Normi kumottu 15.1.2008

ILMILUTIEDOTUS TRG T1-9 26.1.1982 PL 50, 01531 VNT, FINLND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi Normi kumottu 15.1.2008 KOULUTUSOHJE PURJELENTÄJÄN LUPKIRJ VRTEN Koskee: Koulutusohjelmat ja -vaatimukset purjelentäjän lupakirjaa varten. Viite: Ilmailumääräys PEL M2-41 Muutos 1. Voimaantulo: 1.4.1982. 1 YLEISTÄ Koulutusohjelman jaottelu 1. Yleistä 2. Teoreettinen koulutus ja opetusaiheet 3. Lentokoulutus Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää ia määritellä purjelentäjän lupakirjaa varten vaadittavat vähimmäisvaatimukset. Ohje sisältää selvityksen niistä teoreettisesti tai harjoittelemalla opetettavista aiheista ja seikoista, joiden yleinen tuntemus tai osaaminen sekä taito ovat välttämättömiä suoritettaessa lentotehtävää purjelentokoneella. Lisäksi on edellytettävä, että purjelentokoneen ohjaajat huolehtivat siitä, että tämän ohjeen mukaisten tietojen ja taitojen osaaminen sekä hallinta säilytetään. Koulutusohjelma tulee käydä lävitse siten, että myös aikaisemmin ohjaajille opetettujen aiheiden riittävä hallinta todetaan kertaavalla opetuksella tai riittävän perusteellisten kertauskuulustelujen avulla. Tätä koulutusohjetta tulee noudattaa kaikessa purjelentäjän lupakirjaa varten annettavassa 1.4.1982 jälkeen aloitettavassa koulutuksessa. Tämä koulutusohje tulee kokonaisuudessaan saattaa ennen koulutuksen alkamista koulutettavien tietoon. 2 TEOREETTINEN KOULUTUS- J OPETUSIHEET Teoreettinen opetus tulee antaa siten, että koulutusohjelmaan sisältyvät koulutettavalle aikaisemmin annetut tiedot käydään lävitse kertaamalla tai tarkistetaan kertauskuulustelujen avulla ja uudet opetusaiheet opetetaan siten, että koulutettavalle annetaan eri opetusaiheita koskevat seuraavan erittelyn mukaiset yleistiedot ja vaaditun osaamisvaatimuksen täyttämiseksi tarpeellinen opetus. Huom! Taulukossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: 0 = ei aikaisempaa lentolupakirjaa MP = moottoripurjelentokonekelpuutuksen haltija M = moottorilentäjän lupakirjan haltija Opetusvaatimukset ja tietoja koskevat osaamisvaatimukset on eri opetusaiheiden kohdalla merkitty seuraavia lyhennysmerkkejä käyttäen:. Yleiskuvaus. Opetettava yleis- ja taustatiedot käsitteiden ja sanojen ymmärtämiseksi.. Perustiedot. Opetuksessa annettava yleiset perustiedot. Osaamisvaatimuksena riittää asian tai menetelmän yleinen kuvaus ja tuntemus.. Tulkinta ja käyttötaito. Opetuksessa annettavat tiedot edellyttävät, että opetettava pystyy ymmärtämään ja soveltamaan tietoja käytännön vaatimalla tavalla. Osaamiskoe. ILL 3301 10/01

2/12 TRG T1-9, 26.1.1982 2.1 Ohjausoppi D. Täydellinen kokonaishallinta. Opetuksen tarkoitus on antaa opetettavalle pätevyys, minkä perusteella opetettava aihe on tunnettava hyvin ja siten, että tietoja pystytään käyttämään käytännön toiminnan vaatimalla varmuudella. Osaamiskoe. Ohjausopin opetuksessa tulee pääosin vastata lennonopettajan, jonka tulee käytännön lennonopetuksessa käsitellä kuhunkin lentotehtävään liittyviä lentosuorituksia koskeva lennon ohjausopillinen teoria yksityiskohtaisesti. Lentokoneen ohjausopin tulee sisältyä ennen lentokoulutusta annettavaan teoreettiseen opetukseen. 