JYRKÄT BITUMIKERMIKATOT RTS 06:39 bitumikatteet, tiivissaumakatteet, kolmiorimakatteet, kattolaattakatteet taktäckning av bitumentelt, taktäckning av shingel roof covering, bitumenfelt, roof covering of shingel Tässä RT-ohjekortissa esitetään vesikaton kattaminen bitumikermillä tiivissauma-, kolmiorima- ja kattolaattakatteena. Katetarvikkeiden laatuvaatimukset on esitetty RT-ohjekortissa RT 85-10799 Bitumikermikatteet, perustietoja. Kattojen korjausohjeita on ohjekortissa RT 85-10738 Vesikaton korjaus. Korjausrakentaminen. SISÄLLYSLUETTELO 1 KÄSITTEITÄ 2 KATTOKALTEVUUDET 3 TUULETUS 4 KATTEEN ALUSTA 4.1 Lauta-alusta 4.2 Rakennuslevyalusta 5 KATETARVIKKEET 5.1 Bitumikermit ja bitumiset kattolaatat 5.2 Kattamistyö ja kiinnitystarvikkeet 6 YKSITYISKOHDAT 6.1 Räystäät 6.2 Harja ja ulkotaitteet 6.3 Tiivissaumakate 6.4 Kolmiorimakate 6.5 Kattolaattakate 7 KATTEEN ERITYISKOHDAT 7.1 Rintataite 7.2 Sisätaite 7.3 Katteen läpiviennit 7.4 Savupiippu 7.5 Pellitykset KIRJALLISUUTTA 1 KÄSITTEITÄ Räystäiden nimityksiä. (ylösnosto) Jyrkillä bitumikermikatoilla tarkoitetaan bitumikermikattoja, joiden kattokaltevuus on suurempi kuin 1:10. Epäjatkuvalla katteella tarkoitetaan katetta, jossa on tiivistämättömiä limisaumoja tai sellaisia tiivistettyjä saumoja, jotka eivät ole vesitiiviitä vedenpaineen vaikutuksen alaisina. Epäjatkuvia katteita ei tule tehdä loivemmiksi kuin 1:6. Jatkuva kate on kate, joka on vesitiivis vedenpaineen vaikutuksen alaisena. Kateliima on bitumista, liuotteesta ja tartukkeesta valmistettu liima, jota käytetään bitumikermien ja modifioitujen bitumikermien kiinnittämiseen tai saumaamiseen ilman kuumentamista. Tuoteluokitus on Kattoliiton laatima modifioitujen bitumikermien luokitus. Tuoteluokkavaatimukset on esitetty Kattoliiton julkaisussa Toimivat katot sekä ohjekortissa RT 85-10799. Luokituksella helpotetaan rakennuttajan ja suunnittelijan mahdollisuutta vertailla eri ratkaisuja. Luokitusmerkinnät ovat TL1, TL2, TL3 ja TL4. Tuotteen valmistaja tai maahantuoja hankkii tuotteelleen testauslaitoksen tutkimusselostuksen. Tutkimusselostuksella osoitetaan tuotteen ominaisuudet ja mihin tuoteluokkaan tuote kuuluu. Kattoliitossa ylläpidetään testauksen perusteella hyväksyttävistä tuotteista luetteloa ja säilytetään tutkimusselostukset. Höyrynsulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen vesihöyryn diffuusio ja ilmanvirtaukset rakenteeseen tai rakenteessa. Ilmansulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Jos rakennuksessa on runsasta kosteuden tuottoa, on ilmansulku korvattava höyrynsululla. Liimareunakermi on kermi, jossa on suojakalvolla peitetty liimareuna. Kermit liimautuvat, kun suojakalvo poistetaan. Muita käsitteitä on esitetty RT-ohjekortissa RT 85-10799.
2 2 KATTOKALTEVUUDET Bitumikatteita käytetään eri kattokaltevuuksina taulukon 1 mukaan. Taulukko 1. Kattokaltevuudet katetyypin mukaan. Katetyyppi kaltevuus ilman aluskermiä aluskermiä käytettäessä 1) Tiivissaumakate 1:6 1:6 Kolmiorimakate 1:3 1:5 2) Kattolaattakate - 1:5 1) Aluskermi suositellaan tehtäväksi jatkuvaksi katteeksi. Aluskermiä voidaan käyttää myös rakennuksen työnaikaisena suojana ennen varsinaisen katteen asentamista. Sen tulee kestää lujuusominaisuuksiltaan työnaikaiset rasitukset. 2) Loivemmat kuin 1:5 kolmiorimakatteet tulee suunnitella jatkuviksi katteiksi. Kuva 1. Bitumikermikatteita.
