Kokousaika 16:00-17:54 Kokouspaikka Kiinteistöviraston neuvotteluhuone (, 4 krs.) Läsnä Jäsenet Paalimäki, Tuula Suomalainen, Nina Lohi, Jyrki Molander, Sole Pihlaja, Kirsi Saarinen, Olli Valve, Tuomo Viskari, Tuomas Vuorinen, Markku puheenjohtaja varapuheenjohtaja paitsi 17 Penttilä, Hannu Stauffer, Jaakko Kaartinen, Ilkka Sarin, Teuvo Metsäranta, Markku Tuuttila, Juhani Askolin, Johanna Montell, Kristina Kurki-Issakainen, Kerttu apulaiskaupunginjohtaja virastopäällikkö osastopäällikkö vs. kiinteistöjen kehittämispäällikkö vs. tilakeskuksen päällikkö osastopäällikkö tiedottaja lakimies arkkitehti asiantuntija 2, klo 16:06-16:46 asemakaava-arkkitehti asiantuntija 2, klo 16:06-16:46 projektipäällikkö asiantuntija 2, klo 16:47-17:04 Muut Lindroos, Annukka Vikman, Kari Puheenjohtaja Paalimäki npitäjä Montell
Esittely Virastopäällikkö Stauffer 1-5 ja 20-22 Metsäranta 6-8 Tuuttila 9-19 Tilakeskus Tonttiosasto
Asia 1 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Vp/8 Asiantuntijoiden kuuleminen (Tila/1 ja To/1) 3 Vp/2 Ilmoitusasiat 4 Vp/3 Kiinteistölautakunnan ja -viraston pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2012 5 Vp/4 Oikaisuvaatimus kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön valintaa koskevasta virastopäällikön päätöksestä 6 Tila/1 Rakennus- ja maalaustöiden laskutyöperusteet; puitesopimus 7 Tila/2 Vuokrasopimuksen purkaminen osoitteesta Kuningatar, Kallvik, 00980 Helsinki 8 Tila/3 Kansakoulukatu 1:ssä sijaitsevien toimistotilojen vuokraaminen kaupunkisuunnitteluviraston käyttöön 9 To/1 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet 10 To/2 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kalasataman keskusta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12070 11 To/3 Kiinteistön ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-77) 12 To/4 Esitys kaupunginhallitukselle vuokrausperusteiden määräämiseksi Kivikossa sijaitseville asuinrakennusten tonteille sekä autopaikkatonteille (Mellunkylä, Kivikko, tontit 47352/1-3 ja 47353/1-4) 13 To/5 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) 14 To/6 Maa- ja vesialueiden vuokraaminen sisäisillä vuokrasopimuksilla liikuntavirastolle ja eräiden vuokrattujen alueiden sisäisten vuokrasopimusten muuttaminen 15 To/7 Liiketontin vuokraaminen Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:lle Oulunkylästä (Oulunkylä, tontti 28402/1) 16 To/8 Valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 sovellettavat enimmäistonttihinnat 17 To/9 Puitesopimus pilaantuneiden maiden sekä muiden materiaalien
vastaanottoon ja loppusijoitukseen vuodelle 2012 18 To/10 Esitys kaupunginhallitukselle Pasilan konepajan alueen suunnitellun toimistotontin varaamiseksi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (Vallila, tontti 22392/1) 19 To/11 Asuntontin pitkäaikainen vuokraaminen TA-Asumisoikeus Oy:lle (Viikki, Viikinmäki, tontti 36112/1) 20 Vp/5 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 21 Vp/6 Viraston tiedotuksia 22 Vp/7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
1 (123) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Saarisen ja Vuorisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Saarisen (varalla Suomalainen) ja Vuorisen (varalla Lohi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer
2 (123) Vp/8 2 Asiantuntijoiden kuuleminen (Tila/1 ja To/1) Päätös Lautakunta kuuli asiantuntijoina tonttiosaston esittelyssä olevan asian To/1 osalta arkkitehti Kerttu Kurki-Issakaista ja asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroosia. Edelleen lautakunta kuuli asiantuntijana tilakeskuksen esittelyssä olevan asian Tila/1 osalta projektipäällikkö Kari Vikmania. Esittelijä virastopäällikkö Stauffer, Jaakko
3 (123) Vp/2 3 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi seuraavan päätöksen: - kaupunginhallitus 7.12.2011 (1101 ). Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Lisätiedot Ilkka Kaartinen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36418 ilkka.kaartinen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavan päätöksen: - kaupunginhallitus 7.12.2011 (1101 ). Esittelijä Khs 7.12.2011 (1101 ) Kaupunginhallituksen kokoukset vuonna 2012 Kaupunginhallitus päätti kokoontua vuonna 2012 varsinaisiin kokouksiinsa 9.1.2012 alkaen maanantaisin klo 16 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 25.6.2012. Syyskauden ensimmäinen kokous pidetään 6.8.2012 ja viimeinen 17.12.2012. Viikolla 15 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 10.4.2012 klo 16. Viikolla 18 kokous pidetään vapun takia poikkeuksellisesti keskiviikkona 2.5.2012 klo 16. Samalla kaupunginhallitus päätti, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia peruuttaa kokouksen. Lisäksi puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta. Kaupunginhallituksen kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla.
4 (123) Vp/2 Edelleen kaupunginhallitus päätti - että pöytäkirja kaupunginhallituksen kokouksista pidetään yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä ja - että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Lisätiedot Ilkka Kaartinen, osastopäällikkö, puhelin: 310 36418 ilkka.kaartinen(a)hel.fi
5 (123) Vp/3 4 Kiinteistölautakunnan ja -viraston pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2012 HEL 2012-000205 T 00 01 00 Päätös Lautakunta päätti, että kiinteistölautakunnan kokouksesta kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään vuonna 2012 kokousta seuraavana viidentenätoista päivänä yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa. Samalla lautakunta päätti todeta, että kiinteistöviraston viranhaltijoiden pöytäkirjat pidetään vuonna 2012 yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa perjantaisin tai, mikäli kirjaamo on silloin kiinni, sitä seuraavana arkityöpäivänä. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Lisätiedot Teuvo Sarin, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 36419 teuvo.sarin(a)hel.fi Otteet Ote Hallintokeskus Kiinteistövirasto Asunto-osasto Geotekninen osasto Hallinto-osasto Kaupunkimittausosasto Kiinteistöjen kehittämisyksikkö Tilakeskus Tonttiosasto Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee, että kiinteistölautakunnan kokouksesta kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään vuonna 2012 kokousta seuraavana viidentenätoista päivänä yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa. Samalla lautakunta päättänee todeta, että kiinteistöviraston viranhaltijoiden pöytäkirjat pidetään vuonna 2012 yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa perjantaisin, tai mikäli kirjaamo on silloin kiinni, sitä seuraavana arkityöpäivänä.
6 (123) Vp/3 Esittelijä Oikaisuvaatimusten sekä valitusten määräaika lasketaan muiden kuin asianosaisten osalta päätösten nähtävänä pitämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kuntalain 63 :n mukaan lautakunnan pöytäkirja pidetään muutoksenhakuohjeineen yleisesti nähtävänä pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Kiinteistölautakunnan pöytäkirjan osalta ehdotetaan noudatettavaksi aikojen osalta entistä käytäntöä. Nähtävilläolopaikka on kaupungin siirryttyä vuoden 2011 alusta keskitetyn kirjaamon malliin Helsingin kaupungin kirjaamo hallintokeskuksessa. Esittelijä toteaa, että lautakunnan pöytäkirjoja muodostuu vuodessa yleensä 24 kappaletta. Samalla esittelijä toteaa, että virastossa on yhteensä 29:lla viranhaltijalla tässä tarkoitetut päätöksenteko-oikeudet. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Lisätiedot Teuvo Sarin, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 36419 teuvo.sarin(a)hel.fi Otteet Ote Hallintokeskus Kiinteistövirasto Asunto-osasto Geotekninen osasto Hallinto-osasto Kaupunkimittausosasto Kiinteistöjen kehittämisyksikkö Tilakeskus Tonttiosasto Otteen liitteet
7 (123) Vp/4 5 Oikaisuvaatimus kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön valintaa koskevasta virastopäällikön päätöksestä HEL 2011-003011 T 01 01 01 01 Päätös Lautakunta päätti hylätä Raimo Järvisen tekemän oikaisuvaatimuksen virastopäällikön 7.12.2011 (10019 ) tekemästä tilakeskuksen rakennuspäällikön viran täyttämistä koskevasta päätöksestä, koska oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Lisätiedot Päivi Mäkeläinen, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 36429 paivi.makelainen(a)hel.fi Liitteet 1 2 Oikaisuvaatimus Hakijat rakennuspäällikön virkaan Otteet Ote Asianosainen Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Tilakeskus Hallinto-osasto Päätösehdotus Lautakunta päättänee hylätä Raimo Järvisen tekemän oikaisuvaatimuksen virastopäällikön 7.12.2011 (10019 ) tekemästä tilakeskuksen rakennuspäällikön viran täyttämistä koskevasta päätöksestä, koska oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Esittelijä Virastopäällikkö päätti 7.12.2011 (10019 ) valita rakennusinsinööri Jouko Snellmanin kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön virkaan (vakanssi 060076) 1.3.2012 lukien 3 842,53 euron suuruisella tehtäväkohtaisella palkalla.
8 (123) Vp/4 Raimo Järvinen on jättänyt 27.12.2011 oikaisuvaatimuksen virastopäällikön päätöksestä (10019 ). Hän katsoo, että hakijoiden valinta haastatteluun ei ollut tasapuolinen ja syrjimätön. Järvinen on tutustunut hakemusasiakirjoihin, jotka ovat olleet nähtävillä tilakeskuksessa. Hän katsoo tulleensa syrjityksi, koska ainakin kahdella ei haastatteluun valitulla henkilöllä on yhtä hyvä työkokemus kuin valituilla henkilöillä. notteesta ei käy ilmi, millä perusteella henkilöt on valittu haastatteluun. Lisäksi Järvinen katsoo, että rakennuspäällikön sijaisena toimimiselle on annettu liian suuri painoarvo. Raimo Järvisen oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä. Kuntalain 89 :n mukaan lautakunnan ja sen alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 93 :n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 :n mukaan asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen erikseen kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Raimo Järvinen on hakenut virkaa määräaikaan mennessä, joten hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Järvisen oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Viran täyttömenettely Kaupungin johtajisto on myöntänyt rakennuspäällikön virkaan täyttöluvan 22.6.2011. Virka on ollut haettavana ajalla 31.8. - 19.9.2011 Helsingin Sanomissa, Metro-lehdessä, Hufvudstadsbladetissa, Rakennuslehdessä sekä Helsingin kaupungin erekry-työnhakusivulla. Hakuajan loppuun mennessä 19.9.2011 virkaan haki 17 henkilöä. Näistä kirjallisten hakemusasiakirjojen perusteella haastatteluun kutsuttiin neljä henkilöä. Haastateltavat olivat Kalevi Hinkkanen, Antti Kemi, Kari Nauska ja Jouko Snellman. Hakemusten ja haastattelussa esitettyjen ansioiden ja työkokemuksen perusteella haastatelluista Antti Kemiä ja Jouko Snellmania pyydettiin myös soveltuvuusarviointiin. Rekrytoinnissa avustanut Psycon Oy toteutti hakijoiden soveltuvuusarvioinnit. Hakuasiakirjojen, haastatteluiden ja rekrytointikonsultin suorittamien soveltuvuusarviointien perusteella todettiin, että erityisesti Antti Kemillä ja Jouko Snellmanilla on virkaan liittyviin tehtäviin nähden hyvää ja monipuolista kokemusta.
