi teoksen samalla kun teatteriohjaaja, lausuntataiteilija Sina Kujansuu esitti kuulijoiden toiverunoja. Ohjelmistossa olivat myös Hinttala soi -kesäillan musiikkituokiot (492), erilaiset kädentaidon, kuvataiteen ja musiikin työpajat (474) sekä vuosia ohjelmistossa mukana ollut Tai chi (282). Työpajoista erityisesti lasitaiteilija Vesa Välikankaan ohjaamat jousipyssypajat olivat suosittuja, ja myös niitä järjestettiin kesän mittaan lisää. Lisäksi alueella järjestettiin joitakin yksittäisiä tapahtumia. Esimerkiksi Nokia-Seuran Nokian kaupat ennen ja nyt -tilaisuudesta joutui osa yleisöstä jäämään pois pytingin täytyttyä ääriään myöten. Hinttalan aitoissa järjestettiin lukuisia kuvataide- ja käsityönäyttelyitä. 1800-luvun talonpoikaiskulttuuria esittelevään museoon saattoi tutustua sekä omatoimisesti että kesäoppaan johdolla. Nokian kaupungin kesätyöntekijöiksi palkatut kaksi opasta vastasivat paikan päällä tapahtuneista tapahtumien järjestelyistä yhdessä työpajaohjaajien sekä näyttelyn- ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Kesällä 2014 perustettua, erityisesti perheille suunnattua omatoimiverstasta kehitettiin edelleen mm. työkalujen osalta. Idean isä, Mikko Nikkari-Mikko Kiio toimi verstaalla ohjaajana muutamia kertoja kesän mittaan. Hinttalan kotiseututalon toiminnasta vastaa Nokian kaupungin kulttuuripalvelut. Tapahtumia ja työpajoja on suunniteltu siten, että ne tavoittaisivat mahdollisimman monen ikäisiä ja niihin olisi vaivatonta osallistua. Tapahtumat ovat suurelta osin maksuttomia, eikä niihin vaadita ennakkoilmoittautumisia joitakin pääsylippuja lukuun ottamatta. Kevätlukukauden päättyessä Hinttalassa järjestettiin opastettuja kierroksia koululaisryhmille, ja alueella vieraili toukokuussa kymmenkunta luokkaa. Syyskaudella (7.9. 30.11.) Hinttalassa kokoontui Pirkan opiston opintoryhmänä virkkaus- ja neulekahvila. Yrittäjävetoisen kahvilan yhteydessä toimii elintarvikkeita ja sisustustuotteita myyvä puoti. Valikoimassa on mm. luomu- ja pientuottajien tuotteita. Myös kahvilayrittäjä järjesti alueella joitakin tilaisuuksia, kuten Hinttalan joulumyyjäiset 29.11.2015. Kesämuusikon kesäkiertue kesä heinäkuussa, noin 400 kuulijaa. Kulttuuripalveluissa työskenteli kesä heinäkuun ajan kesämuusikkona Pinja Lintonen, joka vieraili laitoksissa ilahduttamassa vanhuksia sekä toteutti päivystävissä päiväkodeissa ja kirjastolla lasten muskarituokioita. 6 7

26.8. Taidebussi kiertueella Nokialla, 250 osallistujaa. Kulttuuriosuuskunta Uulun, Puhdin ja VAPAA-kollektiivin Taidebussi kiersi taiteilijoineen ympäri Pirkanmaata elokuussa 2015. Nokialla bussi vieraili elokuun lopulla, jolloin vierailupäivän aikana järjestettiin viisi esitystä eri kohderyhmille. Esitykset nähtiin Linnavuoren kirjastolla, Vihnuskodilla, Hempankaaressa, nuorten starttipajalla sekä Citymarketin kauppakeskuksessa. 1. 29.9. Kotiseutukuukausi Pirkanmaalla, 231 osallistujaa. Kulttuuripalvelut osallistui Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden ideoimaan, seudulliseen kotiseutukuukauteen. Ohjelmassa oli yhteensä 13 eri tilaisuutta tai näyttelyä, joista seitsemän kulttuuripalveluiden kokonaan tuottamaa sisältöä. Tapahtumia kuukauden ohjelmaan toteuttivat myös kotiseutuyhdistykset ja Pirkan opisto. Kulttuuripalveluiden tuottamat tilaisuudet: 2.9. Kulttuuripalveluiden kesäkauden viimeinen ulkoilmakonsertti Kennonnokan kesäteatterilla. Esiintyjinä Waskivaarit ja Nokian Harmonikkakerho (78). 6.9. Näyttelijä Tuija Piepposen ja teatteriohjaaja Sina Kujansuun runo- ja kuvataidetaidetilaisuus Runojen laukkaa, siveltimen lentoa Kerholassa, aiheena nokialaisten runoilijoiden tekstit (49). 27.9. Nokian ja Pirkkalan Matkailuoppaiden kävelyretki paikkakunnan teolliseen perinteeseen, Puusta pirtuun ja paperiin (20), oppaana Laurenzia Mäntysalo. 5.8. Wanhan ajan perinneleikkipäivä Hinttalan kotiseututalolla (14). Kulttuuriosuuskunta Uulun Leikkivoimaa -työpaja ja soitinkokeiluja maailmalta, ruokopillin rakennusta sekä suosittu jousipyssyjen rakennuspaja. Lisäksi ohjattuja wanhan ajan pihaleikkejä, napin heittoa, keppihevoskilpailuja ja vanteen pyöritystä. 20.9. Geoetsivät ja Hinttalan mysteeri (70). Suositun Geoetsivät -kirjasarjan tarinat heräsivät eloon kotiseututalon pihapiirissä nokialaisen kirjailijan Johanna Hulkon käsikirjoittamassa geokätköilyseikkailussa, jossa kumppanina toimi nokialainen geokätköilytuotteisiin erikoistunut yritys Kiven Alla Oy. Lisäksi Kerholassa ja Taidetalolla näyttelyt, ks. kävijämäärät tarkemmin toisaalla. 4. 11.10. Vanhustenviikko, 1200 kävijää Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietettiin teemalla Tulevaisuutta rakentamaan!. Nokialla toteutettiin viikon aikana useita ikääntyneille suunnattuja tilaisuuksia, kuten opastettuja muistelukierroksia, retkiä, kulttuuritapahtumia ja koulutusta. Suurin osa ohjelmasta oli osallistujille maksutonta. Seniorien omat Ikävinkki -messut järjestettiin ensimmäistä kertaa tiistaina 6.10. Kerholassa toteutettu tapahtumapäivä sai hyvää palautetta sekä yleisöltä että näytteilleasettajilta. Mukana oli kaikkiaan 38 näytteilleasettajaa kertomassa ikääntyneille suunnatuista palveluista ja tuotteista. Myös yleisöä saapui paikalle runsaasti. Näytteilleasettajien palveluiden lisäksi tarjolla oli messuohjelmaa: tuolijumppaa, seniorilavista sekä Pirkan opiston multimediaesityksiä ja käsityönäytöksiä. Kaikille avoin Vanhustenviikon juhla järjestettiin Kerholassa keskiviikkona 7.10. Yleisömäärän ja palautteen perusteella viikon suosituimpia tapahtumia olivat Ikävinkki -messutapahtuma (500), Vanhustenviikon juhla Kerholassa (170) sekä ikääntyneiden uintipäivä uimahallilla (118). Vanhustenviikon tapahtumista vastaa Nokian kaupungin vanhusneuvosto ja tapahtumia koordinoi Nokian kaupungin kulttuuripalvelut. Mukana viikon tapahtumien järjestelyissä olivat myös eläkeläisjärjestöt ja vanhustenhuollon eri toimijat. 11.10. Nukketeatteripäivä, 114 osallistujaa Nukketeatteri Nirunaru Tampereelta vieraili Kerholassa esityksellään Fedja-setä, kissa ja koira. Kahden esityksen välissä oli mahdollisuus osallistua nukketeatteripajaan. Työpaja aloitti syyslomaviikon. 1. 30.11. KultTour Pirkanmaan kulttuurikuukausi nuorille, 35 osallistujaa. Kulttuuripalvelut järjesti osana teemakuukautta valotaidepajoja Nuorisokahvila Nuksulla ja grafiikan pajan Taidetalolla. Non stoppina järjestetyissä valopajoissa (30) kuvatuista teoksista koottiin näyttely nuortennokia.fi - sivustolle. Valotaidepajan ohjasi valoilmaisun medianomi, amk Jukka Laine. Grafiikan pajassa (5) tekniikkana oli press & print, ohjaajana kuvataiteilija Inka Ylihärsilä. KultTour-tapahtumaa Nokialla koordinoi Nokian kaupungin nuorisopalvelut, jonka toimintakertomuksessa tapahtumakuukaudesta enemmän. 6.12. Itsenäisyyspäivä, 316 osallistujaa. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset Nokian, Tottijärven ja Suoniemen kirkoissa sekä seppeleenlasku sankarihaudoille ja vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoille (216). Nokian kaupungin kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla klo 12.30 Kerholassa. Juhlassa esiintyivät Sina Kujansuu sekä muusikot Eeva Oksala ja Vesa Kemi. Juhlassa luovutettiin Nokian kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimija -palkinnot sekä tunnustukset menestyneelle nuorelle urheilijalle ja joukkueelle (100). 17.12. Vihnustulet Vihnusrannassa, 180 kävijää. Reserviläisten ja seurakunnan perinteiset joulutulet, ohjelmassa jouluhartaus, musiikkia, makkaranpaistoa ja glögitarjoilua. Kulttuuripalvelut järjestää tapahtuman äänentoiston sekä osallistuu tiedotukseen ja lupien hakemiseen. 7. 9.8 Tapsan Tahdit, runsaat 11 000 kävijää. Kulttuuripalveluiden tuottamissa oheis- ja kumppanuustapahtumissa 327 osallistujaa Lehdistötilaisuus medialle, ohjelman julkistaminen Kerholassa 28.2., 36 osallistujaa Viihdemusiikille omistetun tapahtuman pääpaikkana toimi Pirkkalaistorin Tahtiteltta, jossa soi päiväsaikaan paikallista ja yleisölle maksutonta ohjelmaa. Perjantai-illan pääesiintyjä Eppu Normaali nousi Tapsan Tahtien lavalle urallaan ensimmäistä kertaa ja myi illan loppuun. Konsertin avasi cover-yhtye LeeWings. Lauantaina loppuunmyydyn Tahtiteltan kirjaimellisesti kuumensivat Juha Tapio ja Lauri Tähkä. Tangokuningatar 2008 Hanna Talikainen hurmasi kuulijat ennen Vain elämää -tähtien esityksiä. Tapsan Tahtien avajaisissa perjantaina jaettiin arvostettu Iskelmä-Finlandia -palkinto, jonka sai Pate Mustajärvi. Mittavan uran sekä Popedan keulakuvana että sooloartistina tehnyt Mustajärvi esiintyi kokopitkällä keikalla palkitsemisen päätteeksi. Iskelmä-Finlandia myönnettiin 14. kerran. Iskelmä-Finlandia -ehdokkaita ei julkistettu ennakkoon, vaan valinnan teki asiantuntijaraati puheenjohtajanaan Turkka Mali. Tapsan Tahdit kunnioitti Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlaa muun muassa yhteislaulutilaisuuksilla ja juhlakonsertilla. Tahtien oheistapahtuma, Tapio-festivaali, tarjosi vaihtoehtoista musiikki- ja elokuvaohjelmaa idyllisessä Tehdassaaressa. Kulttuuripalvelut osallistui tapahtuman ohjausryhmän työskentelyyn läpi vuoden ja tuotti tapahtumaviikolle oheisohjelmaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Festivaaliviikonloppua edeltävinä päivinä järjestettiin seuraavat tilaisuudet: Keskiviikko 5.8.2015 13.00 14.00 Isoisän olkihattu - yhteislaulutilaisuus Vihnuskodilla (90) 18.00 19.00 Puhallinorkesteri Oktaavi tahtitunnelmissa Hinttalassa (46) Torstai 6.8.2015 klo 18.00 Yhteislauluilta Lehtolan mökillä. Yhteislauluillan toteutus Nokia-seura ry. Kulttuuripalveluista tapahtumaan tiedotus- ja kalustopanosta. Tapio Rautavaara 100 vuotta -teema, kulttuuripalveluiden teemaan liittyvissä tilaisuuksissa yhteensä 421 kävijää Kulttuuripalvelut innosti paikallisia toimijoita toteuttamaan omia, juhlavuoden teemaan sopivia tapahtumia vuoden mittaan. Omana tuotantona toteutettiin kutsunäyttely Taidetalolle, ulkoilmaelokuvanäytös Hinttalaan sekä tuotettiin yhteistyössä Pirkan opiston kanssa juhlakonsertti ja Maarit Niiniluodon luotsaama avoin yleisöluento. Juhlavuosi huipentui Tapsan Tahdeilla 8.8. järjestettyyn, kaikille avoimeen Tapio Rautavaara 100 vuotta -juhlakonserttiin. 3.9. 30.10. Tapio Rautavaaran laulut - näyttely (352) Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlan kunniaksi esillä Jussi Taipaleenmäen grafiikkaa ja maalauksia. Teosten innoittajana ovat toimineet Rautavaaran kappaleet. Näyttelyn kävijämäärä sisältyy Taidetalon kävijämäärään. la 7.3. 2015 klo 16 Rautavaara-konsertti Kerholassa (350). Esiintyjinä Jari Välimäki, Pirkan opiston Jazz -orkesteri ja Pirkan opiston taiteen perusopetuksen oppilaat. Tilaisuus toteutettiin yhdessä Pirkan opiston kanssa. to 20.8. klo 22.00 Ulkoilmaelokuvaesitys Hinttalassa Kulkuri ja joutsen (56). Elokuvana Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlan kunniaksi Timo Koivusalon ohjaama Kulkuri ja Joutsen. Ulkoilmaelokuvanäytös toteutettiin yhdessä kiertävän elokuvateatteri Filmipyörän kanssa. 8 9