3 TUULETUS Katot tehdään aina vesikatteen alustan alta toimivasti tuulettuviksi. Yläpohjan tulee olla kosteusteknisesti toimiva. Siinä tulee olla riittävä ilman- ja höyrynsulku. Yläpohjassa on katteen alustan ja lämmöneristyksen välissä toimiva tuuletustila tai tuuletusväli, jonka kautta yläpohjan läpi diffusoitunut vesihöyry tuulettuu. Suositellaan, että vesikaton suuntaisen yläpohjan tuuletusväli on vähintään 100 mm. Kattojen (joiden kaltevuus on suurempi kuin 1:5) tuuletusväli voi olla vähän pienempi, kuitenkin vähintään 75 mm. Poistoilma-aukot ovat mahdollisimman ylhäällä ja korvausilma-aukon (sisäänottoaukon, tuuletusrakojen) alhaalla (räystäällä), jolloin korkeuseron ja lämmön vaikutuksesta muodostuu luonnollinen ilmanvaihto. Korvausilma-aukkojen poikkileikkausala on vähintään 2 promillea katon pinta-alasta. Tuuletusrakojen (sisäänotto- ja poisto) leveys on vähintään 20 mm. Tuuletusraot toteutetaan siten, että niistä ei pääse tunkeutumaan sadevettä eikä lunta rakenteisiin. Tuuletusraot varustetaan hyönteisverkolla (jonka silmäkoko on 3 6 mm) Lämmöneristetyn harjakaton tuulettuminen (ilman poistuminen) järjestetään tuuletustilasta tai harjakolmion tuuletuskanavasta - rakennuksen päätyjen tuuletussäleikköjen kautta - harjan lähellä olevilla alipainetuulettimilla - tuulettavilla harjakappaleilla (tuulettavalla harjalla) Aumakaton tuulettuminen (ilmanpoisto) varmistetaan räystästuuletuksen lisäksi alipainetuulettimilla tai tuulettavan harjan kautta. Lumi peittäessään harjakappaleet (tuulettavan harjan) estää niiden toiminnan. Tuuletus mitoitetaan siten, että tuulettavia harjakappaleita (tuulettavaa harjaa) ei oteta huomioon, jotta tuuletus toimii talviaikanakin. Jos tuuletusmatka on pitkä (yli 10 m) tai tuuletustiessä on ilman virtausta haittaavia esteitä, tuuletus varmistetaan esimerkiksi suurentamalla tuuletustilaa, alipainetuulettimilla ja/tai harjatuuletuksella sekä ristiintuuletuksella. Jos kattokannattajat, kattoikkunat ja katon korkoerot katkaisevat tuuletusvälin, tuulettuvuus varmistetaan esimerkiksi alipainetuulettimilla. Muodoltaan lieriöpintaisilla, kupolimaisilla ja muun muotoisilla katoilla ilman poistuminen järjestetään korkeimmalta kohdalta erillisen suunnitelman mukaan, esimerkiksi alipainetuulettimilla. Tuuletusta koskevia ohjeita on julkaisussa RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet ja ohjekortissa RT 85-10799. Tuuletuksen toimintaa, tuuletusväli ja tuuletustila ja ilman poistuminen esitetään kuvassa 2. Ilman poistuminen esim. alipainetuulettimista tai harjan pitkittäisestä tuuletuskanavasta ja päädyissä on tuuletussäleiköt Kuva 2. Katon tuulettuminen, periaate.