2.1.1. Lentosuorituksen yleiserittely - lentotehtävän määrittely - lentotehtävän valmistelu ja lennonopettajan ohjeet - lentoa edeltävät tarkastukset - koneen käsittely maassa ja toiminta starttipaikalla - laskuvarjon käyttö - sijoittuminen ohjaamoon - lennon tekninen suoritus 2.1.2. Ohjaaminen a) Ohjainten vaikutus: korkeusperäsimen vaikutus, siivekkeiden vaikutus, sivuperäsimen vaikutus, ohjainten yhteiskäyttö b) Suora lento: trimmaus, ohjainvoima, ohjaintunto, ohjainteho c) Liuku: paras liukunopeus, pienimmän vajoamisen nopeus, liitosuhde, liitoluku d) Sakkaus: hitaasti kehittyvä sakkaus, nopeasti kehittyvä sakkaus, sakkausnopeus kaarrossa, kuormituskerroin, sakkausnopeus suorassa oikaisuvedossa, sakkaus eri asuissa e) Kaarrot: loiva, keski- ja jyrkkäkaarto f) Kaarto matalalla, tuulen vaikutus, vaaratekijät g) Hinaustavat (vintturi, lentokonehinaus ja autohinaus) h) Lentoonlähtö: normaali lentoonlähtö, lentoonlähtö sivutuuleen i) Laskukierros ja lasku: laskukierros, laskuasu (teline, laipat, lentojarrut), lentojarrujen ja laippojen käyttö, lasku, virhemahdollisuuksia laskussa, sivutuulilasku, myötätuulilasku j) Sivuluisu, sivuluisukaarto k) Pakkotilanteet: keskeytynyt hinaus, irtoamaton hinausköysi tai lanka, hyppytilanne 1) Maastolasku m) Epätavalliset lentotilat ja niistä oikaiseminen n) Syöksykierre ja sen oikaisu: syöksykierre, syöksykierteen oikaisu, tavallisimmat virheet syöksykierteen oikaisussa o) Termiikin, rinnetuulen ja aaltovirtauksen hyväksikäyttö 2.2 erodynamiikka erodynamiikan opetuksessa tulee pyrkiä käytännön lentotoiminnassa tarpeellisten tieto en antamiseen sellaisessa muodossa, että oppilas pystyy omaksumaan ja ymmärtämään aerodynamiikan perusasiat ja käsitteet hänelle välttämättömässä laajuudessa. Suositeltavaa on käyttää yksinkertaistettuja kuvia ja käyrästöjä. Matemaattisten kaavojen esittäminen ei tämän tasoisessa opetuksessa ole tarkoituksenmukaista. erodynamiikan soveltaminen käytännön lentotoimintaan ja opetusaiheen ymmärtämiseen saadaan aikaan lentokoulutuksen yhteydessä annettavalla asianmukaisella sovellutusopetuksella.

TRG T1-9, 26.1.1982 3/12 2.2.1. erodynamiikka a) Peruskäsitteitä: staattinen paine, dynaaminen paine, kokonaispaine, ernoullin laki, laminaarinen virtaus, turbulenttinen virtaus, paineen jakautuminen virtauksessa olevan kappaleen ympärillä (kitkaton ja kitkallinen virtaus), aerodynaamisten voimien synty, aerodynaamisen voiman suuruuteen vaikuttavat tekijät (dynaaminen paine, kappaleen koko ja muoto) b) Virtaus siipiprofiilin ja siiven ympärillä - siipiprofiiliin liittyvät nimitykset - vastus, nostovoima ja kohtauskulma 2.2.1. erodynamiikka (jatkuu) 2.2.2. Suoritusarvot - kohtauskulman vaikutus nostovoimaan - nostovoimakeskiö ja aerodynaaminen keskiö - pituuskallistusmomentti c) Sakkaus ja siihen liittyvät tekijät - virtauksen irtoaminen ja siihen vaikuttavat tekijät - siiven muodon vaikutus sakkausominaisuuksiin, kärkisakkaus - siiven geometrinen ja aerodynaaminen kierto a) Lentoonlähtöön ja laskeutumiseen vaikuttavat tekijät: lämpötila, siiven kosteus, lentomassa, kiitotien pinnan laatu, vastatuulikomponentti, kiitotien pinnan kaltevuus b) Liitosuhde: liitoluku ja liitokulma, lentomassan ja lentonopeuden sekä vasta- ja myötätuulen vaikutus liitosuhteeseen (polarikäyrä) c) Kaartonopeuden, kallistuskulman ja lentonopeuden välinen c yhteys 2.2.3. Lentokoneen vakavuus a) Vakavuuskäsitteet: staattinen ja dynaaminen vakavuus b) Pituusvakavuus: rungon ja vakaajan vaikutus, massakeskiön sijainnin vaikutus, vaarallisimmat virheet c) Suuntavakavuus: rungon ja sivuvakaajan vaikutus, siiven muodon vaikutus d) Kallistusvakavuus: V-kulman vaikutus, siiven sijainnin vaikutus, siiven muodon vaikutus 2.2.4. Käytännön aerodynamiikka a) Lentokoneeseen vaikuttavat voimat, ohjainten vaikutus ja stabiliteetti b) Ohjainten kevitys ja tasapainotus c) Huurteen, jään ja muiden epäpuhtauksien vaikutus siipeen ja ohjaimiin d) Maan vaikutus e) Syöksykierre 2.3. Purjelentokonerakenteet ja -mekanismit Purjelentokonerakenteita ja -mekanismeja koskevaan opetukseen tulee sisältyä koulutuksessa käytettävän lentokonetyypin tuntemusta koskevaa opetusta siten, että koulutus täyttää tyyppikoulutukselle asetetut vaatimukset 2.3.1. Purjelentokoneen pääosat: runko, siivet, vakaimet, ohjaimet, lentojarrut, laipat, laskuteline 2.3.2. Purjelentokoneeseen kohdistuvat kuormitukset: eri jännitystilat, aerodynaamiset voimat, kuormitusmonikerran vaikutus, kuormitukset koneen laskeutuessa ja liikkuessa maassa, värähtelyilmiöt 2.3.3. Purjelentokonerakenteet a) Lentokonerakenteiden luokittelu: primäärirakenne, sekundäärirakenne, tertiäärirakenne b) Rakennemateriaalit

4/12 TRG T1-9, 26.1.1982 c) Rakennetta heikentävät tekijät: kuluminen, väsyminen, syöpyminen, lahoaminen, kosteus 2.3.4. Purjelentokoneen rakenneosat ja niiden tehtävät a) Runko Rakennetavat: puolikuorirakenne, kuorirakenne, putkirakenne, sekarakenne b) Siivet ja niiden kiinnitys Rakenneosat: salko, kaaret, verhous Rakennetavat: puolikuorirakenne, kuorirakenne Siiven kiinnitys c) Pyrstö Rakenneosat: sivuvakain ja -peräsin, korkeusvakain ja -peräsin d) Laskutelineet ja laskutelinetyypit: kiinteä ja sisäänvedettävä 2.3.5. Purjelentokoneen mekanismit Ohjainjärjestelmät: siivekkeet, korkeusperäsin, sivuperäsin, säätölaipat eli trimmit Ohjainten käyttölaitteet: sauva, jalkaohjaimet Erittely voimansiirron mukaan: teräspunokset, työntövetotangot, edellisten yhdistelmä Pyöräjarrut: levyjarrut, rumpujarrut Lentojarrut: Schemp-Hirth, spoilerit ja DFS sekä jättöreunajarrut Laipat 2.3.6. Pelastuslaskuvarjo - rakenne, käyttö ja huolto 2.4. Purjelentokonemittarit 2.4.1. Magneettiset kompassit Rakenne- ja toimintaperiaate, käyttö, rajoitukset ja virhenäyttämät 2.4.2. Magneettisen kompassin käyttö ja luotettavuus: kiihtyvyyden ja luisumisen (kaarron) vaikutus, nopeusvirheet, kaartovirheet, magneettiset häiriöalueet, lentokoneen laitteiden vaihtojen vaikutus, salamanisku, ukkospilven läheisyys 2.4.3. Hyrräperiaatteella toimivat näyttölaitteet lennonvalvontaa varten a) Kaarto- ja kallistusmittari: rakenne ja toiminta, käyttö, rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät 2.4.4. Painemittarit lennonvalvontaa varten a) Pitotputket: staattinen ja dynaaminen paine ja näiden vaihtoehtoiset mittauspaikat b) Nopeusmittari: rakenne- ja toimintaperiaate, käyttö c) Korkeusmittarit: rakenne, toimintaperiaate, millibaariasteikon käyttö, erilaisten mittareiden näyttämät sekä barografi d) Nousunopeusmittarit (variometrit): rakenne ja toiminta, patolevy-, sähköinen ja aneroidivariometrit 2.5. Lentosuunnistus 2.5.1. Maan koordinaattijärjestelmä: meridiaanit eli pituuspiirit, leveyspiirit, leveysaste 2.5.2. Suuntien määritteleminen: tosipohjoinen, magneettipohjoinen, kompassipohjoinen, lentokoneen pituusakseli, lentosuunta, ohjaussuunta: TH, MH, H 2.5.3. ikamääritelmät: paikallisaika, GMT-aika, auringon nousun ja laskun aika 2.6.4. Pituusyksiköitä, määritelmät ja käyttö: a) Nautical mile (NM),meripeninkulma: käyttö, määritelmä, alkuperä b) Englantilainen järjestelmä: mile - maili, foot - jalka, inch - tuuma 2.5.5. Kartat a) Yleistä: kartan määritelmä, mittakaavan määritelmä 2.5.6. Ilmailukartta 1:500 000 D 1:1 000 000 ja muut kartat

