METSÄTEHON OPAS Jätehuolto PUUNKORJUUSSA
Oppaan alkuperäinen painos vuonna 1995. Työryhmä Raimo Aholainen, Erkki Hänninen, Yrjö Kortelainen, Seppo Korteniemi, Risto Lilleberg, Markku Mäkelä, Jukka Mäkinen, Tero Ollila. Uudistettu painos Kuvat: Metsäteho Oy kansi, s. 3 ja 6, Jukka Mäkinen s. 4, Ekokem Oy s. 11 Piirrokset: Väinö Kemppainen Ulkoasu: Paino: ISBN 951-673-175-9 Studio Jussi Ronkainen Ky F.G. Lönnberg Helsinki 2001
Sisällys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO................................. 03 2 HAKKUUTYÖMAALLA KÄYTETTÄVÄT KONEET........ 05 3 HAKKUUTYÖMAA............................. 07 4 VARAUTUMINEN YLLÄTTÄVIIN TILANTEISIIN......... 08 5 JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY................... 9 Ongelmajätteet............................ 10 Astiat ja varastointi....................... 10 Käytetyt voiteluöljyt........................ 11 Muut ongelmajätteet...................... 12 Kuljetukset ja siirtoasiakirja.................. 12 6 TOIMENPITEET ÖLJYVAHINGON SATTUESSA........ 13 7 LAINSÄÄDÄNTÖ............................. 14 8 VASTUUT YMPÄRISTÖVAHINGOSTA............... 15 9 MUISTILISTA................................ 18 KERÄILYKANAVAT VOITELUÖLJYILLE............... 19 1
Oppaan tavoitteena on edistää metsäluonnon ja -ympäristön säilymistä mahdollisimman monipuolisena ja tärveltymättömänä. Opas antaa tietoa ja ohjeita ympäristön hoidosta ja vahinkojen torjunnasta puunkorjuun toteutuksessa sekä puunkorjuussa syntyvien jätteiden käsittelystä. Metsäkoneyrittäjät, kuljettajat ja metsurit saavat oppaasta tietoa jätehuollosta työmailla ja koneita huollettaessa sekä vahinkojen torjunnasta. Urakanantajat saavat tietoa jätteistä ja jätehuollon toteuttamismahdollisuuksista, työmaiden valvonnasta sekä suosituksia urakointisopimuksiin mukaan otettavista asioista. 2
1 JOHDANTO Ympäristö on ymmärrettävä lainaksi saaduksi omaisuudeksi, jota tulee hoitaa ja säilyttää tuleville polville mahdollisimman monipuolisena ja tärveltymättömänä. Metsäteollisuus on vuosikymmeniä tehnyt työtä sen tuotannosta syntyvien päästöjen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Työn tuloksia ovat vesistöjen ja ilman laadun parantuminen sekä tuotantoprosessien päästöjen ja hajuhaittojen vähentyminen. Näihin tuloksiin on päästy investoimalla viime aikoina vuosittain 350 500 miljoonaa markkaa ympäristöhankkeisiin sekä käyttämällä 350 miljoonaa markkaa ympäristönsuojelun vuotuisiin käyttökustannuksiin. 3
Puunkorjuun yhteydessä tapahtuvat ympäristön hoito tai hoitamatta jättäminen näkyvät ja tuntuvat erityisesti taajamien ulkopuolella. Puunkorjuun ympäristöjälkeä seuraavat mattimeikäläiset kulkiessaan koti- tai vapaa-ajanpaikkansa ympäristössä. Ympäristönhoidon puutteet havaitaan helposti. Ympäristön hoidon ja suojelun toteutuksessa ovat avainasemassa hakkuuyrittäjät sekä metsä- ja kaukokuljetusyrittäjät, heidän kuljettajansa ja metsurit. Näkyvimmät osat työmaata puunkorjuun jälkeen ovat yleensä koneiden huoltopaikka ja puiden varastoalue. Ympäristön tilasta tehdään päätelmiä monesti työmaalle jätettyjen roskien, korjaustarvikkeiden ym. perusteella. Siksi työmaan jätehuolto, koneiden rikkoutumisista aiheutuvat päästöt sekä erilaisten jätteiden talteenotto työmaalla ja niiden toimittaminen jätehuoltoon ovat oleellinen osa puunkorjuun työmaahygieniaa ja ympäristönhoitoa. Kannusteongelmana on monesti, että hyvin hoidettua työmaata ei havaita. Huonosti tai huolimattomasti toimittaessa jälki sen sijaan havaitaan ja helposti vielä yleistetään. 4