la 17.10 2015 klo 15.30 17.00: Yleisöluento Kerholassa Rautavaara, Helismaa ja Kärki - lauluntekijöitä ja työtovereita (15) Kirjailija, suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto luennoi Toivo Kärjestä ja Reino Helismaasta Tapio Rautavaaran taiteilijatovereina ja hänen laulujensa tekijöinä, alkuperäisin musiikkinäyttein. Tilaisuudessa kuullaan myös elävää musiikkia, esiintyjinä Riku Kettunen ja Emmi Harju. Tilaisuus toteutettiin yhdessä Pirkan opiston kanssa. Muiden toimijoiden teemaan liittyvät tilaisuudet: Nokia Big Bandin Loppiaiskonsertit Nokia-salissa ma 5.1. ja su 6.1.2015 Kolmen kuoron konsertti la 28.3. 2015 klo 15.00 Kerholassa Nokian Mieskuoron, Nokian Työväen Mieskuoron ja Pinsiön Mieskuoron yhteisen kevätkonsertin ohjelmisto koostui juhlavuoden kunniaksi Tapio Rautavaaran levyttämistä kappaleista. Hallasuon kukka -näytökset Hinttalassa. Kesällä 2015 ensi-iltansa saanut kantaesitys oli Etunäyttämö-teatterin ensimmäinen produktio. Näytelmä pohjautuu Suomen surullisimmaksi lauluksi mainittuun Peltoniemen Hintriikan Surumarssiin. Laulun teki tunnetuksi Tapio Rautavaara, jonka syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta v. 2015. Musiikkiluokkien konsertti 17.4. klo 18.00 Kerholassa Vierailevana solistina Jari Välimäki. Mestareiden muistolle - konsertti Nokia-salissa la 9.5. klo 15. Olavi Virran, Toivo Kärjen ja Tapio Rautavaaran musiikkia. Esiintyjänä Jari Välimäki, säestys Krister Ojasen orkesteri. Uusintakonsertit syksyllä yhdessä Tomi Markkolan kanssa. Taiteen ja kulttuurin soveltava käyttö Perhesirkus, 603 osallistumiskertaa Perhesirkustoiminta käynnistyi Taiteesta työtä, kulttuurista hyvinvointia -hankkeen myötä vuonna 2013, jolloin Nokialle koulutettiin sosiaalisen sirkuksen ohjaajia. Perhesirkus kokoontuu Puropuiston päiväkodin tiloissa. Palautteen perusteella perhesirkuksessa arvokasta on erityisesti koko perheelle yhteinen toimintamuoto, jossa lapsi ja aikuinen ovat tasavertaisia toimijoita. Monelle perheelle sopii myös perhesirkuksen toimintamalli eli toimintaan sitoudutaan noin kolmeksi kuukaudeksi. Ensimmäisten ryhmien suurin kysyntä on tasaantunut siten, että lähes kaikki ilmoittautuneet ovat mahtuneet mukaan. Ryhmiä oli vuoden mittaan neljä. Perhesirkuksen ohjaajina toimivat sosiaalisen sirkuksen ohjaajat Nadja Laine ja Kati Sturniolo, syksyllä myös Johanna Peltola ja Sirkku Autio. Osallistumiskertoja 20.1. 17.3.2015 (151), 24.3. 12.5. (153), 18.8. 6.10. (142) ja 20.10. 8.12. (157). Sosiaalisen sirkuksen ohjaajat ovat lisäksi toimineet ohjaajina seuraavissa: 27.5. Nuorisoasuntojen sirkuspaja, osallistujia 40. 1. 12.6. vapaa-aikapalveluiden päiväleireillä nuorisokahvila Nuksussa. Kulttuurihöntsyt, osallistumiskertoja 341 Kulttuurihöntsyt on kulttuuri- ja nuorisopalveluiden yhteinen toimintamuoto, jolla pyritään järjestämään matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Kulttuurihöntsyjä toteutettiin kaikilla nuorisotiloilla, kohderyhmänä erityisesti 3. 6.-luokkalaiset, tanssihöntsyjen osalta myös yläkoululaiset. Kevätkaudella teemana oli luova ilmaisu, ohjaajina toimivat Johanna Peltola ja Minta Metteri. Syyskaudella teemoina keskityttiin kuvataiteeseen ja tanssiin. Kuvataidepajoissa ohjaajina toimivat kuvataiteilija Terhi Pönni sekä Katja Laakkonen. Tanssipajat toteutettiin yhteistyössä Nokian Tanssiaseman ja Studio Moven kanssa. Kulttuuripolku: 7.luokkalaisten Minä ja yhteisö - taideprojekti Kulttuurikasvatus Kulttuurikasvatussuunnitelma Nokian kulttuuripolku Kulttuurikasvatuksen osallistumiskertoja vuonna 2015 oli kaikkiaan 15 242. Kulttuuripolku on vuositasolla etenevä suunnitelma lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksesta. Se on oppimisympäristö, joka tukee kasvattajien työtä, ohjaa kulttuuri- ja kirjastopalvelujen tarjontaa sekä tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kulttuuripalvelut on tehnyt koulu- ja päiväkotityötä noin 20 vuotta, mutta kulttuuripolun tarkoituksena on kehittää toimintaa mm. yhteisen suunnittelun, työryhmien sekä vuosittain ja taiteenaloittain etenevän ohjelman myötä. Kulttuuripolkuja on tällä hetkellä noin 10%:ssa kunnista. Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön suosittelemana kulttuuripolkuja laaditaan parhaillaan useilla paikkakunnilla. Nokian kulttuuripolku on ollut marraskuusta 2014 lähtien esillä myös valtakunnallisen lastenkulttuuriverkoston nettisivuilla osoitteessa www.lastenkulttuuri.fi. Vuonna 2015 kulttuuripolkua lähdettiin työstämään osaksi perusopetuksen kuntatason opetussuunnitelmaa valtakunnallisen opetussuunnitelman uudistuessa vuonna 2016. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kulttuurikasvatussuunnitelmat mainitaan useassa eri yhteydessä osana monialaista ja monipuolista kasvatusta ja opetusta. Asiaa työstettiin alkuvuodesta ops-koordinaattorin ohjeistuksella. Opettajien veso-iltapäivässä 22.1.2015 kulttuuripolku oli yhtenä esimerkkinä paikallisista, oppiainerajat ylittävistä kokonaisuuksista. Syyslukukaudella työryhmä jakaantui pienryhmiin vuosiluokittain ja lähti purkamaan kulttuuripolun sisältöjä opetussuunnitelman perusteisiin peilaten. Pienryhmät linkittivät kulttuuripolun sisältöjä opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältöihin ja osana laaja-alaisia osaamisalueita. Lisäksi ne kokosivat ns. ideapankkia eli ko. taiteenalaan liittyvää aineistoa, linkkejä ja menetelmäoppaita eri oppiaineiden tueksi. Ideapankki helpottaa kulttuuripolun sisältöjen hyödyntämistä osana eri oppiaineiden opetusta. Loppuvuodesta työryhmästä pyydettiin edustajia Nokian opetussuunnitelmatyön kulttuurityöryhmään, johon myös kulttuurikoordinaattori kuului. OPS2016-työn myötä yhteistyö kasvatus- ja opetuskeskuksen kanssa tiivistyi entisestään. Ohjelmaa, materiaalia ja linkkejä koottiin Peda.netin kulttuuripolkusivuille keväällä. Syksyn osalta päivityksiä tehtiin vähemmän, sillä sivusto oli uusiutumassa vuodenvaihteessa. Jonkin verran viestinnässä käytettiin koulujen viestijärjestelmää Wilmaa. Koska Nokialla on pitkä perinne koulu- ja päiväkotityöstä, ja koska kulttuuripolkua on ideoitu vuodesta 2012 lähtien, on kulttuuripalveluita pyydetty esittelemään Nokian kulttuuripolkua useampaankin kuntaan Pirkanmaalla. Tänä vuonna kulttuuripolkua esiteltiin 20.4. Parkanossa. Perusopetuksen kulttuuripolkutyöryhmä järjestäytyi syyslukukaudella siten, että lähes kaikista kouluista saatiin edustus. Lisäksi työryhmässä on kirjaston edustaja, ja työryhmää vetää kulttuurikoordinaattori Pia Keltti kulttuuripalveluista. Työryhmässä on 14 jäsentä ja se kokoontui vuoden 2015 aikana yhteensä 7 kertaa. Varhaiskasvatuksen kulttuuripolkutyöryhmässä on 9 jäsentä ml. kirjaston edustaja ja kulttuurikoordinaattori, joka vetää työryhmää. Työryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana 6 kertaa. Kulttuuripolun ohjelma ala- ja yläkouluille Syyskuu 2014 toukokuu 2015 Minä ja yhteisö -kuvataideprojekti 7.luokkalaisille, 394 osallistumiskertaa. Kuvataideprojekti toteutettiin yhteistyössä Tehdassaaren osuuskunnan kanssa. Teemana oli yhteisöllisyys: Empatian lähtökohtana on omaan itseen tutustuminen. Kuka minä olen, mitä haluan ja tavoittelen. Toisen ymmärtäminen ja hyväksyminen. Yhdessä tekemisen opettelu yksilösuoritusten korostamisen sijaan. Yhdessä tekemisestä nauttiminen. Yhteistyön voima. Aihetta käsiteltiin kuvataidetunneilla eri työpajoissa ja töistä koottiin näyttely Nokia-viikolle toukokuussa Tehdas 108:n tiloihin. Mediataidepajoissa työstettiin aarrekarttoja graafisen suunnittelijan Jenni Lahtosen johdolla. Akryylitöiden tekoa opetti kuvataiteilija AMK Katri Mononen. Erilaisista tunteista tehtiin akryyliryhmämaalauksia litoposterpaperille maalauspajoissa. Yksin toteutetuissa akryylimaalauksissa taas teemana oli ohjattu maalausimprovisaatio. Töissä käytettiin erilaisia vaihtoehtoisia maalausvälineitä, kuten kuplamuovia, superlonia, kankaanpaloja ja puutikkuja neljässä eri ohjatussa vaiheessa. Kuvataiteilija Maria Leppäsen kuvataidepajoissa oppilaat saivat vapaasti maalata abstrakteja kuvioita rullapaperille. Näyttelyssä maalauskaistaleet yhdistettiin roikkumaan Tehdas 108 yläkerran kaiteista ja siitä tuli yksi valtava maalaus. Toisena työnä Maria Leppäsen pajoissa teh- 10 11

tiin sokkomuotokuvamaalauksia pareittain. Lisäksi näyttelyssä nähtiin pieniä otteita nuorten vierailuista Tehdas 108 tiloissa. Seitsemäsluokkalaisten ajatuksia Tehdas 108:sta saattoi tarkastella esimerkiksi lyriikoiden muodossa. 14.4. Infotilaisuus opettajille Tehtaiden Nokia - kokonaisuudesta Tehdassaaressa, osallistujia 36. Nokian Matkailuoppaiden opastus, Tehdas108:n tilojen ja toiminnan esittely Tehdassaaren osuuskunnan toimesta, Tehtaiden Nokia- materiaalia esitteli Nokia-Seuran pj. Veijo Hynninen. Lopuksi jakaannuttiin työryhmiin ideoimaan, miten aineistoa voi hyödyntää opetuksessa. 17.4. ja 2.12. Puhallinorkesteri Oktaavin koulukonsertit, osallistujia 349. Nokialainen puhallinorkesteri Oktaavi on viime vuosina kiertänyt kouluilla esiintymässä kahden koulun vuosivauhdilla. Konserteissa esitetään puhallinmusiikkia ja big band- musiikkia, myös konsertin ajankohta huomioiden. Ohjelman lomassa tehdään soitinesittelyä. Konserteista välittyy musiikin ilo kaikenikäisten harrastuksena. Vuonna 2015 vuorossa olivat Linnavuoren koulu 17.4.2015 ja Tottijärven koulu 2.12.2015. Linnavuoren konserttiin osallistui myös Siuron koulu ja Tottijärvelle Vahalahden koulu. 5. 22.5. Hinttalan opastetut koululaiskierrokset, osallistujia 502. Hinttalassa järjestettiin kevätlukukauden päättyessä opastettuja kierroksia koululaisryhmille, ja alueella vieraili toukokuussa kymmenkunta luokkaa. Kulttuuriosuuskunta Uulun Kännyköitä ja karjankutsuja - työpajoissa tutustuttiin vanhoihin viestintämenetelmiin. Pajoihin osallistui 11 luokkaa. 16. 26.5.2015 Minä ja yhteisö näyttely, Tehdas108, kävijöitä 681. Näyttelyssä saattoi tutustua nuorten unelmiin, haaveisiin, inspiraation aiheisiin, motivaatioihin ja muihin heille tärkeisiin asioihin. Projekti on esitelty tarkemmin edellä. 18. 26.5. 6.luokkien vierailut Tehdassaaressa, osallistujia 370. Nokian Matkailuoppaiden opastukset ja vierailu 7.luokkalaisten kulttuuripolulla toteutetussa taidenäyttelyssä sekä tutustuminen Tehdas 108:n tiloihin ja toimintaan yhteistyössä Tehdassaaren osuuskunnan kanssa. 1.9. 23.11. Sosiaalisen sirkuksen pajat 2.luokkalaisille, osallistumiskertoja 1010. Sirkus on valikoitunut yhdeksi taiteenlajiksi Nokian kulttuuripolulle monestakin syystä. Sirkus on taiteenlajina monipuolinen, sillä on tutkitusti monenlaisia hyvinvointivaikutuksia, sirkus yhdistää kulttuurin ja liikunnan hienoksi kokonaisuudeksi ja sopivan vieraana taidemuotona se tarjoaa uusia elämyksiä kaikenikäisille. Sirkustoimintaa edustavat seudulla mm. Sorin sirkus ja Lempäälän Piipoo, joten esimerkiksi sirkuksen harrastaminen on mahdollista myös nokialaisille lapsille ja nuorille. Ohjaajina työpajoissa toimivat sosiaalisen sirkuksen ohjaajat, Nadja Laine, Minta Metteri ja Johanna Peltola. Luokka osallistui pajaan kahdella kaksoistunnilla, ohjauskertoja 46. 4.9. Sanataideinfo 4.luokkien opettajille, 7 osallistujaa Kulttuuripolkua on käynnistetty vuodesta 2013 lähtien vaiheittain, ja tänä vuonna mukaan pääsivät 4.luokkalaiset sanataiteen merkeissä. Esittelyt sanataiteesta taidemuotona sekä tulevien työpajojen sisällöstä järjestettiin yhteistyössä Sanataideyhdistys Yöstäjän kanssa. 7.9. 7.10. Tehtaiden Nokia - kokonaisuus 6. luokkalaisille: opastus Tehdassaaressa sekä käsityöpaja Tehdas108:n tiloissa, osallistumiskertoja 844. Uutta kokonaisuutta Kulttuuripolulla edusti myös Tehtaiden Nokia -kokonaisuus. Tehdassaaren ja Nokian teollisesta historiasta kertovilla kierroksilla oppaina toimivat Nokian ja Pirkkalan matkailuoppaat ry. Käsityöpajoissa materiaalina oli kierrätyskumi, jota oli saatu lahjoituksena Nokian Raskailta Renkailta. Käsityöpajoja ohjasi taidekäsityöläinen Maria Kostamovaara Tehdassaaren osuuskunnasta ja niiden myötä oppilaat pääsivät tutustumaan samalla Tehdas108:n tiloihin ja toimintaan. Sekä opastuksia että käsityöpajoja järjestettiin yhteensä 22 kpl. 17.9. 6.10. sanataidepajat 4.luokille, osallistujia 469 Sanataidepajat olivat Kulttuuripolun ohjelmassa nyt ensimmäistä kertaa, ohjaajat Sanataideyhdistys Yöstäjästä. Työpajoissa tutuksi tulee sanataiteen monipuolisuus ja niiden yhtenä tavoitteena on innostaa oppilaita myös omaehtoiseen lukemiseen ja kirjoittamiseen ja sanataiteen soveltamiseen. Samalla kerrottiin sanataiteen harrastamismahdollisuuksista Nokialla. 9. 13.11. Konsertti joka kouluun -kiertue, osallistujia 3790. Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä tämän vuoden ohjelmaksi valikoitui Jean Sibelius 150 vuotta -luonto ja Kalevala kansallissäveltäjän inspiraation lähteinä, esiintyjinä Jussi Makkonen, sello ja Nazig Azezian, piano. Konsertti joka kouluun on Konserttikeskuksen toimintamuoto, jossa yhdessä tilaajan kanssa valitaan vuosittain eri musiikin genrejä edustavia esiintyjiä, ja konsertit järjestetään kunnassa kaikille peruskoululaisille. Sibelius-konsertit järjestettiin myös Nokian lukiossa. Emäkosken koululla konsertit järjestetään vasta vuoden 2016 alkupuolella aikataulusyistä. 20.11. Sibelius 150-konsertti Lapsen oikeuksien päivänä, Tre Filharmonia, 1765 osallistujaa Tampere Filharmonian Sibelius 150 -konsertti lähetettiin suorana nettilähetyksenä koululuokkiin ympäri Suomea. Konserttiin saattoi myös osallistua juonnetussa chat-osuudessa ennen ja jälkeen konsertin. Pakettiin kuului monitaiteinen opetusmateriaali. Konserttiin osallistui 130 000 oppilasta ympäri Suomen 165:ssa kaupungissa tai kunnassa. Nokialta koulut ilmoittautuivat konserttiin itse joko luokkatai koulukohtaisesti, ja osallistujia oli yhdeksältä alakoululta. Kuntaosuudesta vastasi kulttuuripalvelut. Harjuniitty (325), Myllyhaka (331), Koskenmäki (441), Nokia (257), Vihola (141), Linnavuori (126), Tottijärvi ja Vahalahti (144) sekä Rajasalmi. Ynnä, opetusmateriaali ympäristötaiteesta Syyslukukaudella 7.luokkien kuvataideopettajille jaettiin linkki Ynnä -opetusmateriaaliin, joka on erityisesti yläkouluille suunnattu, ympäristötaiteeseen keskittyvä materiaali. Ynnä valmistui Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven yhteisen kulttuurihankkeen yhteydessä vuoden 2014 lopussa. Taidetalon näyttelyihin kutsuttiin päiväkoti- ja koululaisryhmiä ja tarjottiin vierailuaikoja myös aukioloaikojen ulkopuolelle, aamupäiviin. Myös kirjastotoimella on tärkeitä sisältöjä kulttuuripolussa, niistä tarkemmin kirjaston toimintakertomuksessa. Käynnistettiin neuvottelut Käsityökoulu Näpsän kanssa 1. ja 9.luokkien käsityökokonaisuuksista sekä sovittiin Pirkan opiston kanssa neuvottelujen käynnistämisestä alkuvuonna 2016. Kulttuurikasvatusta varhaiskasvatuksessa Kulttuuripolku etenee varhaiskasvatuksessa teemavuosittain. Toiminta käynnistyi pilotoimalla muutamien päiväkotien kanssa sirkusteemalla toimintavuonna 2013 2014, ja ensimmäinen koko varhaiskasvatusta koskenut teema oli Tove Jansson teemavuonna 2014 2015. Saaristolaiselämää taideprojekti, 3700 osallistumiskertaa. Tove Janssonin Kesäkirja toimi inspiraation lähteenä seitsemän eri taideohjaajan vetämissä työpajoissa, joita järjestettiin loka joulukuussa 2014 sekä tammi helmikuussa 2015. Taideohjaajia olivat muotoilija Paula Aikavuori, kuvataiteilija Merja Asonen, neule- ja tekstiilisuunnittelija Marita Metsäkylä, kuvataiteilija Terhi Pönni, kuvataiteilija Saara Sillanpää, medianomi ja kuvataiteilija Inka Ylihärsilä sekä keramiikkataiteilija Jari Salminen, joka toimi myös projektin taiteellisena johtajana. Työpajoihin osallistuivat kaikki Nokian kaupungin päiväkodit, perhepäivähoito sekä Nokian englanninkielinen päiväkoti. Taideohjaaja kävi ohjaamansa päiväkodin tietyssä ryhmässä keskimäärin kolmesti ja opasti samalla henkilökuntaa, miten kaikki kyseisen päiväkodin lapset pääsevät projektiin mukaan. Osallistujamäärää ja osallistumiskertoja on siten vaikea laskea, mutta kunnallisessa päivähoidossa on noin 1700 lasta. Projekti huipentui Nokian Taidetalolla 19.2. 1.4.2015 järjestettyyn Saaristolaiselämää -näyttelyyn, jossa kävi noin 2000 näyttelyvierasta. Kulttuuripalvelut järjesti kuljetuksen 42 ryhmälle, jotta kaikkien oli mahdollista päästä näyttelyyn. Teemavuodesta koottiin kulttuuripalveluissa raportti, jossa kuvataan päiväkotien teemavuoden toteutusta. Kansio voi toimia vinkkikansiona päivähoidossa myöhemminkin. Taideprojektista järjestettiin palautekysely sekä päivähoidolle että kuvataiteilijoille. Musiikin teemavuosi 2015 2016 Teemaksi valikoitui kokonainen taiteenlaji, musiikki, monestakin syystä. Vuonna 2015 tulisi kuluneeksi 100 vuotta Tapio Rautavaaran syntymästä ja 150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä. Musiikki on läsnä varhaiskasvatuksen arjessa päivittäin, mutta toisaalta musiikkikasvatukseen kaivattiin henkilöstön puolelta uusia ideoita ja toimintatapoja. Teemavuotta ideoitiin jo tammikuussa henkilöstön tapaamisessa ja kesäkuussa kulttuurivastaavien tapaamisessa. Varhaiskasvatuksen kulttuuripolkutyöryhmä kokosi päiväkodeille vinkkikansion, jossa musiikkikasvatusta ideoitiin monella eri tavalla. 12 13