TRG T1-9, 26.1.1982 5/12 2.5.7. Kartat ja käyttötarkoitus: kartan valinta käyttötarkoituksen perusteella, kartan merkit ja niiden tunteminen, kartan lukeminen ja paikannus kartan avulla, kartan ajanmukaisuuden tarkistaminen, kartan välttämättömyys lennolla 2.5.8. Eranto, eksymä: vaikutukset ja käytännössä huomioon ottaminen 2.5.9. Näkösuunnistus kartan ja kiintopisteiden avulla 2.5.10. Tuulen vaikutus lentosuunnistukseen a) Suhteellinen liike 2.6. Lentosääoppi 2.6.1. Ilmakehä - ilmakehän rakenne - lämpötilan pystysuora jakautuma - standardi-ilmakehä D 2.6. Lentosääoppi (Jatkuu) 2.6.2. Ilman lämpötila - lämpötilan mittaaminen - lämpötilan vaihtelut 2.6.3. Ilmanpaine ja ilmantiheys - ilmanpaineen mittaaminen - ilmantiheys, tiheyden riippuvuus lämpötilasta ja paineesta 2.6.4. Ilman kosteus, kosteussuhteet - kastepiste - suhteellinen kosteus 2.6.5. Ilmakehän tasapainotila - stabiliteetin ja instabiliteetin merkitys ilmakehässä (termiikki) - stabiliteetin muuttuminen 2.6.6. Näkyvyys - näkyvyyskäsitteet 2.6.7. Pilvet - kansainvälinen luokittelu, pilvityyppien kuvaus, jako korkeuden mukaan, pilvikuvaston tarkastelu - erilaisten pilvien merkitys purjelennon kannalta - pilvihavainnot (menetelmät ja luotettavuus) - pilvien synty 2.6.8. Sade - erilaisten sateiden kuvaus ja terminologia - sateen synty 2.6.9. Ukkonen - yleinen kuvaus - eri tyyppiset ukkoset - lento-olosuhteet erilaisissa ukkostilanteissa 2.6.10. Jäätyminen - meteorologiset edellytykset - muodostuvan jäin rakenne - jäätyminen erilaisissa olosuhteissa 2.6.11. Tuuli - tuulen yleinen luonne - mittausmenetelmät - virtauksen luonne - ilmanpaineen ja tuulen välinen riippuvuus - paikalliset tuulet 2.6.12. Ilmamassat

6/12 TRG T1-9, 26.1.1982 2.6.13. Rintamat 2.6.14. Erilaiset Painekuviot - korkeapaine - matalapaine 2.6.15. Sääkartat 2.6.16. Lentosääpalvelu purjelentäjille (Sofor) 2.7. Ilmailumääräykset 2.7.1. Lentokoulut ja annettavaa koulutusta koskevat yleistiedot. Ennen varsinaisen koulutuksen aloittamista tulee oppilaille antaa tiedot ilmailumääräyksen TRG M1-7 edellyttämistä ja muista tarpeellisista seikoista: a) Lentokoulun organisaatio - koulutuspäällikön nimi ja tehtävät - lentokoulutuksen johtajan nimi ja tehtävät -lentokoulun lentokoneiden huoltotoiminnasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävät b) Lentopaikkaa koskevat yleistiedot, purjelentotoiminnan ylivalvoja/valvoja c) Opetusohjelmat ja opettajat d) Selvitys siitä, miten koulutusta koskeva vakuutusturva lentokaluston, koulutettavan ja kolmannen osapuolen suhteen on järjestetty sekä siviili-ilmailua koskevat vakuutusmuodot e) Muut tarpeelliset koulutusta koskevat tiedot ja selvitykset f) Ohjaajan Jatkokoulutusneuvonta 2.7.2. Siviili-ilmailua koskeva hallinto ja järjestöt Suomalainen siviili-ilmailun hallinto ja ilmailuviranomaiset a) Liikenneministeriö: ilmailuasioiden esittelijä b) Ilmailuhallitus: pääjohtaja, hallinto-osasto, kenttäosasto, lentoturvallisuusosasto (teknillinen toimisto, lentotoimintatoimisto), sotilastoimisto c) Muut viranomaiset (esim. PTH, SisM) d) Suomen Ilmailuliitto (SIL) 2.7.3. Suomalaista siviili-ilmailua koskeva lainsäädäntö Lait, asetukset ja lentosäännöt tulee selvittää kokonaisuudessaan Purjelentäjän tulee omata hyvät tiedot sellaisista säännösten kohdista, jotka vaikuttavat hänen velvollisuuksiinsa, oikeuksiinsa ja vastuuseensa. Ilmailua koskevat lait ja asetukset a) Lait ja niiden muutokset - Ilmailulaki vuodelta 1964, asetuskokoelma nro 595/1964 - V:n 1923 ilmailulain voimassaolevat :t 6-13, asetuskokoelma nro 139/1923 - Laki ilmailulain 53 :n muuttamisesta, asetuskokoelma nro 40/1972 b) Ilmailuasetus, asetuskokoelma nro 525/1968 c) Lentosäännöt Ilmailuhallituksen päätös lentosääntöjen julkaisemisesta, asetuskokoelma nro 778/1979 1 2.7.4. Siviili-ilmailun määräys- ja tiedotuspalvelu IP, Ilmailukäsikirja IP:n sisällöstä tulee antaa ne tiedot, jotka koskevat purjelentäjää ja hänen suorittamaansa lentotoimintaa.