Myös koneyrittäjien pihapiiri kertoo paljon ympäristöajattelun perillemenosta: Jos yrittäjän huoltohallin tai kotipaikan ympäristö muistuttaa huonosti hoidettua kaatopaikkaa, pidetään epäsiisteyttä helposti tunnusmerkkinä myös tällaisen yrittäjän työmailla. Korjuun toteuttaja joutuu vastaamaan työ- ja työmaan jäljestä suoraan metsänomistajalle. Vastuu työmaan ympäristön tilasta on kuitenkin hakkuuoikeuden omistajalla eli korjuu- ja kaukokuljetusyrittäjien asiakkaalla. Hakkuuoikeuden omistajan tulee opastaa ja valvoa jäte- ja ympäristöasioiden hoitoa. Hakkuuoikeuden omistajan tulee saada tietoonsa hakkuutyömaan ja urakoitsijan jätehuollosta vastaava henkilö. Vastuuhenkilö tulee aina nimetä urakointisopimuksessa. Puunkorjuussa syntyvien jätteiden oikea käsittely on kaikkien puunhankintaa eri tasoilla ja tahoilla toteuttavien etu. Tuskin kukaan haluaa pilata maineensa tietämättömyydestä, huolimattomuudesta tai piittaamattomuudesta aiheutuneen ympäristöongelman vuoksi. Varsinaisille korjuun toteuttajille työmaan jäte- ja ympäristönhoidossa on kyseessä oma maine tunnollisena työntekijänä metsänomistajiin ja asiakkaisiin päin. Metsäteollisuusyrityksille on kyseessä yrityksen maine heidän tuotteitaan ostavien asiakkaiden, metsäomistajien sekä suuren yleisön silmissä. 2 HAKKUUTYÖMAALLA KÄYTETTÄVÄT KONEET Hakkuutyömaan ympäristöstä huolehtiminen on monen tekijän summa. Näkyvin osa työmaan ympäristönhoitoa on siisteydestä huolehtiminen työmaan ollessa käynnissä ja etenkin työmaan lopetuksen jälkeen. Kuitenkin luonnon kannalta suurimmat vauriot voivat aiheutua käytettävistä koneista. Ennakoivana toimenpiteenä mahdollisten metsätyökoneiden aiheuttamien ympäristövahinkojen lieventämiseksi tulisi koneiden hydraulijärjestelmät pitää hyvässä kunnossa ja vuotamattomina. Näin ehkäistään vaurioita ja niistä syntyviä päästöjä luontoon. Päivittäin tulee tarkkail- 5
la öljyvuotoja, mm. koneiden hydrauliletkujen ja -liittimien kuntoa ja tarvittaessa ryhtyä välittömästi ennalta ehkäiseviin korjaustoimiin. Erityistä tarkkaavaisuutta pitää noudattaa työskenneltäessä pohjavesialueilla sekä ranta- ja saarityömailla. Pohjavesialueet ovat öljyvuotojen kannalta erityisen arkoja. Niillä työskenneltäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota koneiden kuntoon sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, joiden seurauksena vähäisiäkin määriä öljyä voisi päästä maaperään tai vesistöön. Urakanantajan tulee huolehtia siitä, että työmaan sijaitessa pohjavesialueella urakoitsijat ja työntekijät tietävät sen. Pohjavesialueiden sijaintia osoittavia karttoja on saatavissa kuntien vesihuollosta vastaavilta viranomaisilta. Työkoneiden siisteys on myös osa vahinkojen ennaltaehkäisyä. Koneiden siisteys on syytä liittää osaksi laadunseurantajärjestelmää. Epäsiisti, öljyinen kone kielii huolimattomasta asioiden hoitamisesta. 6
