Tulevaisuuden kasvualustat Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy
sisältö Mitä kasvualustoja on nykyään yleisesti käytössä, lyhyt esittely Turve Puutarhamulta kompostimulta Kivivilla, lähinnä ammattiviljelyssä Erikoisemmat vaihtoehdot: Vermikuliitti, perliitti, lecasora, zeoliitti Uudet vaihtoehdot, miksi? Kookos Ruokohelpi ja järviruoko Sammal Puukuitu
Nykyiset kasvualustat Turve Turve on maailman eniten käytetty kasvualusta Suomessa 600 000 m³ / vuosi Maailmassa 40 000 000 m³ / vuosi Hyvälaatuisessa turpeessa on erittäin hyvät kasvuominaisuudet + Erittäin hyvä vedensidontakyky + Samalla myös säilyttää sopivan ilmavuuden juuristolle + Sitoo vain hillitysti kasvin käyttöön tarkoitettua typpeä Luonnostaan turve on hyvin hapanta, joten se vaatii vahvaa kalkitusta ph:n nostamiseksi Jos turve pääsee kuivumaan, se on erittäin vaikea saada kastumaan uudestaan
Kasvuturpeen käytössä on myös ongelmia Turvesuon uusiutumisaika on 2000 3000 vuotta Luokitellaan uusiutumattomaksi tai erittäin hitaasti uusiutuvaksi Parasta kasvuturvetta ovat vain rahkalammista muodostuneet vähän maatuneet turpeet Kaikilta soilta ei saa kasvuturvetta Vain suon pintakerrokset kelpaavat kasvuturpeeksi uusia turpeennostoalueita tarvitaan Suot ovat tehokkaita hiilidioksidinieluja ja sitovat keskimäärin noin 10 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu ekosysteemi. Soiden ojittaminen ja turpeen nosto vapauttavat hiilidioksidin takaisin ilmaan. Suomen pinta-alasta on noin 30 % suota > Suomessa kasvuturvetta riittää nykyisellä kulutuksella ja lainsäädännöllä 100 200 vuodeksi.
Nykyiset kasvualustat puutarhamulta Yleisnimitys erilaisille seoksille, joissa usein raaka-aineena turve, hiekka ja komposti Puutarhamullan turpeet voivat olla pidemmälle maatuneita, jolloin kasvualustan ilmavuus kärsii. Hiekka tuo lisää ilmavuutta
Pelkkä kompostimulta yksinään sopii hyvin maanparannusaineeksi kasvimaalle, mutta ei ruukkukasvatukseen. + Erittäin ravinteikasta + Tuo maahan eloperäistä ainesta Sellaisenaan usein liian väkevää kasveille Tiivistyy helposti ja tukehduttaa juuret -> täytyy sekoittaa maahan tai muuhun kasvualustaan Kaupalliset kompostimullat ovat useimmiten lannan ja turpeen seoksia, jotka maadutetaan Kotipuutahan komposti on vähäravinteisempaa, jos käytetään vain biojätettä ja puutarhajätettä Nykyiset kasvualustat Kompostimulta
Nykyiset kasvualustat kivivilla Valmistusprosessissa kiveä sulatetaan 1200-1500 C ja sulanut massa lingotaan kivivillakuiduiksi Käytetään lähinnä ammattimaisessa tuotannossa kasvihuoneissa Ei sisällä ravinteita, toimii vain veden ja ravinteiden välittäjänä juuristolle Vaatii automatisoidun kastelun ja lannoituksen, kaikki ravinteet annetaan ulkoa. Kasvun säätäminen on helppoa, kun kasvualusta ei vaikuta kasvuun Ongelmajätettä käytön jälkeen
Nykyiset kasvualustat erikoisemmat vaihtoehdot Vermikuliitti Savimineeralista kuumentamalla paisutettu kevyt materiaali Imee 3-4 kertaa oman painonsa verran vettä ja ravinteita Parantaa kasvualustan rakennetta Perliitti Vulkaanisesta tuhkasta kuumentamalla paisutettu kevyt materiaali Tuo ilmavuutta kasvualustaan, huono vedenpidätyskyky Käytetään usein yhdessä vermikuliitin kanssa. Kevytsora/lecasora Savesta polttamalla paisutettu kevyt materiaali Tuo ilmavuutta kasvualustaan, käytetään myös ruukkujen salaojitukseen Zeoliitti Huokoisia mineraaleja, jauhemainen koostumus Käytetään sekoitettuna varsinaiseen kasvualustaan Imee tehokkaasti taudinaiheuttajia ja ravinteita itseensä. Puhdistaa kasvualustaa taudinaiheuttajista. Vapauttaa ravinteita hitaasti ja tasaisesti kasvin käyttöön
Miksi uusia vaihtoehtoja? Nykyiset kuluttajatuotteet ovat hyvin turvepainotteisia. Turpeen uusiutuminen on hidasta ja maine heikkenemässä. Tarve kehittää nopeammin uusiutuvia kasvualustoja Materiaalien kierrätystä ja jatkokäyttöä halutaan tehostaa, joten jätteelle keksitään uusiokäyttöä, joka voi olla joissain tapauksissa myös kasvualustaa Jäteasemat ja kaatopaikat myyvät nykyään usein biojätteestä käsiteltyä kompostimultaa tai lannoitetta.
