PÄÄTÖS Nro 127/2013/1 Dnro PSAVI/10/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2013 1 ASIA HAKIJA Kivikankaan vuolukivikaivoksen kaivannaisjätealueiden vakuuden tarkistaminen, Suomussalmi Tulikivi Oyj Kuhnustantie 10 83900 Juuka
SISÄLLYSLUETTELO 2 SELVITYS... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 Muodostuvat kaivannaisjätteet... 3 Yleiskuvaus toiminnasta ja jätteistä... 3 Pinta- ja irtomaa... 4 Sivukivi ja vuolukivi... 5 Ripekivi ja vuolukivijauho... 5 Kaivannaisjätteiden sijoittaminen ja hyödyntäminen... 6 Kaivannaisjätteiden määrät... 6 Sijoittaminen ja hyödyntäminen... 7 Kaivannaisjätteen jätealue ja ympäristöolosuhteet... 7 Jätealueen onnettomuusvaarat... 7 Kaivannaisjätteen ja jätealueiden ympäristövaikutukset ja toimet vaikutusten ehkäisemiseksi... 8 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 9 Kaivannaisjätteiden hallintasuunnitelma... 10 Seuranta ja tarkkailu... 11 Vakuuden laskentaperusteet... 11 Vakuuksien määrittely aiemmin ympäristölupaprosessissa... 11 Vakuuden tarkistaminen... 12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 13 Hakemuksesta tiedottaminen... 13 Lausunto... 13 Vastine... 13 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU... 16 Ratkaisu... 16 Perustelut... 16 Oikeusohje... 16 MUUTOKSENHAKU... 17
3 SELVITYS Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 21.12.2010 myöntänyt ympäristöluvan nro 124/10/1Tukikivi Oyj:n Kivikankaan vuolukivikaivokselle. Vaasan hallinto-oikeus on 19.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0291/1 hylännyt Tulikivi Oyj:n valituksen, joka koski kaivannaisjätteen jätealueen reunaosien luiskakaltevuutta. Ympäristöluvan lupamääräyksessä 21 on määrätty seuraavaa: "21. Luvan saajan on täydennettävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa valtioneuvosten kaivannaisjätteitä koskevan asetuksen (379/2008) ja siihen tehdyn muutoksen (717/2009) mukaisella vakuuden arvioinnilla. Arvioinnissa on huomioitava erityisesti jätealueen luokitus, sijoitetun jätteen ominaisuudet ja maa-alueen tuleva käyttö. Kustannusten arvioinnin tulee olla riippumaton ja pätevä. Arviointi on toimitettava 30.12.2011 mennessä aluehallintovirastolle, joka voi muuttaa arvioinnin perusteella vaadittavan vakuuden määrää. Jätehuoltosuunnitelmaa on tämän jälkeen arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai sitä ennen, jos toimintaa koskien on tarpeen tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tai toiminnan muuttamiseksi. Arvioinnista ja sen tuloksista on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä, laatu tai jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat olennaisesti, luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman muuttamista koskeva hakemus." Tulikivi Oyj on 8.2.2013 toimittanut aluehallintovirastoon edellä mainitun selvityksen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Muodostuvat kaivannaisjätteet Yleiskuvaus toiminnasta ja jätteistä Toiminta Kivikankaan kaivospiirissä on aloitettu vuonna 1999. Kaivospiiri muodostettiin vuonna 1995. Kaivannaisjätteitä on muodostunut ja muodostuu kaivospiirissä sijaitsevasta Kivikankaan louhoksesta ja alueella sijaitsevasta vuolukivitehtaasta. Kaivannaisjätteet on sijoitettu kaivospiirissä sijaitsevalle läjitysalueelle. Läjitysalueen maisemointiin käytettävät pintamaat tullaan ottamaan kaivospiirin alueelta.
4 Kivikankaan louhos on tällä hetkellä ainut toiminnassa oleva louhos kaivospiirissä. Louhinta Kivikankaan louhoksella päättyy arviolta vuonna 2030, jolloin toiminta mahdollisesti siirtyy Sivusuvannon esiintymälle. Sivusuvannon louhoksen toiminta-ajaksi arvioidaan 13 vuotta eli toiminta päättyisi vuonna 2045. Kaivospiirin alueella sijaitseva vuolukiviesiintymä on yhtenäinen pitkänomainen linssi, joka on noin 400 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Tuotantoon kelpaava hyödynnettävä vuolukivi sijaitsee esiintymän sisäosissa. Esiintymän reunaosat ovat pääasiassa vuolukiven ja serpentiniitin sekaista kiveä, joka ei kelpaa tuotannon raaka-aineeksi. Joiltakin osin esiintymä rajautuu suoraan ympäröivään kallioperään. Kalliomassassa esiintyy kvartsikiveä (kvartsia ja maasälpää) ja fylliittiä (kvartsia, maasälpää ja biotiittia). Kaivospiirissä sijaitsevan verhouskivitehtaan toiminta on aloitettu vuonna 1999 ja tehdasta on laajennettu kertaalleen 2000-luvulla. Louhokselta tuodut vuolukivilohkareet jalostetaan tehtaalla tulisijojen verhouskiviksi ja tulisijoiksi. Rikastusprosessia