25.8. 23.9. Maija Salon musiikkikasvatusluennot, 166 osallistujaa. Teemavuosi käynnistyi Maija Salon musiikkikasvatusluennoilla. Tehdas 108:n tiloissa neljään otteeseen (25.8., 26.8., 27.8. ja 23.9.) järjestettyjen tilaisuuksien oli tarkoitus tarjota ideoita ja inspiraatiota sekä käytännön vinkkejä musiikkikasvatukseen. Osallistujia luennoilla oli yhteensä 166 eli noin puolet koko varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. 9. 11.9. ja 18. 20.11.2015 Satuja Soiton kylästä -konserttikiertue päiväkodeille, 2 040 osallistujaa. Kulttuuripalvelut järjesti konserttikiertueen kaikille päiväkodeille. Satuja Soitosta on alunperin Pikku Kakkoseen tehty 15-osainen kansanmusiikkisarja, jossa lapsille esitellään kansansoittimia sadun ja laulun keinoin. Iloisessa ja interaktiivisessa tarinakonsertissa muusikot saavat vanhat suomalaiset soittimet kertomaan ikuista ja aina uutta tarinaansa. Riina Tikkanen herättää ilmanhenki Vihurin henkiin teatterinaamiolla. Esiintyjät Vilma Timonen, kantele, laulu, Lassi Logren, viulu, pitkähuilu, munniharppu, jouhikko, mandoliini, laulu, Topi Korhonen, kitara, laulu ja Riina Tikkanen, Vihuri-hahmo. Musiikki Vilma Timonen, käsikirjoitus ja laulujen sanat Silja Sillanpää ja ohjaus Alma Rajala. Varhaiskasvatuksen kulttuurivastaavien kokoontumiset: 27.1.2015 Kerhola, musiikin teemavuoden suunnittelu, osallistujia 26. 1.6.2015 Tehdas108, Tove Jansson-teemavuoden loppuraportti ja musiikin teemavuoden aloitus, osallistujia 34. 12.11.2015 Kerhola, musiikin teemavuoden kokemusten ja ideoiden jakoa, osallistujia 27. Kulttuuritoimijoiden tapaamiset 44 osallistujaa 4.3. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimijoiden ilta Kerholassa, aiheina tapahtuman järjestäminen ja viranomaisluvat (alustajana Harri Lehtimäki, Sisä-Suomen poliisilaitos) sekä avustusten ja käyttövuorojen haku (24). 30.9. Syksyn järjestöilta Kerholassa, aiheina koulujen kerho- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen, harrastusoppaan tietojen päivittäminen sekä tilanvuokrauskäytäntöjen muuttuminen 1.1.2016 (20). Taiteen perusopetus Sopimuksen mukaisesti tuettiin siirtymäaikana osaa Näpsä-käsityökoulun oppilaspaikoista. Näpsä käsityökoulun oppilasmäärä Nokialla vuonna 2015 oli kaikkiaan 92 oppilasta, käyntejä oli 268 kpl ja opetustunteja annettiin 771 tuntia. Muilta osin kaikki taiteen perusopetus tapahtui yksityisissä kouluissa tai vuoden alusta aloittaneessa Pirkan Opisto kansalaisopistossa. Avustukset Vapaa-aikalautakunta myönsi perusavustuksia 18 kulttuurijärjestölle, yhteensä 19 100. Kohdeavustuksia erilaisiin taide- ja kulttuurihankkeisiin myönnettiin yhteensä 14 hakijalle. Stipendit Vapaa-aikalautakunnan kulttuuristipendit à 100 kulttuuriaineissa menestyneille oppilaille myönnettiin koulujen tekemien ehdotusten perusteella seuraaville: Lukio: Antti Lindström, Nokianvirran koulu: Fatma Derar, Emäkosken koulu: Siina Siuvo ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu: Janina Palander. Käsityökoulu Näpsästä vuonna 2015 valmistuneet vapaa-aikalautakunnan 30 stipendiaatit: Aatola Heta, Kivenkorva Josefiina, Koivisto Iida, Lehto Sara, Moilanen Tommi, Iiris Majamäki. Kulttuuripalkinto Vapaa-aikalautakunta päätti myöntää vuoden 2015 kulttuuripalkinnon uusia kulttuuri-ideoita ja uudenlaista kulttuuritilaa Tehdassaaressa, teollisuusperinteemme sydämessä tarjoavalle Tehdassaaren osuuskunnalle. Palkinto luovutettiin itsenäisyyspäivän juhlassa. Kulttuuripalkinto on vuodesta 1984 myönnetty tunnustuksena nokialaiselle henkilölle tai yhteisölle ansioista Nokian taide- ja muun kulttuurielämän edistämisessä taikka merkittävästä kulttuuriteosta. Viestintä Kulttuuripalvelut viestii kuntalaisille läpi vuoden aktiivisesti ja monikanavaisesti avoimesta toiminnasta ja yleisötapahtumista. Viestintää toteutetaan yhteistyössä mm. kaupungin elinkeinopalveluiden, tiedottajan ja vapaa-aikakeskuksen muiden toimialueiden kanssa. Kulttuuripalvelut tuotti keväällä 2015 jokaiseen nokialaiseen kotiin jaetun Harrastusoppaan yhdessä vapaa-aikapalveluiden muiden toimialueiden kanssa. Keväällä julkaistiin myös messuilla jaettu kesätapahtumaesite. Tapahtumista ja kulttuuritarjonnasta kerrotaan aktiivisesti Nokian kaupungin kotisivuilla, kulttuuripalveluiden Facebook-sivulla sekä paikallisissa ja alueellisissa lehdissä. Kulttuuripalvelut on säännöllisesti esillä Nokian kaupungin Hyvä Asukas -tiedotuslehdissä. Kulttuuritarjonnasta kerrotaan lisäksi nuorisopalveluiden ylläpitämillä nuortennokia.fi -sivuilla. Kulttuuripalveluiden syksyllä 2014 aloittama uutiskirje on saanut hyvän vastaanoton. Sähköinen uutiskirje tavoittaa 6 8 kertaa vuodessa suoraan noin 400 vastaanottajaa. Kokoontumistilat Knuutila Knuutilan kartanoalueen kokonaiskävijämäärä oli 2 000 henkeä, yöpymiskertoja aittahotellissa 1 600. Nuorisopalvelut neuvotteli Siuro-seuran kanssa mahdollisuudesta käyttää Väentuvan tiloja vuoden 2016 syyskauden alusta siurolaisten järjestöjen kokoontumiseen. Hinttala Hinttalan kotiseututalon ja museoiden kokonaiskävijämäärä oli noin 6500. Kerhola Nokian Kerholan kokonaiskävijämäärä oli 55 786 henkilöä. Kiinteistöstä huolehtivat siivooja-vahtimestareina Kaija Hakala, Eija Väkinen ja Ulla Pajunen. Kiinteistönhoitajana toimi Jouni Manninen. Kerholan kahvila- ja lounaspalvelut järjesti edelleen Lounas-Cateringpalvelu Kaksi Kölviä Oy. Sopimus päättyy 31.8.2016, minkä vuoksi haettiin uutta yrittäjää julkisella kuulutuksella 1.9.2016 alkaen. Kulttuuripalvelut toteutti läpi vuoden sivusalissa vaihtuvia näyttelyitä. Pääkirjaston suljettua ovensa muuton vuoksi kirjaston lehtilukusali toimi tilapäisesti 16.11. 2015 27.1. 2016 Kerholan sivusalissa. Lehtilukusalitoiminta toi uutta kävijäkuntaa. Teatteri Vapaa-aikalautakunta tuki Nokian Työväen teatterin toimintaa tarjoamalla toimintaa varten tilat Nokian lukiolla ja Kennonnokan kesäteatterissa. Lisäksi lautakunta avusti kannatusyhdistystä toiminta-avustuksella. Satuhäät Sarkolassa Nokian työväen teatteri 3195 Arotuulen Laulu Nokian Kesäteatteri 7643 Juurakon Hulda Nokian työväen teatteri 669 Yhteensä 11 507 Kulttuuripolku: Satuja Soitosta konsertti päiväkodeille Kerholassa 14 15

Näyttelyt ja taidekokoelmat Taidetalon näyttelyt, 4263 kävijää Taidetalo on Nokian kaupungin galleria, joka tarjoaa valoisaa näyttelytilaa erityisesti visuaalisille taiteille ja käsityölle. Näyttelyaikaa haetaan vuosittain elo syyskuussa (seuraava vuosi) ja tarvittaessa, syyskauden ohjelman täydentämiseksi, maaliskuussa. Kulttuuripalveluilla on myös omaa näyttelytoimintaa. Taidetalon näyttelyiden vaihtoprosessista vastasi toimistosihteeri Miia Granath, joka myös valvoi näyttelyt. Valvontaan käytettiin tilapäisesti Nokian Kuvataiteilijat ry:tä. Granath teki vapaa-aikakeskukselle ja kaupungin muille palvelukeskuksille graafista suunnittelua. Hän huolehti tietojen ja kuvien siirtämisestä maakuntamuseon hallinnoimaan Siiri-tietokantaan ja vastasi kuvalainoista. Näyttelyitä vuonna 2015 oli 10 yhden näyttelyn peruuntuessa, ja kävijöitä 4263. Suosituin näyttely oli ylivoimaisesti osana Nokian kulttuuripolkua tuotettu Saaristolaiselämää, jossa kävi yli 2000 vierasta. Nokian kuvataiteilijat ry:n kanssa toteutettiin kolmannen kerran pienoisgrafiikan valtakunnallinen näyttely, Printti III. Parhaimman teoksen valitsi tänä vuonna kulttuuripalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola, joka nosti esiin nuoren hämeenlinnalaisgraafikon Kukka Pitkäsen Valokukka -akvatintan. Taidetalo oli avoinna ti to klo 11 18, pe ja su klo 11 16. Näyttelyt 2015 7. 23.1. Nokian kuvataiteilijoiden vuosinäyttely (165) 27.1. 13.2. Taina Vuento ja Emmi Vuorinen, maalauksia, piirroksia, grafiikkaa (197) 19.2. 1.4. Saaristolaiselämää, Nokian kulttuuripolun näyttely osana varhaiskasvatuksen Tove Jansson-teemavuotta, eri tekniikoita (2010) 8. 26.4. Pekka Rahkonen Mielikuvituksia, graafikon 50-vuotisjuhlanäyttely (468) 28.4. 13.5. Pirkan opisto aikuisten kuva- ja käsityötaiteen opiskelijoiden yhteisnäyttely (276) 17.5. 31.5. Pirkan opiston nuorten käsityön ja kuvataiteen opiskelijoiden yhteisnäyttely ja Näpsä-käsityökoulun kevätnäyttely Sirkustelua, Näpsän 25-vuotisnäyttely (277) 4. 28.8. Suomen Kalligrafiayhdistyksen 15-vuotisjuhlanäyttely Elävät kirjaimet (206) 3.9. 30.10. Jussi Taipaleenmäki Tapio Rautavaaran laulut, näyttely oli osa Rautavaaran 100-vuotismerkkivuoden ohjelmaa sekä Pirkanmaan 6.triennaalin OFF-ohjelmassa (352) 3. 22.11. Printti III, valtakunnallinen pienoisgrafiikan näyttely (180) 24.11. 13.12. Maria Leppänen ja Mari Nisonen, Kuun pimeä puoli, tempera- ja posliinimaalauksia, installaatioita ja veistoksia (132) Hinttalan kesänäyttelyt Hinttalan aitoissa järjestetään kesäisin vaihtuvia pirkanmaalaisten taiteilijoiden ja kädentaitajien näyttelyitä. Näyttelyt noudattavat museoalueen ja kahvilapuodin aukioloaikoja. Alueella vieraili kesällä 2015 noin 6200 kävijää. 3.6. 7.6 Nokian Väliasema ry: Luovasti kodikasta sisustukseen. Laadukkaasti valmistettuja sisustustuotteita, mm. pikkujakkarat, yrttilaatikot, räsytabletit, piknikfiltit, säilytyspurkit, lasten toiminnalliset taulut. Uutuutena vihki- ja ristiäissormustyynyt. 3.6. 18.6. Kuulas Kesä, Nokian kuvataiteilijoiden kesänäyttely 10.6. 18.6. Eliisa Törmä: Kuvia Euroopasta 24.6. 28.6. Anna-Mari Niininen: Hiljaisia hetkiä, akvarelli-, pastelliliitu- ja hiilitöitä 24.6. 5.7. Päivi Hell: Voimaa luonnosta, käsityötuotteiden myyntinäyttely 24.6. 5.7. Heidi Tenho: Väripilkkuja, eri tekniikoilla valmistettuja käsitöitä arkeen ja juhlaan 1.7. 19.7. Sina Kujansuu, veistoksia ja Tuija Piepponen, maalauksia 8.7. 19.7. Mari Mäkelä ja Aleksi Alankoja: Ei kahta ilman kolmatta, äidin ja 12-vuotiaan pojan yhteinen käsitöiden myyntinäyttely 8.7. 19.7. Lea Järvinen ja Hilkka Salminen: Iloa ja väriä kankaista 8.7. 2.8. Nokilinssien valokuvia. Nokialaisen valokuvakerho Nokilinssien valokuvia eri aiheista ja kuvaajien näkökulmasta nähtynä. 20.07.26.07. Tuula Hietamäki: Kädentöitä koristeeksi ja hyötykäyttöön 22.7. 2.8. Rakkaus, luonto ja mystiikka, Riitta Järventaustan ja Kati Järventaustan öljyväri- ja akryylimaalauksia 22.7. 2.8. Kesäisin tavataan Hinttalassa, Anja Leppäsen ja Elina Ronkaisen kesänäyttely, keramiikkaa, lasitöitä, grafiikkaa, maalauksia. 5.8. 16.8. Aila Rinne: Luonnon lumoa ja eläimellistä menoa, öljyvärimaalauksia vuosien varrelta 5.8. 16.8. Kullervo Tirronen: Kullervon kuvia 5.8. 16.8. Juhani Vuorinen: Eläimiä ja maisemia, akryylimaalauksia Museot Museoalue oli katutöiden ja Häpesuon puhdistustyömaan vuoksi ajoittain liikenteellisesti hankalasti saavutettavissa. Asiakkaat kokevat harmilliseksi museoalueen niukat pysäköintimahdollisuudet. Alue on myös nykyisin hankalasti saavutettavissa keskustan suunnasta, kun pihaan ei voi kääntyä kuten aiemmin. Museorakennuksia korjattiin seuraavasti: - Hinttalan pihapiirissä kaadettiin ajokaluvajan oven edessä kasvanut koivu. - Branderilla korjattiin saunan ovi ja rakennus maalattiin. Branderia on ehdotettu kohteeksi maakuntamuseon Adoptoi monumentti -hankkeeseen. Museorakennusten korjaustarpeet käytiin läpi tilapalveluiden kanssa toukokuussa. Kulttuuripalvelut esitti vapaa-aikalautakunnalle 2016 investointiohjelmaan museorakennusten kuntokartoitusta, mutta asia ei edennyt lautakunnan päätöksentekoon. Kahvimyllytalo purettiin tulevan market-hankkeen tietöiden alta, ja hirsikehikko siirrettiin varastoon. Lautakunta käsitteli asiaa huhtikuun kokouksessaan. Esinekokoelma Hinttalan luhtiaittaa järjestettiin uudelleen ja siivottiin yksi aittapuodeista näyttelytilaksi. Tiloihin oli kertynyt paljon rikkinäisiä esineitä ja suorastaan romua, joka poistettiin. Maakuntamuseon aluemuseoamanuenssi Anu Toivonen teki kesäkuussa katselmuksen Hinttalaan ja laati käynnistään raportin. Valokuvakokoelmaan vastaanotettiin kesäkuussa uusi 469 kappaleen erä Lehtioksan kuvaamon lasinegatiiveja. Kahvila Hinttalan kahvila toimi läpi vuoden. Kahvilayrittäjä Christine Mäkinen halusi jatkaa sopimustaan vuoden loppuun saakka. Lautakunta myöntyi asiaan ja päätti kuuluttaa kahvilayrittäjän haun syksyn aikana seuraavalle vuodelle. Christine Mäkinen jatkaa yrittäjänä 2016. Sopimuksessa on optiot vuosille 2017 ja 2018. Taidekokoelmat FM Hanna Westman teki kahden kuukauden aikana kokoelmanhoidon kannalta tärkeitä tehtäviä. Helin-kokoelman varastotila siivottiin, järjestettiin uudelleen ja siirrettiin kaikki maalaukset samaan varastoon. Aiemmin luetteloimattomat kirjattiin Siiriin. Nokian kaupungin kokoelman teoksia sijoitettiin kaupungin eri toimipisteisiin. Westman viimeisteli teosten luetteloinnin ja laati esityksen poistettaviksi teoksiksi. Taidehankinnat Hankinnat Taidetalon näyttelyistä: Taina Vuento: Marionetti (2013), tussi ja vesiväri Emmi Vuorinen: Estraadilla (2011), etsaus ja akvatinta Emmi Vuorinen: Laatuaikaa (2011), etsaus ja akvatinta Helin-kokoelman veistoksista puhdistettiin Elisa Aron Maxim ja TaistoToivosen Huhu syntyy. Työn teki konservaattori Seppo Holma. Ossi Somman Turkiskauppiaat -veistoksen kiinnityksestä tuli kuntalaisilta epäilyjä. Teoksella suoritettiin katselmus professori Somman kanssa heinäkuussa. Somma totesi teoksen heiluvan liikuteltaessa kuten se aina on tehnyt eikä edellyttänyt toimenpiteitä. Nokian kaupungin hankintakiellon vuoksi muita hankintoja tai kunnostustöitä ei tehty. Prosenttiperiaate Nokian kaupunki käytti prosenttiperiaatetta tekemällä taidehankinnan Harjuniityn koulun uudisrakennukseen. Taidehankintaryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimi vapaa-aikapalvelujohtaja Kaisa Kirkko-Jaakkola ja jäseninä apulaisrehtori Minna Järvinen (koulun edustaja), suunnittelijaopettaja Mikael Härkänen (Pirkan opisto, kuvataide), arkkitehti Päivi Ritala-Mäkiraatikka ja amanuenssi Marja-Liisa Linder (Pirkanmaan aluetaidemuseo). Hankintaryhmä pyysi idealuonnoksia neljältä nokialaistaiteilijalta, jotka kaikki jättivät ehdotuksensa. Näistä toimikunta valitsi toteutettaviksi Jarno Vesalan teoksen Taivaskävelijä (pääaulaan) ja Pia Feinikin luontoaiheisia paperileikkaustöitä (ruokalaan). Teosten kustannukset sisältyivät koulun kalustomäärärahaan. 16 17

Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet, sillä kirjaston toiminta supistui olennaisesti pääkirjaston sulkemisen johdosta. Ei päästy myöskään tavoitteeseen kirjojen hankinnan osalta, sillä määrärahojen käytölle asetettiin rajoitteita loppuvuodesta. Syksyllä ennen sulkemista haluttiin toteuttaa asiakaskysely, joka oli sovittu tehtäväksi. Edellinen vastaava oli vuodelta 2010. Vasta loppuvuodeksi saatiin myös 15 tablettitietokonetta, joilla on tarkoitus alkaa opettaa asiakkaita verkkotiedonhakuun. Myös henkilökunnalle laitteiden tuntemus on tärkeää. Tammikuu Piki-kirjastoissa oli palvelimen vaihto 5.1., joten kirjastot hyödynsivät ajankohtaa erilaisiin koulutuksiin, kun kirjastot olivat kiinni. Nokialla henkilökunta työsti kirjastotalon tilaohjelmaa seikkaperäisesti työryhmissä ja annettiin asiantuntemustamme tilan toiminnallisessa suunnittelussa. Arkkitehti sai tuoreet kommentit jatkotyöstämiseen. Siuron nuorisotilan sisätilaongelmat poikivat yhteistyösuunnitelmia Linnavuoren kirjaston kanssa. Nuoret, iältään 13 17 vuotta, alkoivat sisustustoimenpiteiden jälkeen kokoontua kirjastossa sen suljettua kirjastotoiminnalta. Tilaan sijoitettiin mm. biljardipöytä. Toimintaa oli ajalla 22.1. 9.11. Helmi maaliskuu Kirjaston tilaohjelmaa tarkasteltiin suunnittelutoimikunnassa helmikuusta alkaen muutamissa kokouksissa. Lainanpäivän aattona 7.2. järjestettiin kiertokäyntejä kirjaston työ- ja varastotiloihin. Mukana katselmuksissa oli kirjastotarkastaja Alli Lainanen Jyväskylästä. Ystävänpäivästä alkaen Nokian SPR:n paikallisyhdistyksen vapaaehtoiset pitivät kielikahvilaa pääkirjastossa kerran viikossa aina pääkirjaston sulkemiseen saakka. Helmikuussa toimittaja Jaana Hyyryläinen teki Nokian Uutisiin jutun pääkirjastosta ja sen tiloista. Kimmokkeena oli 7.2. järjestetty kiertokävely kirjaston tiloissa. Tarkastuslautakunta piti kuulemistilaisuuden vapaa-aikakeskuksen alaisille tulosalueiden johtajille 18.2. Toiminnan tarkastelukohde oli vuosi 2014. suurena maailmana, joka mahdollistaa käyttäjilleen niin monia asioita. Lasten Parlamentin täysistunto oli lukiolla 26.3. Kirjastosta tilaisuuteen osallistui lähikirjastopalvelujen johtaja Jarna Hara. Kirjaston ryhmätehtävän yhteydessä tuli konkreettisia toivomuksia kirjaston toimintaan. Lapset tarjosivat apuaan mm. kirjaston sisustuksen suuunnittelussa. Huhti toukokuu Yhteistyö Tampereen kaupunginkirjaston kanssa laajeni, kun alettiin keskittää luettelointipalvelut Metsoon. Asialla edistetään siirtymistä Melinda-tasoiseen luettelointiin. Projektihenkilö palkattiin PIKI-kirjastojen kanssa yhteisesti luettelointityöhön. Pääkirjasto oli ensi kertaa eduskuntavaalien ennakkoäänestyspaikkana huhtikuussa. Huhtikuun 14. oli nuorisovaltuuston kokous Nuksussa. Kirjastopalvelujohtaja vieraili luottamushenkilöiden edustajiston mukana kokouksen alussa. Kirjaston henkilökunta yllätti pääkirjastossa huhtikuussa Lukuviikon alkajaisiksi pukeutumalla naamiaisvaatteisiin. Arvuutettiin asiakkaita kirjallisten henkilöhahmojen tunnistamisessa. Ajankohtaan sijoittui myös Lukubingo, jonka ohjeet julkistettiin. Lukupassit saattoi palauttaa elokuun loppuun mennessä. Samassa kuussa kirjasto oli mukana, kun alettiin suunnitella paikallista opetussuunnitelmaa koulun ja kirjaston yhteistyöhön. Toukokuun 5. päivänä kirjasto osallistui vaikuttajafoorumin tilaisuuteen lukion auditoriossa. Kirjastopalvelujohtaja alusti aiheesta Tuleva uusi kirjasto. Tilaisuudessa oli mukana myös Anniina Kuhmonen. Muistion tilaisuudesta tekivät Nuvan edustajat. Alustusten jälkeen keräännyttiin ryhmäkeskusteluihin. Nuoret tuomaroivat kirjaston plussat ja miinukset. Heitä kiinnosti nuortenraadin perustaminen jo syksyllä. Torstaina 21. toukokuuta oli kirjaston asiakasilta. Aiheena oli kestävä kehitys ja kirjasto, josta alusti informaatioalan opiskelija Emma Karimaa. Tehtiin töitä ryhmissä, joissa oli lapsia, senioreita sekä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä. Illan tulokset julkistettiin netissä. 27.3. käytiin haastattelut kirjastovirkailija-kuljettajan toimeen. Nokian Uutiset pyysi kirjastopalvelujohtajalta kolumnia 27.2. lehteen. Otsikko oli Kirjasto tapahtuu joka päivä. Ideana oli kuvata kirjastoa pienenä 19

Kesä elokuu Kesäkuun alussa kaupunki julkisti tahtotilansa organisaatiouudistuksessa turvatakseen terveen talouden ja kuntalaisten laadukkaat palvelut. Uudistaminen tuotti useita informaatiotilaisuuksia esimiehille ja muulle henkilöstölle. Käytännössä organisaatiouudistus merkitsi palvelualueuudistusta. Sivistyspalveluiden alle kuuluisivat vuoden alusta kasvatus- ja opetuskeskuksen sekä vapaa-aikapalvelujen kokonaisuudet. Kesäkuun 16. järjestettiin viimeinen turvallisuuskävely kirjaston vanhoissa tiloissa. Tiedossa oli, että seuraavana vuonna siirrytään jo väistötiloihin. Epäkohtia vanhoissa tiloissa alkoi olla jo liikaakin. Perinteinen juhannusviikon poistomyynti järjestettiin 17.6. Välikadulla kirjaston edustalla. Alkoi väistötilojen vaihtoehtojen selvittely teknisten palvelujen toimesta. Tutustuttiin kesäkuussa Tokmannin tiloihin. Nokian kirjastolaitoksen ensimmäinen laina annettiin 160 vuotta sitten 29.7.1855. Juhlapäivän kunniaksi kukitettiin päivän ensimmäinen lainaaja, Ensio Seppä. Hän kertoi aloittaneensa lainaamisen jo Harjulta, missä Nokian kauppalan kirjasto sijaitsi vuodesta 1924 vuoteen 1966. Syys joulukuu Syyskuun alusta organisaatio muuttui, kun palvelukeskuksen johtaja vaihtui. Sittemmin organisaatio oli muutoksessa koko kaupungin osalta mm. YT-neuvottelujen vuoksi. Vasta syksyllä varmistui väistötilan paikka Viholan kauppakeskuksessa, Tokmannin naapurina. Lokakuussa käytiin rakennuttajan kanssa viimeiset neuvottelut tilasuunnitelmasta. Asiakkaille järjestettiin syyskuun aikana kysely kirjaston palveluista. Vastaajia oli vajaat 120 henkilöä. Neljännes vastasi kyselyyn sähköisesti. Tulokset julkistettiin netissä. Pääkirjasto suljettiin 16.11. alkaen ja korvaavia tiloja järjestettiin mm. lehtien lukijoille sekä lisää aukioloaikaa vaihtoehtoisesta paikasta ja keskustan tuntumasta. Lehdet siirrettiin Kerholan aulaan ja kahvilaan. Myös joitakin lahjoituksena tulevia lehtiä siirrettiin uimahallin kahvioon. Samasta ajankohdasta alettiin kelluttaa kokoelmaa Nokian toimipisteiden kesken. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi poikkeuksellisessa tilanteessa. Jatkossa kellutus on jatkuva toimenpide. Koskenmäen kirjasto sai tuntuvasti aukioloaikaa ja pääkirjaston henkilökuntaa siirrettiin mahdollisuuksien mukaan sinne. Joulukuun 18. päivänä päästiin tutustumaan Viholan tiloihin koko henkilöstön kanssa. Tällöin tilassa tehtiin loppukunnostusta. Vierailuun osallistui myös kirjaston suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Terttu Mäkinen. Jo 19.11. aloitettiin viikoittaiset poistomyynnit, joiden ansiosta aineiston määrää saatiin karsittua huomattavasti. Kirjastoautolle järjestettiin uusi viikoittainen pysäkkiaika 20.11. lähtien K-supermarket Löytiksellä. Aloitettiin myös tärkeät työpalaverit, joissa suunniteltiin työvaiheet ja muuttopäivät. Joulukuussa toimitettiin isompi muuttolaatikkoerä, ja päästiin täyttämään laatikoita ripeämmin. Ensimmäiset muutot alkoivat joulukuun alussa. Aluksi siirrettiin lasten- ja nuortenosaston aineistot. Myös kokoelmatiimissä suunniteltiin aineiston järkevää muuttojärjestystä. Pääkirjastossa säilytettiin edelleen kuitenkin suurin osa keskitetyistä palveluista, kuten aineiston hankinta ja sen käyttökuntoon saattaminen. Myös seutu- ja kaukopalvelutoiminta järjestettiin pääkirjastosta käsin. Samaan aikaan suunniteltiin väistötilaa yhdessä Hartela Oy:n kanssa. Joulukuun 7. päivänä tiedotettiin muutoksista 14.12. alkaen. Koskenmäen kirjaston aukioloaikaa vähennettiin tuntuvasti, sillä henkilökuntaa tarvittiin jatkossa enemmän muuttotyöhön. Joulun jälkeen kirjastoauto vaihtoi sopimuksella majapaikakseen kaupungin varikon. Auton pienet huollot ja pesut kuuluvat nyt vuokrasopimuksen piiriin. Auton tallia alettiin käyttää heti välivarastona hyllyille, jotka siirrettäisiin myöhemmin Viholaan. Kirjasto sai tilastovuonna tuottoina runsaat 60 000 ; harjoittelutukea, varausmaksuja, myöhästymismaksuja sekä kopio- ja tulostemyynnin tuloja. Kirjamyynnit tuottivat liki 6 000, joukossa muutaman paikallishistorian myyntituloja. Nokian kirjasto veti Osaamisen kehittäminen 2020 -hanketta, johon osallistui myös kuusi muuta kuntaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruovesi ja Virrat. Loppuseminaari pidettiin Kangasalla 30.10. Seminaari oli samalla henkilöstön kehittämispäivä. Nokian kirjastoyksiköistä vain pääkirjasto oli auki tuolloin pyhäinpäivänaattona määräaikaisen henkilöstön toimesta. Nokian kaupunginkirjasto on osallistunut jo vuosia Kysy kirjastonhoitajalta palveluun vastaajakirjastona. Kirjastot.fi:n toimitus teki selvityksen vuoden 2015 toiminnastaan. Vastaajia oli 204, joista 56 yleistä kirjastoa. Nokialla vastaajana on pääosin yksi henkilö, joka tarvittaessa konsultoi kollegoja vastatessaan kysymyksiin. Kysymyksiä esitettiin 2 754, jotka ohjautuvat kysyjän haluamaan kirjastoon. Ensimmäisen päivän kuluessa vastattiin 64% kysymyksistä. Kysyjän kotikunnaksi oli ilmoittanut Nokian 8 henkilöä. Oman kunnan kirjastoon kysymyksiä ohjautui 2. Kirjastot.fi:n toimitus vastasi 649 kysymykseen. Vertailuna Kangasala 5, Rauma 4 ja Tampere 203. Kysymys ja vastaus -toiminto on vakiintunut ja edelleen kehittyvä kansalaisten arkeen vaikuttava palvelu. Henkilökunta Pääkirjasto: Kirjastopalvelujohtaja Kirjastovirkailija Osastonjohtaja Informaatikko Erikoiskirjastonhoitaja eläkkeelle 1.3. alkaen Palvelusihteeri Erikoiskirjastonhoitaja Erikoiskirjastonhoitaja Erikoiskirjastonhoitaja Kirjastovirkailija Kirjastovirkailija Palvelusihteeri Kirjastoauto: Kirjastovirkailija-kuljettaja Kirjastovirkailija-kuljettaja Kirjastovirkailija-kuljettaja Kirjastovirkailija Airi Nummelin Jaana Kakkonen Arja Kangaspunta Päivi Kari Soile Kivisalo Tarja Korpi Anniina Kuhmonen Maria Lahti Matti Pajuniemi Maarit Polviander Marika Wallenius Marja Vanhanen Ari Boman, 15.5. alkaen Outi Laurila Heli Pajunen 8.1. saakka Teija Ruuhikorpi Koskenmäen kirjasto: Lähikirjastopalvelujen johtaja Jarna Hara Palvelusihteeri Päivi Gullman Linnavuoren kirjasto: Kirjastovirkailija Ari Leppänen Määräaikainen henkilökunta (sijaiset, harjoittelijat, työkokeiluun osallistuneet, siviilipalvelusmies, Tet-oppilaat ym.) Hartikainen Kauko, Jokinen Tiina, Järvi Henna, Kuusniemi Juha, Kylmänen Marjo, Käppi Erika, Linna Matti, Mannila Sini, Mustalahti Martta, Nissinen Antton, Nyman Jani, Pääskyvuori Ida, Rinnet Benjamin, Salin Ruth, Ruuhikorpi Eero, Saunamäki Liisa, Sorjonen Anu, Turunen Niina, Viista Emma, Vuojolainen Laura ja Ylikotila Maija. Toiminta ja asiantuntijatyö eri yhteistyöelimissä Vapaa-aikakeskuksen johtoryhmän jäsen, Airi Nummelin Kirjaston johtoryhmä (Kirjo) Airi Nummelin pj., Jarna Hara, Arja Kangaspunta ja Päivi Kari. PIKI-ohjausryhmä Marika Wallenius ja Airi Nummelin Kulttuuripolku työryhmässä (varhaiskasvatus) Jarna Hara (perusaste) Anniina Kuhmonen Intran Sataman asiantuntija sekä Vapaa-aikakeskuksen edustaja, Päivi Kari Nokian kaupungin viestintäryhmän Vapaa-aikakeskuksen edustaja, Päivi Kari Lastenkirjastotyön foorum, Jarna Hara Kokoelmatiimi, Jarna Hara, pj. Anniina Kuhmonen, Matti Pajuniemi, Maria Lahti, Päivi Kari Kirjaston tapahtumatiimi (KiTa) Päivi Kari, pj. Lastenkirjastotyöryhmä, Anniina Kuhmonen, pj. Vapaa-aikakeskuksen tapahtumatiimin jäsen, Anniina Kuhmonen PIKI:n sisältötuotanto (lapset) Jaana Kakkonen PIKI:n luettelointityöryhmä Maria Lahti 20 21