9 (123) Vp/4 Antti Kemi on ansioitunut monipuolisissa kuntasektorin teknisissä ja esimiestehtävissä. Hän vastaa nykyisissä tehtävissään talonrakennusinvestointien rakennuttamisesta sekä toimii n. 100 hengen organisaation esimiehenä. Jouko Snellman on ansioitunut monipuolisissa kiinteistöalan tehtävissä, hänellä on tehtävässä tarvittavaa osaamista sekä kokemusta vaativien hankkeiden johtamisesta. Hänellä on hyvä kaupungin toimintatapojen tuntemus ja hän on toiminut rakennuspäällikön sijaisena usean vuoden aikana. Esittelijän mielestä viran menetyksellisen hoitamisen kannalta parhaat valmiudet ja monipuolisin osaaminen on Jouko Snellmanilla. Esittelijän mielestä Jouko Snellman tulisi edellä esitettyjen ansioiden perusteella valita rakennuspäällikön virkaan 1.3.2012 lukien. Hakemusasiakirjat ja muu aineisto ovat olleet kokonaisuudessaan nähtävänä tilakeskuksessa ja sitä ennen kaupungin kirjaamossa. Ehdotuksen mukaan virastopäällikkö päätti valita rakennusinsinööri Jouko Snellmanin kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön virkaan (vakanssi 060076) 1.3.2012 lukien 3 842,53 euron suuruisella tehtäväkohtaisella palkalla. Esittelijä toteaa, että rakennuspäällikön viran täytössä ei ole tapahtunut menettelytapavirhettä, joten laillisuusperustetta ei ole. Tarkoituksenmukaisuusperustetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että työnantajan harkintavaltaan kuuluu oikeus valita kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista ne henkilöt, jotka kutsutaan haastatteluun. Haastateltavat valitaan hakijoiden kirjallisissa hakemusasiakirjoissaan antamien tietojen perusteella. Esittelijän mielestä Järvisen oikaisuvaatimus tulisi hylätä, koska viran täyttö ei ole tapahtunut virheellisesti. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Lisätiedot Päivi Mäkeläinen, henkilöstöpäällikkö, puhelin: 310 36429 paivi.makelainen(a)hel.fi Liitteet 1 2 Oikaisuvaatimus Hakijat rakennuspäällikön virkaan Otteet Ote Asianosainen Otteen liitteet Esitysteksti
10 (123) Vp/4 Kunnallisvalitus, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Tilakeskus Hallinto-osasto Päätöshistoria Virastopäällikkö 7.12.2011 HEL 2011-003011 T 01 01 01 01 Päätös Virastopäällikkö päätti valita rakennusinsinööri Jouko Snellmanin kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuspäällikön virkaan (vakanssi 060076) 1.3.2012 lukien 3842,53 euron suuruisella tehtäväkohtaisella palkalla. Päätöksen perustelut Tilakeskuksen Kiinteistöt -yksikön rakennuttaminen ryhmän tehtävänä on rakennushankkeiden johtaminen suunnitteluvaiheen alusta takuuajan päättymiseen. Lisäksi ryhmässä valmistellaan tekniset hankesuunnitelmat ja hoidetaan rakennuttamiseen sekä tekniseen suunnitteluun liittyvät kehitystehtävät ja talotekniset asiantuntijatehtävät. Rakennuspäällikkö on rakennuttaminen -ryhmän lähiesimies. Ryhmään kuuluu 21 henkeä, projektinjohtajia, rakennuttaja- ja lvis-insinöörejä. Virastopäällikkö on myöntänyt eron rakennuspäällikkö Jukka Hoville 1.3.2012 lukien. Viran kelpoisuusehdoiksi on asetettu soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto tai opistotason insinööritutkinto. Rakennuspäällikkö vastaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden toteutuksesta. Hankkeet toteutetaan kilpailuttamalla hankkeiden rakennuttaminen ja urakointi tai rakennuttamalla kaupungin omalla henkilökunnalla. Rakennuspäällikkö on rakennusryhmän lähiesimies. Ryhmään kuuluu 20 henkeä, projektinjohtajia, rakennuttaja- ja lvisinsinöörejä. Tehtävään kuuluu julkisen hankinnan toteutuksen ja rakennuttamisen tilaamisen kehittäminen sekä yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin johtajisto on myöntänyt virkaan täyttöluvan 22.6.2011. Virka on ollut haettavana ajalla 31.8.-19.9.2011 Helsingin sanomissa, Metrolehdessä, Hufvudstadsbladetissa, Rakennuslehdessä sekä Helsingin
11 (123) Vp/4 kaupungin erekry työnhaku sivulla. Hakuajan loppuun mennessä 19.9.2011 virkaan haki 17 henkilöä. Näistä haastatteluun kutsuttiin neljä henkilöä. Haastateltavat olivat Kalevi Hinkkanen, Antti Kemi, Kari Nauska ja Jouko Snellman. Hakemusten ja haastattelussa esitettyjen ansioiden ja työkokemuksen perusteella haastatelluista Antti Kemiä ja Jouko Snellmania pyydettiin myös soveltuvuusarviointiin. Rekrytoinnissa avustanut Psycon Oy toteutti hakijoiden soveltuvuusarvioinnit. Kalevi Hinkkanen on valmistunut rakennusinsinööriksi 1990 ja AMK insinööriksi 2002. Hän toimii tällä hetkellä projektinjohtajana Tilakeskuksen rakennuttaminen-ryhmässä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus rakennuttamisesta sekä tilaajana toimimisesta kaupungin organisaatiossa. Ennen rakennuttajainsinöörin ja projektinjohtajan tehtäviä hän on toiminut rakennesuunnittelijana. Hänellä on hyvä tuntemus erityisesti sosiaalialan kiinteistökannasta. Antti Kemi on valmistunut tie- ja vesirakennusinsinööriksi 1985 ja talorakennusinsinööriksi 1994. Hänellä on pitkäaikainen kokemus teknisen toimen tehtävistä kuntasektorilla työpäällikkönä ja teknisenä johtajana. Nykyisin hän toimii Loimaan kaupungin kaupungininsinöörinä ja vastaa kaupungin tilahallinnossa tilahankkeiden rakennuttamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta sekä siivouspalveluista ja ruokapalveluista. Loimaan kaupungilla on kiinteistöjä n. 120 000m2. Kari Nauska on valmistunut rakennusinsinööriksi 1981 ja toimii tällä hetkellä HKR-Rakennuttajassa projektinjohtajana. Hänellä on pitkäaikainen ja monipuolinen rakennuttajakokemus eri organisaatioissa. Kaupungin organisaation tuntemusta hänelle on kertynyt nykyisessä tehtävässään HKR-Rakennuttajassa ja sitä ennen projektipäällikkönä ATT:ssä. Jouko Snellman on valmistunut rakennusinsinööriksi 1993. Hän toimii tällä hetkellä projektinjohtajana Tilakeskuksen rakennuttaminen ryhmässä ja tarvittaessa rakennuspäällikön sijaisena. Hänellä on monipuolinen kokemus Helsingin kaupungin organisaatiossa erilaisista kiinteistöihin liittyvistä tehtävistä ja pitkäaikainen kokemus rakennuttamisesta sekä tilaajana toimimisesta. Snellman on tehnyt yhteistyötä monipuolisesti kaupungin eri virastojen kanssa. Hakuasiakirjojen, haastatteluiden ja rekrytointikonsultin suorittamien soveltuvuusarviointien perusteella todettiin, että erityisesti Antti Kemillä ja Jouko Snellmanilla on virkaan liittyvien tehtäviin nähden hyvää ja monipuolista kokemusta. Antti Kemilä on ansioitunut monipuolisissa kuntasektorin teknisissä- ja esimiestehtävissä. Hän vastaa nykyisissä tehtävissään
12 (123) Vp/4 talonrakennusinvestointien rakennuttamisesta sekä toimii n. 100 hengen organisaation esimiehenä. Jouko Snellman on ansioitunut monipuolisissa kiinteistöalan tehtävissä, hänellä on tehtävässä tarvittavaa osaamista sekä kokemusta vaativien hankkeiden johtamisesta. Hänellä on hyvä kaupungin toimintatapojen tuntemus ja hän on toiminut rakennuspäällikön sijaisena usean vuoden aikana. Esittelijän mielestä viran menetyksellisen hoitamisen kannalta parhaat valmiudet ja monipuolisin osaaminen on Jouko Snellmanilla. Esittelijän mielestä Jouko Snellman tulisi edellä esitettyjen ansioiden perusteella valita rakennuspäällikön virkaan 1.3.2012 lukien. Samalla esittelijä toteaa, että mikäli Jouko Snellman tulee valituksi rakennuspäällikön vakinaiseen virkaan, toimii hän tehtävässä työsuhteisena nykyisen rakennuspäällikön rinnalla 1.1.2012 Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen seuraajamallin mukaisesti. Samalla virastopäällikkö päättänee, että Snellmanin ei tarvitse esittää uutta todistusta terveydentilastaan, koska hän on kaupungin palveluksessa ja esittänyt hyväksytyn työhöntulolausunnon terveydentilastaan jo aiemmin. Lisäksi virastopäällikkö päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, on päätös ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien. Hakemusasiakirjat ja muu aineisto ovat kokonaisuudessaan nähtävänä tila-keskuksessa ja sitä ennen kaupungin kirjaamossa. Lisätiedot Eeva Heikkilä, henkilöstösuunnittelija, puhelin: 310 40343 eevam.heikkila(a)hel.fi Sari Hilden, kiinteistöpäällikkö, puhelin: 310 31860 sari.hilden(a)hel.fi Arto Hiltunen, tilakeskuksen päällikkö, puhelin: 310 31854 arto.hiltunen(a)hel.fi
13 (123) Tila/1 6 Rakennus- ja maalaustöiden laskutyöperusteet; puitesopimus HEL 2011-004974 T 02 08 02 00 Päätös A Lautakunta päätti hylätä MJY Saneeraus Oy:n tarjouksen myöhästyneenä. B Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta Heikinlaakson Tatti 7 Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta Siivousliike KÅT/KÅT Rakennus Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta JOS-Rakennus Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta Suur-Honka Saneeraus Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa eikä työnjohtajan tutkintoa koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta T:mi Liusvaaran, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa eikä työnjohtajan tutkintoa koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta Renoex Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Tarjoajan hintatarjouslomake oli myös vajaasti täytetty. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta Camport Oy:n, koska tarjoaja ei ollut ilmoittanut soveltuvuusselvityslomakkeessa pyydettyä vastaavan työnjohtajan nimeä ja koulutusta eikä näin ollen täyttänyt em. soveltuvuusvaatimuksia. Lautakunta päätti sulkea pois tarjouskilpailusta Sisco Tec Oy:n, koska tarjoaja oli ilmoittanut vain yhden referenssin pyydetyn kolmen sijasta eikä näin ollen täyttänyt referenssejä koskevaa soveltuvuusvaatimusta. C
14 (123) Tila/1 Lautakunta päätti hylätä Rakennus-Ferdi Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat pääosin III ja IV ryhmissä alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päätti hylätä Rakennus- ja Maalausliike Helkar Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päätti hylätä City-Air Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska rakennusmiehen hinnat TESryhmässä IV ja ryhmässä V ja maalarin ryhmässä V alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päätti hylätä Scansil Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päätti hylätä Rakennusliike Tukirakenne Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska rakennusmiehen tuntihinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päätti hylätä Vilénin Rakennushuolto Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska osa tuntihinnoista pääosin III ja IV ryhmissä alitti Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päätti hylätä Korasan Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska hinnat III ja V ryhmissä ja
15 (123) Tila/1 rakennusmiehen hinta ryhmässä IV alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päätti hylätä Sanerkas Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat pääosin alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päätti hylätä Helsingin Pihaleikkiväline Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 mukaisesti. Hinnat pääosin alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset, rakennusalan ammattihenkilöistä käytettävät tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päätti hylätä URH-Rakennus Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat III ja IV ryhmissä alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päätti hylätä Lauttasaaren Työkalupakki Oy:n tarjouksen poikkeuksellisen alhaisten hintojen johdosta hankintalain 63 :n mukaisesti, koska hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä eikä tarjoajan korjaamaa tarjousta ole mahdollista hyväksyä tarjousajan jälkeen. Lautakunta päätti hylätä Maalaus- ja saneerausliike Jarmo Pakarinen Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjous oli vajaasti täytetty. Tarjoajaa ei ole voitu pyytää täydentämään tarjouksesta puuttunutta peilioven hintaa, koska se olisi tarkoittanut hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. Lautakunta päätti hylätä Scan-Clean Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksesta puuttui hintatarjouslomakkeen viimeinen sivu, jossa olisi ollut mm. kuljetuskustannusten hinnat
16 (123) Tila/1 Helsingin kaupungin ulkopuolella. Tarjoajaa ei ole voitu pyytää täydentämään tarjousta puuttuvan sivun osalta, koska se olisi tarkoittanut hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. D Lautakunta päätti valita kiinteistöviraston tilakeskuksen suorittaman vuosityötarjouskilpailun perusteella seuraavat urakoitsijat vertailuhinta (alv. 0 %) Maalaamo M ja K Naakka Oy 12 098,21 R&A Maalaus ja Saneeraus Oy 13 063,18 Maalausliike Vilén & Syrjänen Oy 13 330,52 Tuusulan maalaus- ja tasoitetyöt Oy 14 872,99 ATL-Rakennushuolto Oy 15 000,76 Mijorak Oy 15 285,60 Travid Oy 15 738,32 Insinööritoimisto Peltomäki Oy 15 779,24 Rakennus Oy Seppo Turunen 15 808,40 tekemään vuonna 2012 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen ylläpitämiin ja Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitoksen huoltamiin kiinteistöihin ja rakennuksiin laskutyönä tilattavia rakennusja maalaustöitä. Lautakunta päätti oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön tekemään puitesopimukset valittujen urakoitsijoiden kanssa 31.12.2012 saakka. Puitesopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Palmia-liikelaitoksen johtokunta tekee kilpailusta oman erillisen päätöksen. Hankekohtainen hankintamenettely käynnistetään edullisuusjärjestys huomioonottaen sen urakoitsijan kanssa, jolla on parhaat edellytykset toteuttaa työt tilaajan määrittelemässä aikataulussa. Tilaus tehdään erikseen työkohtaisesti. Esittelijä vs. tilakeskuksen päällikkö
17 (123) Tila/1 Markku Metsäranta Lisätiedot Maarit Johansson, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43148 maarit.johansson(a)hel.fi Sari Hilden, kiinteistöpäällikkö, puhelin: 310 31860 sari.hilden(a)hel.fi Per-Johan Johansson, kehittämisinsinööri, puhelin: 310 38464 per-johan.johansson(a)hel.fi Jouko Snellman, projektinjohtaja, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennus- ja maalaustöiden vertailutaulukko Otteet Ote Tarjouksen jättäneet Palmia Tilakeskus Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Liite 1 Liite 1 Liite 1 Päätösehdotus A Lautakunta päättänee hylätä MJY Saneeraus Oy:n tarjouksen myöhästyneenä. B Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta Heikinlaakson Tatti 7 Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta Siivousliike KÅT/KÅT Rakennus Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta JOS-Rakennus Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta Suur-Honka Saneeraus Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa eikä työnjohtajan tutkintoa koskevia soveltuvuusvaatimuksia.