TRG T1-9, 26.1.1982 7/12 Lisäksi tulee IP:n sisältö selvittää kokonaisuudessaan siten, että opetettava tietää, mitä tietoja siitä on lentotoimintaa varten saatavissa. Ilmailukäsikirjan jaottelu: GEN Yleinen osa G Lentoasemat ja maalaitteet OM Viestipalvelu MET Sääpalvelu R Lentomääräykset ja ilmaliikennepalvelu FL Kansainvälisen lentoliikenteen helpottaminen SR Etsintä- ja pelastuspalvelu MP Ilmailukartat Ilmailutiedotukset Tiedotuksista tulee opettaa ne tiedot, jotka koskevat purjelentäjää ja hänen suorittamaansa lentotoimintaa. Lisäksi tulee selvittää tiedotusjärjestelmän tarkoitus ja merkitys sekä se, mitä. asiaryhmiä tiedotukset sisältävät ja miten tietoja käytetään hyväksi lentotoiminnassa. a) NOTM-tiedotukset b) I-tiedotukset c) Lennonneuvontaelimet - toiminta ja elimiltä saatavat tiedotukset sekä niiden välttämättömyys Lentoturvallisuusosaston määräys- ja tiedotusjärjestelmä Määräys- ja tiedotusjärjestelmän rakenne ja tarkoitus tulee selvittää. Samoin määräysten ja tiedotusten tuntemisen ja noudattamisen välttämättömyys sekä määräysten oikeudellinen merkitys. Määräykset ja tiedotukset sekä niiden ryhmittely: Ryhmä GEN Yleistä (General) Ryhmä IR Ilma-alukset ja ilmailuvälineet (irworthiness) Ryhmä OPS Lentotoiminta (Operations) Ryhmä PEL Ilmailulupakirjat (Personnel Licensing) Ryhmä TRG Koulutustoiminta (Training) Määräykset ja tiedotukset tulee selvittää täydellisesti purjelentäjää, hänen lupakirjaansa ja lentotoimintaansa koskevilta osilta. 2.7.5. Ilma-aluksen ja miehistön asiakirjat sekä päiväkirjat Ilma-aluksen asiakirjat a) Rekisteröimistodistus b) Lentokelpoisuustodistus c) Katsastuspöytäkirja d) Lentokäsikirja e) Punnitustodistus f) Ilma-aluksen matkapäiväkirja g) Radiolupa h) Radiolaitteiden peruskatsastuspöytäkirja i) Radiolaitteiden katsastustodistus j) Laskuvarjokirja Ilma-aluksen miehistöä koskevat asiakirjat a) Lupakortti (lentokoulutusta varten) b) Lupakirja c) Radiopuhelimenhoitajan todistus d) Henkilökohtainen lentopäiväkirja siakirjoja ja päiväkirjoja koskevat velvoitteet a) siakirjojen ja päiväkirjojen sijoitus, säilytys sekä päiväkirjojen pitämisvelvollisuus b) Päiväkirjojen merkitys - lentokaluston kunnon ja lentokelpoisuuden valvonta - henkilöstön lentokokemuksen valvonta D D D D D

8/12 TRG T1-9, 26.1.1982 2.7.6. Lennonjohtomenetelmät ja lennonjohtopalvelu a) Lyhenteet ja määritelmät (lentopaikat, ilmatila, lennonjohtopalvelua koskevat sekä VFR-lentotoiminnassa tarpeelliset lyhenteet ja määritelmät) b) Lennonvarmistuspalvelun organisaatio ja tehtävät c) Ilmaliikennepalvelu: mittayksiköt, ilmatilan jako, ilmatilan käyttörajoitukset, rajoitusalueet, kieltoalueet, korkeusmittarin asetukset ja korkeusmäärittelyt, lentopinta, lentokorkeus d) Lentosäännöt - näkölentosäännöt e) Ilmoitukset ja niitä koskevat velvollisuudet: ilmoitus yhteentörmäysvaarasta ilma-alusten välillä tai häiriöstä lennonvarmistuspalvelussa, ilmoitus lento-onnettomuudesta tai vauriosta, ilmoitus tunnistamattomasta lentävästä esineestä 2.7.7. Lentopaikat ja niiden laitteet Opetuksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot koulutukseen käytettävästä "kotikentästä" ja tietojen hankinta muista käytettävissä olevista lentopaikoista (IP ja NOTM-tiedotukset) a) Lentopaikan alueet - kenttäalue osineen ja merkintöineen - lähialue ja lähiliikennealue lentoesteineen ja maastolaskupaikkoineen - lentopaikan ilmatila b) Lennonvarmistuspalvelu lentopaikalla ja vastuu lentotoiminnasta c) Lentopaikan