ei ole. Tehtailla raakakivi pilkotaan ensin levyiksi ja lankuiksi timanttiteräisillä sahoilla. Jälkityöstössä lankut muotoillaan, hiotaan ja jyrsitään. Valmiit verhouskivituotteet ja vuolukiviuunit pakataan alihankintakomponenttien kanssa kuljetusvalmiiksi puulaatikoihin tai -lavoille. Tuotantoon ohjattavan vuolukiven kokonaismäärä on vuosittain noin 5 000 m 3, josta valmiiden tuotteiden osuus on noin 24 %. Kaivospiirin louhintatoiminnassa jo muodostuneita ja muodostuvia kaivannaisjätteitä ovat pinta- ja irtomaa, sivukivi, tuotantoon kelpaamaton vuolukivi (jäämäkivi) ja sahausjauho. Tehtaalla muodostuvia kaivannaisjätteiksi luokiteltavia prosessijätteitä ovat ripekivi ja prosessiveteen muodostuva vuolukivijauho. Tuotantolaitoksilla prosesseista ylijäävä ripekivi kerätään niin sanottuun kuuppiin ja ajetaan dumppereilla kaivospiirin läjitysalueelle. Kivijauho saostetaan ja suodatetaan ja sijoitetaan niin ikään samalle läjitysalueelle louhoksen läjitettävien kiviainesten kanssa. Vuolukivivaroja etsitään maastohavaintojen, geofysiikan mittaustietojen ja kairaustietojen perusteella. Etsintätoimella ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia. Vuolukiviesiintymä paljastetaan louhoksesta poistamalla maapeite kaivinkoneilla ja irrottamalla vuolukiveä ympäröivä sivukivi porausräjäytysmenetelmällä. Vuolukivi irrotetaan kuivasahauksena. Irrotetut lohkareet siirretään sahaustasanteelta pyöräkuormaajilla ja kuljetetaan jatkojalostukseen tai välivarastoon kaivosalueelle dumppereilla. Hyötykäyttöön kelpaamaton vuolukivi ja muu poiskuljetettava sivukiviaines siirretään dumpperikalustolla läjitysalueelle. Pinta- ja irtomaa Kivikankaan kaivospiirin läjitysalueelle on sijoitettu aikanaan Kivikankaan louhoksen avaamisen yhteydessä muodostuneita pinta- ja irtomaaaineksia. Vuonna 2011 sivukiven louhinnan vuoksi poistetut pintamaat on käytetty läjitysalueen reunojen maisemointiin. Sivusuvannon louhoksen avaamisessa tulee muodostumaan poistettavia pintamaita, joilla kaivospiirin läjitysalue maisemoidaan. Alueen geologisten tietojen perusteella poistetut pintamaat ovat olleet pääosin moreenia (noin 65 % kokonaismäärästä), savea (noin 10 % kokonaismäärästä) sekä turvetta ja multaa (yhteensä noin 25 %). Kaivospiirialueen maa-ainekset vastaavat ympäristöominaisuuksiltaan muun
5 Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeen maa-aineksia. Maa-ainekset eivät ole happoa tuottavia tai muutoin ympäristölle haitallisia. Sivukivi ja vuolukivi Sivukiveä on muodostunut ja muodostuu Kivikankaan louhokselta poistetusta kalliomassasta. Kivikankaan kaivospiirin läjitysalueelle sijoitettavasta kiviaineksesta noin 80 % on vuolukiveä/serpentiniittiä ja loput 20 % kvartsikiveä ja fylliittiä. Vuolukivijäte koostuu hyödyntämiseen kelpaamattomasta vuolukivestä (jäämäkivi) ja vuolukiven irrotuksessa syntyvästä karkeahkosta vuolukivijauhosta (noin 7 % kokonaisirrotusmäärästä). Jauho sekoittuu jäämäkiven kanssa, eikä sitä läjitetä erikseen. Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) 26.11.2009 antaman lausunnon mukaan vuolukivi ja serpentiniitti ovat ultraemäksisestä kivestä magnesiumrautasilikaattien hydrotermisen muuttumisen tuloksena syntyneitä metamorfisia eli uudelleen kiteytyneitä kivilajeja. Muuttumisen tuloksena vuolukivi koostuu talkista (magnesiumsilikaatista), magnesiitista (magnesium-karbonaatista) ja dolomiitista (magnesiumkalsiumkarbonaatista). Serpentiniitissä on edellä mainittujen mineraalien lisäksi serpentiiniä koostumukseltaan magnesiumrautasilikaattia eli antigoriittia ja magnetiittia (rautaoksidia). Emäksinen vulkaniitti, kvartsikivi ja mustaliuske ovat myös metamorfisia kiviä, mutta niissä hydroterminen muuttuminen on vähäistä. Vulkaniitti koostuu maasälvästä (plagioklaasista) ja amfibolista (sarvivälkkeestä), kloriitista (magnesiumrauta-alumiinisilikaatista), pyroksenistä (augiitista) ja dolomiitista. Kvartsikivi koostuu kvartsista (piioksidista) ja maasälvistä. Fylliittikivi on koostumukseltaan lähes samanlainen kuin kvartsikivi, mutta se on hienojakoisempi ja siinä on kvartsin ja maasälvän lisäksi biotiittia (kaliumpitoista rautamagnesiumalumiinisilikaattia). Mustaliuskeen päämineraalit ovat biotiitti, kvartsi ja grafiitti (kiteinen orgaaninen hiili). Vuolukiviesiintymä ja sitä rajaavat sivukivet eivät sisällä hydrotermisessä muuttumisessa syntyneitä sulfaattimineraaleja, vaan rikki esiintyy sulfidimineraaleina, pääasiassa rautasulfideina (rautakiisuina). Kiisujen kokonaismäärä on pieni, alle 0,1 %. Kiisut esiintyvät yleensä silikaattimineraalien sulkeumina, minkä vuoksi niitä ei voida silmin erottaa kiviaineksesta ja mikä selittää kivien alhaisen rikkipitoisuuden. Mustaliuskekivessä kiisut esiintyvät myös silmin erotettavina hajarakeita määrän ollessa kuitenkin pieni alle 0,5 %. Kaivospiirissä oli pieni esiintymä, alle 1 000 m 3, mustaliusketta (kvartsia, maasälpää, biotiittia ja grafiittia, ja pieniä määriä rikkikiisua), joka on louhittu loppuun vuonna 2011. Louhittu mustaliuske on läjitetty annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä sitä ole läjitetty enää vuoden 2011 jälkeen. Mustaliusketta ei enää esiinny louhoksen alueella. Ripekivi ja vuolukivijauho Kivikankaan vuolukivitehtaan tuotantoprosesseissa ylijäävät vuolukivikappaleet eli ripekivet ja muodostuva sahausjauho läjitetään läjitysalueelle muiden läjitettävin kiviainesten sekaan. Tuotantolaitoksen prosesseissa muodostuvat jätteet ovat vuolukiveä, eikä niiden koostumus muutu prosesseissa. Kivikankaan louhoksen kuivatusvedet johdetaan tehtaan eteläpuolella sijaitsevaan altaaseen, jossa vedet selkeytyvät ennen niiden johtamista
6 ympäristöön. Altaan pohjalle kertyvä vuolukivijauho poistetaan määräajoin ja sijoitetaan kaivospiirin läjitysalueelle. Kaivannaisjätteiden sijoittaminen ja hyödyntäminen Kaivannaisjätteiden määrät Kivikankaan louhokselta on poistettu suurin osa pintamaista ennen vuotta 2008. Vuonna 2011 on pintamaita poistettu sivukiven louhinnan vuoksi. Poistetut pintamaat on käytetty läjitysalueen reunojen maisemointiin. Sivu-, jäämä- ja ripekiveä sekä vuolukivijauhoa on muodostunut vaihtelevia määriä koko toiminnan ajan. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kivikankaan kaivospiirin toiminnassa vuosien 1999 2012 aikana muodostuneet läjitysalueelle sijoitetut kaivannaisjätteet. Vuosi Maa-aines (t/a) 01 01 02 Sivukivi ja jäämäkivi (t/a) 01 01 02 Vuolukivijauho, louhos (t/a) 01 04 10 Ripekivi (t/a) 01 04 13 Vuolukivijauho, prosessi (t/a) 01 04 13 Yhteensä (t/a) 1999 24 000 32 000 2 100 4 200 1 700 64 000 2000 11 200 130 000 5 800 7 600 3 000 157 600 2001 4 000 272 700 11 500 7 700 3 000 298 900 2002 9 600 252 800 13 900 11 000 4 300 291 600 2003 13 400 275 400 17 400 10 100 4 000 320 300 2004 283 100 20 000 12 000 4 700 319 800 2005 219 600 12 600 8 600 3 400 244 200 2006 199 300 14 900 14 500 5 700 234 400 2007 238 900 14 900 13 600 5 400 272 800 2008 45 700 3 800 3 600 1 400 54 500 2009 2 600 119 000 6 000 13 900 4 800 143 700 2010 273 000 6 300 14 000 5 100 298 400 2011 57 400 260 000 6 300 14 500 5 200 286 000 2012 200 000 6 300 9 000 6 000 221 300 Yhteensä 122 200 2 801 500 141 800 144 300 57 700 3 207 500 Laskennassa käytetyt tilavuuspainokertoimet ovat: maa-aines 1,3 t/m 3, sivukivi 2,75 t/m 3, jäämäkivi 3,00 t/m 3 ja vuolukivijauho (louhos) 1,7 t/i-m 3. Ripekiven ja vuolukivijauhon määrät kirjataan suoraan tonneina. Jatkossa toiminnassa muodostuvien kaivannaisjätteiden kokonaismäärää on mahdoton ennustaa tarkasti, koska tuotannon volyymi riippuu keskeisesti kysynnästä ja markkinatilanteesta sekä Tulikivi Oyj:n Juuan Nunnanlahden louhosten ja tehtaiden tuotannosta. Ennuste vuosien 2013 2030 aikana kaivospiirin toiminnassa muodostuvista kaivannaisjätteistä on: maa-aineksia 100 000 i-m 3 (130 000 tonnia), jäämäkiveä 1 080 000 i-m 3 (3 240 000 tonnia), sivukiveä 367 000 i-m 3 (1 010 000 tonnia), ripekiveä tehtaalta 162 000 i-m 3 (486 000 tonnia) eli yhteensä 1 709 000 i-m 3 (4 930 000 tonnia). Jäämäkivimäärä sisältää 92 000 tonnia louhossahausjauhoa. Lisäksi muodostuu 195 000 tonnia sahausjauhoa tehtaalta. Vuosien 2025 2030 aikana mahdollisesti avattavan Sivusuvannon louhoksen avausvaiheessa muodostuu kaivannaisjätteitä seuraavasti: pintamaita 120 000 i-m 3 (156 000 tonnia) sekä avausvaiheen kiviainesta vuolukiveä ja sivukiveä yhteensä 122 000 i-m 3 (336 000 tonnia). Vuosien 2030 2040 aikana kaivospiirin toiminnassa muodostuu maa-aineksia 100 000 i-m 3 (130 000 tonnia), jäämäkiveä 650 000 i-m 3 (1 950 000 tonnia), sivukiveä 200 000 i-m 3 (550 000 tonnia), ripekiveä tehtaalta 90 000 i-m 3 (270 000 tonnia) eli yhteensä 976 000 i-m 3 (2 878 000 tonnia). Jäämäkivimäärä sisältää 108 000 tonnia louhossahausjauhoa ja lisäksi muodostuu 55 000 tonnia sahausjauhoa tehtaalta. Sivusuvannon louhoksesta ja vuosina 2030 2040 tehtaalta muodostuvat kiviainesjätteet sijoitetaan siinä vaiheessa suljettuun Kivikankaan louhokseen.