18 (123) Tila/1 Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta T:mi Liusvaaran, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa eikä työnjohtajan tutkintoa koskevia soveltuvuusvaatimuksia. Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta Renoex Oy:n, koska tarjoaja ei täyttänyt vähimmäisliikevaihtoa koskenutta soveltuvuusvaatimusta. Tarjoajan hintatarjouslomake oli myös vajaasti täytetty. Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta Camport Oy:n, koska tarjoaja ei ollut ilmoittanut soveltuvuusselvityslomakkeessa pyydettyä vastaavan työnjohtajan nimeä ja koulutusta eikä näin ollen täyttänyt em. soveltuvuusvaatimuksia. Lautakunta päättänee sulkea pois tarjouskilpailusta Sisco Tec Oy:n, koska tarjoaja oli ilmoittanut vain yhden referenssin pyydetyn kolmen sijasta eikä näin ollen täyttänyt referenssejä koskevaa soveltuvuusvaatimusta. C Lautakunta päättänee hylätä Rakennus-Ferdi Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat pääosin III ja IV ryhmissä alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päättänee hylätä Rakennus- ja Maalausliike Helkar Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päättänee hylätä City-Air Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska rakennusmiehen hinnat TESryhmässä IV ja ryhmässä V ja maalarin ryhmässä V alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päättänee hylätä Scansil Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset
19 (123) Tila/1 työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päättänee hylätä Rakennusliike Tukirakenne Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska rakennusmiehen tuntihinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päättänee hylätä Vilénin Rakennushuolto Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska osa tuntihinnoista pääosin III ja IV ryhmissä alitti Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päättänee hylätä Korasan Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska hinnat III ja V ryhmissä ja rakennusmiehen hinta ryhmässä IV alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päättänee hylätä Sanerkas Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti, koska tuntihinnat pääosin alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päättänee hylätä Helsingin Pihaleikkiväline Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 mukaisesti. Hinnat pääosin alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset, rakennusalan ammattihenkilöistä käytettävät, tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä. Lautakunta päättänee hylätä URH-Rakennus Oy:n tarjouksen alihintaisena hankintalain 63 :n mukaisesti koska tuntihinnat III ja IV ryhmissä alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut
20 (123) Tila/1 alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja myös tarjoajan ilmoituksen mukaan tarjoushinnat olivat virheen johdosta liian alhaiset. Hintaa koskevaa olennaista virhettä ei ole tarjousten jättöajan jälkeen mahdollista korjata. Lautakunta päättänee hylätä Lauttasaaren Työkalupakki Oy:n tarjouksen poikkeuksellisen alhaisten hintojen johdosta hankintalain 63 :n mukaisesti, koska hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat. Tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä antamaa selvitystä alhaisesta hinnasta ei myöskään voitu pitää hyväksyttävänä eikä tarjoajan korjaamaa tarjousta ole mahdollista hyväksyä tarjousajan jälkeen. Lautakunta päättänee hylätä Maalaus- ja saneerausliike Jarmo Pakarinen Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjous oli vajaasti täytetty. Tarjoajaa ei ole voitu pyytää täydentämään tarjouksesta puuttunutta peilioven hintaa, koska se olisi tarkoittanut hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. Lautakunta päättänee hylätä Scan-Clean Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksesta puuttui hintatarjouslomakkeen viimeinen sivu, jossa olisi ollut mm. kuljetuskustannusten hinnat Helsingin kaupungin ulkopuolella. Tarjoajaa ei ole voitu pyytää täydentämään tarjousta puuttuvan sivun osalta, koska se olisi tarkoittanut hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. D Lautakunta päättänee valita kiinteistöviraston tilakeskuksen suorittaman vuosityötarjouskilpailun perusteella seuraavat urakoitsijat vertailuhinta (alv. 0 %) Maalaamo M ja K Naakka Oy 12 098,21 R&A Maalaus ja Saneeraus Oy 13 063,18 Maalausliike Vilén & Syrjänen Oy 13 330,52 Tuusulan maalaus- ja tasoitetyöt Oy 14 872,99 ATL-Rakennushuolto Oy 15 000,76 Mijorak Oy 15 285,60 Travid Oy 15 738,32 Insinööritoimisto Peltomäki Oy 15 779,24
21 (123) Tila/1 Rakennus Oy Seppo Turunen 15 808,40 tekemään vuonna 2012 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen ylläpitämiin ja Helsingin kaupungin Palmia -liikelaitoksen huoltamiin kiinteistöihin ja rakennuksiin laskutyönä tilattavia rakennusja maalaustöitä. Lautakunta päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikön tekemään puitesopimukset valittujen urakoitsijoiden kanssa 31.12.2012 saakka. Puitesopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Palmia-liikelaitoksen johtokunta tekee kilpailusta oman erillisen päätöksen. Hankekohtainen hankintamenettely käynnistetään edullisuusjärjestys huomioonottaen sen urakoitsijan kanssa, jolla on parhaat edellytykset toteuttaa työt tilaajan määrittelemässä aikataulussa. Tilaus tehdään erikseen työkohtaisesti. Esittelijä Hankintamenettely Tarjouspyynnöstä on julkaistu kansallinen hankintailmoitus hankintailmoitusten sähköisessä ilmoituskanavassa Hilmassa 31.10.2011. Kiinteistöviraston tilakeskus on yhdessä Palmia-liikelaitoksen kanssa pyytänyt avoimella menettelyllä tarjoukset rakennus- ja maalaustöiden laskutyöperusteista. Kahdeksankymmentäkahdeksan (88) urakoitsijaa pyysi saada tarjouspyyntöasiakirjat. Määräaikaan mennessä 23.11.2011 klo 13:00 tarjouksen jätti neljäkymmentä yksi (41) urakoitsijaa. MJY Saneeraus Oy:n tarjous saapui myöhässä 23.11.2011 klo 13:05, jonka vuoksi sen tarjous tulee hylätä. Avauspöytäkirja on nähtävänä Tilakeskuksessa. Tarjoajien soveltuvuus, tarjousten vertailu ja valinta Hankintayksikkö tarkasti, että tarjoaja oli merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverollisten rekisteriin. Soveltuvuusehtoina lakisääteisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisesta tuli tarjoajan toimittaa todistukset verojen ja
22 (123) Tila/1 eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Edellä mainitut todistukset eivät saaneet olla kahta kuukautta vanhempia tarjouksen jättöpäivästä laskettuna. Yrityksen tuli toimittaa myös vakuutusyhtiön todistus vastuuvakuutuksen voimassaolosta sekä selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai selvitys keskeisistä työehdoista. Tarjoajalla tuli olla toimiva tietoliikenneyhteys. Tarjoajan liikevaihdon tuli olla vähintään 400 000 euroa vuodessa viimeksi vahvistetussa tilinpäätöksessä. Tarjoajan tuli myös vakuuttaa, että tarjoajan kaikilla työmaalla toimivilla työntekijöillä on työturvallisuuskortti sekä kuvallinen henkilötunniste (= tunnistekortti, johon on merkitty henkilön nimi, henkilötunnuksen alkuosa ja työnantajan nimi). Verorekisteriä koskevan lain tultua voimaan, tulee kortissa olla työntekijän veronumero. Yrityksellä tuli olla ainakin yksi suorassa työsuhteessa oleva suomenkielentaitoinen henkilö, jolla on vähintään rakennusmestari- tai insinööritasoinen koulutus ja joka tarvittaessa pystyy toimimaan rakennusluvan edellyttämänä vastaavana työnjohtajana. Heikinlaakson Tatti 7 Oy, Oy Siivousliike KÅT/KÅT Rakennus, JOSRakennus Oy, Suur-Honka Saneeraus Oy, T:mi Liusvaara ja Renoex Oy eivät täyttäneet soveltuvuusehtoja liikevaihdon osalta, jonka vuoksi tarjoajat tulee sulkea pois kilpailusta. Lisäksi Suur-Honka Saneeraus Oy ja T:mi Liusvaara eivät täyttäneet myöskään soveltuvuusehtoa työnjohtajan tutkinnon osalta. Camport Oy ei ollut ilmoittanut soveltuvuusehdoissa vaadittua vastaavan työnjohtajan nimeä ja koulutusta eikä näin ollen täyttänyt soveltuvuusehtoja, jonka vuoksi se tuli sulkea pois kilpailusta. Sisco Tec Oy oli ilmoittanut vain yhden referenssin pyydetyn kolmen sijasta eikä näin ollen täyttänyt soveltuvuusehtoja, jonka vuoksi se tuli sulkea pois kilpailusta. Maalaus- ja saneerausliike Jarmo Pakarinen Oy oli jättänyt täyttämättä peilioven (4 P valkoinen 7-9 x 21) hinnan. Koska kaikkiin tarjouskohtiin tuli vastata, oli Maalaus- ja saneerausliike Jarmo Pakarinen Oy:n tarjous tarjouspyynnön vastainen, jonka vuoksi se tulee hylätä. Oikeuskäytännössä hyväksytyn periaatteen mukaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoajaa ei ole voitu pyytää täydentämään peilioven hintaa, koska se olisi tarkoittanut hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. Scan-Clean Oy:n hintatarjouslomakkeesta puuttui viimeinen sivu, jossa olisi ollut mm. kuljetuskustannusten hinnat Helsingin kaupungin ulkopuolella. Koska kaikkiin hintakohtiin tuli vastata, oli Scan-Clean
23 (123) Tila/1 Oy:n tarjous tarjouspyynnön vastainen, jonka vuoksi se tulee hylätä. Oikeuskäytännössä hyväksytyn periaatteen mukaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoajaa ei ole voitu pyytää täydentämään kuljetuskustannusten hintoja, koska se olisi tarkoittanut hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjouksista valitaan kuudesta kymmeneen (6-10) vertailuhinnaltaan halvinta tarjousta, jonka antaneilta urakoitsijoilta rakennus- ja maalaustöitä tullaan ensisijaisesti tilaamaan. Tarjouksissa pyydettiin tuntiveloitushinnat, hinnat yleisimmin käytetyistä materiaaleista sekä tarvikkeiden ja materiaalien kuljetuskustannusten hinnat. Kaikkiin pyydettyihin tarjouskohtiin tuli vastata. Vajaasti täytetty lomake johti tarjouksen hylkäämiseen. Tuntiveloitushinnat olivat kokonaishintoja, joihin piti sisältyä kaikki sosiaali- ja yleiskulut, vakuutukset, henkilökuljetukset ja mahdolliset päivärahat. Tuntiveloitushintoihin sisältyivät myös sopimuskauden aikana tulevat työntekijöiden palkalliset vapaapäivät, itsenäisyys-, vapunpäivät, työajan lyhennyspäivät, TES:n mukaiset työkalukorvaukset sekä korvaus käsityökalujen käytöstä ja telineet alle 4 m:n korkuisissa työkohteissa. Tuntiveloitushinnat jaoteltiin rakennusalan työehtosopimuksen mukaisiin ryhmiin seuraavasti: aloitteleva ammattilainen (Rak.alan TES ryhmä III), ammattilainen (Rak.alan TES ryhmä IV) ja kokenut tai erittäin kokenut ammattilainen (Rak.alan TES ryhmät V ja VI) sekä lisäksi kysyttiin työnjohtokulut. Tuntiveloitushintoja tarkastettaessa ja vertailtaessa kiinnitettiin erityistä huomiota hintojen työehtosopimuksen mukaisuuteen ja että hinnat pitivät sisällään kaikki pyydetyt palkka- ja sosiaalikulut. Tilaajavastuulain näkökulmasta lain 7 :n mukaan tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jos hän tekee sopimuksen urakoitsijan kanssa, jonka hinnoista on nähtävissä, että tuntiveloitushinnat eivät sisällä työehtosopimuksen mukaista työntekijälle työstä maksettavaa korvausta sosiaalikuluineen. Havaitun alihinnoittelun johdosta hankintayksikkö pyysi tarjousten vertailuvaiheessa myös Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta alimmat mahdolliset tuntihinnat, jotka täyttävät työntekijälle työstä maksettavat korvaukset sosiaalikuluineen.
24 (123) Tila/1 Hankintayksikkö katsoo, että se ei voi hyväksyä tuntihintoja, jotka alittavat rakennusalan työehtosopimuksessa määritellyt tuntihinnat sosiaalikuluineen. Tarjoaja on hankintayksikön pyynnöstä mm. ilmoittanut tämän hankinnan tarkoittamassa työssä noudattamansa työehtosopimuksen. Hankintayksikön käsityksen mukaan tarjoajan vastuuhenkilön allekirjoittaman tarjouksen alihintaisuus kuitenkin osoittaa, että tarjoaja ei noudata kaikkia niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita tarjoajan tulisi Suomen lain ja tarjoajan ilmoittaman työehtosopimuksen mukaan noudattaa. Työsuhteen vähimmäisehtojen rikkominen muodostaa vakavan virheen ammattitoiminnassa, minkä vuoksi hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjoaja pois tarjouskilpailusta. Kaupunginhallituksen 45/19.12.2011/ 1144 hyväksymän harmaan talouden toimintaohjeen luvun 8 mukaan tilaajan tulee pyytää selvitys tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä, jos tarjoushinta suhteessa arvioituihin kustannuksiin on niin alhainen, että on ilmeistä, ettei hankintaa voida tarjotulla hinnalla sopimuksen mukaisesti suorittaa. Selvitys pyydetään myös silloin, jos on ilmeistä, että tarjotulla hinnalla ei ole mahdollista hoitaa lain mukaisia työnantajavelvoitteita eikä maksaa työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja voidaan hankintalain 63 :n mukaisesti sulkea pois tarjouskilpailusta, jos tarjous on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö pyysi seuraavilta tarjoajilta kirjallisen selvityksen tarjouksen perusteista ja selvityksen annetuista hinnoista ennen tarjouksen hylkäämistä; Rakennus-Ferdi Oy, Rakennus- ja Maalausliike Helkar Oy, City-Air Oy, Scancil Oy, Rakennusliike Tukirakenne Oy, Vilénin Rakennushuolto Oy, Korasan Oy, Sanerkas Oy, Helsingin Pihaleikkiväline Oy, URH-Rakennus Oy ja Lauttasaaren Työkalupakki Oy. Rakennus-Ferdi Oy ilmoitti, että "tarjouspyynnön liitteen 3 sivulla oleviin tuntihintoihin oli tullut virhe tarjousta puhtaaksi kirjoittaessa, kyseiset tuntihinnat sisältävät vain työntekijöiden palkan ja yleiskulun, joka oli pohjana laskettaessa. Näihin hintoihin tulisi päälle vielä erilaiset kulukorvaukset ja katteet" ja, että "kyseiset hinnat oli kirjattu lopulliseen tarjoukseen väärästä kohdasta laskelmia". Koska hinnat olivat virheelliset ja sen vuoksi alhaiset eikä hintaa koskevaa olennaista virhettä ole mahdollista korjata, tuli Rakennus-Ferdi Oy:n tarjous hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä. Rakennus- ja Maalausliike Helkar Oy ilmoitti selvityksessään, että ilmoitetut hinnat ovat kokonaishintoja tarjouksen mukaisesti. Koska hinnat olivat kuitenkin merkittävästi (jopa 5-6 euroa) alemmat kuin
25 (123) Tila/1 Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat sosiaalikuluineen ja siten poikkeuksellisen alhaiset, on hankintayksiköllä oikeus hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä Rakennus- ja Maalausliike Helkar Oy:n tarjous. City-Air Oy ilmoitti, että yhtiö käyttää sosiaalikulukerrointa 1,55 ja että yhtiö itse hoitaa kustannuksellaan kaikki tarvittavat työkalut ja järjestää työmatkat firman omilla ajoneuvoilla, joten he eivät maksa muita kustannuksia työntekijöille kuin lain edellyttämät pekkas- ja vuosilomakorvaukset palkan lisäksi. Kertoimesta puuttui kuitenkin yhtiön oman ilmoituksen mukaan työterveyshuollon kustannukset, omavastuuosuudet sairauskuluista ja palkanlaskentakulut. Hankintayksikkö toteaa saadusta selvityksestä, että sosiaalikuluprosentti on liian alhainen ja siitä puuttunee mm. työehtosopimuksen mukainen työvaatetus ja itsenäisyyspäivän palkka. Koska City-Air Oy:n rakennusmiehen hinnat TES-ryhmässä IV ja ryhmässä V sekä maalarin ryhmässä V alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja siten olivat poikkeuksellisen alhaiset, on hankintayksiköllä oikeus hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä City-Air Oy:n tarjous. Scansil Oy ilmoittaa noudattavansa Rakennusalan työehtosopimusta. Yritys on ilmoittanut lisänneensä tarjottuihin tuntihintoihin kaikki pyydetyt kulut ja TES-sopimuksen mukaiset korvaukset ja että tarjotut hinnat ovat heille kaupallisesti kannattavia. Koska yrityksen hinnat alittivat kuitenkin Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja olivat siten poikkeuksellisen alhaiset, on hankintayksiköllä oikeus hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä Scansil Oy:n tarjous. Rakennusliike Tukirakenne Oy ilmoitti selvityksessään, että rakennusmiehen tuntihintoihin oli tullut virhe tarjousta tehdessä ja että ko. hinnat olivat em. ammattiryhmän osalta alihintaiset. Koska hinnat olivat virheelliset ja sen vuoksi alhaiset eikä hintaa koskevaa olennaista virhettä ole mahdollista korjata, tuli Rakennusliike Tukirakenne Oy:n tarjous hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä. Vilénin Rakennushuolto Oy:ltä pyydettiin selvitystä ryhmien III ja IV kaikista tuntihinnoista sekä osasta ryhmien V ja VI tuntihinnoista. Vilénin Rakennushuolto Oy ilmoitti noudattavansa voimassaolevaa rakennusalan TES-sopimusta ja huolehtivansa työnantajavelvoitteistaan. Yritys ilmoitti, että em. tuntihinnat sisältävät työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan lisättynä lakisääteisillä velvoitteilla ja maksuilla katteen jäädessä paikoin negatiiviseksi. Koska yrityksen hinnat alittivat kuitenkin Rakennusliitolta ja
26 (123) Tila/1 Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja olivat siten alhaiset, on hankintayksiköllä oikeus hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä Vilénin Rakennushuolto Oy:n tarjous. Korasan Oy ilmoitti selvityksessään käyttävänsä työnantajan sosiaalikulujen osalta kerrointa 1,51 %. Hankintayksikkö toteaa saadusta selvityksestä, että sosiaalikuluprosentti on liian alhainen ja siitä puuttunee mm. työehtosopimuksen mukainen sairasajan palkka, itsenäisyyspäivän palkka, työterveydenhuolto ja työvaatetus. Koska yrityksen hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja olivat siten alhaiset, on hankintayksiköllä oikeus hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä Korasan Oy:n tarjous. Sanerkas Oy ilmoitti selvityksessään, että tuntihintoihin oli tullut virhe tarjousta tehdessä ja että tuntihinnoissa mm. katteen osuus oli virheellinen. Koska hinnat olivat virheelliset ja sen vuoksi alhaiset eikä hintaa koskevaa olennaista virhettä ole mahdollista korjata, tuli Sanerkas Oy:n tarjous hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä. Helsingin Pihaleikkiväline Oy ilmoittaa noudattavansa Maaseudun työnantajaliiton viheralan työehtosopimusta eivätkä he ole ottaneet erikseen kirvesmiehille rakennusalan työehtosopimusta käyttöön. Koska tarjouksessa pyydettiin rakennusalan ammattinimikkeistölle tuntiveloitushintoja, joita Maaseudun työnantajaliiton viheralan työehtosopimus ei tunne ja koska yrityksen hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja olivat siten alhaiset, on hankintayksiköllä oikeus hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä Helsingin Pihaleikkiväline Oy:n tarjous. URH-Rakennus Oy ilmoitti selvityksessään, että tarkistuksen jälkeen he havaitsivat laskentataulukon kaavassa virheen, jonka vuoksi annettuihin hintoihin oli tullut osittain liian alhaisia arvoja. Yritys oli selvityksen mukana toimittanut uudet tarjouslomakkeet, joissa virheet oli korjattu. Oikeuskäytännössä hyväksytyn periaatteen mukaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjouksia ei voi korjata tarjousajan päättymisen jälkeen, koska se olisi hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. Koska yrityksen alkuperäiset hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja olivat siten alhaiset, eikä hintaa koskevaa olennaista virhettä ole mahdollista korjata, tuli URHRakennus Oy:n tarjous hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä.