3 HAKKUUTYÖMAA Kun perustekijät eli koneet ovat asianmukaisessa kunnossa, tulisi jokaisella työmaalla kiinnittää huomiota koneiden huoltopaikan sijaintiin. Huoltopaikkaa ei pidä sijoittaa siten, että sen läheisyydestä johtaa ojia tai painanteita puroihin tai vesistöihin. Mikäli mahdollista, ei huoltopaikkaa tulisi myöskään sijoittaa liian lähelle teitä tai polkuja. Työmaan ollessa pohjavesialueella tulee huoltopaikka mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueilla tulee aina välttää suuria huoltotoimia, ja työmaalla tulee olla mahdollisimman vähän polttoainetta. Polttoaineen tankkauksessa ei saa päästää polttoainetta luontoon. Työnjohdon tulee tarkkailla ja valvoa poltto- ja voiteluaineiden säilytysastioiden kuntoa. Siisteydestä huolehtiminen alkaa keräyspaikkojen järjestämisestä erilaisille jätteille. Ongelmajätteet (määritellään myöhemmin kohdassa 5) tulee erotella heti ensimmäisessä keräilyvaiheessa. Ne toimitetaan nopeasti kunnolliseen säilytyspaikkaan jatkokäsittelyä odottamaan. Tavanomaiselle kaatopaikalle kelpaava materiaali erotellaan poltetta- 7
vaksi soveltuvasta paperi- ja pahvijätteestä. Heti ensimmäisessä lajittelussa on syytä miettiä materiaalin kierrätysmahdollisuus. Työmaanaikaisen siisteyden kannalta on välttämätöntä, että keskeisellä paikalla on jätesäiliö tai -pussi, johon poltettavaksi kelpaavat eväspakkaukset sekä muut paperi- ja pahviroskat kerätään. Tällöin ei kenelläkään tule houkutusta laittaa muovipusseja ym. puupinojen väliin, josta ne sitten kulkeutuvat jalostuslaitokselle. Paperikoneeseen asti päästessään pienetkin muovinpalaset aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä. Hakkuun sekä metsä- ja kaukokuljetuksen jälkeen työmaa on siistittävä. Kaikki työn aikana kerääntyneet jätteet ja roskat on vietävä pois niille kuuluviin käsittelypaikkoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koneiden huoltopaikan siistimiseen. Työmaan jäljen seuranta on liitettävä osaksi laadun seurantajärjestelmää. Tällöin on mahdollista vakiinnuttaa hyvä taso työmaan jäljessä sekä löytää mahdolliset ongelmakohdat ja etsiä niihin ratkaisut. Kokemuksesta on havaittu, että asutustaajamien lähellä käynnissä oleva hakkuutyömaa ja työmaa hakkuun jälkeen saavat jotkut sivulliset ymmärtämään ne puolivirallisiksi kaatopaikoiksi, jonne voi viedä kaikenlaista kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa. Tällaista voidaan vähentää pitämällä työmaa koko ajan siistinä ja roskattomana. Työmaan päättymisen jälkeen työnjohdon on tarkasteltava työn jälkeä. Se olisi hyvä tehdä yhdessä metsänomistajan kanssa. 4 VARAUTUMINEN YLLÄTTÄVIIN TILANTEISIIN Ennakoivista varotoimenpiteistä huolimatta öljyä tai polttoainetta voi päästä valumaan maahan. Tällaisiinkin tapauksiin pitää varautua. Hakkuutyömaille on useasti huonot kulkuyhteydet. Öljyvahingon sattuessa on torjunnan aloittamisen nopeus ensiarvoisen tärkeää. Jos öljy pääsee imeytymään syvälle maaperään, saastuneen maa-ainek- 8
sen poistaminen on huomattavasti suuritöisempää ja kalliimpaa kuin välitön torjunta. On vielä syytä muistaa, että öljyvahingon aiheuttaja maksaa torjunnasta aiheutuneet kulut, joten yrittäjillä on hyvä syy ylläpitää valmiutta välittömästi aloitettavaan öljyvahingon torjuntaan. Jokaisella hakkuuseen ja kuljetukseen osallistuvalla koneella ja autolla tulisi olla välineistöä öljyvahingon ensitorjuntaan. Jotta torjuntaa voidaan tehdä, tulee jokaisella hakkuutyömaalla olla saatavilla öljynimeytysmatto tai muuta öljyä imevää materiaalia, lapio ja jätesäkkejä. Lisäksi suositellaan öljyä läpäisemätöntä pressua huoltoalustaksi. 5 JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY Nykyinen jätelajittelu lähtee siitä, että pyritään vähentämään syntyvää jätemäärää, sillä silloin voidaan säästää ympäristöä. Jätteiden vähentäminen voi olla jätteiden synnyn ehkäisemistä, kuten tuotantomenetelmien kehittämistä vähemmän jätettä tuottaviksi, turhan kulutuksen karsintaa, aineettomien palvelujen ja pitkäaikaisten tuotteiden suosimista tuotteiden uudelleenkäyttöä korjattuina, samassa tai uudessa käytössä hyötyjätteiden lajittelua ja uusiokäyttöä tuotannon raaka-aineena. 9