Henkilökunnan koulutus 2015 14.1. Asiakaspalvelu 2014, etä AN 27.1. Finna-työpaja, etä ML, PK 29.1. Lukeminen pysyy, etä AN 9. 10.2. IFLA-konferenssi, Trendien tunnist. Pasila AN, AKa, JH, PK 12.2. Työsuojelukoulutus JK 18.2. Kainon päivän kirjakutsut, Tre AKu, JK 4.3. Tulevaisuustyöpaja PK, JH 4.3. Finna-tapaaminen, etä AN 10.3. Enneagrammi-kurssi MW, TK 11.3. Kokoelmien kellutus ja keskitetty valinta, Tre AN, JH, AKa, PK 16.3. Häsäämisestä työhyvinvointia ja tuottavuutta AKa 19.3. Timantit ovat ikuisia (musa), Tre MPa 27.3. Onnistumismarkkinat MPa 8.4. Haastavien ja aggressiivisten asiakk. koht. MW, MPo, JK 8.4. Sata tapaa toimia toisin MV 9.4. Sata tapaa toimia toisin AKa 21.4. Tabletit tutuiksi, Kirkkonummi PK, AKu 23.4. Peruslukutaidosta monilukutaitoon, S-joki AKu 24.4. Tavoite ja motivaatio AKa 28.4. Kotisivujen päivitys MW 7.5. Työhyvinvointikoulutus AKa, JH 8.5. Maakuntakirjastopäivä, Tre AN, AKu 12.5. Kirjasto kaikille kertauskoulutus, Tre TR 13.5. Lastenkirjastotyön työpaja AKu, JH 27.5. Työsuojelukoulutus JK 4.6. Uusi kuntalaki ja kokoustekniikka AN 12.6. Kirjastopäivät, S-joki AKu, ML 6.8. Nettikertaus AKu 13.8. Arena-tiedonhaku MK 28.8. Budnetti-koulutus JH 31.8. Varhainen välittäminen, ohj. JH 2.9. Ristiriitojen ehkäisy ja hallinta JH 3.9. Ristiriitojen ehkäisy ja hallinta JK 9.9. Esteetön kirjasto AN, AKa 29.9. Työhyvinvointikoulutus JK 1. 2.10. Kirjastonjohtajien neuvottelup., Lahti AN, JH 2.10. Työhyvinvointikoulutus JK 6.10. Kirjaston visuaalinen ilme, Tre PK, AKu 16.10. Mitä kuuluu, lastenkirja? seminaari, Tre JK 19. 22.10. Ekskursio Tanskan ja Englannin kirjastoihin, AVI, AN 19.10. OPS ja kirjastot AKu 22.10. Yhteistoimintaseminaari JK 30.10. Osaamisseminaari, Kehittämispäivä, K-ala AN, JH, AKa, PG, AL, AB, OL, TK, MW, JK, PK, ML, MPo, AKu 12.11. Lasten- ja nuorten kirjastotyön foorumi, Tre AKu, JH 13.11. Kirjastotutkimus ja kirjaston käsite, Tre AKa 13.11. Celia: kirjasto kaikille, etä AN 20.11. Satama/Intra PK 24.11. OKM:n kirjastopäivä, Hki AN 25.11. Booky-koulutus Ku, ML 26.11. Asiakasläht. palvelumuotoilu, Tre AN, PK 27.11. TS-ryhmän atk-koulutus JK 2.12. Webinaari Pressreader PK 15.12. Vaken ajankohtaisiltapäivä AN, PK Pääkirjaston näyttelyjä oli 10 ja tapahtumia 38, joihin osallistui 391 tammikuu 7. lk valokuvanäyttely maaliskuu Aikuissosiaalityö esittäytyy huhtikuu Kehon siirtolapuutarha 60 vuotta toukokuu Tapio Rautavaara -näyttely kesäkuu Nokian näyttelijäyhdistys ry esittäytyy heinäkuu Kesäisiä kädentaitoja Wanha kirjasto -leikki elokuu Kaunista kotiin luonnonmateriaaleista -kirjanäyttely syyskuu Myyttien Eurooppa lokakuu Mankell -kirjanäyttely Pääkirjaston toteuttama koulutus ja toiminta ryhmille Käyttäjäkoulutusta annettiin pääkirjastossa 40 ryhmälle, yhteensä 1 198 hengelle. Satutunteja pidettiin 17, joihin osallistui 136 lasta. Kirjallisuuspiiri kokoontui 6 kertaa, osallistujia 31. Lähikirjastot 2015 Lähikirjastoja olivat Koskenmäen kirjasto, Linnavuoren kirjasto sekä kirjastoauto, joka antaa lähipalveluja hyvin laajalle ja vaihtelevalle alueelle 83 pysäkillä. Lähikirjastot- yksikkö vastaa myös kotipalvelutoiminnasta. Koskenmäen kirjastossa oli kävijöitä 28 313, Linnavuoressa 8 750 sekä kirjastoautossa 37 237. Aukiolotunteja oli Koskenmäessä 1 548, Linnavuoressa 1 111 sekä kirjastoautossa 1 142. Yhteistyö koulujen sekä varhaiskasvatuksen kanssa Koskenmäessä annettiin vinkkauksia ja käyttäjäkoulutusta 20 ryhmälle, yhteensä 632 henkilölle. Linnavuoressa vastaavasti 3 ryhmälle ja 61 henkilölle. Satutunteja pidettiin Koskenmäessä 17 ryhmälle, yhteensä 438:lle ja Linnavuoressa 13 ryhmälle, yhteensä 397:lle. Linnavuoren kirjastossa vieraili 26.8. Kulttuuriosuuskunta UULU:n taidebussi 6.10. Teija Ruuhikorppi oli Ikävinkki-messuilla esittelemässä kotipalvelutoimintaa Lähikirjastojen näyttelyt Koskenmäki: Vk 7 Luonto lainassa Linnavuori: Vk 7 Luonto lainassa helmikuu Katariina Viitaniemen paperimassanäyttely Vain elämää huhti toukokuu Inkeri ja Katariina Roivisen maalauksia ja huovutuksia kesäkuu Puutarhassa - K. Värin maalauksia marras joulukuu Satu Walleniuksen joulunäyttely NOKIAN KAUPUNGINKIRJASTON TILASTOJA VUOSILTA 2012-2015 pääkirjasto Koskenmäki kirjastoautolinnavuoriyhteensä kaikki yksiköt yhteensä 2012 2013 2014 2015 2015 2015 2015 2015 kokoelmat 191 764 190 569 188 420 77 814 36 369 13 867 28 975 157 025 kirjat 175 384 174 169 171 888 66 991 34 908 13 353 27 723 142 975 kaunokirjat 106 375 106 124 104 726 39 100 22 061 10 160 17 810 89 131 tietokirjat 69 009 68 045 67 162 27 891 12 847 3 193 9 913 53 844 hankinnat 8 079 9 093 7 487 6 723 1 050 794 864 9 431 hankinnat kirjat 7 093 7 937 6 562 5 895 979 767 810 8 451 poistot 9 767 10 288 9 636 22 423 2 233 14 990 1 180 40 826 poistot suht. kokoelma prosentteina 23,95 5,94 53,46 4,04 21,85 lainaajat 10 970 10 902 11 216 8 214 2 739 2 532 701 11 014 verkkokäynnit (sis. mobiilikäynnit 1 488) 97 681 104 546 114 095 127 203 fyysiset kävijät 188 576 196 885 193 421 103 678 28 313 37 237 8 750 177 978 aukiolotunnit 6 137 6 172 6 230 2 157 1 548 1 142 1 111 5 958 kokonaislainaus 536 482 518 457 503 284 296 033 72 951 65 719 29 297 464 000 kirjojen lainaus 438 959 426 442 408 991 238 597 60 158 56 226 23 417 378 398 seutulainat 15 815 16 302 16 545 9 882 2 191 680 558 13 311 lainaus kotipalvelulainat 321 329 522 865 865 lainaus aikuisten tietokirjat 102 182 97 060 92 054 61 172 9 658 4 855 3 965 79 650 lainaus aikuisten kaunokirjat 118 227 115 799 112 226 69 603 19 689 6 590 7 108 102 990 lainaus lasten tietokirjat 20 365 21 158 21 503 12 015 3 292 6 080 1 467 22 854 lainaus lasten kaunokirjat 198 185 192 425 183 208 95 807 27 519 38 701 10 877 172 904 lainaus musiikkiäänitteet 18 036 15 249 16 011 9 489 718 1 857 214 12 278 lainaus DVD-levyt ja Blu-Rayt 21 144 20 973 21 169 14 501 2 017 954 1 480 18 952 lainaus lehdet 31 024 30 338 30 084 12 299 6 952 5 216 2 602 27 069 kaukolainaus saadut lainat* 72 41 43 55 55 lähetetyt lainat* 29 28 28 14 14 22 23

Liikuntapalvelut Nokian kaupungin vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt vapaa-aikapalveluiden ja liikuntapalveluiden toimintaohjelman 24.4.2013 44 ja kaupunginvaltuusto 26.8.2013 96. Liikuntapalvelu visio kuuluu seuraavasti: liikuntapalvelut liikuttavat kaikkia kuntalaisia hyvinvointia lisäävillä laadukkailla, helposti saavutettavilla ja yhteistyöllä tuotetuilla palveluilla. Liikuntatoimen tavoitteet vuosille 2014 2018 ovat: Tiedolla johdetut ja monitoimialaisesti tuotetut liikuntapalvelut Terveet ja hyvinvoivat kuntalaiset Asiakaslähtöinen ja osallistava liikuntatyö Liikuntapaikkojen läheisyys, houkuttelevuus ja monikäyttöisyys Liikunnan toimintaohjelman yhteydessä hyväksyttiin myös Liikuntarakentamisen Nokia 2013 2016 liite. Liitteessä on määritelty liikuntapaikkarakentamisen arvopohja, tulevaisuuden rakentaminen sekä keskeiset investoinnit 2014 2016. Liikuntarakentamisen arvopohja Nokialla: Liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia Liikunnan olosuhteet ovat laadukkaita, turvallisia ja tasa-arvoa edistäviä Liikunnan olosuhdetyössä tehdään hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä Liikuttava toimintavuosi 2015 Vuoden 2015 palvelusuunnitelman keskeinen ja kokoava tavoite on ollut väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lisäämällä liikuntaa elämänkuluissa sekä liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Liikuntapalvelut on edelleen vuonna 2015 koordinoinut terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koko kaupungin tasolla. Vuonna 2015 johtamisen kohteina koko kaupungin tasolla ovat olleet liikunta ja ravitsemus. Toimintavuoden suunnittelua ohjasivat kaupunkistrategian ja liikuntapalveluiden toimintaohjelman tavoitteiden lisäksi tieto uudesta voimaan tulevasta liikuntalaista sekä kansallisista ohjelmista erityisesti Muutosta Liikkeellä! - valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Vuonna 2015 julkaistut kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen on huomioitu toiminnan järjestämisessä, tiedottamisessa ja liikuntapalveluiden työyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Liiallisen istumisen haitoista on vuoden 2015 aikana tiedotettu kuntalaisille muun muassa Hyvä Asukas -lehden välityksellä. Kouluissa ja työpaikoilla on Nokialla käytössä erilaisia istumista tauottavia menetelmiä ja välineitä, kuten jumppapalloja ja sähköpöytiä. Vuoden 2014 kerätyn liikuntapaikkojen käyttäjäpalautteen perusteella yksi keskeinen kehittämisen kohde oli koulusalien vuokrauskäytännöt. Palvelun ja prosessien kehittämiseksi Tampereen ammattikorkeakoululta tilattiin loppuvuodesta 2014 selvitystyö, joka liittyi koulujen liikuntasalien käyttövuokran laskentaan ja liikuntatilojen vuokrauskäytäntöihin. Tilaustyö valmistui maaliskuussa 2015, minkä jälkeen työn tuloksia hyödynnettiin välittömästi valmisteltaessa koululiikuntasalien taksoitusta ja vuokrauskäytäntöjen uudistamista. Kevään 2015 aikana vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja opetuslautakunta tekivät päätökset uusista hinnoista ja periaatteesta, jonka mukaan koululiikuntasalien hallinnointi siirretään asteittain vuoden 2016 alusta liikuntapalveluille. Päätökset vahvistettiin vuoden 2016 talousarviota laadittaessa ja siitä päätettäessä, kun vuoden 2016 tavoitteena on hallinnoinnin lisäksi luoda palvelumalli, joka parantaa ja tekee asiakasystävällisemmäksi erityisesti liikuntatilojen laskutuksen ja avainten luovutuksen prosessit. Karnevaalit Menkalan kentällä. 25

Vuoden 2015 aikana liikuntapalveluissa otettiin käyttöön myös toimintamalli, jonka mukaan liikuntapaikkojen käyttäjien on tilastoitava käyttäjämääränsä, mikäli ovat oikeutettuja niin sanottuun tuettuun seurahinnoitteluun. Syksyn 2015 osalta toimitetut tilastot kertovat liikuntapaikkojen käytöstä seuraavaa: 70 60 50 40 30 20 10 0 Alhoniityn koulu Budotilat, sali Budotilat, tatami Liikuntapalveluhenkilöstö 2015 Liikuntapalvelujohtaja ja hyvinvointikoordinaattori Satu Kankkonen Uimahallipalveluesimies Päivi Utriainen Liikunnan toimistosihteeri Riitta Hälli Liikunnanohjaaja Hannu Sassi Liikunnanohjaaja, 1.7. alk. terveysliikuntakoordinaattori Eija Syrjä Liikunnanohjaaja Olli Rannikko Liikunnanohjaaja Katri Manninen (opintovapaa 1.1. 18.6. ja 7.9. ) Liikunnanohjaaja Pirkka Vigren Liikuntatilojen iltavalvoja Pertti Vola Kesätyöntekijät hallinto uimaopettaja Emäkoski, pieni Emäkoski, iso Harjuniitty Jäähalli Kankaantaka KK1 Nelli Pahkamäki Jalmari Männistö Määräaikaiset liikunnanohjaajat: Toni Valkeejärvi 18.10.2014 18.06.2015 Tuomo Sipinen 12.01. 17.05.2015 Kristian Ketola 31.08. 31.12.2015 Pasi Nieminen 13.10.2015 31.12.2015 Liikuntapaikkojen kävijämääriä KK2 KK3 Keskushiekkakenttä Koskenmäki Linnavuori Lukio Menkala Myllyhaka Nokian koulu Nokianvirta kuntos. Nokianvirta liikuntas. Palloiluhalli Tervasuo Tottijärvi Uimahalli, radat Uimahalli, kuntosali Uimahalli, liikuntatila Uimahalli, painisali Uimahalli, terapia-allas Vihola henkilöä / käyttökerta (keskimäärin) tilaa käyttäviä joukkueita Henkilökunnan koulutukset, seudullinen ja alueellinen yhteistyö Liikuntapalveluhenkilöstö osallistui aktiivisesti Nokian kaupungin järjestämiin koulutuksiin sekä alueellisiin ja kansallisiin liikunnan alan koulutuksiin. Liikkuva koulu seminaarissa Hämeenlinnassa 3. 4.11.2015 liikuntapalveluita edusti liikunnan- ja koululiikunnanohjaaja Hannu Sassi. Hannu Sassi osallistui myös Tampereen yliopistossa järjestettyyn MOVE-koulutukseen 23.4.2015 sekä Liikkuva koulu -alueseminaariin 28.1.2015. Uimahallipalveluesimies Päivi Utriainen osallistui valtakunnallisille uimahalli- ja kylpyläpäiville 3. 5.2.2015 ja KKI-päiville Tampereella 18. 19.3.2015. Terveysliikuntakoordinaattori Eija Syrjä osallistui yhdessä liikuntasihteeri Riitta Hällin kanssa liikuntatoimen neuvottelupäiville Seinäjoella 11. 12.3.2015 sekä Liikunta- ja kansanterveyssäätiö LIKESin pilottikoulutukseen Tampereella 24.3.2015. Liikuntapalvelujohta Satu Kankkonen osallistui Kansalliseen Liikuntafoorumiin Tampereella 28. 29.9.2015. Keväästä 2015 lähtien liikuntapalvelujohtaja on ollut vapaa-aikapalveluiden ja Nokian kaupungin edustajana Tampereen kaupunkiseudun seutuvapaa-aikaryhmässä. Vuoden 2015 alusta liikuntapalvelujohtaja on lisäksi ollut asiantuntijajäsenenä HLU-vetoisen KKI -hankkeen Liikuttava Maakunta ohjausryhmässä. Liikuntapalvelujohtaja toimii Nokialla myös hyvinvointikoordinaattorina ja hyvinvointiryhmän puheenjohtajana ja osallistuu Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden yhteiskokouksiin sekä toimii alueellisessa terveydenedistämisen työryhmässä hoitotyönjohtaja Anne Markkulan sijaisena. Liikuntapalvelujohtaja luennoi hyvinvoinnin ja liikunnan edistämisestä kahdessa kansallisessa tapahtumassa vuoden 2015 aikana. Aiheesta Käytäntöjä Nokialla - liikettä yhteistyöllä yhdessä kaupunginjohtaja Eero Väätäisen kanssa KKI-päivillä Tampereella 18.3.2015 ja aiheesta Hyvinvointia liikkeellä - hyvinvointijohtaminen ja liikunnan edistäminen Liikuntatoimen neuvottelupäivillä Seinäjoella 11.2.2015 yhdessä perusturvajohtaja Eeva Halmeen kanssa. Liikuntalähete ja aikuisväestön liikunnan edistäminen Loppuvuodesta 2014 valmistui yhteistyössä perusturvakeskuksen kanssa rakennettu liikuntalähetteen palvelupolku, jota vuonna 2015 alusta lähdettiin täysipainoisesti toteuttamaan moniammatillisena yhteistyönä. Palvelu on asiakkaalle maksutonta ja liikuntapalvelut tuottaa yhden ammattilaisen voimin varsinaisen neuvontapalvelun. Kokemukset sähköisestä lähetteestä ja liikuntaneuvonnan yhdistämisestä ovat olleet varsin rohkaisevia. Neuvotuista asiakkaista lähes kaikki ovat saaneet liikuntaneuvonnasta apua liikuntaharrastuksen aloittamisessa tai apua sairauteen, minkä vuoksi heidät on neuvontaan lähetetty. Vuoden aikana kertynyt palaute asiakkailta on ollut erittäin positiivista. Liikuntaneuvontalähetteitä kirjoitettiin vuoden aikana yhteensä 56, joista kolmen kutsuminen neuvontaan jäi 2016 vuoden puolelle. Lähetteitä perusterveydenhuollosta liikuntaneuvontaan kirjoittivat lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja fysioterapeutit. Lähetteen saaneista 43 kävi liikuntaneuvonnassa. Liikuntaneuvonta toteutettiin kartoituskäynnillä (ensikäynti) ja sen jälkeen joko kuntosalineuvonnalla tai muun liikuntalajin käytännön kokeilulla tai pelkästään seurantakäynnillä ja puhelinkontaktein tiedustellen asiakkaan edistymistä. Yksilöneuvontojen lisäksi vuonna 2015 toteutettiin yhteistyössä perusturva- ja työllisyyspalveluiden kanssa niin kutsuttua ryhmäliikuntaneuvontaa missä oli osallistujia useampi sata. Aikuisten liikunta-aktiivisuutta edistettiin ja liikkumista ylläpidettiin lisäksi järjestämällä lukuisia liikkumisryhmiä. Erilaisia aikuisten liikkumisryhmiä oli vuoden 2015 aikana 42 ja niissä oli käyntikertoja yhteensä 19 864. Liikkumisryhmistä osa on suunnattu työikäiselle väestölle, suurempi osa ikääntyville ja erityisesti tuolijumpat vanhusväestölle. Vuoden 2015 aikana lisättiin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ryhmien järjestämisessä. Vuonna 2015 erityisenä painopisteenä liikuntapalveluiden järjestämisessä oli myös ikääntyvän väestön liikunnan edistäminen. Yhteistyössä tiedottajan kanssa laadittiin Hyvä Asukas -lehden väliin liikuntaliite, jossa oli ikääntyvälle väestölle koostetusti suosituksia liikuntaan ja kotivoimisteluohje. Terveysliikuntakoordinaattori kävi lisäksi keskustelemassa aiheesta kotipalveluhenkilöstön kanssa. Kesällä liikuntahallinnon harjoittelija kokosi ikäihmisten liikuntasuunnitelman työnimellä aktivointiprojekti. Suunnitelmaa on tarkoitus toteuttaa tulevina toimintavuosina. Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen Liikuntapalveluiden edustajana Liikkuva koulu- hankkeessa toimi vuonna 2015 koululiikuntaohjaaja Hannu Sassi. Koululiikunnanohjaajan tehtäviin on kuulunut muun muassa välkkäriohjaajien kouluttaminen alakouluilla, koulupäivien liikunnallistamisen suunnittelu yhteistyössä kasvatus- ja opetuskeskuksen henkilöstön kanssa ja koululaisuintien järjestelyt. Vuoden 2015 aikana koululiikuntaohjaaja piti viisi koulutustilaisuutta alakouluilla (Myllyhaka, Kankaantaka, Nokian koulu, Tottijärvi ja Vihola). Koulutuksiin osallistui yhteensä 80 henkeä eli alakouluille koulutettiin vuoden aikana vajaa 100 uutta välkkäriohjaajaa. Alakouluilla järjestettiin lisäksi jalkapalloturnaus, joka pelattiin Menkalassa 7.10.2015. Sekajoukkueita (poikia ja tyttöjä) oli mukana kahdeksalta koululta ja turnaukseen osallistui noin 200 lasta. Koulujen väliseen salibandyturnaukseen, joka pelattiin Koskenmäen koululla 2.12.2015, osallistui seitsemän eri koulua ja noin 250 lasta. Lasten ja nuorten maksuttomat ja liikuntapalveluiden järjestämät liikuntaharrastukset on koottu vuonna 2015 neljättä vuotta peräkkäin LIIKE-kalenteriin. Kalenterissa ovat toista kertaa olleet mukana myös 26 27