Uudet vaihtoehdot Kookos Kookospähkinän kuorista tehtyä rouhetta. Kookoksen kuoret ovat sivutuote, josta on osattu tehdä kasvualustaa jo 100 vuoden ajan Valmistusprosessi on monivaiheinen: Murskaus-kuitujen erottelu pesu liotus -kuivaus seulonta laatuluokittelu - puristus Kookoksen kuori sisältää kasville haitallisia määriä natriumia, klooria ja kaliumia. Valmistusprosessissa huuhtominen on siis tärkeää Lopputuotteena voi olla karkeita lastuja, hienoa jauhetta tai jotain siltä väliltä. Kookoskasvualusta myydään usein kuivattuna ja tiiviiksi puristettuna harkkona, jonka tilavuus moninkertaistuu kasteltaessa Valmistetaan mm. Intiassa ja Afrikassa Kookosta on käytetty maissa, joissa turvetta ei ole helposti saatavilla Viimeisten 15 vuoden aikana kookoksen käyttö on lisääntynyt Euroopan ammattiviljelmillä, etenkin Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Ranskassa. Turpeen käyttöä pidetään epäekologisena ja etenkin Isossa-Britanniassa kuluttajien kielteinen suhtautuminen turpeeseen on pakottanut viljelijät etsimään vaihtoehtoja Katso esim. youtube hakusanalla coco peat tai coco pith
Kookoksen ominaisuuksia Sitoo runsaasti vettä, mutta vaatii silti tiheämpää kastelua kuin turve Kestää vuosia, maatuu erittäin hitaasti, maatuminen kuluttaa kuitenkin kasvualustan typpivaroja, mikä on otettava huomioon lannoituksessa Viljely alkaa harkon liottamisella
Kookoksen ominaisuuksia + puhdasta bakteereista, sienistä ja rikkojen siemenistä + ilmava kasvualusta, missä juuristo-olosuhteet ovat hyvät + säilyttää rakenteensa useita vuosia + antibakteerinen -> estää haitallisten sienten kasvua (?) + sisältää juuren kasvua edistäviä aineita (?) Jos prosessointivaiheen huuhtelua ei ole tehty huolella voi sisältää haitallisia määriä natriumia, klooria ja kaliumia ei ole peruslannoitettua, joten ravinteita on lisättävä Sitoo jonkin verran typpeä maatuessaan, mikä on otettava huomioon lannoituksessa vaatii tiheämpää kastelua kuin turve Ei valmisteta Suomessa, kuljetus Intiasta, Afrikasta sekä Väli-Amerikasta
Uudet vaihtoehdot Ruokohelpi ja järviruoko Kasvavat luonnonvaraisina Suomessa Ruokohelven viljely lisääntyi, kun siitä suunniteltiin energianlähdettä polttolaitoksiin Järviruoko kasvaa merien ja järvien rannoilla ja muilla kosteilla paikoilla. Ravinnevalumien vuoksi se on vallannut laajoja rannikkoalueita Monivuotisia kasveja, jotka uusiutuvat vuosittain niitoista huolimatta Ruokohelpi Järviruoko
Ruokohelpi ja järviruoko kasvualustaksi Ajatus kasvualustakäytöstä lähti liikkeelle Kiteen Mato ja Multa Oy:ssa Ensin mietittiin miten voitaisiin hyödyntää Vapon käyttämättömäksi jääneitä ruokohelpivarastoja madon tuotannossa Pian ruvettiin kehittelemään kasvualustaa ja ymmärrettiin myös järviruo on potentiaali