4 4 KATTEEN ALUSTA Katteen alustan tulee olla kiinteä ja tasainen sekä taipumien niin pienet, ettei kate vahingoitu. Katteen alustaksi sopii raakaponttilauta, täysisärmäinen sahattu lauta tai kosteuden kestävä rakennuslevy, joka on kovuudeltaan naulausalustaksi sopiva. Alustassa ei saa olla rakoja eikä jyrkkäreunaisia hammastuksia. 4.1 Lauta-alusta Lauta-alustaan käytetään enintään 95 mm leveätä raakaponttilautaa (pontit ehjät) tai täysisärmäistä enintään 100 mm leveätä sahattua lautaa. Puutavaran tulee olla vähintään Vientisahatavaran lajitteluohjeissa määriteltyä laatuluokkaa V. Puun kosteus ei saa ylittää 20 % kuivapainosta. Lautojen kiinnitykseen käytetään kuumasinkittyjä ruuveja tai nauloja. Laudat kiinnitetään jokaiseen tukeen. Jatkokset sijoitetaan tukien kohdalle ja naulataan vähintään neljällä naulalla tai jatkosten liikkumattomuus ja taipumattomuus varmistetaan muulla tavoin. Lautojen tulee ulottua vähintään kahden tukivälin yli. Lautojen mahdollinen kosteuden ja lämmönvaihtelun aiheuttama laajeneminen otetaan huomioon jättämällä lautojen väliin riittävä rako. Alustaan käytettävän laudan paksuuden tulee olla taulukon 2 mukainen, kun katto mitoitetaan lumikuormalle 1,8 kn/m² ja pistekuormalle 1,0 kn. Taulukko 2. Laudan paksuus tukiväleistä riippuen. Tukiväli k (mm) Raakaponttilaudan paksuus (mm) Raakalaudan paksuus (mm) 600 20 22 900 23 25 1200 23 tai 28 * 25 tai 32 * * käytettävän laudan paksuus mitoitetaan tapauskohtaisesti 4.2 Rakennuslevyalusta Levyalustana käytetään ulkokäyttöön soveltuvia kosteudenkestäviä levyjä, jotka ovat kovuudeltaan naulausalustaksi sopivia, esimerkiksi ulkovaneria. Vanerin paksuuden tulee olla taulukon 3 mukainen, kun katto mitoitetaan lumikuormalle 1,8 kn/m² ja pistekuormalle 1,0 kn. Levyjen tulee ulottua vähintään kahden tukivälin yli. Levyjen tukien suuntaiset saumat sijoitetaan tukien kohdalle. Tukia vastaan kohtisuorissa saumoissa reunan taipuminen estetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Levyt asennetaan siten, ettei muodostu ristikuvioita. Levyjen mahdollinen kosteuden ja lämmönvaihtelun aiheuttama pituus- ja leveyslaajeneminen otetaan huomioon jättämällä saumoihin riittävä rako. Levyt kiinnitetään tukiin kuumasinkityillä ruuveilla tai kierre- tai kampanauloilla. Kannat upotetaan 1...2 mm levyn sisään. Taulukko 3. Tavanomaisen vanerin ja pontatun vanerin paksuus tukiväleistä riippuen. Erikoiskattovanereiden paksuudet ja tukivälit valitaan valmistajien ohjeiden mukaan. Tukiväli (mm) Vanerin paksuus (mm) tavanomaiset vanerit 600 12 900 18 1200 21 pontatut vanerit 600 12 900 15 1200 19 Tarkemmat ohjeet ovat valmistajien ohjeissa.
5 5 KATETARVIKKEET Katetarvikkeiden pakkauksissa on oltava tuoteseloste, josta ilmenevät mm. pakkauksen sisältö, tarvikkeen käyttötarkoitus, käyttötapa, kiinnitys- tai liimaustapa ja varastointiolot. Pakkauksessa on myös ilmoitettava tarvikkeen valmistaja tai maahantuoja. 5.1 Bitumikermit ja bitumikattolaatat Bitumikermien koostumukseen liittyvät ja toiminnalliset vaatimukset on esitetty RT-ohjekortissa RT 85-10799 Bitumikatteet, perustietoja. Tiivissauma-, kolmiorima- ja kattolaattakatteissa käytettävien tuotteiden mitat ja tukikerrokset on esitetty taulukossa 4. Pintakerminä voidaan käyttää myös modifioidusta bitumista valmistettuja pintakermejä. Taulukko 4 Tiivissauma-, kolmiorima- ja kattolaattakatteissa käytettävät tuotteet Tuote Tuoteluokka Mitat esim. Tukikerros Käyttökohteet PINTAKERMIT Pintakermejä on saatavilla värillisellä pintasirotteella TL 2, TL 3 TL 4 0,7 m x 10 m 1,0 m x 10 m 1,1 m x 8 m 1,1 m x 10 m vahvistettu polyesteri- tai lasikuituhuopa ALUS- JA VÄLIKERMIT K-MS 170/3000 TL 2 1,0 m x 10 m 1,1 m x 8 m 1,1 m x 10 m polyesterihuopa TL 3 K-EL 50/2000 TL 4 1,0 m x 20 m lasihuopa aluskerminä KATTOLAATAT Bitumisia ja modifioidusta bitumista valmistettuja kattolaattamalleja on useita. Eri tehtaiden malli- ja värivalikoimat vaihtelevat 0,32 0,53 m x 1,0 m yksikerroksisissa tiivissauma- ja kolmiorimakatteissa aluskerminä sisätaitteissa - kaikki puualustaiset