27 (123) Tila/1 Lauttasaaren Työkalupakki Oy:n tarjotut hinnat olivat merkittävän alhaiset. Lauttasaaren Työkalupakki Oy jätti selvityksessään uudet tarjouslomakkeet. Oikeuskäytännössä hyväksytyn periaatteen mukaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjouksia ei voi korjata tarjousajan päättymisen jälkeen, koska se olisi hankintalain mukaan kiellettyä tarjouksen parantamista. Koska yrityksen alkuperäiset hinnat alittivat Rakennusliitolta ja Rakennusteollisuusliitolta saadut alimmat mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset tuntihinnat ja olivat siten alhaiset, eikä hintaa koskevaa olennaista virhettä ole mahdollista korjata, tuli Lauttasaaren Työkalupakki Oy:n tarjous hankintalain 63 :n mukaisesti hylätä. Saadut selvitykset alhaisten hintojen osalta ja alimpien tuntiveloitushintojen muodostumisperiaatteet ovat nähtävissä esittelijällä. Laskettujen kaikkien hyväksyttyjen tarjousten vertailuhintojen vaihteluväli on 12 098,21 e - 41 550,62 e, alv. 0 %. Vertailutaulukko on esityslistan liitteenä 1. Esittelijä esittää, että yhdeksän soveltuvuusehdot täyttävää vertailuhinnaltaan halvinta tarjouspyynnön mukaista tarjouksen antanutta urakoitsijaa valitaan tekemään Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen ylläpitämiin ja Palmian huoltamiin rakennuksiin ja kiinteistöihin laskutöinä tilattavia rakennus- ja maalaustöitä. Vertailuhinnoiltaan yhdeksän halvinta tarjousta ovat: vertailuhinta (alv. 0 %) Maalaamo M ja K Naakka Oy 12 098,21 R&A Maalaus ja Saneeraus Oy 13 063,18 Maalausliike Vilén & Syrjänen Oy 13 330,52 Tuusulan maalaus- ja tasoitetyöt Oy 14 872,99 ATL-Rakennushuolto Oy 15 000,76 Mijorak Oy 15 285,60 Travid Oy 15 738,32 Insinööritoimisto Peltomäki Oy 15 779,24
28 (123) Tila/1 Rakennus Oy Seppo Turunen 15 808,40 Valittujen urakoitsijoiden kanssa tullaan tekemään puitesopimukset. Hankekohtainen hankintamenettely käynnistetään edullisuusjärjestys huomioon ottaen sen urakoitsijan kanssa, jolla on parhaat edellytykset toteuttaa työt tilaajan määrittelemässä aikataulussa. Hankekohtainen tilaus tehdään erikseen työkohtaisesti. Rakennus- ja maalaustöiden kaikkien tilausten kokonaissumma on vaihdellut vuosittain 4 000 000 4 800 000 euron välillä. Esittelijä vs. tilakeskuksen päällikkö Markku Metsäranta Lisätiedot Maarit Johansson, hankinta-asiantuntija, puhelin: 310 43148 maarit.johansson(a)hel.fi Sari Hilden, kiinteistöpäällikkö, puhelin: 310 31860 sari.hilden(a)hel.fi Per-Johan Johansson, kehittämisinsinööri, puhelin: 310 38464 per-johan.johansson(a)hel.fi Jouko Snellman, projektinjohtaja, puhelin: 310 40334 jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Rakennus- ja maalaustöiden vertailutaulukko Otteet Ote Tarjouksen jättäneet Palmia Tilakeskus Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Liite 1 Liite 1 Liite 1
29 (123) Tila/2 7 Vuokrasopimuksen purkaminen osoitteesta Kuningatar, Kallvik, 00980 Helsinki HEL 2012-000137 T 10 01 03 Päätös Lautakunta päätti oikeuttaa tilakeskuksen vuokrauspäällikön purkamaan osoitteessa Kuningatar, Kallvik, 00980 Helsinki, Kuhlefeltnimisen kiinteistön määräaikaisen vuokrasopimuksen Helsingin Saaristolaivat Osakeyhtiön kanssa päättyväksi 31.12.2011 ja kohteen hallinnon luovuttamisesta vuokranantajalle 31.1.2012 mennessä. Esittelijä vs. tilakeskuksen päällikkö Markku Metsäranta Lisätiedot Kirsi Salonen, vuokraneuvottelija, puhelin: 310 40373 kirsi.salonen(a)hel.fi Otteet Ote Vuokralainen Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Esitysteksti Tilakeskus Päätösehdotus Lautakunta päättänee oikeuttaa tilakeskuksen vuokrauspäällikön purkamaan osoitteessa Kuningatar, Kallvik, 00980 Helsinki, Kuhlefelt nimisen kiinteistön määräaikaisen vuokrasopimuksen Helsingin Saaristolaivat Osakeyhtiön kanssa päättyväksi 31.12.2011 ja kohteen hallinnon luovuttamisesta vuokranantajalle 31.1.2012 mennessä. Esittelijä Kiinteistöviraston tilakeskus omistaa osoitteessa Kuningatar, Kallvik, 00980 Helsinki, Kuhlefelt -nimisen kiinteistön, johon kuuluu 127 m² kokoontumistila, 60 m² vapaa-ajan asunto, 38 m² saunarakennus ja 21 m² leikkimökki. Kohde on tällä hetkellä vuokrattuna Helsingin Saaristolaivat Osakeyhtiölle määräaikaisella vuokrasopimuksella 31.12.2022 saakka. Tilakeskus on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen purkamisesta. Alkuperäisessä vuokrasopimuksessa on sovittu, että Tilakeskus tulee tekemään kyseiseen kohteeseen
30 (123) Tila/2 kiinteän laiturin. Nykyisiin säästötoimenpiteisiin vedoten Tilakeskuksella ei ole mahdollisuutta puuttuvaa laituria tehdä. Vuokralainen ei tällä hetkellä maksa kohteesta vuokraa puuttuvan laiturin takia. Yhteisesti on sovittu, että vuokrasopimus puretaan päättymään 31.12.2011 ja kohteen hallinnon luovutus tapahtuu vuokranantajalle 31.1.2012 mennessä. Esittelijä vs. tilakeskuksen päällikkö Markku Metsäranta Lisätiedot Kirsi Salonen, vuokraneuvottelija, puhelin: 310 40373 kirsi.salonen(a)hel.fi Otteet Ote Vuokralainen Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Esitysteksti Tilakeskus
31 (123) Tila/3 8 Kansakoulukatu 1:ssä sijaitsevien toimistotilojen vuokraaminen kaupunkisuunnitteluviraston käyttöön HEL 2011-010686 T 10 01 04 Kiinteistökartta G3 S1, Kansakoulukatu 1 Päätös päätti oikeuttaa tilakeskuksen toimitilapäällikön vuokraamaan Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialta osoitteessa Kansakoulukatu 1 sijaitsevan noin 1 800 m²:n suuruisen toimistotilan. Vuokrasopimus alkaa 1.3.2012 ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta on 28.2.2016. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kaksitoista (12) kuukautta. Ylläpidon sisältävä vuokra on 42 245 euroa/kk eli 23,47 euroa/m²/kk (alv. 0 %). Muutoin vuokrauksessa noudatetaan liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Lisäksi kiinteistölautakunta päätti oikeuttaa toimitilapäällikön vuokraamaan kaupunkisuunnitteluvirastolle osoitteessa Kansakoulukatu 1 sijaitsevan noin 1 800 m²:n suuruisen toimistotilan. Vuokrasopimus alkaa 1.3.2012 ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta on 28.2.2016. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kaksitoista (12) kuukautta. Ylläpidon sisältävä vuokra on 42 245 euroa/kk eli 23,47 euroa/m²/kk (alv. 0 %). Muutoin vuokrauksessa noudatetaan liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Lisäksi lautakunta päätti todeta edellä mainittuihin tiloihin sisältyvien 1 753 m²:n toimistotilojen nykyiset 17.9.2003 ja 18.6.2008 allekirjoitetut vuokrasopimukset päättyviksi 29.2.2012. Esittelijä vs. tilakeskuksen päällikkö Markku Metsäranta Lisätiedot Jarmo Lehto, asiakaspäällikkö, puhelin: 310 40368 jarmo.lehto(a)hel.fi Liitteet 1 Kansakoulukatu 1 vuokrasopimus.pdf Otteet Ote Vuokranantaja Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Tilakeskus
32 (123) Tila/3 Päätösehdotus päättänee oikeuttaa tilakeskuksen toimitilapäällikön vuokraamaan Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialta osoitteessa Kansakoulukatu 1 sijaitsevan noin 1 800 m²:n suuruisen toimistotilan. Vuokrasopimus alkaa 1.3.2012 ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta on 28.2.2016. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kaksitoista (12) kuukautta. Ylläpidon sisältävä vuokra on 42 245 euroa/kk eli 23,47 euroa/m²/kk (alv. 0 %). Muutoin vuokrauksessa noudatetaan liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Lisäksi kiinteistölautakunta päättänee oikeuttaa toimitilapäällikön vuokraamaan kaupunkisuunnitteluvirastolle osoitteessa Kansakoulukatu 1 sijaitsevan noin 1 800 m²:n suuruisen toimistotilan. Vuokrasopimus alkaa 1.3.2012 ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta on 28.2.2016. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kaksitoista (12) kuukautta. Ylläpidon sisältävä vuokra on 42 245 euroa/kk eli 23,47 euroa/m²/kk (alv. 0 %). Muutoin vuokrauksessa noudatetaan liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Lisäksi lautakunta päättänee todeta edellä mainittuihin tiloihin sisältyvien 1 753 m²:n toimistotilojen nykyiset 17.9.2003 ja 18.6.2008 allekirjoitetut vuokrasopimukset päättyviksi 29.2.2012. Esittelijä Tilakeskus on vuokrannut 13.12.2001 lukien kaupunkisuunnitteluvirastolle osoitteessa Kansakoulukatu 3 sijaitsevan 6 545 m²:n suuruisen toimistotilan, jonka vuokra on 148 396 euroa/kk (22,67 euroa/m²/kk). Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto on vuokrannut Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialta Kansakoulukatu 1:ssä sijaitsevat toimistotilat seuraavasti: Porras Kerros Laa- Vuokra Vuokra Sopimuk- Sopimuksen juus euroa/kk euroa/ sen päättymishtm² m²/kk alkamispäivä päivä B 5,6,7 1 080 25 426 23,54 1.9.2003 31.8.2013 A 5 313 7 369 23,54 1.9.2003 toistaiseksi B 4 360 8 343 23,18 1.8.2008 31.8.2013
33 (123) Tila/3 yht. 1 753 41 138 Edellä mainituista tilakokonaisuuksista 313 m²:n tila, jonka vuokra on 7 369 euroa/kk (23,54 euroa/m²/kk), sijaitsee muista tiloista erillään, osoitteessa Kansakoulukatu 1 A (Annankatu 32). Vuokranantaja tarvitsee kyseiset tilat muuhun käyttöön ja tarjoaa vuokralle 1.3.2012 lukien korvaavaksi tilaksi osoitteessa Kansakoulukatu 1 B (3. krs) sijaitsevaa 360 m²:n toimistotilaa, jonka vuokra on 8 449 euroa/kk (23,47 euroa/m²/kk). Vuokrasopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 28.2.2016 ja irtisanomisaika on 12 kuukautta. Lisäksi vuokranantaja esittää, että osoitteessa Kansakoulukatu 1 B (4 7. krs) sijaitsevien nykyisten 1440 m²:n toimistotilojen vuokrasopimusta muutetaan siten, että vuokrasopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 28.2.2016 ja että irtisanomisaika on 12 kuukautta. Vuokraan ei tule muutosta. Tilajärjestelyn yhteydessä vuokranantajan on tarkoitus kustannuksellaan tehdä oviaukko kiinteistöjen Kansakoulukatu 1:n ja Kansakoulukatu 3:n väliseen seinärakennelmaan siten, että kaupunkisuunnitteluviraston huonetilat yhdistetään kulkuaukolla. Näin saadaan yhteneväinen tilakokonaisuus vierekkäisissä kiinteistöissä sijaitsevista toimistotiloista. Tilakeskuksen tällä hetkellä vapaana olevista tiloista ei löydy tilaa, jonne kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto mahtuisi kokonaisuudessaan, ja nyt siirrettävien keskeisten toimintojen (osaston johto ja liikennevalojen suunnittelu) ei ole tarkoituksenmukaista sijaita erillään muusta liikennesuunnitteluosastosta ja virastosta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on esittänyt tilakeskukselle, että tämä vuokraa osoitteessa Kansakoulukatu 1 B sijaitsevan yhteensä 1 800 m²:n suuruisen toimistotilan, jonka vuokra on yhteensä 42 245 euroa/kk (23,47 euroa/m²/kk). Vuokrasopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 28.2.2016 ja irtisanomisaika on 12 kuukautta. Muutoin vuokrauksessa noudatetaan liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Pääomitettu vuokra on 1 492 960 euroa. KTI Kiinteistötieto Oy:n seurantatutkimuksen mukaan alueen uusien toimistovuokrien taso on keskimäärin 21,00 euroa/m²/kk, ja Kansakoulukatu 1:n vuokratasoa nostaa Kampin kauppakeskuksen läheisyys. Tilakeskuksen mukaan esitetty vuokra vastaa alueen markkinavuokratasoa. Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä (46, 14.12.2011) oikeuttaa tilakeskuksen valmistelemaan kiinteistölautakunnan päätettäväksi vuokrauksen, joka koskee Keskinäinen vakuutusyhtiö
34 (123) Tila/3 Eläke-Fennian osoitteessa Kansakoulukatu 1 sijaitsevaa noin 1 800 m²:n suuruista toimistotilaa. Sopimus alkaa 1.3.2012 ja ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajankohta on 28.2.2016. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kaksitoista (12) kuukautta. Ylläpidon sisältävä vuokra on 42 245 euroa/kk eli 23,47 euroa/m²/kk (alv. 0 %). Muutoin vuokrauksessa noudatetaan liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaisia ehtoja. Lisäksi kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä oikeuttaa tilakeskuksen tekemään yllä mainittuun vuokrasopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia. Esittelijä vs. tilakeskuksen päällikkö Markku Metsäranta Lisätiedot Jarmo Lehto, asiakaspäällikkö, puhelin: 310 40368 jarmo.lehto(a)hel.fi Liitteet 1 Kansakoulukatu 1 vuokrasopimus.pdf Otteet Ote Vuokranantaja Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Tilakeskus
35 (123) To/1 9 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätös Lautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin korkean rakentamisen periaatteet. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Juhani Tuuttila, osastopäällikkö, puhelin: 310 36445 juhani.tuuttila(a)hel.fi Liitteet 1 2 Korkea rakentaminen Helsingissä -raportti Korkean rakentamisen vyöhykekartta Päätösehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin korkean rakentamisen periaatteet. Esittelijä Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 13.12.2011 (401 ) merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen Helsingissä ja hyväksyä seuraavat suositukset otettavaksi huomioon kaavoituksessa. Suositukset: Helsingin kaupungin alue jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C oheisen kartan osoittamalla tavalla. Vyöhyke A Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä. Vyöhyke B Korkea (yli 16 kerrosta) rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli - rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa
36 (123) To/1 - rakentaminen ei vaikuta kielteisesti Helsingin merellisen kansallismaiseman muodostamaan näkymään - rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta - tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit Vyöhyke Ba Ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta. Vyöhyke C Alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen (yli 16 kerrosta) toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat esimerkiksi alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä. Voimassa olevien, toteutumattomien korkean rakentamisen asemakaavojen toteuttamiselle ei ole esteitä. Kokouksessa 13.12.2011 Silvia Modig teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan valmisteluun siten, että Jätkäsaaren kohdalla B-alue sisällytetään Ba-alueeseen. Palautusehdotus raukesi kannattamattomana. Silvia Modig jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: Kuten raportissakin todetaan, korkea rakentaminen ei ole ongelmatonta. Rakennuskorkeuksien noustessa A-alueelle ehdotettuihin korkeuksiin on ongelmia enemmän kuin hyötyjä. Jätkäsaaren alue nivoutuu keskustan kaupunkirakenteeseen. Tämän takia esitän eriävänä mielipiteenä, että Jätkäsaaren kohdalta B-alue olisi tullut sisällyttää Baalueeseen, jolloin alueella sallittaisiin max. 16-kerroksinen rakentaminen. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla todettiin seuraavaa:
37 (123) To/1 Helsinkiin on viime aikoina esitetty useita korkean rakentamisen hankkeita ja suunnitelmia. Hankkeiden yhteisvaikutus on niin suuri, että niitä on välttämätöntä tarkastella laajemmassa yhteydessä. Perinteinen asemakaavaprosessi, joka painottuu lähiympäristötarkasteluun, ei riitä havainnollistamaan hankkeiden yhteisvaikutusta koko kaupungin mittakaavassa. Tästä syystä tarvitaan periaatteet korkean rakentamisen sijoittumisesta ja metodit suunnitelmien tarkasteluun. Tavanomaista korkeampia rakennuksia ovat esittäneet sekä kaupunkisuunnittelijat, yksityiset rakennuttajat ja investorit että päättäjät. Ilmiöllä on kansainvälistä vastaavuutta. Korkea rakentaminen on vilkkaan keskustelun kohteena myös Suomen lähialueilla. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on selvitetty korkeaa rakentamista Helsingissä. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan kaupunkimaisemassa alueen siluettiin tai keskeisiin näkymiin vaikuttavaa, ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista. Korkean rakentamisen kerrosluku voi käytännössä vaihdella ympäristöstään ja rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen paljonkin. Ydinkeskustan kasvusuunnissa (Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa) sekä esikaupunkialueilla korkean rakentamisen voidaan katsoa olevan yli 16 kerroksista ja kantakaupungin reunoilla olevilla vaiheistusvyöhykkeillä enintään noin 16 kerroksista rakentamista. 16 kerrosta on valittu korkean rakentamisen raja-arvoksi rakennuksille tällä hetkellä asetettavien teknisten ja turvallisuutta koskevien määräysten vuoksi. Korkeaa rakentamista on tarkasteltu toiminnallisista, taloudellisista ja kaupunkikuvallista näkökulmista. Työ on tehty hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Selvitysraportti on liitteenä. Selvityksessä määritellään korkean rakentamisen periaatteet kantakaupungin osalta ja lähtökohdat muiden alueiden hankkeille. Kaupunkikuvallisen tarkastelun lähtökohtana on Helsingin kantakaupungin nykyinen merellinen imago ja kaupunkikuva, jossa kantakaupungin suhteellisen tasakorkean räystäslinjan yläpuolelle nousevat vain erityisrakennukset, kuten kirkontornit. Merellinen Helsinki on myös yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista. Korkea rakentaminen on kaikilla suunnittelun ja toteuttamisen tasoilla vaativampaa ja kalliimpaa kuin ns. normaalirakentaminen. Tämän vuoksi siihen sisältyy taloudellisia riskejä, jotka realisoituessaan voivat heijastua kaupunkikuvaan haitallisesti. Toisaalta oikein kohdennettuna ja korkealaatuisesti toteutettuna korkea rakentaminen voi edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta, rakentaa alueelle positiivista
38 (123) To/1 imagoa sekä parantaa mahdollisuuksia hyödyntää urbaanin talouden kasautumisedun tuottamaa lisäarvoa kaupungille. Lähitulevaisuudessa ei näytä olevan laajemmin taloudellisia edellytyksiä rakentaa korkeita rakennuksia muualle kuin sijainniltaan erityisen keskeisille paikoille ja sellaisiin erityiskohteisiin, joissa tornien tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille (Pasila ja Kalasatama). Selvityksen yhteydessä tehtyjen näkymätarkastelujen perusteella ei Helsingin keskustaan ja eteläiseen kantakaupunkiin, erityisesti sen suoraan avomerelle avautuvalle rantavyöhykkeelle, tulisi sijoittaa rakennuskannan nykyisestä korkeusmittakaavasta oleellisesti poikkeavia uusia korkeita rakennuksia, koska ne vaikuttaisivat epäedullisesti Helsingin merelliseen siluettiin ja kilpailisivat huomioarvossa perinteisten merkkirakennusten kanssa. Harkiten sijoitettuna voidaan kaupungin muille alueille rakentaa korkeita rakennuksia, jolloin ne esimerkiksi alakeskuksissa tai liikenteen solmukohdissa lisäävät kaupunkirakenteen hahmotettavuutta tai edistävät alueiden kaupunkikuvallista ominaisluonnetta. Sen sijaan vanhan rakenteen ja 2000-luvun uuden kaupunkirakenteen saumakohdissa, jotka sijaitsevat merkittävien sisääntuloväylien varrella, on mallinnuksissa tehtyjen tarkastelujen perusteella korkealle rakentamiselle soveliaita vyöhykkeitä. Näiden vyöhykkeiden korkeilla rakennuksilla voidaan taitavasti suunniteltuna ilmentää uusien alueiden poikkeavuutta vanhasta kantakaupungista heikentämättä vanhan kaupunkimaiseman näkymiä ja korostaa uuden vuosituhannen uutta tulkintaa kaupungin olemuksesta. Näiden vyöhykkeiden ja vanhan kantakaupungin väliin jää raja-alueina kapeat vaiheistusvyöhykkeet, jotka kestävät ympäristöään maltillisesti korkeampaa rakentamista, mikäli se on perusteltu osa korttelirakennetta tai muuta alueellista kokonaisuutta. Selostus Kokouksessa asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos ja arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen selostavat korkean rakentamisen periaatteita. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Juhani Tuuttila, osastopäällikkö, puhelin: 310 36445 juhani.tuuttila(a)hel.fi Liitteet
39 (123) To/1 1 2 Korkea rakentaminen Helsingissä -raportti Korkean rakentamisen vyöhykekartta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.12.2011 401 Pöydälle 29.11.2011 kokouksesta HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen Helsingissä ja hyväksyä seuraavat suositukset otettavaksi huomioon kaavoituksessa. Suositukset: Helsingin kaupungin alue jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C oheisen kartan osoittamalla tavalla. Vyöhyke A Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä. Vyöhyke B Korkea (yli 16 kerrosta) rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli - rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa rakentaminen ei vaikuta kielteisesti Helsingin merellisen kansallismaiseman muodostamaan näkymään rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit Vyöhyke Ba Ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta.
40 (123) To/1
41 (123) To/1 Vyöhyke C Alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen (yli 16 kerrosta) toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat esimerkiksi alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä. Voimassa olevien, toteutumattomien korkean rakentamisen asemakaavojen toteuttamiselle ei ole esteitä. Käsittely 13.12.2011 Ehdotuksen mukaan Silvia Modigin palautusehdotus: Asia palautetaan valmisteluun siten, että Jätkäsaaren kohdalla B-alue sisällytetään Ba-alueeseen. Palautusehdotus raukesi kannattamattomana. Silvia Modig jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen: Kuten raportissakin todetaan, korkea rakentaminen ei ole ongelmatonta. Rakennuskorkeuksien noustessa A-alueelle ehdotettuihin korkeuksiin on ongelmia enemmän kuin hyötyjä. Jätkäsaaren alue nivoutuu keskustan kaupunkirakenteeseen. Tämän takia esitän eriävänä mielipiteenä, että Jätkäsaaren kohdalta B-alue olisi tullut sisällyttää Baalueeseen, jolloin alueella sallittaisiin max. 16-kerroksinen rakentaminen. Merkittiin, että lautakunta päätti muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä siten, että tämän asian jälkeen käsiteltiin asemakaavaosaston asiat 1,2 ja 8. 29.11.2011 Pöydälle Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Annukka Lindroos, asemakaava-arkkitehti, puhelin: 310 37372 annukka.lindroos(a)hel.fi
42 (123) To/2 10 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kalasataman keskusta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12070 HEL 2011-003351 T 10 03 03 Kiinteistökartta H4 S1, Hermannin rantatie Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10571 osan, kortteleiden nrot 10593 ja 10595-10598 sekä puisto-, katu- ja satama-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12070 seuraavan lausunnon: Lautakunta toteaa, että kaavamuutos mahdollista Kalasataman keskuksen toteuttamisen siten kuin kiinteistöviraston ja SRV Yhtiöt Oyj:n välillä 16.8.2011 allekirjoitetussa Kalasataman keskuksen toteuttamissopimuksessa on sovittu. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.5.2011, 98 sopimuksen tekemisen SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa tämän tekemän tarjouksen mukaisesti. Kalastaman keskus on koko Euroopan mittakaavassa erittäin suuri, arviolta hieman alle miljardin euron suuruinen hanke. Keskuksen kokonaisrakennusoikeus on 204 800 k-m². Rakentaminen kestää noin kymmenen vuotta ja keskuksen arvioidaan olevan valmis vuonna 2021. Kaupunki omistaa kokonaan kaavamuutoksen kohteena olevan alueen ja on sitoutunut myymään Kalasataman keskuksen korttelit hankkeen toteuttajalle edellä sanotun sopimuksen mukaisesti. Kaupunki saa keskuksen toteuttamiseen myytävistä tonteista ja pysyvistä käyttöoikeuksista noin 115 miljoonaa euroa. Kaupunki investoi puolestaan noin 50 miljoonaa euroa keskuksen julkisiin osiin kuten siltoihin, ympäröiviin katuihin, sähkönsyöttöasemaan ja 300 liityntäpysäköintipaikkaan. Lisäksi kaupunki vuokraa tilat keskuksesta sosiaali- ja terveysasemaa varten 20 vuodeksi. Lautakunnalla ei ole huomauttamista kaavamuutosehdotuksen johdosta. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Pasi Lehtiö, kiinteistölakimies, puhelin: 310 36448 pasi.lehtio(a)hel.fi Liitteet 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjanote
43 (123) To/2 2 Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12070 kartta, päivätty 15.11.2011 Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10571 osan, kortteleiden nrot 10593 ja 10595-10598 sekä puisto-, katu- ja satama-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12070 seuraavan lausunnon: Lautakunta toteaa, että kaavamuutos mahdollista Kalasataman keskuksen toteuttamisen siten kuin kiinteistöviraston ja SRV Yhtiöt Oyj:n välillä 16.8.2011 allekirjoitetussa Kalasataman keskuksen toteuttamissopimuksessa on sovittu. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.5.2011, 98 sopimuksen tekemisen SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa tämän tekemän tarjouksen mukaisesti. Kalastaman keskus on koko Euroopan mittakaavassa erittäin suuri, arviolta hieman alle miljardin euron suuruinen hanke. Keskuksen kokonaisrakennusoikeus on 204 800 k-m². Rakentaminen kestää noin kymmenen vuotta ja keskuksen arvioidaan olevan valmis vuonna 2021. Kaupunki omistaa kokonaan kaavamuutoksen kohteena olevan alueen ja on sitoutunut myymään Kalasataman keskuksen korttelit hankkeen toteuttajalle edellä sanotun sopimuksen mukaisesti. Kaupunki saa keskuksen toteuttamiseen myytävistä tonteista ja pysyvistä käyttöoikeuksista noin 115 miljoonaa euroa. Kaupunki investoi puolestaan noin 50 miljoonaa euroa keskuksen julkisiin osiin kuten siltoihin, ympäröiviin katuihin, sähkönsyöttöasemaan ja 300 liityntäpysäköintipaikkaan. Lisäksi kaupunki vuokraa tilat keskuksesta sosiaali- ja terveysasemaa varten 20 vuodeksi. Lautakunnalla ei ole huomauttamista kaavamuutosehdotuksen johdosta. Esittelijä Lausuntopyyntö Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lähetteellään kiinteistölautakunnan lausuntoa kaupunkisuunnittelulautakunnan 22.11.2011 puoltamasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12070. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus
44 (123) To/2 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 22.11.2011 lähettää 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10571 osan, kortteleiden 10593 ja 10595-10598 sekä puisto-, katu- ja satama-alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12070 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa ehdotuksessaan mm. seuraavaa: "Tiivistelmä käynnisti syksyllä 2009 julkisen hankintakilpailun Kalasataman keskuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Neuvottelujen jälkeen kaupunginvaltuusto valitsi 11.5.2011 SRV Yhtiöt Oyj:n kilpailun voittajaksi ja hankkeen toteuttajaksi. Kilpailun tulos poikkeaa alueen voimassa olevasta asemakaavasta rakennusoikeuden ja kerrosluvun osalta siinä määrin, että sen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutosta Kalasataman keskeisimmälle korttelialueelle. Alueelle on suunnitteilla Kalasataman keskus, joka koostuu kaupallisesta keskuksesta ja sen päälle rakennettavista kahdeksasta tornista, joihin on asumisen lisäksi suunniteltu toimistoja ja hotelli. Torneissa on 20 33 kerrosta ja niihin tulee noin 2 000 uutta asukasta. Itäväylä ja metrorata katetaan kannella, jolle suunnitellaan asukkaiden piha-alueet ja julkinen puisto. Keskuksen yhteyteen on suunniteltu myös kaupungin uusi sosiaali- ja terveysasema. Kalasataman keskus tulee toimimaan joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn solmukohtana itäisessä kantakaupungissa. Kalasataman keskus tulee muodostamaan uuden kaupunginosan ytimen ja samalla se yleiskaavan mukaisesti yhdistää Kalasataman etelä- ja pohjoisosaa toisiinsa sekä vähentää Itäväylän aiheuttamaa haittavaikutusta. -Alueen rakennusoikeus kasvaa 94 450 m² ja on tämän jälkeen yhteensä 204 800 m². -Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda tulevan kaupunginosan toiminnallisesti monipuolinen keskus, joka toimii kaupunkikuvallisena
45 (123) To/2 maamerkkinä ja porttina Kalasatamaan saavuttaessa kaikista neljästä ilmansuunnasta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kalasataman keskuksesta järjestetyn kilpailun voittaneen ehdotuksen rakentaminen kilpailussa esitetyn suunnitelman mukaisena siten, että alueelle muodostuu kaupallisten toimintojen, asumisen, toimitilojen, julkisten palveluiden ja joukkoliikenteen vahva keskittymä. Asemakaavan muutoksen sisältö Kalasataman keskus tulee muodostamaan uuden kaupunginosan ytimen ja itäisen kantakaupungin uuden keskustan. Osayleiskaavan mukaisesti uusi keskusta pyrkii yhdistämään Kalasataman pohjois- ja eteläosan toisiinsa. Alueella olevat Hermannin rantatie ja Englantilaisaukio sekä uusi katulinja Kalasatamankatu liittävät visuaalisesti alueita toisiinsa. Lisäksi Itäväylän kattaminen kaava-alueella tulee vähentämään Itäväylän aiheuttamaa häiriötä ja tekee keskuksen alueesta huomattavasti miellyttävämmän ympäristön. Kalasataman keskus koostuu kaupallisesta keskuksesta ja kahdeksasta tornista, joihin on asumisen lisäksi suunniteltu toimistoja ja hotelli. Torneissa on 20-33 kerrosta ja niihin tulee noin 2 000 uutta asukasta. Itäväylä ja metrorata katetaan kannella, jolle suunnitellaan asukkaiden piha-alueet ja julkinen puisto. Keskuksen yhteyteen on suunniteltu myös kaupungin uusi sosiaali- ja terveysasema. Kortteleiden alle sijoittuu yhtenäinen pysäköintilaitos neljään tasoon. Lisäksi kortteleita yhdistää kaksi maanalaista myymälätilaa sekä koko korttelia palvelevat huolto- ja tekniset tilat sekä väestönsuojat. Kalasataman keskus tulee toimimaan joukkoliikenteen ja jalankulun sekä pyöräilyn solmukohtana itäisessä kantakaupungissa. Alueelle tulee julkisen liikenteen, metron, raitiovaunun ja bussiliikenteen lisäksi 300 liityntäpysäköintipaikkaa. Lisäksi keskukseen rakennetaan vähintään 1 500 pysäköintipaikkaa ja 2 000 pyöräpysäköintipaikkaa. Kaava-alue koostuu ensisijaisesti Kalasataman keskuksen korttelialueesta ja siihen liittyvästä liikennealueesta. Kaavateknisesti korttelialue on jaettu neljään erilliseen kortteliin, koska Itäväylän, metron ja Kalasatamankadun katualueet jakavat kokonaisuuden. Käytännössä keskus tulee rakentumaan myös Itäväylän, metron ja Kalasatamankadun alapuolelle sekä yläpuolelle.