Periaatteet on syytä muistaa niin metsätöissä kuin yksityistalouksissakin. Hakkuutyömaalla tai metsätyökoneita huollettaessa ja korjattaessa syntyvät jätteet voidaan luokitella jälkikäsittelytarpeen perusteella ongelmajätteisiin, kaatopaikalle kelpaavaan jätteeseen sekä polttokelpoiseen jätteeseen. Ongelmajätteet Ongelmajätteet ovat jätteitä, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Siksi ne on pidettävä erillään kaikista muista jätteistä, kuten jätepaperista, metalleista, lasista, energiajätteestä, biojätteestä tai muusta talousjätteestä. Myös erityyppiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Ongelmajätteitä ovat muun muassa musta voiteluöljy (kuten moottoriöljy) kirkas voiteluöljy (kuten hydrauli- ja vaihteistoöljy) biohajoavat öljyt (kuten esterit, rypsi- ja mäntyöljyt) pakkas-, jarru- ja kytkinneste säiliönpohjaöljy (vettä sisältävä polttoaine) öljynerotuskaivoon kerääntynyt jäte liuotin- ja pesuainejäte kiinteä öljyinen jäte, kuten öljynsuodattimet, letkut, öljyiset trasselit maalijäte (myös spraypullot) romuakut loisteputket paristot Astiat ja varastointi Ongelmajätteet tulee toimittaa turvallisuuden vuoksi käsiteltäviksi vuosittain. Kun säilytät ongelmajätteitä toimittaaksesi ne pois myöhemmin, järjestä jätteille oma varasto tai erillinen paikka varastossasi. Hyvä varastopaikka on selkeästi merkitty, katettu ja lukittu varastotila, jonne on esteetön kulkureitti. Estä veden pääsy ongelmajäteastioihin. Käytä keräily- ja säilytysastioina mieluiten aineiden alkuperäisiä, ehjiä ja hyväkuntoisia astioita ja säiliöitä. Ne täyttävät turvallisuusmääräyk- 10
set ja niissä on yleensä sopivat turvallisuusmerkinnät valmiina. Lisää pakkausten etiketteihin sana JÄTE erottamaan ne tuotteista. Älä yhdistele erityyppisiä ongelmajätteitä. Se on myös laissa kiellettyä. Yhdistäminen voi tehdä käsittelyn vaikeaksi ja aiheuttaa vaaratilanteita ja ylimääräisiä kustannuksia. Käytetyt voiteluöljyt Käytetyt voiteluöljyt ovat ongelmajätelaji, jota metsäkoneiden huollosta syntyy eniten. Urakoitsijalle ei käytetyistä voiteluöljyistä aiheudu kuluja, jos joukossa ei ole vettä yli 10 % tai muita ongelmajätteitä. Pienin kerran vuodessa veloituksetta noudettava erä on 400 litraa. Jos eräkoko on yli 1000 litraa, noudetaan erät useamminkin. Käytettyä voiteluöljyä ei kannata varastoida vuotta pidempään, koska riski vesipitoisuuden noususta kasvaa. Kasvipohjaiset öljyt noudetaan myös veloituksetta, jos ne on pidetty erillään mineraalipohjaisista öljyistä. Öljyjen noutotilaukset tehdään Ekokemille tai alueelliselle öljynkeräysyritykselle (Yhteystiedot sivulla 19). 11