Sijoittaminen ja hyödyntäminen 7 Kivikankaan kaivospiirissä irrotettujen maa-ainesten hyötykäyttö on ollut vähäistä. Maa-ainesten parhaita moreeniosia on käytetty maanrakennustöissä kaivospiirin sisällä. Loput maa-aineksesta on sijoitettu kaivospiirin läjitysalueelle. Valtaosa louhoksella muodostuneesta sivu- ja jäämäkivestä on sijoitettu kaivospiirin läjitysalueelle. Sivukiveä ja jäämäkiveä on soveltuvilta osin käytetty hyödyksi vähäisessä määrin alueen maanrakenteissa, pääasiassa tiestössä ja meluvallin rakentamisessa. Ripekiven ja vuolukivijauhon hyötykäyttömahdollisuuksia on selvitetty pitkään useiden tutkimusten ja projektien avulla. Selvitetyt hyötykäyttökohteet ovat olleet muun muassa tie- ja maanrakennuskäyttö, jauhemaisen vuolukiven käyttö erilaisissa tuotteissa täyteaineena ja talkin tuotannon raakaaineena. Tuotantoprosesseissa muodostuvat vuolukiviperäiset prosessijätteet, ripekivi ja vuolukivijauho osittain, kerätään tehtailla ja kuljetetaan dumppereilla läjitysalueelle. Kaivannaisjätteen jätealue ja ympäristöolosuhteet Kivikankaan kaivospiirissä sijaitseva läjitysalue luokitellaan kaivannaisjäteasetuksen ja voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan kaivannaisjätteen jätealueeksi. Kiviaineksen käyttö kaivospiirin sisällä muun muassa tiestön rakenteissa on jätteen hyödyntämistä, eikä kyseisiä käyttökohteita lueta asetuksen mukaisiksi jätealueiksi. Läjitysalue sijaitsee kaivospiirin länsiosassa. Sen pohja sijoittuu tasovälille noin +230 +240 m mpy ja nykyinen lakialue tasolle noin +270 m mpy. Läjitysalueen laajennus sijaitsee nykyisen läjitysalueen länsipuolella. Aluetta läjitetään vaiheittain korkeimmillaan tasolle +270 m mpy. Lopullisen täytön paksuus on suurimmillaan noin 40 metriä. Läjitysalueen nykyinen pintaala on noin 7 hehtaaria ja tilavuus noin 1,3 miljoonaa m 3. Alueen suunniteltu lopullinen kokonaispinta-ala on noin 19 hehtaaria ja tilavuus tiivistymisen jälkeen noin 4,5 miljoonaa m 3. Läjitysalue ei sijoitu tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle, eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Läjitysalueen pohjamaan pinnan viettosuunta on lounaaseen. Erillisiä suoto- ja valumavesien ohjausrakenteita ei ole, vaan läjitysalueen suoto- ja valumavedet purkautuvat alueen etelä- ja länsipuolen soistuneelle alueelle, josta ne johtuvat ojaa pitkin Haaponen-lampeen. Läjitysalueen perustana on kallio ja luontainen pintamaa, joka on pääosin moreenia. Moreenikerroksen paksuudeksi on arvioitu kauttaaltaan muutamia metrejä. Läjitysalueen pohjamaan tiiveyttä ei ole selvitetty. Alueen moreeni ei ole välttämättä tasalaatuista, eikä läjitysalueella ole erillistä rakennettua pohjarakennetta. Jätealueen onnettomuusvaarat Kivikankaan kaivospiirin kaivannaisjätteen läjitysalue ei ole kaivannaisjäteasetuksessa kuvattu suuronnettomuusvaaraa aiheuttava jätealue, koska - alueelle sijoitetut ja sijoitettavat kaivannaisjätteet eivät ole ongelmajätettä,
8 - jätealueesta ei aiheudu merkittävää vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle, - kaivannaisjätteen mukana alueelle ei kulkeudu ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja, - alue on rakennettu ja tullaan pitämään jatkossa vakaana siten, ettei alueella ole liukuma- tai sortumavaaraa (muun muassa sijoitus kantavalle maapohjalle, riittävän loivat luiskat ja rakentamiseen soveltuvat peittomateriaalit), - alueella ei ole patorakenteita tai fyysisesti epävakaita läjityksiä, jotka aiheuttaisivat suuronnettomuusvaaraa. Kaivannaisjätteen ja jätealueiden ympäristö vaikutukset ja toimet vaikutusten ehkäisemiseksi Yleisesti kaivosalueella syntyvän kaivannaisjätteen mahdolliset ympäristövaikutukset voivat ilmetä lähinnä rikkiä sisältävien materiaalien hapellisissa olosuhteissa muodostamina happamina ja metallipitoisina suotovesinä. GTK:n lausunnossa esitettyjen laboratorioanalyysien koboltti-, kupari- ja nikkelitulosten yhteenvetona voidaan sanoa, että koboltti ja nikkeli ovat suurimmalta osalta sitoutuneena niukkaliukoisiin silikaattimineraaleihin tai silikaattien sulkeumina esiintyviin sulfideihin vuolukivessä, serpentiniitissä, vulkaniitissa ja kvartsikivessä. Muiden sulfidisten metallien, kadmium, lyijy ja sinkki, ja arseenin pitoisuudet olivat pieniä ja alittivat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 kynnysarvot lähes kaikissa sivukivissä. Potentiaalisesti haitallisena pidettävien metallien tai metalloidien liukenevuusriski kytkeytyy kaivannaisjätteissä rautasulfidien runsauteen ja niiden hapettumisriskiin sekä hapettumisen käynnistämään hapontuottoon, eikä suoraan metallien tai metalloidien kokonaispitoisuuteen. Sulfidisen rikin kokonaispitoisuus oli pieni, alle 0,1 %. Vähärikkisten sivukivien neutralointipotentiaali ylitti hapontuottopotentiaalin (NP/AP > 3), minkä perusteella vuolukivi, serpentiniitti, vulkaniitti ja kvartsikivi ovat happoa tuottamattomia sivukiviä. Fylliittikivestä ei tehty erikseen analyyseja, koska sitä esiintyy vuolukiviesiintymässä vain kapealla alalla (louhimaton osa). Kivi on kemialliselta ja mineralogiselta koostumukseltaan lähellä kvartsikiven koostumusta. Siten voidaan olettaa myös sen olevan happoa tuottamaton. Koska sivukivet sisälsivät vähän sulfidista rikkiä ja siten myös vähän hapettumiselle herkkiä rautasulfideja, sivukivien kemiallinen rapautuminen on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä heikkoa ja hidasta. Näin myös metallien tai metalloidien liukenevuusriski on erittäin pieni lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sivukivet ja vuolukivestä koostuva ripekivi ovat ympäristökelpoisia kiviä hyötykäytettäväksi, mikäli ne geoteknisten ominaisuuksien osalta soveltuvat käyttökohteeseen. Ympäristökelpoisuuden perusteena on kivien alhainen sulfidisen rikin kokonaispitoisuus, mikä alittaa pysyvälle jätteelle asetetun rikkipitoisuuden raja-arvon, 0,1 %. Toisena perusteluna on sulfidisten metallien ja metalloidien pieni liukenevuusriski. Ennen vuotta 2011 louhittu pieni mustaliuske-esiintymä sisälsi GTK:n lausunnon mukaan keskimäärin sulfidista rikkiä 1,5 %. Sulfidinen rikki on suurimmaksi osaksi sitoutuneena herkästi hapettuviin rautasulfideihin. Mustaliuskeen NP/AP-suhde alittaa yhden, minkä perusteella mustaliuske voidaan luokitella happoa tuottavaksi kiveksi. Kivi on herkästi rapautuvaa hapellisissa läjitysoloissa, ja siten siihen liittyy myös metallien liukenevuusriski (pitkällä aikavälillä, > 5 vuotta). Mustaliuske sisälsi vähän arseenia (< 5 mg/kg), joten kiveen ei liity arseenin liukenevuusriskiä.