eri vapaa-aikasektorin ja yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestetyt toiminnot. Lasten ja nuorten liikuntaa on ollut tarjolla yli kymmenessä eri muodossa. Suosituimpia yksittäisiä lajeja ovat olleet kaupunkisota (225 kävijää) ja parkour (241 kävijää). Myös jäähallissa järjestetyt kiekkohöntsyt ja yleisöluistelut ja uimahallin hyppytunnit vetävät vuodesta toiseen satamäärin lapsia, nuoria ja perheitä liikkumaan. Liikuntapaikat ja liikuntatapahtumat Nokialla on yli sata kaupungin ylläpitämää liikuntapaikkaa. Liikuntapaikkoihin voidaan lukea myös kävely- ja pyöräilyteiden verkosto, joka on tutkimusten mukaan valtakunnan suosituin liikuntapaikka. Kävely- ja pyöräilyreitistöä hyödynnettiin myös perinteisessä Nokian Kymppi -tapahtumassa 17.5.2015, joka keräsi 265 ulkoilijaa Etelä-Nokian maisemiin. Yksittäisistä liikuntapaikoista kävijämäärällä mitattuna suosituimpia olivat uimahalli (161 917) ja jäähalli (64 096). Erittäin hyvällä käytöllä ovat käyttöasteella mitattuna myös palloiluhalli, suurimmat koululiikuntasalit, nurmikentät ja tekonurmi. Nokian kaupungin voimailuja kuntosali Yrittäjäkadulla on myös erittäin suosittu, kävijämäärä oli vuonna 2015 noin 22 000. Uimahallissa järjestetään suurin osa liikuntatoimen terveysliikuntaryhmistä, mutta myös muita tapahtumia. Erityisen suosittuja ovat koulujen syys- ja hiihtolomaviikoilla järjestetyt pienet tapahtumat, joulukuussa järjestetyt kynttilävesijuoksu- ja kynttiläuintitapahtumat sekä ympärivuoden ryhmäliikuntakausien ulkopuoliset extra-jumpat. Keväällä 27.4 29.5.2015 järjestettyyn uintikampanjaan osallistui 794 uimaria. Marraskuussa järjestetyssä kaupungin hyvinvointipäivässä vieraili 390 asiakasta. Ensimmäistä kertaa vapaa-aikapalveluiden yhteistyönä ja liikuntapalveluiden koordinoimana järjestetty harrastetori 12.8.2015 keräsi 300 osallistujaa. Harrastetorilla esittelivät vapaa-ajan eri yksiköiden lisäksi harrastusmahdollisuuksia eri kansalais- ja urheiluseurat sekä opistopalvelut. Kesällä 2015 Nokialla järjestettiin neljännen kerran frisbeegolfin kansainvälinen kilpailutapahtuma. European Open -kilpailua seurasi paikanpäällä keskusurheilupuistossa yli 10 000 katsojaa tapahtumaviikon aikana. Tapahtuman päätöspäivä televisioitiin lisäksi suorana YLEn kanavilla ja sitä seurasi yli 250 000 katsojaa. YLE Areenan kautta kilpailu nähtiin myös 180 eri maassa. Päätöspäivää seurasi paikanpäällä yli 4 500 katsojaa. Nokian kilpailusta on vuosien saatossa kehittynyt yksi maailman arvostetuimmista frisbeegolfkilpailuista, mikä on vaikuttanut lajin suosion kasvuun ja tunnettuuteen myös Nokialla ja koko maassa Nokian uimahallista teetettiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä tilapalveluiden kanssa niin sanottu toiminallinen selvitys, jonka tekijäksi valittiin Sportvenue Oy. Selvitys valmistui joulukuussa 2015 ja raportti luovutettiin kaupunginhallitukselle. Alkuvuodesta 2016 raportti käydään tarkemmin läpi liikuntapalveluhenkilöstön toimesta ja päätetään toimenpiteistä. Toiminnallisen selvityksen lisäksi vuonna 2015 valmistui uimahallin betonirakenteille kesällä 2015 tehdyn kuntotutkimuksen raportti, joka esiteltiin selvityksen tehneiden A-insinöörien toimesta teknisen keskuksen ja vapaa-aikapalveluiden henkilökunnalle 14.10.2015. Liikuntafoorumitoiminta 2015 Liikunnan ajankohtaisfoorumitoiminta käynnistyi Nokialla vapaa-aikalautakunnan päätöksellä 20.3.2013. Liikuntafoorumi on keväisin ja syksyisin järjestettävä avoin keskustelutilaisuus ja kohtaamisen paikka kuntalaisille, kolmannen sektorin edustajille sekä päättäjille. Tilaisuuksien sisällöstä vastaa liikuntapalvelut yhteistyössä muiden palvelukeskusten kanssa. Keskustelun avauksia tilaisuudessa voivat tehdä myös kuntalaiset tai muut toimijat. Kevään liikuntafoorumi järjestettiin 4.3.2015 ja toinen 30.9.2015. Syksyn liikuntafoorumissa aiheena oli liikettä yhteistyöllä ja alustukset käsittelivät koulujen liikuntasalien vuokrauskäytäntöjen muutosta sekä koulujen kerhotoimintaa. Kevään liikuntafoorumissa olivat aiheena tapahtuman järjestäminen, toiminta- ja projektiavustukset sekä ulkokenttävuorot ja käyttövuorojen hakeminen. Ote taidehankinnasta Marionetti, Taina Vuento. Kansalais- ja seuratoiminnan tukeminen Liikuntapalkinnot 2015 Vapaa-aikalautakunta myöntää avustusohjeen mukaan vuosittain liikuntateko-palkinnon nokialaiselle henkilölle tai yhteisölle merkittävästä liikunta- tai urheiluteosta tai muusta työstä Nokian liikunta- ja urheiluelämän edistämiseksi tai kehittämiseksi. Liikuntapalveluiden talousarviossa on palkintoon varattu 1 000. Palkinnon saajan kotipaikka voi olla muukin kuin Nokia, mikäli teko liittyy merkittävällä tavalla Nokiaan. Liikuntateko-palkinnon myöntää vapaa-aikalautakunta ilman hakemusta. Palkinto luovutetaan Nokian kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015. Liikuntateko-palkinnon lisäksi lautakunta jakaa vuosittain stipendit parhaalle alle 20-vuotiaalle urheilijalle ja joukkueelle. Kahtena ensimmäisenä vuonna tunnustus myönnettiin seurayhteisölle, ja vuosina 2013 2014 ansioitumisesta vapaaehtoistyössä. Vuonna 2015 palkinto myönnettiin jälleen seurayhteisölle, joka vuosien tauon jälkeen saavutti menestystä nousemalla kansalliseen pääsarjaan lajissaan. Nousu tapahtui trillerimäisen ottelun päätteeksi keväällä 2015 - tapahtumaa oli paikanpäällä seuraamassa yli 800 katsojaa. Vuoden liikuntateko palkinto luovutettiin BC Nokia ry:lle nousemisesta Suomen Korisliigaan. Vuoden liikuntateko palkinnon lisäksi vapaa-aikalautakunta valitsee vuosittain nuoren urheilijan ja joukkueen. Vuonna 2015 palkittava nuori urheilija oli 18-vuotias nuori nainen, joka on lajinsa SM-kilpailujen kaksinkertainen hopeamitalisti. Menestystä tuli vuonna 2015 niin alle 18 -vuotiaiden tyttöjen kuin aikuistenkin lyöntipelin SM -kilpailuissa ja muissa kansallisissa osakilpailuissa. Naisten World Amateur Rankingissa tämä nuori nainen on ollut parhaimmillaan sijalla 860. Hän oli kuluneella kaudella lisäksi edustanut Nokiaa ja Suomea tyttöjen EM-joukkuekilpailussa. Vuoden 2015 nuori urheilija palkinnon sai Nokia River Golfia edustava Emmi Jalkanen. Urheiluvuosi oli nokialaisittain menestys. Vuoden joukkue palkinnon sai Nokian Urheilijoiden Ringeten edustusjoukkue, joka saavutti lajinsa korkeimman kruunun eli Suomen mestaruuden. Iältään naisjoukkue oli nuori. Joukkueen Suomen mestaruus varmistui yli viisisataapäisen kotiyleisön edessä keväällä 2015 - ottelusarja kuittaantui voitoin 4-3. Avustukset Ikäihmisten ja erityisryhmien toimita-avustukset Vapaa-aikalautakunnan toiminta-avustukset olivat yhteiskuulutuksella haussa 31.3.2015 klo 15 mennessä. Kuulutus julkaistiin paikallislehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi järjestöille on lähetetty liikunnan uutiskirje, jossa hausta määräaikoineen kerrottiin. Avustusasia oli esillä myös alkukeväästä järjestetyssä liikuntafoorumissa. Lautakunnan hyväksymässä liikuntapalveluiden talousarvion käyttösuunnitelmassa oli varattu vuonna 2015 ikäihmisten ja erityisryhmien toiminta-avustuksiin 31 000. Hakijoita oli seitsemäntoista (17). Avustettavaksi hyväksyttiin avustusohjeen mukaisesti neljätoista hakijaa. Avustuksia ikäihmisille ja erityisryhmille myönnettiin yhteensä 30 962. Liikunnan toiminta-avustukset Lautakunnan hyväksymässä liikuntapalveluiden talousarvion käyttösuunnitelmassa on varattu vuonna 2015 liikunnan toiminta-avustuksiin 122 000. Liikunnan toiminta-avustusta haki 33 järjestöä, kun vuonna 2014 hakijoita oli 32. Avustuksia liikuntaan myönnettiin yhteensä 121 848. Keskuskentän huoltorakennuksen palo ja seurojen tukeminen Nokian kaupungin keskusliikuntapuiston ja keskuskentän läheisyydessä sijaitseva huoltorakennus tuhoutui tulipalossa 20. 21.5.2015 välisenä yönä. Huoltorakennuksessa säilytettiin paitsi liikuntapaikkojen hoitoon ja kunnostukseen liittyvää kalustoa ja materiaalia, myös keskuskentän alueella kesäaikana toimivien urheiluseurojen välineistöä. Vapaa-aikalautakunta päätti jakaa liikunnan projektituesta 6000 keskuskentän palossa välineitään menettäneille seuroille: Nokian Palloseura ry:lle, FC Nokia ry:lle, Nokian Pyry ry:lle (yleisurheilu- ja jalkapallojaostot) ja Nokian Urheilijat ry:n yleisurheilujaostolle. Avustusta jaettiin 1 500 / seura ja avustus tuli käyttää menetettyjä varusteita vastaavien välineiden ja tarvikkeiden hankintaan. 28 29

Nuorisopalvelut Vuoden 2015 keskeisiä toiminnallisia tavoitteita olivat www.nuortennokia.fi verkkosivujen edelleen kehittäminen ja vakiinnuttaminen, lasten ja nuorten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen, etsivän nuorisotyön kehittäminen edelleen ja Harjuniityn koulun monialainen suunnittelu ja toiminnan kehittäminen. Tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin pääasiassa hyvin. Nuortennokia.fi on vakiinnuttanut paikkaansa sekä nuorten että ammattilaisten tiedotuskanavana ja siihen on koko ajan kehitetty uudenlaisia mahdollisuuksia, joilla edistetään tiedottamista ja osallistumista. Etsivätyö on vakiinnuttanut paikkansa osana nuorisotakuuta toteuttavaa toimintakokonaisuutta ja nuorilähtöisiä tukipalveluja. Nuorisovaltuuston asema on vahvistunut ja sen edustajat saivat ensimmäiset lautakuntapaikat elokuusta 2015 alkaen vapaa-aikalautakuntaan. Lisäksi lapsia ja nuoria on kuultu aiempaa enemmän erilaisissa tilanteissa. Toimintaympäristössä tapahtui vuoden aikana muutoksia. Harjuniityn koulu valmistui ja nuorisotyö koululla aloitettiin syksyllä. Järjestötilat otettiin käyttöön kesäkuussa. Syyskuussa valmistui myös varsinainen nuorisotila, mutta sen käyttöönotto siirtyi vuoden 2016 alkuun. Loppusyksystä 2015 päätettiin lopettaa toiminta Linnavuoren kirjaston yhteydessä, koska kävijämäärä oli niin vähäinen. Toukokuussa aloitettiin koulunuorisotyö hanke, johon saatiin rahoitus Länsi- ja Sisä - Suomen aluehallintovirastolta. Tavoitteeksi asetettiin kehittää nokialainen malli koulunuorisotyön toteuttamiseen. Hanke jatkuu kevään 2016 ajan. Nuorisotilat olivat auki keskimäärin 35 tuntia / viikko. Tiloilla kävi 33 / nuorta / aukiolotunti. Erityistä tukea sai 242 nuorta ja etsivään nuorisotyöhön osallistui 129 nuorta. Tilatoimintaan, tapahtumiin, kouluyhteistyöhön ja kulttuuriseen nuorisotyöhön osallistui vuoden aikana 14 856 nuorta. Sosiaalisessa nuorisotyössä kohdattiin 1 655 nuorta ja osallisuus- ja vaikuttamistoiminnassa 1 764 nuorta. Harjuniityn nuorisotloja. Henkilöstö Toimialavastaava: nuorisopalvelujohtaja Tiina Alakoski NuortenNokia verkkomediahanke: Hanna Savikko-Koskela verkkoasiantuntija Janne Taiponen (1.1. 30.6. ja 1.8. 31.12.2015) Koulunuorisotyö hanke Hanna Savikko-Koskela (16.5.15 alkaen->) Osallisuus- ja vaikuttamistoiminta: Ulla Taponen Sosiaalinen nuorisotyö: erityisnuorisotyöntekijä Mirja Laitinen pienryhmätoiminnan vastaava Tarja Heikkinen Etsivän nuorisotyön hanke EEVA etsivä nuorisotyöntekijä Matti Hiitti etsivä nuorisotyöntekijä Kaisla Jousimo (määräaikainen) etsivä nuorisotyöntekijä Johanna Palander (1.1. 8.2.2015) Kulttuurinen nuorisotyö: (17.10.2015 asti) (1.1 30.6.2015) sijainen Nuoriso-ohjaaja (6.8. 31.12.2015) Ville Kuusisto Sanni Ahola Katja Laakkonen Nuorisotilat: Mansi, Ruskeepäänkatu 56 (vastaava) Tarja Heikkinen Hanna Savikko-Koskela (kevät -15) Ahti Levo (syksy -15) Nuorisokahvila Nuksu, Välikatu 24 Jaana Velle (vastaava) Ulla Taponen Ville Kuusisto (poissa 1.1. 17.10.2015) Sanni Ahola (1.1. 30.6.2015) (sijainen) 31