kattorakenteet, huom. vähimmäis-kaltevuus * ) 5.2 Kattamistyö ja kiinnitystarvikkeet Kattamistyö tehdään katteen valmistajan ohjeita noudattaen. Kattamistyötä ei saa tehdä vesi- eikä lumisateessa ilman sääsuojaa. Lämpötilan tulee olla vähintään +5 C. Liimareunakermien ja kateliimalla liimattavien kermien asennuslämpötilan tulisi olla yli + 10. Alustan tulee olla kuiva ja puhdas. Ennen kattamistyön aloittamista tarkastetaan alustan kunto, alustan läpäisevien rakennusosien, reunalistojen yms. paikallaanolo ja kiinnitys. Välittömästi ennen kattamistyön aloittamista alusta harjataan puhtaaksi. Kermit asennetaan kiinnitystarvikkeiden ja kermin valmistajan ohjeita noudattaen. Kermit kiinnitetään pystysuuntaan tai vaakasuuntaan alaräystään suuntaisesti. Jos katto on jyrkempi kuin 1:3, suositellaan pystysuuntaista asennusta.. Kermit limitetään 100 120 mm ja päätyjatkokset limitetään vähintään 150 mm. Pystysuuntaan kiinnitettävien pintakermien ei tulisi olla pitempiä kuin 5 m kermien valumisriskin vuoksi. Kermit kiinnitetään mekaanisesti tarkoitukseen soveltuvilla leveä- ja litteäkantaisilla ruuveilla, aluslevyllisillä matalakantaisilla ruuveilla kuumasinkityillä huopanauloilla ja liimareunalla tai kateliimalla. Naulojen pituus valitaan alustan paksuuden mukaan. Naulojen tulee ulottua katteen alustan läpi. Ruuvien ei tarvitse ulottua alustan läpi. Räystäillä, joiden katteen alustan alapinta on näkyvissä, kate kiinnitetään ruuveilla, jotka eivät ulotu alustan läpi. Hakasilla kiinnitys ei ole suositeltavaa. Liimareunakermit kiinnitetään yläreunasta ja saumasta mekaanisesti piilonaulauksella. Reunan suojakalvo poistetaan ja liimareunat painetaan tiiviisti vastakkain. Liimareunakermejä suositellaan kuumaliimamenetelmien tulipaloriskin vuoksi. Kermien saumojen kiinnittämiseen käytettävän kateliiman tulee olla katetarvikkeen valmistajan suosituksen mukaista, mikäli se ei ole kermeissä valmiina. Kateliima levitetään lastalla. Sitä on saatavissa tuubissa tai 1 10 kg:n astioissa. Ylösnostot sekä läpivientien liitokset liimataan kateliimalla.
6 Kuumaliimamenetelmät, hitsaaminen tai liimaaminen kuumabitumilla, ovat tulityötä. Sitä tehtäessä noudatetaan Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt, suojeluohjetta ja Kattoliiton Toimivat katotjulkaisussa esitettyjä ohjeita ja tulityömääräyksiä. Työntekijöillä tulee olla voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityökortti ja kohteessa tulityölupa. Henkilöiden ja tarvikkeiden putoamisriskit on otettava huomioon. Noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä ja huolehditaan putoamissuojauksesta. Kattamistyö tehdään asennustelineillä, joissa on kaiteet tai käytetään hyväksyttyjä turvavaljaita ja -köyttä. Asennuksessa on käytettävä telineitä, kun räystäskorkeus on yli 3 metriä. Valmiilla katepinnalla kävelyä ilman katteen suojausta tulisi välttää. 6 YKSITYISKOHDAT 6.1 Räystäät Räystäs on suositeltavinta tehdä käyttämällä peltilistaa tippapeltinä, kuva 3. Peltilista ruuvataan tai naulataan yläreunastaan 100 mm:n välein sik-sak-kiinnityksenä, kuvat 6 ja 9. Peltilistan päälle suositellaan vahvistuskermikaistaa. Liimareunakermi liimataan peltilistaan liimareunastaan. Kermit, joissa ei ole liimareunaa, liimataan peltilistaan kateliimalla. Jos kermit asennetaan pystysuuntaan (päätyräystään suuntaan), liima levitetään peltilistalle ja kermien päät painetaan peltilistaan kiinni. Jos räystäälle ei asenneta tippapeltiä, kermien saumauksen jälkeen reunat taivutetaan pyöristettyä räystään reunaa vasten ja ruuvataan kiinni noin 50 mm:n välein. Jos kermi kiinnitetään alaräystäälle naulaamalla, räystään reuna pyöristetään. Päätyräystäillä voidaan käyttää tippapeltilistaa tai tehdä korotus puisella korotuslistalla tai viistetyllä laudalla. Peltilistan päälle suositellaan vahvistuskermikaistaa. tämän tyyppinen räystäs soveltuu lähinnä pienehköihin kohteisiin Räystäs, jossa sadevesikouru. Sadevesikouruista on ohjeita RT-ohjekortissa RT 85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät. Kuva 3. Pääty- ja alaräystäsvaihtoehtoja.