lentotiedotus- ja hälytyspalvelu d) Lentopaikan palontorjunta- ja lähipelastuspalvelu e) Lentopaikan sääpalvelu, tuulen suunnan osoitinlaitteisto f) Lentopaikan toimintaa koskevat pysyväismääräykset 2.8. Purjelentokoneen hoito ja käyttö 2.8.1. Purjelentokoneen ja sen laitteiden huolto ja korjaus a) Päivätarkastus/lentoonlähtötarkastus b) Ohjaajan suoritettavissa olevat huoltotoimenpiteet ja tarkastukset c) Määräaikaishuollot, huoltojaksot d) Perushuolto, huoltojaksot e) Peruskorjaus, peruskorjausjaksot f) Vauriokorjaus, 2.8.2. Koneen purkaminen ja kokoaminen 2.8.3. Lentokoneen hoito ja huolto talvella Koneen säilytys ja suojaaminen, koneen valmistaminen lentokuntoon, koneen puhtaus, lumen tai huurteen poisto, ohjaamon ikkunoiden huurtuminen tai jäätyminen ja näiden vaikutus, pitot-putken puhtaus. 2.8.4. Lentosuunnitelma, lennon suunnittelu ja lennon suoritus Opetusaiheen tarkoituksena on antaa yhtenäinen kuva VFR-lentäjälle matkalentomuotoisen lentotehtävän suunnittelussa ja suorituksessa huomioon otettavista tekijöistä. Opetuksen antajana tulee olla lennonopettaja tai muuten hyvän lentokokemuksen ja tarpeelliset tiedot omaava lentokoneen ohjaaja. Lentoonlähtömassan määritteleminen (TOW) a) Suurin sallittu lentoonlähtömassa (max TOW): rakenteellinen, lentokohtainen D b) koneen kuormaus, lentoonlähtömassa, massakeskiö D Reitit ja korkeudet a) Käytettävissä olevat suunnistuslaitteet ja -menetelmät b) Käytettävät korkeusmittariasetukset D c) Minimilentokorkeudet reitillä D D

TRG T1-9, 26.1.1982 9/12 Säätietojen hankinta ja käyttö lennon suunnittelussa sekä lennon aikana a) Säätietojen hankinta lennon suunnittelua varten: sääasemat, lentosääkeskukset, meteorologit, tarvittavat sääkartat Maastolasku a) Maastolaskuun johtavia syitä - sään muuttuminen lennon aikana - arviointivirheet lentopaikan läheisyydessä b) Maastolaskun suoritus - ratkaisukorkeus - laskupaikan valinta ja siinä huomioitavia seikkoja, kuten koko, kaltevuudet, pinnan laatu, reunaesteet ja muut laskupaikalla olevat esteet sekä tuulen suunta - korkeusmittarin näytön luotettavuus maastolaskussa c) Toimenpiteet maastolaskun jälkeen D 2.8.5. Hinauskalusto ja -välineet 2.9. Lentäjää koskevat fysiologiset tekijät 2.9.1. Sopeutuminen lento-olosuhteisiin a) Maatottumukset ja ilmatottumukset b) Yksilölliset erot c) Fysiologisten tekijöiden merkitys 2.9.2. Kehon reaktiot paineen muutoksiin a) Painevaihteluiden aiheuttama välikorvan tukkeuma ja tulehdus (erositis) b) Painevaihteluiden aiheuttama sivuontelon tulehdus (erosinuitisis) c) Hammaskivut d) Kollapsi-tyypit (verenpaineen putoaminen) 2.9.3. Kehon reaktiot hapen osapaineen muutoksiin a) Happivajaus (Hypoxia) b) Hiilimonoksidi (Häkä) c) Ylihengittäminen (Hyperventilation) 2.9.4. istien toiminta lennon aikana a) Kehon aistit b) Harha-aistimukset c) Harha-aistimusten vaikutukset d) Harha-aistimusten esiintyminen, harha-aistimusten vaikutusten eliminoiminen, aistien kurissapitäminen 2.9.5. Väsymystilat Väsymystilat ja niiden vaikutus lentosuorituksiin 2.9.6. lkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja ravinto a) lkoholi, lääkkeet, huumausaineet ja niiden käyttö sekä vaikutus b) Ravinnon merkitys ja fyysinen kunto 2.9.7. Jännitys- ja pelkotilat lentokoulutuksen aikana, pahoinvointi - "ilmasairaus" a) Esiintyminen ja yleisimmät syyt b) Jännitys- ja pelkotilojen ja pahoinvoinnin eliminoiminen