9 Sulfidisen rikin kokonaispitoisuuden, 1,5 %, ja hapontuottokyvyn (NP/AP < 1) vuoksi mustaliuske ei ole ympäristökelpoinen sivukivi, eikä se sovellu hyötykäytettäväksi maarakentamiseen. Kivi rapautuu herkästi hapen ja sadeveden vaikutuksesta ja sen myötä siihen liittyy haitallisten metallien liukenevuusriski. Kiven hapontuottokykyä ja metallien liukenevuusriskiä voidaan vähentää kapseloimalla se sivukiviläjitykseen karbonaattisten sivukivien ympäröimänä tai vuolukivijauholla. Sahausjauhon läjittäminen mustaliuskekivien joukkoon vähentää hapen määrää kiven kontaktipinnoilla ja siten hidastaa rapautumista. Vuolukivijauhe lisää sekaläjityksen neutralointikykyä, joka edesauttaa pitkällä aikavälillä mahdollisesti mustaliuskeesta liukenevien metallien saostumista läjitykseen ja siten estää metallien kulkeutumista suotovesistä ympäristöön (pitkäaikaisvaikutus). Sulfidisia kiisuja sisältävä mustaliuske (< 5 % kokonaisläjitysmäärästä) on läjitetty edellä esitetyn mukaisesti alueen sisäosiin. Mustaliusketta ei ole läjitetty vuoden 2011 jälkeen. Kivikankaan kaivospiirissä muodostuneet ja muodostuvat kaivannaisjätteet, eri kivilajit ja erikokoiset lajitteet, sijoitetaan sekaisin läjitysalueelle. Vuolukivijauho on erittäin heikosti vettä läpäisevää materiaalia, joten käytettävä läjitystapa vähentää vajoveden ja hapen määrää sivukivikasassa, millä on kivien rapautumista ja sulfidien hapettumista estävä ja hidastava vaikutus. Lisäksi pääosa sivukivestä on vuolukiveä tai serpentiniittiä, jotka eivät omaa haponmuodostuspotentiaalia tai sisällä korkeita pitoisuuksia ympäristölle haitallisia aineita. Läjitysalue sijoittuu topografisesti siten, etteivät ulkopuoliset valumavedet pääse kulkeutumaan täyttöön. Läjitystoiminnan päätyttyä läjitysalueen muotoilu ja maisemointi maapeitteellä ohjaavat pääosan alueen sadannasta pintavaluntana ympäristöön ja siten vähentävät täyttöön imeytyvän sadeveden ja muodostuvan suotoveden määrää. Edellä mainituin perustein Kivikankaan kaivospiirin kaivannaisjätteistä ei aiheudu maaperän eikä pohjaveden pilaantumista. Kaivannaisjätteistä ei aiheudu merkittävää pölyämistä eikä kaasupäästöjä ilmaan. Edellä esitetyin perustein Kivikankaan kaivospiirin kaivannaisjätteet täyttävät käytettävällä sekaläjitysmenetelmällä kaivannaisjäteasetuksen muutoksen (717/2009) liitteen 1 pysyvän kaivannaisjätteen kriteerit. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Vuolukiven louhinnan Kivikankaan louhoksessa nykyisellä tuotannolla arvioidaan päättyvän vuonna 2030. Toiminta siirtyy tuolloin Sivusuvannon louhokselle, jonka tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2045. Tehtaan toiminta on toistaiseksi jatkuvaa. Läjitysalueen maisemointi, käytöstä poistaminen ja verhoilu lopulliseen kuntoon, tullaan tekemään kaivospiirin alueelta otettavilla pintamailla. Läjitysalueen maisemoinnin jälkeen tuotantolaitosten ja Sivusuvannon louhoksen kaivannaisjätteet tullaan sijoittamaan kaivospiirin käytöstä poistettuun Kivikankaan louhokseen. Kivikankaan kaivospiirin läjitysalueen laajennuksen lopullinen kaltevuus on 1:3. Läjityskasaa kiertää kaksi kulkuväylää, joista toinen on kasan alaosassa ja toinen +260 m mpy. Kulkuväylät jätetään huoltoväyliksi, eikä niitä maisemoida. Kasan kaltevat osat muokataan ja muotoillaan maansiirtokoneilla tasaiseksi siten, että pinnalle saadaan aikaiseksi vuolukivijauhokerros, joka toimii hyvin lannoittavana kasvualustana kylvettäville
10 ruohonsiemenille. Kasan ylätasanne tasoitetaan ja pinnoitetaan ohuella 30 cm:n kasvukerroksella, johon istutetaan alueelle luontaisia puuntaimia. Vanhan läjitysalueen maisemoinnissa käytetään samaa periaatetta kuin laajennuksen. Vanhan läjitysalueen kasa on jyrkempi kuin läjitysalueen laajennus tulee olemaan. Kasan kaltevat luiskat muokataan maansiirtokoneilla siten, että tasainen vuolukivijauho peittää kasan seinämiä. Kasan ylätasanne tasoitetaan ja pinnoitetaan 30 cm:n kasvukerroksella. Ruohonsiemeniä kylvetään muualle paitsi kulkuväylille, jotka jätetään huoltoajoa varten vapaiksi. Maa-ainekset kasvukerroksiin otetaan kaivospiirin alueelta. Muokattavaa pinta-alaa tulee kokonaisuudessaan olemaan 11 hehtaaria, jolle kylvetään ruohonsiemeniä koko alalle. Kasvukerrosta lisätään kaikkiaan 4,2 hehtaarin alalle, jolle siirretään kaivospiirin alueelta yhteensä 15 000 i-m 3 maa-ainesta. Kasvukerrosta lannoitetaan tarvittaessa ja kolmen hehtaarin alueelle istutetaan noin 15 000 puuntainta. Loppualue jätetään nurmettumaan luontaisesti. Vuolukivijauho on erinomainen kasvualusta ruohonsiemenille. Tätä on testattu Tulikiven Verikallion läjitysalueen maisemoinnissa. Osa Verikallion maisemoinnista on tehty tasoittamalla ja muokkaamalla läjitysalueen pintaa siten, että vuolukivijauho on noussut pinnalle kasvualustaksi, johon on kylvetty ruohonsiementä. Ruoho kasvaa edellä mainitulla tavalla maisemoidulla Verikallion läjitysalueella hyvin ilman peittävää