Ruokotuote hanke Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävä RAKI-ohjelma mukaan rahoittamaan järviruokopohjaisen kasvualustan kehitystä Järviruokoa hyödyntämällä saadaan vesistöistä ravinteita talteen ja hyödynnettyä kasvualustassa. Ravinnevalumat vesistöihin aiheuttavat järviruo on leviämistä, joka haittaa: Vesilintujen pesintää Muiden rantakasvien menestymistä Vedenkiertoa ja hapensaantia Rantojen virkistyskäyttöä
Ruokohelpi ja järviruoko kasvualustaksi Järviruokoa niitetään sekä kuivana talvella että tuoreena kesällä. Kesäniitetty ruoko on erittäin ravinnepitoista ja taannuttaa kasvua nopeasti Talvikorjatussa ruo ossa on vähemmän ravinteita ja se tasapainottaa ja ilmavoittaa ravinteikasta tuoretta ruokoa. Keväällä korjattua edellisvuoden ruokohelpeä paaleissa ja uutta kasvua Järviruo on talviniittoa
Ruokokasvualusta Erilaisia ruokokasvualustaseoksia kasvatuskokeessa
Ruokokasvualustan ominaisuudet Soveltuu sekä maanparannukseen kasvimaalle että ruukkuviljelyyn + Riittävä ilmatilavuus juuristolle + ei sisällä rikkakasvien siemeniä + kevyttä ja helppoa käsitellä + ruokokuidut maatuvat hitaasti ja antavat pitkäaikaisen maanparannusvaikutuksen + Nopeasti uusiutuva, ekologinen kotimainen kasvualustamateriaali Vaatii turpeeseen verrattuna tiheämpää kastelua, pienempiä eriä kerralla kuidut sitovat maatuessaan jonkun verran typpeä, mikä on huomioitava lannoituksessa saatavuus toistaiseksi vähäistä, tuotekehitys käynnissä
Uudet vaihtoehdot Sammal Rahkasammalen käyttöä kasvualustana on tutkittu VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (entinen MTT) yhteisessä hankkeessa Rahkasmmal uusiutuu suolla 30 vuodessa (vertaa turpeen uusiutumisnopeus 2000 3000 vuotta), maiseman ulkonäkö palautuu 3 5 vuodessa Kerätään vanhoilta ojitetuilta suoalueilta, jotka eivät ole soveltuneet metsänkasvatukseen Tällaista maata Suomessa 800 000 ha Saanto n. 5 tn ha
Sammal kasvualustana Sammaleessa on runsas ilmatilavuus, joten sitä käytetään esimerkiksi orkideojen kasvualustaseoksissa Kesäkukille ja vihanneksille sammalkasvualustaa on jalostettava pidemmälle, jotta kasvualustasta saadaan riittävän tiivis VTT on kehittänyt vaahtorainausmenetelmän, jolla sammalesta puristetaan valmiita kennoja ja ruukkuja
Sammal kasvualustana + Uusiutuva, ekologinen materiaali + Estää mikrobien ja homeen kasvun + Runsas ilmatilavuus Tällä hetkellä suomessa ei ole sammalkasvualustan tuottajaa Sammalta tuodaan esim. Chilestä ja Uudesta-Seelannista Viljelystä vielä vähän kokemuksia Viljelyohjeita vaikea antaa
Uudet vaihtoehdot Puukuitu Sekä pumpulimaista höttöä että pieniä lastuja Tällä hetkellä kasvualustakäyttöä vasta tutkitaan Puukuidun kasvualustaominaisuuksia on tutkittu mm Isossa-Britanniassa, mutta kaupallisia valmisteita ei vielä ole Suomessa puukuitua on lisätty turpeen joukkoon ainakin kasvualustalevyissä Puukuitu desinfioi kasvualustaa ja estää homeiden kasvua Lämpökäsitellyt lastut eivät maadu, joten niiden rakenne pysyy muuttumattomana eivätkä ne sido itseensä typpeä
Kiitos mielenkiinnosta ja Kokeilunhaluista kasvukautta!