10/12 TRG T1-9, 26.1.1982 Tietopuolisen koulutuksen ja sen opetusaiheiden oppituntimäärät Tuntimäärä 2.1 Ohjausoppi 6 2.2 erodynamiikka 6 2.3 Purjelentokonerakenteet 2 2.4 Moottoripurjelentokonemittarit 3 2.5 Lentosuunnistus 2 2.6 Sääoppi 6 2.7 Ilmailumääräykset 6 2.8 Purjelentokoneen hoito ja käyttö 2 2.9 Ilmailufysiologia 3 Yhteensä 36 h 3 LENTOKOULUTUS 3.1 Yleistä Tämä lentokoulutusohjelma täyttää purjelentäjän lupakirjaa varten hyväksytylle lentokoulutukselle asetetut vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen tulee tapahtua kurssin muodossa. Lennonopetusta annettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää oppilaan Soveltuvuuteen koneen ohjaajaksi. Lennonopettajan tulee ylläpitää hyvä kuri oppilaidensa keskuudessa sekä olla moraaliltaan moitteeton, sillä koulutuksen tulos riippuu suurelta osalta näistä tekijöistä. Oppilaille tulee terottaa mieleen ja heidät tulee saada vakuuttuneiksi ilmailumääräysten tinkimättömän noudattamisen välttämättömyydestä sekä oman että muiden turvallisuuden takia. Lentokoulutus tulee järjestää niin, että opetus niveltyy tarkoituksenmukaisesti saatuun teoreettiseen opetukseen. Opetuksessa on tarkoituksenmukaista jakaa koululennot kahteen osaan: uusien lentoliikkeiden esittämiseen ja aikaisemmin opetettujen lentoliikkeiden harjoitteluun. Käytännön lentokoulutuksen yhteydessä lennonopettajan antaman ohjausopin opetuksen sekä muiden teoreettisten tietojen käytäntöön soveltamiseksi ja asianmukaisen opetustuloksen saavuttamiseksi on huolehdittava siitä, että lennonopettaja käyttää kutakin opetettavaa asiaa kohden maassa riittävän ajan aloitettavan lentotehtävän lentoliikkeiden yksityiskohtaiseen selvittämiseen, lentoon liittyvien tärkeimpien teoreettisten kysymysten sovellutusopetukseen, lennon jälkeen tapahtuvaan kertaavaan suorituserittelyyn ja tarpeen vaatimaan lisäopetukseen. Lennonopettajalla tulisi olla käytettävissään kutakin oppilasta koskeva lentokoulutuksen opetusaiheet sisältävä ja tarkkailun mahdollistava suoritusluettelo tai opintokirja, jonka perusteella hän voi seurata lentokoulutuksen eri opetusaiheiden suorituksia ja huolehtia hänelle kuuluvan ohjausopin asianmukaisesta opetuksesta sekä lentokoulutuksen niveltämisestä tietopuoliseen opetukseen. Koululennoilla tulee lennonopettajan kiinteästi seurata oppilaan kehitystä. Tarkastuslennon läpäiseminen purjelentäjän lupakirjaa varten on koulutusvaiheen yksi päämäärä, mutta tähän ei kuitenkaan tule kiinnittää liikaa huomiota. Ellei oppilaan lentotaito kehity normaalisti vaatimusten mukaiselle tasolle, on oppilaalle annettava lisäkoulutusta erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Milloin koulutuksen aikana ilmenee sellaisia syitä, joiden perusteella oppilas voidaan katsoa sopimattomaksi koulutettavaksi purjelentokoneen ohjaajaksi, tulee asiasta tehdä kirjallinen ilmoitus ilmailuhallitukselle, joka päättää suoritettavasta tutkimuksesta ja mahdollisista toimenpiteistä. (Sopimattomuuteen viittaavina syinä mainittakoon esim.: huono terveys, koulutusta koskevien ilmailumääräysten toistuva rikkominen tai toistuva kouluttajien ja lennonopettajien ohjeista