maakerrosta. Kivikankaan läjitysalueiden luiskia ei tulla peittämään pintamaa-aineksilla. Peittämisellä pyritään ehkäisemään hapen ja sadeveden pääsyä jätemateriaaliin, jolloin ongelmaksi voisi muodostua hapon muodostuminen ja metallien ja muiden haitta-aineiden liukeneminen ympäristöön. Kivikankaan kaivannaisjätteen sulfidisen rikin kokonaismäärä on pieni, alle 0,1 %, ja kiven neutralointipotentiaali ylittää haponmuodostuspotentiaalin (NP/AP > 3), minkä perusteella läjitettävä kiviaines ei ole happoa muodostavaa. Nikkeli ja koboltti ovat suuremmaksi osaksi sitoutuneena niukkaliukoisiin silikaattimineraaleihin ja muiden sulfidisten metallien, kadmium, lyijy ja sinkki, ja arseenin pitoisuudet ovat pieniä ja alittavat asetuksen 214/2007 kynnysarvot. Läjitysalue sijoittuu siten, etteivät ulkopuoliset valumavedet pääse kulkeutumaan täyttöön. Edellä mainituin perustein Kivikankaan kaivospiirin kaivannaisjätteistä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eikä läjitysalueen täydelliselle peittämiselle ole perusteita. Kaivannaisjätteiden hallintasuunnitelma Suomussalmen louhoksen ja tehtaan maamassoista noin 10 % on humusta ja noin 90 % on moreenia. Louhoksen alueelta maanpoistomassat on jo poistettu ja ne on läjitetty kiviainesten kanssa sekaisin, jotta syntyvästä läjityskasasta tulisi vakaa. Jatkossa maa-aineksia kaivetaan kaivospiirin alueelta kasvualustaksi ja maisemointitarkoituksiin. Maa-aineksilla tullaan maisemoimaan toiminnan päätyttyä läjitysalueen päälitasanne ja sivuluiskat. Sivu- ja jäämäkivi sijoitetaan läjitysalueelle sekaisin maa-ainesten kanssa. Sekaläjittäminen estää mahdollisen haponmuodostuspotentiaalia omaavan sivukivilajin vaikutuksia ympäristöön. Jäämäkiven hyödyntäminen on vähäistä. Suurin osa sivukivestä on serpentiniittiä, jota murskataan omaan käyttöön ja käytetään teiden hoitoon ja kunnostamiseen. Sivukiveä murskataan tarvittaessa ja se varastoidaan varastoalueella. Läjitettävästä kiviaineksesta noin 90 % on jäämäkiveä.
11 Sivukivi louhitaan vuolukivilinssin ympäriltä ja hyödynnettävä vuolukivi irrotetaan sahaamalla. Kivet ovat ominaisuuksiltaan ja ulkonäöltään niin erilaisia, että vuolukiven ja sivukiven tunnistaminen louhittaessa ei tuota ongelmaa. Selkeytysaltaisiin kertyvä kiviliete tyhjennetään koneellisesti altaiden pohjalta tarpeen mukaan. Kiviliete, tehtaalta tuleva ripekivi ja sahausjauho läjitetään maa- ja karkeiden kiviainesten kanssa sekaisin läjitysalueelle, jotta syntyvästä kasasta tulisi mahdollisimman stabiili eikä syntyisi liukupintoja. Läjitysalueelta on ensin kaadettu puut. Seuraavaksi on tehty läjitysalueen reunoille kulkuväylät, jotta alueen laajuus ja muoto olisi työntekijöille selkeä ja läjittäminen helpompaa. Läjitysaluetta täytetään lopullinen muoto ja kaltevuus huomioiden. Toiminnan päättyessä alue maisemoidaan suunnitelman mukaisesti. Louhoksessa kirjataan jokaisessa työvuorossa irrotetut vuolukivimäärät, louhitut sivukivimäärät ja läjitetyt kivimäärät. Maa- ja kiviainekset kuljetetaan läjitysalueille dumppereilla tai kuorma-autoilla. Seuranta ja tarkkailu Kaivostoiminnassa syntyvän kaivannaisjätteen määristä ja sijoituspaikoista/hyötykäyttökohteista pidetään kirjaa koko kaivostoiminnan ja jälkihoitovaiheen ajan. Toiminnanaikaista ympäristövaikutusten tarkkailua toteutetaan voimassa olevan 12.1.2009 laaditun ja Kainuun ELY-keskuksen hyväksymän ympäristötarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tulikivi Oyj:n louhospäällikkö ja työntekijät tarkkailevat läjitysalueen kuntoa päivittäin. Maisemoidun läjitysalueen tilaa ja pintarakenteiden kuntoa seurataan toiminnan loputtua vähintään kerran vuodessa tehtävin tarkastuksin viiden vuoden ajan. Mahdollisesti havaittavat pintarakenteen tai vesienjohtamisjärjestelmien rakennevauriot korjataan viipymättä. Sen jälkeen alueen tilaa tarkkaillaan joka toinen vuosi kymmenen vuoden ajan. Kun jätealueen läjityksen ja rakenteiden kunnon todetaan vakiintuneen, tarkastus tehdään kerran viidessä vuodessa. Tarkkailua jatketaan enintään 30 vuotta. Vakuuden laskentaperusteet Vakuuksien määrittely aiemmin ympäristölupaprosessissa Kivikankaan vakuuskysymykset, mukaan lukien kaivannaisjätealuetta koskeva vakuus ja vakuus jätehuollon järjestämiseksi, on käsitelty kaivoksen ympäristölupamenettelyssä ja määritelty voimassa olevan lupapäätöksen nro 124/10/1 lupamääräyksessä 36, joka kuuluu seuraavasti: 36. Luvan saajan on asetettava 50 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueelta muodostuvien suotovesien käsittelyn ja vaikutusten tarkkailun sekä jälkihoidon suunnittelun ja valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi luvan saajan on jätealueiden jälkihoidon varmistamiseksi asetettava vakuus. Vakuuden suuruus on 0,7 euroa neliömetriltä. Nykyisen läjitysalueen laajuus on noin 7 hehtaaria, joten sen osalta vakuus on 50 000 euroa. Tämä vakuus on vuosittain tammikuun aikana tarkistettava siten, että asetettu vakuus vastaa jo tehtyjen, mutta sulkemattomien läjitysalueiden, ja kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön
12 otettavien läjitysalueiden pintaneliömetriä kohden aiheutuvaa sulkemiskustannusta. Kunkin toimintavuoden jälkeen on lisäksi tehtävä tarpeellinen lisäys vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitelman mukaisen pinta-alan. Vakuus on asetettava Kainuun ELY-keskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Käytettävän rahalaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 :ssä tarkoitettu valvottava laitos. Sivukiven läjitysalueen tai niiden käytöstä poistaminen lupamääräyksen 31 mukaisen sulkemissuunnitelman mukaisesti vähentää tarvittavaa vakuuden määrää suljetun läjitysalueen neliömäärän ja neliöhinnan (0,7 euroa) tulon mukaisella summalla. Vakuuden tarkistaminen Kivikankaan kaivannaisjätealueen vakuuden arviointi on tehty maisemointisuunnitelman pohjalta arvioimalla todelliset rakennustöiden kustannukset. Maisemointiurakan rakennusosatehtävien kustannusarviointi on tehty infrahankkeiden kustannushallintaan kehitetyllä FORE-laskentaohjelmalla. Yksikkökustannusten arvioinnissa on huomioitu seuraavia asioita ja tehty seuraavia oletuksia: - yleinen maanrakennustöiden kustannustaso Kainuun aluekertoimella 0,91, FORE 2013 - kustannusindeksi 127,70 (2005 = 100), FORE 2011 - yksikkökustannukset sisältävät: o rakennusosat (InfraRYL 2006) o työmaatehtävät, muun muassa työnjohto, palvelut, kalusto (noin 21 % rakennusosien kuluista) o tilaajatehtävät, muun muassa suunnittelu/rakennuttaminen (noin 16 % rakennusosien kuluista) - määrä- ja laatuvaatimukset täyttävät rakennusmateriaalit löytyvät alueelta 0 1 kilometrin etäisyydeltä - alueen pintaa ei tarvitse erikseen kiilata ennen pintarakenteen tekemistä. Lasketut yksikkökustannukset on tarkistettu vertaamalla laskettuja hintoja vuosien 2010 2012 aikana toteutettuihin kaivosalueiden infra-urakoihin, joissa on ollut vastaavia rakenteita. Maisemointisuunnitelman mukaan erilaiset rakenteet toiminnan päättyessä ovat: - Luiska-alueet (muotoilu), yhteensä noin 6,8 hehtaaria - Lakialue (pintamaaverhoilu 30 cm, nurmetus), yhteensä noin 1,2 hehtaaria - Lakialue (pintamaaverhoilu 30 cm, nurmetus ja taimetus), yhteensä noin 3 hehtaaria. Päivitetyn maisemointisuunnitelman ja laskettujen yksikkökustannusten perusteella kaivannaisjätealueen maisemointikustannukset 11 hehtaarin läjitysalueelle ovat yhteensä noin 145 000 euroa. Näin keskimääräinen yksikkökustannus läjitysalueen maisemoinnille on noin 1,3 euroa/m 2.
13 Nykyisen läjitysalueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria, jolloin tämänhetkinen vakuuden suuruus olisi 91 000 euroa. Edellä arvioidut kaivannaisjätealueiden maisemoinnin yksikkökustannukset vastaavat yleistä maanrakennustöiden kustannustasoa. Vakuuksien arvioidaan olevan riittävät kattamaan kustannukset, jotka aiheutuvat tarvittavista toimista jätealueiden käytöstä poistamiseksi ja jälkihoidon järjestämiseksi mukaan lukien mahdollinen seuranta tai epäpuhtauksien käsittely jälkihoidon aikana. Maaperän kunnostustoimenpiteitä ei arvioida tarvittavan. Kivikankaan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 36 vesien käsittelyyn, johtamiseen ja tarkkailuun esitetyn kertavakuuden, 50 000 euroa, arvioidaan olevan riittävä. Tarkistettuja maisemoinnin yksikkökustannuksia esitetään käytettäväksi toistaiseksi Kivikankaan kaivannaisjätealueen vakuuden laskennassa ja läjitysalueen pinta-ala esitetään tarkistettavaksi määräajoin vakuuden suuruuden tarkistamiseksi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on 19.4.2013 pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunto Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että Kivikankaan kaivannaisjätealueen vakuuden arvioinnissa tulee käyttää tarkastettuja maisemoinnin yksikkökustannuksia. Vakuuden suuruus on asetettava laaditussa jätehuoltosuunnitelmassa esitetyn mukaiseksi. Kivikankaan louhoksen voimassa olevassa ympäristöluvassa on esitetty kertavakuus kaivannaisjätteiden jätealueelta muodostuvien suotovesien käsittelyn ja vaikutusten tarkkailun ja jälkihoidon suunnittelun ja valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Kertavakuuden suuruus on 50 000 euroa. Jätehuoltosuunnitelmassa on esitetyn kertavakuuden arvioitu olevan riittävä. Ympäristönsuojeluviranomainen on huomauttanut, että vakuuden suuruutta ei ole perusteltu tarkemmin voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä eikä laaditussa jätehuoltosuunnitelmassa. Lausuntopyynnöstä ei ilmene, kuuluuko kertavakuus vakuuden tarkistamisen piiriin. Jos se siihen kuuluu, vakuussumman asettamiselle tulisi esittää perusteet. Molempien vakuussummien osalta tulisi tarkastella mahdollisuutta niiden sitomisesta määrävuosittain alakohtaiseen indeksiin. Vastine Aluehallintovirasto on 28.6.2013 pyytänyt Tulikivi Oyl:ltä vastinetta lausunnon johdosta. Vastinetta ei ole annettu.