Siuro Linnavuori: Ahti Levo (kevät 2015) (vastaava) Marika Kangasniemi (kevät -15 ja lokakuulle 2015) Harjuniityn koulu: Nuoriso-ohjaaja Hanna Savikko-Koskela Kesätyöntekijät: leiriohjaaja (1.6. 21.6.2015) Janne Laahanen leiriohjaaja (1.6. 21.6.2015) Janika Ketola Työryhmät: Paikalliset Hyvinvointityöryhmä Tiina Alakoski Työllisyysryhmä Tiina Alakoski Päihde- ja mielenterveystyöryhmä Mirja Laitinen Erko Hanna Savikko-Koskela Lasten ja nuorten palveluiden työryhmä Ulla Taponen Vaken Tapahtumatiimi Ulla Taponen, Sanni Ahola, Katja Laakkonen Kirjaston suunnittelutoimikunta Tiina Alakoski Harjuniityn koulun rakennuttajatyöryhmä Tiina Alakoski Seudulliset Tampereen kaupunkiseudun Rajatonta riemua nuorisotyön kehittämishankkeen Kannu -ohjausryhmä Kult Tour työryhmä Tiina Alakoski Ulla Taponen, Katja Laakkonen Tampereen kaupunkiseudun nuorisotakuun NUOT- TA- kehittämishankkeen ohjausryhmä ja tilastotiimi (30.4.2015 asti) Tiina Alakoski Hankkeet ja rahoitukset NuortenNokia.fi verkkomediahanke (OKM, erityisavustus) 20 000 Etsiväntyön hanke EEVA (Avi) 60 000 Koulunuorisotyö hanke (Avi ) 25 000 Koulutukset Ammatilliset laajemmat jatkokoulutukset Päihde- ja mielenterveystyön erityisosaaminen peruspalveluissa, TAMK, Tampereen ja Helsingin yliopistot Mirja Laitinen Sosionomin AMK tutkinto Matti Hiitti Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Ahti Levo Marika Kangasniemi Muut koulutukset Pirkanmaan nuorisotyöpäivä 8 Etsiväntyön koulutus Hiitti, Jousimo Sosiaalinen nuorisotyö Sosiaalisen nuorisotyön tärkeimmät saavutukset vuoden 2015 työssä olivat monialaisen yhteistyön vahvistuminen koulujen, oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa, nuorten sitoutuminen tarjottavaan yksilöohjaukseen ja yhteisölliseen toimintaan osallistumalla, Nuorten ohjauspiste Kellarin ja etsivän työn hyvä tavoitettavuus sekä työmme näkyvyys julkisuudessa nuorten päihteidenkäytön ehkäisemisen edistämiseksi. Mainittakoon myös sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kouluttautuminen aktiivisesti oman erityisammattitaitonsa kehittämiseksi. Tyttötyö vakiintui osaksi nuorisotyön toimintakokonaisuutta. ERITYISNUORISOTYÖ Tilastot 2015 KOULU- PIEN- TYTTÖJEN YKSILÖL. OSALLIS- TAPAH- KATU- YHTEISTYÖ RYHMÄ TILA TUETUT+TAV. TETUT TUMAT PARTIO Osallistujakerrat 604 175 88 195 36 1018 28 Kaikki osallistujakerrat yht. 2144 Pienryhmissä lapsia ja nuoria 26 Kouluyhteistyö lapsia ja nuoria 87 Yksilöohjaus 6kk - nuoria 17 Yks. päihdetyössä nuoria 3 Tuetut nuorisotil. nuoria 17 Katutyössä tuetut nuoret 28 Erityistä tukea tarvinneet yht. 178 Osallistetut 6 Etsivän nuorisotyön hanke EEVA Nokian nuorten tilanne Nokialla on korkea työttömyysaste sekä nuorten osalta että kaikkien ikäluokkien. Vuonna 2015 Nokialla oli työttömänä keskimäärin 319 alle 25-vuotiasta nuorta. Peruskoulunsa päättäneistä nuorista ilman jatkopaikkaa elokuussa 2015 oli yksi nuori. Nivelvaihetyö ja jälkiohjaus toimivat Nokialla hyvin. Nokialla koulupudokkaat ovat etsiväntyön kohderyhmää Kellarissa tehtyjen työnjakojen pohjalta. Etsivän nuorisotyön toimintaan vaikutti vuonna 2015 äitiysloman sijaisuuden loppuminen ja tämän myötä työntekijän vaihtuminen. Työntekijän vaihdos aiheutti asiakaskuntaan muutosta, kun osa asiakkaista ei sitoutunut palanneen, heille uuden, työntekijän kanssa työskentelyyn ja katosi asiakkuudesta. Kesällä 2015 tapahtui myös etsivän nuorisotyön muuttaminen uusiin tiloihin Nanson tehdasrakennukseen kaupungin yhteistoimintapisteeseen Työ- ja elinkeinotoimiston alakertaan. Muutto paransi Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa tehtävää yhteistyötä asiakkaiden näkökulmasta. Toisaalta muutto heikensi yksilöohjauksen laatua, kun etsivän nuorisotyön työntekijät jatkossa jakavat oman toimistonsa ja asiakastapaamistilat. Muutos aiheutti sen, että henkilökohtaisten tapaamisten järjestäminen ja toisaalta asiakaspuheluiden puhuminen yksityisesti oli vaikeampaa tai joskus mahdotonta järjestää. Uuden hankekauden aikana aloitettiin yhteistyössä oppilaitosnuorisotyöntekijän kanssa Keskaritoiminta paikkakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa. Toiminnan tarkoituksena on ollut markkinoida etsivää nuorisotyötä, lisätä kouluviihtyvyyttä ja nostaa esille ajankohtaisia teemoja esimerkiksi kannabistietoisuutta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämä toiminta on osoittautunut onnistuneeksi tavaksi tuoda etsivää nuorisotyötä nuorten tietoisuuteen. Toimintaa jatketaan uudella hankekaudella ammattikoulujen lisäksi myös Nokian lukiossa. Etsivän nuorisotyön asiakasohjausten mahdollisuudet heikkenivät tällä hankekaudelle Perusturvakeskuksen Starttipajahankkeen muuttuneiden käytänteiden myötä. Starttipajatoiminta muuttui kahdeksi erilliseksi suljetuksi ryhmäksi ja vain yhtenä päivänä on mahdollista päästä joustavalla aloituksella ryhmään. Uusien käytänteiden myötä asiakas saattaa joutua odottamaan kolme kuukautta palveluun pääsemistä, jolloin asiakkaan sitoutuminen heikkenee ja katoamisen riski kasvaa. Toisaalta etsivät nuorisotyöntekijät saivat oikeuden aktivointisuunnitelmien allekirjoittamiseen kaupungin edustajana, mikä on osaltaan helpottanut ja nopeuttanut kuntouttavaan työtoimintaan pääsemistä. Etsivään nuorisotyöhön on myös toiminnan alusta asti vaikuttanut perusturvakeskuksen AAPO-hanke, jonka toiminta on rinnakkaista ja täydentävää etsivän nuorisotyön kanssa. AAPO-hankkeen myötä suurin osa etsivän asiakkaista ohjautui oppilaitoksista. Perusturvakeskuksen osuus sen sijaan on pienempi, noin 23 kpl. Etsivä nuorisotyö tavoitti ja oli yhteydessä 129 nuoreen. Toteutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston tuella (60 000 / elokuu 2014 syyskuu 2015) Käytetyt työmuodot Nuoren tavoittaminen / kohtaaminen yksilökohtaisin menetelmin Tuen tarjoaminen nuorelle / rinnalla kulkeminen Tukea haluavan nuoren tilanteen kartoitus ja omien vahvuuksien löytäminen nuoren omista lähtökohdista Tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen yhdessä nuoren kanssa Tarvittaessa ohjaus nuoren elämää tukevien palvelujen piiriin (päihde-, mielenterveys jne.) Ryhmätoiminta Startti paja Toiminnalliset menetelmät Facebook Monialainen yhteistyö Yhteistyö toisen asteen koulujen kanssa ja nuorten kohtaaminen kouluilla Muuta Etsiville on järjestetty työnohjaus. Heidän esimiehenään toimii nuorisopalvelujohtaja. Nuorten ohjauspiste Kellarissa pidettiin säännöllisesti työpaikkakokouksia, joihin myös molempien hallintokuntien esimiehet osallistuvat. Lisäksi etsivät osallistuivat nuorisopalveluiden työpaikkakokouksiin. ETSIVÄN NUORISOTYÖN HANKE EEVA 2015(Tiina Alakoski) Nokian nuorten tilanne 32 33

Nuorisotilat ja alueellinen nuorisotyö Nuorisokahvila Nuksu Ohjaajat: tilavastaava Jaana Velle (kevät 2015) Sanni Ahola Ulla Taponen (syksy 2015) Katja Laakkonen Klubitoiminta Kaksi kertaa viikossa yht. 4h Ohjauksellinen toiminta Askartelu, turnaukset, ja yksilöohjaus esim. eri pelien yhteydessä. Uudistettu bändihuone on erityisen suosittu klubiaikana. Alku vuodesta 2015 uusi mainoskierros alueen koulujen 4. 6.luokkien opettajille sähköpostilla. Mainostus ei juuri tuonut uusia kävijöitä klubille. Klubilaisten kanssa yhdessä tehty toimintakalenteri edelleen on edelleen käytössä Klubin toimintakalenterisuunnittelu n. ½ h kerran kuussa. Klubilaiset valitsivat kerran kuussa kolme vaihtoehtoa elokuvakerralle, josta kaikki pääsivät äänestämään yhden. Elokuvakerrat on edelleen suosituin käyntikerta. Klubin kävijämäärä edelleen melko alhaalla. Kulttuurihöntsyjen edellisenä syksynä putosi kävijämäärä 2/3:aan eikä enää palautunut kevään osalta. Lähikoulun kerhotarjonta alkoi jo syksyllä ja selkeästi vaikutti klubilla myös kevään 2015 aikana vieden klubi-ikäisiä. Höntsytoiminta ei selkeästi ollut riittävän kiinnostavaa, vaan aiheutti kadon klubin kävijöissä. Kävijät olisivat halunneet tehdä salissa muita toimintoja kuin höntsyilyä ja kun tähän toimintaan kului aina toinen viikon klubipäivistä, eivät tulleet klubille lainkaan. Nuorisokahvilatoiminta Kevät: 4 arki-iltaa ja lauantai 20 h / vko ja Syksy: 4 arki-iltaa ja joka toinen lauantai 23½ h/ vko Ohjauksellinen toiminta Kaffebingo viikoittain edelleen erittäin suosittu ja odotettu edellisen vuoden tapaan. Syksyllä otettiin käyttöön ensimmäinen kädentaidollinen tila Nuksussa. Nuvan ja Lapan siirryttyä Kerholaan saatiin kahvilalle uusi toimintamuoto. Oli tarkoitus, että toinen ohjaajista olisi toiminut iltaisin Pajatus -nimisen huoneen ohjaajana, mutta se ei mahdollistunut. Suuri määrä uusia ennen tilassa käymättömiä nuoria vaati vakituisen työntekijän läsnäoloa ohjaamassa uusi kävijöitä niin ollen ohjaukselle Pajassa ei ollut mahdollisuutta. Nuoret käyttivät Paja-tilaa omaehtoisesti ilman ohjaajaa, mikä aiheutti myös ongelmia ja loppuvuodesta myös ison materiaalihävikin vääränlaisen käytön vuoksi. Pajan tulevan toimivuuden kannalta ohjaajan läsnäolo on tärkeää, jotta tulevaisuudessa huone voi palvella parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjiään. Pajatus pidettiin suljettuna muutamia kertoja lukuun ottamatta joulukuun ajan, sillä ohjaaja ei voinut olla siellä läsnä. Nuorten oma osallistuminen: Nuorten ääntä on kuultu esim. tilaan hankittujen tarvikkeiden yhteydessä. Tilatoimikuntaa aloitti syksyllä 2015 ja kokoontui muutaman kerran ja hoiti Halloween suunnittelun ja toteutuksen. Kahvilan myyntityössä ei ole vapaaehtoisia nuoria, myynti hoidetaan ohjaajien voimin. Huhtikuussa tilalla järjestettiin bändi-ilta, jossa nuoret olivat töissä, hoitaen esimerkiksi kahvilan, narikan ja takahuonetarjoilun. Paikalla oli myös nuorten oma mediatiimi, joka tekivät haastatteluja, ottivat kuvia live-streamasivat tapahtuman Nuorten Nokiaan. Tilaan liittyviä kehityksiä: Syksyllä tilassa suuri nuuska- ja energiajuomaongelma. Kovalla ja systemaattisella työllä saatiin tilasta löytyneiden kiellettyjen aineiden määrä vähenemään, mutta ei loppumaan. Syksyllä avattu Pajatus-huone toimi osin ilman ohjaajaa, mutta ongelmia esiintyi. Kävijät: Elokuun 2015 7.luokkien ryhmäytykset toi paljon uusia kävijöitä ja vanhempi ikäluokka (yli 16v.) katosi tiloilta yhtä poika-ryhmää lukuun ottamatta lähes kokonaan. Syksyllä 7 illat jaettiin luokille tukarivetoisiksi teemailloiksi. 7 -teemailtoja ilmoittautui 4, joista kaksi toteutui. Tänä syksynä varsinaiselle 7- illalle ei selkeästi ollut erikseen tilausta, vaan nuoremmat kävijät uskaltautuivat vanhempien sekaan. Koko vuonna ei jouduttu tekemään yhtään lastensuojeluilmoitusta. Nuorisokahvilan kävijät eivät tunnu kaipaavan mitään erityistä ohjattua toimintaa tilaan. Nuorten omaehtoinen yhdessä olo näyttää olevan tärkeintä. Ohjaajia tarvitaan etupäässä antamaan pelejä ja musiikkia. Kävijämäärässä tapahtui voimakas nousu syksyllä ja tilan täytti aivan uusi kävijäkunta. Tilan säännöstöä ja tapoja jouduttiin infoamaan lähes jokailtaisella yhteiskokouksella salissa. Kahvilassa puututaan edelleen aktiivisesti päihteiden käyttöön. Valistusta käytetään jatkuvasti ja väärinkäytöksistä yhteyksiä otettiin tarpeen mukaan yhteyksiä kotiin. Nuorisokahvilan toimivin paikka: Aulan kulmasohva toimii edelleen paikkana, jossa ohjaajat ohjaajat voivat hallita koko tilaa.myös uudet kävijät ovat oppineet, että aulasta löytyy varmemmin ohjaaja, kun häntä tarvitaan. Huomioitavaa on, että mikäli kukaan ohjaajista ei päivystä aulassa jättää vähintään neljäsosa illan kävijöistä kirjaamatta itsensä läsnä olevaksi tiloille. Nuksun kävijätilasto: Klubitoiminta 579 Nuorten tilaillat 6265 Ryhmäytykset 250 Nuorisotila Mansi Ohjaajat (tilavastaava) (kevät -15 ja joulukuu -15) Mansin aukioloajat syksy 2015 Tarja Heikkinen Hanna Savikko-Koskela Ahti Levo Tiistai klo 17.30 21 Torstai klo 17.30 21 Perjantai klo 17.30 22 (parittomilla viikoilla) Lauantai klo 18 23 (parittomilla viikoilla) Nuorisotila Mansin (Ruskeepäänkatu 56) avajaiset pidettiin14.8. ja päättäjäiset 19.12. toimintailtoja oli 53. Toiminta Nuoria kävi tiloilla avajaisista lähtien runsaasti. Elo lokakuussa kävijöitä oli keskimäärin 50 joka ilta. Suurin kävijämäärä yhtenä ilta oli 64 nuorta 25.9. Tämän jälkeen kävijämäärä alkoi jonkin verran laskea mutta kuitenkin syksyllä kävijöitä oli keskimäärin 45 nuorta/ilta. Teimme paljon suunnittelua ja työtä tilojen viihtyisyyden lisäämiseksi. Pelikoneiden paikkoja vaihdettiin ja sohvaryhmiä siirreltiin eri paikkoihin. Lisäksi valaistuksella saatiin lisää tunnelmaa. Kaikessa tässä huomioimme nuorten toivomukset. Kävijöistä erottui selvästi omaksi ryhmäkseen 7. luokkalaiset. He löysivät oman tilansa nuorisotilan perähuoneesta, jonne he kokoontuivat patjoille keskenään seurustelemaan. Nuoret käyttäytyivät tiloilla melko hyvin ja tottelivat kyllä jos heitä jostain asiasta huomautettiin. Muutamaan asiaan ohjaajat joutuivat kuitenkin useammin puuttumaan: tupakointi ja sähkötupakointi tilojen edessä, nuuskan käyttö, energiajuomien tuonti tiloille ja poikien painiminen keskenään sisätiloissa. Kiroilusta jouduttiin myös useasti huomauttamaan. Vuoden loppua kohden nämä asiat saatiin kuitenkin yhteisillä keskusteluilla nuorten kanssa hyvään malliin. Mansissa nuoret kokoontuivat erityisen paljon keskustelemaan keskenään pieniin ryhmiin, jolloin illat olivat erityisen rauhallisia. Biljardi oli nuorten keskuudessa suosittu peli. Siinä järjestettiin turnaus joka toinen perjantai ja osallistujia oli aina runsaasti. Nuorisotilojen nuorista koottiin ryhmä suunnittelemaan Tapas-iltaa, joka pidettiin 15.10. Ilta oli espanjalaishenkinen ja nuoret kokkasivat pikkupurtavaa ruokareseptien mukaan. Valospotit ja musiikki loivat hienon tunnelman illalle, joka vietettiin yhteisen pöydän ääressä. Sama nuorten suunnitteluryhmä osallistui myös Tarja Heikkisen eläköitymisjuhlan suunnitteluun. Tarjan viimeinen ilta Mansin työntekijänä oli torstai 3.12. Ilta oli ohjelmallinen ja nuoret osallistuivat Tarjan muistamiseen lauluin ja puhein. Nuorten toiminta illan aikana oli esimerkillistä, mikä tässä täytyy erityisesti heidän kiitoksekseen mainita. Nuorten kävijätilasto Aukiolotunnit 317.5 Toimintailtoja 85 Kävijöitä 3680 Kävijöitä/ilta 44 34 35