7 6.2 Harja ja ulkotaitteet Katon harjalle taivutetaan puolen rullan levyinen kermikaista, joka liimataan kateliimalla, tai käytetään liimareunakermiä. 6.3 Tiivissaumakate Kate asennetaan käyttäen liimareunakermejä, kateliimalla liimaten tai kuumaliimatekniikalla (hitsaamalla tai kuumabitumilla liimaten). Tulipaloriskien vuoksi suositellaan liimareunakermien tai kateliimalla liimattavien kermien käyttöä. Jos katossa on sisätaitteita, ensimmäiseksi niihin asennetaan 1,0 metrin levyinen aluskermi reunoista naulaten noin 200 mm:n välein. Kermin reuna naulataan alustaan noin 70 mm:n välein kermin ollessa kiristettynä. Kermit asennetaan pysty- tai vaakasuuntaan. Kattamistyö aloitetaan asettamalla ensimmäinen kermi pääty- tai alaräystäälle sen suuntaiseksi. Alaräystäällä suositellaan käytettäväksi ns. tippanokkapeltiä tai kermin alareunan tulee ulottua taivutettuna noin 15 mm alustan alareunan yli, kuva 3. Seuraava kermi asetetaan limittäin vähintään 100 mm edellisen päälle ja kiinnitetään mekaanisesti alustaan yläreunasta. Näin jatketaan kunnes koko katto on peitetty. Kiinnikkeen pituus valitaan alustan paksuuden ja kohdan 5.2 ohjeiden mukaan. Päättyvän kermin pää naulataan tai ruuvataan jatkoskohdassa alustaan noin 100 mm välein (siksak-kiinnitystapa). Sen päälle kiinnitettävä kermi liimataan kateliimalla noin 150 mm edellisen päälle. Liimareunakermien kiinnitys Liimareunakermejä katettaessa pääty- tai alaräystäälle ensimmäinen kermi esikiinnitetään ruuvaamalla tai naulaamalla noin 1 m:n välein poistamatta suojakalvoa. Seuraava kermi limitetään vähintään 100 mm edellisen päälle samoin esikiinnittäen. Kermin alareunaa kohotetaan, poistetaan alemman kermin suojakalvo ja sen kermin liimareuna ruuvataan tai naulataan noin 100 mm:n välein (siksak-kiinnitystapa). Sen jälkeen ylemmän kermin liimareunan suojakalvo poistetaan ja kermin reuna painetaan kiinni. Kermien päädyt limitetään keskenään noin 150 mm. Kermien kiinnitys kateliimalla Kun käytetään kateliimaa, kohotetaan ylemmän kermin reunaa ja kateliima levitetään lastalla saumakohtaan. Sen jälkeen kun liima on levitetty koko saumaan, kermi painetaan kiinni jalalla tai laudalla. Kiinnipainaminen aloitetaan kermin keskeltä ja edetään päitä kohti. Otsikko: kermien sauman kiinnitys hitsaamalla? Kuumasaumauksessa käytetään hitsattavaa bitumireunaista pintakermiä. Kermin bitumireuna sulatetaan nestekaasupolttimella. Saumausta avoliekillä suoritettaessa on oltava erityisen huolellinen. Liekki kohdistetaan bitumireunaan siten, että se lämmittää samanaikaisesti myös päällimmäisen kermin alareunan. Saumakohdan liiallista kuumentamista on vältettävä, sillä se voi aiheuttaa bitumin valumista ja yläreunan pintasirotteen vaurioitumista. Lämmitetty sauma painetaan kiinni sitä mukaan kun bitumireuna on sulanut. Kuumabitumiliimaus Kuumabitumiliimausta ei suositella kovin jyrkillä katoilla työn suorittamisen hankaluuden vuoksi ja kuuman bitumin valumisen vuoksi.