Öljyerää noutaessaan kuljettaja ottaa öljystä kaksi näytettä, joista toinen jää jätteen luovuttajalle ja toinen menee keräysauton mukana analysoitavaksi Ekokemin öljylaboratoriossa. Jos käytettyjen voiteluöljyjen sekaan on joutunut yli 10 % vettä tai sinne on sekoitettu muita aineita, kuten liuottimia tai jätepolttoainetta, erä ei ole käytettyä voiteluainetta, vaan käsiteltävää ongelmajätettä. Ongelmajätteestä veloitetaan aina sekä kuljetus- että käsittelykustannukset. Muut ongelmajätteet Metsäkoneyrittäjien kuten muidenkin yrittäjien ja yritysten tulee tuntea toiminnastaan syntyvien ongelmajätteiden määrä ja laatu. Vastuu jätteistä on jätteen tuottajalla, kunnes jäte on luovutettu käsittelypaikkaan tai yritykselle, jolla on lupa ongelmajätteiden käsittelylle ja/tai keräämiselle. Kunnilla on velvollisuus järjestää yksityistalouksissa syntyvien ongelmajätteiden vastaanotto. Eräät kunnat ottavat vastaan myös pieniä määriä yritysten ongelmajätteitä, vaikka niillä ei siihen olekaan velvollisuutta. Tällöin kunnat perivät ongelmajätteiden vastaanotosta yleensä maksun, joka kattaa jätteiden edelleen toimittamisesta aiheutuvat kulut. Metsäkoneyrittämisessä syntyvien jätteiden määrä on varsin tyypillinen pienen ja keskisuuren yrityksen jätemääriin verrattuna. Pk-yritykselle hyvä vaihtoehto on tehdä yhteistyötä paikallisten ongelmajätehuollon ammattilaisten kanssa. Tällöin käydään läpi yrityksessä vuosittain syntyvät ongelmajätteet ja niiden määrät. Kartoituksen pohjalta sovitaan eri jätteille sopivista keräysastioista ja sovitaan jätteiden poiskuljetuksesta. Samalla yrittäjä saa opastusta jätteiden lajitteluun siten, että lopulliset kustannukset olisivat mahdollisimman pienet. Kuljetukset ja siirtoasiakirja Ongelmajätteiden kuljetusta varten jätteestä tarvitaan määrämuotoiset tiedot niin sanottu siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on myös todistus ympäristöviranomaiselle siitä, että jäte on luovutettu jätteen asianmu- 12
kaiselle keräys- tai käsittely-yritykselle. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolme vuotta allekirjoittamisesta. Siirtoasiakirjan laatii ympäristöluvan omaava keräysyritys. Jos kuljetuksessa käytetään yleiskuljetusliikettä, siirtoasiakirjan laadinta kuuluu ongelmajätteen lähettäjälle. 6 TOIMENPITEET ÖLJYVAHINGON SATTUESSA Puunkorjuussa, niin kuin muussakin koneilla maastossa tapahtuvassa työskentelyssä, kaikista varotoimenpiteistä huolimatta saattaa tapahtua jotain sellaista, mikä aiheuttaa vaaraa metsäluonnolle tai vesistöille. Tällainen voi olla esimerkiksi mineraaliöljyä käyttävän koneen hydrauliikkajärjestelmän tyhjentyminen tai polttoainesäiliön rikkoutuminen. Tällöin on tiedettävä, mihin toimenpiteisiin ja yhteydenottoihin tulee välittömästi ryhtyä. Vahinko on yleensä sitä vakavampi ja kalliimpi korjata, mitä hitaammin tieto kulkee ja mitä hitaammin toimenpiteisiin ryhdytään. Ympäristövahingon sattuessa aiheuttaja on yksiselitteisesti korvausvelvollinen aiheutuneisiin torjunta- ja puhdistuskustannuksiin. Öljyn saastuttama maa-aines tai turve on myös ongelmajätettä, jonka käsittely maksaa paljon. 112 Öljyvahingon sattuessa ensimmäinen toimenpide on vaurion laajuuden kartoitus ja tarvittaessa turpeeseen imeytyksen välitön aloitus. Mikäli vaurio on vakava, tulee samalla ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen. Puhelinnumero kaikkialla Suomessa on 112. Ilmoituksen saatuaan aluehälytyskeskus lähettää paikalle pelastuslaitoksen henkilön päättämään tarvittavista toimenpiteistä. Tarvittavien torjuntatoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen kustantaa vahingon aiheuttaja. Sen sijaan hälytyksestä aiheutuneesta ensikäynnistä ei yleensä laskuteta. Suuremman vahingon kyseessä ollen on syytä ottaa yhteyttä myös urakanantajan työnjohtoon. Ympäristöön päässeen öljyn määrä, laatu ja työmaan sijainti vaikuttavat välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin. Suurin vahinkovaara on 13