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Tulikivi Oyj:n laatiman selvityksen ja muuttaa Kivikankaan vuolukivikaivoksen ympäristöluvan nro 124/10/1 lupamääräystä 36, joka kuuluu muutoksen jälkeen seuraavasti (muutokset kursivoitu ja poistot yliviivattu): 36. Luvan saajan on asetettava 50 000 euron suuruinen vakuus kaivannaisjätteiden jätealueelta muodostuvien suotovesien käsittelyn ja vaikutusten tarkkailun sekä jälkihoidon suunnittelun ja valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi luvan saajan on jätealueiden jälkihoidon varmistamiseksi asetettava vakuus. Vakuuden suuruus on 1,5 euroa neliömetriltä. Nykyisen läjitysalueen laajuus on noin 7 hehtaaria, joten sen osalta vakuus on 105 000 euroa. Tämä vakuus on vuosittain tammikuun aikana tarkistettava siten, että asetettu vakuus vastaa jo tehtyjen, mutta sulkemattomien läjitysalueiden, ja kyseisen toimintavuoden aikana suunnitelmien mukaan käyttöön otettavien läjitysalueiden pintaneliömetriä kohden aiheutuvaa sulkemiskustannusta. Kunkin toimintavuoden jälkeen on lisäksi tehtävä tarpeellinen lisäys vakuuden arvoon, mikäli käyttöön otettujen alueiden pinta-ala on ylittänyt suunnitelman mukaisen pinta-alan. Vakuus on asetettava Kainuun ELY-keskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Käytettävän rahalaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 :ssä tarkoitettu valvottava laitos. Määrätyt vakuudet on asetettava Kainuun ELY-keskuksen eduksi sen hyväksymällä tavalla joko a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kainuun ELYkeskus, b) takausvakuutuksena, jonka on oltava sellainen niin sanottu on first demand -takuu, jonka yksilöidyn euromäärän takuun antaja on velvollinen suorittamaan edunsaajalle sen ensimmäisestä vaatimuksesta tai c) pankkitalletuksena, josta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein toistuvasti uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Jos vakuuden voimassaoloa jatketaan, uusiminen on tehtävä ennen edellisen vakuuskauden päättymistä. Kaivannaisjätealueiden vakuuden on oltava voimassa jätealueen sulkemisen jälkeisen tarkkailun ja muun jälkihoidon päättymiseen saakka.
15 Muutoksia vakuusjärjestelyihin ei saa tehdä ilman Kainuun ELY-keskuksen hyväksyntää. Luvan saaja voi hakea vakuuden vapauttamista aluehallintovirastolta ympäristönsuojelulain 43c :ssä säädetyin edellytyksin. Sivukiven läjitysalueen tai niiden käytöstä poistaminen lupamääräyksen 31 mukaisen sulkemissuunnitelman mukaisesti vähentää tarvittavaa vakuuden määrää suljetun läjitysalueen neliömäärän ja neliöhinnan (1,5 euroa) tulon mukaisella summalla. RATKAISUN PERUSTELUT Vakuus on asetettu ottaen huomioon, että ympäristönsuojelulain 43a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Lisäksi ympäristönsuojelulain 43b :n mukaan kaivannaisjätteen jätealueen vakuuden on katettava myös kustannukset, jotka aiheutuvat jätealueen vaikutusalueella olevan, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarkemmin määritetyn, maa-alueen kunnostamisesta tyydyttävään tilaan. Vakuus on tällä päätöksellä tarkistettu vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja kustannustasoa. Kaivoksella muodostuvat kaivannaisjätteet loppusijoitetaan kaivosalueelle tai niitä hyödynnetään kaivoksen rakenteissa. Ympäristönsuojelulain 43c :n mukaan kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on asetettava vakuutena takaus, vakuutus tai pantattu talletus, jonka antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Läjitysalueita koskevan vakuuden suuruus on määrätty siten, että se kattaa jätealueiden muotoilu- ja sulkemiskustannukset sekä jälkihoidon aikaisen tarkkailun, vesien käsittelyn ja seurannan kustannukset tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei itse pysty vastaamaan velvoitteistaan ja jätteet jäävät maanpinnalle. Hakemuksen mukaiset sulkemiskustannukset on määritetty koko jätealueen (11 hehtaaria) sulkemiselle. Tällä hetkellä lopullista laajuuttaan selvästi pienemmän alueen sulkemisen yksikkökustannus on kiinteiden yleiskulujen takia suurempi kuin koko alueen sulkemisen. Näin ollen sulkemisen yksikkökustannus on nostettu hakemuksesta esitetystä tasolle 1,5 euroa/m 2. Luvan mukaisesti toimittaessa, etenkin mustaliuskeen osalta, ei sulkemisen jälkeen ennalta arvioiden tarvita aktiivisia vesien käsittelytoimia, kuten kemikalointia. Näin ollen asetettu kiinteä 50 000 euron vakuus on riittävä. Se mahdollistaa ojitusten kunnossapidon, mahdollisen kiintoaineen poiston selkeyttämällä tai pintavalutuksella sekä tarkkailun yli 10 vuoden ajan, mitä voidaan pitää riittävänä otettaessa huomioon läjitetyn kiviaineksen ominaisuudet ja irrotustekniikka. Vakuuden vuosittaisella tarkistamisella varmistetaan, että vakuus vastaa joka vaiheessa tekemättä olevia todellisia sulkemiskustannuksia. Ympäristönsuojelulain 43c :n mukaiset vaihtoehtoiset vakuuslajit on hyväksytty asetettavaksi niin tarkennettuna, että ne ovat asianmukaisesti
16 realisoitavissa ja valvottavissa. Lisäksi vakuusmääräyksessä on otettu huomioon sanotun lainkohdan säännökset vakuuden voimassaolosta. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. Vakuutta voidaan päivittää ympäristöluvan nro 124/10/1 lupamääräyksen 21 toisen kappaleen mukaisen viiden vuoden välein tehtävän jätehuoltosuunnitelman arvioimisen yhteydessä. Lisäksi vakuutta voidaan tarkistaa viimeistään lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43a 43c :t ja 55 3 momentti Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 000 euroa. Perustelut Käsittelymaksu peritään alla mainitun valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (50 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 20 tuntia. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Tarja Savela Päätöksen on ratkaissut johtaja Sami Koivula. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 667 tai 0295 017 500. TS/hh Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Kainuun ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 17.1.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.