46 (123) To/2 Teknisistä syistä kaava-alueeseen on lisätty kortteli 10593 ja osa Kalasatamanpuistoa. Asemakaavaehdotus liitteineen löytyy osoitteesta: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/p t_ksenteko Kaupunkisuunnittelulautakunta 30 / 22.11.2011, Akp/1 Lisäksi esittelijällä on kokouksessa asemakaavaehdotus liitteineen tulostetussa muodossa. Esittelijän mielestä lautakunnan tulisi antaa kaupunkisuunnittelulautannalle ehdotuksen mukainen lausunto. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Pasi Lehtiö, kiinteistölakimies, puhelin: 310 36448 pasi.lehtio(a)hel.fi Liitteet 1 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjanote Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12070 kartta, päivätty 15.11.2011 Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Otteen liitteet
47 (123) To/3 11 Kiinteistön ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-77) HEL 2011-010846 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 19 Päätös Lautakunta päätti ostaa Rolf Blombergiltä Östersundomin kylässä sijaitsevan kiinteistön Lykkebo, kiinteistötunnus 91-442-1-77, rasituksista vapaana 498 000 euron kauppahinnasta seuraavin ehdoin: 1. Kauppahinnasta maksetaan 458.000 euroa kaupantekotilaisuudessa ja 40.000 euroa hallinnan luovutuksen yhteydessä. Pidätetystä kauppahinnasta ei suoriteta myyjälle korkoa. 2. Myyjälle jää kiinteistöjen hallintaoikeus 31.12.2016 saakka. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan kiinteistön ja sen rakennusten kaikista käyttö-, hoito- ja välttämättömistä korjauskustannuksista kiinteistöveroa lukuun ottamatta. Myyjällä on oikeus luopua hallintaoikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti Helsingin kaupungille 30 päivää ennen luovuttamista. 3. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja, jotka ilmenevät liitteenä nro 1 olevasta kauppakirjaluonnoksesta. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864 peter.haaparinne(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 Kauppakirja Tarjous Kartat Helsingin maanomistus Otteet Ote Myyjä Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Päätösehdotus
48 (123) To/3 Lautakunta päättänee ostaa Rolf Blombergiltä Östersundomin kylässä sijaitsevan kiinteistön Lykkebo, kiinteistötunnus 91-442-1-77, rasituksista vapaana 498 000 euron kauppahinnasta seuraavin ehdoin: 1. Kauppahinnasta maksetaan 458.000 euroa kaupantekotilaisuudessa ja 40.000 euroa hallinnan luovutuksen yhteydessä. Pidätetystä kauppahinnasta ei suoriteta myyjälle korkoa. 2. Myyjälle jää kiinteistöjen hallintaoikeus 31.12.2016 saakka. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan kiinteistön ja sen rakennusten kaikista käyttö-, hoito- ja välttämättömistä korjauskustannuksista kiinteistöveroa lukuun ottamatta. Myyjällä on oikeus luopua hallintaoikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti Helsingin kaupungille 30 päivää ennen luovuttamista. 3. Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja, jotka ilmenevät liitteenä 1 olevasta kauppakirjaluonnoksesta. Esittelijä Tarjous Myyjän kanssa on päästy päätösehdotuksen mukaiseen neuvottelutulokseen. Tarjous on esityslistan liitteenä 2. Myyjä on hyväksynyt liitteen 1 kauppakirjaluonnoksen. Kiinteistötiedot Kiinteistö sijaitsee Östersundomin länsiosan keskivaiheilla, Uuden Porvoontien läheisyydessä. Kiinteistö rajoittuu pääosin väljästi rakennettuihin omakotikiinteistöihin. Kiinteistön kartat ovat liitteessä 3. Kiinteistön pinta-ala on noin 4 180 m². Maastoltaan se on loivasti kaakkoon viettävää piha- ja puutarha-aluetta. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kulku kiinteistölle on kapean hiekkapintaisen Rödje-Fantsin tie -nimisen yksityistien kautta. Kiinteistö on kaavoittamaton, ns. tosiasiallinen tontti. Östersundomin yleiskaavaluonnoksessa se on merkitty kerrostalovaltaiseksi rakentamisalueeksi. Kiinteistö kuuluu Helsingin kaupunginhallituksen 23.6.2008 (943 ) yleiskaavan laatimista varten määräämään rakennuskieltoalueeseen. Rakennustiedot Kiinteistöillä sijaitsee asuinrakennus ja kaksi pientä kevytrakenteista talousrakennusta.
49 (123) To/3 Vuonna 1956 rakennettu ja vuonna 1970 laajennetun omakotitalon kerrosala on noin 233 k-m². Huoneistoala on noin 183 htm², minkä lisäksi kellarissa on lämmintä tilaa noin 46 nettom². Kaksikerroksisessa siporex-rakenteisessa talossa on viisi huonetta, keittiö, 2 wc:tä, saunaosasto ja eteinen/umpikuisti. Lisäksi kellarissa on matalahkoa säilytys- ja harrastetilaa. Rakennuksessa on suora sähkölämmitys, jota varaava takka täydentää. Hyvin tyydyttävässä kunnossa oleva talo on varustetasoltaan keskitasoa. Käydyt neuvottelut Maanomistajan kanssa käydyissä neuvotteluissa on päästy tarjouksen mukaiseen neuvottelutulokseen kiinteistön ostamisesta kaupungille. Rakennusten osuus kauppahinnasta on niiden teknisen nykyarvon perusteella noin 296.000 euroa, jolloin maapohjan osuudeksi saadaan noin 202.000 euroa. Kiinteistön koko pinta-alalle laskettuna kauppahintaa vastaa noin 119 euroa/maa-m². Kauppahintaa voidaan kiinteistön sijainti, luonne ja myyjän hallintaoikeus huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä ja kiinteistön käypää arvoa vastaavana. Lisäksi voidaan todeta, että myyjä vuonna 2010 on myynyt kaupungille raakamaata (omistusosuus noin 1,4 ha, yksikköhinta 23 euroa/maam²). Kaupan perustelut Kiinteistö sijaitsee keskeisellä alueella Uuden Porvoontien varrella, jossa kaupungin maanomistus on melko vähäistä. Kiinteistö rajoittuu itäosaltaan kaupungin vastikään ostamiin alueisiin. Kiinteistön hankinta helpottaa omistusrakenteeltaan hajanaisen alueen kaavoitusta ja toteutusta ja on siten kaupungin harjoittaman maapolitiikan mukainen. Helsinki omistaa tällä hetkellä Östersundomissa noin 1 055 ha maata, eli noin 36 % maa-alueesta. Helsingin maanomistus Östersundomissa ilmenee liitteestä 4. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864 peter.haaparinne(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 Kauppakirja Tarjous Kartat
50 (123) To/3 4 Helsingin maanomistus Otteet Ote Myyjä Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta
51 (123) To/4 12 Esitys kaupunginhallitukselle vuokrausperusteiden määräämiseksi Kivikossa sijaitseville asuinrakennusten tonteille sekä autopaikkatonteille (Mellunkylä, Kivikko, tontit 47352/1-3 ja 47353/14) HEL 2011-010156 T 10 01 01 02 Karttalehti J6 T1, Kivikontie, Kivikonkaari, Tähtisaranpolku, Muinaisrannantie Päätös Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) asemakaavan muutokseen nro 11860 sisältyvät kaupungin omistamat asuinrakennusten tontit (A) sekä autopaikkatontit (LPA) lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin: 1 Asuinrakennusten tonttien 47352/2 ja 3 sekä 47353/1, 2 ja 4 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Tontille 47353/1 toteutettavan päiväkodin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 13 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 2 Autopaikkatonttien 47352/1 ja 47353/3 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 1 euron suuruista tonttineliömetrihintaa. 3 Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike-, toimisto- tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokran suuruista maanvuokraa. 4
52 (123) To/4 Jos valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon tai asumisoikeusasuntotuotantoon varatulle tontille rakennettavien uudisrakennusten rakentamiseen myönnetään valtion asuntolainaa tai valtion korkohyvitystä, peritään tontin vuosivuokrasta 80 prosenttia. Arava- tai korkotukialennus myönnetään tontin vuokraan kuitenkin vain siltä ajalta, jolloin tontille rakennettavien asuinrakennusten rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jolloin valtio maksaa tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen tai korjaamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä. 5 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Miia Pasuri, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889 miia.pasuri(a)hel.fi Liitteet 1 2 Tonttijakokartta Kopio asemakaavan nro 11860 kaavakartasta Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) asemakaavan muutokseen nro 11860 sisältyvät kaupungin omistamat asuinrakennusten tontit (A) sekä autopaikkatontit (LPA) lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin: 1 Asuinrakennusten tonttien 47352/2 ja 3 sekä 47353/1, 2 ja 4 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.
53 (123) To/4 Tontille 47353/1 toteutettavan päiväkodin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 13 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. 2 Autopaikkatonttien 47352/1 ja 47353/3 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 1 euron suuruista tonttineliömetrihintaa. 3 Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike-, toimisto- tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokran suuruista maanvuokraa. 4 Jos valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon tai asumisoikeusasuntotuotantoon varatulle tontille rakennettavien uudisrakennusten rakentamiseen myönnetään valtion asuntolainaa tai valtion korkohyvitystä, peritään tontin vuosivuokrasta 80 prosenttia. Arava- tai korkotukialennus myönnetään tontin vuokraan kuitenkin vain siltä ajalta, jolloin tontille rakennettavien asuinrakennusten rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jolloin valtio maksaa tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen tai korjaamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä. 5 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Tiivistelmä Kaupunginhallitus päätti 25.10.2010 varata Kivikon tontit nro 47352/1-3 ja 47353/1-4 TA-Rakennuttaja Oy:lle. Noin puolet asunnoista varattiin asumisoikeusasuntojen ja puolet vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman Hitas-ehtoja. Tonteille 47352/2 ja 47353/1 on tarkoitus rakentaa asumisoikeusasuntoja ja tonteille 47352/3, 47353/ 2 ja 4 omistusasuntoja. Tontit 47352/1 ja 47353/3 ovat
54 (123) To/4 autopaikkatontteja. Tontit 47353/1-3 on vuokrattu lyhytaikaisilla sopimuksilla rakennusluvan hakemista varten, ja tonttien rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2012. Tonteille ei ole vahvistettu vuokrausperusteita, joten kaupunginhallitukselle esitetään tonttien vuokrausperusteiden määräämistä. Samalla vahvistetaan vuokrausperusteet korttelin 47352 tonteille 1-3 sekä korttelin 47353 tontille 4. Lautakunnalle esitetään, että yllä mainittujen tonttien vuosivuokrat määrättäisiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuintilan osalta ja yhden euron suuruista kerrosneliömetrihintaa autopaikkatilan osalta. Tonteille esitettävien vuokrausperusteiden mukaan maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi noin 1,83 e/kk/m² ilman alennuksia ja valtion tukemassa tuotannossa noin 1,46 e/kk/m². Vuokrausperusteet esitetään vahvistettavaksi 31.12.2075 saakka. Esittelijä Varauspäätös Kaupunginhallitus päätti 25.10.2010 (1156 ) varata TA-Rakennuttaja Oy:lle Kivikon tontit nro 47352/1-3 ja 47353/1-4, joiden rakennusoikeus on yhteensä noin 17 000 k-m². Noin puolet asunnoista varattiin asumisoikeusasuntojen ja puolet vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman Hitas-ehtoja 31.12.2013 saakka. Varauksensaaja on lisäksi velvollinen noudattamaan Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden lisäehtoja. Tarkoituksena on kehittää hanketta, jossa 1 2 3 minimoidaan sähkön ja primäärienergian käyttö, lisätään talo- ja huoneistokohtaista kiinteän polttoaineen (pelletti) käyttöä sekä parannetaan erityisesti yhteiskäyttötilojen houkuttelevuutta. Lisäksi hankkeen kehittämisohjelmasta, toteutussuunnitelmasta, raportoinnista sekä omistusasuntojen hankintahinnoista sekä rakennuttajakulukorvauksista tulee päästä kaupungin hyväksymään ratkaisuun.