pohjavesialueilla sijaitsevilla työmailla. Myös vesistöjen ja purojen rannat ja niihin johtavat ojat ovat vaarallisia paikkoja. Tällöin pienikin letkurikko mineraalipohjaista öljyä käyttävässä koneessa voi aiheuttaa pohjavesien tai vesistöjen saastumisen. Sellainen koneessa tapahtunut öljyvuoto, joka on laskenut hydrauliöljysäiliön pinnan hälytystasolle tai koneen polttoaine- tai hydrauliöljysäiliöiden rikkoutuminen aiheuttavat välittömästi toimenpiteitä: Keskeytä toiminta Pysäytä kone välittömästi hätänapilla Paikanna ja tuki vuoto välittömästi Suojaa maaperä lisävahingoilta Tarkasta vahingot Ilmoita pelastuslaitokselle puh. 112 Ryhdy puhdistamaan maastoa öljystä imeyttämällä Säkitä imeytetty turve ja likaantunut maa Polttoaine- ja hydrauliöljysäiliön täyttämisessä työmaalla ja huoltohallilla tulee aina olla huolellinen, ettei aineita pääse luontoon. 7 LAINSÄÄDÄNTÖ Jätehuollon yleislaki on jätelaki, joka koskee muita kuin erityislainsäädännössä (räjähdystarvike-, ydin-, yms. jätteet) tarkoitettuja jätteitä. Jätelain mukaan: Ympäristön roskaaminen ja maaperän saastuttaminen on rangaistuksen uhalla kielletty. Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentamista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Maaperään ei myöskään saa jättää, päästää tai sijoittaa jätettä eikä muutakaan ainetta 14
siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyvyyden melkoista vähentymistä tai muu yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Jos maaperä saastuu, on saastumisen aiheuttajan ilmoitettava siitä viipymättä kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta kieltää päästämästä maahan tai veteen sekä varastoimasta, säilyttämästä tai käsittelemästä öljyä siten, että siitä aiheutuu ilmeinen öljyvahingon vaara. Joka huomaa tai saa tietää öljyvahingon tapahtuneen, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä poliisille tai palokunnalle sekä mahdollisuuksien mukaan sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on. Tietoja jätteiden luokittelusta, käsittelystä ja keräilystä saa mm. kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. 8 VASTUUT YMPÄRISTÖ- VAHINGOSTA Edellä tarkoitetuista ympäristövahingoista on rangaistusvastuussa vahingon välitön aiheuttaja, siis roskaaja tai saastuttaja tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöjä. Roskaantumisen tai saastumisen aiheuttajalla on ensisijainen alueen puhdistamisvelvollisuus. Roskaantuneen alueen toissijainen puhdistamisvastuu vahvistetuilla asema-, rakennus- tai rantakaava-alueilla sekä tiealueilla, ulkoilu- tai moottorikelkkailureitin alueella tai muulla vastaavalla yleisesti käytettäväksi tarkoitetulla alueella kuuluu alueen haltijalle tai reitin pitäjälle. Muilla alueilla roskaantumisen toissijainen puhdistusvastuu kuuluu alueen haltijalle edellyttäen, että puhdistusvelvollisuutta ei ole pidettävä kohtuuttomana. Mikäli puhdistusvelvoite olisi alueen haltijalle kohtuuton, voidaan kunta määrätä puhdistamaan roskaantunut alue. 15