8 6.4 Kolmiorimakate Kattamistyö aloitetaan asettamalla täyden tai puolen rullan levyinen kermikaista alaräystäälle sen suuntaiseksi. Yläreuna naulataan alustaan noin 150 mm välein kermin ollessa kiristettynä. kuva 6. Jos katossa on sisätaitteita, ensimmäiseksi niihin asennetaan 1,0 metrin levyinen aluskermi reunoista naulaten noin 200 mm:n välein. Jos katto on loivempi kuin 1:3 (katon kaltevuus 1:5 1:3), asennetaan aluskermit. Kolmiorimojen kiinnitys Naulausrimoina käytetään esimerkiksi täysisärmäisestä 50 mm x 50 mm:n puutavarasta halkaistuja kolmiorimoja, kuva 4. Puutavaran kosteus tulisi olla alle 20 % kuivapainosta. Kun räystäskermi on kiinnitetty, naulataan kolmiorimat alustaan kohtisuoraan sivuräystästä vastaan. Riman yläpää asetetaan 170 200 mm harjan alapuolelle ja riman alapää ulotetaan noin 50 mm räystäskermin päälle. Rimojen päiden tulee olla viistottuja kuvan 2 mukaisesti. Rimojen väli keskeltä keskelle tulee olla 30 mm kermin leveyttä pienempi (yleensä 670 mm). Jos kate tehdään useampikermisenä ja kolmiorima jää aluskermin ja pintakermin väliin, tulee rimojen olla painekyllästettyjä. Kuva 4. Kolmioriman päiden viistoaminen. Kermien kiinnitys Kermileveys on yleensä 700 mm. Kermi asetetaan kolmiorimojen väliin siten, että alareuna ulottuu 150 mm räystäskermin päälle. Yläreuna ulotetaan katon harjalle. Kermit naulataan kolmiorimoihin 300 mm:n välein. Naulattaessa painetaan kermi tiiviisti toisella kolmiorimalla kolmioriman ja alustan taitteeseen. Harjalla kermin yläreuna naulataan alustaan 70 mm:n välein. Kermin alareuna liimataan kateliimalla räystäskermiin. Kateliima levitetään lastalla saumakohtaan, ja kermi painetaan kiinni jalalla tai laudalla. Jos kermiä joudutaan jatkamaan, limitetään kermit 150 mm päällekkäin. Alempi kermi naulataan ja ylempi liimataan kateliimalla. Saumakaistan kiinnitys Kolmiorimasaumat peitetään työn edistyessä noin 100 mm leveillä saumakaistoilla. Saumakaistojen alapäät katkaistaan lapekermin pituisiksi ja yläpää ulotetaan 100 mm harjan alapuolelle. Kaistat naulataan kolmiorimoihin 50 mm:n välein ja niiden päät liimataan kateliimalla räystäskermiin, kuva 5.
9 Kuva 5. Saumakaistan kiinnitys. Katon harja Viimeiseksi levitetään katon harjalle puolen rullan levyinen kermikaista siten, että se ulottuu noin 170 mm kummallekin lappeelle. Harjakaista liimataan kateliimalla. Kuva 6. Kolmiorimakatteen asennus.
10 6.5 Kattolaattakate Esimerkkejä kattolaattamalleista on esitetty kuvassa 7. Valmistajista riippuen mallit ja värit vaihtelevat. Kuva 7. Esimerkkejä kattolaattamalleista. Aluskermin kiinnitys Kattolaattojen alla aluskerminä käytetään vähintään tuoteluokan TL4 kermiä esimerkiksi K-EL 50/2000 ja katteen erityiskohdissa, kuten sisätaitteen vahvistamisessa käytetään TL3 tai TL 2 luokan kermiä, esimerkiksi aluskermiä K-MS 170/3000. Aluskermit asennetaan pysty- tai vaakasuuntaan, loivilla katoilla yleensä vaakasuuntaan ja jyrkillä katoilla pystysuuntaan. Ensimmäinen kermi kohdistetaan alaräystään suuntaiseksi. Kermin reunat naulataan alustaan noin 200 mm:n välein kermin ollessa kiristettynä. Seuraava kermi asetetaan limittäin vähintään 100 mm edellisen kermin päälle, alapuolinen suojamuovi poistetaan ja naulataan kiinni alustaan noin 200 mm:n välein. Näin jatketaan kunnes koko katto on peitetty. Kermien saumat voidaan tiivistää kateliimalla. Räystäät Räystäillä suositellaan käytettäväksi tippanokkapeltiä, joka asennetaan aluskermin päälle. Jos aluskermit asennetaan vaakasuuntaan, räystäälle asennetaan 300 mm leveä laattojen värinen pintakermikaista. Pelti ruuvataan tai naulataan 100 mm:n välein alustaan. Räystäskermikaista liimataan liimareunastaan peltiin. Kermit, joissa ei ole liimareunaa, liimataan peltilistaan kateliimalla. Muita ala- ja päätyräystäsvaihtoehtoja on esitetty kuvassa 2. Jos räystäälle ei asenneta tippapeltilistaa, räystäskermikaistan alareunan tulee taivutettuna ulottua tippanokaksi noin 10...15 mm räystään alareunan alapuolelle. Räystäskaistan yläreuna naulataan noin 100 mm:n välein alustaan. Päätyräystäällä aluskermin päälle asennetaan tippapeltilista ja kattolaatat liimataan tippapeltilistaan, tai räystäskaista asetetaan ja naulataan samalla tavalla kuin sivuräystäällä. Päätyräystään räystäskaista ulotetaan noin 100 mm alaräystään kaistan päälle ja liimataan kateliimalla, hitsataan tai käytetään liimareunallista räystäskaistaa. Päätyräystäs voidaan myös korottaa esimerkiksi kolmiorimalla. Muunlaisia räystäsvaihtoehtoja käytettäessä tulee ottaa huomioon räystäskaistojen ala- ja sivureunojen kohdistus.