Linnavuoren kirjaston nuorisotilat (Siuron Unelman ja Siuron/Linnavuoren alue) Nokian kaupungin Nuorisopalvelut aloitti nuorisotilatoiminnan Linnavuoren kirjastossa 22.1.2015. Toiminta oli suunnattu 7.lk 17 vuotiaille. Muutaman nuoren kohdalla tehtiin poikkeus yläikärajan suhteen. He olivat olleet pitkäaikaisia Siuron Unelman nuorisotilakävijöitä ja Siuron tilan lakkauttamisen jälkeen annoimme heidän jatkaa toiminnassa, varsinkin kun alueella on hyvin vähän harrastusmahdollisuuksia tuon ikäisille. Nuorisotilojen aukiolopäivät ja -ajat määräytyivät kirjaston omien aukioloaikojen mukaisesti. Nuorisotilat avattiin kirjaston sulkemisen jälkeen ja toimintaa järjestettiin torstaisin klo 18 21 ja perjantaisin parillisilla viikoilla klo 18 22. Tiistai klo 18 21 tuli uudeksi aukiolopäiväksi 24.3. alkaen. Nuorisotilan luonne poikkesi jonkin verran perinteisestä nuorisotilasta. Tilaan saatiin sijoitettua biljardipöytä, joka olikin jatkuvassa käytössä. Lisäksi nuoret pelasivat paljon perinteisiä korttipelejä. Musiikkia saatiin nuorten omien kännyköiden kautta kaiuttimiin.. Tietokonetta oli myös mahdollista käyttää, mutta se jäi vähäiseksi. Kirjaston omat lehdet ja kirjat kiinnostivat jonkin verran. Koska toiminta-aktiviteetteja oli rajoitetusti käytössä, nuoret kokoontuivat keskustelemaan paljon keskenään. Tilassa oli kaksi isoa pöytään joiden ympärillä käytiin monenlaiset keskustelut, joihin myös ohjaajat osallistuivat. Jokaisena tomintailtana nuorille tarjottiin kahvia ja pikkupurtavaa, koska muita toimintamenoja ei ollut. Biljarditurnaus pidettiin myös joka kerta, koska nuoret niin halusivat. Näihin turnauksiin osallistui myös aina toinen ohjaaja. Nuoret käyttäytyivät tiloilla erityisen hyvin, johtui varmaan osittain kirjastomiljööstä. Kirjaston nuorisotiloihin kävi tutustumassa kevään aikana 28 eri nuorta. Luku on varsin korkea tilan syrjäisen sijainnin huomioon ottaen. Nuoret poikkesivat käymään, mutta useat eivät viipyneet kauan aikaa. Käyntikertoja oli kuitenkin illan aikana keskimäärin 12. Nuoret tulivat mopoautoillaan ja skoottereillaan sinne eri puolilta Nokiaa. Erästä tyttöä äiti kuskasi Koskenmäestä asti. Käyntikeroja kevään aikana oli yhteensä 257. Nuorisotilan päättäjäiset kevään osalta pidettiin 12.5. Syyskaudella 2015 Linnavuoren kirjaston nuorisotila oli avoinna tiistaisin. Tila oli avoinna kymmenen(10) kertaa. Tiloilla kävi todella vähän nuoria ja joillakin kerroilla kävijöitä ei ollut lainkaan. Marraskuussa 2015 päätettiin luopua toiminnasta kokonaan. Osallisuus ja vaikuttaminen Lasten parlamentti Lasten parlamenttia markkinoitiin alakouluilla läpi vuoden ja saimmekin uusia jäseniä niin keväällä kuin syksyllä. Moni lopetti kesän jälkeen siirtyessään 7. luokalle ja ryhmän poika voittoisuus vaihtui syksyllä tyttöryhmäksi, vaikka se ei ollut itsetarkoitus. Lapalaiset olivat jälleen mukana loppiaistapahtumassa ja pukkiparaatissa viihdyttämässä eläinpuvuissa lapsia. Keväällä Lasten parlamentti järjesti vuoden tauon jälkeen täysistunnon ja kaikki alakoulut olivat edustettuina tapahtumassa. Edellisenä vuonna tehty kouluruokaraatialoite meni läpi ja toukokuussa raati kokoontui ensimmäisen kerran. Lapalaisista valittiin yksi edustaja raatilaiseksi. Syksyllä lapalaiset jakoivat hakemusten perusteella kahdelle alakoululle (Kankaantaka ja Alhoniitty) 300 toimintarahaa. Lapalaiset myös päivittivät Nuorten Nokian nettisivujaan ja kokousten muistiot löytyvät nykyään myös sieltä. Lapalaiset myös Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto toiminta on aktiivista ja nuoret ottavat päävastuun toiminnan pyörittämisestä ohjaajan avustuksella. Jäsenistö on laajasti yläkouluista, toiselta asteelta, jotka asuvat eri puolilla Nokiaa, Tottijärveä ja Siuroa myöten. Vuoden alkuun nuorisovaltuusto järjesti jo perinteiseksi muodostuneen tutustumis- ja koulutusleirin, jossa käsittelimme some- ja nettitiedotusta. Nuoret päivittivät mm. Nuorten Nokian sivuja ja vuoden aikana heille lisättiin sivustolle suuremmat käyttöoikeudet. Kevään aikana kouluruokaraati aloitettiin ja nuvasta valittiin raatiin yksi edustaja. Myös lautakuntapaikoista näytettiin vihreää valoa ja vapaa-aikalautakunta tarjosi nuorille ensimmäisenä paikkoja. Syksystä alkaen nuvan pj ja sihteeri valittiin lautakuntaan ja he osallistuivat kokouksiin erittäin aktiivisesti. Nuvalaiset saivat olla myös valitsemassa Nokian nuorisotoimijaja nuorten kannustusstipendin saajia, jotka palkittiin Itsenäisyyspäiväjuhlassa. Nuoret järjestivät Vaikuttajafoorumin kansainvälisellä nuorten vaikuttajaviikolla toukokuussa ja saivat hakemuksensa perusteella Cimo ry:ltä tapahtuman järjestämiseen avustuksen. Vaikuttajafoorumi järjestettiin ensimmäisen kerran koulupäivän aikana ja oppilaita saatiin reilusti yli sata paikalle suurimmasta osasta Nokian kouluista. Harmillisesti koulut eivät vain olleet ymmärtäneet, että tapahtumassa on kohteliasta olla loppuun asti ja päästivät heidät kotiin, kun heidän normaali koulupäivä oli ohitse. Tapahtumat olivat edelleen iso osa nuvan toimintaa ja keväällä nuoret olivat järjestämässä yhteistyössä MLL:n kanssa DJ- kurssin päätösdiskoa. Kevät kauden loppuun he järjestivät Messut Nokialla tapahtumaan kuplapalloilua kaikille halukkaille ja olivat mukana nuorisopalveluiden pisteellä kertomassa Nuorten Nokiasta. Marraskuussa nuva oli tiiviisti mukana seutukunnallisissa KultTour- viikoilla Tehtaanvaltausnuorten kulttuuritapahtumassa, johon he järjestivät yhteistyössä MLL:n kanssa rap -pajan. Nuoret myös markkinoivat Kulttour-viikkoja sosiaalisessa mediassa ja jakamalla julisteita ja flyereita. Seutukunnallisesti yhteistyötä tehtiin tapaamalla muiden kuntien nuorisovaltuustoja kaksi kertaa vuoden aikana. Tapaamiset nimettiin Nuorisofoorumeiksi. Valtakunnallisesti nuvalaiset kävivät Suomen nuorisovaltuustoliiton ry:n Aktiivipäivillä ja olivat edustettuina liittokokouksessa ja edustajistossa. Nuvalaiset osallistuivat myös nuva ry:n piirin tapahtumiin ja kokouksiin. Nuvan puheenjohtaja valittiin piirin hallitukseen vuodelle 2016. Marraskuussa nuoret kävivät yläkouluissa ja toisella asteella (lukio ja Tredu) markkinointikierroksella ja järjestivät joulukuussa Nuorisofoorumin. Uusia jäseniä saatiin neljä vuodelle 2016 ja moni vanha halusi jatkaa toiminnassa. Kokouksessa hyväksyttiin myös päivitetyt nuvan johtosäännöt. Nuorisovaltuustoa kävi tervehtimässä nuorisopalveluiden edustuksen lisäksi hallituksen ja valtuuston puheenjohtaja heidän omasta kutsusta Joululahjaksi nuvalaiset ostivat hakemuksien perusteella NVK:lle Boomblaster -soittimen ja jakoi Nokian lukiolle 300 toimintarahan. Vielä vuoden päätteeksi nuvalaiset ottivat kantaa Nokialaisten nuorten tappeluilmiöön ja sai siitä kehuja. Tukioppilaat Emäkosken ja NVK:n tukioppilaat koulutettiin yhteistyössä SRK:n kanssa ja he olivat mukana edelleenkin aktiivisesti molempien koulujen ryhmäytyksissä. Syksyllä Emäkosken ja NVK:n tukarit järjestivät koko Nokian seiskadiskon. Syyslukukauden aikana tukioppilailla oli mahdollisuus järjestää myös 7-iltoja Nuorisokahvila Nuksuun. Kouluruokaraati Kouluruokaraati perustettiin yhteistyössä ruokapalveluiden kanssa toukokuussa ja kokouksia pidettiin kolme. Edustajia oli yhteensä kuudesta eri koulusta. Nuoret pääsivät maistelemaan tulevia ruokia ja antamaan arviota ruokalistoihin, sekä tutustumaan uuteen Harjuniityn keittiöön, jossa tehdään suurin osa ruoista. Jo syksyllä huomattiin, kuinka nuorten osallistuminen vaikutti siihen, että kouluruoka oli houkuttelevampaa, kun nuoret osasivat kertoa koulussa kavereillensa, että ruoka on hyvää ja sitä kannattaa maistaa. Vuoden lopussa nuoret järjestivät kouluissa ruokakyselyn ja ruokapalvelut järjesti vastanneille arvontapalkintoja. Kyselyn tuloksia käydään läpi vuoden 2016 alussa. Tyttöjen tila Apuohjaajat suunnittelivat ja sisustivat tyttöjen tilan ja olivat mukana avajaisten ja iltojen ohjelman järjestämisessä, sekä markkinoivat tilaa kavereillensa. Yksi tytöistä teki jutun nuorten tekemään valtakunnalliseen lehteen Curlyyn. 36 37

Nuorten Nokia NuortenNokia -verkkopalvelusivusto on ollut käytössä nyt lähes kaksi vuotta. Sivuston kävijämäärä on noussut viimeisen toimintavuoden aikana. Alkuvuoden 2016 perusteella sivuston käyttö ja kävijämäärän kasvu näyttäisi olevan 200 %. Istuntojen keskimääräinen kesto ja ja vähenevä sivustojen selaaminen viestittävät siitä, että käyttäjät ovat alkaneet tietää mistä mitkäkin asiat löytyvät. Hankkeen kolmantena vuonna keskityttiin sivujen päivittämisen vuosikelloajattelun avulla ja sivustoa pyrittiin edellisen vuoden tavoin markkinoimaan ahkerasti. Nuorten osallistamista sisällöntuotantoon on pyritty lisäämään entisestään. Hankkeen viemiseksi eteenpäin pidettiin vuoden aikana useita suunnittelu- ja kehittämispalavereja erilaisilla kokoonpanoilla. Koulutus Hankkeesta vastaavaa työntekijää on pyritty kouluttamaan säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan. Chat-palikan käyttöönotto on vaatinut muutamien henkilöiden lisäkouluttamista. Uusille määräaikaisille työntekijöille on annettu tunnuksia, mutta heidän kouluttamisensa on jäänyt vähemmälle huomiolle Lapset ja nuoret sisällöntuottajina Sivuston hyödyntämistä alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti nuorisotyön ja mediakasvatuksen välineenä on jatkettu. Tätä työtä toteutettiin muun muassa erilaisissa tapahtumissa, leireillä ja ryhmissä tuottaen yhdessä mediasisältöjä sivuille. Nuoret ovat kirjoittaneet tekstejä, valokuvanneet nuorisopalveluiden tapahtumissa ja julkaisseet kuvia nuortennokia.fi -sivuilla. Kesäleireillä otettiin kuvia ja tehtiin juttuja sivustolle, edellisen vuoden tavoin. Lapsia osallistettiin innostamalla osallistumaan juttujen sisällön tuottamiseen ja ideoimaan mitä sivuille laitettiin. Keväällä 2015 järjestettiin 9.luokkalaisten kirjoituskilpailu, jonka parhaita tuotoksia julkaistiin sivustolla. Syksyllä 2015 6. -luokkalaisille järjestettiin vastaava kilpailu. Nuorten Nokia-sivustolla on esitelty nuoren tekemiä runoja ja tussitöitä. Eräs nuori kuvasi perinteisesti 7.luokkalaisille suunnatun diskon ja kuvat julkaistiin sivustolla. ja askartelukerhosta välitettiin tunnelmia valokuvien ja tekstien avulla. Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto ovat jatkaneet edelleen ahkerasti omien sivujensa päivittämistä. Nuorten Nokia chat otettiin käyttöön keväällä 2015. Erityisnuorisotyöntekijä piti muutamina iltoina päivystystä sivustolla. Toiminta ei kuitenkaan kiinnostanut nuoria. Yhteydenottoja verkon kautta ei tullut. Chattiä kokeiltiin uudestaan syksyllä 2015. Etsivä työntekijä, erityisnuorisotyöntekijä ja koulunuorisotyöntekijä päivystivät sivustolla muutamana iltana, mutta nuoret eivät innostuneet olemaan yhteydessä verkon välityksellä. Vuonna 2016 etsivän nuorisotyön työntekijät aloittavat säännöllisen viikoittaisen chat-päivystyksen. Nuortennokian markkinointi Nuorten Nokia on ollut näyttävästi esillä sekä nuorisopalveluiden että kaupunkitason tapahtumissa. Sivuston markkinointia varten teetetyt näyttävät rollup mainokset ja flyerit ovat olleet omiaan Nuorten Nokian markkinoinnissa. Nuorten Nokia logolla varustetut työntekijöille teetetyt T-paidat ovat yksi keino tehdä verkkosivustoa tunnetuksi. Nuorten Nokia oli näyttävästi esillä Nokian messuilla ja harrastemessuilla. Nokian messut live-streamattiin nuorten toimesta ja lisäksi nuoret valokuvasivat tapahtuman. Nuorten Nokiaa markkinoitiin lisäksi usealla eri alakouluilla. Harjuniityn koulun 3. 6.luokkalaiset tulivat tietoiseksi verkkosivustosta. Nuorten Nokiaa markkinoitiin lisäksi Harjuniityn koulun opettajankokouksessa. Kankaantaan, Alhoniityn ja Koskenmäen kouluilla tiedotettiin asiasta myös. Lisäksi markkinointia tehtiin edellisen vuoden tapaan Emäkosken ja Nokianvirran kouluilla. Vielä menneestä ja tulevaisuuden suunnitelmia Syksyllä 2015 Nuorten Nokiasta tuli vapaa-aikakeskuksen nuorisoyksikön virallinen tiedotuskanava. Tästä syystä ajankohtaisen tiedon löytyminen sivustolta on erityisen tärkeää. Vuoden 2016 aikana yksi tärkeistä tavoitteista on NuortenNokian saattaminen kaikkien nokialaisten nuorten tietoisuuteen. Tähän tavoitteeseen ei vielä päästy vuoden 2015 aikana. Mainontaa ja markkinointia on tarkoitus edelleen lisätä tulevan vuoden aikana mm. yhteistyössä koulujen kanssa. Nuorten Nokiasta tiedottaminen koulujen info tv:n ja Wilman avulla on entistä tärkeämpää. Nuorten saaminen sisällöntuottajiksi ja osallistaminen toimintaan mahdollistuu tiedottamisen kautta. Nuorten Nokian toiminnan tehostamiseksi vuoden 2015 tavoitteena oli perustaa työryhmä, jossa jäseninä olisivat ympäristökuntien verkkomedia osaajat (nuortenkoski, nuortentampere, nuortenlempäälä jne.) Näin mahdollistuisi tulevaisuudessa ideoiden ja osaamisen jakaminen myös seutukunnallisesti. Tämä ei kuitenkaan toteutunut. Yhteistyöryhmän perustaminen voidaan asettaa vuoden 2016 tavoitteeksi. Harrastusosion niukan tarjonnan lisäämiseksi suunnitteilla on harrastusosio, jossa lapset ja nuoret saavat esitellä harrastuksiaan. Myös nuoren oma kokkinurkka on työn alla. Nuorten Nokia hankkeen päättyminen aiheutti päänvaivaa teknisen osaamisen tiimoilta. Tähän löydettiin ratkaisuksi Osuuskunta Kuusen palkkaaminen tekniseksi asiantuntijaksi. Harjuniityn nuorisotloja. Koulunuorisotyö Mitä saavutettiin vuoden 2015 aikana? Peilaan koulunuorisotyö- hankkeen saavutuksia yllä olevaan toimintasuunnitelmaan. Kevätlukukauden 2015 aikana koulunuorisotyö ei vielä oikein lähtenyt käyntiin. Alustavia suunnitelmia tehtiin kuitenkin jo kevään aikana. Moniammatillista tiimiä ei perustettu, koska Harjuniityn koulun rehtori astui virkaan vasta kesäkuussa. Harjuniityn koulun tuleviin 5. ja 6.luokkalaisiin ei päästy tutustumaan keväällä sekavan kokonaistilanteen takia. Rehtorin tapasin kuitenkin kesäkuussa ja hänen kanssaan kävin alustavia keskusteluja koulunuorisotyöstä ja sen mahdollisista toimintamuodoista Harjuniityn koululla. Heti syyslukukauden startattua koulunuorisotyö lähti vauhdilla käyntiin. Aloitin henkilökuntaan ja oppilaisiin tutustumisen. Esittelin koulunuorisotyön mahdollisuuksia opettajakunnalle ja oppilashuoltohenkilöstölle. Osallistuin syyslukukauden vanhempainiltaan ja tein tätä kautta koulunuorisotyötä tunnetuksi myös vanhemmille. Oppilaisiin tutustumisen aloitin kiertämällä 3. 6. luokissa koulukuraattori Hanna Kiurun kanssa. Pienryhmätoimintaa hiljaisille, kaveripulmista kärsiville tytöille oli myös tarkoitus aloittaa kuraattorin kanssa. Kiireisten aikataulujen takia aloitus päätettiin siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Lopulta toiminnalle ei enää katsottu olevan tarvetta. Erilaiset tapahtumat, kuten KultTour viikkojen tehtaanvaltaus ja Mun taidetta -valotyöpajat ovat innoittaneet nuoria kuvaamaan ja tekemään juttuja sivustolle. Perinteisesti myös loppiaistapahtumaa esiteltiin Nuorten Nokia-sivustolla. Harjuniityn kuvishöntsyistä Vuosikelloajattelu ja nuoriso-ohjaajille jaetut vastuut sivujen päivittämisestä tehostavat NuortenNokian käyttöä entisestään. Tähän on kuitenkin panostettava tulevaisuudessa vielä enemmän. 38 39