TRG T1-9, 26.1.1982 11/12 piittaamattomuus, selvästi ilmenevät puuttuvat ohjaajataipumukset tai selvästi ilmenevä henkinen tasapainottomuus.) sian arkaluonteisuudesta huolimatta tulee kouluttajien ja lennonopettajien kiinnittää oppilaan yleiseen sopivuuteen riittävästi huomiota, koska täysin sopimattoman henkilön koulutuksen keskeyttäminen ajoissa on aina paras ratkaisu kaikkien asianosaisten kanssa. Ennen yksinlentoa tulee opettaa kaikki perustavaa laatua olevat lentoliikkeet ja suoritukset. Opetus syöksykierteestä oikaisemiseksi ei sisälly ehdottomana lentosuorituksena lento-ohjelmaan, vaan sen opetus on riippuvainen käytettävästä purjelentokonetyypistä. Ennen yksinlentoa on syöksykierteestä oikaisemista koskeva menettely kuitenkin kerrattava oppilaan kanssa. Lisäksi tulee ennen yksinlennon suoritusta ottaa huomioon ilmailumääräyksen TRG T1-7 määräämät muut yksinlentoa koskevat vaatimukset. 3.2 Lento-ohjelma henkilölle, jolla ei ole ennestään lupakirjaa 1. Koululentoon valmistautuminen Koneen ulkopuolinen ja sisäpuolinen tarkastus, muut tarkastukset Ohjaamoon ja sen laitteisiin tutustumisharjoituksia maassa Ohjaamoon sijoittuminen, laitteiden ja välineiden tarkastus, tarkistuslistojen käyttö - tarkistusmenettelyt, istuma-asento, vipujen ja laitteiden hallintaotteet (Ohjaamoon tutustuminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen lentojen aloittamista tietopuoliseen koulutukseen liittyvänä ja ohjaamotoimintojen harjoitteluna.) 1. koululento Tutustumislento, ohjaamon laitteet, oppilas lennon aikana mukana ohjaimissa, opettajan käskyt 2. koululento Ohjainten vaikutus 3. koululento Ohjainten jatkuva vaikutus ohjain kerrallaan, siivekejarrutus 4-5. koululento Lentoonlähtö, hinaus, suoralento, kaarto, koneen trimmaus, lentojarrujen käyttö 6. koululento Kaarto, laskukierros 7. koululento Kaarto, laskukierros, lasku 8. koululento Sakkaukset (hitaasti kehittyvä sakkaus, täydellinen sakkaus), lasku 9-16. koululento Kertausta, termiikkilento, oikean-vasemmanpuoleinen laskukierros 17. koululento Kaartosakkaus, syöksykierre 18. koululento Jyrkkä kaarto 19-28. koululento Kertausta, jonka aikana yksi järjestetty pakkotilanne (esim. hinausköyden irrotus ennalta ilmoittamatta), lyhennetty laskukierros (laskut pyritään tekemään maalilaskuina saralle), 3 laskua korkeusmittari peitettynä 29. koululento Sivuluisu ja sivuluisukaarto 30-31. koululento Koulutustarkastuslento 32-36. koululento Ensimmäiset viisi yksinlentoa koulukoneella (kaarrot 360 vasempaan ja oikeaan) 37-48. koululento Harjoituslentoja yksin, maaliinlaskut 49. koululento Kertausta 50. Lupakirjatarkastuslento, lennon on oltava niin pitkä tai lentoja on oltava niin monta, että tarkastuslento-ohjelma voidaan käydä läpi 3.3 Lento-ohjelma henkilölle, jolla on purjelentäjän lupakirja vain moottoripurjelentokoneita varten tai moottorilentäjän lupakirja 1. Koululentoon valmistautuminen Koneen ulkopuolinen ja sisäpuolinen tarkastus, muut tarkastukset Ohjaamoon ja sen laitteisiin tutustumisharjoituksia maassa Ohjaamoon sijoittuminen, laitteiden ja välineiden tarkastus, tarkistuslistojen käyttö - tarkistusmenettelyt, istuma-asento, vipujen ja laitteiden hallintaotteet (Ohjaamoon tutustuminen tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen lentojen aloittamista tietopuoliseen koulutukseen liittyvänä ja ohjaamotoimintojen harjoitteluna.)

12/12 TRG T1-9, 26.1.1982 1. lento Tutustumislento 2. lento Hinaus, siivekejarrutus, sakkaus, lasku 3-4. lento Hinaus, kaarrot, laskut maaliinlaskuina (termiikkilento sään salliessa, vintturilla hinattaessa huomioi SIL:n "Vintturihinauskoulutusohje"). 4-5. koululento Keskeytetty hinaus 6-10. lento Yksinlento, kertausta, laskut maaliinlaskuina 11. lento Tarkastuslento purjelentäjän lupakirjaa/kelpuutusta varten. Edellä mainitut lentomäärät ovat minimivaatimuksia. Koulutusta on annettava tarpeen vaatiessa enemmän.