11 Kattolaattojen kiinnitys Laattojen asentaminen aloitetaan alaräystään keskeltä siten, että molemmille päätyräystäille tulee samanpituiset laattakappaleet. Kattolaattojen alapinnalta poistetaan suojakalvo sitä mukaa kuin laattoja asetetaan paikoilleen. Kielekkeiden kiinnittymisestä tulee varmistua. Ensimmäinen laattarivi kiinnitetään siten, että laattojen kielekkeiden kärjet ovat noin 10...50 mm sivuräystään reunasta. Jokainen laatta naulataan alustaan noin 20 mm laatan lovien yläpuolelta. Seuraava laattarivi asennetaan siten, että kielekkeiden kärjet asettuvat edellisen rivin laattojen lovien kanssa samalle tasolle, jolloin ylemmän rivin laatat peittävät alempien laattojen naulaukset. Päätyräystäillä laatat leikataan räystäiden tasalle ja liimataan 100 mm:n leveydeltä räystäskaistoihin kateliimalla. Kattamistyön aikana on huolehdittava, että laattarivit säilyvät sivuräystään suuntaisina ja ovat suorassa toisiinsa nähden. Jos katossa on sisätaitteita, laatat limitetään sisätaitteen pintakermin päälle vähintään 150 mm ja liimataan. Harja ja ulkotaitteet Harja ja mahdolliset ulkotaitteet katetaan liimautuvilla harjalevyillä, jotka kiinnitetään neljällä naulalla siten, että naulaukset jäävät seuraavan limittäin asettuvan harjalevyn alle. Viimeinen harjalevy kuitenkin liimataan. Ulkotaitteissa kattolaattarivit leikataan ulkotaitteen suuntaisesti puskusaumaan. Kattolaatat naulataan 100 mm:n välein ulkotaitteen molemmilla puolilla. Harjalevyt asennetaan alaräystäältä alkaen. 7 KATTEEN ERITYISKOHDAT 7.1 Rintataite Pintakermin ylösnostoksi valmiista kattopinnasta suurilla katoilla suositellaan noin 300 mm, pienemmillä katoilla riittää matalampikin pintakermin ylösnosto. Kermin yläreuna kiinnitetään seinään siten, ettei se pääse valumaan. Pystypinnat suojataan esimerkiksi kuumasinkityllä teräspellillä, alumiini- tai kuparipellillä. Pellityksiä on käsitelty RT-ohjekortissa RT 80-10817 Rakennuksen pellitykset ja peltityöt, yleisiä ohjeita. Kuvassa 5 on esitetty esimerkki katteen liittymisestä pystypintaan. Kuva 8. Rintataite.
12 7.2 Sisätaite (jiiri) Sisätaite katetaan siten, että täyden rullan levyinen aluskermi (tuoteluokka TL 2) taivutetaan tiiviisti taitteen pohjalle ja naulataan reunoilta kiinni noin 500 mm:n välein. Tämän päälle asetetaan puolen rullan levyinen pintakermi, joka kiinnitetään aluskermiin naulaamalla reunoilta 100 200 mm:n välein. Kolmiorimakatteessa lappeilta tulevat kolmiorimat ulotetaan 50 mm taitekermin päälle. Lappeen suuntaiset kermit katkaistaan kuvetaipeen suuntaisiksi ja ulotetaan 150 mm taitekermin päälle. Päät liimataan kateliimalla, kuva 9. Kuva 9. Sisätaite.