55 (123) To/4 Asemakaava- ja tonttitiedot Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.5.2010 Kivikon eteläosaan asemakaavan muutoksen nro 11860, jossa alueelle aiemmin merkityt työpaikkatontit on muutettu asumiseen ja liikennejärjestelyjä on muutettu. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi 18.6.2010. Tontit 47352/2,3 ja 47353/1-2, 4 kuuluvat asuinrakennusten korttelialueeseen (A) ja tontit 47352/1 ja 47353/3 autopaikkojen korttelialueeseen (LPA). Tontilla 47353/1 mk-merkintä tarkoittaa rakennusalan osaa, johon tulee sijoittaa monikäyttötilaa. Tälle osalle tulee rakentaa vähintään luvun osoittama määrä liike-, sosiaalipalvelu-, myymälä-, koulu-, päiväkotitms. tilaa. Tonttijako hyväksyttiin 12.9.2011, ja sillä toteutetaan tonttien 47353/1 ja 2 rakennusoikeuden muutokset. Tontin 47353/2 pihatalot poistetaan ja näiden rakennusoikeus siirretään lamellitaloihin. Tonttien kokonaiskerrosala säilyy kuitenkin kaavan mukaisena. Tontin 47353/1 uusi rakennusoikeus on 3 800 + 450 k-m² (entinen 2 250 + 450 k-m²). Tontin 47353/2 uusi rakennusoikeus on 3 450 k-m² (entinen 5 000 k-m²). Tontti 47352/1 47352/2 47352/3 47353/1 47353/2 47353/3 47353/4 pinta-ala 1878 3690 3244 3394 6207 2983 6878 kerrosala 2760 4600 2500 4250 3450 2500 tehokkuus kerrosluku I-II 1.25 IV-V 0.77 III 1.25 IV-V 0.56 III-IV 0.36 II-III Tonttijakokartta ja ote asemakaavasta ovat esityslistan tämän asian liitteinä. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maanpinnantaso vaihtelee tonttien 47352/1-3 alueella rajoissa +35 +39,9 ja tonttien 47353/1-3 alueella rajoissa +34,7 +39,2. Tontin 47353/4 alueella maanpinta on tasossa +38 +43,8. Tonttien 47353/1-3 korkeimmat kohdat sijaitsevat tontin 1 pohjoislaidalla sekä tontin 3 eteläosassa. Tonttien 47352/1-3 korkein kohta sijaitsee tontin 2 koillislaidalla. Tontit viettävät korkeimpien kohtien ympäriltä joka suuntaan. Tontti 4 viettää koilliseen. Kaikkien tonttien alueella on avokalliopaljastumia. Tonttien 47352/1-3 ja 47353/1-2 ylimpänä maakerroksena on ohut humuskerros ja lisäksi tonttien 47352/2 ja 3 itälaidalla ja tonttien 47353/1 ja 2 länsilaidalla
56 (123) To/4 sijaitsee paksu savikko. Savikerroksen alapuolella on kitkamaata noin 6 metriä. Kyseisellä pehmeikköalueella pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Rakennukset perustetaan kantavan kitkamaan tai murskekerroksen välityksellä louhitun kallion varaan ja tontin 47352/1 alueella pysäköinti louhitaan kallioon. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vuokra-alueella ei ole aiemmin harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Vuokrausperusteet Vertailutiedot Kaupunginvaltuusto päätti 25.8.2010 (186 ), että Mellunkylän asuinrakennusten tonttien 47232/4 ja 5 vuosivuokra määrättäisiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 =100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 24 euroa. Kaupunginvaltuusto päätti 8.6.2011 (119 ), että Myllypuron kerrostalotonttien 45585/3 ja 4 vuosivuokra määrättäisiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 =100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 25 euroa. Ehdotus vuokrausperusteiksi Nyt puheena oleva kohde sijaitsee Kivikon eteläosassa osin Kehä I /Myllymestarintien melualueella. Ennen asuntojen käyttöönottoa tulee meluesteiden olla valmiina. Kivikkoon on rakennettu varsin runsaasti valtion tukemia vuokraasuntoja. Kun alueelta alettiin 2000-luvun alussa varata ja luovuttaa rakennusliikkeille kerrostalotontteja omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja, saatiin alueen asunto- ja väestörakennetta monipuolistettua. Erityisesti kohtuuhintaisten omistusasuntojen lisääminen alueelle on edelleen perusteltua. Ilman Hitas-ehtoja myytävien omistusasuntojen hinnat eivät tällä alueella voine juurikaan ylittää Hitas-hintoja, mikä tulee ottaa huomioon vuokrausperusteita määrättäessä. Alueella on varsin hyvät liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä ulkoettä sisätiloissa. Kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kivikon ulkoilu- ja liikuntapuistot sekä liikuntahalli (Ylläs-halli). Liikuntapuistoa ollaan edelleen kehittämässä ja toimintoja monipuolistamassa. Julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden osalta sijainti on keskitasoa.
57 (123) To/4 Myllypuron metroasemalle on matkaa alle 1,5 kilometriä ja Kivikon palvelukeskukseen alle kilometri. Asuintonteille esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyisi pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta. Hintatasossa 11/2011 (ind. 1829) laskettu kerrosneliömetrihinta on yllä mainittujen tonttien osalta 457 euroa. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien autosuojatilojen sekä asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei esitetä perittäväksi. Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike- ja toimistotilojen osalta perittäisiin asuintilan maanvuokraa vastaavaa vuokraa. Tonttien vuosivuokrasta perittäisiin 80 % siltä ajalta, jona tonteille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä. Kaupunginvaltuuston päätöksen (1.10.1980, asia nro 18) mukaisesti asuntotontin vuosivuokra on 4 % laskennallisesta hinnasta. Po. tonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi nykytasossa (ind. 1829) esitetyin perustein vapaarahoitteisessa sääntelemättömässä tuotannossa noin 457 euroa/k-m² ja valtion tukemassa tuotannossa noin 366 euroa/k-m². Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on noin 1,83 e/kk/m² ilman alennuksia ja valtion tukemassa tuotannossa noin 1,46 e/kk/m². Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Miia Pasuri, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889 miia.pasuri(a)hel.fi Liitteet 1 2 Tonttijakokartta Kopio asemakaavan nro 11860 kaavakartasta Otteet
58 (123) To/4 Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet
59 (123) To/5 13 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) HEL 2011-008744 T 10 01 01 02 Päätös Lautakunta päätti jatkaa kaupungin ja Roihuvuoren Autotallit Oy:n (Ytunnus 0200342-4) välistä 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43212 tontin nro 3 vuokrasopimusta nro 8150 ajaksi 1.1.2012 31.12.2021 seuraavin ehdoin: 1 1.1.2012 lukien indeksiä 100 vastaava perusvuosivuokra on autotallin osalta 1 137 euroa ja polttonesteen jakelulaitteen/rengasliikkeen osalta 1 549 euroa eli yhteensä 2 686 euroa entisen 2 959 euron asemesta. Ajalla 1.1.2012-31.3.2012 perittävä vuokra on yhteensä 47 031,86 euroa/v (autotalli 19 908,87 euroa/v, jakelulaite/ rengasliike 27 122,99 euroa). 2 Muutoin noudatetaan entisiä ehtoja. (H1143-2) Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Esa Andsten, jaospäällikkö, puhelin: 310 36447 esa.andsten(a)hel.fi Liitteet 1 2 Hakemus KSV:n kanta Otteet Ote Vuokralainen Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Kv HKR Päätösehdotus
60 (123) To/5 Lautakunta päättänee jatkaa kaupungin ja Roihuvuoren Autotallit Oy:n ( 0200342-4) välistä 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43212 tontin nro 3 vuokrasopimusta nro 8150 ajaksi 1.1.2012-31.12.2021 seuraavin ehdoin: 1 1.1.2012 lukien indeksiä 100 vastaava perusvuosivuokra on autotallin osalta 1 137 euroa ja polttonesteen jakelulaitteen/rengasliikkeen osalta 1 549 euroa eli yhteensä 2 686 euroa entisen 2 959 euron asemesta. Ajalla 1.1.2012-31.3.2012 perittävä vuokra on yhteensä 47 031,86 euroa/v (autotalli 19 908,87 euroa/v, jakelulaite/ rengasliike 27 122,99 euroa). 2 Muutoin noudatetaan entisiä ehtoja. (H1143-2) Esittelijä Hakemus Roihuvuoren Autotallit Oy pyytää yhtiölle vuokratun autohallitontin vuokrasopimuksen jatkamista 1.1.2012 lukien 10 vuodeksi Roihuvuoren alueen autopaikoitustarvetta varten. Tallipaikat on vuokrattu osakasyhtiöiden asukkaille. Vuokrasopimus on vuokrannut vuonna 1964 (2.11.1964, 1835 ) Roihuvuoren Autotallit Oy:lle tontin 43212/3 autohallia ja sen yhteyteen rakennettavaa moottoriajoneuvohuoltoasemaa varten. Lautakunta on jatkanut sopimusta viimeksi ajaksi 1.1.2002 31.12.2011 (4.12.2007, 822 ). Sopimuksen mukainen indeksiin sidottu vuosivuokra on tällä hetkellä 51.812,09 euroa/v. Asemakaavatiedot Asemakaavan nro 5494 (vahvistunut 12.8.1964) mukaan tontti 43212/3 kuuluu autohallirakennusten korttelialueelle (AH 95). Luku osoittaa halliin sijoitettavien autopaikkojen määrän. Niiden lisäksi on pihamaalle varattava vähintään 20 autopaikkaa. Tälle korttelialueelle saa myös
61 (123) To/5 sijoittaa moottoriajoneuvojen huoltoaseman, jossa on huoltopaikat enintään kahdelle autolle. Tontin pinta-ala on 4 654 m² ja rakennusoikeus 2 560 k-m² (e = 0,5). Asemakaavaosaston itäisen toimiston mukaan mahdollisen asemakaavan muutoksen selvitys- ja muutostyö veisivät noin 10 vuotta, joten ei ole estettä sopimuksen jatkamiseksi 10 vuodella. Rakennus Tontilla sijaitsee Roihuvuoren Autotallit Oy:n omistama vuonna 1965 valmistunut autotallirakennus (2 363 k-m²), joka sisältää 95 autopaikan autotallin ja huoltamotilat (120 k-m²). Huoltamotoiminnan kannattamattomuuden takia tontilla suoritettiin vuonna 1998 huoltamotoiminnan järjestelyt muuttamalla polttonesteiden jakelu automaattiperiaatteella toimivaksi ja lopettamalla muu huoltamotoiminta. Entisissä huoltamotiloissa toimii nykyisin öljyyhtiön vuokralaisena rengasliike. Vuokrasopimuksen jatkaminen ja vuokra Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.9.1964 (asia nro 47) tontin vuokrausperusteet. Autotallille ja huoltoasemalle määriteltiin vuokrausperusteet erikseen. Autotallin perusvuosivuokraksi saatiin 73 hy (1 hy=35 k-m²) x 336,38 euroa (2 000 mk) x 5 % = 1 227,77 euroa (7 300 mk) ja huoltoaseman kohtuulliseksi perusvuosivuokraksi aseman laatu, laajuus ja sijainti huomioon ottaen 1 967,80 euroa (11 700 mk). Koko tontin perusvuosivuokraksi muodostui 3 195,57 euroa (19 000 mk). Vuokrasopimusta jatkettaessa vuonna 2001 indeksin laskentakaava uusittiin, jolloin vuosivuokraa vastaavaksi perusvuosivuokraksi tuli 2 959 euroa. Kun vuokra-aikaa jatkettiin vuosina 1985, 1991 ja 2001 pidettiin vuokrausperusteita tontin käyttötarkoitus, sijainti ja huoltoaseman ilmoitettu myynti huomioon ottaen edelleenkin hyväksyttävinä. Lautakunnan 31.5.1994 (447 ), 7.10.1997 (695 ), 7.12.1999 (936 ) sekä 4.12.2007 (822 ) tekemillä päätöksillä on yhtiöltä kuitenkin peritty ajalta 1.7.1994-30.6.1996, 1.7.1997-30.6.1999, 1.9.2000 31.12.2001 ja 1.4.2007-31.3.2009 maanvuokrasta 85 %. Vuokranalennusten perusteina on ollut polttonesteiden jakelun muuttuminen automaattiperiaatteella toimivaksi ja muun huoltamotoiminnan lopettaminen, alueen liikennejärjestelyt, myynnin lasku sekä liiketoiminnan kannattamattomuus.
62 (123) To/5 Tämän hetkinen perittävä vuosivuokra ajalta 1.4.2011-31.3.2012 on 51 812,09 euroa/v, josta em. kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti autotallin osuus on 19 906,20 euroa (38,42 %) ja jakeluaseman ja rengasliikkeen osuus 31 905,89 euroa (61,58 %). Elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaava perusvuosivuokra on 2 959 euroa. Em. osuuksien mukaiset perusvuokrat olisivat autotallin osalta 1 137 euroa ja polttonesteen/rengasliikkeen osalta 1 822 euroa. Esittelijän mielestä vuokrasopimusta voitaisiin jatkaa hakijan pyynnön mukaisesti edelleen 10 vuodella ajaksi 1.1.2012-31.12.2021. Perusvuokra tulisi kuitenkin selvyyden vuoksi erotella kummallekin käyttötarkoitukselle omaksi. Autotallin osalta perusvuokraa (1 137 euroa/ind. 100) ei ole tarvetta muuttaa, mutta polttoaineen jakelulaitteen/rengasliikkeen osalta vanha vuokra on huomattavasti suurempi kuin käytettävä huolto- ja jakeluasemien vertailuvuokra ja sen osalta vuokra voitaisiinkin tarkistaa n. 15 %:lla, jolloin uudeksi perusvuokraksi tulee 1 549 euroa/ind. 100 (1 822 euroa - 15 %). Uudeksi perittäväksi vuosivuokraksi ajalta 1.1. - 31.3.2012 tulee autotallin osalta 19 908,87 euroa/v ja jakelulaitteen/rengasliikkeen osalta 27 122,99 euroa eli yhteensä 47 031,86 euroa/v (ind. 17,51). Vuosivuokra tarkistetaan 1.4.2012 lukien v. 2011 keski-indeksillä. Muutoin noudatettaisiin entisiä ehtoja. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Esa Andsten, jaospäällikkö, puhelin: 310 36447 esa.andsten(a)hel.fi Liitteet 1 2 Hakemus KSV:n kanta Otteet Ote Vuokralainen Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Kv HKR
63 (123) To/6 14 Maa- ja vesialueiden vuokraaminen sisäisillä vuokrasopimuksilla liikuntavirastolle ja eräiden vuokrattujen alueiden sisäisten vuokrasopimusten muuttaminen HEL 2011-009905 T 10 01 02 Kiinteistökartta H3 P3, F2 S2, M7 R4 Päätös A Lautakunta päätti vuokrata yhteensä noin 1 448 m²:n suuruiset määräalat Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) kiinteistöistä 91-432-5-2 ja 91-1-9901-1 (os. Siltavuori) liikuntaviraston merelliselle osastolle 1.1.2012-31.12.2041 väliseksi ajaksi vesibussiliikennettä (Siltavuoren vesibussialue, maa-alue) varten ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 134 euroa vuodessa. 2 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. B Lautakunta päätti vuokrata yhteensä noin 362 m²:n suuruisen määräalan Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) kiinteistöstä 91-1-9901-100 (os. Pohjoisranta) liikuntaviraston merelliselle osastolle 1.1.2012 31.12.2041 väliseksi ajaksi venelaituria (Pohjoisrannan venelaituri, maa-alue) varten ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 34 euroa vuodessa. 2
64 (123) To/6 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. C Lautakunta päätti vuokrata yhteensä noin 1 347 m²:n suuruisen määräalan Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) kiinteistöstä 91-414-1-680 (os. korttelin 31122 edusta, vesialue) liikuntaviraston merelliselle osastolle 1.1.2012 31.12.2041 väliseksi ajaksi laiturialuetta (korttelin 31122 edusta) varten ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 1,68 euroa vuodessa. 2 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. D Lautakunta päätti vuokrata yhteensä noin 8 300 m²:n suuruiset määräalat Helsingin kaupungin 55. kaupunginosan (Itäsalmi) kiinteistöstä 91-442-6-593 ja 91-442-6-660 (os. Landbontie) liikuntaviraston ulkoliikuntaosastolle 1.1.2012 31.12.2041 väliseksi ajaksi lähiliikunta-aluetta (Landbon kenttä) varten ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 258 euroa vuodessa. 2
65 (123) To/6 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: 310 36464 henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 4 Ehdotus A Kartta Ehdotus B Kartta Ehdotus C Kartta Ehdotus D Kartta Otteet Ote Vuokralainen Muut hallintokunnat Otteen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Päätösehdotus A Lautakunta päättänee vuokrata yhteensä noin 1 448 m²:n suuruiset määräalat Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) kiinteistöistä 91-432-5-2 ja 91-1-9901-1 (os. Siltavuori) liikuntaviraston merelliselle osastolle 1.1.2012-31.12.2041 väliseksi ajaksi vesibussiliikennettä (Siltavuoren vesibussialue, maa-alue) varten ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 134 euroa vuodessa.