Saastuneiden maa-alueiden toissijainen puhdistusvastuu kuuluu alueen haltijalle edellyttäen, että saastuttava toiminta on tapahtunut haltijan tieten tai suostumuksella taikka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää alueen tila sen hankkiessaan. Korvausvastuun (puhdistaminen, puhdistuskustannusten korvaaminen) jako toisaalta työnantajan ja työntekijän sekä toisaalta asiakkaan ja yrittäjän kesken määräytyy vahingonkorvauslain mukaan (ks. Metsätehon opasta Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus). Toisin sanoen metsänhakkuuoikeuden haltijalla on ensisijainen korvausvastuu oman työsuhteisen henkilöstönsä sekä koneyrittäjällä itsensä ja työsuhteisen henkilöstönsä aiheuttamista ympäristövahingoista. Tämän lisäksi metsänhakkuuoikeuden haltijalla on sopimusvastuu korjuun asianmukaisesta toteutuksesta kauppakumppaniinsa metsänomistajaan nähden. Myös urakointisopimus saattaa sisältää täsmennyksiä urakanantajan ja koneyrittäjän väliseen vastuunjakoon. 16
Voimassa oleva laki ympäristövahinkojen korvaamisesta on selkiinnyttänyt vastuuta ympäristövahingoista. Laki toissijaisena ei koske vahinkoja, joiden korvaamisesta säädetään jossain muussa laissa. Lain tarkoituksena on helpottaa vahingonkärsijän mahdollisuuksia korvauksien saantiin. Ympäristölaissa tarkoitettavana vahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristölle aiheutunut veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä, hajusta tai muusta vastaavasta häiriöstä. Ympäristölakia tuskin tullaan merkittävästi soveltamaan puunkorjuussa syntyvien vahinkojen selvittelyssä. Jos ympäristövahingon aiheuttamiseen on liittynyt huolimattomuutta vähäisessäkään määrin, on todennäköistä, ettei vahinkoja korvata minkäänlaisista vakuutuksista. 17
9 MUISTILISTA Metsätyökoneet huolehdi koneiden kunnosta hanki öljyntorjunnan ensitorjuntakalusto Työmaa pidä työmaa siistinä lajittele jätteet Jätteet tee jätteenkäsittelysuunnitelma toimita jätteet kierrätykseen ja käsittelyyn Vahingon sattuessa selvitä tilanne ryhdy torjuntatoimiin ilmoita aluehälytyskeskukselle ilmoita työnjohdolle 112 Vastuut ympäristövahingoista aiheuttaja korvaa vahingon vakuutus ei yleensä korvaa 18
Selkeät keräilykanavat käytetyille voiteluöljyille 1. Ålands Problemavfall Ab, Mariehamn Puh. (018) 169 11 telefax (018) 169 10 2. Kuljetus ja maansiirto Viita Oy Puh. (019) 576 9933 telefax (02) 430 7933 3. Kuljetus ja maansiirto Viita Oy Puh. (019) 576 9933 telefax (02) 430 7933 4. Säkkiväline Puhtaanapito Oy, Lahti Puh. 010 636 5561 telefax 010 636 5569 5. Säkkiväline Puhtaanapito Oy, Pori Puh. 010 636 159 telefax 010 636 3680 6. Kuljetus ja maansiirto Viita Oy Puh. (019) 576 9933 telefax (02) 430 7933 7. Maraoil Oy, Jyväskylä Puh. (014) 339 8800 telefax (014) 339 8899 8. Kuljetus Raukko Ky Puh. (06) 316 7210, telefax (06) 316 7337 Puh. 0400 767 232 9. Joensuun Jäteöljy Timo Marttala Ky, Joensuu Puh. (013) 284 145 telefax (013) 284 155 Puh. 050 309 6875 10. Iisalmen Keräysöljy Oy, Iisalmi Puh. (017) 821 4700 telefax (017) 821 4734 Puh. 0500 372 626 11. Säkkiväline Puhtaanapito Oy, Kello/ongelmajätehuolto Puh. 010 636 198 telefax 010 636 5830 Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI Puh. (019) 7151. Fax (019) 715 305, 715 300 www.ekokem.fi 19
20
Metsäteho Oy PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI Puh. (09) 132 521 Fax (09) 659 202 www.metsateho.fi