13 7.3 Katteen läpiviennit Jos katteeseen joudutaan tekemään lävistyksiä, niitä ei saa sijoittaa sisätaitteisiin, lähelle toisiaan tai lähelle seinää. Läpiviennin tulee liittyä vedenpitävästi katteeseen. Katteen lävistävissä putkissa tulee olla joustavat esimerkiksi EPDMkumiset kiristysrenkaalla varustetut läpivientitiivisteet, joissa on vähintään 150 mm leveät laipat. Kuvassa 10 on esitetty periaatteellinen kuva läpivientitiivisteen asentamisesta. Läpiviennin kohdalle naulataan aluskermikaista. Läpivientitiiviste asetetaan paikalleen kaistan päälle ja naulataan alustaan. Pintakermiin, kattolaattakatteessa kattolaattaan, tehdään tarkalleen läpivientitiivisteen kokoinen reikä ja kermi liimataan aluskermiin ja läpivientitiivisteen laippaan. Läpiviennin kohdalle naulataan tai ruuvataan aluskermikaista läpivientitiiviste liimataan ja naulataan tai ruuvataan alustaan läpivientitiivistelaipan päälle liimataan kermi jättäen katekermin tartunnan varmistamiseksi läpiviennin ympärillä laipan pintaa näkyviin asennetaan katekermit päällimmäinen katekermi limitetään 150 mm edellisen päälle. Läpiviennin ympärys tiivistetään tiivistysmassalla. Kuva 10. Läpivientitiivisteen liittäminen katteeseen.
14 7.4 Savupiippu Savupiipun ympärille alustan ja piipun yhtymäkohtaan naulataan 50 mm x 50 mm kolmiorima. Savupiipun juureen leikataan kaistat, jotka nostetaan 300 mm piipun sivuja vasten. Kaistat liimataan kauttaaltaan piippuun ja ankkuroidaan yläreunastaan. Kermikaistat limitetään lappeella piipun alapuolella ja sivuilla lapekermien päälle ja piipun yläpuolella pintakermin alle vähintään 150 mm, saumat liimataan kateliimalla. Piippua vasten nostetut kermikaistat suojataan pellityksellä, joka estää veden valumisen kermin ja piipun väliin. Katteen alusrakenteen ja savupiipun erilainen liike varsinkin hirsirakennuksissa on otettava huomioon, kuva 11. Kuvassa 12 on esitetty savupiipun liittäminen katteeseen. Lappeella olevan leveän savupiipun yläpuolelle katteeseen tehdään korotus, joka ohjaa veden savupiipun ohi, kuva 13. Kuva 11. Periaateratkaisu kermin nostamisesta piippua vasten esimerkiksi hirsirakennuksissa, joissa katteen alusrakenteen ja piipun liike ovat erilaisia. Kuva 12. Katteen liittäminen savupiippuun. Piippu yleensä pellitetään ja siihen tehdään sadekatos.
15 7.5 Pellitykset Katteen suojapellitykset tehdään katteen päälle irti kermeistä. Pellitysten tulee olla tiiviit. Erityiskohtia kuten räystäiden vedenpitävyyttä ei saa jättää pelkän pellityksen varaan. Peltiosiin kermiä liimattaessa pelti käsitellään metallipinnoille tarkoitetulla bitumiliuoksella. Peltiosat tehdään levypellistä ja naulataan riittävän tiheästi, jotta pellin lämpötilan muutosten aiheuttamat liikkeet eivät irrota pellitystä alustasta ja liimauksesta. Pellityksiä on käsitelty RT-ohjekortissa RT 80-10817. Kuva 13. Korotettu taite leveän savupiipun yläpuolella. KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset Työturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma 738/2002. RT STM-21210. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Suomen säädöskokoelma 426/2004. RT STM-21245. Valtioneuvoston päätös henkilösuojaimista. Suomen säädöskokoelma 1406/93. Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten käytöstä ja valinnasta. Suomen säädöskokoelma 1407/93. RT- ja Ratu-ohjekortit Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy RT 80-10817 Rakennuksen pellitykset ja peltityöt, yleisiä ohjeita. 2004. 12 s. RT 85-10596 Metalliset sadevesijärjestelmät. 1996. 12 s. RT 85-10658 Kattoluukku. 1998. 4 s. RT 85-10708 Vesikaton turvavarusteet. 1999. 16 s. RT 85-10738 Vesikaton korjaus. Korjausrakentaminen. 2000. 16 s. RT 85-10799 Bitumikermikatteet, perustietoja. 2003. 11 s. Ratu 63-0017 Vesikaton vedeneristys. 1998. 12 s. Muuta kirjallisuutta RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. 2000. 211 s. Toimivat katot. 2001. Kattoliitto ry. 55 s. Internetjulkaisu osoitteessa http://www.kattoliitto.fi/ Vientisahatavaran lajitteluohjeet. Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistys, Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt, suojeluohje. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. Julkaisu 016. 1997. 8 s. Tulitöiden turvallisuus. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 1994.