66 (123) To/6 2 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. B Lautakunta päättänee vuokrata yhteensä noin 362 m²:n suuruisen määräalan Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruununhaka) kiinteistöstä 91-1-9901-100 (os. Pohjoisranta) liikuntaviraston merelliselle osastolle 1.1.2012 31.12.2041 väliseksi ajaksi venelaituria (Pohjoisrannan venelaituri, maa-alue) varten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 34 euroa vuodessa. 2 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. C Lautakunta päättänee vuokrata yhteensä noin 1 347 m²:n suuruisen määräalan Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) kiinteistöstä 91-414-1-680 (os. korttelin 31122 edusta, vesialue) liikuntaviraston merelliselle osastolle 1.1.2012 31.12.2041 väliseksi ajaksi laiturialuetta (korttelin 31122 edusta) varten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 1,68 euroa vuodessa. 2
67 (123) To/6 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. D Lautakunta päättänee vuokrata yhteensä noin 8 300 m²:n suuruiset määräalat Helsingin kaupungin 55. kaupunginosan (Itäsalmi) kiinteistöstä 91-442-6-593 ja 91-442-6-660 (os. Landbontie) liikuntaviraston ulkoliikuntaosastolle 1.1.2012 31.12.2041 väliseksi ajaksi lähiliikunta-aluetta (Landbon kenttä) varten seuraavin ehdoin: 1 Perusvuosivuokra on 1.1.2012 lähtien 258 euroa vuodessa. 2 Vuokraoikeuden siirto ei ole vapaa. 3 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisen sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja (sop. nro 16573). Mikäli kiinteistölautakunnan ja liikuntalautakunnan välisiä em. sisäisen vuokrasopimuksen ehtoja muutetaan vuokrakaudella, koskevat ne myös tätä sopimusta. Esittelijä Hakemus Liikuntavirasto pyytää, että liikuntavirastolle vuokrattaisiin neljä eri aluetta uusina alueina tai olemassa olevien alueiden lisäalueeksi eri puolilta kaupunkia. Asemakaava ja tonttitiedot Vuokrattaville alueille on laadittu asemakaavoja, joissa kukin alue on osoitettu erilaisiin vesiliikenne- sekä liikunta- ja ulkoilutarkoituksiin. Näillä vuokrauksilla mahdollistetaan alueiden asemakaavan mukainen käyttö tarkoituksenmukaisella tavalla.
68 (123) To/6 Alueilla ei ole rakennuksia. Vuokra-aika ja vuokrausperusteet Esitetyt alueet voitaisiin vuokrata liikuntavirastolle 31.12.2041 päättyvin maanvuokrasopimuksin sisäisissä vuokrauksissa noudatettavien yleisten periaatteiden mukaisesti. Sisäisten vuokrausten periaatteiden mukaan liikuntaan ja ulkoiluun osoitetut alueet vuokrataan liikuntavirastolle pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Lautakunnan 7.12.1993 hyväksymien sisäisten vuokrausten hinnoitteluperusteiden mukaisesti vuokran määräytymisperusteina käytetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavia alueille määriteltyjä yksikköhintoja. Edellä mainituilla perusteilla alueiden vuokrat määräytyvät seuraavasti: m² Siltasaari vesibussi Pohjoisranta, venelaituri 31122 vesialue Landbo pallokenttä e/m² e/m² perusvuosi(ind.100) (ind. 1751) vuokra e (ind.100) alkuvuosivuokra e (ind.1751) 1 448 1,86 33 134 2 346 362 1,86 33 34 595 1 347 0,03 0,53 1,68 29 8 313 0,62 10,86 258 4 517,58 Esittelijän mielestä liikuntavirastolle sisäisissä vuokrauksissa noudatettavien yleisten periaatteiden mukaisesti voitaisiin vuokrata edellä esitetyt kohteet esitellyin ehdoin. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: 310 36464 henna.vennonen(a)hel.fi
69 (123) To/6 Liitteet 1 2 3 4 Ehdotus A Kartta Ehdotus B Kartta Ehdotus C Kartta Ehdotus D Kartta Otteet Ote Vuokralainen Muut hallintokunnat Otteen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Päätöshistoria Osastopäällikkö 04.01.2012 HEL 2011-009905 T 10 01 02 Päätös Osastopäällikkö päättää muuttaa liikuntavirastolle sisäisten vuokrausten periaatteiden mukaisesti vuokrattujen maa- ja vesialueiden vuokrasopimusta liitteinä olevien muistion, laskentataulukon ja karttojen mukaisesti 1.1.2012 alkaen ellei muistiossa muuta mainita. Lisätiedot Vennonen Henna, tonttiasiamies, puhelin: 310 36464 henna.vennonen(a)hel.fi
70 (123) To/7 15 Liiketontin vuokraaminen Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:lle Oulunkylästä (Oulunkylä, tontti 28402/1) HEL 2011-010330 T 10 01 01 02 Kiinteistökartta H6 R1, Otto Brandtin tie 9 Päätös Lautakunta päätti vuokrata Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28402 suunnitellun tontin nro 1 (os. Otto Brandtin tie 9, pinta-ala 2 095 m²) Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:lle koirahotellitoimintaa varten 1.2.2012-31.1.2022 väliseksi ajaksi ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Huhtikuun 1. päivästä 2013 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 191 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden toisen neljänneksen alusta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun laskettava vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100. Vuokra maksetaan vuosittain neljässä yhtä suuressa erässä. Eräpäivät ovat 2.1., 1.4., 1.7. ja 1.10. Vuosivuokra 31.3.2013 saakka on 3 493 euroa. Perittävä vuokra ajalta 1.2.2012-31.3.2013 on 4 075,17 euroa. Kaupungilla on oikeus tarkistaa vuokraa, mikäli alueelle rakennettu kerrosala on suurempi kuin 450 k-m² tai toiminnan käyttötarkoitus oleellisesti muuttuu. 2 Vuokralaisen on vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä annettava vuokranantajalle vakuudeksi pankin antama 1 750 euron suuruinen omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus, jossa on mukana pankin antama kuittaamattomuustodistus, tai maksettava mainittu rahasumma kiinteistöviraston tonttiosastolle. Mahdollisen pankkitakauksen on oltava voimassa toistaiseksi ja kolme (3) kuukautta vuokra-ajan päättymisen jälkeen.
71 (123) To/7 Pantti on vakuutena vuokran maksamisesta korkoineen ja muiden vuokralaiselle tästä vuokrauksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä samoin kuin siitä korvauksesta, jonka vuokralainen saattaa olla velvollinen suorittamaan vuokra-alueen hallinnasta vuokraajan päättymisen jälkeen. Pantti palautetaan, kun vuokranantajan hyväksi on vahvistettu edellä mainittu kiinnitys ja viimeistään vuokra-ajan tai vuokra-alueen käytön päättymisen jälkeen siltä osin kuin vuokranantajalla ei ole vuokrauksesta aiheutuvia saatavia. 3 Vuokralaisella on rakentamisvelvollisuus, eli hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava vuokra-alueelle vähintään vesikattovaiheeseen kahden (2) vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien. Rakennusta ei saa ilman kaupungin lupaa kokonaan tai osittain purkaa. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää mainittuja rakentamisaikoja. Jos vuokralainen laiminlyö edellä määrätyn rakentamisvelvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus irtisanoa sopimus. Vuokralaisen tulee vuokranantajan niin vaatiessa aidata vuokra-alue siistillä aidalla. 4 Kun vuokralainen on täyttänyt rakentamisvelvollisuutensa, vuokralaiselle myönnetään hakemuksesta oikeus vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeus toiselle. 5 Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella ole aiemmin harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon (Johanna Hytönen, puh. 310 36414). Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista.
72 (123) To/7 6 Vuokralaisen vastaa kaikkien toiminnan vaatimien lupien hankkimisesta. Vuokralainen vastaa lupahakemuksista ym. rakentamiseen liittyvistä kustannuksista siinäkin tapauksessa, että rakennustoimenpiteelle ei myönnetä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa. 7 Kaupungilla tai kaupungin määräämällä taholla on oikeus korvauksetta pitää ja huoltaa tontilla sijaitsevaa viemäriä, ja vuokralaisen tulee ottaa se huomioon tontille rakentamisessa. 8 Muutoin noudatetaan teollisuustonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Merja Sorakari, tarkastaja, puhelin: 310 34225 merja.sorakari(a)hel.fi Juhani Kovanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36574 juhani.kovanen(a)hel.fi Liitteet 1 2 3 Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:n hakemus Otto Brandtin tie 9 Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:n toimintakuvaus Otteet Ote Vuokralainen Otteen liitteet Liite 2 Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 2 Sisäinen jakelu Päätösehdotus Lautakunta päättänee vuokrata Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28402 suunniteltun tontin nro 1 (os. Otto Brandtin tie 9, pinta-ala 2 095 m²) Lemmikkihotelli Tassu &
73 (123) To/7 Tassu Oy:lle koirahotellitoimintaa varten 1.2.2012-31.1.2022 väliseksi ajaksi ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Huhtikuun 1. päivästä 2013 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on 191 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden toisen neljänneksen alusta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisen neljänneksen loppuun laskettava vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100. Vuokra maksetaan vuosittain neljässä yhtä suuressa erässä. Eräpäivät ovat 2.1., 1.4., 1.7. ja 1.10. Vuosivuokra 31.3.2013 saakka on 3 493 euroa. Perittävä vuokra ajalta 1.2.2012-31.3.2013 on 4 075,17 euroa. Kaupungilla on oikeus tarkistaa vuokraa, mikäli alueelle rakennettu kerrosala on suurempi kuin 450 k-m² tai toiminnan käyttötarkoitus oleellisesti muuttuu. 2 Vuokralaisen on vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä annettava vuokranantajalle vakuudeksi pankin antama 1 750 euron suuruinen omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletustodistus, jossa on mukana pankin antama kuittaamattomuustodistus, tai maksettava mainittu rahasumma kiinteistöviraston tonttiosastolle. Mahdollisen pankkitakauksen on oltava voimassa toistaiseksi ja kolme (3) kuukautta vuokra-ajan päättymisen jälkeen. Pantti on vakuutena vuokran maksamisesta korkoineen ja muiden vuokralaiselle tästä vuokrauksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä samoin kuin siitä korvauksesta, jonka vuokralainen saattaa olla velvollinen suorittamaan vuokra-alueen hallinnasta vuokraajan päättymisen jälkeen. Pantti palautetaan, kun vuokranantajan hyväksi on vahvistettu edellä mainittu kiinnitys ja viimeistään vuokra-ajan tai vuokra-alueen käytön päättymisen jälkeen siltä osin kuin vuokranantajalla ei ole vuokrauksesta aiheutuvia saatavia. 3
74 (123) To/7 Vuokralaisella on rakentamisvelvollisuus, eli hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava vuokra-alueelle vähintään vesikattovaiheeseen kahden (2) vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien. Rakennusta ei saa ilman kaupungin lupaa kokonaan tai osittain purkaa. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää mainittuja rakentamisaikoja. Jos vuokralainen laiminlyö edellä määrätyn rakentamisvelvollisuutensa, vuokranantajalla on oikeus irtisanoa sopimus. Vuokralaisen tulee vuokranantajan niin vaatiessa aidata vuokra-alue siistillä aidalla. 4 Kun vuokralainen on täyttänyt rakentamisvelvollisuutensa, vuokralaiselle myönnetään hakemuksesta oikeus vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeus toiselle. 5 Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella ole aiemmin harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on vuokralaisen otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon (Johanna Hytönen, puh. 310 36414). Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista. 6 Vuokralaisen vastaa kaikkien toiminnan vaatimien lupien hankkimisesta. Vuokralainen vastaa lupahakemuksista ym. rakentamiseen liittyvistä kustannuksista siinäkin tapauksessa, että rakennustoimenpiteelle ei myönnetä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa. 7
75 (123) To/7 Kaupungilla tai kaupungin määräämällä taholla on oikeus korvauksetta pitää ja huoltaa tontilla sijaitsevaa viemäriä, ja vuokralaisen tulee ottaa se huomioon tontille rakentamisessa. 8 Muutoin noudatetaan teollisuustonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja. Esittelijä Hakemus ja yhtiön tiedot Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:n on pyytänyt 13.12.2011 päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokrattaisiin Oulunkylästä suunniteltu tontti nro 28402/2. Hakemus on liitteenä 1. Yhtiö on perustettu 6.7.2005 ja se toimii tällä hetkellä kaupungin omistamissa tiloissa Patolassa, noin 700 k-m² suuruisessa entisessä päiväkotitilassa. Päiväkotitoimintaan suunnitellut tilat eivät täysin sovellu lemmikkihotellin toimintaan mm. huonejakojen osalta, ja siksi yritys on hakenut uutta toimipaikkaa Helsingistä. Patolan aluetta ollaan kaavoittamassa uudelleen ja ko. tontti ollaan muuttamassa asumiskäyttöön. Hakijalta saatujen tietojen mukaan liikevaihto on noin 180 000 euroa vuodessa ja yhtiö työllistää tällä hetkellä vakituisesti 5 henkeä. Asemakaava ja tonttitiedot Tontti on asemakaavassa osoitettu liiketoimintaa varten (K); tontin pinta-ala on 2 095 m² ja rakennusoikeus 1 000 k-m². Alueen kartta kaavamerkintöineen on liitteenä 2. Tontti on ollut tyhjänä useita vuosia, eikä sille ole löytynyt kaavanmukaista käyttöä. Lisäksi rakentamista vaikeuttaa tontin poikki kulkeva vesijohto. Myös asemakaavaosastolta ja rakennusvalvontavirastosta saatujen kannanottojen perusteella toiminta soveltuu kyseiselle tontille. Rakennukset Yritykseltä saadun tiedon mukaan tontille on tarkoitus siirtää kaksi (2) valmista viipalerakennusta. Toinen rakennus on kooltaan 200 k-m² ja toinen 250 k-m² eli yhteensä 450 k-m². Rakennukset on tarkoitus sijoittaa tontille L-muotoon, jotta toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle.
76 (123) To/7 Toiminnan tarpeellisuus Kyseiselle palvelulle on kasvava kysyntä, eikä tarjontaa Helsingistä juuri löydy. Asiakaskuntaan kuuluu kotimaisten yritysten, kuten Nokia ja Kemikaalivirasto, lisäksi myös esim. suurlähetystöjen lemmikkejä. Samoin vaikkapa omistajan lomamatkojen ajaksi tai sairastuessa on lemmikille tarpeen löytää varahoitopaikka. Lemmikkihotelli Tassu & Tassu Oy:n toimintakuvaus on liitteenä nro 2. Vuokran määräytyminen ja vuokra-aika Tontti voitaisiin vuokrata hakijalla teollisuus- ja varastotontin vuokralla ja silloin vuokranmääräytymisperusteena voitaisiin käyttää elinkustannusindeksiin sidottua pääoma-arvoa 8,50 euroa/k-m² (ind 100), mikä vastaa nykyarvoa 155 euroa/k-m² (ind 1829). Vuokrahinta vastaa alueen teollisuustonttien kohtuullista hintatasoa. Edellä esitettyjen perusteella tontin vuokra määräytyy seuraavaksi: Kohtuullisena vuokra-aikana voidaan pitää kymmentä (10) vuotta. Maaperäasiat Kaupungin käytettävissä olevien tietojen perusteella vuokra-alueella ei aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka olisi saattanut aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Tontilta on purettu rakennus, joten rakennusjätettä saattaa löytyä. Muut ehdot Muutoin voitaneen noudattaa päätösehdotuksesta ilmeneviä ehtoja. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila Lisätiedot Merja Sorakari, tarkastaja, puhelin: 310 34225 merja.sorakari(a)hel.fi Juhani Kovanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36574